POHJANMAAN TE-KESKUKSEN ALUETALOUSKATSAUS

Transkriptio

1 POHJANMAAN TE-KESKUKSEN ALUETALOUSKATSAUS Koko arvonlisäys ja kaikki työlliset 2-29 indeksinä, vuosi 2=1 (vuosi 28 ETLA:n arvio ja vuosi 29 ETLA:n ennuste) * 29e Pohjanmaan TE-keskualueen arvonlisäys Pohjanmaan TE-keskusalueen työlliset koko maan arvonlisäys koko maan työlliset Vaasa 29

2 Sisällysluettelo sivu Pohjanmaankin TE-keskusalueella voimakas korkeasuhdanne ohi 2 Teollisuuden arvonlisäys kaksinkertaistunut TE-keskusalueella 3 Teollisuus tärkein TE-keskusalueen teollisuudessa, palvelut työllisyydessä 6 Vaasanseudulla puolet koko TE-keskusalueen aluetaloudesta 1 Taantuma toi tullessaan työttömyyden 13 Talous elpymässä mutta työttömyys vähenee viiveellä 1 1

3 Pohjanmaankin TE-keskusalueella voimakas korkeasuhdanne ohi Vuonna 22 alkanut erittäin nopea talouskasvu on Pohjanmaankin TE-keskusalueella kääntynyt tänä vuonna jyrkkään laskuun. Vielä viime vuonna arvonlisäys (vastaa pienin poikkeuksin bruttokansantuotetta) kasvoi TE-keskusalueella Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen (ETLA) elokuisen arvion mukaan huimat kahdeksan prosenttia, kun koko maassa jäätiin jo alle kahden prosentin. Ajanjaksolla TE-keskusalueen arvonlisäys kasvoi puolella mutta koko maassa vain neljänneksellä vuoden 2 hinnoissa mitattuna. Tälle vuodelle ETLA ennustaa arvonlisäyksen suoranaista romahtamista: TE-keskusalueelle peräti yhdeksän prosenttia ja koko maahan pari prosenttia vähemmän. Myös työllisyyden kasvu on taittunut kuluvana vuonna. Vielä edellisenä vuonna työllisyys parani ETLA:n arvion mukaan TE-keskusalueella kolmisen prosenttia ja puolet hitaammin koko maassa. Yhtäjaksoisen kasvun kaudella 2-28 työllisten määrä kasvoi TE-keskusalueella 12 prosenttia, kun koko maassa lisäys oli vain seitsemän prosenttia. Tälle vuodelle ETLA ennustaa noin kolmen prosentin työllisyyden laskua sekä TE-keskusalueelle että koko maahan. Koko arvonlisäys ja kaikki työlliset 2-29 indeksinä, vuosi 2=1 (vuosi 28 ETLA:n arvio ja vuosi 29 ETLA:n ennuste) * 29e Pohjanmaan TE-keskualueen arvonlisäys Pohjanmaan TE-keskusalueen työlliset koko maan arvonlisäys koko maan työlliset Määrinä tämä kiihkeän kasvun kausi 2-8 toi TE-keskusalueelle peräti 13 tuhatta uutta työllistä ja koko maahan lähes 17 tuhatta. Pelkästään viime vuonna työllisyys parantui TE-keskusalueella yli kolmella tuhannella ja koko maassa lähes tuhannella henkilöllä. ETLA:n ennusteen toteutuminen toisi tänä vuonna työllisiin vähennystä TE-keskusalueelle lähes neljä tuhatta ja koko maahan 7 tuhatta. Työttömyyden ETLA arvioi lisääntyvän tänä vuonna vastaavilla lukemilla. Työttömyys ja lomautukset ovatkin kasvaneet erittäin voimakkaasti viime syksystä lähtien varsinkin maamme teollistuneimmilla seuduilla, mukaan luettuna Pohjanmaan TE-keskusalue. Juuri viennistä riippuvaiset alueet ovat kohdanneet globaalin talouskriisin kaikista kipeimmin. 2

4 Teollisuuden arvonlisäys kaksinkertaistunut TE-keskusalueella Teollisuuden arvonlisäys on tällä vuosikymmenellä kasvanut TE-keskusalueella selvästi nopeammin kuin muilla päätoimialoilla ja koko maassa; sen arvo on lähes kaksinkertaistunut vuoden 2 hinnoin ETLA:n arvion mukaan vuosina 2-8. Se on nostanut myös arvonlisäyksen kokonaiskasvun koko maata korkeammaksi. Vain maa- ja metsätalouden sekä julkisten ja muiden palvelujen arvonlisäys on kehittynyt koko maata heikommin. Päätoimialojen arvonlisäyksen %-muutokset 2-8 (ETLA:n arvio) teollisuus YHTEENSÄ yksityiset palvelut rakentaminen maa- ja metsätalous julkiset ja muut palvelut Pohjanmaan TE-keskusalue koko maa Rakennustoiminnan työllisyys on kasvanut jopa nopeammin kuin arvonlisäys. Toiseksi suhteellisesti eniten parani julkisten ja muiden palvelujen työllisyys vaikka niiden arvonlisäys ei TEkeskusalueella noussut lainkaan vuosina 2-8. Teollisuuden työllisten määrä kasvoi TEkeskusalueella yli kymmenyksellä mutta laski koko maassa. Tuottavuus on siis parantunut edelleen valtavasti teollisuudessa. 3 Päätoimialojen työllisten %-muutokset 2-8 (ETLA:n arvio) rakentaminen julkiset ja muut palvelut yksityiset palvelut YHTEENSÄ teollisuus maa- ja metsätalous Pohjanmaan TE-keskusalue koko maa 3

5 Selvästi eniten teollisuuden toimialoista kasvatti arvonlisäystään sähkötekninen ja elektroniikkateollisuus. TE-keskusalueella se tarkoittaa lähes yksinomaan sähköteknisten tuotteiden valmistusta, muualla maassa taas elektroniikka eli lähinnä viestintäteknologiaan keskittynyt ns. Nokia-toimiala on tärkeämpi. Voimakkaasti kasvoi myös energiaklusterin toinen puolisko, kone- ja laiteteollisuus. Useimmat muutkin teollisuuden toimialat menestyivät täällä huomattavasti koko maata paremmin. Teollisuustoimialojen arvonlisäyksen %-muutokset 2-8 (ETLA:n arvio) sähkötekninen ja elektroniikka kone ja laite metallinjalostus ja metallituote KOKO TEOLLISUUS kulkuneuvo elintarvike puutavara rakennusaine graafinen paperi ja massa tevanake kemia Pohjanmaan TE-keskusalue koko maa Työllistävyydessä kone- ja laite- sekä kulkuneuvoteollisuus erottuivat edukseen TE-keskusalueella. Sähköteknisen ja elektroniikkateollisuuden teollisuuden työpaikat kasvoivat hieman mutta koko maassa vähenivät. Kun arvonlisäys kasvoi eniten, tämän teollisuustoimialan tuottavuuden paraneminen on ollut todella huimaa. Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus sekä paperin ja massan valmistus vähensivät eniten työntekijöitään niin TE-keskusalueella kuin koko maassakin vuosina 2-8. Teollisuustoimialojen työllisten %-muutokset 2-8 (ETLA:n arvio) kone ja laite kulkuneuvo rakennusaine metallinjalostus ja metallituote KOKO TEOLLISUUS puutavara sähkötekninen ja elektroniikka graafinen elintarvike kemia tevanake paperi ja massa Pohjanmaan TE-keskusalue koko maa

6 Palveluissa toimialojen arvonlisäysten %-muutokset TE-keskusalueella ja koko maassa eroavat vähemmän kuin teollisuudessa. Yleensä kaikilla toimialoilla on kasvua, selvimpänä poikkeuksena rahoitus- ja vakuutusala. Palvelutoimialojen arvonlisäyksen %-muutokset 2-8 (ETLA:n arvio) tietoliikenne kauppa yrityspalvelut kuljetus ja varastointi kiinteistötoiminta KAIKKI PALVELUT majoitus ja ravitsemus julkinen hallinto muut palvelut koulutus, sosiaali- ja terveyspalv. rahoitus ja vakuutus Pohjanmaan TE-keskusalue koko maa Työllistävyydessä on enemmän eroja, erityisesti tietoliikenteessä ja kiinteistötoiminnassa. Sekä koko maassa että TE-keskusalueella eniten ovat lisääntyneet yrityspalvelujen työpaikat. Osa siitä on tosin teollisuuden palvelutoimintojen ulkoistamisesta johtuvaa kasvua. Yllättävää on, että tietoliikenteen työllisten määrä kasvoi TE-keskusalueella reippaasti mutta laski koko maassa samassa suhteessa. Julkinen hallinto ja rahoitus- ja vakuutussektori ovat menettäneet TE-keskusalueella työvoimaansa vuosina 2-8. Palvelutoimialojen työllisten %-muutokset 2-8 (ETLA:n arvio) yrityspalvelut muut palvelut koulutus, sosiaali- ja terveyspalv. kauppa KAIKKI PALVELUT tietoliikenne majoitus ja ravitsemus kuljetus ja varastointi kiinteistötoiminta julkinen hallinto rahoitus ja vakuutus Pohjanmaan TE-keskusalue koko maa

7 Teollisuus tärkein TE-keskusalueen arvonlisäyksessä, palvelut työllisyydessä TE-keskusalueen arvonlisäyksen arvo vuonna 28 oli ETLA:n arvion mukaan lähes seitsemän miljardia euroa vuoden 2 hinnoin. Teollisuus tuotti siitä miltei puolet ja yksityiset palvelut vajaan kolmanneksen. Koko maassa teollisuuden osuus jäi kolmasosaan mutta yksityisten palvelujen kipusi yli prosenttiin. Julkisilla ja muilla palveluilla sekä rakennustoiminnalla %-osuudet olivat samaa suuruusluokkaa. Selvin ero on maa- ja metsätalouden merkityksellä, joka TE-keskusalueella on lähes kaksinkertainen koko maahan verrattuna. TE-keskusaluetta voidaankin arvonlisäyksen rakenteen perusteella luonnehtia teollisuuteen sekä maa- ja metsätalouteen erikoistuneeksi alueeksi, jossa yksityisissä palveluissa on vielä paljon kehittämisen varaa. Pohjanmaan TE-keskusalueen arvonlisäyksen päätoimialarakenne vuonna 28, yhteensä milj. euroa (ETLA:n arvio) maa- ja metsätalous % julkiset ja muut palvelut 139 % rakentaminen 37 % teollisuus 36 % yksityiset palvelut 27 3 % Työllisten jakaantumisessa päätoimialoittain teollisuuden osuus jäi vuonna 28 ETLA:n arvion mukaan vain neljännekseen yhteensä 118 työllisestä. Suurin työllistäjä olivat julkiset ja muut palvelut kolmanneksen osuuksillaan. Yksityisetkin palvelut ylsivät teollisuuden ohi. Yhteensä palveluissa toimi 6 prosenttia TE-keskusalueen työllisistä. Koko maahan verrattuna maa- ja metsätaloudessa työskenteli kaksinkertainen osuus kaikista työllisistä. Teollisuus työllisti koko maassa harvemman kuin joka viidennen, joten myös työllisten päätoimialarakenteen perusteella TE-keskusalue on erikoistunut teollisuuteen sekä maa- ja metsätalouteen. Yksityisten palvelujen osuus koko maassa oli suurin, runsas kolmannes kaikista työllisistä. TE-keskusalueen yksityinen palvelusektori on siis myös työllistävyydessään huomattavasti koko maasta jäljessä. 6

8 Pohjanmaan TE-keskusalueen työllisten päätoimialarakenne vuonna 28, yhteensä (ETLA:n arvio) maa- ja metsätalous 11 1 % rakentaminen % julkiset ja muut palvelut % teollisuus % yksityiset palvelut % Energiaklusteri tuotti ETLA:n arvion mukaan vuonna 28 noin puolet koko TE-keskusalueen teollisuuden arvonlisäyksestä. Kun siihen lisätään vielä edellisille alihankintoja toimittava metallituotteiden valmistus, päästään noin kahteen kolmasosaan. Pohjanmaan TE-keskusalueen teollisuuden arvonlisäyksen toimialarakenne vuonna 28, yhteensä 3 6 milj. euroa (ETLA:n arvio) puutavara 69 2 % kulkuneuvo 18 3 % elintarvike 119 % kemia % rakennusaine 3 2 % graafinen 1 % tevanake 26 1 % kone ja laite % paperi ja massa % metallinjalostus ja metallituote 8 17 % sähkötekninen ja elektroniikka % 7

9 Koko maahan verrattuna TE-keskusalueen kone- ja laite- sekä kulkuneuvoteollisuuden arvonlisäysosuudet ovat yli kaksinkertaisia ja metallinjalostuksen sekä metallituotteiden valmistuksen lähes kaksinkertaisia. Sähköteknisen ja elektroniikkateollisuuden siivu koko maan teollisuuden arvonlisäyksestä on peräti yli prosenttia nimenomaan elektroniikkateollisuuden eli ns. Nokiatoimialan ansiosta. Tätä pääasiassa viestintäteknologiaa ei TE-keskusalueella ole juuri lainkaan vaan se koostuu toimialan sähköteknisestä, energiankäyttöön keskittyvästä klusteriosasta. Energiaklusterin osuus jäi TE-keskusalueella vuonna 28 ETLA:n arvion mukaan alle kolmasosaan koko teollisuuden työllisistä. Metallituotteiden valmistuksen alihankinta nostaa sen kuitenkin yli prosenttiin. Paperi- ja massateollisuuden merkitys työllistäjänä on huomattavasti vaatimattomampi kuin arvonlisäyksen tuottajana. Elintarvike- ja kulkuneuvo- ja puutavara- ja graafisessa teollisuudessa tilanne on päinvastainen. Pohjanmaan TE-keskusalueen teollisuuden työllisten toimialarakenne vuonna 28, yhteensä 28 8 (ETLA:n arvio) rakennusaine graafinen % % paperi ja massa 1 % puutavara 17 6 % tevanake 8 3 % kone ja laite 19 % kemia 2 8 % elintarvike 2 8 % metallinjalostus ja metallituote 3 19 % kulkuneuvo 27 1 % sähkötekninen ja elektroniikka 1 % Kulkuneuvoteollisuuden työllisyysosuus nousee TE-keskusalueella lähes kaksinkertaiseksi koko maahan verrattuna. Muita erikoistumisaloja ovat kone- ja laiteteollisuus sekä metallinjalostus ja metallituotteiden valmistus. Elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden työllisyysosuudet ovat TE-keskusalueella ja koko maassa samaa tasoa vaikka koko maassa elektroniikkateollisuus tuotti miltei puolet koko teollisuuden arvonlisäyksestä. Elektroniikka-alan tuottavuus on siis aivan omaa luokkaansa. Koulutus ja hoivapalvelut tuottivat ETLA:n arvion mukaan vuonna 28 yli viidenneksen TEkeskusalueen palvelujen arvonlisäyksestä. Kiinteistötoiminta, kauppa sekä kuljetus ja varastointi ovat osuudeltaan suunnilleen samankokoisia. Koko maahan verrattuna hoivapalvelut sekä kuljetus ja varastointi ovat TE-keskusalueen erikoistumisaloja. Yrityspalveluissa ja kaupassa osuudet ovat selvästi koko maata alhaisemmat. 8

10 Pohjanmaan TE-keskusalueen palvelujen arvonlisäyksen toimialarakenne vuonna 28, yhteensä 3 6 milj. euroa (ETLA:n arvio) rahoitus ja vakuutus 116 muut palvelut % 19 % tietoliikenne % majoitus ja ravitsemus 2 % koulutus, terveys- ja sosiaalipalv % julkinen hallinto 22 7 % yrityspalvelut 23 8 % kiinteistötoiminta 9 16 % kuljetus ja varastointi 2 1 % kauppa % Työllisyydestä koulutus ja hoivapalvelut kahmaisivat ETLA:n arvion mukaan vuonna 28 yli kolmasosan ja kauppa lähes viidesosan. Koko maahan verrattuna hoivapalvelut ja tietoliikenne ovat TE-keskusalueen erikoistumisaloja ja yrityspalvelut työllisyysosuudeltaan alimitoitetuimpia. Pohjanmaan TE-keskusalueen palvelujen työllisten toimialarakenne vuonna 28, yhteensä 69 6 (ETLA:n arvio) muut palvelut 1 7 % kuljetus ja varastointi 8 % tietoliikenne 2 3 % majoitus ja ravitsemus 27 % rahoitus ja vakuutus 1 kiinteistötoiminta 2 % 1 2 % koulutus, terveys- ja sosiaalipalv % julkinen hallinto 62 9 % yrityspalvelut 71 1 % kauppa % 9

11 Vaasanseudulla puolet koko TE-keskusalueen aluetaloudesta Vuonna 27 TE-keskusalueen arvonlisäyksestä miltei puolet tuotettiin Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnissa. Ne on tässä laskettu yhteen, koska Kyrönmaan seutukunnasta joka kolmas käy Vaasan seutukunnassa päivittäin töissä eli ne ovat samaa työssäkäyntialuetta. Myös työllisistä lähes joka toinen työskentelee Vaasanseudulla. Kokkolan ja Pietarsaaren seutukuntien osuudet ovat viidesosan luokkaa. Loppu jää pienille seutukunnille, joissa ei ole ylivertaista työssäkäyntikeskusta. 6 Pohjanmaan TE-keskusalueen koko arvonlisäyksen ja kaikkien työllisten %- jakauma seutukuntiin vuonna 27 (TK, aluetilinpito) Vaasan sk ja Kyrönmaan sk Kokkolan sk Pietarsaaren sk Suupohjan rs Kaustisen sk arvonlisäys työlliset Kokkolan seutukunnan arvonlisäys on kasvanut eniten 2-7 johtuen sinkin maailmanmarkkinahinnan huimasta noususta, mikä tosin jo vuonna 28 kääntyi jyrkkään laskuun. Työllisyys kasvoi parhaiten Vaasanseudulla. Kaustisen seutukunnassa työllisten määrä väheni vaikka arvonlisäys kasvoi kohtuullisesti. Siihen oli syynä vahvan maatalouden työllistävyyden romahdus. Suupohjan rannikkoseudulla sekä arvonlisäyksen että työllisten kehitys oli kuitenkin heikointa. Pietarsaaren seutukunnassa pienikin arvonlisäyksen kasvu riitti työllisyyden kohentumiseen. Pohjanmaan TE-keskusalueen seutukuntien koko arvonlisäyksen (käyvin hinnoin) ja kaikkien työllisten %-muutokset 2-7 (TK, aluetilinpito) Kokkolan sk Vaasan sk ja Kyrönmaan sk Kaustisen sk Pietarsaaren sk Suupohjan rs arvonlisäys työlliset 1

12 Myös koko TE-keskusalueen teollisuuden arvonlisäyksestä ja työllisistä lähes puolet oli vuonna 27 Vaasanseudulla. Kokkolan seutukunta ylsi arvonlisäyksessä miltei neljäsosaan mutta työllisissä alle viidesosaan. Pietarsaaren seutukunnassa suhde oli päinvastainen; työllisten osuus oli selvästi suurempi kuin arvonlisäyksen. Erilaisuus korostaa näiden seutukuntien teollisuuden rakenteen eroja. Kokkolaa hallitsee prosessivaltainen suurteollisuus, kun Pietarsaaressa on monipuolisempaa toimintaa niin yksikkökoon kuin toimialakirjonkin osalta. Pienissä seutukunnissa teollisuusyrityksetkin ovat kooltaan pieniä ja työvaltaisia. Pohjanmaan TE-keskusalueen teollisuuden arvonlisäyksen ja työllisten %- jakauma seutukuntiin vuonna 27 (TK, aluetilinpito) Vaasan sk ja Kyrönmaan sk Kokkolan sk Pietarsaaren sk Suupohjan rs Kaustisen sk arvonlisäys työlliset Kaustisen seutukunnan teollisuus kasvoi sekä arvonlisäyksellä että työllisyydellä mitattuna suhteellisesti parhaiten vuosina 2-7. Pienimpien %- osuuksiensa takia se ei kuitenkaan koko TEkeskusalueen muutoksiin juurikaan vaikuta. Kokkolan seutukunnan arvonlisäyksen kaksinkertaistumisen takana oli sinkin hinnan raju nousu, mikä ei näkynyt mitenkään työllisyydessä. Koko TEkeskusalueen kannalta ratkaisevalla Vaasanseudulla molempien mittareiden hyvään kasvuun siivitti energiaklusteri. Pietarsaaren seutukunnan ja Suupohjan rannikkoseudun arvonlisäystä rasitti massaja paperiteollisuuden markkinahintojen lasku. Edellisessä kuitenkin monipuolinen teollisuuden rakenne avitti työllisyyden kasvuun Pohjanmaan TE-keskusalueen seutukuntien teollisuuden arvonlisäyksen (käyvin hinnoin) ja työllisten %-muutokset 2-7 (TK, aluetilinpito) Kaustisen sk Kokkolan sk Vaasan sk ja Kyrönmaan sk Pietarsaaren sk -19 Suupohjan rs arvonlisäys työlliset 11

13 TE-keskusalueen kaikkien palvelujen arvonlisäyksestä ja työllisistä yli puolet oli Vaasanseudulla vuonna 27. Kokkolan seutukunnan maakuntakeskusasema nosti sen kirkkaasti Pietarsaaren seutukuntaa vahvemmaksi molemmilla mittareilla. Pienten seutukuntien palvelujen työllisten osuudet ovat selvästi pienempiä kuin niiden osuudet kaikista työllisistä, mikä kuvastaa niin ikään palvelujen taipumusta keskushierarkian mukaiseen kasautuvaan jakaumaan. Pohjanmaan TE-keskusalueen palvelujen arvonlisäyksen ja työllisten %- jakauma seutukuntiin vuonna 27 (TK, aluetilinpito) Vaasan sk ja Kyrönmaan sk Kokkolan sk Pietarsaaren sk Suupohjan rs Kaustisen sk arvonlisäys työlliset Palvelujen sekä arvonlisäyksen että työllisten %-muutoksissa 2-7 näkyykin erittäin selvästi kasautuva kehitys kohti maakuntien keskuspaikkoja. Tosin Kaustisenkin seutukunnassa kasvu on ollut varsin hyvää. Yrityksille suunnatut palvelut ovat olleet kaikissa kasvun kärjessä, Vaasan seutukunnassa myös terveys- ja sosiaalipalvelut. Sen kääntöpuolena Suupohjan rannikkoseudun palvelujen työllisten väheneminen johtuu nimenomaan terveys- ja sosiaalipalvelujen kovasta karsimisesta. Pohjanmaan TE-keskusalueen seutukuntien arvonlisäyksen (käyvin hinnoin) ja työllisten %-muutokset 2-7 (TK, aluetilinpito) Kokkolan sk Vaasan sk ja Kyrönmaan sk Kaustisen sk Suupohjan rs Pietarsaaren sk arvonlisäys työlliset 12

14 Taantuma toi tullessaan työttömyyden Edellä olevat seutukunnittaiset tarkastelut kuvaavat aikaa ennen taantumaa, koska TK:n aluetilinpitotilastojen tuorein tieto on vuodelta 27. Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen avulla voidaan kuitenkin ounastella taantuman etenemistä aina kesän lopulle saakka. Kaikilla TEkeskusalueen työ- ja elinkeinotoimistojen alueilla työttömyys lomautetut mukaan luettuina kasvoi nopeammin kuin koko maassa viime vuoden elokuusta tämän vuoden elokuuhun. Työttömien %-muutokset (ml. lomautetut) 28-9, elokuu 9 8, ,1 6 38, 39,2,,6 6, KOKO MAA Vaasan tet Kokkolan tet Kaustisen tet koko TEkeskusalue Suupohjan rs tet Pietarsaaren tet Suhteellisesti eniten lisääntyi rakennus- ja teollisen alan työttömyys. TE-keskusalueen teollisuus on erittäin vientiriippuvaista, joten globaalin talouden vaikeudet heijastuivat herkimmin juuri tänne ja teollisuuteen. Silti työttömyysasteet olivat edelleen elokuun lopussa kaikilla TE-toimistoalueilla alle koko maan tason. Parhaiten TE-toimistojen alueista taantumasta on selvinnyt Vaasanseutu, jossa energiaklusterin tilauskannat ovat kantaneet aina tähän saakka. 12 Työttömyysasteet (ml. lomautetut) elokuun lopussa ,7 9,6 9, ,7 6,8 7,3 7, 2 Vaasan tet Suupohjan rs tet koko TEkeskusalue Pietarsaaren tet Kaustisen tet Kokkolan tet KOKO MAA 13

15 Talous elpymässä mutta työttömyys vähenee viiveellä Tärkeimpien kotimaisten ennusteiden kansantalouden supistumisarviot tälle vuodelle vaihtelevat - 7 prosentin molemmin puolin. Ensi vuonna kaikki muut paitsi Suomen Pankki (SP) odottavat bkt:n elpymistä. Valtionvaraiministeriökin (VM) odottaa vain heiveröistä kasvua. Optimistisimpien mukaan kasvu on jo alkanut tai alkaa tämän vuoden lopulla. ETLA:kin on korottanut elokuisen pienoisen pudotuksen hienoiseen nousuun tuoreessa koko maan ennusteessaan, samoin Pellervon Taloudellinen Tutkimuslaitos (PTT). Koko maan bkt:n %-muutosennusteita vuosille 29 ja , 1,8 1,,3 1,3 1, 1,, , -, Nordea 1.9. PT 1.9. Sampo Pankki ,2-6, -6, -7, VM.9. Aktia ETLA PTT 2.9. SP , -7, Työttömyysaste-ennusteet tälle vuodelle ovat yhdeksän prosentin tuntumassa. Työttömyyden odotetaan yleisesti vielä ensi vuonna pahenevan. Palkansaajien Tutkimuslaitos (PT) ja ETLA pelkäävät työttömyysasteen nousevan jopa 11 prosenttiin ja ylikin. Liikeankit ounastelevat ensi vuodelle muita pienempiä prosenttilukemia. - On huomattava, että tässä käytetyt työttömyysasteet pohjautuvat Tilastokeskuksen tekemän työvoimatutkimuksen kansainvälisesti yhdenmukaiseen määritelmään, työnvälitystilastojen mukainen määrittely nostaisi niitä parisen %-yksikköä. Koko maan työttömyysasteen ennusteita vuosille 29 ja ,6 9, 11,1 11, 1, 1,8 1, 1,2 8,9 8,9 9, 9,3 8,8 8,9 8,6 1, Nordea 1.9. PT 1.9. Sampo Pankki 1.9. VM.9. Aktia ETLA PTT 2.9. SP

16 Tilastokeskuksen syyskuussa tekemän luottamusindikaattorin mukaan kuluttajatkin ennakoivat Suomen talouden elpymistä. EU-alueella suomalaisten odotukset olivat selvästi keskimääräistä positiivisempia. Sen sijaan arviot sekä yleisestä että omasta työttömyydestä olivat edelleen synkät vuoden perspektiivillä. Viime keväänä TE-keskusalueella tehdyssä työvoima- ja koulutustarvetutkimuksessa (TKTT) laskukautta pidettiin yritysten vastauksissa toimialan suhdannetilanteen parhaana kuvaajana. Ainoastaan terveyspalveluissa ja siivousalalla enemmistö oli edelleen nousukauden kannalla. Ensi kevään suhdannetilannetta pidettiin huomattavasti valoisampana. Vain puolessa toimialoista synkistely jatkui; pahimpana lähitulevaisuuden koki veneiden valmistus. Tutkimuksessa mukana olleiden yritysten henkilöstömäärän oletettiinkin olevan ensi keväänä jopa pari prosenttia suurempi kuin keväällä 28. Tulos on erittäin yllättävä, kun sitä vertaa muihin suhdannekyselyihin. Rakennusalan työttömyyden on niissä odotettu kasvavan räjähdysmäisesti. Myös metallialan odotukset olivat poikkeavan positiiviset. Erityisesti pienissä yrityksissä kasvuarviot olivat rohkaisevia. Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) elokuun suhdannebarometrin mukaan Pohjanmaan (koko entinen Vaasan lääni) sekä teollisuuden ja rakentamisen että palvelujen suhdanteiden odotetaan edelleen heikkenevän loppuvuoden aikana. Näkymät olivat koko maata heikommat ja työvoiman supistamisen oletettiin jatkuvan. Suomen Yrittäjien ja Finnveran elokuisen kyselyn mukaan kuitenkin pienet ja keskisuuret yritykset TE-keskusalueen molemmissa maakunnissa ennakoivat suhdanteiden parantuvan lähimmän vuoden aikana, kun koko maassa odotukset olivat pessimistisemmät. Pohjanmaalla henkilökunnan määrän ei uskota enää laskevan, mutta Keski-Pohjanmaalla ja koko maassa lasku jatkuisi. Kun EK:n kyselyyn vastaajat ovat kooltaan keskimäärin suurempia kuin Suomen Yrittäjien ja Finnveran pk-yritykset, tulokset tukevat TKTT:n tuloksia, joiden mukaan positiivisimmat odotukset olivat pienillä yrityksillä. Toki aikajännekin ulottuu jälkimmäisissä pidemmälle. Syksyn Alueelliset talousnäkymät katsauksessa eivät TE-keskuksen, TE-toimistojen ja muiden alueellisten asiantuntijoiden odotukset olleet kuitenkaan valoisat vuodenkaan päähän: Arvio näkymistä vuoden päähän verrattuna nykytilanteeseen elinkeinoelämä työvoiman ja yritystoiminta työttömyys saatavuus Vaasan ja Kyrönmaan sk - + Kokkolan sk - + Pietarsaaren sk Suupohjan rs sk Kaustisen sk + koko TE-keskusalue - + Ainoastaan työvoiman saatavuuden arveltiin parantuvan ensi syksyyn mennessä nykyisestäkin. Työttömyyden oletettiin pahenevan edelleen muualla, paitsi Kaustisen seutukunnassa. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan heikkenemisen oletettiin vielä jatkuvan Pietarsaaren seutukunnassa ja Suupohjan rannikkoseudulla, muilla alueilla niiden oletettiin pysyvän nykytasolla.

17 Aluekohtaisia tulevaisuuden kehitysarvioita tulkittaessa on syytä muistaa, että alueen kehitysnäkymiä verrataan suhteessa alueen nykytilaan. Alueita verrataan omaan aikaisempaan tilanteeseensa eikä toisten alueiden tai koko maan keskimääräisiin kehitysnäkymiin. Lyhyenkin aikavälin suhdannekyselyissä on siis aikamoisia eroavuuksia. Pidemmälle luotaavia ennusteita onkin tässä talousvaiheessa tarpeetonta esitellä. Muutosten nopeutta ja yllätyksellisyyttä kuvaa hyvin, että ETLA ennusti vielä vuoden 28 kesäkuussa vuosille koko maahan 9 tuhatta ja TE-keskusalueelle kuutta tuhatta työllistä lisää. Nyt elokuussa ETLA:n ennusteet ovat samalle ajanjaksolle koko maahan 121 tuhatta ja TE-keskusalueelle seitsemän tuhatta vähennystä! Sama raju käänne optimismista pessimismiin sopii kyllä useimpiin muihinkin ennusteisiin. Niinpä uhkakuvat yleisestä työvoimapulasta voidaankin siirtää ainakin muutamalla vuodella eteenpäin. Puute osaavasta työvoimasta voi sen sijaan aloittain ja alueittain kärjistyä nopeastikin, jos talouskasvu jälleen kiihtyy. ******** Laatija: Olli Peltola projektipäällikkö, Pohjanmaan TE-keskus 16