ilmarinen Harrastuksesta syntyi kynttiläpaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ilmarinen Harrastuksesta syntyi kynttiläpaja"

Transkriptio

1 ilmarinen Ilmarisen asiakaslehti Harrastuksesta syntyi kynttiläpaja Ikääntyvä Suomi ja tuottavuus Monikulttuurisuus rikastuttaa työtä Keinoja sairauslomien vähenemiseen Ilmoittaudu syksyn tilaisuuksiin!

2 KANNEN KUVA : ESKO TUOMISTO ilmarinen Ilmarisen asiakaslehti Pääkirjoitus Epävarmuutta ilmassa? Harrastuksesta syntyi kynttiläpaja Ikääntyvä Suomi ja tuottavuus Monikulttuurisuus rikastuttaa työtä Keinoja sairauslomien vähenemiseen Ilmoittaudu syksyn tilaisuuksiin! JULKAISIJA: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Satu Mehtälä TOIMITTAJAT: Eeva Hukka, Sami Kelhä, Raili Oksa, Eila Parkkonen TOIMITUSKUNTA: Pirkko Auvinen, Kati Huoponen, Anne Koivula, Jani Mikkola, Esko Torsti, Paula Ojala-Ruuth, Ulla Pihlajamäki, Jouni Saarinen, Jaakko Tuomikoski KÄYNTIOSOITE: Porkkalankatu 1, Helsinki POSTIOSOITE: Ilmarinen Puhelin Faksi INTERNET: SÄHKÖPOSTI: asiakaslehti@ilmarinen.fi ASIAKASTIETOJEN MUUTOKSET: vakuutuspalvelu@ilmarinen.fi Vuoden 2007 puoliväli saavutettiin niin Ilmarisen kuin koko työeläkejärjestelmänkin kannalta myönteisissä merkeissä. Ilmarisen vakuutuskanta kasvoi ja sijoitukset tuottivat puolelta vuodelta runsaat viisi prosenttia. Luku ei tällä kertaa ole työeläkealan paras, mutta edustaa kuitenkin runsaan kymmenen prosentin vuotuista tuottotahtia. Ilmarisen alkuvuodesta kerrotaan tarkemmin sivulla kuusi. Koko kansantaloudessakin jatkuivat työeläkkeiden rahoituksen kannalta myönteiset trendit. Työllisyyden paraneminen jatkui erityisesti työvoiman varttuneemmassa päässä. Kaikki ei ole kuitenkaan pelkkää ilosanomaa. Yhdysvaltojen asuntoluottomarkkinoilta alkanut epävarmuus on alkusyksyn aikana aiheuttanut merkittävää hermostuneisuutta rahoitusmarkkinoilla. Jos luottomarkkinoiden kiristynyt tilanne pitkittyy, se voi heijastua myös terveiden yritysten rahoitusmahdollisuuksiin ja ennen pitkää heikentää maailmantalouden kehitystä. Työeläkkeiden rahoitusperiaatteet on kuitenkin rakennettu varautuen markkinoilla väistämättä esiintyviin heilahduksiin. Lisäksi työeläkesijoittamisen tähtäin on pikemminkin vuosikymmenissä kuin vuosissa. Niin sanottu toimintapääoma on vakavaraisuuspuskuri, joka on aikanaan luotu juuri sitä varten, että se kantaa sijoitusmarkkinoiden myllerrysten ja huonojen aikojen yli. Ilmarisen toimintapääoma on hyvien sijoitusvuosien myötä kasvanut lähes viiden vuoden ajan ja on nyt yli 6,5 miljardia euroa. Suomessa työeläkkeiden riskinkanto on järjestetty siten, että sijoitusmarkkinoiden vastoinkäymiset eivät tule suoraan yksittäisen kansalaisen kannettavaksi: huonot vuodet heijastuvat tulevien vuosien työeläkemaksuun ja siihenkin vuosien yli tasoitettuna. Vain todella syvän laman seurauksena olisi syytä muuttaa käsitystä työeläkemaksun tulevasta kehityksestä pessimistisempään suuntaan. Markkinoilla on mekanisminsa, joilla ne etsivät tasapainonsa. Annetaan näiden mekanismien toimia. Jaakko Tuomikoski Varatoimitusjohtaja Ilmarisen palvelupisteitä ja yhteistyökumppaneita ovat Pohjola, A-Vakuutus, Pohjantähti ja meklarit sekä osuuspankit. LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto Reprotyö: HEKU Painopaikka: Acta Print Oy ISSN: X Painos: Painettu syyskuussa 2007

3 ilmarinen Numero 3/2007 s.10 s.4 s.8 Monikulttuurisuus on rikkaus Invalidiliiton asumispalveluyksikössä. Tuottavuus ratkaisee Suomen hyvinvoinnin, sanoo Erkki Liikanen. Vastuullisella sijoittamisella haetaan Anna Hyrskeen mukaan hyviä tuottoja pienemmällä riskillä. Talous Ikääntyvän Suomen tuottavuudesta pitää huolehtia 4 Ilmarinen Vahvan tuloksen taustalla sijoitukset ja vakuutusmyynti 6 Työeläkeraha hakee tuottoa vastuullisesti 8 Työelämä Monikulttuurinen yhteistyö toimii Invalidiliitossa 10 Työkyky Tutkimus terveyskyselystä: Riskiryhmän poissaolot vähenivät 13 Terveyskysely paljasti terveysongelmia 14 Työkokeilu madaltaa kynnystä palata työhön sairauslomalta 16 Työkykyriskien varhaisen puuttumisen malli 17 Johtamiseen pitää varata aikaa 20 Asiakas kuvassa Maria Drockilan kynttilät luovat tunnelmaa 22 Palvelut Ilmarisella kattavat sähköiset laskutuspalvelut 26 Sähköinen laskutus vaivatonta ja säästää kustannuksia 26 Info Viivästyskorko ja perustekorko ovat nousseet 18 Yrittäjä vaikuta eläkkeesi määrään 18 Milloin voi saada kansaneläkettä 19 Valitse yrityksellesi sopivin maksutapa 19 PÄÄKIRJOITUS 2 HANNU RAITTILAN KOLUMNI 7 KYSYTTYÄ 25 TERVEYSVINKKI: SILMÄJUMPPA 28 SVENSKA SIDOR 29 ASIAKASTILAISUUDET 31

4 Talous Lehtikuva Erkki Liikanen pitää eläkejärjestelmien kestokyvyn kannalta toivottavana, että osa pidentyvästä elinkaaresta kanavoituisi työelämän hyväksi. Ikääntyvän Suomen kannattaa pitää kiinni tuottavuudesta 4 Väestön ikääntymisestä kantaa tänään huolta varsin moni taho. Ei ihme, sillä ikääntymisen vaikutukset ovat kauaskantoisia ja ulottuvat laajasti yhteiskunnan eri osa-alueille, kuten talouskehitykseen ja työeläkejärjestelmään. Millä eväin Suomi selviää? TEKSTI: RAILI OKSA 3/2007 Ilmarinen Suomalaiset ikääntyvät vauhdilla, koska syntyvyys on alhainen ja keskimääräinen elinikä kasvaa. Väestön ikääntyminen onkin yksi tulevaisuuden keskeisiä haasteita. Ikärakenteen muuttuminen ei koske yksin suomalaista yhteiskuntaa vaan kyse on maailmanlaajuisesta ilmiöstä. Ikääntymisen vaikutuksia rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta pohtinut Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen arvioi Ilmarisen eläkeseminaarissa heinäkuussa, että väestön ikääntyminen ja samalla työvoiman supistuminen on merkittävä kasvua hidastava tekijä. Työvoiman supistuminen laskee investointihalukkuutta, jolloin pääomakannan kasvu hidastuu. Tämä taas johtaa tuotannon kasvun hidastumiseen. Tuottavuus on tärkeää: jos ei synny uusia investointeja ja innovaatioita, ei tapahdu myöskään kasvua. Tulevaisuudessa meidän onkin sopeuduttava siihen, että nykyisenkaltaiset kasvuluvut tuskin toistuvat, Liikanen ennustaa. Tuottavuudessa ratkaisun avain Erkki Liikanen on puhunut tuottavuuden puolesta usein aiemminkin. Jälleen kerran on tuottavuus hänen mukaansa se viisasten kivi, jolla tiukasta paikasta selvitään: Kun työikäisen väestön määrä supistuu, kansantalouden kokonaistuotanto voi ylipäänsä kasvaa vain, mikäli työn tuottavuus lisääntyy. Siksi tuottavuudesta on tärkeää pitää huolta, jotta kasvu ei pääse hyytymään. Helpommin sanottu kuin tehty. Monella alalla vaivaa jo nyt työvoimapula, ja erityisesti ammattitaitoisesta väestä on huutava puute. Mutta Liikanen ei pidä yhtälöä silti mahdottomana. Vaikka työvoiman supistuminen heikentää rahoitusmarkkinoilla volyymien kasvua, markkinoiden romahtamiseen hän ei sentään usko. Tätä käsitystä tukee myös Suomen Pankin tekemä selvitys. Ikärakenteen muutos tulee näkymään rahoitusmarkkinoilla nykyarvioiden valossa pikemminkin erityyppisten rahoitusinstrumenttien kysynnän vaihteluna kuin hintaromahduksena. Sijoituskohteiden hinnoilla on aikaa sopeutua, sillä suurten

5 Erkki Liikanen: Tulevaisuudessa meidän on sopeuduttava siihen, että nykyisenkaltaiset kasvuluvut tuskin toistuvat. ikäluokkien eläköityminen on hyvin ennakoitavissa. Luottamus eläkejärjestelmään ehkäisee ylireagointia Väestön ikääntymisen tärkeä osatekijä liittyy elinkaaren loppupäähän eli elinajanodotteen ja erityisesti eläkkeellä vietettävän ajan kasvuun. Liikanen pitää eläkejärjestelmien kestokyvyn näkökulmasta toivottavana, että osa pidentyvästä elinkaaresta kanavoituisi työelämän hyväksi. Jos ihmiset jatkaisivat töitään neljä vuotta nykyistä kauemmin, se parantaisi myös rahoituksen tasapainoa, hän toteaa. Tasapainoisen talouskehityksen kannalta hän korostaa kahta eläkejärjestelmiltä vaadittavaa ominaisuutta: läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta. Läpinäkyvyydellä Liikanen tarkoittaa sitä, että eläkejärjestelmään kuuluvat ymmärtävät, minkälaisen turvan eläkejärjestelmä heille antaa ja mitkä ovat eläketurvan kustannukset heille. Eläkejärjestelmän pitää olla myös ymmärrettävä; se ei saa eksyttää asiakasta yli- tai aliarvioimaan hänen eläketurvansa tasoa. Uskottavuus puolestaan merkitsee järjestelmän kykyä vastata kaikissa tilanteissa lupauksistaan. Jos näin tapahtuu ja ihmiset luottavat systeemiin, voidaan ehkäistä kaikenlaista ylireagointia säästämisessä ja sijoitustoiminnassa. Jos taas näin ei käy, kansalaisten usko saada kohtuullinen vastine eläkemaksuilleen horjuu, jolloin he alkavat kokea eläkemaksut veroina. Sen seurauksena kannustimet työntekoon heikkenevät ja voittaja on harmaa talous, Liikanen varoittaa. Työeläkejärjestelmä varautunut ikääntymiseen Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas kiteytti omassa puheenvuorossaan työeläkejärjestelmän kestävyyden kahteen keskeiseen tekijään: kuinka pitkään ihmiset ovat työelämässä ja miten työeläkeyhtiön sijoitustoiminta onnistuu. Työeläkejärjestelmän hän sanoo varautuneen väestön ikääntymiseen jo pitkään. Osittainen rahastointi on yksi keskeinen varautumiskeino. Lisäksi tämän vuoden alusta muuttuivat eräät eläkerahastoja koskevat säännöt ja toimintaohjeet tavalla, jonka toivotaan lisäävän rahastojen tuottoa sekä helpottavan eläkemaksun nousupainetta tulevaisuudessa. Niin ikään viimeisen 15 vuoden aikana suunnitellut ja tehdyt eläkeuudistukset ovat merkittävästi vähentäneet ikääntymisen aiheuttamaa eläkemaksujen nousupainetta. Tuoreimpana niistä on vuonna 2005 voimaan tullut suuri eläkeremontti, jonka kannustinvaikutuksista on jo saatu lupaavaa näyttöä. Kahden vuoden aikana Harri Sailas: Eläkereformin keppejä ja porkkanoita paremmin työssä jatkamiseen kannustaa työelämän laatu ja työhyvinvointi. Työelämän laatu on Harri Sailaksen mukaan ikääntyvässä Suomessa entistäkin tärkeämpi kilpailutekijä. Kuva: Jaanis Kerkis keskimääräinen eläköitymisikä on noussut 3 4 kuukautta eli 59,5 vuoteen. Eläkereformi tarjoaa keppiä ja porkkanaa Parin vuoden takaisen eläkereformin tarkoituksen Sailas pelkistää kahteen tavoitteeseen: Ensiksikin eläkeuudistuksella pyritään turvaamaan työvoiman saanti. Toiseksi, mihin Liikanenkin jo omassa puheenvuorossaan viittasi, sillä tähdätään siihen, että työssä jatketaan pidempään. Onnistuakseen tässä eläkejärjestelmä tarjoaa niin keppiä kuin porkkanaa. Tärkeimpänä houkuttimena työssä jatkamiselle on karttuman nouseminen 63 ikävuoden jälkeen 4,5 prosenttiin. Keppipuolesta taas vastaa elinaikakerroin, joka vuodesta 2010 alkaen pienellä painolla vähentää eläkkeen määrää. Sailaksen mielestä eläkeuudistus ei ollut ainoastaan perusteltu vaan myös välttämätön, sillä kasvaneen eliniän mukaisia eläkkeitä ei vanhoilla parametreilla olisi kyetty rahoittamaan. Elinaikakertoimen tarkoitus on ottaa kantaa juuri siihen, että elinajan pidentymisestä pieni osa pitäisi käyttää työntekoon. Kertoimen eläkettä pienentävän vaikutuksen voi korvata jatkamalla töitä vähän pidempään, hän täsmentää. Työelämän laatu lopulta ratkaisee Eläkereformin keppejä ja porkkanoita paremmin työssä jatkamiseen kannustaa työelämän laatu ja työhyvinvointi. Tästä on Harri Sailaksen mukaan runsaasti sekä arkielämän kokemusta että tutkittua tietoa, tuoreimpana niistä TELAn selvitys viime kesäkuulta. Yhteistä näille työelämän monille selvityksille on, että niissä esimiestyöllä ja johtamisella todetaan olevan kaikkein ratkaisevin merkitys yksilötason päätöksenteossa, jatkaako ihminen töissä vai ei. Minulla on vähän sellainen hytinä, että suomalainen johtamiskulttuuri, leadership, työpaikkojen avoimuus ja hyvä ilmapiiri, ovat asioita, joissa suomalaisella työelämällä on vielä paljon haasteita. Työelämän laatu on tulevaisuudessa myös entistä tärkeämpi kilpailutekijä, kun yritykset haluavat pitää kiinni osaavasta henkilöstöstään. Kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että yrityksen henkilöstö jaksaa pitkällä tähtäimellä tehdä tulosta ja uudistua ja että se voi hyvin, Sailas painottaa. Ilmarinen 3/2007 5

6 Ilmarinen Vahvan tuloksen taustalla sijoitukset ja vakuutusmyynti 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 0,5 0,0 Ilmarisen vakavaraisuusaste % vastuuvelasta Vakavaraisuusaste Max jälkeen Min jälkeen Ilmarisen vakavaraisuus aleni hieman kesäkuun lopulla kurssien heilahtelun seurauksena, mutta on silti edelleen erittäin korkea. Harri Sailas on tyytyväinen ensimmäiseen puolivuotiskauteensa Ilmarisen toimitusjohtajana. Oma ja kumppaneidemme aktiivinen myyntityö on tuottanut hyvää tulosta, mikä näkyy asiakasmäärien kasvuna ja markkina-asemamme vahvistumisena. Syksyllä 2005 käynnistynyt osuuspankkiyhteistyö on tuonut merkittävän vahvistuksen Ilmarisen jo muutenkin hyvään kilpailuasemaan, hän toteaa. Siirtyminen uuteen työntekijän eläkelakiin TyEL:iin sujui Ilmarisessa ongelmitta. Nyt Ilmarisessa voi vakuuttaa myös aiemmin LEL:n tai TaEL:n piiriin kuuluneen työeläketurvan. Ilmarinen menestyi katsauskaudella ennakoituakin paremmin sekä uusien TyEL- että YEL-vakuutusten myynnissä. Myös asiakkaiden siirroissa yhtiöstä toiseen Ilmarisen menestys oli erinomainen: alkuvuoden aikana tehtyjen vakuuttamispäätösten lopputuloksena Ilmarisen TyEL- ja YEL-vakuutusten lukumäärä kasvaa nettomääräisesti yli kappaleella. Kesäkuun lopussa yhtiössä oli vakuutettuna TyEL-työntekijää, ja tilapäisten työnantajien maksusuorituksia on tullut Ilmariseen yhteensä kappaletta katsauskauden aikana. Ilmarinen maksoi kesäkuussa eläkettä yhteensä eläkkeensaajalle. Tammi kesäkuussa tehtyjen uusien eläkepäätösten lukumäärä oli noin , mikä on kolme prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. 6 3/2007 Ilmarinen Sijoitusten käyville arvoille laskettu tuotto oli tammikesäkuussa 5,3 prosenttia TyEL-vakuutettujen määrä kasvoi :een Vakavaraisuus pysyi edelleen vahvana; toimintapääoma oli 6,5 miljardia euroa eli 36,2 prosenttia vakavaraisuuslaskennassa käytettävästä vastuuvelasta Kokonaistulos nousi 699 miljoonaan euroon Sijoitukset tuottivat 5,3 prosenttia Osakekurssit kehittyivät alkuvuonna suotuisasti, minkä seurauksena yhtiö teki hyvän sijoitustuloksen. Sijoitukset tuottivat puolivuotiskaudella 5,3 prosenttia ja nostivat sijoitusten arvon 24,5 miljardiin euroon. Hyvän sijoitustuloksen ansiosta kokonaistulos kohosi 699 miljoonaa euroa voitolliseksi. Ilmarinen on valitsemansa strategian mukaisesti edelleen kasvattanut osakkeiden painoa sijoituksissaan. Lisäys on toteutettu korkosijoituksia vähentämällä. Osakkeiden ja osuuksien määrä nousi 45 prosenttiin. Korkosijoitusten määrä ilman lainasaamisia oli 42 prosenttia, kiinteistösijoitusten 8 prosenttia ja lainasaamisten 5 prosenttia sijoituksista. Osakkeisiin ja osuuksiin sisältyvien hedge-rahastojen osuus oli kesäkuun lopussa 2,8 prosenttia Ilmarisen sijoituksista. Ilmarisen sijoitusten keskimääräinen vuosituotto käyville arvoille on viideltä viimeiseltä vuodelta ollut 8,4 prosenttia. Vuoden 1997 alusta lukien, jolloin työeläkeyhtiöiden sijoitustoimintaa koskevia sääntöjä muutettiin riskinottoon kannustavaan suuntaan, keskimääräinen vuosituotto on Ilmarisessa ollut 7,7 prosenttia eli reaalisesti keskimäärin 6,1 prosenttia vuodessa. Sijoitusten arvojen ja tuottojen heilahtelujen varalta puskurina toimiva toimintapääoma nousi vuoden 2006 lopun miljoonasta eurosta miljoonaan euroon. Tämä oli 36,2 prosenttia vastuuvelasta ja 2,2-kertainen vakavaraisuusrajaan verrattuna. Ilmarisen vakavaraisuus on siten edelleen hyvin korkea. Loppuvuoden sijoitusmarkkinoiden kehityksen ennakoiminen on kuitenkin vaikeaa. Rahoitusmarkkinoiden viimeaikainen hermostuneisuus on heijastunut osakemarkkinoille kurssien merkittävänä heiluntana. Mikäli luottomarkkinat eivät normalisoidu pian, alkaa epävarmuus heijastua myös reaalitalouden puolelle, jolloin on riski maailmantalouden hyvän kasvun taittumisesta. Kesäkuun lopusta Ilmarisen vakavaraisuus on hieman alentunut ja vakavaraisuusaste on vaihdellut 37,2 ja 32,3 prosentin välillä.

7 KOLUMNI Marginaalissa Kirjapainoteknisesti marginaalilla tarkoitetaan painopinnalle asemoidun tekstin ja sivun reunan väliin jäävää tyhjää tilaa. Marginaali on paperiarkista yli jäänyt tila kuin kahvikupin keraamisten laitojen sisään jäävä tyhjyys. Marginaalin käsitteestä on tullut reunalle ajautumisen ja merkityskadon vertauskuva. Kun olen kirjailija, marginalisoidun kaiken aikaa suhteessa viihteellistyvään valtakulttuuriin. Jos kirjoitan novelleja tai esseitä, olen kirjallisuuden valtavirtaan nähden marginaalissa. Talouskäsitteellisesti marginaali tarkoittaa sellaisia asioita kuin otto- ja antolainauksen välinen erotus tai ylimalkaan liiketoimesta syntyvä panoksen ja tuotoksen suhde. Marginaali on se, mitä viivan alle jää. Marginaali on talouden tarkoitus. Marginaali on omistajaosuusarvo. Marginaali on jotakin, mitä maailman pörssit henkeä pidättäen seuraavat tunnista tuntiin vuorokaudet ympäri. Marginaali voidaan käsittää myös resurssiksi. Talouden tai sotavoiman käytön yhtälöissä marginaaliset seikat ratkaisevat. Kun vastakkain on kaksi valtavan voimakasta massaa, voittaa se, jolla on käytössään enemmän voimatasapainon ylittävää reserviä, marginaalia. Jääkiekkoilijoillekin tämä on opetettu: lajin slangin peruslauseisiin kuuluu aforismi pienten marginaalien ratkaisevasta merkityksestä. Taloudessa voi olla yhdentekevää kuinka suurin panoksin ollaan liikkeellä. Valtavat investoinnit eivät välttämättä riitä. Jos kustannukset ovat yhtä suuret kuin toimintaan sidotut resurssit, on tuloksena kuumaa ilmaa ja pullanmuruja. Marginaalit ratkaisevat ja ne pyrkivät kaventumaan, kun kasvatetaan toiminnan mittakaavaa. Taistelukentällä sotavoiman määrän kasvattaminen on niin ikään merkityksetöntä, jos vastapuoli keskittää sinne joukkojaan yhtäläisesti. Taistelun lopputuloksen ratkaisee se, kumman käytössä on enemmän marginaalista voimaa, reserviä. Käsitteenä reservi merkitsee sitomatonta, vapaata voimaa. Filosofisesti marginaali onkin vapauden alue. Marginaalissa tapahtuu kaikki olennainen. Jättiläismäiset ylikansalliset yhtiöt ponnistavat voimansa äärimmilleen pärjätäkseen kovenevassa kilpailussa ja kasvattaakseen liikevoittonsa optimaaliseksi. Liikevoitto on tämän voimien jännittämisen tuloksena syntyvä marginaali. Se tuotetaan marginaalissa marginaalisin voimin. Vapaus on välttämättömyyden tajuamista. Yksi mies voi liikutella omin voimin monisatakiloisia tukkeja, jos hän toimii fysiikan lakien rajoissa käyttäen kuitenkin täysitehoisesti hyväkseen mekaniikan marginaalisia elementtejä: vipuvarren ja painopisteen suhdetta. Liiketoiminnassakin staattinen voimanponnistus voi kannatella valtavia massoja tasapainopisteessä, mutta varsinainen tulos tehdään voimankäytön dynaamisella osa-alueella marginaalisilla resursseilla. Tärkeintä silti lienee se, että voiton tekemisen pitkävaikutteiset edellytykset synnytetään marginaalialueella, joka kattaa innovaatioketjun perustutkimuksesta tuotekehittelyyn. Taloudessa tai hallinnossa vapauden alue on siellä, missä resursseja ei ole sidottu. Talouden innovaatioketjuissa ne ovat sitä sidotumpia, mitä lähemmäs tullaan kehitysprosessin päätepistettä, lopputuotetta. Mitä loitommas kaupallisesta sovelluksesta edetään sitä suuremmaksi kasvaa marginaali eli tulokselle edellytyksiä luova vapaus. Marginaalisen vapauden ääripiste on antiikkinen ihanne: luova joutilaisuus. Yksi sen sovelluksista ja ilmauksista on taide. Tällä alueella toimii myös marginaalikirjailija. Menestyäkseen talouden on syytä kiinnostua taiteen tekemisen metodeista ja lopputuloksista. Ne toteutetaan marginaalissa ja marginaalisesti. Ennen kaikkea tulisi ymmärtää taiteen tuottamiseen liittyvää talousetiikkaa. Sille taloudellinen tulos ei ole itseisarvo. Se on väline, jolla resurssoidaan taloustilinpäätöksen marginaaliin jäävää pääasiaa: taidetta. Kahvikupissa on tärkeää keskellä oleva tyhjä tila, ei kupin keraamiset reunat. Samalla tavalla talouselämässä on tärkeää sen marginaaliin jäävä alue eli elämä. Hannu Raittila Lehtikuva Ilmarinen 3/2007 7

8 Sijoitukset Työeläkeraha hakee tuottoa vastuullisesti Vastuullisella sijoittamisella haetaan hyviä tuottoja pääomille mutta pienemmällä riskillä, Anna Hyrske sanoo. 8 Vastuullisuudesta on tullut Ilmarisen sijoitustoiminnalle yhä tärkeämpi työkalu. Ilmarinen on ensimmäisenä suomalaisena yhtiönä sitoutunut noudattamaan YK:n vastuullisen sijoittamisen ohjeita. Vastuullisuusnäkökohtia työnään pohtii yhteiskuntavastuuanalyytikko Anna Hyrske. TEKSTI: RAILI OKSA 3/2007 Ilmarinen KUVAT: ESKO TUOMISTO Yhteiskuntavastuuanalyytikon tehtävät ovat kuljettaneet Anna Hyrskettä viime kesänä eri puolille Eurooppaa. Kööpenhaminassa hän edusti Ilmarista pohjoismaisille eläkesijoittajille suunnatussa konferenssissa osallistuen muun muassa vastuullista sijoittamista koskevaan paneelikeskusteluun. Tuskin hän oli saanut laukkuaan puretuksi edellisen matkan jäljiltä, kun oli jo lähdettävä uudelleen reissuun. Nyt suuntana oli Geneve, missä hän Ilmarisen puolesta allekirjoitti viime heinäkuussa YK:n vastuullista sijoittamista koskevan julistuksen. Tähän liittyvät ohjeet tosin allekirjoitettiin jo marraskuussa 2006, mutta virallinen julistus allekirjoitettiin vasta kesällä. Allekirjoituksellaan Ilmarinen on virallisesti sitoutunut noudattamaan YK:n vastuullisen sijoittamisen ohjeita. Myös yhtiön hallitus on hyväksynyt periaatteet, joten niihin on sitouduttu Ilmarisessa hyvin korkealla tasolla. Mitä on vastuullinen sijoittaminen? Ohjeen ja julistuksen allekirjoittaminen ei Anna Hyrskeen mukaan tuo Ilmarisen sijoituspolitiikkaan kovin paljon uutta, sillä näitä periaatteita on yhtiössä noudatettu ennenkin. Julkisella sitoutumisella on kuitenkin oma merkityksensä, samoin sillä, että Ilmarinen on ensimmäinen ohjeen allekirjoittanut suomalainen yhtiö. YK:n laatimien ohjeiden tarkoituksena on lisätä tietoutta vastuullisesta sijoittamisesta ja rohkaista sijoittajia ottamaan ei-taloudelliset seikat huomioon sijoituspäätöksiä tehtäessä. Hyrske tosin huomauttaa, että vastuullisuuden määritteleminen on monipiippuinen juttu. Osa sijoittajista haluaa tuoda sijoituspäätöksissään esille omia arvojaan, esimerkiksi joillakin ympäristöystävällisyys ajaa kaiken muun ohi. Toiset taas haluavat korostaa, että sijoituskohteina olevat yritykset noudattavat lainsäädäntöä ja kansainvälisiä normeja. Koska sijoittajien näkemykset vastuullisuudesta vaihtelevat suuresti, kansainvälistä standardia ei ole annettu. YK:n ohjeetkaan eivät tästä syystä pyri antamaan yksityiskohtaisia neuvoja siitä, mikä on

9 vastuullista ja mikä ei. Pikemminkin ohjeiden tarkoitus on tarjota sijoittajille työkalu rakentaa niiden avulla itselleen sopiva tapa toimia, Hyrske toteaa. Hyviä tuottoja pienemmällä riskillä Hyrskeen mukaan romukoppaan voidaan heittää se yleinen harhakäsitys, että vastuullisuus olisi silkkaa hyväntekeväisyyttä tai uhrautumista. Sellaiseen ei työeläkeyhtiöllä ole varaa. Eläkelupauksesta vakuutetuille on pidettävä kiinni kaikissa olosuhteissa, ja hyvien sijoitustuottojen metsästäminen on eläkeyhtiön yksi tärkeimmistä, ellei jopa tärkein tehtävä. Vastuullisuusnäkökohtien huomioiminen on itse asiassa riskityökalu. Sijoitusten riskit ovat sitä paremmin hallinnassa, mitä enemmän tiedetään sijoituskohteena olevasta yrityksestä, Hyrske muistuttaa ja lisää, että myös vastuullisella sijoittamisella haetaan hyviä tuottoja pääomille mutta pienemmällä riskillä. Jotkut väittävät, että vastuullisen sijoittamisen tuotot ovat pitkällä tähtäimellä jopa parempia kuin tavallisten sijoitusten. Tätä väitettä Hyrske ei kuitenkaan suoralta kädeltä ole valmis allekirjoittamaan. Väitteen todentaminen vaatii mielestäni pidempiä aikasarjoja. Sen sijaan siihen käsitykseen hyvin yhdyn, että vastuullisuuden huomioiminen sijoituksissa ei niistä ainakaan huonompia tee. Moraaliamme emme ole ulkoistaneet Vastuullisuuden arviointi on työlästä puuhaa. Ilmarinen käyttääkin oman arvopaperisalkkunsa arvioimisessa ulkopuolista asiantuntijaa, joka tarkastaa salkun kahdesti vuodessa. Yhteistyökumppanina on jo viiden vuoden ajan ollut ruotsalainen GES Investment Services. Anna Hyrske hymähtää muistaessaan erään toimittajan kysymyksen, onko Ilmarinen ulkoistanut moraalinsa käyttäessään ulkopuolista arvioitsijaa. Siitä ei todellakaan ole kysymys. Olemme ulkoistaneet tiedonhankinnan ja analysoinnin, mutta emme päätöksentekoa. Ilmarinen tekee täysin itsenäisesti päätökset siitä, pidämmekö kohteen salkussamme vai emme tai yritämmekö vaikuttaa johonkin yhtiöön sen toiminnan suunnan muuttamiseksi. Ulkopuolisen arvioitsijan käyttäminen on kustannustehokas ratkaisu. GES illä esimerkiksi on arviointia hoitamassa yli 20 työntekijää ja lähes 20 vuoden kokemus alalta. Arviointiyritykseltä saamamme raportin pohjalta olemme poistaneet salkustamme muutamia sijoituksia mutta lukuisia olemme jättäneet ostamatta. Perusteina poistoille ovat olleet muun muassa pakkotyö ja ympäristörikokset, Hyrske kertoo. Vastuullisuudesta sukeutui ammatti Yhteiskuntavastuuanalyytikolla ei ole kollegoita eläkeyhtiöissä. Toki muutkin yhtiöt huomioivat ei-taloudellisia seikkoja sijoituspäätöksissään, mutta päätoimenaan näitä asioita miettiviä ei tietääkseni muilla institutionaalisilla sijoittajilla ole, jo lähes seitsemän vuotta Ilmarisessa näitä asioita pohtinut Anna Hyrske sanoo. Käytännössä yhteiskuntavastuunanalyytikon työ on muotoutunut vastuullisen sijoittamisen koordinoinniksi pääpainon ollessa yhtiön arvopaperisijoituksissa. Tehtäviin kuuluu lisäksi muun muassa omistusten seuraamista ja analysointia, omistajapolitiikan pitämistä ajan tasalla sekä osallistumista erilaisiin seminaareihin ja konferensseihin. Nykyiseen tehtäväänsä Hyrske ajautui sattuman kautta. Toimiessaan analyytikkona korkosijoituspuolella hän huomasi, että Ilmariselta puuttuivat kriteerit, mitä yhtiöitä se voi ottaa sijoituksiinsa ja mitä ei. Otettuaan asian puheeksi silloisen sijoitusjohtaja Eero Heliövaaran kanssa tämä oli todennut: Anna, siinä sinulle on tehtävä. Tee meille sellaiset säännöt. Ja Annahan teki, ja teki samalla lopputyönsäkin Hankenille. Hänen gradunsa aiheena oli Ei-taloudelliset seikat sijoituspäätöksissä, case Ilmarinen. YK:n vastuullisen sijoittamisen ohjeet Institutionaalisina sijoittajina tehtävämme on toimia pitkällä tähtäimellä edunsaajiemme parhaaksi. Uskomme, että ympäristöarvot ja sosiaaliset arvot sekä hyvä hallintotapa (ESG Environment, Social and Corporate Governance) vaikuttavat pitkällä tähtäimellä sijoitussalkun tuottoon. Mielestämme näiden ohjeiden seuraaminen auttaa yhtiöitä paremmin ymmärtämään yhteiskunnan laajemmat tavoitteet. Siksi, kun varainhoidon vastuumme niin sallivat, sitoudumme seuraaviin ohjeisiin: 1. Huomioimme ESG-asioita sijoitusanalyyseissamme ja sijoituspäätösten tekemisessä. 2. Aiomme olla aktiivisia omistajia ja sisällytämme ESG-asioita omistajapolitiikkaamme. 3. Toivomme ESG-asioiden raportoimista niiltä yhtiöiltä ja yhteisöiltä, joihin sijoitamme. 4. Lisäämme näiden ohjeiden käyttöä ja ymmärtämistä rahoitusalalla. 5. Aiomme työskennellä yhdessä lisätäksemme näiden ohjeiden tehokkuutta. 6. Aiomme raportoida toimistamme ja kehityksestämme ESG-asioissa. Vapaa käännös alkuperäistekstistä Principles for Responsible Investment. Ilmarinen allekirjoitti ensimmäisenä suomalaisyhtiönä YK:n vastuullisen sijoittamisen ohjeet. Ilmarinen 3/2007 9

10 Palkkaisitko maahanmuuttajan? Kyllä vain, vastataan Invalidiliiton asumispalveluyksiköstä. Esimerkiksi Porslahden palvelutalossa Helsingissä jo noin 10 prosenttia työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia. Kävimme kysymässä, miltä työskentely monikulttuurisessa ympäristössä tuntuu. Raimo Tenhunen saa Princess Kingin huononakin päivänä hyvälle tuulelle.

11 Työelämä TEKSTI: EEVA HUKKA KUVAT: ESKO TUOMISTO Meillä työskentelevien ulkomaalaisten innokkuus tehdä töitä on silmiinpistävä, Anne Jänkälä ja Arto Nyström kertovat. Invalidiliiton asumispalveluyksikkö tarjoaa nimensä mukaisesti asumispalveluja sellaisille henkilöille, jotka eivät vamman tai sairauden vuoksi pysty elämään itsenäisesti ilman apua. Liitolla on ympäri Suomea asuntoja, joissa on henkilökuntaa paikalla 24 tuntia vuorokaudessa: asukkaita autetaan pukemisessa, syömisessä, peseytymisessä ja muissa arkipäivän askareissa, jotka ovat meille toimintakykyisille itsestäänselvyyksiä, mutta voivat olla vammautuneille henkilöille ylipääsemättömiä haasteita. Asukkaita ovat auttamassa yötä päivää kolmessa vuorossa avustajat, joista useimmat ovat lähihoitajia. Lisäksi päiväsaikaan on paikalla toimintaterapeutti sekä keittiöhenkilökuntaa ja ruokasalissa avustavia työntekijöitä. Vahva työmotivaatio Kuten hoitoalalla yleensä, työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät Invalidiliiton asumispalveluissakaan aina kohtaa. Varsinkin Helsinkiin on ollut ajoittain vaikea saada henkilöstöä, sillä pääkaupungin asumiskustannukset ovat liian korkeat monille alan ihmisille, jotka muuten olisivat näistä töistä kiinnostuneita. Pieni palkka ja raskas työ on vaikea yhtälö. Yhtenä ratkaisuna työvoimapulaan Invalidiliittoon on palkattu viime aikoina yhä enemmän ulkomaalaistaustaista henkilöstöä. Esimerkiksi Porslahden asumispalveluyksikössä Helsingin Vuosaaressa työskentelee gambialainen, virolainen, irakilainen ja kosovolainen työntekijä. Heidän lisäkseen myös muita ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä on tullut ja mennyt, sillä Virolainen Kristi Viilip (oik.) ja muut ulkomaalaiset työkaverit tuovat Tea Öholmin, Anna-Maria Härkösen ja Heikki Kuosmasen mielestä vaihtelua ja raikkautta työyhteisöön. alalle on tyypillistä melko suuri vaihtuvuus sekä sijaisuudet ja opintoihin kuuluvat harjoittelujaksot. Miten monikulttuurinen yhteistyö toimii Invalidiliitossa käytännössä? Pääkaupunkiseudun asumispalveluista vastaava johtaja Arto Nyström sekä Porslahdessa lähiesimiehenä toimiva asumispalveluvastaava Anne Jänkälä vakuuttavat yhteen ääneen, että heidän kokemuksensa ovat hyvin positiivisia. Ulkomaalaiset työntekijät ovat soljahtaneet mukaan porukkaan ilman ihmeempiä ponnisteluja. Porslahdessa ei ole järjestetty kursseja, valmennusta, keskusteluja tai tehty ohjeita esimiehille, koska kaikki toimii hyvin ilmankin. Meillä jokainen työntekijä on työntekijä, ja kaikkia kohdellaan samalla tavalla. Ihmisten taustat eivät oikeastaan kuulu tähän kuvioon, Arto Nyström selventää tapaa, jolla Invalidiliitossa on lähestytty monimuotoisuutta ja sen johtamista. Esimiehetkään eivät välttämättä edes tiedä, mistä maasta kukakin on kotoisin. Olennaista on vain se, miten työt sujuvat. Ja siinä ei totisesti ole valittamista päinvastoin. Anne Jänkälä kertoo, että osa heidän ulkomaalaisista työntekijöistään ei tahtonut alkuvaiheessa lähteä edes kotiin työajan päätyttyä, vaan heille piti moneen kertaan sanoa, että nyt saa lähteä. Tämä on varmaan suurin asia, jonka olemme huomanneet. Halu ja innokkuus tehdä töitä on todella silmiinpistävä, Arto Nyström kuvailee heillä työskentelevien ulkomaalaisten suhtautumista työntekoon. Miksi vanhempia ei kunnioiteta? Vahvaan työmotivaatioon näyttää tässä tapauksessa liittyvän myös todella vilpitön halu auttaa. Sitä ei voi olla huomaamatta, kun keskustelee vaikkapa irakilaisen Duah Al-Kirssanin kanssa, joka on asunut Suomessa 5-vuotiaasta asti. Nyt hän on koulussa yläasteella ja on tullut Porslahteen kesätöihin auttamaan ruokasalissa. Tämä työpaikka on Duahin ensimmäinen, ja se löytyi ilmaisjakelulehdestä. Näin ilmoituksen ja soitin tänne pomolle, että minä ja mun kaveri halutaan tulla tänne töihin, Duah vastaa kysymykseen siitä, miten hän päätyi kesätyöpaikkaansa. Se kaveri, johon Duah viittaa, on kosovolai- Ilmarinen 3/

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA. Anna Hyrske 10.04.2013

ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA. Anna Hyrske 10.04.2013 ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA Anna Hyrske 10.04.2013 HUOLEHDIMME LÄHES 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL 37 500 yritystä YEL 58 800 yrittäjää Työeläkemaksut Eläkkeiden maksuun

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ILMARISEN VUOSI Ennakkotiedot / lehdistötilaisuus klo 9.30 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN VUOSI Ennakkotiedot / lehdistötilaisuus klo 9.30 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN VUOSI 2012 Ennakkotiedot / lehdistötilaisuus 23.1.2013 klo 9.30 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2012 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 7,4 prosenttia Sijoitusomaisuuden

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015 Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 1 SIJOITUSTUOTTO ERINOMAINEN Tammi maaliskuu 2015 Sijoitustuotto 7,1 % Osakesijoitusten tuotto 14,9 % Korkosijoitusten tuotto 1,2 % Kiinteistösijoitusten

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q1 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q1 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q1 / 2012 Lehdistötilaisuus 26.4.2012 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA Tammi-maaliskuun sijoitustuotto nousi 5,1 prosenttiin erityisesti osakesijoitusten

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA Kuntoutuspäivät 7.6.2018 Ylilääkäri Maija Haanpää TYÖELÄKEKUNTOUTUS = TYÖELÄKEYHTIÖN JÄRJESTÄMÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Puolivuotiskatsaus

Puolivuotiskatsaus 1 Puolivuotiskatsaus 1.1. 30.6.2019 Avainluvut Sijoitusten tuotto 6,9 % Sijoitusten markkina-arvo, 46,5 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 11,0 mrd. 2 Sijoitusten arvo nousi 46,5 miljardiin euroon 3 Varmalla tuottoisa

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014 Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteralla vakaa alkuvuosi Sijoitusten markkina-arvo 5,7 miljardia euroa (5,6 mrd. ) ja tuotto 3,4 % (-0,7 %) Vakavaraisuus

Lisätiedot

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ 18.5.217 SELVITIMME SYITÄ, MIKSI OSITTAINEN VANHUUSELÄKE ON SUOSITTU Osittainen vanhuuseläke on ollut suosittu eläkelaji ja saimme neljännesvuodessa enemmän

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2012 Lehdistötilaisuus 17.10.2012 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUUSTA 2012 Sijoitustuotto 5,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Tilinpäätös

Tilinpäätös Tilinpäätös 2013 13.2.2014 Hyvä sijoitustulos nosti vakavaraisuuden ennätyskorkeaksi Sijoitusten kokonaistuotto 3,2 miljardia euroa eli 9,0 % Sijoitusten markkina-arvo 37,7 miljardia euroa Paras tuotto

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Hankintaseminaari Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Etera on työeläkkeiden osaaja Etera on asiakkaiden omistama keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Vakuutamme yksityisyrittäjistä

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Etera alkuvuonna 2010 Vakuutusmaksutulo kääntyi kasvuun Uusien TyEL-vakuutusten myynti kasvoi Sijoitukset tuottivat 2,6 % Vakavaraisuus vahvistui ja kokonaistulos

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Sairauslomien omailmoituskäytännöt työpaikoilla

Sairauslomien omailmoituskäytännöt työpaikoilla Sairauslomien omailmoituskäytännöt työpaikoilla Kyselytutkimus keväällä 2017 Vastaajia 320 1.1.2015, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, Osasto/Laatija, www.teamliitto.fi 1 Kysely sairausloman omailmoituksen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 1 SIJOITUSTUOTTO HYVÄLLÄ TASOLLA Tammi syyskuu 2014 Sijoitustuotto 5,7 % Osakesijoitusten tuotto 8,8 % Korkosijoitusten tuotto 3,1 % Kiinteistösijoitusten tuotto

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Tehyn. avain- sanat. päättäjille Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015 Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OSAKEKURSSIEN LASKU HEIJASTUI SIJOITUSTUOTTOON Tammi syyskuu 2015 Sijoitustuotto 3,1 % Osakesijoitusten tuotto

Lisätiedot

VALMENTAVA JOHTAMINEN. Red Cross Ambassadors Timo Ritakallio,

VALMENTAVA JOHTAMINEN. Red Cross Ambassadors Timo Ritakallio, VALMENTAVA JOHTAMINEN Red Cross Ambassadors 15.11.2017 Timo Ritakallio, toimitusjohtaja @ritakti AGENDA Tervetuloa Ilmariseen! Valmentava johtaminen tukee menestystä Energisoiva työyhteisö HUOLEHDIMME

Lisätiedot

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Kuntoutusakatemia 29.11.2011 Outi Antila Työeläkejärjestelmän haasteita Eliniän odotteen kasvu Työurien pidentyminen Rahoitus ja vakavaraisuus Sukupolvien

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu 1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.

Lisätiedot

26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee

26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee 26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee Helena Alkula, palvelupäällikkö, Varma Elina Juth, palvelupäällikkö, Varma Arja Iisakkala, asiakaspalvelupäällikkö, Varma 30 Työnantaja työterveyshuolto:

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Parempi suunnitelma varoillesi

Parempi suunnitelma varoillesi Parempi suunnitelma varoillesi xx.xx.2014 Presentation name / Author 16.9.2014 2 Tapaamisessa tänään 1. Esittäytyminen 2. Oma tilanteesi 3. Omat tavoitteesi 4. Ratkaisumme sinun tarpeisiisi 5. Päätökset

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot