Lausunto Maaseudun kehittämisyksikkö TEM/1205/ /2013

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö Lausunto Maaseudun kehittämisyksikkö TEM/1205/ /2013 Viite Lausuntopyyntö (MMM040:00/2013) Lausunto luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi vuosille Yleistä Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi vuosille Työ- ja elinkeinoministeriö kiittää mahdollisuudesta lausunnon antamiseen ja esittää lausuntonaan seuraavaa. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että maaseudun ja sen kaikkien elinkeinojen kokonaisvaltainen kehittäminen on ensisijaisen tärkeää, sillä vain siten voidaan vahvistaa maaseudun elinvoimaa monipuolisesti. Maaseutu tarvitsee työ- ja toimeentulomahdollisuuksia monipuolisesti eri aloille. Tärkeää on uudistava ja tulevaisuussuuntautunut kehittäminen, ei lähtökohtaisesti säilyttävä toiminta. Maaseudulla kehitettävät palvelut ja infrastruktuuri hyödyttävät niin vakituisia ja osa-aikaisia asukkaita kuin eri elinkeinojakin, ja tämän vuoksi niihin kohdistettavien kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen on erityisen kannatettavaa, sillä se hyödyttää maaseutua kokonaisuudessaan. Ohjelmaluonnos on lähtökohtaisesti linjassa Maaseutupoliittisen toimenpideohjelman sekä Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman kanssa. Tämä on keskeistä, sillä Suomen maaseutu kehittyy sitä enemmän, mitä paremmin onnistumme sovittamaan yhteen kansallisen maaseutupolitiikan ja EU-osarahoitteiset maaseudun kehittämistoimet sekä myös rakennerahastojen maaseutualueille kohdistuvat toimenpiteet. Yhteensovituksen on tärkeä tulla esiin myös ohjelma-asiakirjassa ja sitä voi konkretisoida erityisesti viestintätoimien ja maaseutuverkoston toiminnan kohdalla sekä valtakunnallisen hanketoiminnan osalta. Myös ohjelman aluetasolla tapahtuvan toimeenpanon yhteensovitus muista ERI-rahastoista rahoitettavien toimenpiteiden kanssa tulisi kuvata mahdollisimman konkreettisella tasolla. Ohjelmasta puuttuu vielä monia osioita, minkä vuoksi lausuminen kaikilta osin ei ole mahdollista. Ohjelman rahoitussuunnitelma saatiin tiedoksi vasta kuulemisvaiheen lopulla. Työ- ja elinkeinoministeriö painottaa, että riittävän rahoituksen kohdentaminen alueellisiin ja paikallisiin kehittämistoimiin sekä valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin on ensiarvoisen tärkeää. Yritysrahoituksen yhteensovittamiseen rakennerahasto-ohjelman kanssa on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska rakennerahastojen rahoitus vähentyy runsaalla neljänneksellä verrattuna ohjelmakauteen ; ydinmaaseudun alueilla Etelä- ja Länsi- Suomessa rahoitus vähenee jopa 40 %. Tämän vuoksi työ- ja elinkeinoministeriö toivoo, että maaseutuohjelman rahoitusta voitaisiin kohdistaa suunniteltua enemmän yritys- ja hanketukiin. Yritystukien myöntämisessä tulee huomioida kilpailuneutraliteetti ja pyrkiä synnyttämään mahdollisimman kilpailuneutraalia elinkeinotoimintaa. Koska ohjelmatasolla ei yksityiskohtaisemmin tarkastella maaseudun kehittämisohjelmasta ja rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettavia yritystukijärjestelmiä, työja elinkeinoministeriö katsoo, että on tarpeen jatkaa työ- ja elinkeinoministeriön ja maa- ja TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) Valtioneuvosto Puh Statsrådet Tfn FI Government Tel Faksi Fax Fax

2 2 (5) metsätalousministeriön yhteistyötä yritystukijärjestelmien yhdenmukaistamiseksi muun muassa tukitasojen osalta, jotta voidaan varmistaa yritysten mahdollisimman tasavertainen kohtelu riippumatta siitä, kummasta ohjelmasta hanke rahoitetaan. Lukukohtaiset kommentit 1 Toimintaympäristön kuvaus 2 Valittu strategia Valitut toimenpiteet Luku kuvaa perusteellisesti toimintaympäristön ja siinä tunnistetaan hyvin maaseudun kehittämistarpeet, vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet. Luku vaatii vielä stilisointia. Valitussa strategiassa alue- ja maaseutupoliittisesti erityisen tärkeitä ja kannatettavia painotuksia ovat yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista suosiva ja kehittävä toiminta maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi sekä paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi. Erityisesti prioriteetti 6:n (sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseutualueilla) tavoitteet ovat alue- ja maaseutupoliittisesti keskeisiä. 7.1 Useita toimenpiteitä koskevat yleiset ehdot Luvussa on kerrottu ohjelman valmistelusta kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Alueelliset tulevaisuustyöpajat järjestettiin jokaisella 15 ELY-keskusalueella (ei jokaisessa 19 maakunnassa). Tässä yhteydessä voisi mainita, että tulevaisuustyöpajoissa oli mukana myös rakennerahastojen ja meri- ja kalatalousrahaston sekä kansallisen maaseutupolitiikan näkökulmat. Ohjelman valmistelua on toteutettu avoimesti ja painottaen yhteensovitusta eri rahastojen sekä EU:n ja kansallisen politiikan ja toimenpiteiden välillä. 7.2 Koulutus ja tiedonvälitys 7.3. Neuvonta Toimenpide on tärkeä ja kannatettava ja on hyvä, että sen tavoitteet ja kohderyhmät on määritelty laajasti siten, että hyödyn saajina voivat olla yritysten lisäksi myös yhdistykset ja maaseudun asukkaat. Neuvonnan tavoitteena on muun muassa vähentää maatilojen ilmastovaikutuksia sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä antamalla tiloille neuvontaa energiankäytön tehostamisessa, uusiutuviin energianlähteisiin siirtymisessä sekä energianhuollon kriisitilanteisiin varautumisessa. Painotetaan myös ympäristötietoisuuden ja -osaamisen lisäämistä ja neuvonnan avulla tehostetaan ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Neuvonnan tavoitteet ovat hyvin linjassa kansallisen maaseutupolitiikan kanssa. Neuvontaan liittyvien toimenpiteiden osalta painottuu erityisesti ekologisen kestävän kehityksen näkökulma, joka on tärkeässä roolissa myös kansallisen maaseutupolitiikan tavoitteissa ja toimeenpanossa Investoinnit fyysiseen omaisuuteen Maatilojen kokonaistehokkuuden parantaminen Ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan parantamisen huomioimiseksi tuettavissa investoinneissa edistetään energiatehokkaita ja uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä ratkaisuja ja uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien käyttöä. Tuettavan toiminnan tarkoituksena on luoda edellytyksiä maataloustuotannon kehittämiselle, tuotannon nykyaikaistamiselle ja yrityskoon kasvattamiselle.

3 3 (5) Tavoitteissa ja toimenpiteissä korostuu ekologisen kestävän kehityksen näkökulma (vrt. kohta 7.3) Maataloustuotteiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Toimenpiteen tavoitteena on edistää maatilojen ja elintarvikealan yritysten siirtymistä tuottavimpiin toimintoihin ottamalla käyttöön uutta teknologiaa ja tuotantomenetelmiä sekä nostamalla maatalouden alkutuotannon tuotteiden jalostusastetta ja laatua erityisesti pienemmissä maatalousyrityksissä ja pk-yrityksissä, joilla on potentiaalia vastata erityisesti lähi- ja luomuruuan kysyntään. Tavoitteena on kehittää elintarviketoimialan kilpailukykyä, kestävyyttä ja rakennetta siten, että mikroyritysten lisäksi alalle saadaan lisää kasvavia pienyrityksiä. Maatiloja kannustetaan kehittämään oman maatilan ja /tai sen ulkopuolelta peräisin olevia luonnonmukaisesti tai perinteisesti tuotettuja tuotteita paikalliseen vähittäismyyntiin ja kehittämään tuotanto- ja toimitusketjuja alkutuotannon tuotteiden ja elintarvikkeiden myymiseksi suoraan kuluttajalle esimerkiksi tilalla tai tilan ulkopuolelle sijaitsevien maatilamyymälöiden sekä tori- ja tapahtumamyynnin tai internetmyynnin avulla. Paikallismarkkinoita vahvistavat tavoitteet ja toimenpiteet vastaavat hyvin myös kansallisen maaseutupolitiikan tavoitteita. Keskeistä on lisätä lähi- ja luomuruuan kysyntää sekä kehittää tuotanto- ja toimitusketjuja vahvistamaan paikallisesti tuotettujen maatalouden alkutuotannon tuotteiden sekä niistä saatavien jalosteiden ja elintarvikkeiden saattamista markkinoille. Maaseudun elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän kehittymisen kannalta tärkeä on ottaa huomioon kasvavien ja kehittyvien yritysten tukitoimet sekä yritystoiminnan monialaistamisen näkökulma, johon liittyy muun muassa maatilojen aktivoiminen laajentamaan toimintaansa maatalouden ulkopuolelle. Maataloustuotteiden markkinoille saattamisessa ja tuotteiden jakelukanavien kehittämisessä tärkeä on huolehtia yritysten/henkilöstön hankintaosaamisesta. Investointeihin kytkeytyvän henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kilpailutusta koskevan osaamisen ja tiedon lisäämiseen Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen Nuorten viljelijöiden aloitustuki Tavoitteena on parantaa maa- ja porotalousyrittäjien ikärakennetta. Tuen avulla vähennetään tilanpidon aloittamisen taloudellista riskiä ja parannetaan yritystoiminnan kehittämismahdollisuuksia. Tavoitteena on, että nuorten yrittäjien määrä pysyy lähes nykyisellä tasolla suhteessa tilojen kokonaismäärään. Nuorten viljelijöiden yritystoimintaa tukevat toimet ovat hyvin linjassa kansallisen maaseutupolitiikan tavoitteiden kanssa. Toimenpiteet liittyvät maaseudun elinvoimaisuuden ja elinkeinotoiminnan vahvistamiseen tukemalla paitsi pienyritystoimintaa myös nuoren väestön pysymistä maaseudulla. Siten toimenpiteillä on vaikutusta maaseudulla asuvan väestön ikärakenteeseen hilliten demografiakehitystä Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen Maaseudun yritystoiminnan tuella helpotetaan maaseutualueiden yritysten haasteena olevaa rahoituksen saatavuutta uusien ideoiden ja mahdollisuuksien saattamiseksi innovatiivisina tuotteina ja palveluina sekä koti- että ulkomaisille markkinoille. Tuen avulla voidaan luoda edellytyksiä uuden yritystoiminnan kehittämiselle ja olemassa olevan yritystoiminnan uudistamiselle. Tuottavuuden ja tehokkuuden kasvattamiseksi ja kilpailuetujen luomiseksi tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja ja uusien vahvuuksien löytämistä. Kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja kilpailuetujen luomiseksi tärkeä on pitää huolta yritysten hankintaosaamisesta ja kilpailuttamiseen liittyvien asioiden riittävästä tieto/taitotasosta. Innovatiivinen ja uutta luova kehittäminen on keskeistä myös kansallisen maaseutupolitiikan kehittämisen näkökulmasta.

4 4 (5) 7.6 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen 7.11 Yhteistyö 7.12 LEADER 7.13 Tekninen apu Toimenpide ja sen tavoite on alue- ja maaseutupoliittisesti erittäin tärkeä. Toimenpiteen toteuttamisessa on olennaista tunnistaa kolmas sektori keskeisenä toimijana ja kehittämisvälineiden on tärkeä soveltua siihen. Esimerkiksi kolmannen sektorin rooli palveluiden tuottajana vaatii sparrausta ja koulutusta. Kolmannen sektorin toimijalla tulisi olla mahdollisuus saada maaseudun kehittämisohjelman mukaista yritystukea. Kehittämisvälineiden tulee mahdollistaa se, että uusia palvelujen tuottamistapoja toteuttamassa mukana on tahoja eri sektoreilta (yksityinen, julkinen ja kolmas sektori). Tarvitaan kehittämisväline, joka mahdollistaa kokeilevuuden ja uusien tapojen kehittämisen. On hyvä, että toimenpiteen tuki voidaan myöntää avustuksena kehittämishankkeeseen tai yleishyödylliseen investointihankkeeseen, ja että tuki yleiskustannuksiin voidaan myöntää flat rate -periaatteella. Samoin on hyvä, että toimenpidettä voidaan toteuttaa paikallisesti, alueellisesti, alueiden välisenä ja valtakunnallisesti. Toimenpide on tärkeä ja kannatettava. Toimenpide on erittäin tärkeä ja kannatettava. Maaseutupolitiikassa korostetaan aikaisempaa vahvemmin paikkaperusteista kehittämistä, ja LEADER-toimintatapa on vakiintunut paikkaperusteinen kehittämisväline. Paikkaperusteisella kehittämisellä voidaan tehdä kehittämistyötä räätälöidysti paikallisten tarpeiden, mahdollisuuksien ja olosuhteiden lähtökohdista. Sen kautta voidaan aktivoida ja osallistaa kehittämistyöhön paikalliset toimijat ja asukkaat, saada käyttöön näiden osaaminen ja rakentaa sosiaalista pääomaa. Paikkaperusteisella kehittämisellä annetaan paikallisille ihmisille mahdollisuus vaikuttaa oman elinympäristönsä laatuun ja tulevaisuuteen. Toiminnan avulla kehittämistyöhön kytketään julkisen rahoituksen lisäksi yksityistä rahoitusta ja talkootyötä sekä vahvistetaan yhteistyötä ja verkostoitumista eri toimijoiden välillä. Kuntakoon kasvaessa paikallistason toimijoiden merkitys kasvaa. LEADER-toiminnasta on vahvat myönteiset kokemukset ja toimintatapa on osoittautunut tulokselliseksi ja kustannustehokkaaksi kehittämisvälineeksi. On erittäin tärkeää, että LEA- DER-toiminnalle osoitetaan riittävä rahoitus, jotta sen kautta saatava lisäarvo ja hyöty voidaan saavuttaa täysimääräisesti. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää tärkeänä, että kaikki Suomen maaseutualueet ovat tulevallakin ohjelmakaudella toimintaryhmätyön piirissä. On myös erittäin tärkeää, että toimintaryhmillä on käytössä kaikki ohjelman mahdollistamat työvälineet (niin kehittämis- kuin yrityshankkeet), ja että hankkeissa tehtävät kokeilut mahdollistetaan nykyistä paremmin. Lisäksi on tärkeää, että hallinnollista taakkaa kevennetään ottamalla käyttöön myös yksinkertaistetut menettelytavat ja sähköinen asiointi. Teknistä apua käytetään maa- ja metsätalousministeriössä, maaseutuvirastossa, kansallisessa maaseutuverkostossa sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa. Luvussa on kuvattu tarkemmin kansallisen maaseutuverkoston muodostamista ja sen tehtäviä. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää maaseutuverkoston toimintaa tärkeänä ja ohjelman toteuttamista hyvin tukevana toimintatapana. Maaseutuverkoston toiminnan valmistelussa ja toteuttamisessa on tarpeen yhteensovitus kansallisen maaseutupolitiikan ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriö esittää, että ohjelmatekstissä avataan näiden kahden verkoston kansallisen maaseutupolitiikan verkoston ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutusta tukevan maaseutuverkoston rooleja ja toiminnan yhteensovitusta. Esimerkiksi maaseutuasioiden viestinnässä näillä verkostoilla on yhteisiä tavoitteita. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän teemaryhmät voivat tuoda lisäarvoa maaseu-

5 5 (5) tuverkoston toiminnan sisältöjen suunnitteluun ja teemaryhmien avulla voidaan tavoittaa myös eri toimialojen alueellisia verkostoja. 14 Ohjelman toimeenpanon järjestelyn kuvaukset 14.2 Kuvaus seurantakomiteasta sekä seurantaa koskevista menettelyistä Työ- ja elinkeinoministeriö esittää, että seurantakomitean kokoonpanoon kutsuttaisiin mukaan myös Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän edustaja, sillä se on ohjelman toteuttamisen kannalta keskeinen sidosryhmä ja edustus seurantakomiteassa edistäisi kansallisen ja EU:n maaseutupolitiikan yhteensovittamista Tiedotus- ja julkistamistoimet Työ- ja elinkeinoministeriö pitää tärkeänä, että myös ohjelman viestinnässä huomioidaan yhteensovitus kansallisen ja EU:n maaseutupolitiikan sekä muiden ERI-rahastojen kanssa. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa myös yhteisiä viestintätoimenpiteitä ja kanavia. 15 Toteutetut toimet kumppanien mukaan ottamiseksi Ohjelmaa on valmisteltu avoimesti ja laajasti sidosryhmiä osallistaen, mikä on hyvä asia. Luvussa voisi kuvata myös sitä, miten valmistelussa on toteutettu yhteensovitusta eri rahastojen sekä kansallisen maaseutupolitiikan toimijoiden kanssa. 16 Verkoston toimintasuunnitelma Verkoston toimintasuunnitelma puuttuu ohjelmaluonnoksesta. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää erittäin tärkeänä, että verkoston toimintasuunnitelma yhteen sovitetaan kansallisen maaseutupolitiikan ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintasuunnitelman ja toimintojen kanssa. Tämä edellyttää sitä, että toimintasuunnitelman valmisteluun otetaan mukaan myös Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimijoita. Työ- ja elinkeinoministeriö Markku Wallin osastopäällikkö, kansliapäällikön sijainen Laura Jänis maaseutuylitarkastaja TIEDOKSI TEM / osastopäälliköt TEM / kirjaamo