Sisällysluettelo SOTELA, :00, Esityslista 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo SOTELA, 20.5.2015 17:00, Esityslista 1"

Transkriptio

1 Sisällysluettelo SOTELA, :00, Esityslista 1-1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajat Käsittelyjärjestys Lastensuojelun ja sijaishuollon toiminnasta vuonna 2014 tehdyt selvitykset... 5 Liite: Henkilöstöselvitys... 8 Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu Liite: Sijoitetut lapset Liite: lastensuojelun tunnuslukuja Henkilökohtaisen avun palkkahallinnon kilpailuttaminen Liite: Hankinta liite Liite: Hankinta liite Edustajien nimeäminen kehitysvammaisten asumisen alueellisen suunnitelman työryhmään Liite: Carea_23_4_2015_kehitysvammaisten asumisen alueellinen suunnitelma Vanhustenhuollon palvelujen saatavuus ja terveydenhuollon hoitoon pääsy Liite: Hoitoon pääsy terveydenhuollossa Liite: Liite Odotusajat_vanhuspalveluihin Vanhustenhuollon hoitotarvike- ja välinejakelupisteen lakkauttaminen Länsi-Kotkan terveysasemalla Optiokauden käyttö ympärivuorokautisen hoiva-asumisen hankinnassa Vastaus valtuustoaloitteeseen nettiajanvarauksesta terveyskeskukseen Liite: Valtuustolaoite nettiajanvaraus terveyskeskukseen, Pekkola Kuntalain 51 :n otto-oikeus/viranhaltijoitten päätökset ja neuvostojen pöytäkirjajäljennökset mennessä Muut asiat... 77

2 -1, SOTELA :00 Sivu 1 OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja Hakala Kirsi jäsen Hokkanen Risto Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora Irma Pakarinen Juha Pekkola Petri Murto Reijo Marko Puittisen varajäsen Vornanen Timo jäsen Muut osallistujat Hirvonen Pasi kaupunginhallituksen edustaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Koskimies Sanna hallinto- ja kehittämispäällikkö, sihteeri Rosqvist Liisa vanhustenhuollon johtaja Sahala Heli sosiaalijohtaja Spännäri Maija controller Valta Maija terveysjohtaja Nurminen Ilona nuorisovaltuuston edustaja Roininen Martta nuorisovaltuuston varaedustaja Irma Nuoran avustaja Poissa Puittinen Marko jäsen ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ

3 76, SOTELA :00 Sivu 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Oikaisuvaatimusohje

4 77, SOTELA :00 Sivu 3 Pöytäkirjan tarkastajat Ei oikaisuvaatimusohjetta Valitaan Timo Vornanen ja Anja Eerola. Seuraavana vuorossa ovat Kirsi Hakala ja Risto Hokkanen.

5 78, SOTELA :00 Sivu 4 Käsittelyjärjestys Ei oikaisuvaatimusohjetta Hyväksytään listan mukaisena.

6 79, SOTELA :00 SOTE: 1201/2015 Sivu 5 Lastensuojelun ja sijaishuollon toiminnasta vuonna 2014 tehdyt selvitykset Sotela Valmistelijat: Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, puh Kaupunginvaltuusto antoi vuoden 2014 talousarvion käsittelyn yhteydessä ( ) toimeksiannon, jossa todetaan: Tehdään kokonaisvaltainen sijaishuollon selvitys, jonka tavoitteena on entisestään lisätä joustavuutta ja sujuvuutta palvelujen järjestämisessä ja hallinnoinnissa sekä vähentää ulkoa ostettavien palveluiden käyttöä. Selvitetään sijaishuollon siirtäminen organisaatiossa suoraan lastensuojelun alaisuuteen ilman väliporrasta. Selvitys tulee tehdä mennessä. Sijaishuollosta tehtiin kattava konsulttiselvitys edellä esitellyistä asiakokonaisuuksista toukokuun 2014 loppuun mennessä. Sen jatkoksi perustettiin kaupungin sisäinen sijaishuollon esimiehistä koostuva työryhmä, jossa on vielä tarkemmin arvioitu sijaishuollon palvelukokonaisuuden henkilöstöresursseja ja siihen liittyviä kehittämismahdollisuuksia. Samalla on arvioitu, miten sijaishuolto ja lastensuojelu organisoitaisiin jatkossa. Henkilöstöjohtaja Minna Uusitalon johdolla tehty selvitys keskittyi sijaishuollon ja erityisesti lasten ja nuorten vastaanottokotien sekä nuortenyhteisö Koivulan toimintaan, henkilöstömääriin, henkilöstön käyttöön sekä mahdollisuuksiin vähentää henkilöstömäärää ja tehostaa henkilöstön käyttöä. Tavoitteena oli myös selvittää, miten ostettujen sijoitusten vähentäminen on mahdollista. Aikajana vähentämisessä on vuosia (2 4 vuotta), koska sijoitukset ja sopimukset pitää purkaa suunnitelmallisesti sijoitettujen ehdoilla. Kun ostopalveluita puretaan, samaan aikaan ei voi vähentää omaa laitostoimintaa ennen kuin ennaltaehkäisevät toimet ja ns. kevyemmän tuen mallit ovat tuottaneet tulosta. Ostopalveluiden osalta tulee arvioida myös sijoitettujen lasten ja nuorten erikoishoidon tarpeet. Vaikeimpien lasten ja nuorten osalta Kotkan kaupunki ostaa sijoitustoiminnan ohella erikoisosaamisen hoitojen ja terapioiden osalta. Ostopalveluiden purkaminen asettaa vaateen omien sijoituspaikkojen tarpeesta. Taimelan ikärajan nostaminen yli 13-vuotiaiden nuorten sijoittamiseen toisi lisävolyymia omaan sijoitusresurssiin. Lisäksi laitoshoidon tarpeeseen ja ostopalvelujen vähentämiseen vaikuttaa merkittävästi se, miten sijoitettavien määrä kehittyy lähivuosina. Ennaltaehkäisevän toiminnan onnistuminen on tässä merkittävässä roolissa../. Selvitys jaetaan kokoukseen osallistuville erillisenä liitteenä ja se on esityslistan sähköisenä liitteenä. Selvityksessä tehtiin kehittämisesityksiä: Vähennetään laitoshoidon henkilöstöresursseista 1 ohjaajan resurssi vuoden 2015 alussa Taimelasta. Resurssi siirrettiin nuorisoryhmään (nuorisoryhmästä sosiaaliohjaaja siirtyi nuorten Vatupassiin kesällä 2014). Vähennetään ostettujen sijoitusten määrää systemaattisesti ja hallitusti. Tavoitteena on, että sijoituksia ostetaan vain erikoishoitoa ja -osaamista tarvitseville. Taimelan ikäraja nostetaan yli 13-vuotiaiden nuorten sijoittamiseen. Tämä on toteutunut 2015 keväällä. Laitosten käyttöastetta seurataan vähintään puolivuosittain, Täyttöasteet huhtikuussa 2015 olivat yli 100 % eli toiminta on riskirajalla. Sijoitettavien lasten määrän laskiessa tulevina vuosina ennaltaehkäisevien toimien myötä laitospaikkojen määrää tarkistetaan vuosit-

7 79, SOTELA :00 SOTE: 1201/2015 Sivu 6 tain. Sijoituspaikkojen vähentämisen yhteydessä harkitaan, yhdistetäänkö laitokset tai osa laitoksista toisiinsa. Lastensuojelun ja sijaishuollon rajapinnat ja vastuut käydään läpi ja ne tehdään näkyväksi tehokkuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi. Toteutuu osana tehtyä ja menossa olevaa kehittämistyötä. Jatkossa sijaishuollon johtajan vakanssi muutetaan johtavaksi sosiaalityöntekijäksi (vrt. lastensuojelu). Lastensuojelun, sijaishuollon sekä ennaltaehkäisevien (mm. Vatupassin) toimintojen rajapinnat ja prosessit käydään läpi. Tuodaan näkyväksi prosessien vastuut, vastuunjako ja vastuiden siirrot toimijalta toiselle. Toteutuu osana menossa olevaa kehittämistyötä. Toisen tarkastuspäällikkö Ritva Kiisken tekemän selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa sijaishuollon ostopalveluiden tilanteesta Lisäksi tarkastuspäällikkö teki oheishavaintoja lakien, asetusten, viranomaisohjeiden, erilaisten oppaiden ja suunnitelmien sekä tilastotietojen perusteella../. Selvitys jaetaan kokoukseen osallistuville erillisenä liitteenä ja se on esityslistan sähköisenä liitteenä. Pääpaino oli ostopalvelujen selvittämisessä. Päätelminä oli mm., että palveluntuottajat ovat yhä enemmän profiloituneita. Profiloituminen vaikuttaa kohteen henkilöstön rekrytointiin, koulutukseen, erityisosaamiseen ja palvelujen markkinointiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että toinen palveluntuottaja erikoistuu päihdeongelmista ja toinen mielenterveysongelmista kärsivien nuorten hoitoon. Kokemus ja profiloituminen ohjaavat siten sijaishuoltopaikan valintaa lasten ja nuorten erilaisissa ongelmatilanteissa. Profiloituminen viestii myös palvelun tarvitsijoille, millaisia lapsia/nuoria palveluntuottaja on halukkain/kyvykkäin ottamaan vastaan ja siksi tuo esiin omat parhaat osaamisalueensa. Sijoittajakunnan on myös aika ajoin hyvä varmistaa, että profiilin mukainen osaaminen on edelleen ajankohtaista. Kustannusten osalta painetta luovat myös sijoitettuina olevien lasten terapiapalvelut. Koska omaa kilpailutusta tilanteessa ei ole, sijoittajakunta maksaa kustannukset, jotka sijoituskunta voi toteuttaa kalliinakin ulkopuolisina ostoina, oman menettelynsä mukaan. Sijoitetuista lapsista tulevia muita sijoittajakunnalle kuuluvia kustannuksia ovat esim. neuvola-, hammashuolto- ja terveyskeskuskäynnit. Kustannuksia kotikunnalle syntyy myös esi- ja perusopetuksen maksuosuuksista. Selvityksessä käytiin läpi myös, millaisia sopimusmenettelyjä noudatetaan ja miten laskutus ja seuranta toteutetaan. Mahdollisiksi riskeiksi selvityksessä todettiin: Keskitytään yksinomaan omaan toimintaan Raportointi ja riskien arviointi puutteellista Talouden epätasapaino jyrkkenee Kaupungin ja vastuualueen työnantajamaine heikkenee Uusi on (ylivoimainen) haaste. Lastensuojelun asiakasmäärä ja sijoitukset etenkin ostopalveluna lisääntyivät merkittävästi vuosina Erityisesti nuorten ongelma huomattiin ja tähän reagoitiin syksyllä 2011 kehittämällä nuorisoryhmään ns. intensiiviperhetyön malli. Näin kriisitilanteessa oleva perhe sai nopeasti apua ja avun määrä oli riittävä. Tavoitteena oli estää nuoren sijoitus. Tästä huolimatta sijoitusten määrä kasvoi../. Tiivistettyä tilastotietoa lastensuojelun kehityksestä on liitteenä 1.

8 79, SOTELA :00 SOTE: 1201/2015 Sivu 7 Koska lastensuojelu on aina yksilö- ja perhekohtaista työtä, nousi esille myös kysymys, millaisissa tilanteissa ja millaisia lapsia sijoitetaan. Tilastotiedoilla tähän ei saada vastausta, joten sosiaalijohtaja Heli Sahala kokosi yhdessä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa tietoja vuosina sijoituspäätöksen saaneista asiakkaista (myös muutospäätökset). Tällä selvityksellä voidaan tarkastella edes hieman enemmän sijoitettujen lasten ja nuorten ikää, sijoitusten syitä, sijoituspaikkaa ja sen muuttumista, sijoituksen kestoa, mahdollisia sisaruksia sijoituksissa sekä sijoituksen lastensuojelulain mukaista toimenpidettä../. Koonti asiakaskohtaisesta selvityksestä on liitteenä 2. Tämäkin vahvisti työntekijöiden kokemuksen, että ongelmat keskittyvät yläkouluikäisiin ja ovat varsin moninaisia. Palvelurakenne ei kaikin osin vastaa muuttuneisiin tarpeisiin. Pienten lasten vastaanottokoti tyhjenee, koska lain mukaan pienille lapsille etsitään mahdollisimman nopeasti perhesijoitus ja Kotkassa sijaisperheitä myös lyhytaikaisiin sijoituksiin on ollut helppo saada. Näin ollen toiminnan muuttaminen jo edellä esitetyllä tavalla yli 13-vuotiaisiin on perusteltua ja toteutunut. Nuorten yksiköissä taas ei ole kokemusta monimuotoisista ja vaikeista, myös terveydellisistä, ongelmista, joita sijoitettavilla nuorilla on. Tähän tarvittavaa toimintatavan muutosta sekä henkilöstön lisäkoulutusta on jo käynnissä. Konsulttiselvityksen jälkeen kehittämiskohteita työstettiin syksyn aikana henkilöstön ja esimiesten työpajoissa. Henkilöstön työpajoja oli neljä, samoin esimiesten työpajoja. Näiden perusteella tehdyt konsulttien kehittämisehdotukset esiteltiin Jatkotoimena käynnistettiin valmistelutyö prosessimaisesta toimintamallista lasten, nuorten ja sijaishuollon työryhmissä. Seuraavat jatkotoimet ovat toiminnallisia ja hallinnollisia muutoksia lasten ja nuorten palveluissa talouden tasapainotusohjelman mukaisesti. Samalla lastensuojelusta ja sijaishuollosta muodostetaan yksi kokonaisuus. Esittelijä: Ehdotus: Sosiaalijohtaja Heli Sahala Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi tehdyt selvitykset. Ei oikaisuvaatimusohjetta

9 79, SOTELA :00 / Liite: Henkilöstöselvitys Sivu 8 Selvitys KOTKAN KAUPUNGIN SIJAISHUOLLON HENKILÖSTÖRESURSSIT Kaupunginvaltuusto antoi vuoden 2014 talousarvion käsittelyn yhteydessä ( ) toimeksiannon, jossa todetaan: Tehdään kokonaisvaltainen sijaishuollon selvitys, jonka tavoitteena on entisestään lisätä joustavuutta ja sujuvuutta palvelujen järjestämisessä ja hallinnoinnissa sekä vähentää ulkoa ostettavien palveluiden käyttöä. Selvitetään sijaishuollon siirtäminen organisaatiossa suoraan lastensuojelun alaisuuteen ilman väliporrasta. Selvitys tulee tehdä mennessä. Sijaishuollosta on tehty kattava konsulttiselvitys edellä esitellyistä asiakokonaisuuksista toukokuun loppuun mennessä. Sen jatkoksi on perustettu kaupungin sisäinen sijaishuollon esimiehistä koostuva työryhmä, jossa on vielä tarkemmin arvioitu sijaishuollon palvelukokonaisuuden henkilöstöresursseja ja siihen liittyviä kehittämismahdollisuuksia. Samalla on arvioitu, miten sijaishuolto ja lastensuojelu organisoitaisiin jatkossa. Ostopalvelut on selvitetty erillisenä selvityksenä tarkastuspäällikkö Ritva Kiiskin toimesta. Työryhmän kokoonpano: Anna Liakka, sosiaalityön johtaja Raija Lappalainen, sijaishuollon johtaja Satu Ellonen, johtava sosiaalityöntekijä Satu Liiri, vastaava ohjaaja Maarit Kärkkäinen, vastaava ohjaaja Tuula Häärä, vastaava ohjaaja Minna Uusitalo, henkilöstöjohtaja Kalle Honkanen, henkilöstösuunnittelija, puheenjohtaja ja sihteeri Sijaishuollon laitokset ja tehtävät sekä sijaishuollon toimisto Sijaishuolto toimii sosiaalihuollon vastuualueella sosiaalityön palvelualueella ja esimiehenä toimii sijaishuollon johtaja Raija Lappalainen. Sijaishuollolla on kolme laitosta; Taimela, Kotomäki ja Koivula. Yksiköitä johtaa vastaavat ohjaajat ja niiden keskinäiset tehtävät painottuvat erilaisiin asiakkaisiin. Sijaishuollon kokonaisuuteen kuuluu myös sijaishuollon toimisto. Lasten vastaanottokoti Taimela Taimela tarjoaa lyhytaikaisia tuki- ja arviointijaksoja alle 13-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Se koostuu lastensiivestä ja perhesiivestä. Lastensiipi toimii vastaanottoyksikkönä lapsille akuuteissa tilanteissa, perhesiipeen tullaan suunnitelmallisesti. Perhesiipi tarjoaa ensikotiasumista ja arviointijaksoja sekä tuettua asumista koko perheelle. Perhesiivessä on paikkoja yhdelle perheelle ja lasten siivessä on paikkoja kuudelle lapselle. 1

10 79, SOTELA :00 / Liite: Henkilöstöselvitys Sivu 9 Selvitys Nuorten vastaanottokoti Kotomäki Kotomäen perustehtävänä on antaa sijaishuoltoa yli 13-vuotiaille nuorille. Kotomäkeen sijoitetaan yli 13- vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat nopeasti lyhytaikaista ja arvioivaa sijoitusta. Paikkoja on seitsemälle lapselle/nuorelle. Lisäksi käytössä on yksi kriisipaikka, jota voidaan käyttää myös lain mukaisesti ylipaikkana. Kotomäessä tehdään kriisi- ja arviointityötä, joka koostuu nuoren kokonaistilanteen kartoittamisesta. Työn tavoitteena on nuoren ja hänen perheensä tilanteen selvittäminen muiden yhteistyötahojen kanssa, tarvittavan tuen arviointi sekä mahdollisten tukitoimien piiriin ohjaaminen. Kotomäkeen tullaan joko akuutissa kriisitapauksessa tai suunnitellusti. Nuortenyhteisö Koivula Nuortenyhteisö Koivula tuottaa ympärivuorokautista laitoshoitoa vuotiaille sijaishuollon piirissä oleville nuorille. Paikkoja on seitsemälle nuorelle, joista 1-3 on asumisvalmennukseen. Koivulassa huolehditaan kaikista sijoitettujen nuorten elämänpiiriin kuuluvista asioista ja pyritään varmistamaan arjen sujuvuus. Nuorten perheiden kanssa työskennellään tiiviisti, sillä valtaosa nuorista palaa sijoituksen jälkeen takaisin kotiin. Pitkäaikaissijoitettujen nuorten hoidon lisäksi tarjotaan erimittaisia asumisvalmennusjaksoja vuotiaille nuorille. Sijaishuollon toimisto Sijaishuollon toimiston tehtäviin kuuluu sijaisperheiden ja tukihenkilötoiminnan/tukiperhetoiminnan organisointi ja koordinointi. Tähän kuuluu mm. sijaisperheiden ja tukiperheiden rekrytointi sekä koulutus. Toimiston vastuulla on myös ulkopuolisten sijoitusten organisointi. Toimiston tehtäviin kuuluu adoptioneuvonta, joka ostetaan tällä hetkellä pienimuotoisesti ulkopuolelta. Toimisto hoitaa myös sijaishuoltoon liittyvän laskutuksen/maksatuksen ja tilastoinnin sekä palkkioiden ja korvausten maksatuksen valmistelun. 2

11 79, SOTELA :00 / Liite: Henkilöstöselvitys Sivu 10 Selvitys Laitosten henkilöstöresurssit Taimelassa - 1 vastaava ohjaaja - 9 lastenkodin ohjaajaa, joista kaksi on virka-/työvapaalla ja heille on palkattu sijaiset virkatyövapaan ajaksi. Vakansseista yksi on varahenkilön vakanssi, joka on tällä hetkellä täyttämättä. Yksi vakanssi siirretään nuorisoryhmään alkaen. Kotomäessä - 1 vastaava ohjaaja - 7 lastenkodin ohjaajaa, joista yksi on vakituinen varahenkilö ja yksi on virka-/työvapaalla (sijainen palkattu). Koivulassa - 1 vastaava ohjaaja - 9 lastenkodin ohjaajaa, joista yksi on varahenkilö ja kaksi on virka-/työvapaalla (sijaiset palkattu). Kotomäessä ostetaan siivouspalvelu tilapalvelulta sekä yksi ateria Kymijoen ravintopalvelut Oy:ltä. Tämä selittää osaltaan Kotomäen pienempää ohjaajaresurssia. Taimelassa ja Koivulassa ohjaajat tekevät avustavat työtehtävät itse. Sijaishuollon toimistossa - 1 sijaishuollon johtaja - 2 sosiaalityöntekijää - 1 sosiaaliohjaaja - 2 toimistosihteeriä 3

12 79, SOTELA :00 / Liite: Henkilöstöselvitys Sivu 11 Selvitys Laitosten käyttöasteet Laitosten käyttöastetta voidaan mitata yksinkertaisimmin laskemalla tehdyt työpäivät hoitovuorokautta kohti. Näin päästään vertailemaan maksettua työpanosta asiakkaiden kanssa tehdyn työn määrään. Henkilöstön työpanos, hoitovuorokaudet ja käyttöaste Sijaishuollon laitokset keskimäärin 01-08/2014 (poislukien heinäkuun käyttöaste) Taimela Kotomäki Koivula HTK2* 12,9 9,1 10,4 TEHDYT TYÖPÄIVÄT 201,2 152,7 170,8 Hoitovuorokaudet (yhteensä 01-08) Tehtyjä työpäiviä / hoitovuorokausi 1,9 1,3 1,2 * Maksettu henkilötyökuukausi (luvusta poistettu vain palkattomat poissaolot) Taimelassa tehdyt tunnit sekä työpäivät asiakasta ja hoitovuorokautta kohden ovat korkeammat kuin muissa laitoksissa. Näihin lukuihin on sisällytetty perhesiiven asiakkaat. Taimelassa on tänä vuonna elokuuhun mennessä tehty keskimäärin 1,9 työpäivää yhtä hoitovuorokautta kohden. Taimelan tarvittu työpanos on jossain määrin suurempaa kuin nuorten yksiköissä, koska tehtävät painottuvat pieniin lapsiin ja perheisiin. Kuukausista ainoastaan helmikuu poikkeaa olennaisesti muiden laitosten käyttöasteesta - tällöin asiakasmäärät ovat olleet selvästi pienempiä. Kotomäessä on tehty tänä vuonna keskimäärin 1,3 työpäivää hoitovuorokautta kohden. Kuukausista maaliskuussa on ollut keskimääräistä vähemmän asiakkaita ja sitä kautta muodostunut enemmän työpanosta asiakasta kohden. Maksettuina henkilötyökuukausina työpanosta on n. 9 henkilön edestä kuukausittain. Koivulassa on tehty keskimäärin 1,2 työpäivää hoitovuorokautta kohden. Kuukausittainen työpanos on ollut erittäin tasaista. Koivulassa työpanosta on 10,4 henkilön edestä kuukausittain. Koivulassa asiakasmäärät ovat korkealla ja henkilöstön mitoitus vuorotyöhön erittäin tiukkaa. Henkilöstö liikkuu laitosten välillä jo melko tehokkaasti. Etenkin Taimelasta tehdään tunteja muihin laitoksiin säännöllisesti. Taimelan muihin laitoksiin tekemät tunnit näkyvät alla olevasta taulukosta: tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo 23,5 h 79 h 38,75 h 27,5 h 60 h 49,5 h 4

13 79, SOTELA :00 / Liite: Henkilöstöselvitys Sivu 12 Selvitys Taimelan pienempi käyttöaste helmi- ja heinäkuussa näkyy suurempana liikkumisena muihin laitoksiin. Helmikuussa Taimelasta muihin laitoksiin siirtyi yhteensä kahden viikon työpanos. Huhtikuun ja etenkin kesäkuun osalta Taimelan käyttöasteet olivat lähellä muiden laitosten vastaavia, eikä liikkumista muihin yksiköihin tapahtunut. Taimelan tekemät tunnit muihin laitoksiin ovat selvästi korkeammat kuin kahden muun laitoksen tekemät työt muihin yksiköihin. Taimelasta on tehty muihin laitoksiin syyskuun puoleenväliin mennessä n. 305 tuntia. Näiden tehtyjen tuntien lisäksi Taimelan yksi työntekijä oli välisen ajan pelkästään Kotomäessä tehden sinne yhteensä 412 tuntia. Kotomäestä muualle on tehty n. 83 tuntia ja Koivulasta n. 50 tuntia. Nämä tunnit tasoittaisivat laitosten käyttöastetietoja lähemmäksi toisiaan. Henkilöstön työvuorojärjestelmä Taimelassa on pääsääntöisesti aamuvuorossa 2, illassa 2 tai 3 ja yövuorossa yksi ohjaaja. Vastaava ohjaaja sisältyy aina aamu- tai iltavuoroon, jonka päivä koostuu hallinnollisesta työstä, palavereista sekä asiakastyöstä. Viikonloppuisin aamuissa ja illoissa 2 työntekijää. Henkilökunnan palaveripäivänä pyritään kaikille laittamaan työvuoro, yövuorolainen saa tulla jos jaksaa. Palaveripäivä on kerran kolmessa viikossa. Normaalia enemmän henkilökuntaa tarvitaan, jos sattuu paljon kuljetuksia (päiväkotiin/kouluun viennit) samalle ajalle ja taloon jää vielä lapsia, jotka eivät lähde kouluun. Joskus olisi hyvä pystyä varautumaan lisäväellä, jos on esimerkiksi kotikäynti perheeseen tai jälkihuoltolapselle. Usein se rauhoittaa ja luo turvaa lapsille ja työntekijöille, että on henkilökuntaa riittävästi lasten/perheen tarpeita huomioimassa. Jos perhesiivessä on perhe ja lastensiivessä monta lasta, on silloin iltavuoroissa hyvä olla kolme työntekijää, jotta myös perhe saa tarvitsemaansa tukea ja ohjausta. Kotomäessä ohjaajia on arkisin aamuvuorossa 2-3, viikonloppuina yksi. Iltavuoroa tehdään 2-3 ohjaajalla, viikonloppuisin aina kahdella. Yövuorossa on yksi ohjaaja. Listan keskimmäisen viikon keskiviikko on aina palaveripäivä, jolloin kaikki ovat töissä, aamussa 4 ja illassa 3 ohjaajaa. Kolme ohjaajaa illassa mahdollistaa perhetapaamiset ja esimerkiksi koulutukset kaikkein parhaiten. Vastaava ohjaaja sisältyy aina aamu- tai iltavuoroon, jonka päivä koostuu hallinnollisesta työstä, palavereista sekä asiakastyöstä. Koivulassa on arkisin aamu- ja iltavuoroissa useimmiten kaksi työntekijää ja yövuorot tehdään yksin. Lauantai- ja sunnuntaiaamuissa on pääosin yksi työntekijä, lauantai-illassa kaksi ja sunnuntai-illassa kaksi tai kolme työntekijää. Henkilökuntapalaveripäiviin (kerran kolmessa viikossa) ja työnohjauksiin (kerran kuukaudessa) pyritään saamaan mukaan koko henkilöstö yövuorossa ollutta työntekijää lukuun ottamatta. Mikäli kukaan ei ole pois, riittää joihinkin iltavuoroihin kolmaskin työntekijä. Henkilöstömäärissä on mukana myös vastaava ohjaaja, jonka päivä koostuu hallinnollisesta työstä, palavereista sekä asiakastyöstä. 5

14 79, SOTELA :00 / Liite: Henkilöstöselvitys Sivu 13 Selvitys Varahenkilöjärjestelmä, sijaisuudet ja henkilöstön liikkuminen laitosten välillä Määräaikaisia sijaisia laitoksissa käytetään vähän. Valtaosa määräaikaisista työsuhteista johtuu vakituisten työntekijöiden perhevapaista, työnkierroista sekä vuorotteluvapaista. Yhteensä näissä pidemmissä määräaikaisuuksissa on tällä hetkellä viisi henkilöä. Määräaikaisuudet siis kohdistuvat vakituisiin ohjaajien vakansseihin. Sairauslomasijaisuuksia ja vuosilomasijaisuuksia on vähän. Taimelassa ei kesäsulun johdosta ole vuosilomasijaisia. Kotomäessä ei ole tänä vuonna ollut yhtään sairauslomasijaista ja Koivulassakin sairauslomasijaisuuksia on ollut verrattain vähän. Niin sanotusti ylimääräisiin sijaisiin kohdistuvat palkkakulut (vuosiloma- ja sairauspoissaolosijaisuudet) ovat tänä vuonna tähän mennessä noin euroa. Koska vuosilomia ei tänä vuonna enää tarvitse kesän mittakaavassa sijaistaa, ovat vuoden lopulliset kulut ehkä noin euroa riippuen loppuvuoden sairastamismääristä. Tämä olisi noin 5 prosenttia palkkasummasta. Tästä summasta hiukan alle puolet kuluu vuosilomiin ja loput sairauspoissaolojen sijaistamiseen. Yksittäisten lomapäivien satunnaiset sijaistamiset eivät aiheuta noin tuhatta euroa suurempia kustannuksia. Tämä noin euron summa on kokonaisuudessaan se, joka sijaismäärärahoista kuluu laitosten ohjaajien sijaistamiseen ylimääräisillä työntekijöillä. Volyymina puhutaan noin 1 henkilötyövuodesta. Kun vuosilomia jo porrastetaan ja ne suunnitellaan pidettäväksi kesäsulun aikana, on säästöpotentiaalia sijaisten osalta lähinnä sairastamisen kustannuksissa, jotka ovat kokonaisuudessaan noin euroa. Sijaishuollon laitosten sairastavuus on kaupungin keskiarvojen tasolla (Taimela/Koivula) tai sitä selvästi alhaisempaa (Kotomäki). Jokaisessa laitoksessa käytetään yhtä vakituista varahenkilöä laitosta kohden. Varahenkilö sijaistaa talvilomia, lyhytaikaisia sairauspoissaoloja, koulutuspäiviä sekä ylipaikkatilanteita. Lyhytaikaiset sairauspoissaolot hoidetaan varahenkilöjärjestelmän avulla. Yli viikon kestävissä poissaoloissa käytetään tarvittaessa sijaisia. Poikkeustilanteita aiheuttavat äkilliset sairastapaukset viikonloppuisin tai öisin. Aina harkittaessa ylimääräisten sijaisten käyttöä, varmistetaan muiden talojen vakinaisten henkilökunnan tilanne. Vakinainen varahenkilö on pääsääntöisesti omassa yksikössä. Muihin yksiköihin siirrytään, jos kukaan ei ole pois omasta yksiköstä tai tilanne on omassa yksikössä rauhallinen, ja muissa yksiköissä on tarvetta. Varahenkilölle suunnitellaan työvuorot kuten muillekin ohjaajille. Poikkeustilanteita syntyy, jos hän joutuu siirtymään toiseen taloon yllättäen. Varahenkilöltä edellytetään joustoa mahdollisissa työvuorojen vaihtamisissa. Talvi- ja joululomat on porrastettu ja hoidetaan varahenkilöillä. Kesälomansijaisia tarvitaan yksiköihin yhteensä 3 henkilöä kolmen kuukauden ajaksi. Tähän päästään keskittämällä toimintaa ja sulkemalla yksi laitoksista neljän viikon ajaksi. Ennen kesäsulkukäytäntöä jouduttiin sijaisia palkkaamaan kolmen kuukauden ajaksi 7 henkilöä, joten tässä on jo tehty merkittävä sijaiskäytön tehostaminen ja säästötoimenpide. Kaikkien talojen koulutuspäivät keskitetään samoille viikoille. Sille viikolle ei myönnetä vuosilomia. Muista taloista siirtyy koulutuksessa olevaan taloon vakinainen varahenkilö ja 1 vakinainen ohjaaja. 6

15 79, SOTELA :00 / Liite: Henkilöstöselvitys Sivu 14 Selvitys Ylipaikkatilanteisiin laitoksilla on lakiin perustuva toimintamalli. Ylipaikalle ei saa ottaa lasta, ellei toisen lapsen tiedetä poistuvan sijoituksesta kahden viikon sisään. Tiukoissa tilanteissa tukikeskusta käytetään lyhytaikaisena ratkaisuna. Sijaisperheisiin sijoittaminen on aina ensisijaista. Ylipaikkatilanteet ovat harvoin aiheuttaneet lisähenkilöstön palkkaamista. Sijaishuollon laitosten aukioloaikojen muuttamismahdollisuudet Lastenkodin palvelu on ympärivuorokautista. Laitoshoitoa ei voi muuttaa ns. päivähoitolaitokseksi, koska se tarkoittaisi sitä, että laitokseen sijoitetut lapset pitäisi sijoittaa illaksi ja yöksi johonkin muualle. Tämä taas johtaisi tuplaresursointiin. Lastenkotien aukioloaikaa ei voi säästötoimenpiteenä lyhentää. Tulevaisuudessa, kun ennaltaehkäisevät toimet ovat saavuttaneet tulosta, voi olla mahdollista laitosten sijoituspaikkojen vähentäminen ja painopisteen siirtäminen kevyempiin tukitoimiin. Virka-aikana tapahtuva palvelu on lähtökohtaisesti muuta kuin lastenkodin palvelua tai sijoitusta. Tällaisia tukimuotoja ovat mm. Aittistupa (ostopalveluna ensi- ja turvakotiyhdistykseltä), Keskuskoulun alainen JOPE- luokka, jossa mukana on sosiaaliohjausta koulunkäynnin tueksi sekä tulevaisuudessa nuorten vatupassin toiminnot. Yli- ja lisätyöt Kaikkien laitosten yhteenlasketut kustannukset yli- ja lisätöistä ovat vuonna 2014 tähän mennessä n Vuosina 2012 ja 2013 ne olivat koko vuodelta alle 900. Kustannukset ovat erittäin matalia (alle 0,1 % palkkasummasta) ja lisä- tai ylitöitä tehdään laitoksissa harvoin. Niiden tekeminen liittyy aina välttämättömiin asiakastarpeisiin. Johtopäätökset Ostopalveluiden vähentäminen Ostettujen sijoitusten vähentäminen on mahdollista ja sen suuntainen toiminta on jo käynnistynyt. Aikajana vähentämisessä on vuosia (2-4 vuotta), koska sijoitukset ja sopimukset pitää purkaa suunnitelmallisesti sijoitettujen ehdoilla. Kun ostopalveluita puretaan, samaan aikaan ei voi vähentää omaa laitostoimintaa ennen kuin ennaltaehkäisevät toimet ja ns. kevyemmän tuen mallit ovat tuottaneet tulosta. Ostopalveluiden osalta tulee arvioida myös sijoitettujen lasten ja nuorten erikoishoidon tarpeet. Vaikeimpien lasten ja nuorten osalta Kotka kaupungin ostaa sijoitustoiminnan ohella erikoisosaamisen hoitojen ja terapioiden osalta. Näiden lasten ja nuorten osalta ostopalvelut tulevat jatkossakin todennäköisesti edullisimmaksi, jos vaihtoehtona on palkata erikoisosaajat Kotkan kaupungin omaksi toiminnaksi. Käytännössä tämänkaltaisia sijoituksia on onneksi toistaiseksi melko vähän. Ostopalveluiden purkaminen asettaa vaateen omien sijoituspaikkojen tarpeesta. Taimelan ikärajan nostaminen yli 13-vuotiaiden nuorten sijoittamiseen toisi lisävolyymia omaan sijoitusresurssiin. Samalla Taimelan käyttöaste muihin laitoksiin nähden tasoittuisi. 7

16 79, SOTELA :00 / Liite: Henkilöstöselvitys Sivu 15 Selvitys Nyt Taimelassa tarjotaan lyhytaikaisia tuki- ja arviointijaksoja. Jatkossa tulee arvioida myös sitä, että Taimelan toiminta suuntautuisi pidempiin hoitojaksoihin. Tähän on mahdollisuus siinä tapauksessa, jos pienten lasten sijoitukset painottuvat edelleen entistä enemmän perheisiin. Lisäksi laitoshoidon tarpeeseen ja ostopalvelujen vähentämiseen vaikuttaa merkittävästi se, miten sijoitettavien määrä kehittyy lähivuosina. Ennaltaehkäisevän toiminnan onnistuminen on tässä merkittävässä roolissa. Henkilöstön käytön vähentäminen Henkilötyövuosia on tarkoitus vähentää laitoshoidon henkilöstöresursseista 1 ohjaan resurssi vuoden 2015 alusta lukien Taimelasta. Resurssi siirretään nuortenryhmään. Toinen henkilöstötyövuosi saadaan vähennettyä sosiaalityön taloustoimiston toimistosihteeriresurssista eläköitymisen myötä mahdollisesti jo vuonna 2015, viimeistään vuonna Laitoshoidosta pystytään vähentämään henkilöstöresurssia, jos sijoituspaikkojen määrää vähennetään. Tämä ei kuitenkaan ole tässä kohtaa järkevää, kun samaan aikaan suunnitelmissa on purkaa ostopalvelusopimuksia ja sijoittaa lapsia/nuoria omaan laitoshoitoon, jolloin nykyiset sijoituspaikat ovat tarpeen. Jos sijoitettavien lasten määrä tulevina vuosina laskee ennaltaehkäisevien toimien myötä, laitospaikkojen määrää tulee tarkistaa. Henkilöstöresurssin vähentäminen tulee tehdä hallitusti ja suunnitelmallisesti myös siinä vaiheessa, kun sijoituspaikkojen määrää vähennetään, sillä sijaishuollon laitosten henkilöstön työsuojeluongelmat eivät voi nousta riskirajalle. Riskielementtejä ovat mm. yksintyöskentely ja ns. erityislasten ja -nuorten sijoittaminen omiin laitoksiin. Sijoituspaikkojen vähentämisen yhteydessä tulee harkittavaksi myös se, yhdistetäänkö laitokset tai osa laitoksista toisiinsa. Väite siitä, että sijaishuollon laitoksissa olisi ollut henkilöstön osalta yliresursointia sijoitettuihin lapsiin nähden, ei tämän selvityksen perusteella ole saatu tukea. Kyseessä on ilmeisesti ollut väärinkäsitys. Lastensuojelun ja sijaishuollon välinen yhteistyö ja organisointi sekä yhteistyö ennaltaehkäisevään työhön (Vatupassa jne.) Lastensuojelun ja sijaishuollon välinen tiivis yhteistyö on palvelun onnistumisen ja tehokkaan toiminnan kannalta erittäin tärkeää. Yhteistyön tiivistämiseen tulee jatkossa kiinnittää huomiota niin, että yksiköt kuitenkin vastaavat itsenäisesti omasta osaamisalueestaan. Rajapintojen ja vastuiden näkyväksi tekeminen on yksi jatkotehtävistä. Keskusteluissa on noussut esille, voisiko lastensuojelu ja sijaishuolto toimia saman johdon alla ja parantaisiko se toiminnan sujuvuutta. Lastensuojelu ja sijaishuolto ovat yksikköinä sen kokoiset, että sitä ei voi siirtää kokonaisuudeksi yhden esimiehen alle. Molemmissa yksiköissä pitäisi olla kuitenkin oma lähiesimies. Yhden väliesimiesportaan perustaminen sosiaalityön johtajan ja lähiesimiesten väliin ei myöskään takaa tehokkuutta eikä ole tässä taloustilanteessa edes mahdollista. Lastensuojelun yksikköä johtaa johtava sosiaalityöntekijä ja sijaishuoltoa sijaishuollon johtaja. Jatkossa organisaatiota kehitetään siihen suuntaan, että molempia yksiköitä johtaa johtava sosiaalityöntekijä ja he toimivat kuten nytkin sosiaalityön johtajan alaisuudessa. Muutosajankohta riippuu siitä, missä vaiheessa sijaishuollon johtajan vakanssi vapautuu, jolloin vakanssi voidaan muuttaa johtavaksi sosiaalityöntekijäksi. Toinen vaihtoehto on sopia vakanssinmuutoksesta nykyisen sijaishuollon johtajan kanssa. 8

17 79, SOTELA :00 / Liite: Henkilöstöselvitys Sivu 16 Selvitys Lastensuojelun ja sijaishuollon sekä ennaltaehkäisevien toimintojen (kuten Vatupassin) rajapintojen läpikäyminen on myös ajankohtaista. Prosessien vastuut, vastuunjako ja vastuiden siirrot toimijalta toiselle ovat haasteellisia kohtia. Palvelun onnistumisen kannalta on tärkeää, että oikea taho toimii oikeaan aikaan. Esimerkiksi sijoitusten oikea aikaisuus on prosessin onnistumisen ja sijoituksen pituuden kannalta merkittävä asia. Jatkotoimenpiteet 1. Vähennetään laitoshoidon henkilöstöresursseista 1 ohjaan resurssi vuoden 2015 alusta lukien Taimelasta. Resurssi siirretään nuortenryhmään. Vastuuhenkilö(t): Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, sijaishuollon johtaja Raija Lappalainen ja Taimelan vastaava ohjaaja Aikataulu: vuosi ,0 henkilöstötyövuosi vähennetään sosiaalityön taloustoimiston toimistosihteeriresurssista eläköitymisen myötä mahdollisesti jo vuonna Vastuuhenkilö(t): Sosiaalityön johtaja Anna Liakka Aikataulu: vuosi Vähennetään ostettujen sijoitusten määrää systemaattisesti ja hallitusti. Tavoitteena on, että sijoituksia ostetaan vain erikoishoitoa ja -osaamista tarvitseville. Vastuuhenkilö(t): Sosiaalityön johtaja Anna Liakka ja sijaishuollon johtaja Raija Lappalainen Aikataulu: vuodesta 2014 eteenpäin 4. Taimelan ikärajan nostetaan yli 13-vuotiaiden nuorten sijoittamiseen. Vastuuhenkilö(t): Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, sijaishuollon johtaja Raija Lappalainen ja Taimelan vastaava ohjaaja Aikataulu: vuosi Arvioidaan tarve suunnata Taimelan toiminta pidempiin hoitojaksoihin ja painotetaan pienten lasten sijoituksia entistä enemmän perhesijoituksiin. Vastuuhenkilö(t): Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, sijaishuollon johtaja Raija Lappalainen ja Taimelan vastaava ohjaaja Aikataulu: vuodet Laitosten käyttöastetta seurataan vähintään puolivuosittain Vastuuhenkilö(t): Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, sijaishuollon johtaja Raija Lappalainen ja laitosten vastaavat ohjaajat Aikataulu: vuodesta 2014 eteenpäin 7. Sijoitettavien lasten määrän laskiessa tulevina vuosina ennaltaehkäisevien toimien myötä, laitospaikkojen määrää tarkistetaan vuosittain. Vastuuhenkilö(t): Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, sijaishuollon johtaja Raija Lappalainen ja laitosten vastaavat ohjaajat Aikataulu: vuodesta 2014 eteenpäin 8. Sijoituspaikkojen vähentämisen yhteydessä harkitaan, yhdistetäänkö laitokset tai osa laitoksista toisiinsa. Vastuuhenkilö(t): Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, sijaishuollon johtaja Raija Lappalainen ja laitosten vastaavat ohjaajat Aikataulu: vuodesta 2015 eteenpäin 9

18 79, SOTELA :00 / Liite: Henkilöstöselvitys Sivu 17 Selvitys Lastensuojelun ja sijaishuollon rajapinnat ja vastuut käydään läpi ja ne tehdään näkyväksi tehokkuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi. Vastuuhenkilö(t): Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, sijaishuollon johtaja Raija Lappalainen ja johtava sosiaalityöntekijä Satu Ellonen Aikataulu: mennessä 10. Jatkossa myös sijaishuollon johtajan vakanssi muutetaan johtavaksi sosiaalityöntekijäksi. Vastuuhenkilö(t): Sosiaalityön johtaja Anna Liakka Aikataulu: Muutosajankohta riippuu siitä, missä vaiheessa sijaishuollon johtajan vakanssi vapautuu. Toinen vaihtoehto on sopia vakanssinmuutoksesta nykyisen sijaishuollon johtajan kanssa. 11. Lastensuojelun, sijaishuollon sekä ennaltaehkäisevien (mm. Vatupassin) toimintojen rajapinnat ja prosessit käydään läpi. Tuodaan näkyväksi prosessien vastuut, vastuunjako ja vastuiden siirrot toimijalta toiselle. Vastuuhenkilö(t): Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, sijaishuollon johtaja Raija Lappalainen ja johtava sosiaalityöntekijä Satu Ellonen ja ennaltaehkäisevän toiminnan esimiehet Aikataulu: vuosi

19 79, SOTELA :00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu Sivu 18 SELVITYS sivu (23) Sisäinen tarkastus SIJAISHUOLLON OSTOPALVELUSELVITYS Laatija tarkastuspäällikkö Ritva Kiiski Ajankohta 05/ /2014 Jakelu Palvelujohtaja Jorma Haapanen Sosiaalijohtaja Heli Sahala Sosiaalityön johtaja Anna Liakka Sijaishuollon johtaja Raija Lappalainen Johtava sosiaalityöntekijä Satu Ellonen Tiedoksi Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Sosiaali- ja terveyslautakunta Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

20 79, SOTELA :00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu Sivu 19 SELVITYS sivu (23) Sisällys Lain edellytykset... 3 Lastensuojelun laatusuositus... 6 Viranomaisohjeistus... 6 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma... 7 Lastensuojelun asiakasmäärät ja kustannukset... 8 Selvityksen toteutus Tavoitteet Riskit Menetelmät Rajaukset Laadunvarmistus Kotkan sijaishuollon toiminnan taustaa Tukiperhetoiminta ja tukihenkilötoiminta Perhehoito Palveluntuottajien erikoistuminen Sopimusten syntyminen ja sisältö Sopimusvalvonta Sijaishuollon ostopalvelusopimukset tarkastelujaksolla Keskeiset havainnot Nykyisen toiminnan uhkat ja riskit Keinoja muutoksen tielle Talouden ennustettavuus Nuorten ääni Tulevaisuuden ratkaisut Johdon toimenpidesuunnitelma Valvontavastuu Yksikön kommentit / Vastineet LIITTEET Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

21 79, SOTELA :00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu Sivu 20 SELVITYS sivu (23) Lain edellytykset Lastensuojelulaki muodostaa perustan lastensuojelutyölle. Lain 11 :n 1 momentin mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lastensuojelulaki (417/2007) 2 Vastuu lapsen hyvinvoinnista Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. 4 Lastensuojelun keskeiset periaatteet Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia, jollei lapsen etu muuta vaadi. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on järjestettävä viivytyksettä. Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. 54 Ihmissuhteet ja yhteydenpito Sijaishuollossa lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja lapsen sijaishuoltopaikan on tuettava ja edistettävä lapsen ja hänen vanhempiensa sekä lapsen ja muiden hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpitoa. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

22 79, SOTELA :00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu Sivu 21 SELVITYS sivu (23) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 4 Palvelujen järjestäminen Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Toimintaohjelma on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Terveystarkastusten ja niiden perusteella suunnitellun terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen yksilön ja perheen niihin osallistumisen mahdollistava kokonaisuus. Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota myös lapsen ja nuoren kehitysympäristöihin. Terveystarkastukset ja terveysneuvonta on järjestettävä tarpeen mukaan moniammatillisesti. Terveystarkastuksissa ja -neuvonnassa saatuja seurantatietoja kunnan väestön terveydestä ja hyvinvoinnista on käytettävä palvelujen suunnittelussa. 13 Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä siten, että alle kouluikäisen lapsen, oppilaan, opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. Erityisen tuen tarve on selvitettävä, jos alle kouluikäisessä lapsessa, oppilaassa, opiskelijassa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa tervettä kasvua ja kehitystä. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi on tarvittaessa järjestettävä lisäkäyntejä ja kotikäyntejä. Lisäksi on laadittava hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma yhteistyössä tukea tarvitsevan ja ikävaiheen mukaisesti hänen perheensä kanssa. Suunnitelman toteutumista on seurattava ja arvioitava. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja tuen järjestämiseksi on tarvittaessa myös tehtävä yhteistyötä kunnan eri toimijoiden, kuten päivähoidon, kotipalvelun, lastensuojelun, oppilas- ja opiskelijahuollon sekä erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kesken. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

23 79, SOTELA :00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu Sivu 22 SELVITYS sivu (23) 15 Täydentävä terveysneuvonta Ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle on järjestettävä moniammatillisesti toteutettua perhevalmennusta, johon sisältyy vanhempainryhmätoimintaa. Ensimmäistä lastaan odottavan perheen tai ensimmäisen lapsensa saaneen perheen luokse on tehtävä kotikäynti. Muita kotikäyntejä on järjestettävä tarpeen mukaan. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) 1 Lapsen huolto Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää. Sosiaalialan ammattilaisille suunnattu verkkopalvelu Sosiaaliportti sijaitsee osoitteessa: Sivuilta löytyvät mm. Lastensuojelun, Vammaispalvelun ja Kuntouttavan työtoiminnan käsikirjat, aihealueen voimassa oleva lainsäädäntö sekä tutkimusta ja käytännön ohjeistusta ajankohtaisista aiheista. Lakien mukaan lastensuojelun on: 1. Edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia 2. Tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa 3. Pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia 4. Puututtava riittävän varhain havaittuihin ongelmiin Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

24 79, SOTELA :00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu Sivu 23 SELVITYS sivu (23) Lastensuojelun laatusuositus Sosiaali- ja terveysministeriö on yhteistyössä Kuntaliiton kanssa antanut lastensuojelun laatusuosituksen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:4). Lastensuojelun laatusuositus on tarkoitettu ensisijaisesti lastensuojelupalvelujen toteuttamisen, arvioinnin ja kehittämisen tueksi kuntiin. Lapsi on suosituksen keskiössä. Suositukseen on kuvattu laatusuosituksen tavoitteet läpäisevät viisi eettistä periaatetta: - Asiakkaiden ihmisarvo ja perusoikeudet - Lapsen etu - Vuorovaikutus - Ammattihenkilöstön työn laatu - Vastuulliset päätökset ja toimintakulttuuri Suosituksia on laadittu 27 ja ne jakautuvat neljään sisällölliseen alueeseen: - Osallisuus lastensuojeluasiassa ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen palveluita kehitettäessä - Lapsilähtöinen yhteinen palvelujärjestelmä ja eri toimijoiden välinen yhteistyö - Osaavat ammattilaiset, tehtävänjako ja työn tuki - Moniulotteinen arviointi Laatusuosituksen mukaan lastensuojelun tavoitteena on, että lapsi/nuori tulee autetuksi ja lapsen/nuoren hätä havaitaan riippumatta siitä, missä lapsi/nuori asuu ja mitä palveluja hän käyttää. Johdon rooli on merkittävä siinä, kuinka laadukasta lastensuojelutyötä on mahdollista tehdä. On myös varmistettava, että palvelujen ja organisaatioiden rakenteet tukevat asiantuntijoiden yhteistyötä lasten ja nuorten asioissa. Lapsen/nuoren luonnollisessa kasvuympäristössä ja kaikille lapsille/nuorille suunnatuissa palveluissa avun antaminen tulee olla ensisijaista. Lastensuojelun tehtävä on tulla muiden palvelujen rinnalle silloin kun se on lapsen edun mukaista ja muut palvelut eivät ole riittäviä. Suositus sisältää myös esimerkkejä työvälineistä, joita lastensuojelun laadun arvioinnissa voi käyttää paikallisella tasolla. Lastensuojeluun on luotu valtakunnalliset laatusivut, jonka avulla tietoa edelleen kehitettävistä hyvistä käytännöistä voidaan jakaa ja laatusuosituksen toteutumista arvioida. Kuntia on haastettu tuomaan laatusivuille tietoa kunnan hyväksi toteamistaan lasten palveluista ja viemään kuvaukset hyvistä käytännöistään Innokylän palveluun (www.innokyla.fi). Vertailun ja vuorovaikutuksen mahdollistavia laatusivuja voidaan näin hyödyntää sekä paikallisia että valtakunnallisia palveluja kehitettäessä. Viranomaisohjeistus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ohjaa aluehallintovirastoja ja kuntia toimialansa lainsäädännön toimeenpanossa sekä valvoo sen toteuttamista. Ohjauksen ja valvonnan tavoitteena on: Edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä Ehkäistä tupakoinnista ja alkoholin käytöstä aiheutuvia haittoja Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

25 79, SOTELA :00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu Sivu 24 SELVITYS sivu (23) Yhdenmukaistaa sosiaali- ja terveydenhuollon lupahallinnon, valvonnan ja ohjauksen käytännöt koko maassa Varmistaa oikeusturvan toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollossa Varmistaa palvelujen laatua sosiaali- ja terveydenhuollossa Varmistaa potilasturvallisuutta Varmistaa elinympäristön terveysriskien hallintaa Myös sijaishuollon toimintaa ohjeistetaan mm. Valviran ohjeessa viranomaisille 6/2013: Lapsen huollon jatkuvuuden turvaaminen tarkoittaa, että lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä (tai muun lapsen kanssa työskentelevä lastensuojelun työntekijä) arvioi yhdessä lapsen, lapsen vanhemman ja huoltajan sekä sijaishuoltopaikan edustajan yleensä perhehoitajan tai laitoksen omahoitajan kanssa lapselle annettavan hoidon ja kasvatuksen sisältöä. Lähtökohtana on, että lapsi saa kaikissa olosuhteissa sellaisen hoidon ja huolenpidon, joka vastaa hänen tarpeitaan. Tähän huolenpitoon sisältyy myös lapsen oikeus pitää yhteyttä ja tavata hänelle tärkeitä, läheisiä ihmisiä. (HE 252/2006, vp, 178) Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa, lasta tai nuorta koskevaa päätöstä tehtäessä ja lastensuojelua toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen tai nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin (LSL 5 ). Lastensuojelua toteutettaessa on selvitettävä lapsen toivomukset ja mielipide sekä otettava ne huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla (LSL 20 ). Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on huolehdittava siitä, että sijaishuollossa olevalle lapselle selvitetään hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisella tavalla, miksi hänet on otettu huostaan sekä selostettava niitä toimia, joihin hänen asiassaan on ryhdytty tai joihin aiotaan ryhtyä (LSL 53 ). Lapsen sijoittaneen kunnan (sijoittajakunnan) tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon tai laitoshuoltoon toteutuu lain mukaisesti ja lapsi saa sijoituksen aikana tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet (LSL 79 ). Tätä vastuuta voi kuvata lapsikohtaiseksi valvontavastuuksi. Yksityiskohtaista arjessa sovellettavaa Valviran työkalua edustaa liite: Kysymyksiä keskusteluun kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen kanssa. Linkki. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kunnallista lastensuojelutyötä ohjaa myös Lastensuojelulain 12 : Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ( /1292). Taustaa linkistä. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

26 79, SOTELA :00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu Sivu 25 SELVITYS sivu (23) 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Kotkassa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa on tämän selvityksen tekohetkellä valmisteltu lautakuntien käsittelyyn ja sitä kautta valtuustoon hyväksyttäväksi. Suunnitelmaan on mm. koottu lapsen, nuoren ja lapsiperheiden palvelut Kotkassa (Liite: Lapsen nuoren ja lapsiperheiden palvelut Kotkassa.pdf) sekä suunnitelman sisältämät päämäärät ja teot löytyvät tämän selvityksen liitteestä: Paamaarat ja teot.pdf. Kasva Kotkassa -työryhmä seuraa tekojen toteutumista. Työryhmän puheenjohtajana toimii hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen. Kaupunginvaltuuston hyväksymä suunnitelma on luettavissa kaupungin internet-sivuilla. Lastensuojelun ja sijaishuollon suunnitelmatyötä, ongelmia ennalta ehkäiseviä valintoja, palvelujen suunnittelua ja kehittämistä (kohta 2) tukee myös Kotkan kaupungin sosiaalijohtaja Heli Sahalan vireillä oleva selvitys vuosina sijoitetuista lapsista, lastensuojelun sijoituksiin johtaneista syistä sekä sijoitusten kestosta ja paikoista. Selvityksestä tullaan saamaan käytännössä hyödynnettävää tietoa ja analyysiä tilanteisiin johtaneista syy-seuraussuhteista. Tulosten pohjalta voidaan keskittää resursseja havaintoihin perustuviin kohteisiin ja siirtää painopistettä ennalta ehkäiseviin toimiin. Lastensuojelun asiakasmäärät ja kustannukset Ajankohtaista valtakunnallista tilastotietoa lastensuojelun asiakasmääristä, kustannuksista, trendeistä ja kehityssuunnista löytyy Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen sivuilta: Lastensuojelun valtakunnallisesta tilanteesta todetaan, että kodin ulkopuolelle sijoittaminen on lisääntynyt, mutta myös avohuollon asiakasmäärät ovat lisääntyneet. Kodin ulkopuolelle sijoittamisen kokonaiskustannukset ovat kasvaneet selvästi vuosien aikana. Vuonna 2012 laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset olivat lähes 720 miljoonaa euroa. Tämä on yli 600 euroa jokaista alle 18-vuotiasta kohti. Lastensuojelun yksikkökustannuksista mainitaan, että vuonna 2012 lastensuojelun kunnallinen laitoshoito maksoi kuudessa suurimmassa kaupungissa keskimäärin 295 euroa vuorokaudessa ja ostopalveluna 250 euroa vuorokaudessa. Kunnan oma tuotanto oli siis keskimäärin 45 euroa kalliimpaa kuin ostopalvelut. Näissä kustannuksissa oli kuitenkin suuria eroja kuntien sisällä ja kuntien välillä. Sijaisperhehoito kuudessa suurimmassa kaupungissa maksoi keskimäärin 81 euroa hoitovuorokautta kohti. Laitoshoito on siis keskimäärin yli kolme kertaa kalliimpaa kuin lapsen hoitaminen sijaisperheessä. Täten laitoshoidon osuuden kasvaessa, kasvavat myös kokonaiskustannukset. Sijaisperhehoidon keskimääräinen yksikkökustannus on noussut eniten. Vuoden 2012 alusta tuli lastensuojelulakiin muutos, joka painottaa perhehoidon ensisijaisuutta laitoshoitoon nähden. Monipuolista vertailutietoa kotisivuilleen kokoaa myös Kuusikko-työryhmä. Kuusikko-työryhmä on Suomen kuuden suurimman kaupungin eli Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen sekä Oulun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista koostuva yhteistyöryhmä. Kuusikko-työryhmä Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

27 79, SOTELA :00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu Sivu 26 SELVITYS sivu (23) tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreiden toiminnoista vertailuja, joissa tarkastellaan kuntalaisille tuotettuja palveluja sekä niiden kustannuksia. Raportit on tarkoitettu kuntien työntekijöille ja päättäjille. Sivusto tarjoaa tietoa lasten päivähoidon, lastensuojelun, aikuissosiaalityön, toimeentulotuen, päihdehuollon, vammaispalvelujen, kehitysvammahuollon sekä vanhuspalvelujen alueilta. Raportit löytyvät osoitteesta: Sähköisiä lasten sijaishuollon ja lastensuojelun raportteja on saatavissa vuodesta 2005 alkaen. Vuoden 2013 raportti on tässä linkissä. Valtakunnallisiin lastensuojelun kustannuksiin on pureuduttu lisäksi Lastensuojelun keskusliiton ja THL:n yhteistyössä julkaisemassa oppaassa: Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Oppaassa todetaan, että lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on kustannuksiltaan hyvin kallis vaihtoehto. Lapsen sijoittaminen sijaisperheeseen maksaa noin euroa vuodessa, ammatilliseen perhekotiin noin euroa vuodessa ja laitoshoitoon yli euroa vuodessa. Lastensuojelun asiakkuuksiin liittyy usein myös muiden palveluiden, erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarve. Kustannuslaskelmissa on huomioitu myös koulu- ja perusterveydenhuollon palveluita sekä neuvolatoimintaa niiltä osin kuin ne liittyvät asiakaspolkuihin. Erityisesti mielenterveyspalveluissa palvelujen kustannukset kasvavat, kun hoitojen vaativuus nousee. Esimerkiksi nuorisopsykiatrian osastohoito maksaa euroa viikossa. Lastensuojelun asiakkaaksi päädytään monen käänteen ja monen palvelukontaktin kautta. Kun ongelmat tunnistetaan varhain ja niihin puututaan tukemalla ja tarjoamalla palveluita, lisätään kuntien välittömiä kustannuksia. Niukkojen resurssien aikana nämä panostukset voivat tuntua suurilta eikä niiden vaikuttavuudesta ole varmuutta. On kuitenkin selvää, että ongelmien kasautuessa ja syventyessä myös hoitokustannukset kasvavat selvästi. Sosiaalialan ammattilaisille suunnatun verkkopalvelun (sosiaaliportti.fi) sivulla käsitellään lastensuojelulain lakimuutosten vaikutuksia kustannuksiin sekä valtakunnan että kunnan tasoilla: Lastensuojelulaista aiheutuu kustannuksia, jotka kunnan tulee ottaa huomioon talousarviossaan. Laki edellyttää valtaosassa kunnista lastensuojelun sosiaalityön tehtävistä vastaavan henkilöstön määrän lisäämistä ja koulutustason nostamista, sillä lastensuojelun tehtävät on säädetty entistä useammin ammatillisen kelpoisuuden omaavalle sosiaalityöntekijälle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Henkilöstön on myös selviydyttävä säädetyissä määräajoissa lastensuojeluprosesseista. Lain valmisteluvaiheessa on arvioitu (ennen vuotta 2007), että koko maan tasolla lastensuojeluun tarvitaan lisää noin 155 avohuollon sosiaalityöntekijää, joista aiheutuu kunnille vuositasolla noin 6,2 miljoonan euron kustannukset alkaen lastensuojelulain 29 1 momentti on kuulunut seuraavasti: Lastensuojelua toteutettaessa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän tulee tavata lapsi asiakassuunnitelmaan tarkemmin kirjattavalla tavalla riittävän usein henkilökohtaisesti. Sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on kirjattava lapsen asiakassuunnitelmaan, kuinka usein hän tai muu lapsen olosuhteita hyvin tunteva lastensuojelun työntekijä ja lapsi tapaavat henkilökohtaisesti. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan tapaamisten riittävyyttä arvioitaessa tulisi pääsääntönä pitää, että lapsi tapaisi asioistaan vastaavaa työntekijää henkilökohtaisesti vähintään kaksi tuntia kuukaudessa aktiivisen työvaiheen aikana. Aktiivisella työvaiheella tarkoitetaan muun muassa lastensuojelutarpeen selvitystä, asiakkaana jo olevan lapsen tilanteen arviointia sekä sijoituksen valmistelua. Säännöstä sovellettaessa on pyrittävä myös siihen, että lastensuojelun sosiaalityöntekijän työajasta vähintään puolet käytetään lasten ja perheiden kohtaamiseen. (Lisätietoa: Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote ) Vuoden 2014 alusta on astunut voimaan myös toinen lastensuojelulain muutos (uusi 27 a ). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tulee pyytää kunnilta tai kuntayhtymiltä kaksi kertaa vuodessa tietoja siitä, kuinka lastensuojelulaissa säännellyt asioiden käsittelymääräajat ovat toteutuneet. Kuntien ja kuntayhtymien on luovutettava kyseiset tiedot THL:lle, joka luovuttaa ne edelleen Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

28 79, SOTELA :00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu Sivu 27 SELVITYS sivu (23) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira) sen valtakunnallista sosiaalihuollon ohjaus- ja valvontatehtävää varten. Sama seuranta koskee myös toimeentulotuesta annetun lain mukaisia määräaikoja. (Lisätietoja: Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote ) Laitoshuollon henkilöstömitoituksesta suhteessa kasvaneisiin kustannuksiin todetaan, että lastensuojelun laitoshuollon henkilöstömitoituksista säädetään asetuksen sijasta lastensuojelulaissa. Sekä hoidettavien lasten että hoitohenkilökunnan mitoituksia muutetaan. Muutokset on tullut toteuttaa kaikissa lastensuojelulaitoksissa viimeistään vuoden 2011 alusta lukien, mutta siirtymäajasta huolimatta säännöksistä on mahdollisesti seurannut nousua sijaishuollon kustannuksiin jo vuodesta 2008 lähtien. Muutosten kustannuksiksi on arvioitu koko valtakunnan tasolla noin 7,7 9,1 miljoonaa euroa. Lisäksi kunnille uusia kustannuksia on arvioitu aiheutuvan muun muassa asiantuntijaryhmien perustamisesta (2,1 milj. ), jälkihuoltovelvoitteen laajentamisesta (4,4 milj. ), edunvalvojien käytöstä lastensuojelutilanteissa (0,2 milj. ) ja lähinnä kunnan asiakasmaksutulojen vähentymisenä siitä, että lapsen itsenäistymisvarojen määrää korotetaan (0,3 milj. ). (http://www.sosiaaliportti.fi/fi- FI/lastensuojelunkasikirja/hallinto/palvelujenjarjestaminen/?SetLayoutSuffix=Text&SetStyleSuffix=T ext) Koko Kymenlaakson avohuollon ja sijaishuollon tilannetta kuvaavat liitteenä olevat taulukot: THL avohuolto ja THL sijoitetut Kotkan sijaishuoltoa on aiemmin selvitetty kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen nojalla. Sijaishuollon kokonaisselvitys vuodelta 2006 on liitteenä: Sijaishuollon selvitys Selvityksen toteutus Tavoitteet Riskit Tämän selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa sijaishuollon ostopalveluiden nykytilasta Lisäksi tarkastuspäällikkö teki oheishavaintoja lakien, asetusten, viranomaisohjeiden, erilaisten oppaiden ja suunnitelmien sekä tilastotietojen perusteella. Kaupungin lastensuojelun ja sijaishuollon prosessiin kuuluvan henkilökunnan kanssa tehty tiivis yhteistyö, tiedonvaihto ja materiaalituotanto mahdollistivat selvityksen toteutuksen. Riskinä on, että selvityksen nojalla sijaishuollon ostopalveluiden kustannuskehitykseen ei kyetä puuttumaan ja tilanteesta aiheutuu kasvavaa kokonaisalijäämää kaupungin taloudelle. Lastensuojelulaki edellyttää, että palvelutarpeet tulee toteuttaa tarvittavassa laajuudessa, mutta laki ei ota kantaa toteuttamistapoihin. Kustannusten nousun rinnalla asiakkaiden moniongelmaisuus on lisääntynyt ja pitkäkestoinen palvelutarve jatkunut. Sopimusten aktiivinen seuranta ja valvonta toteutuvat pääasiassa asiakkaan, sosiaalihuollon toimijoiden ja palveluntuottajan välisessä vuorovaikutuksessa. Käytännössä ennakoimattomia kustannuksia syntyy erityisesti hoitovuorokausien kasvavasta määrästä. Myös tilanteet, joissa sijoittajakunta ei voi vaikuttaa sijoituskunnan käyttämien ostopalveluiden määrään tai hintaan, tulee selvittää. Kaikki oman vaikutuspiirin ulkopuolella olevat kustannusvaikutuksia aiheuttavat tilanteet on syytä tarkoin selvittää. Ostopalveluja koskevat palvelukokemukset on hyvä dokumentoida kaikkien tietoa tarvitsevien ja hyödyntävien vastuutoimijoiden käyttöön. Tiedon- Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

29 79, SOTELA :00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu Sivu 28 SELVITYS sivu (23) siirtoa ja -vaihtoa on hyvä toteuttaa myös jatkuvana toimintatapana, jotta haastavaan prosessiin voidaan reagoida ja kohdistaa kehittämistoimenpiteitä. Palvelutarveharkinnassa ja palveluntuottajan valinnassa on kyse ammatillisista, mutta myös inhimillisistä valinnoista. Lapsen edun, perheen yhdistämisvelvoitteen ja parhaan mahdollisen yksilö- / perhekohtaisen hoidon toteutumisen tiukka etukäteinen linjaus vaikuttaa käytännössä mahdottomalta, myös pitkän aikavälin kulusäästöjen näkökulmasta. Linjausmahdollisuus on kuitenkin hyvä ottaa avoimeen harkintaan. Vaikuttavimpia tulevaisuuden keinoja ovat ennalta ehkäisevä ja varhaisen vaiheen tuki, joihin henkilöstö- ja talousresursseja tulee siirtää niin paljon kuin mahdollista. Selvityksen tavoitteena on antaa rohkeita ideoita uusille toimintatavoille, mutta riskinä on, että merkittävästi asiakkuuksien pituuteen tai niiden määrään vaikuttavia toimintatapojen muutoksia ei saada aikaan. Tässä kunnallisessa taloustilanteessa prosessien tehostamisen rinnalla kulkee väistämättä myös pyrkimys euromääräisiin säästöihin. Menetelmät Rajaukset Selvitys toteutettiin haastattelemalla toiminnasta vastaavia ja prosessissa toimivia henkilökohtaisesti, puhelimitse ja sähköpostilla. Asiantuntijoilta pyydettiin myös erilaita kirjallista tausta- ja tukimateriaalia. Tarkastuspäällikkö teki lisäksi tutustumiskäynnin Karhulassa sijaitsevaan sijaishuollon toimistoon Ostopalveluihin ( ) rajatun selvityksen taustaksi oli hyvä laajentaa kokonaisuutta haastattelujen ja tapaamisten kautta sisäisten kehittämisideoiden luovaksi ideoinniksi koko sijaishuollon prosessitarkasteluun (Liite: Lastensuojelun ja sijaishuollon prosessikuvaus). Prosessikuvaus osaltaan havainnollistaa eri vaiheet ja helpottaa kehittämistoimenpiteiden suunnittelua. Ennalta ehkäisevä näkökulma oli tavoitteena laajentaa koko hyvinvointipalvelujen tehtäväalueelle. Laadunvarmistus Kokonaistarkastelu on suoritettu soveltaen sisäisen tarkastuksen yleisiä kansainvälisiä ammattistandardeja ja eettisiä sääntöjä. Sisäisen tarkastuksen noudattamat ja vaalimat periaatteet ovat: rehellisyys, objektiivisuus, luottamuksellisuus ja ammattitaito. Kotkan sijaishuollon toiminnan taustaa Tukiperhetoiminta ja tukihenkilötoiminta Tukiperhe-/tukihenkilötoiminta on iso osa lastensuojelun avohuoltoa. Sen tavoitteena on sijoitusten vähentäminen. Avohuollossa työskentelee 13 sosiaalityöntekijää. Tukiperhe/tukihenkilöpyyntöjä vastaanottaa sijaishuollossa yksi sosiaaliohjaaja. Hänen toimenkuvaansa kuuluu myös tukiperheiden ja tukihenkilöiden kouluttaminen yhdessä sijaishuollon sosiaalityöntekijöiden kanssa. Varsinkin tukiperheitä on Kotkassa hyvin saatavilla. Toiminnan laajentamiseen tarvittaisiin lisää euroja. Tukisuhteessa oli tammi - kesäkuussa yhteensä 217 lasta. Voimassa oleva tukisopimus on 98 tukiperheen ja 18 tukihenkilön kanssa. Nuorten kanssa toimivista tukihenkilöistä on pulaa. Lastensuo- Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

30 79, SOTELA :00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu Sivu 29 SELVITYS sivu (23) jelupalveluja tarjoavilta yrityksiltä ostetaan tukihenkilötoimintaa viidelle lapselle samoin kuin tukiperhetoimintaa viidelle lapselle. Perhehoito Tällä hetkellä sijaishuollon työn painopiste on perhehoidossa. Sijaisperheitä on tällä hetkellä 67. Kaikki sopimukset laaditaan lapsikohtaisina. Sopimuksia on tällä hetkellä noin 84. Lakivelvoite ohjaa ensisijaisesti perhehoitoon. Haastavia murrosikäisiä vastaanottavat perheet ovat vähemmistössä. Vaikeissa tapauksissa laitoshoito on ilmeisin vaihtoehto. Työryhmä kehittää parhaillaan nuorten perhehoitoa. Tavoitteena on saada ensi vuonna ainakin kaksi nuorten perhehoitoon keskittyvää sijaisperhettä lisää. Tällä hetkellä tällaisia perheitä on neljä. Perhehoitoa tarjotaan pieniin lapsiin painottuen. Perhehoidon tarvetta on niin äkillisissä kriisitilanteissa kuin suunnitelmallisissa sijoituksissakin. Sijaisperheiden tukena oleminen on molemmissa tapauksissa merkittävää ja vaikuttavaa. Toimenpiteiden suunnittelun ja tilanteen arvioinnin kantavana ajatuksena on aina lastensuojelulaissa mainittu perheen jälleenyhdistämisvelvoite. Sijaisperhetyössä käytettävä sopimuspohja on tämän selvityksen liitteenä (Liite: Perhehoidon toimeksiantosopimus.pdf). Sijaishuollon henkilökunta kouluttautuu aktiivisesti. Uusia innovaatioita syntyy ja toimintaa kehitetään havaintojen ja tarpeen mukaan. Esimerkkinä syksyllä 2014 käynnistetty tukikoiratoiminta (Liitteet: Tukikoirakoulutus. pdf / Tukikoirat. pdf) Kotkan oma, kouluikäisille tarkoitettu lastenkoti Marttila lakkautettiin vuonna 2006 ja toiminta yhdistettiin Taimelaan. Perhehoitopainotteisuuteen siirtymisen myötä kaksi lastenkotia on muutettu vastaanottokodeiksi: nuorten vastaanottokoti Kotomäki ja lasten vastaanottokoti Taimela. Kotomäessä on seitsemän (7) paikkaa ja Taimelassa kuusi (6) lapsipaikkaa ja yksi (1) perhepaikka. Kotkan kolmas lastenkoti Nuorten yhteisö Koivula tarjoaa pitkäaikaista laitoshoitoa seitsemälle (7) nuorelle. Oman ja ostetun palvelun välistä vaikuttavuuspohdintaa harjoitetaan koko ajan. Samanlaisten sijaishuollon taloudellisten ja toiminnallisten haasteiden parissa painivista ympäristökunnista esim. Kouvola on perustamassa erityiskotia huostaan otetuille lapsille, jotka kärsivät neurologisista tai psykiatrisista ongelmista. Aiemmin erityishoitoa vaativat lapset sijoitettiin Kouvolassa yksityisiin koteihin. Toiminta alkaa vuoden 2015 alusta. (Kaakkois-Suomen uutiset ). Palveluntuottajien erikoistuminen Tänä päivänä palveluntuottajat ovat yhä enemmän profiloituneita, kuten liitteen: Paikat ja hinnat koko aikajakso -taulukon sarake Hintaan sisältyy esittelee. Profiloituminen vaikuttaa kohteen henkilöstön rekrytointiin, koulutukseen, erityisosaamiseen ja palvelujen markkinointiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että toinen palveluntuottaja erikoistuu päihdeongelmista ja toinen mielenterveysongelmista kärsivien nuorten hoitoon. Kokemus ja profiloituminen ohjaavat siten sijaishuoltopaikan valintaa lasten ja nuorten erilaisissa ongelmatilanteissa. Profiloituminen viestii myös palvelun tarvitsijoille, millaisia lapsia / nuoria palveluntuottaja on halukkain / kyvykkäin ottamaan vastaan ja siksi tuo esiin omat parhaat osaamisalueensa. Sijoittajakunnan on myös aika ajoin hyvä varmistaa, että profiilin mukainen osaaminen on edelleen ajankohtaista. Kustannusten osalta painetta luovat myös sijoitettuina olevien lasten terapiapalvelut. Koska omaa kilpailutusta tilanteessa ei ole, sijoittajakunta maksaa kustannukset, jotka sijoituskunta voi toteuttaa kalliinakin ulkopuolisina ostoina, oman menettelynsä mukaan. Sijoitetuista lapsista tulevia muita Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

31 79, SOTELA :00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu Sivu 30 SELVITYS sivu (23) sijoittajakunnalle kuuluvia kustannuksia ovat esim. neuvola-, hammashuolto- ja terveyskeskuskäynnit. Kustannuksia kotikunnalle syntyy myös esi- ja perusopetuksen maksuosuuksista. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytymistä Kuntaliitto on ohjeistanut yleiskirjeessään 19/80/2013. Lisätietoa linkistä. Sijaishuollon maksamia ostopalveluun sisältyviä opetuskustannuksia ja opetustoimen maksamien kotikuntaperusteisten maksuosuuksien toteutumista on hyvä vertailla keskenään. Sopimusten syntyminen ja sisältö Avohuollon tukitoimenpiteenä tehtävästä sijoituksesta päättää: Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Päätöksen toistaiseksi tai määräajaksi tehtävästä sijoituksesta tietyssä sijaishuoltopaikassa tekee: Sosiaalityön johtaja / sosiaalijohtaja Sopimuksen sijaishuoltopaikan kanssa tekee: Sijaishuollon johtaja Sopimustyyppi: Lapsikohtainen Sopimusten kesto: Toistaiseksi voimassa Päihdepysäytyksen kesto: 30 vrk Sijaishuoltopaikkasopimusten sijainti: Sähköinen versio sijaishuollon johtajan H-levyllä, sopimukset kirjallisina myös sijaishuollon toimistolla mapissa. Päätöstiedot ovat kirjattuina Effica-ohjelmaan. Maksusitoumukset: Toimistosihteerit tarkistavat, onko sijoituspäätös Efficassa ja tekevät maksusitoumuksen sen perusteella. Sopimusmallit: Peruspohja on Kuntaliiton. Sopimusmalli liitteenä: Sopimus sijaishuoltopaikan kanssa.xls Raportointi: Ohjeistus Forsante-raporttien laatimisesta annetaan sijaishuoltopaikalle osana sopimusta. Forsantella raportoidaan laitoksessa olevan lapsen / nuoren kuukausittaiset kuulumiset sosiaalityöntekijälle. Tietosuojavaltuutettu on antanut ohjeistusta asiakastietojen käsittelystä. Irtisanomismenettelyt: Irtisanomisaika on 1 kk. Pääsääntö on, että irtisanomisajoista ei tule kuluja. Menettely sovitaan neuvotteluissa.. Laitosten hoitosisältöjen arvioinnin osalta ei ole ongelmia, koska osaamisprofiili on tiedossa palveluntuottajista syntyneiden kokemusten perusteella. Sijaishuoltopaikkaa harkittaessa etsitään ammattiosaamisen, viranomaisvaltuuksien ja perheen toiveiden tasapainoa. Kaikkien palveluntarjoajien hintaan perustasolla kuuluu yksilöllinen huolto, mutta jokaisen asiakkaan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Useiden palveluntarjoajien erikoistuessa kaiken tarvittavan osaamisen kokoaminen yhteen laitokseen tuntuu teoriassakin haastavalta. Myös oman perheen roolia prosessissa on tärkeää arvioida ja kehittää. Tarkastelujaksolla tammi - kesäkuussa 2014 palveluntarjoajia oli yhteensä 25. Erityistä laitoshoitoa tarjoavia yksiköitä oli 12, Ammatillista perhekoteja 9, koulukoteja 2 ja päihdeyksiköitä 2. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

32 79, SOTELA :00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu Sivu 31 SELVITYS sivu (23) Sopimusvalvonta Sosiaaliportti-verkkopalvelu ohjeistaa sijaishuollon lastensuojelulain mukaista valvontaa: Jos lapsi sijoitetaan pois kotipaikkakunnaltaan, sijoittajakunnan tulee ilmoittaa sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle lapsen sijoituksesta sekä sen päättymisestä. Tällä turvataan sijoitetun lapsen palvelujen ja tukitoimien järjestäminen sekä sijaishuoltopaikan valvonta. Sijoituskunnan on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista. (Lastensuojelulaki 78 ) Sijaishuollon toimisto pitää yllä kuntaan sijoitettujen lasten rekisteriä. Sijoittajakunnat lähettävät ilmoitukset Kotkaan sijoitetuista lapsista. (liite: Kunnan alueelle sijoitettujen lasten valvontarekisterin rekisteriseloste ja asiakkaan informointi.) Lastensuojelulaitosten toiminnan yleisistä edellytyksistä säädetään lastensuojelulaissa (57-60 ). Laitoksessa on oltava riittävät ja asianmukaiset toimitilat ja toimintavälineet sekä tarpeellinen määrä sosiaalihuollon ammatillista ja muuta henkilöstöä. Valvira on antanut ohjeen viranomaisille (6/2013) lapsen huollon jatkuvuuden turvaamisesta lastensuojelun sijaishuollossa. Ohje on suunnattu lastensuojelun järjestämisestä vastuussa oleville kunnille, kuntayhtymille sekä yhteistoiminta-alueille ja siinä muistutetaan mm. sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän velvoitteista turvata sijaishuoltoon sijoitetun lapsen huollon jatkuvuus, valvoa sijoituksen toteutumista lain mukaisesti, valvoa alueellaan toteutettavaa sijaishuoltoa sekä selvittää lapsen toivomukset ja mielipide ja ottaa ne huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Edelleen Sosiaaliportissa muistutetaan lastensuojelulaitosten toimilupien ja vaatimusten osalta: Yksityisen palvelujen tuottajan, joka jatkuvasti tuottaa ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja, on saatava ennen toiminnan aloittamista ja olennaista muuttamista lupa sen alueen aluehallintovirastolta (AVI), jossa toiminta tapahtuu. Mikäli toimintaa on useilla alueilla, lupa haetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta (Valvira). Toimiluvan myöntämisen edellytyksistä ja yksityisten laitosten muusta valvonnasta säädetään laissa yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011). Lapsen kasvatuksessa ja kasvuolojen järjestämisessä on noudatettava, mitä laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) säädetään. Laitoksessa annetun huollon sisältö määräytyy siten lapsenhuoltolain nojalla. Erityisen vaikeahoitoisia lapsia ja nuoria varten perustettiin vuonna 2003 Tampereen yliopistollisen sairaalan alaisuuteen psykiatrinen tutkimus- ja hoitoyksikkö EVA. Vastaavanlainen yksikkö on perustettu myös Niuvanniemen sairaalaan Kuopioon. Yksiköt vastaanottavat koko maasta vakavista mielenterveyden häiriöistä kärsiviä lapsia ja nuoria, joiden hoitoa ei voida muualla järjestää. Jos laitoksen toiminnassa ilmoitetaan olevan puutteita, siitä tehdään ilmoitus AVIlle. Sijoitus- ja sijoittajakunnan omat valvontavelvollisuudet (Valvira, VATT). Perhehoidon osalta valvonta voi olla haasteellista. Perheiden osalta lasten kuulemista tulee korostaa. Kaakkois-Suomessa toimitaan yhteisen perhehoidon mallin mukaisilla maksuilla ja sopimuksilla. Perheiden lisäksi yhtenä valvonnan ja tarkastelun kohteena kunnissa voisivat olla pitkien hoitosuhteiden perusteet ja mahdollisten vaihtoehtojen tarkastelu (lapsen etu - intressietu). Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

33 79, SOTELA :00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu Sivu 32 SELVITYS sivu Sijaishuollon ostopalvelusopimukset tarkastelujaksolla (23) Taustavaikuttajana selvitykselle oli kaupunginvaltuuston syksyllä 2013 tekemä aloite, jonka johdosta FCG Finnish Cosulting Group Oy valittiin toteuttamaan konsulttitoimeksiantona sijaishuollon kehittämistyötä. Tarkastuspäällikkö liittyi FCG:n ja kaupungin edustajien muodostaman sijaishuollon ohjausryhmän jäseneksi Sisäisen tarkastuksen osallistumisen tavoitteena on tukea sijaishuollon kehittämistoimenpiteitä konsulttiselvityksen rinnalla. Toimeksianto on myös osa kaupunginhallituksen vahvistamaa tarkastussuunnitelmaa ja vuoden 2014 painopisteitä: 5) Prosessien sujuvuus ja niiden sisäinen valvonta. Sijaishuollon ostopalveluista selvityksen kohteena olivat hyvinvointipalveluiden sijaishuollossa voimassa olleet asiakkuudet / ostopalvelusopimukset. Kustannukset tammi - kesäkuu 2014 Tytöt/Pojat Erityinen laitoshoito yhteensä ,00 euroa 9/12 Ammatillisten perhekotien hoito yhteensä ,66 euroa 8/ 8 Koulukodit yhteensä ,50 euroa 5/ 3 Nuorten päihdepysäytyshoito yhteensä ,00 euroa 3/ 2 Kaikki yhteensä ,16 euroa 25/24 Yhteensä 49 eri lasta Kustannukset kesäkuu 2014 Tytöt/Pojat Erityinen laitoshoito yhteensä ,00 euroa 7/10 Ammatillisten perhekotien hoito yhteensä ,80 euroa 7/8 Koulukodit yhteensä ,00 euroa 4/2 Nuorten päihdepysäytyshoito yhteensä ,00 euroa 1/1 Kaikki yhteensä ,80 euroa 19/21 (Kesäkuussa voimassa olleet sopimukset liitteessä: Paikat ja hinnat kesa excel 2014) Kaikki edellä mainitut hinnat ovat bruttohintoja, joista kunta saa vähentää arvonlisäveroa 5 % Lisäksi tarkasteluajankohdan sopimusten osalta selvitettiin palveluntuottajat, tuottajan palveluprofiili, hoidon sisältö ja vuorokausihinta sekä mahdollinen hinnankorotusoikeus (liite: Paikat hinnat koko aikajakso) Sopimusehtojen osalta kartoitettiin lisäksi voimassa olevien sopimusten kestot ja irtisanomisajat. (liite: OP palv tuott sopimusehdot) Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

34 79, SOTELA :00 / Liite: Sijaishuollon ostopalvelut tarkistettu Sivu 33 SELVITYS sivu (23) FCG:n selvityksen (esitelty ohjausryhmässä ) yhtenä keskeisenä havaintona oli, että vuosina laitoshoidon -määräiset ostot olivat nousseet 1,5 M asiakasmäärien pysyessä lähes ennallaan. Yllä tilannetta selittävää tilastotietoa toteutuneiden hoitopäivien määristä ja vuoden 2014 ennuste. Kuva osoittaa hoitopäivien merkittävän roolin. Keskeiset havainnot 1. Sijaishuollon ostopalveluita ei kilpailuteta. Sopimukset laaditaan lapsikohtaisina. 2. Puitesopimuksia ei tehdä. Perusteena nykyiselle menettelylle on asiakkuuslupausten haaste. 3. Tiedot sijaishuoltopaikoista ja sijaishuollon asiakkuuksista sijaitsevat Effica-ohjelman asiakastiedoissa. Palveluntuottajan ja kaupungin väliset sopimukset ovat sijaishuollon johtajan levyasemalla. (Ennen vuotta 2007 tehdyt sopimukset Keskuskadun arkistossa). 4. Sopimusten irtisanomismenettely vahvistetaan sopimusneuvotteluissa. Yhteisen sopimustenhallintaohjelman käyttö mahdollistaisi yhteisten esim. sopimuskohtaisten valvontatietojen tallentamisen ja päättymisaikojen valvonnan. 5. Vastuutoimijoilla on tarve palveluntuottajakokemusten rekisteröinnille. Tietopankki tarvitaan toimijoiden yhteiskäyttöön, jolloin myös tietojen ajantasainen päivitys on sujuvaa. 6. Ostopalveluina hankittaviin lapsikohtaisiin laitossijoitussopimuksiin voi sisältyä myös maksusitoumuksin hankittavia palvelukustannuksia. Lisäkustannuksia aiheutuu esim. psykiatristen palvelujen ostoista. 7. Vastuutoimijoiden näkemyksen mukaan kustannusten nousu johtuu ajallisesti pidentyneistä hoitotarpeista eli hoitovuorokausien lisääntymisestä sekä asiakkaiden monion- Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 9/2011 Perusturvalautakunta. Keskiviikko 14.12.2011 klo 16.30. Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 9/2011 Perusturvalautakunta. Keskiviikko 14.12.2011 klo 16.30. Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 9/2011 Perusturvalautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Keskiviikko 14.12.2011 klo 16.30 Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa Sosiaali- ja terveyslautakunta 39 21.05.2014 Kaupunginhallitus 260 02.06.2014 Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa 361/00.03.01/2014 SOTELTK 39 Perusturvajohtaja

Lisätiedot

- KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 6/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 62. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone

- KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 6/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 62. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone - KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 6/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 62 KOKOUSAIKA 15.10.2013.2013 klo 18.00- KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone JÄSEN: Teemu Pakarinen, pj Seija

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010

Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Lastensuojelusuunnitelma vuosille 2010-2012 1580/05.08/2010 Sote 23.2.2010 22 Valmistelija:

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 Selvitykseen kerättävät tiedot Timo Turunen 18.2.2010 SISÄLTÖ TAUSTAA... 3 JOHDANTO... 4 1 LASTENSUOJELUSTA KOOTTAVAT TIEDOT... 5 1.1 Lastensuojelun asiakkaat...

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015 Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, Projektitutkija Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut (Kuusikko), Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52 Voimaan: 1.1.2015 I LUKU SOVELTAMISALA 1 Suonenjoen kaupungin sosiaalihuollon järjestämisessä noudatetaan, mitä on

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja -1, TELA 18.11.2014 17:00 OSALLISTUJAT Hynninen Raimo puheenjohtaja Päätöksentekijät Qvarnström Rauno Eero Piispasen varajäsen Ahvenainen Petra jäsen Hanhela Seppo Hentunen Kari Kekkonen Olli Liljasto

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

- KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 4/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 43

- KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 4/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 43 - KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 4/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 43 KOKOUSAIKA 6.8.2013.2013 klo 18.00-19.23 KOKOUSPAIKKA Villa Konnevesi, Kuuselantie 12 JÄSEN: VARAJÄSEN: Teemu Pakarinen,

Lisätiedot

- KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 4/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 43

- KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 4/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 43 - KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 4/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 43 KOKOUSAIKA 6.8.2013.2013 klo 18.00- KOKOUSPAIKKA Villa Konnevesi, Kuuselantie 12 JÄSEN: VARAJÄSEN: Teemu Pakarinen,

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro /PHSOTEY- Ppk Aava Yleisiä huomioita 1(3) Tiedon kokoaminen ja analysointi on tärkeää Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueesta ei

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 4/2012 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 38. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 4/2012 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 38. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 4/2012 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 38 KOKOUSAIKA 14.08.2012 klo 18.00 - KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone JÄSEN: Aino Savolainen, pj Teemu Pakarinen,

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö Lapsen sijoitus Reunaehtoja työlle Sijoitukseen vaikuttavia lakeja Perustuslaki (mm. 21 asian laillinen käsittely) Lapsen oikeuksien sopimus (mm. Lapsen etu) Kuntalaki (mm. 44 julkisen vallan käyttö virkasuhteessa)

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Perjantai 11.3.2011 klo 10.00 11.50

Perjantai 11.3.2011 klo 10.00 11.50 Viranomainen PÖYTÄKIRJA Nro 2/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta KOKOUSAIKA Perjantai 11.3.2011 klo 10.00 11.50 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV 1 (8) JYVÄSKYLÄ 30.10.2008 Tiina Hyvärinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus - Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemukset ja niiden liitteet - Väliaikaiset

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Uusi lastensuojelulaki

Uusi lastensuojelulaki Uusi lastensuojelulaki Vankiperhetyön verkosto 1.10.2009 3.9.2012 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelun nykytila Lastensuojelulain toimeenpano ja seuranta Tarkennustarpeet lastensuojelulaissa

Lisätiedot

2. Lautakunta, neuvostot, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, niiden tehtäväalueet kokoonpano ja esittely

2. Lautakunta, neuvostot, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, niiden tehtäväalueet kokoonpano ja esittely SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä 23.1.2002, muutos 1.12.2004, muutos 15.6.2005 voimaan 1.7.2005, muutos 21.6.2006 voimaan 1.8.2006, muutokset kv 12.12.2012, voimaa 1.1.2013 SOSIAALI-

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA/ No 6/2015 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA ESITYSLISTA Sivu 87. Kunnantalo, hallituksen kokoushuone

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA/ No 6/2015 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA ESITYSLISTA Sivu 87. Kunnantalo, hallituksen kokoushuone KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA/ No 6/2015 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA ESITYSLISTA Sivu 87 KOKOUSAIKA 12.11.2015 klo 18.00-19.30 KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, hallituksen kokoushuone JÄSEN: VARAJÄSEN:

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 Sivu 8 () Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 Sivu 8 () Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 Sivu 8 () Valtuusto KOKOUSAIKA Keskiviikko 27.4.2016 kello 18.00 KOKOUSPAIKKA Konneveden kunnantalo, Konnevesisali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET valtuutettua LIITE A varavaltuutettua

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö 13.10.2014

Sosiaali- ja terveysministeriö 13.10.2014 Dnro 321/54/2010 Sosiaali- ja terveysministeriö 13.10.2014 Tarkastuskertomus 6/2012 Lastensuojelu JÄLKISEURANTARAPORTTI Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan viitekohdassa mainitusta

Lisätiedot

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 VIRTAIN KAUPUNKI PERUSTURVALAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2 I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 II luku PERUSTURVALAUTAKUNTA 3 3 Tehtäväalueet... 3 4 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

6 Toimielin, luottamushenkilö ja viranhaltija voi päättää sille johtosäännöllä siirretyn toimivallan siirtämisestä alaiselleen viranomaiselle.

6 Toimielin, luottamushenkilö ja viranhaltija voi päättää sille johtosäännöllä siirretyn toimivallan siirtämisestä alaiselleen viranomaiselle. 1 Nurmeksen kaupunki Luettelo Kaupunginkanslia 13.3.2014 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN Hallintosääntö: 6 Toimielin, luottamushenkilö ja viranhaltija voi päättää sille johtosäännöllä siirretyn toimivallan siirtämisestä

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 12.06.2013

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 12.06.2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 98 10.4.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 123 22.5.2013 Asianro 477/05.09.00/2013 138 Esitys Raision sosiaalitoimen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot