SÄH NURMIJÄRVEN KUNTA SYRJÄLÄN LIIKUNTA-ALUE: VALAISTUSSUUNN. 1 / 1 KUNTA LAADITTU/ RITAT SIVUJA / SIDOR SUHDE / SKALA DNA REV. A REV. C REV.

Transkriptio

1 PIIRUSTUS / RITNING MUUTOKSET / ÄNDRING HUOM. / NM. NO NIMITYS / BENÄMNING SIVUJ / SIDOR SUHDE / SKL LDITTU/ RITT REV. REV. B REV. C DN KUNT 000 PIIRUSTUSLUETTELO LUETTELO 1 / TYÖSELITYS TEKSTI 4 / MÄÄRÄLUETTELO TULUKKO 3 / KUSTNNUSRVIO TULUKKO 3 / UV-VERKKOPIIRUSTUS VERKKOKRTT 1 / 1 1: UV-KESKUS VERKKOKRTT 2 / VLISINLUETTELO TULUKKO 1 / PYLVÄSLUETTELO TULUKKO 2 / RYHMITYSTULUKKO TULUKKO 2 / KUORMITUSTULUKKO TULUKKO 2 / VLISTUSLSKENT TEKSTI LIITTEET 4 / PVM / DT MHa SUUN / PLN MHa TRK / GRNSK. NURMIJÄRVEN KUNT SYRJÄLÄN LIIKUNT-LUE: VLISTUSSUUNN. PIIRUSTUSLUETTELO SÄH PROJ.NO LEHTI / BLD PIIR.NO / RITN.NO 1 / 1 000

2 Valaistuksen rakennussuunnitelma Nurmijärven kunta Syrjälän koulu lähiliikunta-alue TYÖSELITYS (001) - / / MHa

3 SÄHKÖTYÖSELITYS (001) YLEISET OHJEET Tässä ulkovalaistustyössä noudatetaan InfraRYL 2006 osa II Järjestelmät ja täydentävät osat ja Kunnallisteknisten töiden yleinen työselostus 02 (KT02) täydennettynä tällä työselityksellä. Tarvikkeiden tulee täyttää standardin SFS 6000 ja SFS 6001 asettamat vaatimukset. Lisäksi työssä noudatetaan kaikilta osin urakoitsijan ja Nurmijärven kunnan kanssa tehtyjä keskinäisiä sopimuksia. Urakan alkuvaiheessa työhön valittu sähköurakoitsija antaa omat yhteystiedot sähkösuunnittelijalle. Sähköurakkaan kuuluu sähkötyöselityksessä ja liitteissä merkityt sähkölaitteiden, -kojeiden ja johtoteiden purku, hankinta ja asentaminen lopulliseen käyttökuntoon. Sähköurakka suoritetaan viipymättä alkuperäisessä sovitussa aikataulussa. Urakoitsijan tulee olla mukana vaikuttamassa aikataulun toteutumiseen ja urakkaan kuuluville töille varataan kohtuullinen toteutusaika. Työt suoritetaan rinnan muiden osaurakoiden kanssa ja päätetään sovittuna valmistumispäivänä. Mikäli sähköurakka syystä tai toisesta venyy aikataulullisesti, tulee siitä ensitilassa tiedottaa asiakasta ja sopia myöhästymiseen liittyvät toimenpiteet. Sähköurakassa käytetään ammattitaitoista henkilöstöä ja asennukset tehdään ensiluokkaisesti. Urakoitsija nimeää työkohteeseen luonnollisen henkilön, joka vastaa sähköurakan toteutumisesta ja jolla on riittävästi toimivaltaa urakkatyömaalla. Henkilö on oltava asiakkaan saatavilla ja tarvittaessa kutsuttavissa urakkatyömaalle. Tarvikkeiden määrälaskenta täyttää kokemusperäisen asennuksen vaatimukset. Suunnitelmasta poikkeavat ratkaisut (pylväät, valaisimet, jalustat) ja toteuttamatta jäävät ratkaisut tulee välittömästi ilmoittaa ja hyväksyttää työn tilaajalla sekä sopia lisäkustannuksista tai hyvityksistä. Työn tilaaja opastetaan tarvittaessa järjestelmän käyttämiseen ja järjestelmän asettelut tehdään tilaajan tarpeiden mukaan. Mahdollisissa epäselvissä tilanteissa velvoitetaan urakoitsija olemaan yhteydessä tapauskohtaisesti ja välittömästi rakennuttajaan ja tarvittaessa sähkösuunnittelijaan. Urakkaan kuuluu myös järjestelmän koekäyttö ja käyttöönottotarkastus. Urakoitsija kutsuu viikkoa ennen tarkastuspäivää tilaajan mukaan tarkastukseen ja allekirjoitettu tarkastuspöytäkirja toimitetaan tilaajalle ja suunnittelijalle. Urakoitsija toimittaa loppupiirustuksista tilaajalle 3 sarjaa paperikopiosarjoja mapitettuna ja sähköinen versio CD-levylle tallennettuna. Suunnittelijalle toimitetaan loppupiirustukset sähköisessä muodossa CD-levylle tallennettuna. Työturvallisuus tulee huomioida urakoinnin yhteydessä. Urakoitsija laatii työturvallisuusasiakirjan, jossa on esitetty työhön liittyvät olennaiset vaaratekijät. siakirja käydään läpi ja täydennetään yhdessä työn tilaajan tai suunnittelijan kanssa. siakirjan sisältöön sitoutuminen hyväksytään allekirjoituksin. Ennen tarjouksen antamista on tärkeää, että urakoitsija tutustuu tarjottavaan kohteeseen käymällä paikan päällä

4 PROJEKTIN TIEDOT J YHTEYSHENKILÖT SÄHKÖTYÖSELITYS (001) Projekti: Pääsuunnittelija: Sähkösuunnittelija: Nurmijärven kunta, Syrjälän koulun lähiliikunta-alue Ramboll Finland Oy Yhteyshenkilö: Kari Mönkäre Terveystie 2, HOLLOL Puh Sp. kari.monkare@ramboll.fi Insinööritoimisto Markus Halme Yhteyshenkilö: Markus Halme Tervatie 8 G 1, HOLLOL Puh Sp. markus.halme@elisanet.fi YLEISTÄ SENNUKSIST Valaistusverkon työssä ei ole tarvetta tehdä jännitetöitä. Valaistusverkon työssä ei ole purettavia järjestelmiä. Urakoitsija selvittää ennen UV-kaapelien ja -putkien kaivuuta jakeluverkon ja televerkon haltijan tarpeet asentaa omia putki- tai kaapelitarvikkeita samoihin kaivantoihin. Urakoitsija selvittää nykyiset maanalaiset tekniikat ainakin jakeluverkon haltijalta, televerkon haltijalta, Johtotieto Oy sekä kaukolämmön ja vesihuollon haltijoilta. Toimijoilta tilataan näytöt ja hankitaan sijaintikartat. Urakoitsija sopii liittymän avaamisesta Nurmijärven Sähkö Oy kanssa. Uuden liittymän koko on 25 ja liittymismaksu ei kuulu urakkaan. Liittymiskaapelia Puolukkatien jakokaapilta mitoitettaessa tulee huomioida, että tulevaisuudessa liittymäkoko saatetaan kasvattaa suuremmaksi. Liittymää varten tontin reunalta UV-keskukselle varataan tyhjä suojaputki P110B, jonka tiivisterenkaat jätetään paikalle ja liittymiskaapeli asennetaan putkeen. Valaistusverkon työ on jaettu kahteen vaiheeseen, jossa vaihe 1. käsittää pallokentän, juoksuradan ja kevyenliikenteen väylän. Vaihe 2. käsittää parkkipaikan. KUV 1. Valaistusverkon työalue rajattuna viivoituksella - 2 -

5 SÄHKÖTYÖSELITYS (001) UUSI VLISTUS Uusi valaistus rakennetaan metallipylväin ja maakaapelein. Valaistukselle rakennetaan uusi mittaroiva UV-keskus ja optiona pukukoppiin kytkinkotelo. Maanrakennustyö Valaistusverkko rakennetaan käyttämällä P75B ja P110B-suojaputkia, joihin maakaapelit asennetaan. Putket asennetaan yläreunasta mitattuna vähintään 0,7m syvyyteen ja merkkinauha lisätään 0,4m syvyyteen sekä putkien tiivisterenkaat jätetään paikalleen. semapiirustuksessa huomioidaan myös varakäyttöön lisättävät putkireitit. Valaisinpylväille asennetaan maadoitusköydet Cu25 (vähintään 20m kaivannossa hiekassa) asemapiirustuksessa soitettuihin pylväisiin. Valaistuksen maadoitusimpedanssi tulee olla arvoltaan alle 100 ohmia. Valaisimille hankitaan betonirakenteiset säätöruuvein varustetut jalustat SJR-1.3/1300 ja SJ- 5/2200. Valonheitinjalustoille tehdään leveä ympärystäyttö hiekalla tai murskeella. Kaikki jalustat asennetaan suorilla osuuksilla linjaan, ne varustetaan juurikumein ja jalustojen yläpinnat ovat n. 50mm maanpinnan yläpuolella jalustan keskeltä mitattuna. sennuksissa käytetään yleisesti maakaapelityyppiä XMK 4x25S ja optiona oleva ohjauskaapeli MCMO 12x1,5. Valaistusverkon työ Pallokenttä Pallokentän reunalle hankitaan neljä (4) kappaletta jäykkiä kartiotyypin teräspylväitä. Pylväiden pintakäsittely on valmistajan vakio, korkeus on 15 m ja vaakaorsi 1,5m. Pylvään tyvihalkaisija on 263mm ja tyyppi Tehomet Oy KH15TO15. Valaisimet asennetaan vaakaorren yläpuolelle. Pylväissä on yksi kytkentäluukku. Pylväiden mekaaninen kestävyys valaisinkuormalle tulee varmistaa vielä ennen pylväitä tilattaessa. Samoin tulee varmistaa riittävä kytkentäkotelon tila pylväskalusteille. Jokaiseen pylvääseen asennetaan Ensto kytkentäkaluste SV15.11 ja 2 SVV1.10. Pylväiden sisäkaapelit ovat MPK 3x2,5S. Pylväskaapelit tuetaan rakenteisiin niin, ettei ne vaurioidu pystysuuntaisessa kuormituksessa. Jokaiseen pylväsorteen asennetaan yksi kappale metallirasioita (esim. Selcast tai vastaava muu rasiatoteutus). Rasioilta pylväskaapelit jatketaan VSKB 3x2,5S kaapelilla valaisimille. Valaisimina käytetään Philips Oy toimittamia MVP NB valonheittimiä, joita asennetaan jokaiseen pylvääseen 3 kappaletta. Valaisimet varustetaan ST-400W suurpainenatriumlampuilla, joiden valovirta on vähintään lm. Juoksurata Juoksurata varustetaan Tehomet Oy toimittamilla 205S metallipylväin. Kytkentäkaluste Ensto SV15.11 ja pylväskaapeli MPK 3x2,5S. Valaisimeksi hankitaan Schreder NEOS-1 50W varustettuna 60mm pylväsadapterilla. Lamppuna käytetään ST-50W suurpainenatriumlamppua

6 SÄHKÖTYÖSELITYS (001) Kevyenliikenteen väylä Kevyenliikenteen väylä varustetaan Tehomet Oy toimittamilla 106S metallipylväin. Kytkentäkaluste Ensto SV15.11 ja pylväskaapeli MPK 3x2,5S. Valaisimeksi hankitaan Schreder NEOS-1 70W varustettuna 60mm pylväsadapterilla. Lamppuna käytetään ST-70W suurpainenatriumlamppua. Parkkipaikka Parkkipaikka varustetaan Tehomet Oy toimittamilla 205S metallipylväin. Kytkentäkaluste Ensto SV15.11 ja pylväskaapeli MPK 3x2,5S. Valaisimeksi hankitaan Karlux Talas UT12 harmaan värisenä. Lamppuna käytetään SE-70W suurpainenatriumlamppua. UV-keskus Urakoitsija tyypittää ja tarjoaa kohteeseen soveltuvan UV-keskuksen kaavion ja alla olevien määrityksien mukaan. Kohteeseen avataan uusi liittymä 25. Keskus on metallirakenteinen ja jakokaappimallinen keskus. Keskuksen ulkorunko IP44 ja oven avauduttua IP30. Keskus 3-v./400/230V50 Hz. Pintakäsittely ja oikosulkukestoisuus valmistajan vakio. Keskuksessa on pääkytkin, kwh-mittaus ja valaistuksen lähdöt. Lisäksi keskuksessa tulee olla 300mm x 300mm vapaa tyhjä tila ja n. 20 vapaata tyhjää riviliitintä tulevaisuuden ohjausjärjestelmää varten. Ovi avautuu 90 astetta, varustettu kolmikaralukoin ja keskuksen tunnus noudattaa Nurmijärven kunnan käyttämää mallia. Keskuksessa on kontaktoriohjattuja lähtöjä 4 ja varalle suoria lähtöjä 2. Kaikki lähdöt ovat kooltaan 25. Keskuksen kojeet merkitään, johdotuksia ei merkitä. Pallokentän valaistus ohjataan vääntökytkimin S1 ja S2 (osatehot L1 ja L2 + L3), juoksurata vääntökytkimellä S3, kevyenliikenteen väylä vääntökytkimellä S4 ja parkkipaikka vääntökytkimellä S5. Optio Optiona erillishinnalla urakoitsija tarjoaa rakennettavaksi pukukoppiin erillisen kytkinkotelon, jolla voidaan ohittaa pallokentän ja juoksuradan valaistus S1 - S3. Kotelo on täysmetallirakenteinen seinälle asennettava IP44-kotelo varustettuna bloy- lukolla (avaimia toimitetaan vähintään 3 tilaajalle). Keskuksen avauduttua suojaus tulee olla IP30- luokka (kosketussuojaus). Kytkentä maakaapelilla MCMO 12x1,5. Urakoitsija suunnittelee piirikaavion keskuksesta ja toteuttaa kyseisen keskuksen. Muuta Urakoitsija varmistaa, että valaistusverkon suojausehdot toteutuvat. Valaisimet varustetaan tehoa kuvaavin teippimerkinnöin. Urakoitsija suorittaa urakkaan liittyvät käyttöönottotarkastuksen ja loppudokumentoinnin sekä toimittaa kyseiset sarjat kaikille asianosaisille. Hollolassa Markus Halme, valaistussuunnittelija - 4 -

7 MÄÄRÄLUETTELO (MNRKENNUS) KOHDE: NURMIJÄRVEN KUNT, SYRJÄLÄN KOULUN LIIKUNT-LUE NO NIMIKE MÄÄRÄ Kpl-HINT YHTEENSÄ HUOM. 1 BETONIJLUST SJ-5/ JUURIKUMI 4 2 BETONIJLUST SJ-1.3/ JUURIKUMI 17 4 MDOITUSKÖYSI Cu25 (25m) J SENNUS KIVNTOON 10 5 BETONIJLUSTN SENNUS J YMPÄRYSTÄYTTÖ (HIEKK) 21 6 KPELISUOJPUTKI P75B 390 m 65 PUTK. 7 KPELISUOJPUTKI P110B 354 m 59 PUTK. 8 KIVUU J TÄYTTÖ (OSIN SMT REITIT MNRKENNUKSEN KNSS) 744 m 9 MKPELI XMK 4x25S 750 m 10 OPTIO: MKPELI MCMO 12x1,5 55 m YHTEENSÄ NURMIJÄRVEN KUNT SYRJÄLÄN KOULUN LIIKUNT-LUE MÄÄRÄLUETTELO (MNRKENNUS) / / MHa 002-1(3)

8 MÄÄRÄLUETTELO (VLISTUSURKK) KOHDE: NURMIJÄRVEN KUNT, SYRJÄLÄN KOULUN LIIKUNT-LUE NO NIMIKE MÄÄRÄ Kpl-HINT YHTEENSÄ HUOM. 1 VLONHEITIN PHILIPS MVP NB SON-T 400W (SIS. LIITÄNTÄL.) 12 2 LMPPU ST-400W 12 3 VLISIN KRLUX TLS SE-70W 5 4 LMPPU SE-70W 5 5 VLISIN SCHREDER NEOS-1 (6 KPL 50W J 6 KPL 70W) 12 6 LMPPU ST-50W 6 7 LMPPU ST-70W 6 8 VLONHEITINPYLVÄS KH15TO15 (KORK. 15m, VKORSI 1,5m) 4 9 VLONHEITINPYLVÄÄN SENNUS, KYTKENTÄ J VIHEISTUS 4 10 VLISINPYLVÄS TEHOMET OY KRTIO 106S 6 11 VLISINPYLVÄS TEHOMET OY KRTIO 205S VLISINPYLVÄÄN SENNUS, KYTKENTÄ J VIHEISTUS KYTKENTÄKLUSTE ENSTO SV SULKE LISÄVROKEPESÄ ENSTO SVV SULKE HROITUSSUOJT (KPELILLE 25mm2) OPTIO. KYTKENTÄKOTELO 1 NURMIJÄRVEN KUNT SYRJÄLÄN KOULUN LIIKUNT-LUE MÄÄRÄLUETTELO (VLISTUSRKK) / / MHa 002-2(3)

9 MÄÄRÄLUETTELO (VLISTUSURKK) KOHDE: NURMIJÄRVEN KUNT, SYRJÄLÄN KOULUN LIIKUNT-LUE NO NIMIKE MÄÄRÄ Kpl-HINT YHTEENSÄ HUOM. 17 PYLVÄSKPELI MPK 3x2,5S 295 m 18 ORSIKPELI VSKB 3x2,5S 15 m 19 UUSI UV-KESKUS, JKOKPPIMLLI, 4-LÄHTÖÄ, In=63 + SENNUS 1 20 PYLVÄIDEN SISÄPÄÄTTEET PIENTRVIKKEET 1 YHTEENSÄ HUOM. LIITTYMISMKSU EI KUULU URKKN NURMIJÄRVEN KUNT SYRJÄLÄN KOULUN LIIKUNT-LUE MÄÄRÄLUETTELO (VLISTUSRKK) / / MHa 002-3(3)

10

11

12

13 VLISIN LMPPU SUOJUS MÄÄRÄ HUOM. POSITIO VLMISTJ TYYPPI J MLLI SSTL KUPU S.TP VÄRI LMPPU TEHO KOMPEN- SOINTI ILIVLT- LUOKK IP- LUOKK KPL LISÄTRVIKKEET TMS. 10 PHILIPS MVP NB KI O VKIO ST 400 X - IP SCHREDER NEOS-1 50W KI P VKIO ST 50 X - IP66 6 PYLVÄSDPTERILL 30 KRLUX TLS UT12 KI P HRM. SE 70 x IP SCHREDER NEOS-1 70W KI P VKIO ST 70 X - IP66 6 PYLVÄSDPTERILL SENNUSTP LMPPU KUPU S = SEINÄSENNUS TC = PIENENERGILMPPU MO-ME = MONIMETLLILMPPU KI = KIRKS LSI O = ORSISENNUS HG = ELOHOPEHÖYRYLMPPU QL = INDUKTIOLMPPU OP = OPLILSI V = VRSISENNUS PP-N = PIENPINENTRIUML. HE = HEHKULMPPU V = VOIN RKENNE P = PYLVÄSSENNUS SP-N = SUURPINENTRIUML. L = LOISTELMPPU K = KRYYLIKUPU NURMIJÄRVEN KUNT SYRJÄLÄN KOULUN LÄHILIIKUNT-LUE VLISINLUETTELO - / / MHa 200

14 PYLVÄSNRO MLLI MTE- RILI PYLVÄÄT VRSI VLISIN JLUST TYYPPI PITUUS KLUSTE MDOI- TUS ULOTTU- M/m TYYPPI POSITIO VL.LUETT. MÄÄRÄ/ PYLVÄS TYYPPI HUOM. 01 KH15TO15 TERÄS KRTIO 15m SV x SVV1.10 X 1,5 ORSI KH15TO15 TERÄS KRTIO 15m SV x SVV1.10 X 1,5 ORSI KH15TO15 TERÄS KRTIO 15m SV x SVV1.10 X 1,5 ORSI KH15TO15 TERÄS KRTIO 15m SV x SVV1.10 X 1,5 ORSI S TERÄS KRTIO 5m SV15.11 X S TERÄS KRTIO 5m SV S TERÄS KRTIO 5m SV S TERÄS KRTIO 5m SV S TERÄS KRTIO 5m SV S TERÄS KRTIO 5m SV15.11 X S TERÄS KRTIO 6m SV15.11 X S TERÄS KRTIO 6m SV S TERÄS KRTIO 6m SV S TERÄS KRTIO 6m SV S TERÄS KRTIO 6m SV S TERÄS KRTIO 6m SV15.11 X S TERÄS KRTIO 5m SV S TERÄS KRTIO 5m SV S TERÄS KRTIO 5m SV NURMIJÄRVEN KUNT SYRJÄLÄN KOULUN LÄHILIIKUNT-LUE PYLVÄSLUETTELO 1 / 2 - / / MHa 201

15 NRO MLLI MTE- RILI PYLVÄÄT VRSI VLISIN JLUST TYYPPI PITUUS KLUSTE MDOI- TUS ULOTTU- M/m KULM/ STE POSITIO VL.LUETT. MÄÄRÄ/ PYLVÄS TYYPPI HUOM S TERÄS KRTIO 5m SV S TERÄS KRTIO 5m SV15.11 X NURMIJÄRVEN KUNT SYRJÄLÄN KOULUN LÄHILIIKUNT-LUE PYLVÄSLUETTELO 2 / 2 - / / MHa 201

16 RIVI KESKUS RYHMÄ KPELI SULKE- KOKO VLISINPLV. VIHE L1 VIHE L2 VIHE L3 HUOM. 1 UVK-1 1 F XMK 4x25S UVK-1 1 F XMK 4x25S UVK-1 1 F XMK 4x25S UVK-1 1 F XMK 4x25S UVK-1 1 F XMK 4x25S UVK-1 1 F XMK 4x25S UVK-1 1 F XMK 4x25S UVK-1 1 F XMK 4x25S UVK-1 1 F XMK 4x25S UVK-1 1 F XMK 4x25S UVK-1 1 F XMK 4x25S UVK-1 1 F XMK 4x25S UVK-1 2 F XMK 4x25S UVK-1 2 F XMK 4x25S UVK-1 2 F XMK 4x25S UVK-1 2 F XMK 4x25S UVK-1 2 F XMK 4x25S UVK-1 2 F XMK 4x25S KESKUS UVK-1 VIHE L V NURMIJÄRVEN KUNT VIHE L V SYRJÄLÄN KOULUN LÄHILIIKUNT-LUE VIHE L V RYHMITYSTULUKKO 1 / 2 - / / MHa 202

17 RIVI KESKUS RYHMÄ KPELI SULKE- KOKO VLISINPLV. VIHE L1 VIHE L2 VIHE L3 HUOM. 20 UVK-1 3 F XMK 4x25S UVK-1 3 F XMK 4x25S UVK-1 3 F XMK 4x25S UVK-1 3 F XMK 4x25S UVK-1 3 F XMK 4x25S UVK-1 3 F XMK 4x25S UVK-1 4 F XMK 4x25S UVK-1 4 F XMK 4x25S UVK-1 4 F XMK 4x25S UVK-1 4 F XMK 4x25S UVK-1 4 F XMK 4x25S VIHE L V NURMIJÄRVEN KUNT VIHE L V SYRJÄLÄN KOULUN LÄHILIIKUNT-LUE VIHE L V RYHMITYSTULUKKO 2 / 2 - / / MHa 202

18 LMPPUTYYPPI UV-KESKUS "UVK-1" TYYPPI 1F: PLLOKENTTÄ 2F: JUOKSURT 3F: KEVYENLIIK.VÄYLÄ PÄTÖTEHO NÄENN.TEHO VIRT / L1 L2 L3 L1 L2 L3 L1 L2 L3 50 W (61) 0,45 YHTEENSÄ Hg 80 W (90) 0, W (139) 1, W (271) 2, W (422) 3,90 50 W (63) 0, SpNa 70 W (83) 0, W (170) 1, W (280) 2, W (432) 3, W (44) 0,39 PpNa 55 W (63) 0,39 90 W (132) 0, W (185) 0, W (244) 1,23 MoMe 70 W (85) W (179) 1, W (429) 3, W (1078) 9,40 TC 26 W (30) 0,30 32 W (35) 0,35 42 W (46) 0,35 RYHMÄN ETUKOJE VIHEVIRT ,4 14,4 14,4 1,22 1,22 1,22 1,22 1,22 1,22 VIHEKOHT: TEHO [kw] L1 18,06 VIHEVIRRT L2 18,06 L3 17,45 NURMIJÄRVEN KUNT SYRJÄLÄN KOULUN LÄHILIIKUNT-LUE 1 / 2 KUORMITUSTULUKKO - / / MHa 203

19 LMPPUTYYPPI UV-KESKUS "UVK-1" TYYPPI 4 F: PRKKIPIKK PÄTÖTEHO NÄENN.TEHO VIRT / L1 L2 L3 50 W (61) 0,45 YHTEENSÄ Hg 80 W (90) 0, W (139) 1, W (271) 2, W (422) 3,90 SpNa 50 W (63) 0,61 70 W (83) 0, W (170) 1, W (280) 2, W (432) 3,60 35 W (44) 0,39 PpNa 55 W (63) 0,39 90 W (132) 0, W (185) 0, W (244) 1,23 MoMe 70 W (85) W (179) 1, W (429) 3, W (1078) 9,40 TC 26 W (30) 0,30 32 W (35) 0,35 42 W (46) 0,35 RYHMÄN ETUKOJE VIHEVIRT ,22 1,22 0,61 VIHEKOHT: TEHO [kw] L1 18,06 VIHEVIRRT L2 18,06 L3 17,45 NURMIJÄRVEN KUNT SYRJÄLÄN KOULUN LÄHILIIKUNT-LUE 2 / 2 KUORMITUSTULUKKO - / / MHa 203

20 LÄHILIIKUNTKENTÄT Projektikoodi: Päivämäärä: Suunnittelija: Rauno Mäenpää Tässä raportissa esitetyt nimellisarvot on saatu tarkkuuslaskelmilla, jotka pohjautuvat tarkasti sijoitettuihin, kiinteässä suhteessa toisiinsa ja tarkasteltavaan alueeseen oleviin valaisimiin. Käytännössä nämä arvot voivat vaihdella johtuen valaisinten, niiden sijoittelun, heijastusominaisuuksien ja sähkösyötön toleransseista. Rauno Mäenpää Philips Valaistus Perinnekatu 2 C Vantaa Matkapuhelin: Sähköposti: rauno.maenpaa@philips.com CalcuLuX rea

21 LÄHILIIKUNTKENTÄT Rauno Mäenpää Päivämäärä: Yhteenveto 1.1 Yleistä tietoa Tässä projektissa käytetty yleinen alenemakerroin on Projektivalaisimet Koodi 17 Valaisintyyppi MVP NB Lampputyyppi 1 * SON-TPP400W Teho (W) Valovirta (lm) * Kokonaisteho: 7.36 (kw) Valaisinten määrä ryhmässä: Ryhmä Masto 1 Masto 2 Masto 3 Masto 4 Valaisinkoodi Teho (kw) Laskentatulokset Laskennat: Laskenta Jalkapallokenttä Yleis Juoksurata Tyyppi Yksikkö Pinnan luksi valaistusvoimakkuus Pinnan luksi valaistusvoimakkuus Pinnan luksi valaistusvoimakkuus Ka Min/Ka Min/Max Philips Lighting B.V. - CalcuLuX rea Sivu: 2/10

22 LÄHILIIKUNTKENTÄT Rauno Mäenpää Päivämäärä: Laskentatulokset 2.1 Jalkapallokenttä: Grafiikkataulukko Pisteverkko Laskelma : Jalkapallokenttä at Z = m : Pinnan valaistusvoimakkuus (luksi) Y(m) X(m) MVP NB Keskiarvo Min/Ka Min/Max Projektin alenemakerroin Mittakaava 1:500 Philips Lighting B.V. - CalcuLuX rea Sivu: 3/10

23 LÄHILIIKUNTKENTÄT Rauno Mäenpää Päivämäärä: Jalkapallokenttä: Täytetty tasa-arvokäyrä Pisteverkko Laskelma : Jalkapallokenttä at Z = m : Pinnan valaistusvoimakkuus (luksi) Y(m) X(m) MVP NB Keskiarvo Min/Ka Min/Max Projektin alenemakerroin Mittakaava 1:500 Philips Lighting B.V. - CalcuLuX rea Sivu: 4/10

24 LÄHILIIKUNTKENTÄT Rauno Mäenpää Päivämäärä: Yleis: Grafiikkataulukko Pisteverkko Laskelma : Kenttäalue at Z = m : Pinnan valaistusvoimakkuus (luksi) Y(m) X(m) MVP NB Keskiarvo Min/Ka Min/Max Projektin alenemakerroin Mittakaava 1:750 Philips Lighting B.V. - CalcuLuX rea Sivu: 5/10

25 LÄHILIIKUNTKENTÄT Rauno Mäenpää Päivämäärä: Yleis: Täytetty tasa-arvokäyrä Pisteverkko Laskelma : Kenttäalue at Z = m : Pinnan valaistusvoimakkuus (luksi) Y(m) X(m) MVP NB Keskiarvo Min/Ka Min/Max Projektin alenemakerroin Mittakaava 1:750 Philips Lighting B.V. - CalcuLuX rea Sivu: 6/10

26 LÄHILIIKUNTKENTÄT Rauno Mäenpää Päivämäärä: Juoksurata: Grafiikkataulukko Pisteverkko Laskelma : Juoksurata at Z = m : Pinnan valaistusvoimakkuus (luksi) Y(m) X(m) MVP NB Keskiarvo Min/Ka Min/Max Projektin alenemakerroin Mittakaava 1:750 Philips Lighting B.V. - CalcuLuX rea Sivu: 7/10

27 LÄHILIIKUNTKENTÄT Rauno Mäenpää Päivämäärä: Juoksurata: Täytetty tasa-arvokäyrä Pisteverkko Laskelma : Juoksurata at Z = m : Pinnan valaistusvoimakkuus (luksi) Y(m) X(m) MVP NB Keskiarvo Min/Ka Min/Max Projektin alenemakerroin Mittakaava 1:750 Philips Lighting B.V. - CalcuLuX rea Sivu: 8/10

28 LÄHILIIKUNTKENTÄT Rauno Mäenpää Päivämäärä: Valaisintiedot 3.1 Projektivalaisimet OptiFlood MVP506 MVP506 1xSON-TPP400W 27-NB Valovoimakaavio 120 o 150 o 180 o (kandela/ o lumen) 120 o 90 o 90 o Käyttöhyötysuhteet lapuolinen : 0.89 Yläpuolinen : 0.00 Kokonais : 0.89 Kuristin : Conventional Lampun valovirta : lm Valaisimen teho : W Mittauskoodi : LVM o 60 o 30 o o 30 o C = 180 o C = 0 o C = 270 o C = 90 o C = 260 o Imax C = 80 o Philips Lighting B.V. - CalcuLuX rea Sivu: 9/10

29 LÄHILIIKUNTKENTÄT Rauno Mäenpää Päivämäärä: sennustiedot 4.1 Selitykset Projektivalaisimet: Koodi Valaisintyyppi 17 MVP NB Lampputyyppi 1 * SON-TPP400W Valovirta (lm) 1 * Valaisinten sijainti ja suuntaus ja koodi X (m) Sijainti Y (m) Z (m) Suuntauskulmat Pyör. Kall90 Kall0 1 * 1 * 1 * 1 * 1 * * 1 * 1 * 1 * 1 * * 1 * 1 * 1 * 1 * * 1 * Philips Lighting B.V. - CalcuLuX rea Sivu: 10/10

30 Vastaanottaja Nurmijärven kunta siakirjatyyppi Rakennussuunnitelma Päivämäärä Viite NURMIJÄRVEN KUNT SYRJÄLÄN KOULUN LÄHILIIKUNT-LUE

31 NURMIJÄRVEN KUNT SYRJÄLÄN KOULUN LÄHILIIKUNT-LUE TEKNISET SIKIRJT Rakennustapaselostus LIITELUETTELO 2. Koordinaatit 3. Kaivokortit PIIRUSTUSLUETTELO Piir.nro Piirustuksen sisältö Mittakaava Päiväys Muutos semapiirustukset semapiirustus 1: semapiirustus 1: Tutkimuskartta 1: Kuivatussuunnitelma 1: Tyyppipoikkileikkaukset ja pituusleikkaukset Tyyppipoikkileikkaus 1-1, juoksusuora 1: Tyyppipoikkileikkaus 2-2, pallokenttä 1: Pituusleikkaus, sadevesiviemäri 1:1000/1: Pituusleikkaus, huoltotie 1:1000/1: Pituusleikkaus, puistoväylä 1:1000/1: Leikkaukset Leikkaus - 1: Leikkaus B-B 1: Leikkaus C-C 1: Leikkaus D-D 1: Detaljit Pituushypyn alastulopaikka 1:

32 Vastaanottaja Nurmijärven kunta siakirjatyyppi Rakennustapaselostus Päivämäärä Viite NURMIJÄRVEN KUNT SYRJÄLÄN KOULUN LÄHILIIKUNT-LUE

33 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Kari Mönkäre Viite Ramboll Terveystie HOLLOL P F

34 SISÄLLYS YLEISTÄ 1 Rakennuttaja 1 Suunnittelija 1 Rakennuskohde 1 Rakennustyö käsittää 1 Rakennuskohteen mittaukset 1 Rakennuskohteen maaperätutkimukset 1 Rakennustyössä noudatetaan seuraavia työselityksiä ja ohjeita: 2 Rakennustyön yleinen laatutaso 2 Rakennuskohteen selvitykset 2 Rakennusjärjestys ja kaivusuunnitelma OLEVT RKENTEET J RKENNUSOST Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettava kasvillisuus Kasvillisuuden poistaminen Suojattava kasvillisuus ja luontoalueet Kasvillisuuden ja luontoalueiden suojaaminen Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Suojattavat rakenteet Rakenteiden suojaaminen, tukeminen ja vahvistaminen Poistettavat, siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat Pintamaiden poistaminen PERUSTUSRKENTEET rinarakenteet Kiviainesarinat Kiviainesarinan materiaalit Kiviainesarinan alusta Kiviainesarinan tekeminen Kiviainesarinan tekeminen katurakenteissa Pohjarakenteet Kuivatusrakenteet Salaojat Salaojien materiaalit Salaojien asentaminen vo-ojat ja uomat vo-ojien ja-uomien tekeminen Rummut MLEIKKUKSET J KIVNNOT Maaleikkaukset Maaleikkaukset, erittelemätön Maaleikkauksen tekeminen Maakaivannot Putki- ja johtokaivannot Putki- ja johtokaivantojen tekeminen Kaapelikaivannot Kaapelikaivantojen tekeminen Kaivannon tukirakenteet Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit 6

35 18000 PENKEREET J TÄYTTÖTYÖT Kaivantojen täytöt sennusalustat sennusalustojen materiaalit sennusalustojen alusta sennusalustojen tekeminen Valmis asennusalusta lkutäytöt lkutäyttöjen materiaalit lkutäyttöjen tekeminen Valmis alkutäyttö Salaojan ympärystäytöt Kaapeleiden alkutäytöt Lopputäytöt Lopputäyttöjen materiaalit Lopputäytön tekeminen Valmis lopputäyttö PÄÄLLYS- J PINTRKENTEET Suodatinrakenteet Suodatinkankaat Suodatinkankaan materiaalit Suodatinkankaan asentaminen Jakavat kerrokset, eristys ja välikerrokset Jakavat kerrokset Jakavan kerroksen materiaalit Jakavan kerroksen alusta Jakavan kerroksen tekeminen Valmis jakava kerros Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Sitomattoman kantavan kerroksen materiaalit Sitomattoman kantavan kerroksen alusta Sitomattoman kantavan kerroksen tekeminen Valmis sitomattoman kantava kerros Päällysteet ja pintarakenteet sfalttipäällysteet sfalttipäällysteiden materiaalit sfalttipäällysteen tekeminen Valmis asfalttipäällyste Siirtymärakenteet Siirtymäkiilat Siirtymäkiilojen materiaalit Siirtymäkiilojen tekeminen Reunatuet, kourut, askelmat ja muurit Reunatuet Reunatuet betonista Upotettavien betonisten reunatukien materiaalit Upotettavien betonisten reunatukien asentaminen Valmis upotettava betoninen reunatuki 9

36 23000 Kasvillisuusrakenteet Kasvualustat ja katteet Tuotteistetut kasvualustat Kasvualustojen materiaalit Kasvualustojen alustat Kasvualustojen tekeminen Istutukset Puistopuut Puistopuuistutusten alusta Valmis puistopuuistutus Pensaat Valmis pensasistutus Katteet Nurmi- ja niittyverhoukset Kylvönurmikot Nurmikoiden materiaalit Nurmikoiden alusta Nurmikoiden tekeminen Valmis nurmikko ja maisemanurmi VESIHUOLTO Hulevesiviemärit Hulevesiviemärin materiaalit Hulevesiviemäriputket Tarkastus- ja hulevesikaivot sekä putket TURVLLISUUSRKENTEET J OHJUSJÄRJESTELMÄT Suoja-aidat Opastus- ja ohjausjärjestelmät SÄHKÖ-, TELE- J KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT Valaistusrakenteet Liikuntapaikkojen rakenteet Ulkokenttien päällysteet VRUSTEET 13

37 YLEISTÄ Rakennuttaja Nurmijärven kunta Suunnittelija Ramboll Terveystie Hollola Yhteyshenkilö: Kari Mönkäre puh Rakennuskohde Tämä työkohtainen rakennustapaselostus koskee Syrjälän koulun lähiliikunta-alueen rakennustöitä suunnitelmassa esitetyssä laajuudessa. Suunnitelman lähtötiedot ja esitettävät kunnostustoimenpiteet perustuvat alueella tehtyihin maastomittauksiin ja maaperätutkimuksiin. Rakennuskohteen sijainti on esitetty sijaintikartalla 001. Rakennustyö käsittää puuston kaadon pintamaan ja kantojen poiston kasvillisuuden ja puiden suojauksen rakenteiden siirtämisen, poistamisen ja suojaamisen leikkaus, pengerrys ja tiivistystyöt rakennekerrosten rakentamisen kuivatusrakenteiden rakentamisen pintarakenteiden rakentamisen viherrakennustyöt valaistuksen rakentamisen laadunvalvontatyöt Rakennuskohteen mittaukset Rakennuskohteen pohjakartta ja kaava on saatu Nurmijärven kunnalta. Suunnittelualueen maastomittaukset on tehnyt Nurmijärven kunta syksyllä Mittaustöihin kuuluu kaikkien rakennustyön vaatimien mittausten ja merkintöjen tekeminen. Rakennustyön aikana seurataan suunnitelman korkeustasojen toteutumista jatkuvalla tarkemittauksella. Vaaditut toleranssit on esitetty kohdassa Liikenneväylätyöt sekä InfraRYL työselityksissä. Rakennekerrosten tiiveys ja kantavuus määritetään InfraRYL mukaisesti Rakennuskohteen maaperätutkimukset Suunnittelualueen maaperätutkimukset on tehnyt Nurmijärven kunta syksyllä Kairausten perusteella perusmaana nykyisen nurmikentän alueella on routiva savi ja siltti. Rakennustyön aikana tulee tarkkailla, että pohjasuhteet vastaavat esitettyjä olosuhteita. Jos pohjasuhteet poikkeavat arvioidusta, sovitaan jatkotoimenpiteistä kussakin tapauksessa erikseen. 1

38 Mikäli suunnitelmissa esiintyy tarvetta tarkennuksiin ja muutoksiin, on niistä otettava yhteys rakennuttajaan ja suunnittelijaan. Rakennustyössä noudatetaan seuraavia työselityksiä ja ohjeita: tätä rakennustapaselostusta Rambollin laatimia piirustuksia InfraRYL 2010, Osa 1 (väylät ja alueet) InfraRYL 2010, Osa 2 (järjestelmät ja täydentävät rakenteet) InfraRYL 2006, Osa 4 (liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet) InfraRYL 2010, rakennusosa- ja hankenimikkeistö, määrämittausohje Viherrakentamisen työselitys VRT 11 Viheralueiden hoito VHT'05 Rakennustietosäätiön julkaisemia RT- ja RYL-kortteja Pohjarakennusohjeet, RIL sfalttinormit 2008, Päällystealan Neuvottelukunta PNK ry Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, Suomen Rakennusinsinöörien Liiton julkaisu RIL Muoviputkistandardit (SFS) Betoniputkinormit 2001, Suomen kuntatekniikan yhdistys, julkaisu 1 putkivalmistajien ja laitteiden toimittajien asennus- ym. ohjeita paikallisia rakentamisesta annettuja määräyksiä sekä viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä voimassa olevia rakentamisesta annettuja lakeja, asetuksia ja määräyksiä viranomaisten, rakennuttajan ja suunnittelijan työn aikana antamia kirjallisia ja suullisia määräyksiä ja ohjeita. Rakennustyön yleinen laatutaso Työssä tulee käyttää ensiluokkaisia ja uusia rakennusaineita, hyväksi tunnettuja työtapoja, pätevää johtoa ja työntekijöitä siten, että työn tulos on asiakirjoissa esitetyn vaatimustason mukainen. Erikseen mainitsemattomat työtavat, rakenteet ym. on valittava siten, että työn tulos täyttää hyvän laatutason vaatimukset. Erityistä huolellisuutta tulee kiinnittää suunnitelman maastoon merkitsemisessä sekä korkeustasoissa niin, että suunnitelmien mukaiset kaltevuudet ja korkeustasot toteutuvat. Rakennustöissä on huomioitava erityisesti koulun ja päiväkodin läheisyys. Rakennuskohteen selvitykset Ennen rakennustyön aloittamista on selvitettävä alueella olevien kaapeleiden, putkien, johtojen ja muiden rakenteiden sijainti sekä pyydettävä näyttö kunkin rakenteen omistajalta. Rakennusjärjestys ja kaivusuunnitelma Urakoitsijan tulee esittää tutustuttuaan kohteeseen ehdotus: rakennusjärjestykseksi kuvaus käytettävistä menetelmistä työn aikainen liikenteenohjaus ja työmaa-alueen aitaukset laadunvalvonnasta aikataulu rakennushankkeen eri työvaiheille 2

39 11000 OLEVT RKENTEET J RKENNUSOST Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettava kasvillisuus Kasvillisuuden poistaminen Hyötypuun kaadon hoitaa urakoitsija, puut jäävät rakennuttajalle. Kaadetut puut käsitellään ja pinotaan rakennuttajan osoittamaan paikkaan. Hyötypuuksi kelpaamaton puusto, pensaat ym. aluskasvillisuus, metsänkaatojätteet ja raivausjätteet käsitellään asianmukaisesti Suojattava kasvillisuus ja luontoalueet Kasvillisuuden ja luontoalueiden suojaaminen Rakennuskohteen ulkopuolella oleva puusto ja kasvillisuus on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan säilyttämään. Puusto on suojattava rakennustyön aikana siten, että maanpäälliset tai maanalaiset osat eivät vahingoitu. Puusto ja kasvillisuus suojataan InfraRYL 2010 ohjeiden mukaisesti Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Suojattavat rakenteet Rakenteiden suojaaminen, tukeminen ja vahvistaminen Ennen rakennustöiden alkua pidetään katselmus rakennusalueella suojattavista rakenteista. Tehtäessä kaivutöitä säilytettävien johtojen, putkien ja kaapeleiden sivulla tai alapuolella johdot, putket ja kaapelit tuetaan siten, että ne eivät pääse haitallisesti liikkumaan rakennustyön aikana. Rakennettujen putkien, johtojen, laitteiden ja rakenteiden läheisyydessä kaivetaan kunkin putken omistajan ohjeiden ja turvaetäisyyksien edellyttämällä tavalla. Maassa olevan johdon ja putken päällä on oltava vähintään johdon ja putken peitesyvyyttä vastaava suojakerros työmaaliikennettä varten Poistettavat, siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat Pintamaiden poistaminen lueelta tulee poistaa humuspitoiset pintamaat, kannot, turve ja mättäät ennen rakennekerrosten/pengertäyttöjen rakentamista. Rakenteisiin kelpaamattomat maa-ainekset poistetaan ja kuljetetaan maankaatopaikalle. 3

40 13000 PERUSTUSRKENTEET rinarakenteet Kiviainesarinat lueen runkosadevesiviemäri ja rummut tulee perustaa 300 mm paksun kiviainesarinan ja asennusalustan varaan Kiviainesarinan materiaalit rina tehdään kalliomurskeesta, jonka rakeisuus on rinan ympärille asennetaan suodatinkangas N Kiviainesarinan alusta Kiviainesarinan alustan tulee olla kuiva Kiviainesarinan tekeminen Kiviainesarina tiivistetään täryttämällä enintään 300 mm:n kerroksissa, tiiveysvaatimus D > 92 %. rinarakenne on suunnitelma-asiakirjojen mukainen. Kaivot ja tarkastusputket perustetaan kuten niihin liittyvät putket. rinan yläpinta muotoillaan suunnitelma-asiakirjojen edellyttämään korkeuteen ottaen huomioon mahdollisesti määrätyt korotukset ja kaltevuudet Kiviainesarinan tekeminen katurakenteissa Kiviainesarina tehdään Infra RYL 2010 kuvan 13310:K3 mukaisesti POHJRKENTEET Kuivatusrakenteet Salaojat Salaojien materiaalit Salaojana käytetään pituusjäykkää SN8-luokan muoviputkea. Salaojat ympäröidään normaalipoikkileikkauksessa salaojasoralla ja kalliorakennepoikkileikkauksessa murskeella. Salaojat Ø 110 liitetään runkosalaojaan joustavalla T- haarayhteellä Salaojien asentaminen Salaojien sijainnit tarkistetaan rakennustyön yhteydessä. Salaojat liitetään jälkiliittymin hulevesikaivoihin. Salaojat asennetaan InfraRYL 2010 ohjeiden mukaisesti vo-ojat ja uomat vo-ojien ja-uomien tekeminen Kenttäalueen ulkopuolelle rakennetaan suunnitelmapiirustusten mukaiset avo-ojat ja painanteet. vo-ojan liittyessä sadevesiviemäriin rakennetaan ojan pohjaan kiveys noin 10 m matkalla, kiveyksen alle asennetaan suodatinkangas N Rummut Rumpuna käytetään Ø 315 SN8-luokan muoviputkea. Rummut asennetaan 300 mm murskearinan ja 150 mm asennusalustan päälle MLEIKKUKSET J KIVNNOT Maaleikkaukset Maaleikkaukset, erittelemätön Maaleikkauksen tekeminen Maaleikkaustyöt tehdään siten, että varmuus sortumista vastaan säilyy kaikissa olosuhteissa. 4

41 Maanleikkaustyöt tehdään piirustuksissa esitettyjä korkeustasoja ja kaltevuuksia noudattaen ja huomioiden rakennekerroksen vaatima tila ja työvarat. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota pohjan tasaukseen ja kaltevuuteen, ettei pohjamaahan jää vettä kerääviä painanteita. lueelta poistetaan häiriintyvät ja heikosti kantavat maa-ainekset, massanvaihtotasot on esitetty leikkauspiirustuksissa. Maaleikkaustyöhön kuuluu rakennettavien suorituspaikkojen sekä kulkuväylien rakennekerrosten kaivutyöt. Maaleikkaustyöt suoritetaan piirustuksissa esitettyjä korkeustasoja ja kaltevuuksia noudattaen huomioiden rakennekerrosten vaatima tila ja työvarat. Kaivupohjan enimmäispoikkeamat ovat: Yläpinnan taso (mm): Yläpinnan tasaisuus (mm/5m): 50 Taso ja tasaisuus todetaan koko päällystyksen alueella sekä kentän pituus- että poikkisuunnassa 20 metrin välein. Maankaivumassat sijoitetaan alueen maisemapenkereeseen ja täyttöihin Maakaivannot Putki- ja johtokaivannot Johtokaivannon maatöissä noudatetaan Infra RYL 2010 määräyksiä ja Suomen Rakennusinsinööriliiton julkaisua RIL Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, sekä Työsuojeluhallituksen ohjetta Kapeat kaivannot Putki- ja johtokaivantojen tekeminen Kaivannon pohja tasataan ja kivet poistetaan ennen asennusalustan ja alkutäytön rakentamista. Kaivannon pohjalla mahdollisesti olevat vesi, lumi ja jää poistetaan ennen kerrosten rakentamista. Kaivantoihin tehdään tarvittaessa tarvittavat levennykset kaivojen ja muiden laitteiden kohdalla. Kaivannon minimimitat on esitetty InfraRYL2010, kuvassa 16210:K1-K4. lle 2 m syvien kaivantojen rakentamisessa noudatetaan InfraRYL2010 Taulukko 16200:T1 ja 16200:T2 ohjeita kaivantojen luiskauksessa ja tätä syvemmissä kaivannoissa voidaan käyttää tämän työohjeen mukaisia luiskankaltevuuksia. Kaikista yli 3 m syvistä kaivannoista tulee urakoitsijan laatia erillinen, kirjallinen kaivantosuunnitelma, jonka tilaaja hyväksyy ennen työn aloitusta Kaapelikaivannot Kaapelikaivantojen tekeminen Kaapelikaivannon maatöissä noudatetaan Infra RYL 2010 määräyksiä sekä kaapelin omistajan antamia vaatimuksia. Kaivannon minimimitat on esitetty InfraRYL2010, kuvassa 16212:K Kaivannon tukirakenteet Kaivannon tuennalla varmistetaan putkien turvallinen asentaminen ja estetään kaivannon seinämien sortuminen ja maa-ainesten putoaminen. Kaivannon seinämät tuetaan, mikäli pohjan tai luiskan vakavuus on liian pieni tai luiskia ei voida tehdä riittävän loivina. Jos tuentoja tehdään, pitää urakoitsijan esittää tuennoista erilliset kaivantosuunnitelmat ja hyväksyttää ne rakennuttajalla ennen työn aloittamista. 5

42 17000 KLLIOLEIKKUKSET, -KIVNNOT J -TUNNELIT Louhittavilla alueilla kallio irtilouhitaan 1,0 m syvyyteen valmiin pinnan alapuolelle. Irtilouhinnan pinta kiilataan pienikokoisella louheella tai karkealla murskeella kantavan kerroksen alapinnan korkeuteen. Kallio on louhittava sellaiseen lohkarekokoon, että se soveltuu alueelle tehtävien massanvaihtokaivantojen täyttöön. Kallion louhinta suoritetaan Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset (Infra RYL 2010) mukaisesti. Kohteesta on laadittava louhinta- ja räjäytystöiden turvallisuussuunnitelma. Louhintatyössä on otettava mm. huomioon lähi alueella olevat rakennukset. Urakka-alueella oleva paljastettu kallion pinta mitataan kallion pinnan vaihtelut huomioiden riittävän tiheästi. Johtokaivannon kalliokaivanto louhitaan suunnitelmien mukaiseen tasoon Infra RYL 2010 ja louhinnasta annettujen määräysten mukaisesti. Kallio louhitaan vähintään 200 mm asennettavan putken alareunaa syvemmälle ja niin leveälti, että putken ja kaivannon seinämän väliin jää tilaa vähintään 400 mm. Tasaustäyttö tehdään murskeella, soralla tai hiekalla huolellisesti tiivistäen. Salaojakanaalit louhitaan suunnitelmien mukaisiksi PENKEREET J TÄYTTÖTYÖT Louhetäyttö rakennetaan sekarakeisesta louheesta, jotta täyttöön muodostuvat tyhjätilat jäävät mahdollisimman pieniksi. Materiaali ei sisällä lohkareita, joiden läpimitta on suurempi kuin 2/3 ja penkereen yläosassa (1,5 m louhetäytön yläpinnasta) 1/2 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Louhepenkereen kiilausmateriaalina käytetään routimatonta mursketta, jonka rakeisuus on enintään 0/100. Louhetäytön alle asennetaan suodatinkangas, käyttöluokka N KIVNTOJEN TÄYTÖT sennusalustat sennusalustojen materiaalit sennusalustan materiaalina käytetään murskesoraa 0 16 mm sennusalustojen alusta Ennen asennusalustan tekemistä asennetaan leikkauspintaan käyttöluokan N3 suodatinkangas sennusalustojen tekeminen sennusalusta tehdään 150 mm vahvuisena. sennusalustaan tehdään muhvien kohdalle syvennykset Valmis asennusalusta Tiiviys mitataan 50 metrin välein tai kaivoväleittäin. Tiiviysvaatimus on 90 % parannetun Proctorkokeen arvosta. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on D 88 % lkutäytöt lkutäyttöjen materiaalit lkutäytön materiaalina käytetään murskesoraa 0 16 mm. 6

43 lkutäyttöjen tekeminen lkutäyttö ulotetaan kaikille putkille 300 mm putken laen yläpuolelle. lkutäyttö tehdään ja tiivistetään aina kerroksittain. Ensimmäisen alkutäyttökerroksen paksuus on tiivistettynä enintään puolet putken läpimitasta silloin, kun putken sisähalkaisija on enintään 600 mm. Ensimmäisen tiivistyskerroksen jälkeen alkutäyttö tiivistetään mm vaakasuorina kerroksina samanaikaisesti putken molemmilta puolilla. Putken päällä olevaa maakerrosta voidaan tiivistää koneellisesti vasta kun maakerros on vähintään 300 mm paksu Valmis alkutäyttö lkutäytön tiiviysvaatimus on 95 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on D 92 % Salaojan ympärystäytöt Salaojan ympärystäyttönä käytetään normaalipoikkileikkauksessa salaojasoraa, jonka rakeisuuskäyrä on kuvan 18320:K1 (InfraRYL 2010) mukainen Kaapeleiden alkutäytöt Kaapeleiden ja putkitusten alkutäytön materiaalina käytetään hiekkaa, jonka rakeisuuskäyrä on 18320:K2 (InfraRYL 2010) mukainen Lopputäytöt Lopputäyttöjen materiaalit Lopputäyttömateriaalin kivien ja lohkareiden suurin sallittu läpimitta on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta, kuitenkin enintään 400 mm. Lopputäyttö tehdään täyttömateriaalilla, joka on tiivistämiskelpoista ja vastaa routimisominaisuuksiltaan kaivannosta poistettua materiaalia. Liikennöitävän alueen ulkopuolella käytetään lopputäyttö materiaalina kaivumaita. Lopputäyttöön ei saa käyttää kalliolouhetta Lopputäytön tekeminen Liikennöitävällä alueella lopputäyttö ulotetaan rakennekerrosten alapintaan. Liikennöitävän alueen ulkopuolella lopputäyttö ulotetaan ympäröivään maanpintaan. Lopputäyttö tehdään kaivojen, palopostien ja sulkuventtiilien sivuilla vähintään 0,5 metrin päähän niiden ulkopinnasta raoutimattomalla alkutäyttömateriaalilla ja tiivistetään kuten edellä. Lopputäytön asennus ja laadunvalvonta tehdään InfraRYL2006 ohjeiden mukaisesti Valmis lopputäyttö Liikennöitävällä alueella lopputäyttö ulotetaan rakennekerrosten alapintaan jolloin lopputäytön tiiviysvaatimus on 90 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on D 88 %. 7

44 20000 PÄÄLLYS- J PINTRKENTEET Liikennealueiden, pallokentän ja suorituspaikkojen rakennekerrokset on esitetty tyyppipoikkileikkauksissa Suodatinrakenteet Suodatinkankaat Suodatinkankaan materiaalit Suodatinkankaan käyttöluokan tulee olla käytettävien materiaalien mukainen Suodatinkankaan asentaminen Suodatinkangas asennetaan "InfraRYL2010" ohjeiden mukaisesti Jakavat kerrokset, eristys ja välikerrokset Jakavat kerrokset Jakavan kerroksen materiaalit Kentän ja liikenneväylien jakava kerros rakennetaan sorasta tai murskeesta, jonka rakeisuusohjealue on esitetty kuvassa 21210:K3, InfraRYL Jakavan kerroksen alusta Ennen kerroksen rakentamista varmistetaan alle jäävän pohjan taso leveys ja pinnan muoto Jakavan kerroksen tekeminen Jakava kerros tehdään "InfraRYL2010" ohjeiden mukaisesti Valmis jakava kerros Jakavan kerroksen tiiviysvaatimus on keskimäärin 95 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on D 90 %. Jakavan kerroksen sallitut poikkeamat on esitetty taulukossa (21210:T5, Infra- RYL2010) Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Sitomattoman kantavan kerroksen materiaalit Kentän, katujen, kevyen liikenteen väylien ja pysäköintialueiden kantava kerros rakennetaan murskeesta #0..32 mm Sitomattoman kantavan kerroksen alusta Ennen sitomattoman kantavan kerroksen rakentamista varmistetaan sen alustan taso, leveys ja pinnan muoto Sitomattoman kantavan kerroksen tekeminen Sitomaton kantava kerros tehdään "InfraRYL2010" ohjeiden mukaisesti Valmis sitomattoman kantava kerros Kantavan kerroksen tiiviysvaatimus on keskimäärin 95 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on D 90 %. Kantavan kerroksen sallitut poikkeamat on esitetty taulukossa (21310:T4, Infra- RYL2010). 8

45 21400 Päällysteet ja pintarakenteet sfalttipäällysteet sfalttipäällysteiden materiaalit Juoksuradan sivussa sekä pallokentän päädyissä väylien kulutuskerros tehdään asfalttibetonista B11/100, kerroksen paksuus 40 mm sfalttipäällysteen tekeminen sfalttipäällyste tehdään "InfraRYL2010" ohjeiden mukaisesti Valmis asfalttipäällyste sfalttipäällysteen laadunvalvonta tehdään "InfraRYL2010" ohjeiden mukaisesti Siirtymärakenteet Siirtymäkiilat Siirtymäkiilojen materiaalit Siirtymäkiilan materiaalina käytetään hiekkaa, soraa tai mursketta Siirtymäkiilojen tekeminen Siirtymäkiilat rakennetaan liityttäessä nykyisiin rakenteisiin InfraRYL2010 ohjeiden mukaisesti. Siirtymäkiilan syvyys on 1,6 m ja kaltevuus 1: Reunatuet, kourut, askelmat ja muurit Reunatuet Reunatukien materiaalit ja asentaminen "InfraRYL2010" ohjeiden mukaisesti Reunatuet betonista Upotettavien betonisten reunatukien materiaalit Betonireunatukina käytetään upotettavaa betonista reunatukea, jonka korkeus on 300 mm ja leveys 170 mm ja jonka säänkestävyysluokka on 2/B ja taivutuslujuusluokka 2/T. Reunatuki asennetaan maakosteaan betoniin, 0 8 mm Upotettavien betonisten reunatukien asentaminen Reunatuen korkeus päällysteen pinnasta on 120 mm. Reunatuet asennetaan maakosteaan betoniin siten, että se tukeutuu koko pituudeltaan ja leveydeltään sullottuun maakosteaan betoniin Valmis upotettava betoninen reunatuki Vaatimukset "InfraRYL2010" ohjeiden mukaisesti. 9

46 23000 KSVILLISUUSRKENTEET Viherrakenteiden toteutuksessa noudatetaan julkaisua Vihertöiden yleinen työselostus VRT 11 ja hoidossa julkaisua Viheralueiden hoito VHT'05. lue on hoitoluokkaa Kasvualustat ja katteet Tuotteistetut kasvualustat Kasvualustojen materiaalit Kasvualustamateriaalina käytetään hyväksytyn tarkastuslaitoksen rekisterissä olevan kasvualustavalmistajan toimittamaa materiaalia. Kasvualustan tulee täyttää Viherympäristöliiton suositukset kasvualustaohjearvoiksi, VRT'11 Taulukko 23111:T1 Kasvualustan suositeltavat ravinnepitoisuudet. Kasvualustan rakeisuuskäyrä on VRT'11 kuvien 23111:K :K4 mukainen Kasvualustojen alustat Kaivupohja on muodoltaan ja tasaisuudeltaan sellainen, että siinä ei ole yleiskaltevuudesta poikkeavia, yksittäisiä, vettä kerääviä painanteita sekä istutuksia varten tehdyt kuopat ovat taulukon 23111:T2 mittojen mukaiset Kasvualustojen tekeminen Puiden, nurmikoiden ja pensaiden kasvualustojen tekeminen ja laadunvalvonta tehdään VRT'11 ohjeiden mukaisesti. Vettä läpäisevällä hyvin karkealla alustalla, kuten louheella, soralla tai soramoreenilla, alimmaksi kerrokseksi karkean alustan päälle levitetään vettä pidättävä kerros esimerkiksi savesta tai moreenista. Lopullinen pinta noudattaa suunniteltuja korkeuksia Valmis kasvualusta Tekniset vaatimukset VRT'11 mukaiset. Kasvityyppi Kasvualusta ja paksuus mm Kate ja paksuus mm Nurmikko mm - Lehtipensasalueet 400 mm Puunkuorikate mm (puistokate) Havupensasalueet 400 mm Puunkuorikate mm (puistokate) Lehtipuut Havupuut 800 mm min. 10m³/ 800 mm min. 10m³/ Puunkuorikate mm (puistokate) 1 m ø puun rungosta Puunkuorikate mm (puistokate) 1 m ø puun rungosta Istutukset Tekniset vaatimukset VRT'11 mukaiset. Istutuksissa tulee käyttää kotimaisia, terveitä ja kauppakelpoisuusvaatimukset täyttäviä taimia. vojuurisia taimia voidaan istuttaa kasvien ollessa lepotilassa. stiataimia voidaan istuttaa koko kasvukauden ajan. Puut ja pensaat istutetaan vihersuunnitelmassa merkityille paikoille Puistopuut Puistopuut istutetaan VRT'11 vaatimusten mukaisesti suunnitelmassa esitettyihin kohtiin. Kasvilaji ja taimikoko on esitetty suunnitelman kasviluettelossa Puistopuuistutusten alusta Puistopuiden kasvualustan koko ja ravinnepitoisuus ovat VRT'11-luvun mukaisia. 10