Terveydenhoitajien neuvontatyön tueksi laadukkaita internetsivuja seksuaaliterveydestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "WWW.TERKKARI.FI. Terveydenhoitajien neuvontatyön tueksi laadukkaita internetsivuja seksuaaliterveydestä"

Transkriptio

1 Terveydenhoitajien neuvontatyön tueksi laadukkaita internetsivuja seksuaaliterveydestä Pia Kiiski Mirja Tanttula Opinnäytetyö, Syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu/ Lahden Ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan laitos Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kiiski, Pia & Tanttula Mirja. Terveydenhoitajan neuvontatyön tueksi laadukkaita internetsivuja seksuaaliterveydestä. Lahti, Syksy 2007, 35 s. Liitteitä 5. Diakonia- ammattikorkeakoulu / Lahden Ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan laitos, Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto, Terveydenhoitaja (AMK) Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeää, koska nuorena luodaan perusta koko elämän kestävälle seksuaalisuudelle ja seksuaaliselle terveydelle. Seksuaaliterveydestä kertomisen tavoitteena on saada yksilö ottamaan vastuuta omasta seksuaaliterveydestään ja siihen liittyvästä hyvinvoinnista. Nuoret elävät kehityksellistä vaihetta, jolloin seksuaalisuuteen liittyvät asiat kiinnostavat ja herättävät ajatuksia ja keskustelua. Nuoret hakevat seksuaalisuuteen liittyvää tietoa kirjoista, keskusteluista ja internetistä. Seksuaalisuus on mukana myös keskusteluissa terveydenhoitajan vastaanotolla. Hankkeen tarkoituksena oli tuottaa terveydenhoitajien neuvontatyön tueksi esite, joka sisältää laadukkaita osoitteita seksuaalineuvontaa varten. Nuorilla itsellään ei aina ole kykyä etsiä itse luotettavia sivuja, jotka sisältäisivät juuri heidän ikäiselleen oikeaa ja asiallista tietoa seksuaaliterveydestä. Tämän vuoksi on hyvä, että nuorilla on olemassa myös tietoa laadukkaista internet sivuista. Terveydenhoitaja voi käyttää esitettä neuvontatyönsä tukena. Kouluterveydenhuollossa esitteen voi antaa nuorelle, jotta hän voi itse etsiä internetistä seksuaalisuuteen liittyviä asioita. Esitteeseen laitettiin internetosoitteita, jotka sisältävät monipuolisesti tietoa seksuaaliterveydestä, murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä, sekä yleisimmistä sukupuolitaudeista. Esitteessä on myös osoitteita, joissa nuoret voivat hakea vastauksia kysymyksiinsä ammattilaiselta. Esitteessä olevat internetosoitteet testattiin Health information Technology Instituten alaisen Health Summit Working Groupin luotettavien internetsivujen kriteerien avulla. Hankkeen teoriaosuus pohjautuu kirjallisuuteen, jossa käsitellään murrosikää kehitysvaiheena, nuorten seksuaaliterveyden edistämistä kouluterveydenhuollossa, internetin merkitystä tiedonvälittäjänä sekä laadukkaiden internetsivujen kriteereitä. Esitettä ovat arvioineet Lahden kaupungin kouluterveydenhoitajat. Asiasanat: murrosikä, seksuaaliterveys, kouluterveydenhuolto, internet

3 ABSTRACT Pia Kiiski & Mirja Tanttula. High-quality Internet sites on sexual health to support public health nurse guidance. Lahti, autumn 2007, 34 pages, 5 appendices Diaconia University of Applied Sciences / Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Social and Health Care, Degree Programme in Nursing, Specialization in Health Care, Public Health Nurse. Enhancing youth sexual health is important because the basis of lifelong sexuality and sexual health is created when one is young. The aim of speaking of sexual health is to encourage individuals to take responsibility of their own sexual health and the welfare related to it. Young people are living in a developmental phase where they are interested in matters regarding sexuality. These matters also inspire thoughts and conversation. Young people search information on sexuality from books, in conversations and from the Internet. Sexuality is also a topic of conversation in the appointments with the public health nurse. The aim of this project was to produce a brochure, which consists of high-quality Internet sites, to help public health nurses to give sexual guidance to the young. Young people are not always able to find reliable sites, which have accurate and proper information on sexual health, for people exactly their own age. For this reason it is important that young people also have information on high-quality Internet sites. Public health nurses can use the brochure to support their guidance work. Also in school health care the brochure can be handed out to the young people. They can then search the highquality Internet sites for matters relating to sexuality. The brochure includes Internet sites which have versatile information on sexual health, puberty, dating, sex, contraception, and the most common sexually transmitted diseases. There are also Internet sites listed in the brochure where young people can receive answers to their questions from professionals. All the Internet sites referred to in the brochure were tested using the reliable Internet site criterions set by the Health Summit Working Group of the Health Information Technology Institute. The theory part of this project was based on literature from the following areas: puberty as a development phase; the promotion of youth sexual health in school health care; the importance of the Internet as a supplier of information; and criterions of high-quality Internet sites. The brochure was evaluated by the school public health nurses in Lahti. Key words: puberty, sexual health, school health care, Internet

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO MURROSIKÄINEN NUORI Murrosikäisen nuoren fyysiset muutokset Murrosikäisen nuoren psyykkiset muutokset ja kehitystehtävät Murrosikäisen nuoren seksuaalinen kehitys Murrosikäisen nuoren sosiaalinen kehitys NUORTEN SEKSUAALITERVEYDEN EDISTÄMINEN KOULUTERVEYDEN HUOLLOSSA Murrosikäisen nuoren seksuaaliterveyden määrittely Murrosikäisten seksuaaliterveystiedot Terveydenhoitajan merkitys nuoren seksuaaliterveyden tukijana INTERNET SEKSUAALITIEDON VÄLITTÄJÄNÄ Internetin seksuaalisuusaineistot Internetsivustojen laatukriteerit HANKKEEN TOTEUTUKSEN KUVAUS ESITTEEN TOTEUTUKSEN ARVIOINTI HANKKEEN EETTISYYS JATKOTUTKIMUSAIHEET POHDINTA...29 LIITTEET Liite 1 Sopimus opinnäyteyhteistyöstä...36 Liite 2 Tutkimuslupa...37 Liite 3 Kirje kouluterveydenhoitajille...38 Liite 4 Esite...39

5 1 JOHDANTO Nuoret käyttävät paljon internetiä ja etsivät sieltä tietoa omiin kasvukysymyksiinsä ja pulmiinsa ja saattavat hakea tietoa aikuisille tarkoitetuilta sivuilta. Aikuisväestölle tarkoitettu internetmateriaali ei ole välttämättä lainvastaista, mutta lasten ja nuorten terveelle kehitykselle siitä on haittaa (Laki kuvaohjelmien tarkistamisesta 2000/ 775). Nuorilla pitää olla mahdollisuus saada omaan kehitykseensä sekä terveyteen ja seksuaaliterveyteen liittyviä tietoja. Oikeanlainen tieto tukee myös seksuaaliterveyttä. Erityisesti nuoren kehityksen tukemisen näkökulmasta asiallisen ja hyvän tietopääoman omaksuminen on erittäin tärkeää myös siksi, että kaupallinen seksuaaliviestintä saattaa aiheuttaa nuoressa hämmennystä ja välittää vääristynyttä ja kehitystasoon sopimatonta tietoa. (Liinamo 2005, 81.) Lahden kaupunki ehdotti opinnäytetyön aiheeksi internetmateriaalin kokoamista terveydenhoitajien neuvontatyön tueksi. Aihe oli tärkeä ja se koettiin kiinnostavaksi, koska nuoret käyttävät paljon internetiä tiedon hankintaan. On myös tärkeää, että aihetta käsitellään ennen kuin sukupuolielämä tulee ajankohtaiseksi. Lahden kaupungin kouluterveydenhoitajat halusivat, että nuorille pitää saada antaa neuvontatyön tueksi hyviä ja luotettavia internetosoitteita, joista nuoret voivat itse etsiä tietoa haluamastaan aiheesta. Internetsivujen piti käsitellä nuoria koskettavia aihealueita. Keskustelua käytiin ehdottamistamme aihealueista kouluterveydenhoitajien yhteyshenkilön kanssa. Kouluterveydenhoitajat olivat ehdottamistamme aihealueista yhdessä valinneet tärkeimmäksi nuoria koskettavaksi aiheeksi seksuaaliterveyden, koska seksuaaliterveys on aihealue, josta nuoret esittävät eniten kysymyksiä terveydenhoitajalle ja etsivät myös itse tietoa internetistä ja kirjoista. Seksuaalisuus liittyy olennaisena osana nuoren kasvuun ja kehitykseen. Murrosiässä seksuaalisuuteen ja seksiin liittyvät asiat alkavat kiinnostaa. Nuori etsii tietoa siitä, mitä hänessä tapahtuu ja onko hän normaali. Nuori keskustelee kavereidensa kanssa verratakseen omaa tilannettaan toisten tilanteisiin. Omien vanhempien kanssa ei ole aina luontevaa keskustella oman kehon muutoksista, koska nuori elää vanhemmista irtautumisen vaihetta. (Kinnunen 2001, 102.) Bildjuschkinin ja Cacciatoren mukaan on tärke-

6 6 ää, että nuori, joka elää murrosvaiheessa etsien omaa identiteettiään ja omaa suhdetta seksuaalisuuteen, saa riittävästi asiallista taustatietoa valintojensa pohjaksi. Tarkoitus ei ole suojella nuorta pettymyksiltä, vaan antaa mahdollisuus valita oman hyvinvoinnin kannalta paras mahdollinen vaihtoehto silloin, kun se on mahdollista. Riittävän hyvät tiedot ovat nuoren seksuaalisoikeus. (Bildjuschkin & Cacciatore 1999, 132.) Seksi ja seksuaalisuus ovat nykypäivänä hyvin korostuneesti esillä. Esimerkiksi lehdet, elokuvat, videot, muoti ja mainonta tuovat seksuaalisuuden kaikkialla näkyville. Koululaitos, julkiset viranomaiset ja erilaiset järjestöt tekevät paljon työtä väestön seksologisten tietojen, asenteiden ja taitojen kehittämiseksi, suuri osa ihmisten valistamisesta ja seksuaaliterveyden edistämisestä toteutuu median kautta. (Kontula 2000, 237). Yleinen viestintä sisältää yhä enemmän seksuaaliväritteistä ainesta, ja kaupallista, esimerkiksi internetin sisältämää, seksuaalisuuteen liittyvää materiaalia on yhä enemmän lasten ja nuorten saatavilla. (Liinamo 2005, 81). Internetissä on huomattava määrä seksuaalisuuteen liittyvää materiaalia, joka ei ole sopivaa sisällöltään kehittyville yläasteikäisille nuorille. Hankkeen tavoitteena on tuottaa terveydenhoitajien neuvontatyön tueksi laadukas ja nuorille sopiva esite seksuaaliterveyttä käsittelevistä internetsivuista. Esitteen internetsivuihin nuori voi omassa rauhassa tutustua ja saada tutkittua ja ajankohtaista tietoa sekä vastauksia kysymyksiinsä. 2 MURROSIKÄINEN NUORI Murrosikä alkaa 8 14 vuoden iässä ja loppuu tavallisimmin vuoden iässä (Kettunen 2001, 9). Murrosiän alku sijoittuu kaavamaisesti noin ikävuoden tienoille. Ajankohta vaihtelee yksilöllisesti. Keskimäärin pojat kypsyvät hitaammin kuin tytöt. (Turunen 1996, 102.) Vaikka nuoren fyysinen murrosiän kehitys voi alkaa varhain, jo ennen kymmenettä ikävuotta, ja keho alkaa näyttää aikuiselta, on nuori vielä psyykkisesti kypsymätön (Bildjuschkin & Malmberg 2000, 399). Murrosikä on nopean seksuaalisen kehittymisen aikaa, sillä silloin tapahtuu paljon muutoksia fysiologiassa, hormonitoiminnassa, psyykessä, minäkuvassa, itsetunnossa

7 7 sekä seksuaalisuuden merkityssisällöissä, asenteissa ja sukupuolitiedoissa. Se on siirtymävaihe lapsuudesta aikuisuuteen, jolloin nuoret joutuvat kohtaamaan äidiksi ja isäksi tulemisen mahdollisuuden. (Papp, Kontula & Kosonen 2000, 220.) Jokaisen murrosikäisen kehitys on yksilöllistä, mutta tästä huolimatta siinä voidaan erottaa tietyt kaikkia koskevat lainalaisuudet ja kehityksen piirteet. (Jarasto & Sinervo 1999, 29.) 2.1 Murrosikäisen nuoren fyysiset muutokset Murrosikä eli puberteetti on biologista ja fysiologista kehitystä, jonka aikana lapsesta kasvaa fyysisesti aikuinen. Tytöillä fyysinen kasvu ja kypsyminen tapahtuvat samanaikaisesti kun taas pojilla fyysinen kasvu jatkuu vielä murrosiän jälkeenkin. (Aalberg & Siimes 1999, 15.) Murrosiässä nuoren kehossa tapahtuu suuria fyysisiä muutoksia, joiden tarkoitus on johtaa sukukypsyyteen. Fyysiseen aikuiseksi kasvamiseen kuluu 4-8 vuotta. (Kinnunen 2001, 96.) Tyttöjen puberteetti alkaa noin vuotiaana. Ensimmäinen merkki puberteetin alkamisesta on pituuskasvun kiihtyminen noin vuotiaana ja rintojen kasvu, joka alkaa noin 10 -vuotiaana (Iivonen & Lamminpää 1999, 6). Tytöillä kasvupyrähdyksen keskimääräinen huippu, jolloin pituuskasvu on noin 8 cm vuodessa, tapahtuu jo 12-vuotiaana (Aalberg & Siimes 1999, 44). Rinnat kehittyvät hitaasti ja rintojen kehitys voi jatkua 18-vuotiaaksi saakka. Rintojen kasvun alettua alkaa tytöille ilmaantua myös häpykarvoja ja vähitellen alkaa kasvaa myös kainalokarvoja. Myös säärien ja käsivarsien karvoitus lisääntyy. (Iivonen & Lamminpää 1999, 6.) Poikien puberteetti alkaa yleensä noin vuoden iässä, yleensä muutamaa vuotta myöhemmin kuin tytöillä. Poikien fyysisten muutosten kehitys alkaa vuotiaana kivesten ja kivespussien kasvulla. Pian tämän jälkeen alkaa ilmaantua karvoitusta peniksen ympärille. Noin vuoden kuluessa alkaa myös penis kasvaa vähitellen. Penis pitenee ja paksunee, erektiokyky lisääntyy ja kivekset alkavat tuottaa siittiöitä. Pojilla puberteetin näkyvin merkki on nopea pituuskasvu. (Iivonen & Lamminpää 1999, 9.) Pojan kasvunopeus voi olla hyvin hidasta, jopa alle 3cm vuodessa juuri ennen murrosikää. Kasvu nopeutuu murrosiän keskivaiheilla ja kiihtyy suurimmillaan kaksivuotiseksi kasvupyrähdykseksi. Nopeimman kasvun aikana pojat

8 8 saattavat kasvaa jopa 12cm vuodessa. (Aalberg & Siimes 1999, 16.) Pituuskasvu kiihtyy vuotiaana ja noin 15-vuotiaina pojat saavuttavat tytöt pituuskasvussa. Puberteetin myötä pojilla alkavat myös lihakset kasvaa ja hartiat levenevät. Hormonit vaikuttavat myös poikien pään ja muun kehon kokosuhteiden muuttumiseen, sekä aataminomenan kasvuun. Poikien ääni syvenee ja muuttuu matalammaksi. Tätä vaihetta kutsutaan äänenmurrokseksi. Puberteetin aikana pojille alkaa ilmaantua karvoitusta jalkoihin, kainaloihin sekä rintaan. Myös parrankasvua alkaa esiintyä noin 15- vuotiaana, ensimmäiset partahaivenet ilmestyvät ylähuuleen ja leukaan. (Iivonen & Lamminpää 1999, 9.) 2.2 Murrosikäisen nuoren psyykkiset muutokset ja kehitystehtävät Nuoruuden kehityksellisenä päämääränä on saavuttaa itse hankittu autonomia. Tie on pitkä lapsen täydellisestä riippuvuudesta kohti itsenäisyyttä jota ei saavuteta koskaan täydellisesti. Autonomian saavuttaakseen nuoren on ratkaistava ikäkauteen kuuluvat kehitykselliset tehtävät, jotka ovat irrottautuminen lapsuuden vanhemmista, puberteetin johdosta muuttuvaan kehonkuvan, seksuaalisuuden ja seksuaalisen identiteetin jäsentäminen sekä ikätovereiden apuun turvautuminen nuoruusiän kasvun ja kehityksen aikana. (Aalberg & Siimes 1999, 55.) Psyykkisellä alueella tapahtuu myös paljon muutoksia. Psyykkisiä muutoksia leimaavat tunne- elämän ailahtelevuus hyvistä hetkistä masennukseen ja synkkyyteen. (Kinnunen 2001, 96.) Nuoren kehitystehtäviin kuuluvat identiteetin jäsentyminen, itsensä hyväksyminen sekä seksuaalisten tunteiden käsittelyn ja vuorovaikutustaitojen oppiminen. Nuori rakentaa suhdetta omaan ruumiiseensa ja opettelee elämään muuttuvan kehonsa sekä voimakkaiden eroottisten halujensa kanssa. (Liinamo 2005, 35.) Psykodynaamisesta näkökulmasta varhaisnuoruuden tärkein haaste on omaan muuttuvaan kehoon sopeutuminen (Kaltiala- Heino 2004, 61). Sukupuolinen kehitys tapahtuu rinnan sekä suhteessa omaan ruumiiseen että toisen sukupuolen psykofyysiseen todellisuuteen. Nuoren itsetunto ja omanarvontunto kehittyy pitkälti sitä kautta, että nuori tutustuu omaan kehoonsa, ja oppii elämään seksuaalisen ruumiinsa kanssa. Tärkeää on myös, että nuori saavuttaa riittävästi sosiaalista menestystä omissa ystävyyssuhteissaan. Nuoren tarvitsee käydä läpi tiettyjä kehitystehtäviä, jotta itsenäistyminen tapahtuisi. Nuoren pitää irrottautua vähitellen lapsuuden vanhemmista. Samanaikaisesti nuoren oma ruumiinkuva muuttuu, seksuaalinen identiteetti muuttuu ja

9 9 jäsentyy. (Liinamo 2005, 35.) Osa murrosiästä kuluu siihen, että nuori etsii vertaistensa ryhmää, joka hyväksyy hänet. Nuori on irtaantumassa kodista ja siirtymässä perhekeskeisyydestä ystäväkeskeisyyteen. Hänen uusi samaistumiskohteensa on oman ikäisten joukko. (Kinnunen 1999, 46.) Nuori turvautuu ikätovereiden apuun nuoruusiän kasvun ja kehityksen aikana (Liinamo 2005, 35). Nuoren kehitystehtäviin kuuluvat irtaantuminen lapsuuden perheestä ja laajempaan sosiaaliseen yhteisöön siirtyminen. Irrottautumiseen liittyy monenlaisia tunteita ja erilaisia kausia. (Jarasto & Sinervo 1999.) Psyykkisellä alueella tapahtuu myös paljon muutoksia. Psyykkisiä muutoksia leimaavat tunne- elämän ailahtelevuus hyvistä hetkistä masennukseen ja synkkyyteen. (Kinnunen 2001, 96.) Tärkeää on, että irrottautuminen tapahtuu siten, ettei nuori joudu kokemaan tarpeettomia syyllisyydentunteita. Irrottautuminen ei saa myöskään horjuttaa muiden perheenjäsenten tasapainoa, tai aiheuttaa ahdistusta, katkeruutta tai vihaa. (Jarasto & Sinervo 1999.) Nuoren tunne-elämä ailahtelee. Ailahtelun aiheuttajina ovat fyysiseen kehitykseen liittyvät hormonaaliset tekijät. Muutokset ovat auttamassa murrosiän ensimmäisen kehitystehtävän eli vanhemmista irtautumisen toteutumista. (Kinnunen 1999,16.) Hormonaaliset tekijät aikaansaavat seksuaalista kypsymistä, joka on myös tunnetilojen vaihtelua, voimakkaiden halujen ja himojen kokemista (Dunderfelt 1999, 97). Väestöliiton seksuaaliterapeutti Maaret Limnellin mukaan nuoren on vaikea ottaa seksuaalivalistusta vastaan, koska nuoruuden yksi tehtävä on ottaa etäisyyttä omiin vanhempiin. Se ei tarkoita, ettei vanhempien tukea silti tarvittaisi. Perusturvallisuus pitää rakentaa jo aikaisessa vaiheessa. Seksuaalikasvatus alkaa kotoa, koska voimakkaimmin lasten- ja nuorten asenteisiin vaikuttaa koti. Lapselle täytyy opettaa jo varhaisessa vaiheessa itsensä suojelemista ja hänelle pitää antaa neuvoja siitä, mihin kehon alueisiin toiset ihmiset eivät saa koskea ilman lupaa. Näin lapsi oppii tiedostamaan rajansa. (Leppä 2006, ) Tunteenpurkausten paikka on kotona, koska nuori irtautuu vanhemmista usein protestin kautta. Tunteet purkautuvat niihin, joita lapsi rakastaa eniten. Nuoren tuntiessa, että hänen itsenäistymispyrkimyksensä eivät enää ole uhattuna, hänen tarpeensa uhmakkaaseen käytökseen vähenee. On mahdollista muodostua uudenlainen suhde vanhempiin. (Kinnunen 1999, 17.) Murrosikäisen nuoren persoonallisuusrakenteiden kehitys on vielä kesken. Nuori etenee varhaisnuoruuden lapsenomaisuudesta kohti nuoren aikuisen psyykkisiä rakenteita.

10 10 Kypsymättömyys on tähän ikäkauteen kuuluva ominaisuus. Siihen kuuluu lyhytjänteisyyttä, yhdessä hetkessä elämistä ja nopeasti asiasta toiseen siirtymistä. Kypsymättömyys on nuoren rikkautta. Kun mieli vielä kehittyy, sitä eivät sido aikuismaailman rajoitukset. Nuoren maailmassa kaikki on mahdollista. (Aalberg & Siimes 1999, 65.) 2.3 Murrosikäisen nuoren seksuaalinen kehitys Seksuaalisuus on osa persoonallisuutta eikä erillinen osa käyttäytymistä (Kettunen 2001, 49). Seksuaalinen kypsyminen ymmärretään usein elämänvaiheeksi, joka käynnistyy myrskyisänä murrosiän hormonaalisten muutosten myötä ja päättyy joskus täysikasvuisena nuoren kypsyttyä henkisesti ja ruumiillisesti aikuiseksi. Seksuaalisuus on kuitenkin läsnä ihmisessä jo ennen syntymää, ja se kypsyy ja kehittyy vaiheittain koko elämänkaaren ajan osana ihmisen kokonaiskehitystä. (Kosunen 2002, 127.) Bruessin ja Greenbergin 1994 mukaan seksuaalisuus nähdään neljänä ulottuvuutena, joita ovat psyykkinen, kulttuurinen, eettinen ja biologinen. Psyykkiseen ulottuvuuteen kuuluvat, tunteet, elämykset, minäkäsitys, motivaatio, ilmaisukyky, opitut asenteet ja opittu käyttäytyminen. Seksuaalisuuden kulttuurinen osa -alue käsittää mm. yhteiskunnan, perheen, ystävät sekä seurustelun ja avioliiton. Eettinen osa-alue sisältää ihanteet, uskonnolliset käsitykset, moraalikäsitykset ja arvot. Biologiseen ulottuvuuteen kuuluvat lisääntyminen, raskauden ehkäisy, seksuaaliset reaktiot, fysiologiset syklit ja muutokset sekä fyysinen ulkonäkö. (Kettunen 2001, 51.) Seksuaalisuuden biologinen määritelmä on kiinteässä yhteydessä lisääntymiseen ja elämän jatkumiseen. Biologisesta näkökulmasta seksuaalisuuden biologinen ulottuvuus on määräävä piirre ja seksuaalisuus taas suvunjatkamista palveleva voima tai vietti. (Bildjuschkin & Malmberg 2000, 17.) Murrosikäisen ensimmäisiä ihastuksia ovat usein kaukorakkaudet. Murrosikäinen ihastuu usein johonkin saavuttamattomaan, kuten urheilijoihin, rock- ja filmitähtiin. Ihastuksen kohde voi olla myös jokin henkilö ylemmiltä luokilta tai opettaja. Kaukorakkaudet auttavat nuorta tutustumaan omiin tunteisiinsa. Mielikuvissa haaveillaan siitä, millaista on olla ihastuksensa kanssa. Kaukorakastuminen on turvallista myllertävälle tunne- elämälle. (Kinnunen 2001, ) Suhde kaukorakkauden kohteeseen on todellinen ja se on esiaste aikuisen kypsemmälle kyvylle kiinnittyä toiseen ihmiseen (Kinnunen 1999, 162).

11 11 Nuoruusiän seksikäyttäytyminen voidaan jakaa autoeroottisiin ja sosioseksuaalisiin kokemuksiin. Autoeroottisilla kokemuksilla tarkoitetaan eroottisia fantasioita, yöllisiä siemensyöksyjä ja itsetyydytystä. Näiden kokemusten synnyttämiseen ei tarvita kumppania. Itsetyydytys eli masturbaatio on luonnollinen tapa hankkia tietoa omasta kehosta ja sen seksuaalisista reaktioista. (Kosunen 2002, 129.) Siinä nuori purkaa seksuaalista jännittyneisyyttään. Pojilla masturbaatio vahvistaa myös tunnetta omasta miehisyydestä. Se kuuluu normaaliin sukupuolikäyttäytymiseen. (Kinnunen 1999, 162.) Sosioseksuaalisilla kokemuksilla taas tarkoitetaan yhdessä kumppanin kanssa hankittuja seksuaalisia kokemuksia (Kosunen 2002, 129). Sukupuoliyhdyntöjä edeltävät suudelmat, halailu ja petting eli vaatteiden päältä hyväily. (Kosunen 2002, 129.) Yläasteikäisten nuorten seksuaalisuus on vielä enimmäkseen henkilökohtaista. Harva yläasteikäinen on jakanut seksuaalisia kokemuksia tai nautintoa toisen kanssa (Kontula ym 2000, 101.) Kouluterveys 2000 kyselyn mukaan 75 % kahdeksas ja yhdeksäsluokkalaisista nuorista ei ole ollut yhdynnässä (Kouluterveys 2000.) Itsetyydytys onkin tärkeä osa nuoren seksuaalista kehitystä. Sen avulla nuori tutustuu omaan seksuaaliseen kehoonsa ja löytää väylän seksuaalisille tarpeilleen. (Jarasto & Sinervo 1999, 223.) Suomalaisen kyselytutkimuksen mukaan varhaisin ikä, jolloin jotkut nuorista aloittavat sukupuoliyhdynnät on sekä tytöillä että pojilla vuoden paikkeilla. Tutkimukseen osallistuneista 10 % oli ollut yhdynnässä 14 ikävuoteen mennessä. (Kinnunen 2001, 140.) Peruskoulun viimeisen luokan kevääseen mennessä noin neljäsosa nuorista on ollut sukupuoliyhdynnässä ainakin kerran (Kosunen 2002, 130). Seksuaalisuuden herääminen tuo oman värinsä nuoren elämään, mikä sinänsä on hyvä ja tervetullut asia. Tietämättömyys, varomattomuus ja välinpitämättömyys voivat kuitenkin johtaa raskaaksi tulemiseen aivan yllättäen ja sitä haluamatta. Nuorille annetaan kouluissa ja muissa yhteyksissä tietoa raskauden ehkäisystä, mutta tästä huolimatta vahinkoja kuitenkin tapahtuu. Teiniraskauksien syynä voi olla tietämättömyys, asioiden väärinymmärtäminen, ehkäisyn pettäminen mutta useimmiten kuitenkin unohtaminen. (Jarasto & Sinervo 1999, 228.) Amerikkalainen esite, joka on suunnattu nuorille testaa nuorten omia asenteita seksuaalisuutta kohtaan. Alustuksessa kerrotaan kuinka seksuaaliset tunteet voivat olla voimakkaita, mutta kannattaa miettiä ennen kuin toimii. Kannattaa ajatella itseään, tulevaisuuttaan ja seurauksia, joita seksistä voi seurata. Pitää miettiä onko valmis seksiin juuri nyt. (Mc Ewen 1998, 346.) Keski- ja loppunuoruuden tärkein haaste nuorelle on seksuaalinen kypsyminen ja oman seksuaalisuuden hyväksyminen. Nuori

12 12 kykenee tällöin tyydyttäviin ja vastavuoroisiin seksuaalisuhteisiin. (Kaltiala- Heino 2004, 61.) 2.4 Murrosikäisen nuoren sosiaalinen kehitys Murrosikä on oman identiteetin etsimistä. Tämän rinnalla kehittyy myös sosiaalinen identiteetti ja sosiaaliset taidot lisääntyvät. Koululla on tärkeä merkitys nuoren sosiaalisten taitojen tukemisessa. Koulussa tulee monia sosiaalisia haasteita, kuten uusien kaverisuhteiden solmiminen, selviytyminen uuden koulun aloittamisesta ja sopeutuminen uuteen ryhmään. (Paajanen 2006.) Murrosiässä ryhmässä käyttäytyminen muuttuu. Puheenaiheet, tekeminen ja ryhmän koostumus vaihtelevat, jonka huomaa kavereiden muuttumisena. Erilaisten sosiaalisten käyttäytymismallien kokeileminen on myös yleistä. (Kosunen 2002, 128.) Vuorovaikutussuhteisiin saattaa helposti kehittyä seksuaalisia latauksia ja ennen tavallisena koettu kaveri saattaa näyttää potentiaaliselta seurustelukumppanilta. Ihmissuhteet sisältävät monenlaisia tunteita, koska myös omat tunteet vaihtelevat. Nuori huomaa olevansa erilaisten ihmisten seurassa erilainen, joka on täysin normaalia kehitystä. Sosiaalinen kasvaminen on kasvamista miehenä tai naisena ja kasvamista osaksi yhteisöä ja kansaa. (Suomen nuorisoyhteistyö- Allianssi ry.) Voimakkaat muutokset käyttäytymisessä ovat osa nuoruusiän kypsymistä. Nuori tulee tietoiseksi itsestään ja etsii vastauksia kysymyksiin. Kysymykset omasta seksuaalisuudesta ovat tärkeitä kokonaisidentiteetin kehittymisen kannalta. (Kosunen 2002, 128.) Tytöt kehittyvät poikia nopeammin fyysisesti ja psyykkisesti. Usein murrosiässä tytöt viihtyvät omissa ryhmissään ja pojat omissaan. (Kinnunen 2001, 113.) Nuoruusiässä on omia kahden ja kolmen tytön ystävyyspiirejä ja myöhemmin poikaystävät astuvat kuvaan, ensin kaukorakkautena, ja sitten konkreettisesti (Aalberg & Siimes 1999, 84). Nuorten kaverisuhteille on tunnusomaista, että kavereilla on varsin paljon samanlaisia piirteitä ja ominaisuuksia kuin omilla vanhemmilla (Muurinen & Surakka 2001, 56). Tytöt aloittavat seurustelusuhteet yleensä poikia aiemmin, koska tyttöjen sukupuolinen kypsyminen tapahtuu aiemmin kuin pojilla. Tytöt ihastuvat aluksi vanhempiin poikiin. Pojat kokevat tytöt jopa pelottaviksi, kunnes heidän oma sukupuolinen kehityksensä

13 13 vähitellen tavoittaa tyttöjen kypsyystason. (Kosunen 2002, 128.) Kinnusen mukaan nuoria on hyvä kannustaa olemaan erilaisissa porukoissa, joissa nuoret voivat tutustua rauhassa toisiinsa. Nuoren on hyvä oppia tuntemaan vastakkaista sukupuolta paremmin. Ryhmässä voi rauhassa ihastua ja jopa huomata, kuinka ihastumisen tunne saattaa mennä ohi. Nuori tarvitsee myös omaa sukupuolta olevia kavereita ja ystäviä, jotta hän saa vahvistusta omalle identiteetilleen tyttönä tai poikana. (Kinnunen 2001, 113.) Varhaisnuoruudessa ihastukset vaihtelevat ja seurustelusuhteet ovat usein lyhyitä. Seurustelusuhteet perustuvat usein omiin mielikuviin ja omiin tarpeisiin. Varhaisnuoruudessa harvoin ihastutaan toisen todellisiin ominaisuuksiin tai persoonallisuuteen. Seurustelu merkitsee myös varhaisnuoruudessa pitkälti itseen tutustumista ja toisessa peilataan omia tunteita. (Kaltiala- Heino 2004, 61.) 3 NUORTEN SEKSUAALITERVEYDEN EDISTÄMINEN KOULUTERVEYDEN HUOLLOSSA Suomessa kouluhallinto sekä sosiaali- ja terveyshallinto alkoivat ohjata seksuaaliterveyden edistämistä 1970-luvun alussa. Ihmissuhde- ja sukupuolikasvatuksen integroimista eri oppiaineisiin esitettiin peruskoulujen opetussuunnitelmiin vuodesta lähtien. (Liinamo, Rimpelä, Kosunen & Jokela, 2000, 4603.) Seksuaaliterveyden uusi kansainvälinen näkökulma on korostanut sitä, että seksuaalioikeudet tulee ottaa huomioon palveluita ja koulutusta järjestettäessä (Liinamo 2006, 35). Nuorten seksuaalioikeuksia ovat oikeus elämään, oikeus nauttia seksuaalisuudesta, oikeus suojella itseään ja tulla suojelluksi, oikeus seksuaaliterveydenhuoltoon ja oikeus osallistua nuoria koskeviin päätöksiin. (Väestöliitto.) Peruskoululaisten tulisi saada koulustaan tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia oman seksuaalisen ja sukupuoli-identiteettinsä rakentamiseen ja samalla toimia omaa ja muiden hyvinvointia ja terveyttä kunnioittavalla tavalla (Välimaa 2004, 137). Kaikista yhdynnässä olleista peruskoululaisista noin prosenttia on jättänyt kokonaan käyttämättä ehkäisyä (Kosunen 2006, 15). Kaltiala- Heinon mukaan nuorten seksuaalisuutta tarkastellaan usein ongelma- tai riskikäyttäytymisenä, josta on syytä olla

14 14 huolissaan ja johon on syytä yrittää puuttua. Erilaisista syistä, kuten perhetaustan vaikeuksien, toveripaineen tai päihteidenkäytön takia nuoret saattavat aloittaa seksuaalisen kanssakäymisen ennen kuin oikeastaan ovat siihen kypsiä.(kaltiala- Heino 2004, 62.) Seksuaalisen aktiivisuuden alkamisajankohta on viime vuosikymmeninä aikaistunut, ja muun muassa nuorten aikaisempi fyysinen kypsyminen on länsimaissa johtanut yhdyntöjen aloittamisiän aikaistumiseen 3-4 vuodella 1900-luvun jälkipuoliskon aikana. (Kaltiala- Heino 2004, 62.) Seksuaalinen kanssakäyminen alkaa kolmanneksella ennen peruskoulun päättymistä. Varhainen sukupuolielämän aloittaminen on yhteydessä moniin psykososiaalisiin ongelmiin, kuten masentuneisuuteen. (Stakes 2002, 54.) 3.1 Murrosikäisen nuoren seksuaaliterveyden määrittely Seksuaaliterveys tarkoittaa yksilön kykyä nauttia omasta seksuaalisuudestaan ilman, että siitä on henkistä tai fyysistä haittaa tai kärsimystä hänelle itselleen tai muille (Kettunen 2001, 52). Tavoite on, että lapsesta kehittyy omaa ja toisten seksuaalisuutta ymmärtävä, ihmisen itsemääräämisoikeutta kunnioittava ja vastuullisesti käyttäytyvä aikuinen (Stakes 2002, 54). Nuoren seksuaaliterveys tarkoittaa sitä, että nuori suhtautuu itseään kohtaan terveesti ja kunnioittavasti. Hyvä itsetunto ja itsensä arvostaminen ovat avaintekijöitä nuoren hyvinvoinnissa (Väestöliitto.) On myös tärkeää, että henkilöllä on myös riittävät tiedot ja taidot sekä mahdollisuus valita itselle sopivat ehkäisymenetelmät (Aho 2007, 14.) Seksuaaliterveys edellyttää sitä, että lapsi ja nuori saa juuri hänen ikä- ja kehitystasonsa mukaista tietoa seksuaalisuudesta ja seksuaaliterveydestä sekä niistä huolehtimisesta. Tietoahan tietysti on olemassa, mutta ongelmana on hyvän ja huonon, oikean ja väärän tiedon sekoittuminen. Nuori saa tietoa lukemalla, katselemalla ja kuuntelemalla ympäristön viestejä. Nuori tarvitsee median tarjoaman ja sekoittavan tiedon tueksi totuuteen perustuvaa tietoa seksuaalisuudesta. (Väestöliitto.) 3.2 Murrosikäisten seksuaaliterveystiedot Kontula, Rimpelä & Ojanlatvan 1992 tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten tiedot ehkäisyasioista ovat yleensä hyvät, mutta silti ehkäisy laiminlyödään suhteellisen usein

15 15 (Kaltiala-Heino 2004, 65). Nuorten yleisimmin käyttämä ehkäisymenetelmä on kondomi, mutta sen käyttö on huolestuttavasti vähenemässä. Kondomin käytön vähennyttyä on ehkäisypillereiden käyttö yleistynyt. (Liinamo 2005, 39.) Nuorten kehitysvaiheen luonteeseen kuuluu, etteivät he pysty pitkäjänteisesti harkitsemaan kaikkien tekemistensä seuraamuksia, esimerkiksi ehkäisyn laiminlyönnin riskien todellisuutta. (Kaltiala- Heino 2004, 65.) Kouluterveys 2000 kyselyn mukaan ehkäisyä ei ollut käyttänyt viimeisimmässä yhdynnässä 20 % yläasteen 8-9 luokkalaisista (Kouluterveys 2000). Väestöliiton valtakunnallisen 8-luokkalaisten seksuaaliterveystietokilpailun mukaan noin 30 % pojista ja viidesosa tytöistä ei edes tiennyt, että nainen voi tulla raskaaksi jo ensimmäisellä yhdyntäkerralla (Kontula ym. 2000, 78). Herkin vaihe tulla raskaaksi oli myös hämmästyttävän epäselvä nuorille, 48 % nuorista tiesi, että se on kierron puolivälissä, mutta 27 % luuli, että se on juuri ennen kuukautisia. (Kontula ym. 2000, 81.) Kolmasosa pojista myös luuli tyttöjen tulevan herkimmin raskaaksi kuukautisten aikana. (Kontula ym. 2000, 42). Väestöliiton valtakunnallisen 8.luokkalaisten seksuaaliterveystietokilpailun mukaan tyttöjen tiedot seksuaaliterveydestä olivat kautta linjan paremmat kuin pojilla (Kontula ym. 2000, 76.) Tutkimuksessa selvisi kuitenkin, että nuorten kuvitelmat yhdyntöjen ongelmattomuudesta ja nautinnollisuudesta olivat hyvin epärealistisia. Ne perustuivat pornografian, elokuvien ja median luomaan fantasiaan intohimoisesta seksistä, joka on itsestäänselvyys ja josta molemmat nauttivat heti alusta alkaen yhtä paljon. (Kontula ym. 2000, 39.) Yläasteikäisiä nuoria kiinnostavat seksuaalisuuden merkitys ja ilmeneminen ihmisten välillä. Nuoria kiinnostaa myös seksin tekniikka ja käytännön toteutus. Kouluterveys kyselyn mukaan 74 % kyselyyn vastanneista 8 ja 9 luokkalaisista nuorista oli sitä mieltä, että seksiasiat olivat jossain määrin tai erittäin ajankohtaisia. Seksuaalisuuteen ja seksiin liittyvät asiat kiinnostivat, mutta pelko on kuitenkin vielä hallitseva tekijä nuoren elämässä. Pelko on suurempi kuin halu. (Kontula ym. 2000, 101.) Ikonen on tutkinut väestöliiton seksuaaliterveysklinikan sivuilta nuorille suunnatun sekstari -palstan nuorilta tulleita kysymyksiä, ja todennut että eniten

16 16 (24,8 %) nuoret kyselivät sukupuolitauteihin ja yleisimmin niiden oireisiin liittyviä kysymyksiä. Lähes yhtä paljon kyseltiin (23,6 %) anatomiaan ja fysiologiaan liittyviä kysymyksiä. Nämä kysymykset käsittelivät fyysistä kehittymistä, naisten sukupuoli elinten anatomiaa, fysiologiaa sekä fysiologisia poikkeavuuksia. 17,4 % kysymyksistä käsitteli yhdyntää. Yhdyntään liittyvät kysymykset jakautuivat itse aktia käsitteleviin kysymyksiin ja yhdyntäongelmia käsitteleviin kysymyksiin, kuten yhdynnän sattumiseen liittyviin kysymyksiin. Raskauteen liittyviä asioita pohdittiin 14,9 % kysymyksistä, pääasiassa kyseltiin raskaaksi tulemisesta ja abortista. Henkistä seksuaalisuutta käsiteltiin 10,6 % kysymyksistä. Pienimmäksi kategoriaksi muodostui ehkäisy (8,7 %). Ehkäisyyn liittyvissä kysymyksissä käsiteltiin ehkäisymenetelmän valintaa, kondomin käyttöä, e- pillereitä, jälkiehkäisyä ja tiedusteltiin ehkäisyn hintaa. (Väestöliitto.) 3.3 Terveydenhoitajan merkitys nuoren seksuaaliterveyden tukijana Opetus-, sosiaali- ja terveyshallinto ovat asettaneet seksuaaliterveyden edistämisen tavoitteiksi ja sisällöiksi kertoa nuorille ihmisen sukupuolisesta kehityksestä, ihmisen lisääntymisen biologiasta, raskauden ehkäisystä ja ihmissuhteista (Liinamo 2005, 16). Kouluterveydenhuollon antaman seksuaaliterveyden edistämisen tavoitteena on tukea nuorta kehittymään aikuiseksi, joka on sukupuolisuhteissaan vastuullinen ja kunnioittaa toista osapuolta. Tärkeää on myös, että omasta seksuaalisuudesta voi nauttia ilman pelkoja ja syyllisyyttä. (Kosunen 2002, 133.) Perheen, lähiyhteisön ja peruspalveluiden ohella koulun rooli on tärkeä nuorten seksuaalikasvatuksen tarpeisiin vastaamisessa, koska voimakkain kehitysvaihe ajoittuu kouluikään. Seksuaalikasvatus- ja opetus auttavat nuoria murrosiän muutoksiin sopeutumisessa ja antavat valmiuksia nuorille läpikäydä onnistuneesti nuoruuden kehitystehtäviä. (Liinamo 2005, 35.) Kouluterveydenhuollon tavoitteena on kokonaisvaltainen nuoren terveyden edistäminen. Seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä osa-alue. Edistämiseen kuuluu huolehtia fyysisestä ja psykososiaalisesta seksuaaliterveydestä. (Kosunen 2002, 132.) Varhainen sukupuolielämän aloittaminen, tiuhaan vaihtuvat seksikumppanit ja ehkäisyn laiminlyöminen ovat usein merkki mahdollisista psykososiaalisista ongelmista, kuten masennuksesta tai päihteiden käytöstä. (Stakes 2002, ) Myös seurusteluun ja en-

17 17 simmäisiin sukupuolisiin kokemuksiin liittyvillä pettymyksillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia nuoren kehitykseen. Nuoren seksuaalinen itsetunto ja minäkuva voi heikentyä epäonnistuneiden ensikokemusten vuoksi. Kouluterveydenhoitajan kanssa pitäisi voida keskustella ikävistä kokemuksista tai pettymyksistä. (Kosunen 2002, 136.) Oppilaiden olisi hyvä saada seksuaalisuuteen liittyvää opetusta ennen kutakin seksuaalisen kehityksen vaihetta. Seksuaalikasvatuksessa tulisi pyrkiä tukemaan ja parantamaan sekä nuorten tietoja että laajempaa tietoisuutta seksuaalisuudesta, samoin keskustelutaitoja ja sosiaalisia taitoja. (Liinamo 2000, 233.) Seksin ja ehkäisyn tarpeen tullessa ajankohtaiseksi, kouluterveydenhoitajalta on helppo mennä kysymään neuvoa. (Kosunen 2000, 271). Kouluterveydenhuollon palveluiden pitäisi olla tarjolla nuoren aloittaessa ensimmäiset yhdynnät ja ehkäisyn tullessa ajankohtaiseksi. Kouluterveydenhuollon toimintaan kuuluu ehkäisyvälineiden toimittaminen. Kondomi on nuorten tärkein ehkäisymenetelmä joka suojaa ei-toivotulta raskaudelta sekä ehkäisee sukupuolitaudeilta. Nuoria kannustetaankin tulemaan kouluterveydenhoitajan vastaanotolle yhdessä seurustelukumppaninsa kanssa. (Stakes 2002, 56.) Neuvontatilanteen luonteeseen kuuluu ehkäisymenetelmistä ja niiden sivuvaikutuksista puhuminen sekä nuorten elämän kokonaistilanteen käsittely (Aalberg & Siimes 1999, 160). Alaluokilta lähtien tuetaan positiivisen kehonkuvan muodostumista ja tähän kiinnitetään huomiota erityisesti murrosiän aikana. Oppilaille painotetaan oman kehon suojelun ja loukkaamattomuuden tärkeyttä. Terveydenhoitajan kanssa käydään myös keskusteluja kehityksen fyysisistä muutoksista ja tuodaan esille kehityksen ajoittumisen yksilölliset vaihtelut. (Stakes 2002, 54.) Väestöliiton seksuaaliterapeutti Maaret Limnellin mukaan seksuaalikasvatusta antavan henkilön tehtävä on pyrkiä rauhoittelemaan nuorta murrosiän tuomien muutosten edessä. Nuorelle on tärkeää kuulla kaiken olevan normaalia ja että jokaisen keho on ainutlaatuinen ja kehittyminen tapahtuu jokaisella omaan tahtiin. (Leppä 2006, 11.) Asiakkaan nuoruus tuo erityisvaatimuksia niin palvelujen organisoinnille ja sisällölle kuin henkilökunnan osaamisellekin. Nuorten asiakkaiden terveyspalveluihin hakeutumisen kynnystä tulisi kaikin mahdollisin keinoin madaltaa. (Makkonen & Kosunen 2004,

18 18 85.) Avoimella asenteellaan kouluterveydenhuollon työntekijä voi viestiä nuorelle, että seksuaaliseen kehitykseen liittyviä asioita on suotavaa kysyä. Jos nuori ei uskalla tehdä aloitetta, on työntekijän tehtävänä ottaa hienotunteisesti esille seksuaalisuuden merkitys terveydelle. (Kosunen 2002, 136.) Oman koulun terveydenhoitajalla on ollut tärkeä asema nuorten neuvonnassa ja esimerkiksi ehkäisypalveluihin hakeutumisessa. Tampereen nuorisoneuvolan asiakkaista suurin osa oli saanut palveluista tietoa kavereiltaan, mutta kouluterveydenhoitaja oli toiseksi tärkein tiedon lähde. Muun muassa tämän vuoksi kouluterveydenhoitajien läsnäolo ja helppo tavoitettavuus koululla on välttämätöntä. (Kosunen & Makkonen 2004, 86.) Oppilailla on paljon omaa kehitystä, seksuaalista kypsymistä ja seurustelusuhteita koskevia kysymyksiä, joista ei välttämättä ole mahdollisuutta keskustella kenenkään muun kuin kouluterveydenhoitajan kanssa. Joukkotiedotusvälineistä saatu informaatio on usein puutteellista ja vääristynyttä, jonka vuoksi neuvonnassa pyritään aktiivisesti korjaamaan vääristyneitä käsityksiä. (Stakes 2002, 55.) Vastaanottokertojen tulisi olla pidempiä kuin aikuisilla ehkäisyneuvonta-asiakkaille, sillä usein nuori ei tule vastaanotolle samalla tavoin jäsentyneen ongelman kanssa kuin aikuinen. Nuori asiakas testaa ensin hoitajan tai lääkärin luotettavuutta, ja varsinainen kysymys saattaa tulla vastaanoton lopulla, jos sittenkään. (Makkonen & Kosunen 2004, 86.) Nuoren kohtaaminen vaatii aikaa. Nuori saattaa vastailla hyvin lyhytsanaisesti ja totuudenvastaisesti päästäkseen pois mahdollisimman nopeasti kiusallisesta tilanteesta. Aito välittäminen on tärkeää samoin kuin moralisoimaton ilmapiiri. Nuoren tarpeita ei pidä vähätellä. (Kosunen 2002, 136.) Seksuaaliterveyden edistämisessä tulee ottaa huomioon tasapuolisesti molempien sukupuolien, tyttöjen ja poikien erityiset tarpeet. Poikien tiedot sukukypsyydestä sekä eitoivotun raskauden ja sukupuolitautien osalta ovat heikommat kuin tyttöjen. (Stakes 2002, 55.) Jo ennen seurusteluikään tuloa pojilla on paljon kysyttävää omasta kypsymisestään ja kehittymisestään (Makkonen & Kosunen 2004, 86). Koulun seksuaaliopetus on erinomainen kanava tavoittaa kaikki nuoret ja huolehtia riittävästä, ikään sovitetusta, suunnitelmallisesta, oikeita malleja ja asenteita tarjoavasta ja korkealaatuisesta terveyskasvatuksesta (Hermanson, Cacciatore & Apter 2004, 95).

19 19 Asiallisella seksuaaliopetuksella ja terveystiedolla voidaan vähentää seksikokeiluja (Kinnunen 2001, 105). 4 INTERNET SEKSUAALITIEDON VÄLITTÄJÄNÄ Internetin käytön lisääntyessä ja yleistyessä on myös verkossa olevien terveyspalvelujen käyttö kasvanut (Mustonen 2002, 150). Suurelle osalle nuorista internetin käyttö on arkipäivää. Nuorisoasiainneuvottelukunnan (Nuora) vuonna 2000 tekemän tutkimuksen mukaan 94 % suomalaisista 15-29v nuorista käyttää internetiä pääasiassa tiedonhakuun. (Saarela 2000, 29.) Yhä useampi ihminen hakee internetistä apua terveydellisiin kysymyksiin. Internetin kautta tavalliset ihmiset ovat saaneet käyttöönsä uuden ja laajan terveystiedonlähteen. (Mustonen 2002, 150.) Rickwoodin vuonna 2005 tekemän tutkimuksen mukaan riittävä ja ymmärrettävä tieto terveyteen liittyvistä kysymyksistä auttaa nuoria hakemaan itsekin apua. Nuorille tulee tarjota tietoa tarjolla olevista palveluista ja niiden saatavuudesta. Nuorille on tärkeää antaa helposti ymmärrettävää tietoa terveydentilan häiriöistä ja niiden oireista ja siitä, milloin tulee ottaa yhteyttä ammattihenkilöstöön. (Koponen & Kankkunen 2006, 40.) Ihmisten löytäessä yhä helpommin tietoa sairauksiin joutuvat lääkärit ja hoitohenkilökunta vastaamaan yhä vaikeampiin kysymyksiin. Internetin myötä ihmiset ovat saaneet vapauden etsiä ja löytää terveyteen liittyvää tietoa, mutta samalla vastuu löydetyn tiedon ymmärtämisestä ja arvioinnista kasvaa. (Mustonen 2002, ) 4.1 Internetin seksuaalisuusaineistot Mediapsykologian tohtori Tarja Salokosken mukaan internetin vaikutus seksuaalisen identiteetin kehittymiseen on kaksijakoinen. Internetin kautta nuoret saattavat saada käsiinsä heille sopimatonta materiaalia, mutta toisaalta internet avaa ainutlaatuisen mahdollisuuden käsitellä rakentavalla tavalla seksuaalisuuteen liittyviä asioita. Internetissä on kaikenlaista seksiin liittyvää tietoa liikaakin esillä. Pojat hankkivat käsityksensä pornosivuilta, ja tytöt saattavat soittaa nuorten puhelimeen huolestuneena kysyäkseen seksiin liittyvistä asioista. Erilaisten seksuaalipainotteisten keskustelupalstojen lisäksi

20 20 internetissä on kuvagallerioita, joihin erityisesti nuoret tytöt laittavat omia kuviaan. Niissä he saattavat poseerata rohkeissakin kuvissa. Tytöt eivät ymmärrä internetin laajuutta ja kuvien mahdollisuutta joutua vääriin käsiin, kuten lapsipornon kohteeksi. (Leppä 2006, ) Mannerheimin lastensuojeluliiton koulukyselyn (2005) mukaan joka viides 7-12-vuotias oli törmännyt pornokuviin tai väkivaltaisiin kuviin netissä, pojat selvästi tyttöjä useammin (Mannerheimin Lastensuojeluliitto). Tuoreessa seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisohjelmassa todetaan, että seksuaalineuvonta kuuluu olennaisena osana ehkäisevän terveydenhuollon palveluihin myös nuorille (Rinkinen & Kotiranta- Ainamo 2007, 24). Internetin kautta ihmiset ovat saaneet käyttöönsä laajan terveystiedon lähteen, jossa voi esimerkiksi keskustella lääkärin kanssa terveydentilastaan sekä esittää muita terveyteen liittyviä kysymyksiä ja saada vastauksia ja mielipiteitä sekä maallikoilta että asiantuntijoilta. Internetin myötä ovat ihmiset saaneet vapauden etsiä ja löytää terveyteen liittyvää tietoa, mutta samalla heille on siirtynyt suuri vastuu löydetyn ja saadun tiedon ymmärtämisessä ja laadun arvioinnissa. On arvioitu, että internetin dokumenteista 5,5 prosenttia sisältäisi lääketieteellistä tai terveydenhoitoon liittyvää tietoa. Näiden sivujen sisältämän tiedon laatu vaihtelevat erittäin korkeatasoisesta ja objektiivisesta informaatiosta hyvin asenteelliseen, hämäräperäiseen ja virheelliseenkin tietoon. (Mustonen 2002, ) Terveyteen ja terveydenhoitoon liittyvää informaatiota internetissä tarjoavat monet sisällöntuottajat, kuten julkishallinnon eri organisaatiot, tutkimuslaitokset, korkeakoulut, terveydenhuollon ammattilaiset, potilasyhdistykset, yksityishenkilöt ja kaupalliset yritykset. On olemassa sekä ilmaisia että maksullisia palveluita. (Mustonen 2002, ) Christensenin 2002 tekemän tutkimuksen mukaan internetissä on tarjolla hyvin erilaisia terveyteen liittyviä palveluja ja interventioita. Tällaisia ovat esimerkiksi sähköpostineuvonta, chat-pohjainen auttaminen, erilaiset verkkokurssit ja keskusteluryhmät. (Koponen & Kankkunen 2006, )

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Seksuaalisuus osana kokonaisvaltaista hoitotyötä Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Hoitotyössä seksuaalisuuden huomioon ottaminen jää usein muiden terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen

Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen Erottamaton osa ihmisyyttä ja jokaisen ihmisen perusoikeus Se on miehenä, naisena tai jonakin muuna olemista omalla tavalla tai tyylillä

Lisätiedot

Lapset ja Internetin turvallinen käyttö

Lapset ja Internetin turvallinen käyttö Lapset ja Internetin turvallinen käyttö 1 JOHDANTO... 1 2 VANHEMPIEN VASTUU... 1 2.1 Internetin käytön seuraaminen... 1 2.2 Suodatinohjelmat... 1 2.3 Henkilöllisyyden pitäminen salassa... 2 2.4 Kaupallisuus...

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

SEKSUAALISUUS JA SEKSUAALISET RISKITILANTEET 7. JA 9. LUOKKALAISTEN KUVAAMINA JA SUOSITUKSIA KOULUN SEKSUAALIKASVATUKSEEN

SEKSUAALISUUS JA SEKSUAALISET RISKITILANTEET 7. JA 9. LUOKKALAISTEN KUVAAMINA JA SUOSITUKSIA KOULUN SEKSUAALIKASVATUKSEEN SEKSUAALISUUS JA SEKSUAALISET RISKITILANTEET 7. JA 9. LUOKKALAISTEN KUVAAMINA JA SUOSITUKSIA KOULUN SEKSUAALIKASVATUKSEEN Minna Piiroinen Terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto terveystieteiden

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Murrosikäisen kehityksestä. Martti A Siimes Lastentautiopin professori Helsingin yliopisto

Murrosikäisen kehityksestä. Martti A Siimes Lastentautiopin professori Helsingin yliopisto Murrosikäisen kehityksestä Martti A Siimes Lastentautiopin professori Helsingin yliopisto . Nuoret eivät ole isoja lapsia, eikä pieniä aikuisia . Tytöt ja pojat (naiset ja miehet) ovat erilaisia; erot

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Välittää ajoissa, tukea tarvittaessa Seksimittari apuna nuoren seksuaaliterveystilanteen selvittämisessä

Välittää ajoissa, tukea tarvittaessa Seksimittari apuna nuoren seksuaaliterveystilanteen selvittämisessä Välittää ajoissa, tukea tarvittaessa Seksimittari apuna nuoren seksuaaliterveystilanteen selvittämisessä Lääkäri, seksuaalineuvoja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka 7.2.2012 Miksi aina puhua riskeistä

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Materiaalia ja menetelmiä nuorten seksuaaliterveyden edistämiseen Kehittämishankkeen tuloksia

Materiaalia ja menetelmiä nuorten seksuaaliterveyden edistämiseen Kehittämishankkeen tuloksia Materiaalia ja menetelmiä nuorten seksuaaliterveyden edistämiseen Kehittämishankkeen tuloksia Riitta Leikko, lehtori, TtM, kätilö, Metropolia Ammattikorkeakoulu Nuorten seksuaaliterveyden edistämisen -hanke

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Seksuaalisuus puheeksi kotona opaslehtinen yläkouluikäisen pojan vanhemmille

Seksuaalisuus puheeksi kotona opaslehtinen yläkouluikäisen pojan vanhemmille Seksuaalisuus puheeksi kotona opaslehtinen yläkouluikäisen pojan vanhemmille Salla-Mari Hast & Sanna Vainio Terveydenhoitotyön kehittämistehtävä Terveydenhoitaja AMK KEMI 2013 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION

Lisätiedot

UNOHTUIKO KUMIUKKO? - Yläkouluikäisten nuorten käsityksiä kondomista ja seksitaudeista

UNOHTUIKO KUMIUKKO? - Yläkouluikäisten nuorten käsityksiä kondomista ja seksitaudeista UNOHTUIKO KUMIUKKO? - Yläkouluikäisten nuorten käsityksiä kondomista ja seksitaudeista Opinnäytetyö Sari Haalas Susan Hiadry Tiina-Mari Ikäheimo Seija Strömberg Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja

Lisätiedot

Pikkulapsen seksuaalisuus

Pikkulapsen seksuaalisuus Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot

Lisätiedot

TURVATAITOJA NUORILLE

TURVATAITOJA NUORILLE TURVATAITOJA NUORILLE Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn Jussi Aaltonen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Kalastajatorppa, 30.11.2012 Lähtökohdat

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla

Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla Seksuaalisuus työpaja Nina Mömmö-Koskiniemi KM, kasvatuspsykologi, Auktorisoitu seksuaaliterapeutti ja ET Psykoterapeutti www.sileatkivet.fi

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Ideoita terveys- ja seksuaalikasvatukseen

Ideoita terveys- ja seksuaalikasvatukseen Ideoita terveys- ja seksuaalikasvatukseen Riippumatta siitä oletko tottumaton tai kokenut opettaja, voit saada ideoistamme inspiraatiota ja tietoa. Voit vapaasti käyttää hyväksesi ja kopioida vinkkejämme.

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO 2013 2014 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Yläasteelle tulevan nuoren elämä on täynnä muutoksia: oma keho muuttuu, seksuaalisuus herää, ystävät

Lisätiedot

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään -täydennyskoulutukseen. Koulutuksen

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino

Lisätiedot

Vanhemmilta kasvuvoimaa nuorelle. Nuoren kehityksestä, mielen hyvinvoinnista ja tukiverkon merkityksestä

Vanhemmilta kasvuvoimaa nuorelle. Nuoren kehityksestä, mielen hyvinvoinnista ja tukiverkon merkityksestä Vanhemmilta kasvuvoimaa nuorelle Nuoren kehityksestä, mielen hyvinvoinnista ja tukiverkon merkityksestä Nuoruusiän kehitykselliset tehtävät Irrottautuminen lapsuuden vanhemmista sekä vanhempien löytäminen

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA: MITÄ, MILLOIN JA MITEN- Lukion 2. ja 3. luokan oppilaiden ajatuksia seksuaalisuudesta ja sen opetuksesta yläkoulussa

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA: MITÄ, MILLOIN JA MITEN- Lukion 2. ja 3. luokan oppilaiden ajatuksia seksuaalisuudesta ja sen opetuksesta yläkoulussa SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA: MITÄ, MILLOIN JA MITEN- Lukion 2. ja 3. luokan oppilaiden ajatuksia seksuaalisuudesta ja sen opetuksesta yläkoulussa Sari Järvinen Pro gradu Terveyskasvatus Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön

Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön Matti Kaivosoja LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri projektijohtaja, Pohjanmaa hanke Leikki ikäiset yksilöitymis eriytymiskehitys kesken pääpaino

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveys

Nuorten seksuaaliterveys Nuorisotoimi 2006 Nuorten seksuaaliterveys www.nurmijarvi.fi Tämä NUORTEN SEKSUAALITERVEYS-kirjanen on tarkoitettu Sinulle NUORI. Kirjasesta löydät tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, raskauden

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS SUOMALAISTEN 9-LUOKKALAISTEN NUORTEN SEKSUAALIKÄYTTÄYTYMISESSÄ

PERHEEN MERKITYS SUOMALAISTEN 9-LUOKKALAISTEN NUORTEN SEKSUAALIKÄYTTÄYTYMISESSÄ PERHEEN MERKITYS SUOMALAISTEN 9-LUOKKALAISTEN NUORTEN SEKSUAALIKÄYTTÄYTYMISESSÄ Maria Mönttinen ja Mari Tuppurainen Pro Gradu- tutkielma Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden laitos Kevät 2011 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Seksuaalikasvatuksen lähtökohdista

Seksuaalikasvatuksen lähtökohdista Seksuaalikasvatuksen lähtökohdista 9 Seksuaalikasvatuksen lähtökohdista 1 Seksuaalikasvatus ja tutkimusaiheen keskeiset käsitteet Peruskoulun seksuaalikasvatusta lähestytään tässä raportissa tarkastelemalla

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot