VUOSIRAPORTTI 2012 NOUSEVA RANNIKKOSEUTU RY. Nouseva Rannikkoseutu ry

Transkriptio

1 VUOSIRAPORTTI 2012 NOUSEVA RANNIKKOSEUTU RY

2 2

3 3 Sisällysluettelo Yhteenveto Taustaa 1. HANKETOIMINNAN KESKEINEN SISÄLTÖ.. s Maaseudun kehittäminen: toimenpiteet 412, 413 ja Maksatushakemusten valmistelu 1.3. Toimenpide Hanke-esimerkkejä Vihannin kinttupolkureitistö hanke Raahen Lähidemokratia esiselvityshanke 1.4. EKTR, Elinkeinokalatalous: linja Hanke-esimerkkejä Kalapyydyksissä ruokailevien norppien satelliittiseuranta Perämerellä hanke 1.5. KyläLeader (kansallinen rahoitus) Hanke-esimerkkejä Uusien toimijoiden tukemiseen liittyvät hankkeet Nuorten toiminnan tukemiseen liittyvät hankkeet 2. NOUSEVA RANNIKKOSEUTU RY..... s Hallitus ja kalatalousryhmä 2.2. Toimisto ja taloushallinto 2.3. Jäsenistö 2.4. Toiminnan rahoitus 2.5. Yhdistyksen omat strategiset hankkeet Lähipuoti esiselvityshanke YHTEISÖhautomo-hanke Perämeren rannikon kalatalouden aktivointihanke 2.6. Viestintä- ja koulutustoimenpiteet Järjestetyt aktivointi ja koulutustilaisuudet Osallistuminen koulutuksien ja tilaisuuksien toteutukseen Toimihenkilöiden osallistuminen koulutuksiin ja tilaisuuksiin 2.7. Toiminnan arviointi 3. NÄKYMIÄ VUODEN 2013 TOIMINTAAN. s. 19 Liite 1. Hallituksen myöntämät yritys ja hanketuet 2012

4 4 Yhteenveto NOUSEVARANNIKKOSEUTU RY:N TOIMINNAN TULOKSET VUONNA 2012 (käytettävissä olevat resurssit 4,2 htv) Järjestetty aktivointi-, opinto- ja koulutustilaisuuksia 39 kpl, osallistujia 816 henkilöä Käynnistetty uusia hankkeita 81 kpl, joista nuorten hankkeita 9 kpl Hankkeiden myötä alueelle on syntynyt: uusia yrityksiä 12 kpl, joista naisten perustamia yrityksiä 5 kpl uusia työpaikkoja 35 kpl Valmisteltu maksuhakemuksia Maaseuturahaston osalta 60 kpl ja muutoshakemuksia 18 kpl. KyläLeaderin maksuhakemuksia 47 kpl Osallistuttu Pohjois-Pohjanmaan maakunnan paikallisen maaseudun kehittämisohjelman työstämiseen Käynnistetty paikallisen kehittämisohjelman valmistelut (Leader, EKTR) YHTEISÖhautomo-hankkeen toteuttaminen yhdessä muiden Pohjois-Pohjanmaan toimintaryhmien kanssa

5 5 Taustaa on maaseudun kehittämisyhdistys, joka toteuttaa Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja Suomen elinkeinokalatalouden ohjelmaa LEADER-periaattein. LEADERin kantavia ajatuksia ovat, alhaalta ylöspäin - periaate, uusien toimintatapojen ja menetelmien kokeilu, resurssien kokoaminen verkostoitumalla, kestävä kehitys, kansainvälistyminen ja alueiden välinen yhteistyö. toteuttaa ohjelmia myöntämällä hanketukea ja yritystukea. Lisäksi toimintaryhmä kouluttaa, tiedottaa, aktivoi ja auttaa avustuksen hakijoita hankkeiden suunnittelu-, toteutus- ja lopetusvaiheessa. Yhdistyksen käytännön toiminnasta vastaa hallitus ja Norsun toimiston henkilökunta. Yhdistyksen toiminta on kaikille avointa, joten kuka tahansa oman alueensa kehittämisestä kiinnostunut voi osallistua siihen. 1. HANKETOIMINNAN KESKEINEN SISÄLTÖ Rahoitettavien hankkeiden valintaa ohjasi Leader-periaatteet, :n Maaseudun moni-ilmeinen tulevaisuusohjelma ja Perämeren rannikon kalatalousohjelma sekä KyläLeader -ohjeistus. Strateginen ohjelmatyö merkitsi käytännössä sitä, että osa alueelta esitetyistä hankkeista jäi ilman rahoitusta. Rahoitettavien hankkeiden oli oltava järkeviä, toteuttamiskelpoisia ja kestäviä. Lisäarvon tuottaminen sekä niiden vastuutahoille että koko alueelle oli kehittämistyön ydintavoite. Vuonna 2012 :n hallitus käsitteli yhteensä 107 hankehakemusta, joista Maaseuturahastosta rahoitusta hakevia hankkeita oli yhteensä 72, elinkeinokalataloudesta 5 ja KyläLeaderista 30. Hallitus teki myönteisen rahoitusesityksen/-päätöksen noin 76 %:iin esitetyistä hankehakemuksista. (taulukko 1) 1.1. Maaseudun kehittäminen: toimenpiteet 412, 413 ja 421 Nousevan Rannikkoseudun Maaseudun kehittämisohjelman tavoitteena on saada aikaan hankkeita, jotka edistävät alueen ihmisten taloudellista, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Vertaamalla Nousevan Rannikkoseudun kehittämisohjelman tavoitteita Manner-Suomen maaseutuohjelman toimintalinjoihin voidaan todeta linja kolmosen elinkeinotoiminnan monipuolistamisen ja elämän laadun nousevan selkeästi ohjelman painopisteeksi. Tämä painopiste näkyy selkeästi toteutettavissa ja osarahoitettavissa toimenpiteissä ja hankkeissa. Vuonna 2012 :ssä linjasta 3 rahoitettiin 55 kpl maaseutualueiden elämänlaadun ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen liittyviä hankkeita ja linjasta 4 rahoitettiin 4 kpl alueiden välisiä hankkeita. Linjasta 2 ei rahoitettu yhtäkään erityisympäristötukea. (taulukko 2) 1.2. Maksatushakemusten valmistelu Vuonna 2012 valmisteli Maaseuturahastosta rahoitusta saaneiden hankkeiden maksuhakemusia yhteensä 60 kpl ja muutoshakemuksia 18 kpl. KyläLeaderin osalta maksatuksia käsiteltiin yhteensä 47 kpl, joista 19 kpl oli ennakkomaksatuksia ja 28 kpl loppumaksatuksia. :n hallinnoimien hankkeiden osalta tehtiin 7 kpl maksuhakemuksia ja 2 kpl muutoshakemuksia. Elinkeinokalatalouden maksuhakemukset käsiteltiin Kainuun ELY-keskuksessa. (taulukko 3)

6 6 Taulukko 1: :n hallituksen käsittelemät hankkeet vuonna Hankkeet Hakemuksia yhteensä (kpl) Myönteinen päätös (kpl) Kielteinen päätös tai pöydälle (kpl) Siirretty muille rahoittajille (kpl) Yritystuet (Leader) Hanketuet (Leader) Erityisympäristötuki Elinkeinokalatalous (EKTR) KyläLeader (kansallinen rahoitus) Yhteensä Hakija perunut hakemuksen (kpl) Taulukko 2: :n rahoittamat hankkeet (linjat 3 ja 4) vuonna Linja 3, Toimenpide 413 Hankkeet (kpl) Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen Matkailuelinkeinojen edistäminen Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut Kylien kunnostus ja kehittäminen Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen Koulutus ja tiedotus Linja 4, Toimenpide 421 Alueiden välinen yhteistyö YHTEENSÄ 59 Taulukko 3: :n valmistelemat maksatushakemukset vuonna Hankkeet Maksatushakemuksia yhteensä (kpl) Yritystuet (Leader) Hanketuet (Leader) 18 5 KyläLeader (kansallinen rahoitus) 47 - Omat hankkeet 7 2 Yhteensä Muutoshakemuksia Yhteensä (kpl)

7 Toimenpide 431 Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt :lle toimintarahaa hallinnon pyörittämiseen ja aktivointiin euroa vuosille Vuosittainen toimintaraha on suhteutettu ryhmän vuoden kokonaiskehykseen. Vuositasolla Nousevan Rannikkoseudun hallintoon on käytettävissä n euroa. Ko. summa ei kata toiminnan kuluja, joten toiminnanjohtaja on myynyt työaikaansa myös elinkeinokalatalouden aktivointiin Hanke-esimerkkejä :n hallituksen toimesta Maaseudun moni-ilmeinen tulevaisuus kehittämisohjelman strategiaa terävöitettiin. Ohjelman toimenpiteet typistyivät yhdeksästä neljään kokonaisuuteen 1) yrittäjyys, 2) matkailu (kulttuuri), 3) bioenergia ja 4) maaseutuympäristö ja kylätoiminta (vapaa-aika). Maaseuturahastosta rahoitettavien hankkeiden tulee edistää jotakin edellä mainittua toimenpidekokonaisuutta Vihannin kinttupolkureitistö hanke Vihannissa on tällä hetkellä aktiivisessa käytössä useita virkistysalueita ja erilaisia reittejä eri puolilla kuntaa. Ulkoilu ja vaellusharrastus on alueella suosittua ja reiteille riittää käyttäjiä. Reittien käyttäjät ovat toistuvasti tuoneet esille toiveita yhdysreiteistä. Hankkeen aikana yhdistetään kylien jo olemassa olevat virkistysreitit ja -alueet toisiinsa. Olemassa olevien tauko- ja virkistyspaikkojen tarjontaa täydennetään ja reitit merkitään asianmukaisesti maastoon. Hankkeella lisätään kyläkohtaisten virkistyspaikkojen ja -reittien käyttöastetta parantamalla niiden saavutettavuutta myös naapurikylistä käsin. Kylät ovat yhteisesti katsoneet yleistä hyvää ja me-henkeä kasvattavan hankkeen tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Hankkeeseen on sitoutunut talkootöiden ja yksityisen rahoituksen osalta yhdeksän kylää, hallinnoinnista vastaa Alpuan kylätoimintayhdistys ry Raahen Lähidemokratia-hanke esiselvityshanke Raahen kaupunki ja Vihannin kunta sopivat kuntaliitoksesta alkaen. Kuntaliitos tarkoittaa joidenkin palvelujen siirtymistä kauemmaksi asukkailta. Osia uudesta kunnasta tulee olemaan jopa yli 50 kilometrin päässä Raahesta. Virkailijoiden ja luottamushenkilöiden paikallistuntemus heikkenee, jonka seurauksena myös palveluiden laatu voi heiketä. Molempien kuntien kylät jättivät liittymissopimusluonnokseen yhteisen kannanoton, jossa ne ehdottavat lähidemokratian toteuttamista uudessa kunnassa. Hankkeen tarkoituksena on tutustua jo olemassa oleviin lähidemokratiaa edistäviin toimintamalleihin, sitouttaa alueellisesti eri toimijat lähidemokratian edistämiseen sekä luoda toimiva malli lähidemokratian toteuttamiseen uuden Raahen alueella. Hanketta hallinnoi Raahen Kylät ry.

8 EKTR, Elinkeinokalatalous: linja 4 Perämeren rannikon kalatalousohjelmassa toteutettaville toimenpiteille on asetettu kolme tavoitetta, joiden toteuttamiseen ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden tulee tähdätä 1) kalastuksen kannattavuuden parantamiseen, 2) kalastusmatkailun kehittämiseen ja 3) sivutoimisen kalastuksen kehittämiseen Hanke-esimerkkejä Kalapyydyksissä ruokailevien norppien satelliittiseuranta Perämerellä hanke Perämerellä kalastajat ovat tuoneet voimakkaasti esille, että norpan osuus hyljevahingoissa on merkittävästi kasvanut viime vuosina. Paikoin norpan on arvioitu aiheuttavan valtaosan hyljevahingoista. Ongelman laajuuden ja mahdollisten ratkaisumallien arviointia vaikeuttaa kuitenkin tiedonpuute, koska aiempi tuntemus hyljevahingoista ja niiltä suojautumisesta koskee lähes yksinomaan hallia. Kolmivuotiseksi suunnitellun hankkeen pääasiallisena tarkoituksena on selvittää norpan vaikutusta ammattikalastukseen Perämerellä. Hankkeessa tutkitaan kalanpyydyksistä tai niiden läheisyydestä kiinniotettujen norppien ajallista ja alueellista liikkumista sekä elinympäristön valintaa sateliittipohjaisen seurannan avulla (GPS/GSM-laitteet). Hankkeessa tutkitaan norppien liikkumista ja ajankäyttöä suhteessa ammattikalastajien kalastusalueisiin ja pyydyksiin sekä hylkeiden aiheuttamiin pyydysvahinkoihin ja saalistappioihin. Hanketta hallinnoi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.

9 KyläLeader (kansallinen rahoitus) EU hankkeiden hallinnointi on tällä ohjelmakaudella ruohonjuuritason toimijoiden näkökulmasta kohtuuttoman vaikeaa ja byrokraattista. Lakiin kirjatut hanketuen myöntämisen rajoitukset rajaavat käytännössä tuen piiristä pois pienet hankkeet. :n toteuttamien Kylä-kunta yhteistyön kehittäminen ja Kylissä on voimaa hankkeiden kokemusten pohjalta voidaan kuitenkin todeta, että pienten hankkeiden toteuttamiseen on kentällä tarvetta. Tähän tarpeeseen on halunnut vastata kehittämällä alueelleen uuden kansallisella rahoituksella toteutettavan KyläLeader rahoitusvälineen. KyläLeader hankkeita on voinut hakea :stä syksystä 2010 lähtien. Hankehaku on kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Hankkeisiin voi saada tukea KyläLeaderin tavoitteena on käynnistää kylille uutta toimintaa ja saada kyläläiset, erityisesti nuoret mukaan kehittämistyöhön ja hankkeisiin. Rahoitus on tarkoitettu ensisijaisesti hakijoille, joilla ei ole aikaisempaa hankekokemusta. Hankkeiden teema on vapaa. Se voi liittyä esim. kylätapahtumien tai opinto- ja tutustumisretkien järjestämiseen. Se voi olla vaikkapa kylä- tai nuorisolehden työstämistä, pieni yhteinen hankinta tai kunnostusprojekti Hanke-esimerkkejä Uusien toimijoiden tukemiseen liittyvät hankkeet Kunta ja hankkeen nimi Tyrnävä, Temmeksen Joulutori Hankkeen toteuttaja Avustus Lyhyt hankekuvaus Temmeksen kyläyhdistys 500 euroa Kylän yhteisen jouluntoritapahtuman järjestäminen Rantsila, Lastenkerhon varusteet Mankilan Kyläseura ry 477,60 euroa Sählyvarusteiden hankkiminen kylätalolla toimivalle lasten kerholle. Siikajoki, Riukuaitaa kotiseututalolle Rantsila, Pitokokkikurssi Raahe, Perhekerho Revonlahden Kotikyläyhdistys Kerälän Raittiusseura Jokelan koulun vanhempainyhdistys 500 euroa Riukuaitamateriaalien hankkiminen kotiseututalon pihalle. Aidan tekemiseen järjestetään koulutuspäivä talkoolaisille. 395 euroa Kyläläisten opastus suurien henkilömäärien kestitsemiseen, kokkokurssin järjestämistä varten astioiden hankkiminen. 500 euroa Leikkivälineiden ja leikkimökin hankkiminen perhekerholle Nuorten toiminnan tukemiseen liittyvät hankkeet Kunta ja hankkeen nimi Hankkeen toteuttaja Avustus Lyhyt hankekuvaus Vihanti, Leather Rebel nuorten ryhmä 500 euroa Äänentoistokaiuttimien hankkiminen nuorten bändille ja uuden levyn monistuskulut Vihanti, Huiputetaan sokosti nuorten ryhmä ja Vihannin vaeltajat 500 euroa Nuorten innostaminen vaeltamiseen ja erätaitojen opettaminen.

10 10 2. NOUSEVA RANNIKKOSEUTU RY 2.1. Hallitus ja kalatalousryhmä on itsenäinen rekisteröity yhdistys, jonka ylin päättävä elin on vuosikokous. Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Pyhäjoella. Kokouksen puheenjohtajana toimi kunnanjohtaja Matti Soronen. Vuosikokous käsitteli sääntöjen määräämät asiat. Hyväksyi raportin vuodelta 2011 ja käsitteli vuoden 2011 tilinpäätöksen ja taseen sekä myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Lisäksi vahvistettiin talousarvio vuodelle Tilintarkastajaksi valittiin HTM Jussi Pahkala ja toiminnantarkastajaksi Liisa Hiltunen. Varatilintarkastajaksi valittiin HTM Anne Karppinen-Salonpää ja varatoiminnantarkastajaksi Kaisu Tuomi. Toimintaryhmän hallitus kokoontui vuoden 2012 aikana kuusi kertaa, yksi kokouksista pidettiin puhelinkokouksena. Hallitus käsitteli hankehakemuksia ja ohjasi toimintaryhmän strategista toimintaa yhdessä toimihenkilöiden kanssa. Hallituksen jäsenet toimivat myös tiedottajina ja aktivaattoreina sekä alueidensa toimijoiden ja toimintaryhmän yhteyshenkilöinä. Hallituksen kokoonpano vuonna 2012 on esitetty taulukossa 4. hallinnoi myös Perämeren rannikon kalatalousohjelmaa. Perämeren rannikon kalatalousohjelman toteuttamiseksi :n yhteyteen on perustettu kalatalousryhmä. Kalatalousryhmässä on jäseniä mukana olevista toimintaryhmistä, kuntien edustajia, yksi varsinainen jäsen :n hallituksesta ja kalatalouden, matkailun ja muun elinkeinotoiminnan edustajia. Kalatalousryhmän tehtävänä on käsitellä kaikki Perämeren rannikon kalatalousohjelmasta rahoitusta hakevat hankehakemukset ja antaa niistä lausunnot Kainuun ELY-keskukseen. Kalatalousryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana kolme kertaa. Taulukko 4. :n hallituksen kokoonpano vuonna Jäsenet Varajäsenet Hallituksen koko (lukumäärät) Miehet 8 6 Naiset 6 8 Nuoret (jos tiedossa) - - Kolmikanta (ohjelma-asiakirja luku 5.3.4) Paikallinen julkinen hallinto (lukumäärä) 5 5 Yhteisöt (järjestöt, yhdistykset, suuret yritykset), (lukumäärä) 5 5 Maaseudun asukkaat (lukumäärä) 4 4 Enimmäisaikasäännön noudattaminen (kyllä/ei) Voimassa olevat säännöt toimitettu (kyllä/ei) kyllä kyllä

11 Toimisto ja taloushallinto :n toimisto sijaitsee maantieteellisesti toiminta-alueen keskellä, liikenteellisesti hyvällä paikalla Ruukin kylässä Siikajoella. Yhdistyksen taloushallinto on ulkoistettu ja sitä hoitaa tilitoimisto Simo Salonen Oy. Nousevan Rannikkoseutu ry:n toimihenkilöt: toiminnanjohtaja Soila Haapsaari alkaen hankevalmistelija Riikka Hautala alkaen hankeaktivaattori Nina Kurunlahti alkaen projektityöntekijä Liisa Nivala hankesihteeri Harri Kontio alkaen kala-aktivaattori Risto Tolonen alkaen Toiminnanjohtaja Soila Haapsaari vastasi :n strategisesta kehittämisestä. Hänen tehtävänä olivat taloushallintoon liittyvät asiat, tiedottaminen, hankeaktivointi, hankkeiden valmistelu, kouluttaminen, sidosryhmä yhteistyö ja sihteerin tehtävät hallituksen kokouksissa. Hankevalmistelija Riikka Hautalan vastuualueina olivat taloushallinto, hankkeiden ja maksatushakemusten valmistelut. Nina Kurunlahti ja Harri Kontio toimivat hanketyöntekijöinä Yhteisöhautomo -hankkeessa. Heidän työtehtäviinsä kuuluivat mm. kylätoimijoiden ja toiminnan aktivointi sekä koulutusten ja opintoretkien toteuttaminen. Risto Tolonen vastasi elinkeinokalatalouden hankeaktivoinnista. Liisa Nivala toimi saakka Lähipuoti -esiselvityshankkeen projektityöntekijänä Jäsenistö lähetti vuonna 2012 jäsenilleen syys- ja kevättiedotteet. Yhdistyksellä oli maksavia jäseniä 97 kpl (taulukko 5). Taulukko 5. :n jäsenet vuonna Jäsenet naisten lukumäärä miesten lukumäärä henkilöjäsenet yhteensä yritysten lukumäärä yhteisöjäsenten lukumäärä kuntajäsenten lukumäärä kaikki yhteensä 19 kpl 31 kpl 50 kpl 3 kpl 35 kpl 9 kpl 97 kpl

12 Toiminnan rahoitus Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt :lle Maaseutuohjelman toteuttamiseen rahoitusta vuosille , josta hallinnon osuus on Lisäksi Maa- ja metsätalousministeriö myönsi rahoitusta Perämeren rannikon kalatalousohjelman toteuttamiseen vuosille Nouseva Rannikkoseutu ry:n käytettävissä ollut hankerahoitus vuonna 2011 on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6: :n käytettävissä ollut hankerahoitus vuonna Taulukko ei sisällä yhdistyksen hallintorahaa. Toimenpide EU + Valtio kunnat yhteensä linja linja linja EKTR Yhteensä Yhdistyksen omat strategiset hankkeet Lähipuoti esiselvityshanke Lähipuoti -esiselvityshankkeen tarkoituksena oli selvittää :n ja Peräpohjolan Kehitys ry:n alueilla kuluttajien ja kaupan kiinnostusta lähiruokaan sekä toisaalta tuottajien innostusta sen tuottamiseen. Toisena tavoitteena oli listata lähiruuan tuotantoon, kauppaan, logistiikkaan ja saatavuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Kolmantena tavoitteena oli tutustuttaa hankealueiden lähiruuan parissa toimivat ihmiset toisiinsa, ideoida mahdollisia uusia yhteistyömuotoja sekä tutustua lähiruuan tilanteeseen muualla Euroopassa. Hankkeen toteusaika oli 2011 maaliskuusta 2012 toukokuuhun. Lähipuoti-hankkeen aikana aloitetut verkostoitumispalaverit yrttialan yrittäjille tuottivat tulosta ja tammikuussa 2012 käynnistyi yrttinaisten yritysryhmähanke, jota Nouseva Rannikkoseutu ry hallinnoi. Yrttinaisten yritysryhmähankkeen tavoitteena on saada varmuutta ja osaamista yrttien jatkojalostamiseen, yrttituotteiden tuotemarkkinointiin ja yrttielinkeinon mahdollisuuksien lisäämiseen yhteistyöverkoston avulla. Lähipuoti-hankkeen myötävaikutuksena Vihannin ruokapiiri aloitti toimintansa maaliskuun Ruokapiirin tilausten vastaanottajana ja tilausten jakajana toimii Vihannin 4H-yhdistys. Maaliskuussa 2012 Lähipuoti -hanke järjesti yrittäjille kaksi alueellista lähiruokaretkeä Meri-Lappiin ja rannikolle. Lähipuoti -esiselvityshanke päättyi Jatkohankkeelle ei Nouseva Rannikkoseutu ry:n toimesta katsottu olevan tarvetta, koska lähiruokahankkeita on alueelle lyhyellä aikavälillä käynnistynyt useampia.

13 YHTEISÖhautomo-hanke on jatkanut syksyllä 2011 käynnistynyttä YHTEISÖhautomohanketta (vuonna 2012 hankeaktivaattorin työpanos 12 kk ja hankesihteerin 4,5 kk). Kolmivuotinen YHTEISÖhautomo-hanke on viiden Pohjois-Pohjanmaalla toimivan leadertoimintaryhmän yhteinen hanke. Hankkeen tavoitteena on maaseudun toimijoiden aktivoiminen, uuden paikallisuuden luominen, toimijoiden verkostoitumisen ja kansainvälisyyden lisääminen, maaseutukulttuurin ja tapahtumatarjonnan kehittäminen, maaseudun näkyvyyden parantaminen sekä lähidemokratian ja asukasvaikuttamisen vahvistaminen. Hanke kattaa :n koko toiminta-alueen (9 kuntaa). Hankkeen aikana on tavoitettu tähän mennessä 51 alueen 67 kylästä. Hankkeesta on tiedotettu kuntatiedotteissa, kuntien www-sivuilla, kylien kokouksissa ja tapahtumissa sekä hankkeen omilla kotisivuilla ja facebookissa. Hanke on näkynyt hyvin paikallislehdissä ja radiossa. Hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä Maaseudun sivistysliiton Koti maalla ja Uutispuuro -hankkeiden kanssa sekä muiden alueella toimivien hankkeiden kanssa (Vihannin kinttupolkureitistö ja Raahen Lähidemokratia). Vuoden 2012 aikana hanke on järjestänyt 25 erilaista aktivointi- ja verkostoitumistilaisuutta, joihin on osallistunut yhteensä 321 kylä- ja yhdistystoimijaa tai muuta toimijaa. Hankkeen työntekijät ovat osallistuneet alueen erilaisiin kylätapahtumiin, kuten Pyhäjoen Yppärin talviriehaan maaliskuussa, Tyrnävä Ilmiön ideariihen maaliskuussa, Vihannin markkinoille toukokuussa, Kylien tori tapahtumaan Raahessa elokuussa ja Temmeksen joulutoritapahtumaan sekä Raahen kylät ry:n kokouksiin. Kyläkarttojen tekoa on jatkettu vuoden 2012 aikana. Kyläkartat on toteutettu yhteistyössä kyläyhdistyksien kanssa Siikajoen Ruukin kylällä, Tyrnävän Temmeksen kylällä sekä 15 Raahen kaupungin kylä/asuinalueella. Kyläkartoille esitetyt kehittämisideat on purettu auki ja tuloksia on käytetty apuna kyläsuunnitelmien teossa. Kyläkarttojen ideoita on laitettu tiedoksi myös kuntien virkamiehille. Hanke on ollut mukana Raahen kylien maaseutusuunnitelman päivitystyöryhmässä. Maaseutusuunnitelma julkistettiin Raahessa pidetyssä Voimistuvat kylät seminaarissa. Temmeksellä on toteutettu yhteistyössä kylän ja koulun kanssa kysely lasten ja nuorten harrastustoiminnasta syksyllä Kylien välistä verkostoitumista ja yhteistyötä on viety eteenpäin. Kylien välisiä verkostoitumisiltoja on jatkettu Lumijoella ja Pyhäjoella. Siikajoella verkostoitumisillat on aloitettu uutena toimintana ja kahden kokoontumisen aikana on keskusteltu mm. kylien yhteisen ulkoilureitistön tarpeesta ja idean hankkeistamisesta. Pyhäjoella kylät sopivat yhteisestä kilpailusta uusien asukkaiden houkuttelemiseksi kyliin. Kilpailun säännöt ja palkinto julkistetaan vuoden 2013 alussa. Kylien verkostoitumisilloissa on virallisen osuuden ohella ollut myös vapaamuotoista ohjelmaa yhteishengen vahvistamiseksi. Esimerkiksi elokuun puolivälissä kisattiin kananmunanlennättimen Pyhäjoen mestaruudesta. Mitä kuuluu kylät? - tilaisuuksia on pidetty keväällä 2012 Limingassa, Siikajoella ja Pyhäjoella. Tilaisuuksissa on ollut mukana kunnan virkamiehiä ja luottamushenkilöitä sekä kylien toimijoita. Tilaisuuksissa on vaihdettu ajankohtaisia kuulumisia puolin ja toisin sekä keskusteltu mm. kylien yhteyshenkilön saamisesta kuntiin. Tilaisuudet ovat osoittautuneet hyväksi ja vuorovaikutteiseksi toimintatavaksi.

14 Teemapohjaiset kokoontumiset ovat osoittautuneet hyväksi tavaksi saada asiasta kiinnostuneet toimijat yhteisen pöydän ääreen. Hanke on ollut mukana mm. Mankilan kyläkoulun tulevaisuutta pohtineissa illoissa sekä Rantsilan Raikkaan yhdistystalon toiminnan kehittämisilloissa. Hanke on kutsunut koolle myös keskustelutilaisuudet liittyen Raahen seudun muinaismuistoalueiden kunnostamiseen ja kehittämiseen. Siikajoella toteutettiin maisemanhoitoa ja sen tukimahdollisuuksia käsitellyt ilta yhteistyössä YmpäristöAgro hankkeen kanssa. Hanke oli mukana myös Kreivinsaaren kehittämistä käsitelleessä ensimmäisessä ideapalaverissa Siikajoella. 14 Hanke on tehnyt aktiivisesti yhteistyötä Vihannin kinttupolkureitistö-hankkeen sekä Raahen Kylät ry:n lähidemokratia-hankkeen kanssa. Kinttupolku-hankkeen kanssa on toteutettu mm. viisi tallaustapahtumaa, joiden aikana on tutustuttu uuteen vaellusreitistöön sekä järjestetty yhdet iltamat. Hanke on toiminut Raahen lähidemokratia-hankkeen alkuunpanijana kutsumalla Vihannin ja Raahen kylä- ja asukasyhdistykset huhtikuussa 2012 yhteisen neuvottelupöydän ääreen kylien vastineen laatimiseksi kuntaliitoksen yhdistymisasiakirjaan sekä kylien yhteistoiminnan käynnistämiseksi. Hankkeen edustaja on ollut mukana Raahen lähidemokratia-hankkeen ohjausryhmässä. Hanke on järjestänyt yhteensä viisi opintomatkaa vuoden 2012 aikana. Helmikuussa järjestettiin kylätalo-teemalla retki Ylikiimingin asukastuvalle, Pudasjärven Livon kylätalolle ja Iin Kulttuurikauppilaan. Tampereen seudulle toukokuussa suuntautuneen opintomatkan kohteena olivat kylätalot, kylien erilaiset hankkeet ja Kangasalan ekokylä. Heinäkuussa Kierikkiin tehdyllä opintomatkalla haettiin ideoita teemapohjaiseen kylämatkailun kehittämiseen. Marraskuun alussa tutustumiskohteena olivat kylien liiketoiminnan mallit Kärsämäellä ja Nivalassa. Marraskuun lopulla käytiin myös perehtymässä kylien osuuskuntatoimintaan Kokkolassa, Ullavalla ja Eskolassa. Osa opintomatkoista on järjestetty yhteistyössä muiden Yhteisöhautomo-hankkeessa mukana olevien leaderryhmien kanssa.

15 15 Hankkeen järjestämille opintomatkoille on osallistunut yhteensä 128 henkilöä, joista 57 Nouseva Rannikkoseudun alueelta. :n toimihenkilöt osallistuivat Pohjois-Pohjanmaan viiden Leadertoimintaryhmän yhteiselle Yhteisöhautomo-hankkeen järjestämälle opintomatkalle Brysseliin. Matka tavoitteena oli mm. tutustua Euroopan parlamentin toimintaan, saada ajankohtaista tietoa tulevan EU:n ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksista. Hankkeen työntekijät osallistuivat Pohjoiset Kylät hankkeen opintomatkalle Vienan Karjalaan. Opintomatkalta haettiin lisäideoita mm. teemapohjaiseen matkailun kehittämiseen. Lisäksi hanke on aloittanut kyläkierrosten sarjan, joiden aikana kylien kohteita, historiaa ja toimintaa tehdään tutuksi kyläläisille ja uusille asukkaille. Ensimmäinen kyläkierros järjestettiin Limingassa syksyllä Päivään osallistui 37 aikuista ja 4 lasta. Kuluneen vuoden aikana hanke on järjestänyt yhdeksän eri koulutusta viestintään (sosiaalinen media Tyrnävällä sekä puheviestintä-illat Limingassa ja Raahessa), yhdistystoimintaan (Näin toimii yhdistys koulutussarjan aloittaminen Tyrnävällä ja Raahessa) sekä yhteisöllisyyteen ja yhteistoimintaan liittyen. Lisäksi Pyhäjoella pidettiin toukokuussa järjestyksenvalvojan peruskurssi. Esimerkiksi Raahessa pohdittiin huhtikuussa Voimistuvat kylät seminaarissa kylien ja kunnan yhteistyötä kuntaliitostilanteessa ja Oulussa Yhteisöllisyysluennoilla yhteishengen synnyttämisen haasteita. Hankkeen järjestämiin koulutustilaisuuksiin on osallistunut yhteensä 170 henkilöä, joista 130 Nouseva Rannikkoseudun alueelta Perämeren rannikon kalatalouden aktivointihanke jatkoi aloitettua Perämeren rannikon kalatalousohjelman aktivointia. Alku vuodesta 2012 hankkeen toimenpiteitä vietiin eteenpäin Nouseva Rannikkoseutu ry:n ja Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto ry:n toimesta. Kevään aikana aktivointihankkeen tavoitteita päivitettiin. Hankeaktivoinnin lisäksi tavoitteena on kalastajien osaamisen vahvistaminen ja työssä jaksaminen, ammattikalastajien tieto / taidon taltiointi, vähempiarvoisen kalan menekin edistäminen sekä uuden ohjelmakauden valmistelu. Huhtikuussa 2012 hankkeeseen palkattiin osa-aikaiseksi (40 % työaika) vetäjäksi Risto Tolonen. Lokakuusta alkaen tehtävä on ollut kokoaikainen. Vuonna 2012 Perämeren rannikon kalatalousohjelmaa päivitettiin. Kesällä järjestettiin alueen kalastajille koulutus- ja tutustumismatka maailman suurimmille Aqua Nor ammattikalastajamessuille, Torndheimiin Norjaan. Matkalle osallistui 17 ammattikalastajaa. Aktivointihankeen puitteissa tehtiin yhteistyötä Iilaakso Oy:n hallinnoiman Kalastaja-hankkeen ja Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry:n pyydyshankkeen kanssa. Erityisinä kehittämiskohteina olivat pohjarysäkokeiluista tiedottaminen ja kalastajien välisen yhteistyön lisääminen. Loppuvuodesta käynnistettiin aktivointihankkeen puitteissa uuden ohjelmakauden suunnittelu järjestämällä alueen toimintaryhmille tiedotustilaisuus.

16 Viestintä ja koulutustoimenpiteet Toimintaryhmän ulkoisen tiedotuksen piiriin kuuluvat useat eri tahot alkaen alueen asukkaista aina Maa- ja metsätalousministeriöön. Tiedottaminen tapahtuu toimintaryhmän julkaisemien esitteiden, tiedotuslehtien, internet-sivujen, sosiaalisen median ja sähköpostin kautta. Tietoa levitetään myös kuntavierailujen, hankeiltojen, koulutuksien, vuosikokouksen sekä yleisölle avointen tilaisuuksien yhteydessä. Toiminnanjohtaja johtaa viestintää muiden toimihenkilöiden avustuksella. Viestintää kehitetään saadun palautteen avulla, jota kerätään yhteisissä tapahtumissa ja kokoontumisissa suoralla asiakaskontaktilla tai kyselyillä sekä yhdistyksen www-sivujen kautta. Tiedottamisen päämääriä ovat: hanketietouden levittäminen tasapuolisesti sidosryhmäsuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen alueen potentiaalisten kehittäjien innostaminen mukaan toimintaan alueen yleisen vetovoimaisuuden parantaminen. Vuonna 2012 tärkeimpänä tiedottamisen kanavana toimivat www-sivut, sähköposti ja facebook. Toimintaryhmän nettisivut uusittiin vuoden 2012 syksyllä. Uudet sivustot on tehty yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan viiden toimintaryhmän kanssa. Uusi yhteinen sivusto avattiin heinäkuussa 2012 ja :n oma uusittu sivusto joulukuussa Vuonna 2012 julkaisi useita lehdistötiedotteita. Yhdistyksen toiminnasta ja sen rahoittamista hankkeista oli kuluvana vuonna useita juttuja paikallislehdissä ja haastatteluja radiossa. Muutama juttu oli myös valtakunnallisissa lehdissä (esim. Kauppalehti). Vuonna 2012 Yhteisöhautomo hankkeen puitteissa tehtiin viiden toimintaryhmän alueelle Yhteisö-lehti (tiedotuslehti) sekä hanke-esite Järjestetyt aktivointi ja koulutustilaisuudet järjesti vuonna 2012 seuraavat tilaisuudet: Vihantiin ruokapiiri, , osallistujia 13 Tarvitaanko lähituotepuotia? -keskustelutilaisuus, Siikajoki , osallistujia 14 Lähituotepuotipalaveri, Siikajoki , osallistujia 8 Sosiaalinen media ja sähköinen asiointi, Tyrnävä , osallistujia 18 Kyläilta, Tyrnävä , osallistujia 7 Kinttupolkureitistö hankkeen aloittamiseen liittyvät aktivointitilaisuudet, yhteensä 9 iltaa, Vihanti, osallistujia 111 Raahe-Vihanti kuntaliitosillat yhdistyksille, Raahe 4.4. ja ja Vihanti , osallistujia 47 Mielikuvatyöpajat: Siikajoki 28.2., Lumijoki 13.3., Tyrnävä 20.3., Raahe 2.4. ja 13.4., Vihanti 19.5., Oulu 16.6., Raahe 25.8., osallistujia 121 Lähiruokatietoisku ja ruokapiirin perustaminen Revonlahdelle, Siikajoki , osallistujia 7 Lähiruokaretki Meri-Lappiin, , osallistujia 20 Voimistuvat Kylät -seminaari, Raahe , osallistujia 65 Järjestyksenvalvoja peruskurssi, Pyhäjoki , osallistujia 7