ilmarinen Harrastuksesta syntyi kynttiläpaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ilmarinen Harrastuksesta syntyi kynttiläpaja"

Transkriptio

1 ilmarinen Ilmarisen asiakaslehti Harrastuksesta syntyi kynttiläpaja Ikääntyvä Suomi ja tuottavuus Monikulttuurisuus rikastuttaa työtä Keinoja sairauslomien vähenemiseen Ilmoittaudu syksyn tilaisuuksiin!

2 KANNEN KUVA : ESKO TUOMISTO ilmarinen Ilmarisen asiakaslehti Pääkirjoitus Epävarmuutta ilmassa? Harrastuksesta syntyi kynttiläpaja Ikääntyvä Suomi ja tuottavuus Monikulttuurisuus rikastuttaa työtä Keinoja sairauslomien vähenemiseen Ilmoittaudu syksyn tilaisuuksiin! JULKAISIJA: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Satu Mehtälä TOIMITTAJAT: Eeva Hukka, Sami Kelhä, Raili Oksa, Eila Parkkonen TOIMITUSKUNTA: Pirkko Auvinen, Kati Huoponen, Anne Koivula, Jani Mikkola, Esko Torsti, Paula Ojala-Ruuth, Ulla Pihlajamäki, Jouni Saarinen, Jaakko Tuomikoski KÄYNTIOSOITE: Porkkalankatu 1, Helsinki POSTIOSOITE: Ilmarinen Puhelin Faksi INTERNET: SÄHKÖPOSTI: ASIAKASTIETOJEN MUUTOKSET: Vuoden 2007 puoliväli saavutettiin niin Ilmarisen kuin koko työeläkejärjestelmänkin kannalta myönteisissä merkeissä. Ilmarisen vakuutuskanta kasvoi ja sijoitukset tuottivat puolelta vuodelta runsaat viisi prosenttia. Luku ei tällä kertaa ole työeläkealan paras, mutta edustaa kuitenkin runsaan kymmenen prosentin vuotuista tuottotahtia. Ilmarisen alkuvuodesta kerrotaan tarkemmin sivulla kuusi. Koko kansantaloudessakin jatkuivat työeläkkeiden rahoituksen kannalta myönteiset trendit. Työllisyyden paraneminen jatkui erityisesti työvoiman varttuneemmassa päässä. Kaikki ei ole kuitenkaan pelkkää ilosanomaa. Yhdysvaltojen asuntoluottomarkkinoilta alkanut epävarmuus on alkusyksyn aikana aiheuttanut merkittävää hermostuneisuutta rahoitusmarkkinoilla. Jos luottomarkkinoiden kiristynyt tilanne pitkittyy, se voi heijastua myös terveiden yritysten rahoitusmahdollisuuksiin ja ennen pitkää heikentää maailmantalouden kehitystä. Työeläkkeiden rahoitusperiaatteet on kuitenkin rakennettu varautuen markkinoilla väistämättä esiintyviin heilahduksiin. Lisäksi työeläkesijoittamisen tähtäin on pikemminkin vuosikymmenissä kuin vuosissa. Niin sanottu toimintapääoma on vakavaraisuuspuskuri, joka on aikanaan luotu juuri sitä varten, että se kantaa sijoitusmarkkinoiden myllerrysten ja huonojen aikojen yli. Ilmarisen toimintapääoma on hyvien sijoitusvuosien myötä kasvanut lähes viiden vuoden ajan ja on nyt yli 6,5 miljardia euroa. Suomessa työeläkkeiden riskinkanto on järjestetty siten, että sijoitusmarkkinoiden vastoinkäymiset eivät tule suoraan yksittäisen kansalaisen kannettavaksi: huonot vuodet heijastuvat tulevien vuosien työeläkemaksuun ja siihenkin vuosien yli tasoitettuna. Vain todella syvän laman seurauksena olisi syytä muuttaa käsitystä työeläkemaksun tulevasta kehityksestä pessimistisempään suuntaan. Markkinoilla on mekanisminsa, joilla ne etsivät tasapainonsa. Annetaan näiden mekanismien toimia. Jaakko Tuomikoski Varatoimitusjohtaja Ilmarisen palvelupisteitä ja yhteistyökumppaneita ovat Pohjola, A-Vakuutus, Pohjantähti ja meklarit sekä osuuspankit. LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto Reprotyö: HEKU Painopaikka: Acta Print Oy ISSN: X Painos: Painettu syyskuussa 2007

3 ilmarinen Numero 3/2007 s.10 s.4 s.8 Monikulttuurisuus on rikkaus Invalidiliiton asumispalveluyksikössä. Tuottavuus ratkaisee Suomen hyvinvoinnin, sanoo Erkki Liikanen. Vastuullisella sijoittamisella haetaan Anna Hyrskeen mukaan hyviä tuottoja pienemmällä riskillä. Talous Ikääntyvän Suomen tuottavuudesta pitää huolehtia 4 Ilmarinen Vahvan tuloksen taustalla sijoitukset ja vakuutusmyynti 6 Työeläkeraha hakee tuottoa vastuullisesti 8 Työelämä Monikulttuurinen yhteistyö toimii Invalidiliitossa 10 Työkyky Tutkimus terveyskyselystä: Riskiryhmän poissaolot vähenivät 13 Terveyskysely paljasti terveysongelmia 14 Työkokeilu madaltaa kynnystä palata työhön sairauslomalta 16 Työkykyriskien varhaisen puuttumisen malli 17 Johtamiseen pitää varata aikaa 20 Asiakas kuvassa Maria Drockilan kynttilät luovat tunnelmaa 22 Palvelut Ilmarisella kattavat sähköiset laskutuspalvelut 26 Sähköinen laskutus vaivatonta ja säästää kustannuksia 26 Info Viivästyskorko ja perustekorko ovat nousseet 18 Yrittäjä vaikuta eläkkeesi määrään 18 Milloin voi saada kansaneläkettä 19 Valitse yrityksellesi sopivin maksutapa 19 PÄÄKIRJOITUS 2 HANNU RAITTILAN KOLUMNI 7 KYSYTTYÄ 25 TERVEYSVINKKI: SILMÄJUMPPA 28 SVENSKA SIDOR 29 ASIAKASTILAISUUDET 31

4 Talous Lehtikuva Erkki Liikanen pitää eläkejärjestelmien kestokyvyn kannalta toivottavana, että osa pidentyvästä elinkaaresta kanavoituisi työelämän hyväksi. Ikääntyvän Suomen kannattaa pitää kiinni tuottavuudesta 4 Väestön ikääntymisestä kantaa tänään huolta varsin moni taho. Ei ihme, sillä ikääntymisen vaikutukset ovat kauaskantoisia ja ulottuvat laajasti yhteiskunnan eri osa-alueille, kuten talouskehitykseen ja työeläkejärjestelmään. Millä eväin Suomi selviää? TEKSTI: RAILI OKSA 3/2007 Ilmarinen Suomalaiset ikääntyvät vauhdilla, koska syntyvyys on alhainen ja keskimääräinen elinikä kasvaa. Väestön ikääntyminen onkin yksi tulevaisuuden keskeisiä haasteita. Ikärakenteen muuttuminen ei koske yksin suomalaista yhteiskuntaa vaan kyse on maailmanlaajuisesta ilmiöstä. Ikääntymisen vaikutuksia rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta pohtinut Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen arvioi Ilmarisen eläkeseminaarissa heinäkuussa, että väestön ikääntyminen ja samalla työvoiman supistuminen on merkittävä kasvua hidastava tekijä. Työvoiman supistuminen laskee investointihalukkuutta, jolloin pääomakannan kasvu hidastuu. Tämä taas johtaa tuotannon kasvun hidastumiseen. Tuottavuus on tärkeää: jos ei synny uusia investointeja ja innovaatioita, ei tapahdu myöskään kasvua. Tulevaisuudessa meidän onkin sopeuduttava siihen, että nykyisenkaltaiset kasvuluvut tuskin toistuvat, Liikanen ennustaa. Tuottavuudessa ratkaisun avain Erkki Liikanen on puhunut tuottavuuden puolesta usein aiemminkin. Jälleen kerran on tuottavuus hänen mukaansa se viisasten kivi, jolla tiukasta paikasta selvitään: Kun työikäisen väestön määrä supistuu, kansantalouden kokonaistuotanto voi ylipäänsä kasvaa vain, mikäli työn tuottavuus lisääntyy. Siksi tuottavuudesta on tärkeää pitää huolta, jotta kasvu ei pääse hyytymään. Helpommin sanottu kuin tehty. Monella alalla vaivaa jo nyt työvoimapula, ja erityisesti ammattitaitoisesta väestä on huutava puute. Mutta Liikanen ei pidä yhtälöä silti mahdottomana. Vaikka työvoiman supistuminen heikentää rahoitusmarkkinoilla volyymien kasvua, markkinoiden romahtamiseen hän ei sentään usko. Tätä käsitystä tukee myös Suomen Pankin tekemä selvitys. Ikärakenteen muutos tulee näkymään rahoitusmarkkinoilla nykyarvioiden valossa pikemminkin erityyppisten rahoitusinstrumenttien kysynnän vaihteluna kuin hintaromahduksena. Sijoituskohteiden hinnoilla on aikaa sopeutua, sillä suurten

5 Erkki Liikanen: Tulevaisuudessa meidän on sopeuduttava siihen, että nykyisenkaltaiset kasvuluvut tuskin toistuvat. ikäluokkien eläköityminen on hyvin ennakoitavissa. Luottamus eläkejärjestelmään ehkäisee ylireagointia Väestön ikääntymisen tärkeä osatekijä liittyy elinkaaren loppupäähän eli elinajanodotteen ja erityisesti eläkkeellä vietettävän ajan kasvuun. Liikanen pitää eläkejärjestelmien kestokyvyn näkökulmasta toivottavana, että osa pidentyvästä elinkaaresta kanavoituisi työelämän hyväksi. Jos ihmiset jatkaisivat töitään neljä vuotta nykyistä kauemmin, se parantaisi myös rahoituksen tasapainoa, hän toteaa. Tasapainoisen talouskehityksen kannalta hän korostaa kahta eläkejärjestelmiltä vaadittavaa ominaisuutta: läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta. Läpinäkyvyydellä Liikanen tarkoittaa sitä, että eläkejärjestelmään kuuluvat ymmärtävät, minkälaisen turvan eläkejärjestelmä heille antaa ja mitkä ovat eläketurvan kustannukset heille. Eläkejärjestelmän pitää olla myös ymmärrettävä; se ei saa eksyttää asiakasta yli- tai aliarvioimaan hänen eläketurvansa tasoa. Uskottavuus puolestaan merkitsee järjestelmän kykyä vastata kaikissa tilanteissa lupauksistaan. Jos näin tapahtuu ja ihmiset luottavat systeemiin, voidaan ehkäistä kaikenlaista ylireagointia säästämisessä ja sijoitustoiminnassa. Jos taas näin ei käy, kansalaisten usko saada kohtuullinen vastine eläkemaksuilleen horjuu, jolloin he alkavat kokea eläkemaksut veroina. Sen seurauksena kannustimet työntekoon heikkenevät ja voittaja on harmaa talous, Liikanen varoittaa. Työeläkejärjestelmä varautunut ikääntymiseen Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas kiteytti omassa puheenvuorossaan työeläkejärjestelmän kestävyyden kahteen keskeiseen tekijään: kuinka pitkään ihmiset ovat työelämässä ja miten työeläkeyhtiön sijoitustoiminta onnistuu. Työeläkejärjestelmän hän sanoo varautuneen väestön ikääntymiseen jo pitkään. Osittainen rahastointi on yksi keskeinen varautumiskeino. Lisäksi tämän vuoden alusta muuttuivat eräät eläkerahastoja koskevat säännöt ja toimintaohjeet tavalla, jonka toivotaan lisäävän rahastojen tuottoa sekä helpottavan eläkemaksun nousupainetta tulevaisuudessa. Niin ikään viimeisen 15 vuoden aikana suunnitellut ja tehdyt eläkeuudistukset ovat merkittävästi vähentäneet ikääntymisen aiheuttamaa eläkemaksujen nousupainetta. Tuoreimpana niistä on vuonna 2005 voimaan tullut suuri eläkeremontti, jonka kannustinvaikutuksista on jo saatu lupaavaa näyttöä. Kahden vuoden aikana Harri Sailas: Eläkereformin keppejä ja porkkanoita paremmin työssä jatkamiseen kannustaa työelämän laatu ja työhyvinvointi. Työelämän laatu on Harri Sailaksen mukaan ikääntyvässä Suomessa entistäkin tärkeämpi kilpailutekijä. Kuva: Jaanis Kerkis keskimääräinen eläköitymisikä on noussut 3 4 kuukautta eli 59,5 vuoteen. Eläkereformi tarjoaa keppiä ja porkkanaa Parin vuoden takaisen eläkereformin tarkoituksen Sailas pelkistää kahteen tavoitteeseen: Ensiksikin eläkeuudistuksella pyritään turvaamaan työvoiman saanti. Toiseksi, mihin Liikanenkin jo omassa puheenvuorossaan viittasi, sillä tähdätään siihen, että työssä jatketaan pidempään. Onnistuakseen tässä eläkejärjestelmä tarjoaa niin keppiä kuin porkkanaa. Tärkeimpänä houkuttimena työssä jatkamiselle on karttuman nouseminen 63 ikävuoden jälkeen 4,5 prosenttiin. Keppipuolesta taas vastaa elinaikakerroin, joka vuodesta 2010 alkaen pienellä painolla vähentää eläkkeen määrää. Sailaksen mielestä eläkeuudistus ei ollut ainoastaan perusteltu vaan myös välttämätön, sillä kasvaneen eliniän mukaisia eläkkeitä ei vanhoilla parametreilla olisi kyetty rahoittamaan. Elinaikakertoimen tarkoitus on ottaa kantaa juuri siihen, että elinajan pidentymisestä pieni osa pitäisi käyttää työntekoon. Kertoimen eläkettä pienentävän vaikutuksen voi korvata jatkamalla töitä vähän pidempään, hän täsmentää. Työelämän laatu lopulta ratkaisee Eläkereformin keppejä ja porkkanoita paremmin työssä jatkamiseen kannustaa työelämän laatu ja työhyvinvointi. Tästä on Harri Sailaksen mukaan runsaasti sekä arkielämän kokemusta että tutkittua tietoa, tuoreimpana niistä TELAn selvitys viime kesäkuulta. Yhteistä näille työelämän monille selvityksille on, että niissä esimiestyöllä ja johtamisella todetaan olevan kaikkein ratkaisevin merkitys yksilötason päätöksenteossa, jatkaako ihminen töissä vai ei. Minulla on vähän sellainen hytinä, että suomalainen johtamiskulttuuri, leadership, työpaikkojen avoimuus ja hyvä ilmapiiri, ovat asioita, joissa suomalaisella työelämällä on vielä paljon haasteita. Työelämän laatu on tulevaisuudessa myös entistä tärkeämpi kilpailutekijä, kun yritykset haluavat pitää kiinni osaavasta henkilöstöstään. Kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että yrityksen henkilöstö jaksaa pitkällä tähtäimellä tehdä tulosta ja uudistua ja että se voi hyvin, Sailas painottaa. Ilmarinen 3/2007 5

6 Ilmarinen Vahvan tuloksen taustalla sijoitukset ja vakuutusmyynti 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 0,5 0,0 Ilmarisen vakavaraisuusaste % vastuuvelasta Vakavaraisuusaste Max jälkeen Min jälkeen Ilmarisen vakavaraisuus aleni hieman kesäkuun lopulla kurssien heilahtelun seurauksena, mutta on silti edelleen erittäin korkea. Harri Sailas on tyytyväinen ensimmäiseen puolivuotiskauteensa Ilmarisen toimitusjohtajana. Oma ja kumppaneidemme aktiivinen myyntityö on tuottanut hyvää tulosta, mikä näkyy asiakasmäärien kasvuna ja markkina-asemamme vahvistumisena. Syksyllä 2005 käynnistynyt osuuspankkiyhteistyö on tuonut merkittävän vahvistuksen Ilmarisen jo muutenkin hyvään kilpailuasemaan, hän toteaa. Siirtyminen uuteen työntekijän eläkelakiin TyEL:iin sujui Ilmarisessa ongelmitta. Nyt Ilmarisessa voi vakuuttaa myös aiemmin LEL:n tai TaEL:n piiriin kuuluneen työeläketurvan. Ilmarinen menestyi katsauskaudella ennakoituakin paremmin sekä uusien TyEL- että YEL-vakuutusten myynnissä. Myös asiakkaiden siirroissa yhtiöstä toiseen Ilmarisen menestys oli erinomainen: alkuvuoden aikana tehtyjen vakuuttamispäätösten lopputuloksena Ilmarisen TyEL- ja YEL-vakuutusten lukumäärä kasvaa nettomääräisesti yli kappaleella. Kesäkuun lopussa yhtiössä oli vakuutettuna TyEL-työntekijää, ja tilapäisten työnantajien maksusuorituksia on tullut Ilmariseen yhteensä kappaletta katsauskauden aikana. Ilmarinen maksoi kesäkuussa eläkettä yhteensä eläkkeensaajalle. Tammi kesäkuussa tehtyjen uusien eläkepäätösten lukumäärä oli noin , mikä on kolme prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. 6 3/2007 Ilmarinen Sijoitusten käyville arvoille laskettu tuotto oli tammikesäkuussa 5,3 prosenttia TyEL-vakuutettujen määrä kasvoi :een Vakavaraisuus pysyi edelleen vahvana; toimintapääoma oli 6,5 miljardia euroa eli 36,2 prosenttia vakavaraisuuslaskennassa käytettävästä vastuuvelasta Kokonaistulos nousi 699 miljoonaan euroon Sijoitukset tuottivat 5,3 prosenttia Osakekurssit kehittyivät alkuvuonna suotuisasti, minkä seurauksena yhtiö teki hyvän sijoitustuloksen. Sijoitukset tuottivat puolivuotiskaudella 5,3 prosenttia ja nostivat sijoitusten arvon 24,5 miljardiin euroon. Hyvän sijoitustuloksen ansiosta kokonaistulos kohosi 699 miljoonaa euroa voitolliseksi. Ilmarinen on valitsemansa strategian mukaisesti edelleen kasvattanut osakkeiden painoa sijoituksissaan. Lisäys on toteutettu korkosijoituksia vähentämällä. Osakkeiden ja osuuksien määrä nousi 45 prosenttiin. Korkosijoitusten määrä ilman lainasaamisia oli 42 prosenttia, kiinteistösijoitusten 8 prosenttia ja lainasaamisten 5 prosenttia sijoituksista. Osakkeisiin ja osuuksiin sisältyvien hedge-rahastojen osuus oli kesäkuun lopussa 2,8 prosenttia Ilmarisen sijoituksista. Ilmarisen sijoitusten keskimääräinen vuosituotto käyville arvoille on viideltä viimeiseltä vuodelta ollut 8,4 prosenttia. Vuoden 1997 alusta lukien, jolloin työeläkeyhtiöiden sijoitustoimintaa koskevia sääntöjä muutettiin riskinottoon kannustavaan suuntaan, keskimääräinen vuosituotto on Ilmarisessa ollut 7,7 prosenttia eli reaalisesti keskimäärin 6,1 prosenttia vuodessa. Sijoitusten arvojen ja tuottojen heilahtelujen varalta puskurina toimiva toimintapääoma nousi vuoden 2006 lopun miljoonasta eurosta miljoonaan euroon. Tämä oli 36,2 prosenttia vastuuvelasta ja 2,2-kertainen vakavaraisuusrajaan verrattuna. Ilmarisen vakavaraisuus on siten edelleen hyvin korkea. Loppuvuoden sijoitusmarkkinoiden kehityksen ennakoiminen on kuitenkin vaikeaa. Rahoitusmarkkinoiden viimeaikainen hermostuneisuus on heijastunut osakemarkkinoille kurssien merkittävänä heiluntana. Mikäli luottomarkkinat eivät normalisoidu pian, alkaa epävarmuus heijastua myös reaalitalouden puolelle, jolloin on riski maailmantalouden hyvän kasvun taittumisesta. Kesäkuun lopusta Ilmarisen vakavaraisuus on hieman alentunut ja vakavaraisuusaste on vaihdellut 37,2 ja 32,3 prosentin välillä.

7 KOLUMNI Marginaalissa Kirjapainoteknisesti marginaalilla tarkoitetaan painopinnalle asemoidun tekstin ja sivun reunan väliin jäävää tyhjää tilaa. Marginaali on paperiarkista yli jäänyt tila kuin kahvikupin keraamisten laitojen sisään jäävä tyhjyys. Marginaalin käsitteestä on tullut reunalle ajautumisen ja merkityskadon vertauskuva. Kun olen kirjailija, marginalisoidun kaiken aikaa suhteessa viihteellistyvään valtakulttuuriin. Jos kirjoitan novelleja tai esseitä, olen kirjallisuuden valtavirtaan nähden marginaalissa. Talouskäsitteellisesti marginaali tarkoittaa sellaisia asioita kuin otto- ja antolainauksen välinen erotus tai ylimalkaan liiketoimesta syntyvä panoksen ja tuotoksen suhde. Marginaali on se, mitä viivan alle jää. Marginaali on talouden tarkoitus. Marginaali on omistajaosuusarvo. Marginaali on jotakin, mitä maailman pörssit henkeä pidättäen seuraavat tunnista tuntiin vuorokaudet ympäri. Marginaali voidaan käsittää myös resurssiksi. Talouden tai sotavoiman käytön yhtälöissä marginaaliset seikat ratkaisevat. Kun vastakkain on kaksi valtavan voimakasta massaa, voittaa se, jolla on käytössään enemmän voimatasapainon ylittävää reserviä, marginaalia. Jääkiekkoilijoillekin tämä on opetettu: lajin slangin peruslauseisiin kuuluu aforismi pienten marginaalien ratkaisevasta merkityksestä. Taloudessa voi olla yhdentekevää kuinka suurin panoksin ollaan liikkeellä. Valtavat investoinnit eivät välttämättä riitä. Jos kustannukset ovat yhtä suuret kuin toimintaan sidotut resurssit, on tuloksena kuumaa ilmaa ja pullanmuruja. Marginaalit ratkaisevat ja ne pyrkivät kaventumaan, kun kasvatetaan toiminnan mittakaavaa. Taistelukentällä sotavoiman määrän kasvattaminen on niin ikään merkityksetöntä, jos vastapuoli keskittää sinne joukkojaan yhtäläisesti. Taistelun lopputuloksen ratkaisee se, kumman käytössä on enemmän marginaalista voimaa, reserviä. Käsitteenä reservi merkitsee sitomatonta, vapaata voimaa. Filosofisesti marginaali onkin vapauden alue. Marginaalissa tapahtuu kaikki olennainen. Jättiläismäiset ylikansalliset yhtiöt ponnistavat voimansa äärimmilleen pärjätäkseen kovenevassa kilpailussa ja kasvattaakseen liikevoittonsa optimaaliseksi. Liikevoitto on tämän voimien jännittämisen tuloksena syntyvä marginaali. Se tuotetaan marginaalissa marginaalisin voimin. Vapaus on välttämättömyyden tajuamista. Yksi mies voi liikutella omin voimin monisatakiloisia tukkeja, jos hän toimii fysiikan lakien rajoissa käyttäen kuitenkin täysitehoisesti hyväkseen mekaniikan marginaalisia elementtejä: vipuvarren ja painopisteen suhdetta. Liiketoiminnassakin staattinen voimanponnistus voi kannatella valtavia massoja tasapainopisteessä, mutta varsinainen tulos tehdään voimankäytön dynaamisella osa-alueella marginaalisilla resursseilla. Tärkeintä silti lienee se, että voiton tekemisen pitkävaikutteiset edellytykset synnytetään marginaalialueella, joka kattaa innovaatioketjun perustutkimuksesta tuotekehittelyyn. Taloudessa tai hallinnossa vapauden alue on siellä, missä resursseja ei ole sidottu. Talouden innovaatioketjuissa ne ovat sitä sidotumpia, mitä lähemmäs tullaan kehitysprosessin päätepistettä, lopputuotetta. Mitä loitommas kaupallisesta sovelluksesta edetään sitä suuremmaksi kasvaa marginaali eli tulokselle edellytyksiä luova vapaus. Marginaalisen vapauden ääripiste on antiikkinen ihanne: luova joutilaisuus. Yksi sen sovelluksista ja ilmauksista on taide. Tällä alueella toimii myös marginaalikirjailija. Menestyäkseen talouden on syytä kiinnostua taiteen tekemisen metodeista ja lopputuloksista. Ne toteutetaan marginaalissa ja marginaalisesti. Ennen kaikkea tulisi ymmärtää taiteen tuottamiseen liittyvää talousetiikkaa. Sille taloudellinen tulos ei ole itseisarvo. Se on väline, jolla resurssoidaan taloustilinpäätöksen marginaaliin jäävää pääasiaa: taidetta. Kahvikupissa on tärkeää keskellä oleva tyhjä tila, ei kupin keraamiset reunat. Samalla tavalla talouselämässä on tärkeää sen marginaaliin jäävä alue eli elämä. Hannu Raittila Lehtikuva Ilmarinen 3/2007 7

8 Sijoitukset Työeläkeraha hakee tuottoa vastuullisesti Vastuullisella sijoittamisella haetaan hyviä tuottoja pääomille mutta pienemmällä riskillä, Anna Hyrske sanoo. 8 Vastuullisuudesta on tullut Ilmarisen sijoitustoiminnalle yhä tärkeämpi työkalu. Ilmarinen on ensimmäisenä suomalaisena yhtiönä sitoutunut noudattamaan YK:n vastuullisen sijoittamisen ohjeita. Vastuullisuusnäkökohtia työnään pohtii yhteiskuntavastuuanalyytikko Anna Hyrske. TEKSTI: RAILI OKSA 3/2007 Ilmarinen KUVAT: ESKO TUOMISTO Yhteiskuntavastuuanalyytikon tehtävät ovat kuljettaneet Anna Hyrskettä viime kesänä eri puolille Eurooppaa. Kööpenhaminassa hän edusti Ilmarista pohjoismaisille eläkesijoittajille suunnatussa konferenssissa osallistuen muun muassa vastuullista sijoittamista koskevaan paneelikeskusteluun. Tuskin hän oli saanut laukkuaan puretuksi edellisen matkan jäljiltä, kun oli jo lähdettävä uudelleen reissuun. Nyt suuntana oli Geneve, missä hän Ilmarisen puolesta allekirjoitti viime heinäkuussa YK:n vastuullista sijoittamista koskevan julistuksen. Tähän liittyvät ohjeet tosin allekirjoitettiin jo marraskuussa 2006, mutta virallinen julistus allekirjoitettiin vasta kesällä. Allekirjoituksellaan Ilmarinen on virallisesti sitoutunut noudattamaan YK:n vastuullisen sijoittamisen ohjeita. Myös yhtiön hallitus on hyväksynyt periaatteet, joten niihin on sitouduttu Ilmarisessa hyvin korkealla tasolla. Mitä on vastuullinen sijoittaminen? Ohjeen ja julistuksen allekirjoittaminen ei Anna Hyrskeen mukaan tuo Ilmarisen sijoituspolitiikkaan kovin paljon uutta, sillä näitä periaatteita on yhtiössä noudatettu ennenkin. Julkisella sitoutumisella on kuitenkin oma merkityksensä, samoin sillä, että Ilmarinen on ensimmäinen ohjeen allekirjoittanut suomalainen yhtiö. YK:n laatimien ohjeiden tarkoituksena on lisätä tietoutta vastuullisesta sijoittamisesta ja rohkaista sijoittajia ottamaan ei-taloudelliset seikat huomioon sijoituspäätöksiä tehtäessä. Hyrske tosin huomauttaa, että vastuullisuuden määritteleminen on monipiippuinen juttu. Osa sijoittajista haluaa tuoda sijoituspäätöksissään esille omia arvojaan, esimerkiksi joillakin ympäristöystävällisyys ajaa kaiken muun ohi. Toiset taas haluavat korostaa, että sijoituskohteina olevat yritykset noudattavat lainsäädäntöä ja kansainvälisiä normeja. Koska sijoittajien näkemykset vastuullisuudesta vaihtelevat suuresti, kansainvälistä standardia ei ole annettu. YK:n ohjeetkaan eivät tästä syystä pyri antamaan yksityiskohtaisia neuvoja siitä, mikä on

9 vastuullista ja mikä ei. Pikemminkin ohjeiden tarkoitus on tarjota sijoittajille työkalu rakentaa niiden avulla itselleen sopiva tapa toimia, Hyrske toteaa. Hyviä tuottoja pienemmällä riskillä Hyrskeen mukaan romukoppaan voidaan heittää se yleinen harhakäsitys, että vastuullisuus olisi silkkaa hyväntekeväisyyttä tai uhrautumista. Sellaiseen ei työeläkeyhtiöllä ole varaa. Eläkelupauksesta vakuutetuille on pidettävä kiinni kaikissa olosuhteissa, ja hyvien sijoitustuottojen metsästäminen on eläkeyhtiön yksi tärkeimmistä, ellei jopa tärkein tehtävä. Vastuullisuusnäkökohtien huomioiminen on itse asiassa riskityökalu. Sijoitusten riskit ovat sitä paremmin hallinnassa, mitä enemmän tiedetään sijoituskohteena olevasta yrityksestä, Hyrske muistuttaa ja lisää, että myös vastuullisella sijoittamisella haetaan hyviä tuottoja pääomille mutta pienemmällä riskillä. Jotkut väittävät, että vastuullisen sijoittamisen tuotot ovat pitkällä tähtäimellä jopa parempia kuin tavallisten sijoitusten. Tätä väitettä Hyrske ei kuitenkaan suoralta kädeltä ole valmis allekirjoittamaan. Väitteen todentaminen vaatii mielestäni pidempiä aikasarjoja. Sen sijaan siihen käsitykseen hyvin yhdyn, että vastuullisuuden huomioiminen sijoituksissa ei niistä ainakaan huonompia tee. Moraaliamme emme ole ulkoistaneet Vastuullisuuden arviointi on työlästä puuhaa. Ilmarinen käyttääkin oman arvopaperisalkkunsa arvioimisessa ulkopuolista asiantuntijaa, joka tarkastaa salkun kahdesti vuodessa. Yhteistyökumppanina on jo viiden vuoden ajan ollut ruotsalainen GES Investment Services. Anna Hyrske hymähtää muistaessaan erään toimittajan kysymyksen, onko Ilmarinen ulkoistanut moraalinsa käyttäessään ulkopuolista arvioitsijaa. Siitä ei todellakaan ole kysymys. Olemme ulkoistaneet tiedonhankinnan ja analysoinnin, mutta emme päätöksentekoa. Ilmarinen tekee täysin itsenäisesti päätökset siitä, pidämmekö kohteen salkussamme vai emme tai yritämmekö vaikuttaa johonkin yhtiöön sen toiminnan suunnan muuttamiseksi. Ulkopuolisen arvioitsijan käyttäminen on kustannustehokas ratkaisu. GES illä esimerkiksi on arviointia hoitamassa yli 20 työntekijää ja lähes 20 vuoden kokemus alalta. Arviointiyritykseltä saamamme raportin pohjalta olemme poistaneet salkustamme muutamia sijoituksia mutta lukuisia olemme jättäneet ostamatta. Perusteina poistoille ovat olleet muun muassa pakkotyö ja ympäristörikokset, Hyrske kertoo. Vastuullisuudesta sukeutui ammatti Yhteiskuntavastuuanalyytikolla ei ole kollegoita eläkeyhtiöissä. Toki muutkin yhtiöt huomioivat ei-taloudellisia seikkoja sijoituspäätöksissään, mutta päätoimenaan näitä asioita miettiviä ei tietääkseni muilla institutionaalisilla sijoittajilla ole, jo lähes seitsemän vuotta Ilmarisessa näitä asioita pohtinut Anna Hyrske sanoo. Käytännössä yhteiskuntavastuunanalyytikon työ on muotoutunut vastuullisen sijoittamisen koordinoinniksi pääpainon ollessa yhtiön arvopaperisijoituksissa. Tehtäviin kuuluu lisäksi muun muassa omistusten seuraamista ja analysointia, omistajapolitiikan pitämistä ajan tasalla sekä osallistumista erilaisiin seminaareihin ja konferensseihin. Nykyiseen tehtäväänsä Hyrske ajautui sattuman kautta. Toimiessaan analyytikkona korkosijoituspuolella hän huomasi, että Ilmariselta puuttuivat kriteerit, mitä yhtiöitä se voi ottaa sijoituksiinsa ja mitä ei. Otettuaan asian puheeksi silloisen sijoitusjohtaja Eero Heliövaaran kanssa tämä oli todennut: Anna, siinä sinulle on tehtävä. Tee meille sellaiset säännöt. Ja Annahan teki, ja teki samalla lopputyönsäkin Hankenille. Hänen gradunsa aiheena oli Ei-taloudelliset seikat sijoituspäätöksissä, case Ilmarinen. YK:n vastuullisen sijoittamisen ohjeet Institutionaalisina sijoittajina tehtävämme on toimia pitkällä tähtäimellä edunsaajiemme parhaaksi. Uskomme, että ympäristöarvot ja sosiaaliset arvot sekä hyvä hallintotapa (ESG Environment, Social and Corporate Governance) vaikuttavat pitkällä tähtäimellä sijoitussalkun tuottoon. Mielestämme näiden ohjeiden seuraaminen auttaa yhtiöitä paremmin ymmärtämään yhteiskunnan laajemmat tavoitteet. Siksi, kun varainhoidon vastuumme niin sallivat, sitoudumme seuraaviin ohjeisiin: 1. Huomioimme ESG-asioita sijoitusanalyyseissamme ja sijoituspäätösten tekemisessä. 2. Aiomme olla aktiivisia omistajia ja sisällytämme ESG-asioita omistajapolitiikkaamme. 3. Toivomme ESG-asioiden raportoimista niiltä yhtiöiltä ja yhteisöiltä, joihin sijoitamme. 4. Lisäämme näiden ohjeiden käyttöä ja ymmärtämistä rahoitusalalla. 5. Aiomme työskennellä yhdessä lisätäksemme näiden ohjeiden tehokkuutta. 6. Aiomme raportoida toimistamme ja kehityksestämme ESG-asioissa. Vapaa käännös alkuperäistekstistä Principles for Responsible Investment. Ilmarinen allekirjoitti ensimmäisenä suomalaisyhtiönä YK:n vastuullisen sijoittamisen ohjeet. Ilmarinen 3/2007 9

10 Palkkaisitko maahanmuuttajan? Kyllä vain, vastataan Invalidiliiton asumispalveluyksiköstä. Esimerkiksi Porslahden palvelutalossa Helsingissä jo noin 10 prosenttia työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia. Kävimme kysymässä, miltä työskentely monikulttuurisessa ympäristössä tuntuu. Raimo Tenhunen saa Princess Kingin huononakin päivänä hyvälle tuulelle.

11 Työelämä TEKSTI: EEVA HUKKA KUVAT: ESKO TUOMISTO Meillä työskentelevien ulkomaalaisten innokkuus tehdä töitä on silmiinpistävä, Anne Jänkälä ja Arto Nyström kertovat. Invalidiliiton asumispalveluyksikkö tarjoaa nimensä mukaisesti asumispalveluja sellaisille henkilöille, jotka eivät vamman tai sairauden vuoksi pysty elämään itsenäisesti ilman apua. Liitolla on ympäri Suomea asuntoja, joissa on henkilökuntaa paikalla 24 tuntia vuorokaudessa: asukkaita autetaan pukemisessa, syömisessä, peseytymisessä ja muissa arkipäivän askareissa, jotka ovat meille toimintakykyisille itsestäänselvyyksiä, mutta voivat olla vammautuneille henkilöille ylipääsemättömiä haasteita. Asukkaita ovat auttamassa yötä päivää kolmessa vuorossa avustajat, joista useimmat ovat lähihoitajia. Lisäksi päiväsaikaan on paikalla toimintaterapeutti sekä keittiöhenkilökuntaa ja ruokasalissa avustavia työntekijöitä. Vahva työmotivaatio Kuten hoitoalalla yleensä, työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät Invalidiliiton asumispalveluissakaan aina kohtaa. Varsinkin Helsinkiin on ollut ajoittain vaikea saada henkilöstöä, sillä pääkaupungin asumiskustannukset ovat liian korkeat monille alan ihmisille, jotka muuten olisivat näistä töistä kiinnostuneita. Pieni palkka ja raskas työ on vaikea yhtälö. Yhtenä ratkaisuna työvoimapulaan Invalidiliittoon on palkattu viime aikoina yhä enemmän ulkomaalaistaustaista henkilöstöä. Esimerkiksi Porslahden asumispalveluyksikössä Helsingin Vuosaaressa työskentelee gambialainen, virolainen, irakilainen ja kosovolainen työntekijä. Heidän lisäkseen myös muita ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä on tullut ja mennyt, sillä Virolainen Kristi Viilip (oik.) ja muut ulkomaalaiset työkaverit tuovat Tea Öholmin, Anna-Maria Härkösen ja Heikki Kuosmasen mielestä vaihtelua ja raikkautta työyhteisöön. alalle on tyypillistä melko suuri vaihtuvuus sekä sijaisuudet ja opintoihin kuuluvat harjoittelujaksot. Miten monikulttuurinen yhteistyö toimii Invalidiliitossa käytännössä? Pääkaupunkiseudun asumispalveluista vastaava johtaja Arto Nyström sekä Porslahdessa lähiesimiehenä toimiva asumispalveluvastaava Anne Jänkälä vakuuttavat yhteen ääneen, että heidän kokemuksensa ovat hyvin positiivisia. Ulkomaalaiset työntekijät ovat soljahtaneet mukaan porukkaan ilman ihmeempiä ponnisteluja. Porslahdessa ei ole järjestetty kursseja, valmennusta, keskusteluja tai tehty ohjeita esimiehille, koska kaikki toimii hyvin ilmankin. Meillä jokainen työntekijä on työntekijä, ja kaikkia kohdellaan samalla tavalla. Ihmisten taustat eivät oikeastaan kuulu tähän kuvioon, Arto Nyström selventää tapaa, jolla Invalidiliitossa on lähestytty monimuotoisuutta ja sen johtamista. Esimiehetkään eivät välttämättä edes tiedä, mistä maasta kukakin on kotoisin. Olennaista on vain se, miten työt sujuvat. Ja siinä ei totisesti ole valittamista päinvastoin. Anne Jänkälä kertoo, että osa heidän ulkomaalaisista työntekijöistään ei tahtonut alkuvaiheessa lähteä edes kotiin työajan päätyttyä, vaan heille piti moneen kertaan sanoa, että nyt saa lähteä. Tämä on varmaan suurin asia, jonka olemme huomanneet. Halu ja innokkuus tehdä töitä on todella silmiinpistävä, Arto Nyström kuvailee heillä työskentelevien ulkomaalaisten suhtautumista työntekoon. Miksi vanhempia ei kunnioiteta? Vahvaan työmotivaatioon näyttää tässä tapauksessa liittyvän myös todella vilpitön halu auttaa. Sitä ei voi olla huomaamatta, kun keskustelee vaikkapa irakilaisen Duah Al-Kirssanin kanssa, joka on asunut Suomessa 5-vuotiaasta asti. Nyt hän on koulussa yläasteella ja on tullut Porslahteen kesätöihin auttamaan ruokasalissa. Tämä työpaikka on Duahin ensimmäinen, ja se löytyi ilmaisjakelulehdestä. Näin ilmoituksen ja soitin tänne pomolle, että minä ja mun kaveri halutaan tulla tänne töihin, Duah vastaa kysymykseen siitä, miten hän päätyi kesätyöpaikkaansa. Se kaveri, johon Duah viittaa, on kosovolai- Ilmarinen 3/

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2012 Lehdistötilaisuus 17.10.2012 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUUSTA 2012 Sijoitustuotto 5,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET 4.2.2016 TAUSTAA Haluamme avoimesti viestiä millaisia periaatteita ja linjauksia noudatamme sijoituspäätöksiä tehdessämme Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 2011

Eteran osavuosiraportti 2011 Eteran osavuosiraportti 2011 Tiivistelmä tunnusluvuista 1.1. 30.6.2011 1.1. 30.6.2010 1.1. 31.12.2010 Vakuutusmaksutulot, milj. 276 249 570 Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin, milj. Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 1.1.-30.6.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi reilulla 8 %:lla viime vuoteen verrattuna Sijoitukset tuottivat 3,3 % Listatut osakkeet 24,3 % Kiinteistösijoitukset

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 21.10.2016 AJANKOHTAISTA ILMARISESSA Asiakashankinta sujunut alkuvuonna suunnitellusti, toimintakulut pysyneet kurissa Eläkepäätöksiä 13% enemmän kuin vuosi sitten Uusi eläkekäsittelyjärjestelmä

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Osavuosiraportti

Osavuosiraportti Osavuosiraportti 1.1. 31.3.2016 26.4.2016 Vahva vakavaraisuus suojasi markkinoiden heilunnalta 9,1 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 41,1 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, -1,4 % Sijoitusten tuotto 860 000 Suomalaisen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 Tilintarkastamaton 28.2.2013 Kokonaistulos oli 464,1 miljoonaa euroa (- 521,2 milj. e) Siirto

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/ SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-9/2011 25.10.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-9/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-9/2011

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 Jukka Koskipirtti 1 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkierä 2011 ja 2012 1.5.2011 apteekkierä 0,5 huhtikuun palkkasummasta 1.12.2012 apteekkierä 0,7 marraskuun

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 2,4 % Parhaiten tuottivat pääomasijoitukset 15,6 % Vakavaraisuus 27,2 % TyEL-palkkasumma 1 612,3 milj. YEL-työtulo

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Osavuosiraportti

Osavuosiraportti Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2016 15.8.2016 1 Sijoitussalkun hajautus vaimensi riskejä Vakavaraisuuspääoma, Sijoitusten markkina-arvo, Sijoitusten tuotto 9,1 mrd. 41,2 mrd. -0,3 % 2 Hyvä tuotto noteeraamattomista

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Lisätiedot

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Osaamista terveysliikunnan edistämiseen MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Liike on lääke TEMPO- hanke Dosentti, työterveyslääkäri Riitta Luoto riitta.luoto@uta.fi Liikkumisen lisäämisellä voidaan

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot