VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus PÖYTÄKIRJA 1/2011

Transkriptio

1 Maakuntahallitus PÖYTÄKIRJA 1/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastaminen 3 Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus 4 Talousarvion 2011 käyttösuunnitelma 5 Aluekehitysjohtajan viran haettavaksi julistaminen 6 Muutoksia maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpanossa 7 EU-rakennerahastojen kansallinen varaus äkillisiin rakennemuutostilanteisiin ja hakemuksen jättäminen vuonna Lounais-Suomen ympäristöohjelma Lausunto opetus-ja kulttuuriministeriölle ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisesta 10 Tiedoksi annettavat asiat.1 Maankäyttöjaoston käsittelemät ja antamat lausunnot.2 Saaristotoimikunnan pöytäkirja.3 Työ- ja elinkeinoministeriön päätös seutukuntajaosta (ALUEK 137/2010).4 Lausunto Varsinais-Suomen ELY -keskukseen saapuneesta työllisyysperusteisesta investointitukihakemuksesta (ALUEK: 151/2010).5 Matkaraportit.6 Lounais-Suomen liikennestrategia 11 Kokouksen päättäminen

2 Maakuntahallitus Sivu 2

3 Maakuntahallitus Sivu 3 Maakuntahallitus Pöytäkirja 1/2011 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo PYKÄLÄT 1-11 Sivut 1-22 SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj. Antola Jouko Ek-Marjamäki Teija Haijanen Pauliina Helva Mika Alatalo Juuso Koskinen Talvikki Laurèn Anders Lehtonen Aki Maaskola Mika Mutala Tellervo Myllymäki Pekka, 2 vpj. Nieminen Raimo Nummentalo Juhani Ollila Matias Saario Mari Söderlund Nina Taimela Katja, 1. vpj. Virolainen Anne-Mari ESITTELIJÄ Savo Juho Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Roto Markku Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Kaunisto Timo Rönnholm Mikko, poistui klo Orpo Petteri Rinne Pirjo Nuotio Tarja Ojanen Pekka Palmunen Lauri Saarento Heikki Ålgars-Åkerholm Jessica 1 2 Ilkka Kanerva puheenjohtaja Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n II varapuheenjohtaja Mv:n III varapuheenjohtaja Ohjelmajohtaja Aluekehitysjohtaja Edunvalvontajohtaja Suunnittelujohtaja Tiedottaja Markku Roto sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Maakuntavirasto Talvikki Koskinen Anders Laurèn PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

4 Maakuntahallitus Sivu 4 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Asia Kutsu maakuntahallituksen kokoukseen on postitettu Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu on postitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 58 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 86 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty edellä mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija Ehdotus MR/mk Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja Kanerva totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi, koska läsnä oli 19 maakuntahallituksen jäsentä. 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että maakuntahallituksen pöytäkirjat tarkastaa kaksi kutakin kokousta varten valittua pöytäkirjantarkastajaa siten, että sen jälkeen kun pöytäkirja on allekirjoitettu, se lähetetään postilähetyksenä toiselle valituista pöytäkirjantarkastajista, joka tarkastettuaan pöytäkirjan lähettää sen postilähetyksenä toiselle pöytäkirjantarkastajalle, joka tarkastettuaan lähettää sen postilähetyksenä takaisin virastoon. Maakuntahallitus (mh ) päätti ottaa käyttöön menettelytavan, jossa pöytäkirja kiireellisiksi arvioitujen pykälien osalta tarkastetaan kokouksessa ja tarkastusmenettely merkitään pöytäkirjaan kyseisen pykälän kohdalle. Valmistelija JS/MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Talvikki Koskinen ja Anders Laurén. Ehdotus hyväksyttiin. 3 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. JS/lpi Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.

5 Maakuntahallitus Sivu 5 Maakuntajohtaja Juho Savo: 1. Jätetäänkö meriteollisuusalan rakennemuutosprosessi Helsingistä hoidettavaksi? Maakunnassa on jo pitkään ja laajalla rintamalla tehty lujasti töitä meriteollisuuden rakennemuutoksen hoitamiseksi. Työssä ei ole tähdätty vain menneen aseman turvaamiseen, vaan on myös haettu uusia tulevaisuuteen tähtääviä ideoita toimialan monipuolistamiseksi. Keskeisessä asemassa on itse Turun telakan lisäksi ollut laajan alihankkijaverkoston toimintaedellytysten parantaminen. Valtion hallinnossa rakennemuutosasioiden valmistelu- ja vetovastuu on työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM). TEM huomioi meriteollisuuden vakavat ongelmat nimeämällä meriteollisuuden äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi joulukuussa Aikaisemmin syksyllä TEM myös pyysi nopealla parin viikon toimitusajalla toimittamaan Turun alueen konkreettiset esitykset meriteollisuuden rakennemuutoksen hoitamiseksi. Sen jälkeen kun meriteollisuus nimettiin äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi, on TEM ottanut ohjauksen lisäksi myös käytännön toimenpiteiden toteutuksen tiukasti omaan hallintaansa. Käytännössä alueelta tulleet esitykset on sivuutettu. TEM on palkannut konsulttiyhtiön valmistelemaan rakennemuutosohjelman toteuttamista ja painottaa toimialan ongelmien valtakunnallisuutta. Meidän näkökulmasta meriteollisuuden rakennemuutos keskittyy Varsinais-Suomeen ja rakennemuutosrahoitus on tarkoitettu rakennemuutoksen kohteeksi joutuneiden alueiden eduksi Ensi viikon maanantaina ja tiistaina ( ) työ- ja elinkeinoministeriön delegaatio vierailee Turussa tutustumassa meriteollisuustoimialan rakennemuutostoimenpiteisiin. Valtiosihteeri Anssi Paasivirta työ- ja elinkeinoministeriöstä osallistuu myös maanantaina pidettävään Varsinais-Suomen telakkatyöryhmän kokoukseen. Vierailun yhteydessä meillä on mahdollisuus tuoda esiin omat näkemyksemme ministeriön ja maakunnan välisestä yhteistyöstä ja työnjaosta rakennemuutostyöskentelyssä. Meriteollisuus toimialalla on juuri nyt niin monta isoa päätöstä työn alla, että kenenkään ei pidä luulla hallitsevansa koko vyyhtiä. Ratkaisut on haettava hyvässä yhteistyössä. Synkkä syksy on takana ja valoa pilkahtelee jo eri puolilla. 2. Alueelliset määrärahat jaettu otettiinko meriteollisuuden ongelmat huomioon? Valtioneuvosto jakoi viime torstaina alueelliset määrärahat ELY-keskuksille. Uusimaa sai yhteensä 152,4 M (100 euroa/as.), Häme 83,9 M (223 /as), Pirkanmaa 97,2 M (199 /as), Keski-Suomi 73,5 M (268 /as), Pohjois-Savo 101,6 M (410 /as) ja Pohjois-Pohjanmaa 131,9 M (334 /as). Varsinais-Suomen osuus oli 81,4 M (175 /as). Onko se oikeudenmukainen osuus? Valtiosihteeri Anssi Paasivirran valtioneuvolle esittelemässä meriteollisuuden rakennemuutostoimialan nimeämisen muistiossa kerrottiin, että toimialan rakennemuutos otetaan huomioon kaikissa mahdollisissa valtioneuvoston määrärahapäätöksissä. Millä tavalla tämä lupaus näkyy valtioneuvoston viime torstaina jakamisessa ELY:n määrärahoissa? Tähän kysymykseen saataneen vastaus Paasivirran delegaation Varsinais-Suomen vierailun keskusteluissa.

6 Maakuntahallitus Sivu 6 3. Minne ovat hävinneet työllisyysperusteiset investoinnit? Varsinais-Suomen ELY keskuksessa oli avoinna EAKR ohjelman työllisyysperusteisia investointeja koskeva haku. EAKR ohjelmaan kuuluva haku kohdistui Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntiin. ELY keskuksella on käytettävissä ko. rahoitusta 1,9 miljoonaa euroa. Määräaikaan mennessä saapui vain yksi Kemiönsaaren kunnan hakemus, jossa haettu tuki oli euroa. Työllisyysperusteinen investointituki on perinteisesti ollut kysytty ja konkreettinen väylä julkisten investointien rahoittamiseen. Tilanne on todella hälyttävä. Seutukuntien on käytävä kunta kerrallaan läpi potentiaaliset työllisyysperusteiset investointitukikohteet ja oltava valmiina seuraavaa hakukierrosta varten. 4. Kulttuuripääkaupunkivuosi käynnistyi näyttävästi, maakunnan vetovoimamarkkinointi tukee kulttuurivuoden tavoitteita Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden avajaistapahtumaan osallistui henkeä. Tilaisuus oli näyttävä ja kaikin puolin onnistunut. Toivottavasti tapahtuma antaa samanlaista potkua Aurajoen suun alueen kehittämiseen kuin ensimmäinen Tall Ship s Races antoi Aurajoen länsirannan kehittämiseen. Kaikkien turkulaisten toivoisi nyt huomaavan, mitä mahdollisuuksia jokisuu kaupunkirakenteessa alueena tarjoaa. Varsinais-Suomen liitto tulee kulttuuripääkaupunkivuonna kutsumaa naapurimaakuntien ja erilaisia yhteistyötahojen edustajia vierailulle Turkuun. Myös Varsinais-Suomen kuntien on syytä käyttää pääkaupunkivuosi hyväkseen. Nyt on oikea aika esimerkiksi elvyttää vanhoja ystävyyskuntasuhteita. Kulttuuripääkaupunkivuosi antaa kaikille syyn kutsua vieraita Varsinais-Suomeen. Maakuntamarkkinoinnin ensimmäinen vaihe viime vuonna koski asumista. Alkuvuoden 2011 teemana ovat koko maakunnan tapahtumat ja viihtyvyys. Myös maakuntamarkkinoinnilla tuetaan sitä, että Varsinais-Suomen vuosi 2011 olisi poikkeuksellisen aktiivinen, toiminnan vuosi. 5. Toiveita herättävä maakuntaennuste TOP:n ja yrittäjien uusimman maakuntaennusteen mukaan Varsinais-Suomen pk-yrityksillä on varsin positiiviset kasvuodotukset. Ennusteessa nousevat erityisen myönteisinä alueina esille Vakka-Suomi, Loimaa ja Länsi-Turunmaa. Paikkakunnista paras yritysilmapiiri on Kaarinassa, Liedossa, Raisiossa ja Naantalissa. Myös Uusikaupunki on tässä suhteessa ollut valtakunnallisessakin kärjessä. Kun saamme vielä Turun ja Salon joskus tällaisen kyselyn ja ennusteen kärkipäähän niin maakunnan menestystä ei mikään voi horjuttaa. 6. Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 on nyt nostanut kissat pöydälle. Huhtikuun jälkeen pitää pystyä tekemään valintoja ja ratkaisuja. Turun kaupunkiseudun rakennemallityö etenee. Ohjausryhmä hyväksyi 11. tammikuuta kokouksessaan työn tavoitteet, joita tarkistettiin syksyllä saadun palautteen perusteella. Torstaina 20. tammikuuta pidettyyn vaihtoehtotyöpajaan osallistui lähes 150 henkeä. Konsultti oli laatinut keskustelun pohjaksi uuden asukkaan / uuden työpaikan sijoittumisesta seitsemän äärivaihtoehtoa. Työpajassa esitettyjen ja kirjattujen mielipiteiden pohjalta tullaan työstämään varsinaiset rakennemallivaihtoehdot. Vaihtoehdot ja niiden arvioinnin sisältävä toinen väliraportti valmistuu lausuntokierrokselle huhtikuussa.

7 Maakuntahallitus Sivu 7 Turun kaupunkiseudun rakennemallityövaihtoehtoja tullaan kaupan näkökulmasta arvioimaan yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun talousmaantieteilijöiden kanssa. Rakennemallityön arvioinnin jälkeen kaupan palveluverkkotarkastelu laajenee maakunnalliseksi. Kevään aikana, rinnan rakennemallivaihtoehtojen arvioinnin kanssa käynnistetään Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan tarkistuksen ohjelmointi. Ohjelmoinnissa keskeistä on kaavatyön alueellinen ja teemasisällöllinen rajaus, joka lopullisesti selviää rakennemallityön tulosten mukaan. Maakuntakaava tullaan tekemään vaihekaavana, joka sisältää ainakin maankäytön, liikenteen ja palvelurakenteen tarkastelut. Kaupunkiseudulla keskeiset energia- ja jätehuollon kysymykset tullaan todennäköisesti myös käsittelemään kaavassa. Tavoitteena on, että kaavatyön aloitus päätettäisiin joulukuun maakuntavaltuustossa. 7. Salo-Lohja-Espoo -oikoradan suunnittelu vauhdissa Kahden vuoden suunnittelun tuloksena saavutettiin yksi välietappi, kun Salo-Lohja-Espoo - oikoradan ympäristövaikutusten arviointi (YVA) valmistui vuoden vaihteessa. Samoin ratalinjavaihtoehtojen alustava yleissuunnittelu on valmistunut. YVA-työn rinnalla on käynnistetty maakuntakaavojen laadinta niin Varsinais-Suomessa kuin myös Uudellamaalla. Salo-Lohja -ratalinjan vaihemaakuntakaavaluonnos oli nähtävillä marraskuussa 2009, jolloin kaavaluonnoksessa oli osoitettu kaikki YVA:ssa tutkitut oikoratavaihtoehdot. Nyt YVA:n valmistuttua, liiton virastossa valmistellaan kaavaehdotusta, jonka tavoitteena on osoittaa vain yksi oikoratalinjaus. YVA:sta saadussa palautteessa korostui tarve asian nopealle ratkaisemiselle, joka tukee liiton aikaisempia linjauksia. Uudenmaan liitto on linjannut oman kaavatyönsä aikataulua siten, että heidän tavoitteena on asettaa luonnosvaiheen aineisto nähtäville toukokuussa On keskeistä, että vuorovaikutus liittojen kaavavalmistelussa on riittävää, koska molemmat liitot valmistelevat omat kaavansa ja niiden käsittely sekä päätöksenteko ovat erillisiä. Yhteisesti on linjattu tavoite osoittaa keväällä 2011 Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa ja Varsinais-Suomen maakuntakaavaehdotuksessa vain yksi oikoratalinjaus, mikäli keskeiset tahot löytävät yhteisesti hyväksyttävän linjauksen. Varsinais-Suomen liitossa ensimmäinen luottamuselinkäsittely ehdotuksen osalta on helmikuun maankäyttöjaoston kokouksessa. YVA-vaiheessa hankkeella oli myös runsaasti vastustusta. Asia on laaja ja monitahoinen, osapuolia runsaasti sekä aikataulu tiivis, joten valmistelu pitää liiton viraston kiireisenä. 8. Saaristoliikenteen tarvitsemat rahat ovat nyt 2011 valtion talousarviossa niin kuin aina ennenkin olisi pitänyt olla! Eduskunta teki joulukuussa 2010 suoranaista historiaa, kun se vihdoinkin suoraan valtion varsinaiseen budjettiin vuodelle 2011 myönsi saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostoihin ja kehittämiseen euroa valtiovarainministeriön esitettyä euroa, vaikka jo vuoden 2009 tilinpäätöksessä kustannukset olivat euroa ja vuoden 2010 budjettiin oli myönnetty jo euroa. Nyt päästään tähän mennessä vuosittain toistuneesta lisäbudjettinäytelmästä, jonka kautta aina on kuitenkin ollut pakko myöntää yhteysalusliikenteelle sen tarvitseman nykyisen palvelutason varmistamiseksi. Toivottavasti tämä menettely ennakoi suhtautumista yhteysalusliikenteen määrärahojen riittävyyteen myös tulevina vuosina, jotta tosissaan voitaisiin puhua saaristomatkailun kehittämisestä eurooppalaiseksi matkailun vetovoimatekijäksi.

8 Maakuntahallitus Sivu 8 Myönteinen päätös riittävien määrärahojen myöntämisestä jo varsinaiseen budjettiin helpottaa suuresti myös saariston liikenteenharjoittajien ja erityisesti Saariston Rengasteiden matkailuyrittäjien toiminnan sekä yleensä matkailuelinkeinon kehittämistä pitkäjänteisemmin ja aikaisempaa vakaammalla pohjalla. Määrärahaa saa käyttää myös saariston yhteysalusliikenteen käyttämien laitureiden kunnostamiseen sekä ensimmäistä kertaa myös yhteysalusliikennettä korvaavien yksityisten jääteiden kunnossapidon avustamiseen. Myönteisenä asiana eduskunta päätti myös korottaa menneen vuoden 42,6 miljoonan euron valtuutuksen 10-vuotisen kokonaispalvelusopimuksen tekemiseksi saariston yhteyspalvelujen ostamisesta 52,6 miljoonaan euroon. Uutiset uusista lauttatilauksista (Uudenkaupungin Työvene/ V-S ELY keskus) osoittavat pitkään jatkuneen pattitilanteen nyt olevan purkautumassa. 9. Ministeriöt pitävät kiinni rahasta ja vallasta Valtion keskushallinnossa on ollut viralisena pyrkimyksenä vahvistaa maakuntien liittojen asemaa yhdistämällä maakuntaohjelmat (MAKO) /ohjelmien toteuttamissuunnitelmat (TOTSU) ja ELY:jen strategiat (STRATSU) aluetasolla. Varsinais-Suomessa näin on jo tehty. Näyttää siltä, että valtion keskushallinnossa on huomattavasti vaikeampaa tehdä yhteistyötä ministeriöiden kesken kuin maakunnissa yli sektorirajojen. Tämä koskee myös yhteistyötä valtion aluehallinnon ja kuntahallinnon välillä. Tilannetta vaikeuttaa ministeriöiden tiukka sektoriohjaus hallintonsa sisällä. Se on toisinaan suorastaan käskevää. Ministeriöt eivät halua luopua omista määrärahoistaan, vaikka kyse olisi päätösvallan siirtämisestä ELY:n tai AVI:n. Viime vuosina on jopa osittain palautettu eräiden määrärahojen päätösvalta ministeriötasolle. Varsinais-Suomen liitto on tarkoin seurannut valtion määrärahapäätösten tekemistä valtioneuvossa ja pyrkinyt vaikuttamaan Varsinais-Suomen osuuteen. Menestyksestä ei voi puhua. Alueellisten määrärahapäätösten ehdotukset ovat viimeiseen saakka salaisia ja perustelut esitetään jälkikäteen kirjeiden välityksellä. Maakunnan kehittämisrahasta piti tulla merkittävä instrumentti aluetasolla. Varsinais-Suomessa vapaan maakunnan kehittämisrahan taso on jämähtänyt alle miljoonan euron. Monet valtion määrärahat voitaisiin aivan hyvin yhdistää maakunnan kehittämisrahaan ja saada näin aikaan yli hallintorajojen menevää synergiaa. Tällä tavalla maakunnan kehittämisraha voitaisiin moninkertaistaa ja viedä päätösvalta demokraattisille maakuntahallituksille. Maakuntien liitot ovat harjoitelleet vastaavaa toimintaa jo yli vuosikymmenen päättäessään maakunnan yhteistyöasiakirjassa (MYAK) EUmäärärahojen jaon eri sektoreiden kesken. Ehdotus hyväksyttiin. 4 TALOUSARVION 2011 KÄYTTÖSUUNNITELMA HALL:130 /2010 Asia Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto hyväksyi kuntayhtymän talousarvion 2011 ja taloussuunnitelman kokouksessaan Talousarviossa 2011 tuloslaskelman toimintakate ja tilikauden tulos ovat nettositovia maakuntavaltuustoon nähden. Maakuntahallitus vahvistaa käyttötalousosan käyttösuunnitelman, jossa asetetaan tarkemmat vastuualuekohtaiset tavoitteet ja talousarvion sitovuus maakuntahallitukseen näh-

9 Maakuntahallitus Sivu 9 den ulotetaan tiliryhmätasolle. Talousarviossa on vastuualueittain nimetty tilivelvolliset viiranhaltijat, jotka vastaavat menotositteiden hyväksymisestä ja tuloarviorahoituksen toteutumisesta. Talousarviossa 2011 jäsenkuntien maksuosuudet ovat euroa, joka euromäärä on 2 % korkeampi kuin talousarvion 2010 maksuosuustuloarvio. Vuosien tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2011 voidaan tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti ( euroa). Alijäämä suunnitellaan katettavaksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Oheismateriaali: Talousarvion 2011 käyttösuunnitelma Valmistelija MR/PK/mk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää vahvistaa Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2011 käyttötalousosan käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1. kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso 2.ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa). Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Hallintojohtaja Markku Roto, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi 5 ALUEKEHITYSJOHTAJAN VIRAN HAETTAVAKSI JULISTAMINEN Asia Aluekehitysjohtaja Pekka Ojanen on kirjeellään ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle alkaen. Aluekehitysjohtaja johtaa Varsinais-Suomen liiton aluekehittämistoimintaa, jolla edistetään maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä. Omatoimisuuden ohjenuorana toimii maakuntavaltuuston päättämä maakuntaohjelma. Toimialoittaiset ja sektorikohtaiset strategiat tarkentavat maakuntaohjelman sisältöä. Näihin kuuluvat myös kaikki EU-ohjelmat. Toteuttamisen vipuvarsina käytetään valtion aluehallinnon määrärahoja. Maakunnan käytettävissä olevilla hankemäärärahoilla pyritään pysyvän toiminnan aikaansaamiseen. Virkaan valittavalta edellytetään soveltuvaa ylempää korkeakoulun loppututkintoa sekä tehtävien menestyksellisen hoitamisen kannalta sopivaa työkokemusta. Alueen kaksikielisyys ja vilkkaat kansainväliset suhteet edellyttävät hyvää molempien kotimaisten kielten suullista ja kirjallista taitoa. Hyvä englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito katsotaan eduksi. Lisäksi arvostetaan kunnallishallinnon tuntemusta sekä johtamis- ja yhteistyötaitoja. Valmistelija JS Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää julistaa haettavaksi aluekehitysjohtajan viran. Ehdotus hyväksyttiin.

10 Maakuntahallitus Sivu 10 Lisätietoja Maakuntajohtaja Juho Savo p , 6 MUUTOKSIA MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOONPANOSSA Asia Alueiden kehittämislain mukaan maakunnan liiton hallitus asettaa maakunnan yhteistyöryhmän ja nimeää puheenjohtajat. Yhteistyöryhmän osapuolet tekevät ehdotuksen edustajikseen ja heidän henkilökohtaisiksi varaedustajikseen. Maakuntahallituksen päätöksellä yksi kuntajäsenistä edustaa Turun kaupunkia. Uudeksi varsinaiseksi edustajakseen maakunnan yhteistyöryhmään Turun kaupunki esittää apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtasta ja hänen varaedustajakseen yhteiskuntasuhteiden päällikkö Esa Tuomistoa. Varsinais-Suomen ELY-keskus esittää, että Pekka Jokelan tilalle maakunnan yhteistyöryhmän varsinaiseksi jäseneksi nimetään Matti Vehviläinen. STTK:n Varsinais-Suomen aluetoimikunta esittää, että Kirsti Tuomisen tilalle maakunnan yhteistyöryhmään uudeksi varsinaiseksi jäseneksi nimetään aluejohtaja Kalle Leinonen ja hänen varaedustajakseen Kirsti Tuominen. AKAVA Varsinais-Suomen aluetoimikunta esittää seuraavia muutoksia maakunnan yhteistyöryhmään: Varsinaisena edustajana jatkaa aluetoimikunnan puheenjohtaja Heimo Valkama ja hänen varaedustajakseen esitetään ekonomi Airi Kapasta. Työntekijäjärjestöjen keskinäisen sopimuksen perusteella AKAVA luopuu toisesta varsinaisesta edustajastaan, joka vuorotteluperiaatteen mukaan kuuluu seuraavat kaksi vuotta SAK:n edustajalle. SAK Varsinais-Suomen aluepalvelukeskus esittää toiseksi edustajakseen yhteistyöryhmään pääluottamusmies Marja Vyyryläistä ja hänen varaedustajakseen työsuojeluvaltuutettu Ari Rajamäkeä. Outi Rannikon uudeksi varaedustajaksi esitetään aluetoimikunnan varapuheenjohtaja Päivi Laaksosta. Työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt ovat sopineet yhteistyöryhmän 3. varapuheenjohtajan kierrättämisestä kahden vuoden välein. Työntekijäjärjestöjen edustajat ovat esittäneet varapuheenjohtajaksi Akavan edustajaa Heimo Valkamaa ja elinkeinoelämän järjestöt MTK:n edustajaa Paavo Myllymäkeä vuosiksi Tässä 3. varapuheenjohtajana ovat vuorotelleet työtekijäjärjestöjen ja elinkeinoelämän järjestöjen edustajat. Vuosina varapuheenjohtajana oli työtekijäjärjestöjen edustaja. Valmistelija PO/ES Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus nimeää maakunnan yhteistyöryhmään alkaen: Uudeksi kuntajäseneksi Turun kaupungin edustajana Jarkko Virtasen ja hänen varaedustajakseen Esa Tuomiston. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uudeksi edustajaksi Matti Vehviläisen STTK:n Varsinais-Suomen aluetoimikunnan varsinaiseksi edustajaksi Kalle Leinosen ja hänen varaedustajakseen Kirsti Tuomisen.

11 Maakuntahallitus Sivu 11 AKAVA Varsinais-Suomen aluetoimikunnan varsinaisen edustajan Heimo Valkaman varaedustajaksi Airi Kapasen. SAK Varsinais-Suomen aluepalvelukeskuksen toiseksi edustajaksi Marja Vyyryläisen ja hänen varaedustajakseen Ari Rajamäen ja Outi Rannikon uudeksi varaedustajaksi Päivi Laaksosen. Maakuntahallitus nimeää maakunnan yhteistyöryhmän 3. varapuheenjohtajaksi vuosiksi vuorotteluperiaatteen mukaan MTK:n edustajan Paavo Myllymäen. Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Erikoissuunnittelija Eira Saari-Lahoniitty, p , ALUEK:84 / EU-RAKENNERAHASTOJEN KANSALLINEN VARAUS ÄKILLISIIN RAKENNEMUUTOSTILANTEISIIN JA HAKEMUKSEN JÄTTÄMINEN VUONNA 2011 Asia Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti saapuneessa kirjeessään äkillisiin rakennemuutostilanteisiin jaettavista EAKR- ja ESR-tukirahoista. Kyseessä ovat EU-rakennerahastojen kansalliset joustovaraukset, joita on kerätty 5 % kilpailukyky- ja työllisyysohjelmien kehyksistä. Tällä kierroksella TEM on päättänyt jakaa yhteensä 8,5 M Etelä-Suomeen. Aikataulu on ollut tiukka, rahoitushakemus tuli jättää Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen ELY-keskus ovat yhdessä koordinoineet rahoitushakemuksen. Rakennemuutossuunnitelma ja sen pohjalta laaditut hanke-esitykset on valmisteltu yhteistyössä Salon ja Turun seutukuntien kanssa. Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen ELY-keskus hakivat Salon ja Turun seutukunnille äkillisen rakennemuutostilanteen johdosta EU-rakennerahastojen ohjelmareservistä varattua hankerahoitusta oheismateriaalina olevan suunnitelman mukaisesti. TEM ilmoitti , että äkillisen rakennemuutoksen kansallisten varojen jako ei ole vielä mahdollinen meriteollisuuden toimialakohtaisen rakennemuutoksen toimintamallin keskeneräisyyden vuoksi. Koska kaikkien ÄRM-varojen jako tapahtuu kokonaisuutena, myös EU-joustovarauksen jako siirtyy. Varat tullaan jakamaan helmikuun aikana. Alun perin joustovarausten jako oli suunniteltu tapahtuvaksi Valmistelija PO/CG/pl Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää hyväksyä rahoitushakemuksen ja merkitsee asian tiedoksi Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Erikoissuunnittelija Carola Gunell, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

12 Maakuntahallitus Sivu 12 8 LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖOHJELMA MAANK:107 /2010 Maakuntahallitus Asia Varsinais-Suomen ELY-keskus on pyytänyt Varsinais-Suomen liiton lausuntoa Lounais-Suomen ympäristöohjelmasta Kyseessä on ohjelmakauden tarkistustyö. Lausuntoa on pyydetty mennessä. Lounais-Suomen ympäristöstrategia vuoteen 2020 valmistui laajana alueellisena yhteistyönä vuonna Strategian lyhyen aikavälin toteuttamiseksi laadittiin ympäristöohjelma vuosille Ohjelman toteutumista on seurattu vuosina 2008 ja 2009 ilmestyneiden Ympäristön tila -raporttien muodossa. Nyt lausuntoa pyydetään ympäristöohjelman välitarkistuksesta. Toimenpiteet, joissa maakuntien liitot (Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto) on mainittu päätoimijatahona: - Ohjataan hankerahoitusta valuma-alueiden ja vesistöjen kunnostuksen suunnitteluun ja erityisesti toteutukseen. Varmistetaan, että hankerahoituksen ehdot mahdollistavat myös toimenpiteiden toteutuksen. (12/3) - Konkretisoidaan valmistuneet maakunnalliset ilmasto- ja energiastrategiat maakunnallisiksi toimintaohjelmiksi. (16/2) - Etsitään tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita (mm. kaavoituksessa) ja lisätään tuulivoiman tuotantoa. (18/4) - Määritellään laajat yhtenäiset luontoalueet ja ekologiset verkostot maakunta-, seutu- ja kuntatasolla. Verkostot otetaan huomioon kaikessa maankäytön suunnittelussa ja merkitään tarvittaessa yleis- ja maakuntakaavoihin. (54/1) - Laaditaan seudullisia, kunta- tai kyläkohtaisia kulttuuriympäristöohjelmia ja arkkitehtuuripoliittisia ohjelmia osallistavia menetelmiä käyttäen. Tehdyt ohjelmat päivitetään kattamaan myös moderni arkkitehtuuri ja kaupunkikuva. (56/2) - Määritellään maa-ainesten ja turpeen ottoon soveltuvat ja soveltumattomat alueet maakuntakaavoissa ja oikeusvaikutteisissa yleiskaavoissa. Ottoalueita ei osoiteta geologiselta, luonnonsuojelun ja maisemansuojelun kannalta arvokkaille alueille tai pohjavesialueille. (67/1) - Laaditaan maakunnalliset maa-ainesstrategiat. (67/4) Valmistelija HS/HSa/TJ/pv Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Ympäristöohjelman tarkistuksessa on hyvällä tavalla terävöitetty asiakirjan jäsentelyä ja priorisoitu esitettyjä tavoitteita ja toimenpiteitä. Strategian mukaisia tavoitteita on ansiokkaalla tavalla avattu erillisissä artikkeleissa, joista ilmenee teemaan liittyvät erityiskysymykset, haasteet, mahdollisuudet ja tulevaisuudennäkymät. Ilmastomuutokseen liittyvät haasteet on tuotu entistä vahvemmin esiin. Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Kompassi tulevaisuuteen on ollut tarkistustyössä yksi keskeisistä uusista asiakirjoista. Ympäristöohjelman tavoitteet ja toimenpiteet on sovitettu yhteen maakunnan tavoitteiden kanssa. Molemmat ohjelmat käsittelevät luonnon- ja elinympäristöön sekä kestävään kehitykseen ja ilmastomuutokseen liittyviä kysymyksiä. Molemmissa ohjelmissa nousee vahvasti esiin tavoitteet Saaristomeren tilan parantamiseksi ja elinympäristön laadun parantamiseksi.

13 Maakuntahallitus Sivu 13 Ympäristöohjelman tarkistukseen sisältyy 69 tarkistettua tavoitetta, joihin kaikkiin liittyy noin 1-4 toimenpidettä. Maakuntaliitto on mainittu usean toimenpiteen kohdalla toimijatahona ja päävastuullisena tahona liitto on nimetty seitsemässä toimenpiteessä. Lisäksi Lounaispaikka on nimetty päätoimijatahona toimenpiteessä 32/2 Kehitetään paikkatietojärjestelmiin kerätyn tiedon saatavuutta ja sisältöä sekä aineistojen monipuolisuutta ja käytettävyyttä. Tarkistetut tavoitteet ja ehdotetut toimenpiteet ovat osin hyvin yksityiskohtaisia, mutta sisällöltään pääpiirteissään yhteneväisiä Varsinais-Suomen maakuntaohjelmassa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden kanssa. Varsinais-Suomen liitto haluaa erityisesti korostaa niiden tavoitteiden ja toimenpiteiden tärkeyttä, joiden avulla voidaan nopeasti parantaa Saaristomeren tilaa. Myös ilmastonmuutosta hillitseviä toimenpiteitä maakuntaliitto pitää erityisen tärkeänä. Liitto on varautunut toiminnassaan konkretisoimaan parhaillaan viimeisteltävää energia- ja ilmastostrategiaa ja löytämään Varsinais-Suomelle sopivia malleja kestävän kehityksen totuttamiseksi. Malleja tarkastellaan niin liikennejärjestelmätyössä, kaupunkien ja taajamien maankäyttöratkaisuissa sekä maaseudun kehittämistyössä. Maakunnan liitto on nimetty päävastuutahoksi kahdessa maa-aineksia koskevassa toimenpiteessä. Alueiden kehittämistä koskevan lain 10 :n mukaan maakunnan liiton tehtävänä on mm. laajaalaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien osalta suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan suunnittelun kanssa. Liiton näkemys on, että tarkistukseen kirjatuista toimenpiteistä ensisijaisena tulee pitää luonnonvarastrategian laatimista, joka osa-alueen maa-ainesstrategia muodostaa. Strategiaa tulee edeltää selvitys maakunnan luonnonvaroista ja arvio niiden kestävän kehityksen mukaisista hyödyntämismahdollisuuksista. Maakunnallisen strategian perusteella tarvittavat maankäyttövaraukset on mahdollista merkitä oikeusvaikutteisiin kaavoihin. Ympäristöohjelmassa olevat luonnonmaisemaa ja kulttuuriympäristöä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet liittyvät pääosin tavoitteeseen turvata luonnonmaiseman ja kulttuuriympäristön erityispiirteet. Kirjatut tavoitteet ja toimenpiteet keskittyvät kuitenkin yksinomaan kulttuuriympäristöön liittyviin toimenpiteisiin. Toimenpiteet, joilla luonnonmaisemaa korostetaan paikallisen identiteetin vahvistajana, on sen sijaan sisällytetty edelliseen, luonnon monimuotoisuutta käsittelevään, osioon. Liitto katsoo, että ohjelmatarkistuksessa on luonnonmaiseman erityispiirteiden turvaamisen osalta tarpeen viitata luonnon monimuotoisuutta käsittelevään lukuun. Ympäristötutkimusta ja ympäristön tilan seurantaa koskeviin tavoitteisiin sisältyy tavoite tutkimustiedon saatavuuden parantamisesta, tiedon popularisoinnista ja hyödyntämisen lisäämisestä päätöksenteossa, suunnittelussa ja tuotekehityksessä. Ohjelman mukaan tavoitteena on, että Lounais-Suomen alueella tehty ja aluetta koskeva ympäristötutkimus löytyy yhden internet-pohjaisen portaalin kautta. Portaali kootaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen internet-sivuille. Portaalin kautta on mahdollisuus päästä suoraan eri tietolähteiden ja julkaisujen äärelle. Portaalin kokoamiseen ja käyttöönottoon pyritään vuoteen 2013 mennessä. Varsinais-Suomen liitto pitää edellä mainittua tavoitetta alueellisen viranomais- ja muun yhteistyön kannalta erityisen tärkeänä ja katsoo, että jo toiminnassa olevaa ja käyttäjäystävälliseksi todettua paikkatietoportaalia Lounaispaikkaa tulee hyödyntää yhteisen ympäristötietoportaalin alustana. Lounaispaikkaa on kehitetty laajassa yhteistyössä, jossa myös Lounais-Suomen ympäristökeskus (nyk. Varsinais-Suomen ELYkeskus) on ollut mukana yli kymmenen vuoden ajan. Lounaispaikka on jo nyt toimiva valtakunnallisesti sovellettavissa oleva alueellisen paikkatietoportaalin malli. Lounaispaikkaan on monipuolisen paikkatietoaineiston lisäksi mahdollista liittää kirjallista ja kuvallista aineistoa sekä linkkejä ja muuta tarvittavaa tietoa. Lisäksi portaaliin on mahdollista liittää yleisöä osallistavia toimintoja. Lisäksi on syytä todeta, että ympäristötutkimuksen ja -seurannan painopistealueina mainitut tavoitteet ja toimenpiteet ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden tuloksena kertyy monipuolista tutkimustietoa ja tästä johtuen ympäristötietoportaaliin liittyvä toimenpide on tarpeen nostaa tärkeiksi priorisoitujen

14 Maakuntahallitus Sivu 14 toimenpiteiden joukkoon, jolloin muiden toimenpiteiden kautta kertyvä tieto saadaan heti keskitetysti ja käyttäjäystävällisesti jaettua tietoa tarvitseville. Liitto katsoo, että ympäristöohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä on edellä mainitulta osin tarkennettava. Lopuksi Varsinais-Suomen liitto toteaa, että se on halukas edistämään ympäristöohjelmassa olevien tarkistettujen tavoitteiden toteutumista. Liitto haluaa kuitenkin korostaa maakuntasuunnitelman ja -ohjelman ohjaavaa suhdetta Lounais-Suomen ympäristöohjelmaan jatkossa mm. yhteen sovittamalla eri asiakirjojen laadinta-aikatauluja. Lausunto lähetetään: Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus Asia Lounais-Suomen ympäristöohjelma on ohjelmakauden välitarkistus. Se toteuttaa lyhyellä aikavälillä Lounais-Suomen ympäristöstrategiaa Ohjelma sisältää strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeelliset tavoitteet ja toimenpiteet vuosille (oheismateriaali). Tarkistus on toteutettu alueen keskeisten toimijoiden laajana yhteistyönä. Toimenpiteiden toteuttajia ovat Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen kunnat ja muut julkishallinnon organisaatiot, toiminnanharjoittajat, järjestöt ja muut yhteisöt sekä asukkaat. Ympäristöohjelman tarkistuksen rahoittajina ovat olleet Varsinais-Suomen liitto, Satakuntaliitto, Turun ja Porin kaupungit sekä Varsinais- Suomen ELY-keskus. Ympäristöohjelman tarkistuksessa korostuivat entistä enemmän ilmastonmuutokseen ja sitä kautta energiaan ja yhdyskuntarakenteeseen liittyvät asiat. Tarkistuksen yhteydessä päädyttiin jatkamaan ohjelmakautta vuodella eteenpäin, vuoteen Tarkistuksen yhteydessä toimenpiteitä päivitettiin ottaen huomioon tapahtuneet muutokset toteuttajatahoissa ja uudet sektorikohtaiset ohjelmat ja suunnitelmat. Ympäristöohjelman rakenne muutettiin strategian jaottelun mukaiseksi. Tästä poiketen ympäristötutkimusta ja -seurantaa käsiteltiin omana aiheena nimeten sille painopisteet sekä muut tavoitteet ja kehittämistarpeet. Ympäristöohjelman teemoina ovat pintavedet, ilmastonmuutos, pohjavedet ja maaperä, ympäristövastuullisuus ja ekotehokkuus, alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenne, ympäristövaikutukset ja - riskit, luonnon monimuotoisuus, kulttuuriympäristö ja luonnonmaisema, elinympäristö, luonnonvarat sekä ympäristötutkimus ja ympäristön tilan seuranta. Ympäristöohjelma soveltuu työvälineeksi ja tueksi alueen toimijoiden laatiessa omia strategioita, ohjelmia ja toimintasuunnitelmiaan. Se toimii myös vahvana perusteena, kun hankkeille haetaan rahoitusta eri rahoituslähteistä. Ympäristöohjelman seuranta tullaan jatkossa toteuttamaan uusiksi rakennettavalla nettisivustolla ja tarkoituksena on erityisesti hyödyntää Lounaispaikan vahvuuksia tiedon ja paikkatiedon välittäjänä. Valmistelija HS/TJ/pv Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää hyväksyä Lounais-Suomen ympäristöohjelman välitarkistuksen. Maakuntajohtaja ehdotti, että asiakohta palautetaan virastolle valmisteltavaksi ja asiasta järjestetään tammikuussa 2011 iltakoulu/seminaari.

15 Maakuntahallitus Sivu 15 Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus Asia Palautettu mh Maakuntahallituksen kokouksen jälkeen Lounais-Suomen ympäristöohjelmaa esitellään maakuntahallituksen iltakoulussa Lisäksi ohjelman valmistuttua pidettiin Laitilassa laaja sidosryhmäseminaari. Oheismateriaalina ohjelma-asiakirja (toimitettu iltakoulukutsun mukana). Aineisto on luettavissa myös osoitteessa: ounais_suomenymparistoohjelma2010_2013.aspx Valmistelija HS/pv Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää hyväksyä Lounais-Suomen ympäristöohjelman ohjelmakauden välitarkistuksen. Merkittiin, että maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mikko Rönnholm poistui kokouksesta klo Maakuntajohtaja teki pohjaehdotuksen viimeiseksi kappaleeksi seuraavan lisäyksen: Hyväksyessään Lounais-Suomen ympäristöohjelman maakuntahallitus toteaa, että Turun kaupunkiseudun jätehuollon toimivuuden parantamistavoitteen osalta nykyinen jätteenpolttolaitos tarvitsee jatkoajan toiminnalleen, jotta jätteiden kuljetuksessa ei jouduta ympäristötalouden kannalta järjettömiin kuljetusratkaisuihin ennen uuden luvan mukaisen jätteenkäsittelyyn rakennettavan laitoksen käynnistämistä alueella. Laurén ehdotti Ollilan kannattamana, että Lounais-Suomen ympäristöohjelman sivulta 34, toisesta kappaleesta poistetaan sivulause: eivätkä ne tue vanhaa kyläasutusta. Puheenjohtaja Kanerva totesi, että keskustelussa oli tehty yksi kannatettu muutosehdotus ja teki seuraavan äänestysehdotuksen: ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Laurénin ehdottamaa ja Ollilan kannattamaa muutosehdotusta äänestävät EI. Ehdotus hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä ääniä annettiin seuraavasti: Antola Jouko Ek-Marjamäki Teija Haijanen Pauliina Helva Mika Alatalo Juuso Koskinen Talvikki Laurén Anders Lehtonen Aki JAA EI JAA JAA JAA JAA EI JAA

16 Maakuntahallitus Sivu 16 Maaskola Mika Mutala Tellervo Myllymäki Pekka Nieminen Raimo Nummentalo Juhani Ollila Matias Saario Mari Söderlund Nina Taimela Katja Virolainen Anne-Mari Kanerva Ilkka JAA EI EI JAA EI EI JAA EI JAA JAA TYHJÄÄ Puheenjohtaja Kanerva totesi suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annetun yksitoista (11) JAAääntä, seitsemän (7) EI-ääntä ja yksi (1) TYHJÄÄ -ääni, jolloin pohjaehdotus maakuntajohtajan tekemällä lisäyksellä on tullut maakuntahallituksen päätökseksi. Lisätietoja Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen, puh , 9 LAUSUNTO OPETUS-JA KULTTUURIMINISTERIÖLLE AMMATTIKORKEAKOULUJEN TALOUDELLISEN JA HALLINNOLLISEN ASEMAN UUDISTAMISESTA Asia Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt mennessä mm. maakunnanliittojen lausuntoa selvityshenkilöiden raportista, joka koskee ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamista. Raportti on oheismateriaalina. Raportin mukaan ammattikorkeakouluverkosto on viime vuosina tiivistynyt yhdistymisten sekä toimipisteiden ja koulutusohjelmien lakkautusten kautta. Verkosto on kuitenkin edelleen hyvin hajanainen ja sirpaloitunut, koulutustarjontaa on liikaa sekä koulutuksen kysyntään että työmarkkinoiden tarpeeseen nähden. Koulutusajat ovat tavoitteisiin nähden pitkiä, ja keskeyttämisasteet ovat korkeita ja kasvavia. Järjestelmässä on kokonaisuutena tarkastellen tehottomuutta, mutta erot eri ammattikorkeakoulujen välillä ovat suuria. Keskeisin heikon kustannustehokkuuden syy on kustannuspohjainen rahoitusjärjestelmä, joka kannustaa heikosti tehokkuuden lisäämiseen. Raportissa on esitetty kolme vaihtoehtoista mallia rahoitus-, ohjaus- ja hallintojärjestelmäksi: 1) vastuu perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle, ammattikorkeakoulut ja niiden ylläpitäjäorganisaatiot yhdistyvät yhdeksi oikeushenkilöksi ja kaikkien ammattikorkeakoulujen oikeudelliseksi muodoksi tulee osakeyhtiö 2) vastuu perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle, nykyinen ylläpito- ja hallintojärjestelmä säilytetään pääpiirteissään, ylläpitomuotona voivat olla osakeyhtiöt, säätiöt sekä kunnat ja kuntayhtymät 3) kuntien ja valtion rahoitusvastuu säilyy, mutta rahoitussuhteet muuttuvat niin, että kuntien rahoitusosuus supistuu merkittävästi, nykyinen ylläpito- ja hallintojärjestelmä säilyy pääpiirteissään ennallaan. Kaikille malleille on yhteistä, että kustannuspohjaisesta rahoituksesta luovutaan ja siirrytään tuloksellisuuteen pohjautuvaan rahoitusjärjestelmään ja että hallintoa uudistetaan siirtymällä yhden strategisen hallituksen järjestelmään.

17 Maakuntahallitus Sivu 17 Selvityshenkilöt asettavat ykkösvaihtoehdon etusijalle uudistettaessa ammattikorkeakoulujen taloudellista ja hallinnollista asemaa. Valmistelija PO/ES Maakuntajohtajan esitys Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon selvityshenkilöiden raportista ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamiseksi: Varsinais-Suomen liitto pitää ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisen parhaana lähtökohtana raportissa esitettyä vaihtoehtoa 2. Siinä vastuu perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle mutta nykyisen ylläpito- ja hallintojärjestelmän eri vaihtoehdot säilytettäisiin. Ylläpitomuotoina voivat siis olla osakeyhtiöt, säätiöt, sekä kunnan tai kuntayhtymän hallitus. Tämän vaihtoehdon uskotaan turvaavan paremmin alueen oman vaikutusvallan ammattikorkeakoulun hallinnossa. Selvityshenkilöiden parhaaksi esittämässä ykkösvaihtoehdossa ainoana ohjaus- ja hallintomallina olisi osakeyhtiö. Raportista ei kuitenkaan käy selville kuka osakeyhtiötä hallitsisi ja mikä olisi valtion rooli siinä. Osakeyhtiön haittana on sen epädemokraattisuus ja avoimuuden puute. Koulutusorganisaatioille on tärkeää, että niiden toiminta on julkisesti kaikkien arvioitavissa. Raportin keskeisenä lähtökohtana on koulutustarjonnan sopeuttaminen työvoimatarpeeseen. Ammattikorkeakoulujen täytyy kuitenkin huolehtia monipuolisesta pitkäjänteisestä koulutuksesta, eikä vain kulloistenkin suhdanteiden vaatimasta osaamisesta. Koulutuksen suunnittelussa tulee työllistymisen lisäksi myös ottaa huomioon opiskelijoiden koulutushalukkuus ja taipumukset. Raportissa on esitetty huoli siitä, että tällä hetkellä ammattikorkeakouluissa on liikaa aloituspaikkoja. Toteutuessaan aloituspaikkojen voimakas karsiminen saattaa jättää monet nuoret kokonaan ilman koulutuspaikkaa ja siten vaikeuttaa nuorten työelämään siirtymistä. Aluekehitystehtävä on yksi kolmesta ammattikorkeakoulujen perustehtävästä. Selvityksen yhteydessä tehdyn kyselyn mukaan ammattikorkeakoulut ovat onnistuneet aluekehitystehtävässään kohtuullisesti. Varsinais-Suomen liitto tukee raportissa esitettyä johtopäätöstä, jonka mukaan ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävän terävöittäminen edellyttää koko alueellisen innovaatio- ja yritystukijärjestelmän selkeyttämistä. Rahoitusjärjestelmää uudistettaessa valtion tulee huolehtia siitä, että ammattikorkeakouluilla on riittävät resurssit myös aluekehitystehtävän hoitamiseen. Varsinais-Suomen liitto tukee raportissa esitettyjä muita ehdotuksia kuten tilinpäätöskäytäntöjen yhtenäistämisestä, poissaolo-oikeuden rajaamista ja koulutusviennin edistämistä. Lausunto lähetetään : Opetus- ja kulttuuriministeriö, PL 29, Valtioneuvosto ja lisäksi sähköisesti maiju.tuominen@minedu.fi ja pirkko.muurinen@minedu.fi. Ollila ehdotti Ek-Marjamäen kannattamana, että lausunnon toiseksi viimeisen kappaleen loppuun lisätään lause: Aluekehitystehtävän vuoksi myöskään ammattikorkeakoulujen maakunnallista määräysvaltaa ei pidä vähentää." Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja Erikoissuunnittelija Eira Saari-Lahoniitty, p, , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

18 Maakuntahallitus Sivu TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT.1 MAANKÄYTTÖJAOSTON KÄSITTELEMÄT JA ANTAMAT LAUSUNNOT Kokouksen pöytäkirja on nähtävänä maakuntahallituksen kokouksessa Lausunto Hirvensalon osayleiskaavan tarkastuksesta; luonnosvaihe (osayleiskaavaatunnus 13/2007) (M134/ ) - Maankäyttöjaosto päätti lausuntonaan todeta mm., että Varsinais-Suomen liitto pitää osayleiskaavaluonnosta monia mahdollisuuksia tarjoavana. Kaavan jatkotyöskentelyssä on voimakkaasti painotettava kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja ja pitää tavoitteena luoda aidosti monimuotoisia, laadukkaita ja houkuttelevia asumis- ja toimintaympäristöjä. Liitolla ei ole muuta huomautettavaa luonnoksesta Hirvensalon osayleiskaavan tarkistukseksi. Lausunto Vehmaan kunnan teollisuusalueen asemakaavaehdotuksesta (M141/ ) - Maankäyttöjaosto päätti lausuntonaan, että tavaraliikenneterminaalin korttelialueet käsitellään asemakaava-aineistossa tarkemmin. Lausunto asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta Uudenkaupungin kaupungin VIII kaupunginosan kortteleille sekä katu- ja puistoalueille ja VIII kaupunginosan korttelille 30 osa tonttia 4 sekä katu- ja puistoalueille (M145/ ) - Maankäyttöjaosto totesi lausuntonaan, että maakuntakaavaa koskevat tiedot on tarpeen päivittää kaava-aineistoon. Varsinais-Suomen liitolla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Lausunto ranta- asemakaavasta: Karilainen Kaittu Käpyli Pähkinäinen Seikonmaa Vähä Seikonmaa Saksantaalari Uudenkaupungin kaupungin edustalla (M146/ ) - Maankäyttöjaosto päätti lausuntonaan, että maakuntakaavaa koskevat tiedot on tarpeen päivittää kaava-aineistoon. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että Kaitun ja Pähkinäisten saarten kohdalla merkinnän tulisi paremmin vastata yleiskaavan V-merkintää. Lausunto Salossa sijaitsevan Näsen kartanon tuulivoimapuistoa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (M135/ ) - Maankäyttöjaosto toteaa lausuntonaan, että Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia ovat valmistuneet marraskuussa 2010 ja Varsinais-Suomen sisämaan tuulivoimaselvitys on tekeillä. Nämä asiakirjat tulee ottaa huomioon YVA-selostusta laadittaessa. Lausunto Salon kaupungin Mt 110 Meriniityntien liittymän toimenpidesuunnitelmasta (M152/ ) - Maankäyttöjaosto toteaa lausunnossaan, että toimenpidesuunnitelma 2010 on riittämätön maankäytön- ja kulttuuriarvojen vaikutusta arvioitaessa. Lausunto Loimaan kaupungin Niittukulman alueen asemakaavan muutosehdotuksesta (M150/ ) - Maankäyttöjaosto toteaa lausuntonaan, että kaavan toteuttamisessa tiemaisemaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lausunto Läänin Kuljetus Oy:n maa-aineslupahakemuksesta ja ottamissuunnitelmasta Loimaan kaupungin Pahikaisten kylän tiloille Varkaanmäki 2:15 ja Lakiainen 5:2 (M128/ ) - Maankäyttöjaosto totesi lausuntonaan, että Varsinais-Suomen liitolla ei ole huomautettavaa maa-aineslupahakemuksesta. Lausunto Kauniston Sora Oy:n maa-aineslupahakemuksesta ja ottamissuunnitelmasta Loimaan kaupungin Pappisten kylän tilalla Vainio 6:88 (M129/ ) - Maankäyttöjaosto totesi lausuntonaan, että Varsinais-Suomen liitolla ei ole huomautettavaa maa-aineshakemuksesta. Lausunto Paimion kaupungin rakennusjärjestyksen muutoksesta (M151/ ) - Maankäyttöjaosto esitti lausunnossaan, että maisemaa muuttavien suurten rakennusten ja rakennelmien ohjaukseen tulisi rakennusjärjestyksessä kohta, jossa yksilöitäisiin koko, korkeus/pituus, joiden ylittäminen edellyttää rakennuslupaa.

19 Maakuntahallitus Sivu 19 Lausuntopyynnöt, jotka eivät anna aihetta Varsinais-Suomen liiton lausunnon antamiseen 1. Nousiaisten Karhunperkon asemakaavaehdotus (M144/ ) 2. Loimaan kaupungin Satakunnantien asemakaavan muutosehdotus (M145/ ) 3. Tiesuunnitelma, mt parantaminen Hirvijoen sillan kohdalla, Masku (M147/ ) 4. Tiesuunnitelma, mt 2200 Ravattula Kaarina, Kultanummen alikulkukäytävä, Kaarina (M148/ ) Suunnittelujohtajan lausunto Teijon ylänkö Natura alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta - Maankäyttöjaosto merkitsi tiedoksi suunnittelujohtajan antaman lausunnon.2 SAARISTOTOIMIKUNNAN PÖYTÄKIRJA Saaristotoimikunnan pöytäkirja (suomi/ruotsi) (5/2010) on nähtävänä kokouksessa..3 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN PÄÄTÖS SEUTUKUNTAJAOSTA (ALUEK 137/2010) Työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt Suomen seutukuntajaosta (Ahvenanmaata lukuun ottamatta). tulee voimaan Samalla kumotaan työ- ja elinkeinoministeriön päätös seutukuntajaosta (TEM/115/ /2010). Seutukuntajako perustuu vuoden 2010 alusta voimaan tulleeseen lakiin (1651/2009) alueiden kehittämisestä. Sen 31 :n mukaan valtioneuvosto voi määrätä maan heikoimmin kehittyneet alueet kehittämistarpeiden perusteella I ja II tukialueiksi. Jako tapahtuu pääosin seutukunnittain. Toinen tehtävä seutukuntajaolla on toimia alueluokituksena laadittaessa tilastoja ja selvityksiä alueellisesta kehityksestä. Tilastojen laadinnassa seutukuntajako liittyy Euroopan unionin alueluokitukseen (NUTS-aluejaot) kansallisena aluejakona, joka on maakuntajaon ja kuntajaon välissä. Päätöksen valmistelu perustuu maakuntien liittojen lausuntoihin ja niiden kunnilta pyytämiin lausuntoihin. Erityisenä syynä seutukuntajakopäätökselle ovat vuoden 2011 alussa voimaan tulevat kuntajaotuksen muutokset. Seutukuntajakoa määrättäessä tulee ottaa huomioon ainakin työssäkäynti, asiointi, kuntien välinen yhteistyö ja liikenneyhteydet. Vuoden 2011 alusta päätettiin seuraavat muutokset seutukuntajaossa: 1) Kuhmalahden kunta liittyy Kangasalan kuntaan ja siirtyy Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnasta Tampereen seutukuntaan. 2) Pälkäneen kunta siirtyy Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnasta Tampereen seutukuntaan. 3) Sipoon kunta siirtyy Porvoon seutukunnasta Helsingin seutukuntaan. 4) Rantasalmen kunta siirtyy Pieksämäen seutukunnasta Savonlinnan seutukuntaan. Päätöksen myötä Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta lakkaa olemasta, jolloin seutukuntien määrä vähenee yhdellä ja niitä on Manner-Suomessa 67. TEM:n lähettämä päätös on oheismateriaalina..4 LAUSUNTO VARSINAIS-SUOMEN ELY -KESKUKSEEN SAAPUNEESTA TYÖLLISYYSPERUSTEISESTA INVESTOINTITUKIHAKEMUKSESTA (ALUEK: 151/2010) Varsinais-Suomen ELY -keskus on pyytänyt saapuneella kirjeellä Varsinais-Suomen liiton lausuntoa työllisyysperusteisesta investointitukihakemuksesta.

20 Maakuntahallitus Sivu 20.5 MATKARAPORTIT Varsinais-Suomen liitto on antamassaan lausunnossa (oheismateriaali) puoltanut Liikenneviraston hakemuksen Kalkkitien liittymän parantaminen rahoittamista. Kiertoliittymän rakentamisella Saaristotien (mt 180) ja Kalkkitien liittymään parannetaan nykyisten yritysten kuljetusten ja muun logistiikan toimivuutta sekä tuetaan uusien yritysten sijoittumista alueelle. Hanke lisää omalta osaltaan Saariston Rengastien liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Janne Virtanen Viron sisäasiainministeriön järjestämä seminaari: maanteiden suunnittelu ja kaavoitus , Tallinna Viro Ilkka Kanerva, Pauliina Haijanen, Aki Lehtonen, Tellervo Mutala, Pekka Myllymäki, Anders Laurèn, Raimo Nieminen, Mikko Rönnholm, Juho Savo, Carola Gunell, Tarja Nuotio Varsinais-Suomen liiton ja Turun kaupungin vuosiseminaari Bryssel, Belgia Pia Poikonen BalticFuture-messujen suunnittelumatka Rostock, Saksa Heidi Saaristo Maiseman arvottaminen ja maiseman ominaisuuksien kuvaileminen menetelmät ja soveltaminen. Ruotsalainen näkökulma ja kokemuksia Englannista Tukholma, Ruotsi.6 LOUNAIS-SUOMEN LIIKENNESTRATEGIA Maakuntajohtajan ehdotus Satakuntaliiton, Varsinais-Suomen liiton sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhteinen Lounais-Suomen liikennestrategia on oheismateriaalina. Varsinais-Suomen liitto hyväksyi osaltaan liikennestrategian maakuntahallituksen kokouksessa Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi annetut asiat tiedoksi. Ehdotus hyväksyttiin. 11 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Ehdotus Puheenjohtaja Ilkka Kanerva päättää kokouksen. Puheenjohtaja Ilkka Kanerva päätti kokouksen klo