Superäitejä ei ole. » Jokainen vanhempi tarvitsee tukea kasvattajana s.12. Taloushallinto sähköistyy vauhdilla 10. Verkostoissa jaetaan kokemuksia 24

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Superäitejä ei ole. » Jokainen vanhempi tarvitsee tukea kasvattajana s.12. Taloushallinto sähköistyy vauhdilla 10. Verkostoissa jaetaan kokemuksia 24"

Transkriptio

1 ray:n avustustoiminnan asiakaslehti Taloushallinto sähköistyy vauhdilla 10 Verkostoissa jaetaan kokemuksia Superäitejä ei ole» Jokainen vanhempi tarvitsee tukea kasvattajana s.12

2 HYVÄN TEKIJÄ Vapaaehtoisena tuulen tuiverruksessa Kuka olet? Olen Micke Andersén, Suomen Meripelastusseuran vapaaehtoinen. 1 Olen toiminut meripelastajana nyt viitisen vuotta. Päätyökseni olen Ylellä äänisuunnittelijana. MIKSI teet vapaaehtoistyötä? Olen 2 aina pitänyt vesillä liikkumisesta, ja kun samalla voin auttaa apua tarvitsevia, mikäpä sen parempi. Toisten auttaminen on tärkeää, ja olen saanut itselleni myös uusia ystäviä. Paras kiitos on, kun näen onnistuneen tehtävän jälkeen ilon ihmisten kasvoilla. jaakko lukumaa MIKÄ vapaaehtoistyössä mo- 3 TIVoi? Mahtava porukka ja hyvä kalusto motivoivat. Joskus voi tuntua tylsältä, kun ei ole pelastustehtäviä. Toisaalta on tietenkin hyvä, ettei kukaan ole pulassa. 4 MillaISTa tukea toivot järjestöl- TÄSI? Suomen Meripelastusseura järjestää vuosittain monia kursseja. Olen saanut mielestäni kursseilta kaiken tarpeellisen tiedon. 5 MITÄ olet oppinut vapaaehtoistyöstä? Olen oppinut, että meri voi olla todella arvaamaton. Koskaan ei tiedä minkälainen päivä on edessä, kun alus irtoaa laiturista. Tuija HolTTinen 2 2/2011

3 jaakko lukumaa 2/ RAY jalkautui strategiakiertueelle Yhteisvoimin parempi Suomi Taloushallinto sähköistyy Voimaa vanhemmuuteen Tulokset ja vaikutukset esiin ABC kohtaa nuoria TÄSSÄ NUMEROSSA Vältä turha takaisinperintä Innostusta verkostoista Kainuussa löytyi kavereita VAKIOT 2 Hyvän tekijä 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 17 Vieraskynä 23 Rahislainen 27 Uusi alku Avustusvalmistelija Mirja Nyroos-Seppänen näkee hakemuksista miten Suomella menee s. 23. tukipotti on raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan asiakas lehti. Turuntie 42, Espoo. päätoimittaja Marika Leed, (09) , , Toimitus ja taitto Legendium Oy, toimituspäällikkö Anna Koroma-Mikkola ulkoasu Matti Berg kannen kuva Jaakko Lukumaa paino Suomen Graafiset Palvelut Oy. Tukipotti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa. Painos issn Tukipotin paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Paperilla on Euroopan unionin ympäristömerkki fi/11/1. Se on siinä Tämän kevään huipentuma on ollut avustusstrategia julkistamiskiertueineen. Sadat järjestöihmiset olivat aktiivisesti kuuntelemassa, mitä asioita ray lähivuosina painottaa avustustoiminnassaan. Yllätyksiä uudessa avustusstrategiassa on tuskin kenellekään, koska niin tiiviisti se seuraa aikaisempien vuosien linjauksia. ray:n avustustoiminnan tehtävä on edistää terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Strategian päälinjauksia on vaikea kyseenalaistaa: vahvistetaan hyvinvointia, ehkäistään ongelmia ja autetaan ihmisiä. Yllätys sen sijaan voi olla se, että avustusstrategiassa kiteytyy lähes kymmenen vuoden työ. Avustuslinjausten tarkentamiseen tuli erityistä tarvetta vuosituhannen vaihteessa, kun arpajaislakia uudistettiin. Sen yhteydessä eduskunta hyväksyi myös uuden avustuslain. Uuden avustuslain myötä oli vedettävä rajat mitä voidaan tukea ja mitä ei. Näiden linjausten vetäminen ei millään muotoa ollut kivuton prosessi. Rajat piti löytää elinkeinotoimintaan, kuntien järjestämisvastuulla oleviin palveluihin ja tietysti valtion antamiin tehtäviin. Vaikeinta järjestöille lienee ollut oman palvelutoiminnan rajaaminen. Lisäksi, kun verottaja vuosikymmenen puolivälissä iski kyntensä aikaisemmin yleishyödyllisenä tunnettuun toimintaan, soppa oli valmis. Soppaa hämmensi vielä valtio ottamalla avustuslinjaukset osaksi valtiohallinnon tulosohjausjärjestelmää. Kuin ihmeen kaupalla näistä haasteista selvittiin. Yksi osa ratkaisua oli avustusosaston ennakkoluuloton asenne purkaa pattitilanteita keskustellen ja sopimalla uusista toimintatavoista. Avustusstrategiassa on otettu huomioon niin eukuin kansalliset säännöt, kuntien tehtävät ja erityisesti järjestölähtöinen työ. Tämä järjestöille kestävä linja vahvistuu ensi vuoden alusta voimaan tulevassa uudessa arpajaislaissa. Monista saattaa tuntua, että kaikki on nyt valmista, kun vielä valtiokin otti omalle vastuulleen sille kuuluvia tehtäviä mm. pelastuskopterit. Paikoilleen ei kuitenkaan jäädä. Hyvästä strategiasta huolimatta avustuslinjausten on aina muututtava terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen muuttuessa. Hannu Salokorpi Varatoimitusjohtaja Avustusstrategiassa kiteytyy lähes kymmenen vuoden työ. 3 pääkirjoitus 3

4 koonnut liisa kairesalo ajankohtaiset 4 Vapaaehtoistoiminta mainonnan teemana RAY nostaa EU:n teemavuoden kunniaksi mainonnassaan esille vapaaehtoistoiminnan merkityksen. Kesäkuun päivinä tv:ssa, netissä ja lehdissä toteutettavan mainosiskun aiheena on paniikkihäiriö. TV-filmissä tutustutaan aikaisemmin paniikkihäiriöstä kärsineeseen Sini Marttiseen. Nykyisin Sini on vapaaehtoinen kokemusvalmentaja ja Paniikkisivuston toiminnanjohtaja. ray rahoittaa vapaaehtoistoimintaa tänä vuonna noin 200 miljoonalla eurolla. Tärkeät tukirakenteet RAY järjesti Helsingissä seminaarin vapaaehtoistoiminnasta. Seminaarissa käsiteltiin vapaaehtoistoiminnan tukirakenteisiin ja verkostoihin liittyviä asioita sekä kuultiin järjestöjen esimerkkejä toimivista käytännöstä. Seminaarista jäi jatkoon pohdittavaksi esimerkiksi seuraavaa: Mitä vapaaehtoistoimintaan liittyvä verkostoyhteistyö on parhaimmillaan ja miten RAY voisi omalta osaltaan edistää sitä? Millä tavoin voidaan luoda mahdollisuuksia yhteistyölle paitsi sosiaali- ja terveysjärjestöjen kesken myös muiden kansalaisjärjestötoiminnan sektoreiden suuntaan? 2/2011 Terveyserot kasvavat erilliset hankkeet eivät tehoa Hyvistä tavoitteista huolimatta terveyserot ovat kasvaneet Suomessa viimeisten 25 vuoden aikana. VäestörYHMIEN väliset sosioekonomiset terveyserot jatkavat kasvuaan huolimatta lukuisista eroja kaventamaan pyrkivistä hankkeista. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemasta katsauksesta Kapeneeko kuilu? Erityisesti erot tuloryhmien välisissä elinajanodotteissa ovat kasvaneet nopeasti. Ero ylimmän ja alimman tuloviidenneksen elinajanodotteessa oli vuonna 2007 miehillä 12,5 vuotta ja naisilla 6,8 vuotta. Vuonna 2000 ero oli miehillä 9,9 vuotta ja naisilla 4,9 vuotta. Alimman tuloviidenneksen elinajanodote ei ole noussut sitten luvun alun. Muiden tuloryhmien elin ajanodotteen tiedetään kasvaneen tasaisesti 1980-luvun lopulta lähtien. Syynä terveyserojen kasvuun on se, että Suomessa harjoitettu yhteiskuntapolitiikka on ollut ajoittain ristiriidassa terveyserojen kaventamisohjelman tavoitteiden kanssa. Väestön terveyteen vaikuttaa TarviTAAN laaja -alaista POliiTTiSTA tahtoa. joukko niin sanottuja sosiaalisia määreitä kuten tuloerot, köyhyys ja työttömyys. Näiden lisääntyminen on heikentänyt alimpien sosioekonomisten ryhmien terveyden edellytyksiä tavalla, jota ei pystytä erillisin hankkein ja yksin sosiaali- ja terveysministeriön toimin korjaamaan. Tähän asti saadut kokemukset yrityksistä kaventaa terveyseroja osoittavat raportin mukaan, että tarvitaan pitkäkestoista ja laajaalaista, hallintorajat ylittävää poliittista tahtoa kääntää suunta terveyserojen kasvusta niiden vähentämiseen. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja rahoitusjärjestelmää uudistettaessa huomiota tulisi kiinnittää siihen, että tulevaisuudessa palvelut vähentäisivät eivätkä kärjistäisi sosiaaliryhmien välisiä terveyseroja. Kapeneeko kuilu? -raportin päälukujen lopussa on ehdotuksia terveyserojen kaventamisen jatkotoimiksi. ray

5 Verkossa tuntitili Vapaaehtoistyö tekee tyytyväiseksi Vapaaehtoistyötä tekevät ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä ja voivat paremmin, esittää Eurofoundin eli Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön tutkimus. KaKSI tuntia vapaaehtoistyötä viikossa riittää kohentamaan hyvinvointia. Vapaaehtoistyö on kaikin puolin kannattavaa, koska se hyödyttää niin vapaaehtoistyön tekijää kuin ympäröivää yhteiskuntaa. Yhdysvaltalainen raportti on osoittanut vapaaehtoistyön vaikuttavan fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Raportissa, jossa yhdistettiin 30 aiheeseen liittyvää tutkimusta, laskettiin myös terveysvaikutusten kannalta paras vapaaehtoistyön määrä: 100 tuntia vuodessa eli noin 2 tuntia viikossa. Lisätunnit eivät kohentaneet työntekijöiden terveyttä lisää. Vanhat ihmiset näyttävät hyötyvän vapaaehtoistyön tekemisestä muita enemmän erityisesti heille se saattaa antaa uudenlaista merkityksellisyyden tunnetta elämään. Vapaaehtoistyö ei ole Suomessa vähäpätöinen asia: 43 prosenttia täysiikäisistä suomalaisista osallistuu vapaaehtoistyöhön. Koko eu:n keskiarvo on 20 prosenttia, joissain jäsenmaissa luku on vain 10. Vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi. RAY:n nettisivut uudistuivat huhtikuun lopussa. ray:n nettisivut uusittiin RAY:n nettisivut uudistuivat. Sivut koostuvat neljästä eri kohderyhmiä palvelevasta osiosta. Pelimaailma on nettipelipalvelu, jonne pitää rekisteröityä. Palvelu on tarkoitettu yli 18-vuotiaille aikuisille pelaajille. Järjestöt-osio on avustusta saaville ja sitä hakeville järjestöille tarkoitettu palvelu. Yrityskumppanit-osio palvelee RAY:n yrityskumppaneita. ray-osiosta löytyy yleistä tietoa avustustoiminnasta, pelaamisesta, vastuullisuudesta sekä RAY:stä organisaationa. STM uudisti järjestöpoliittiset linjaukset SoSIaali- ja terveysministeriö (STM) on uudistanut järjestöpoliittiset linjaukset. Muistion keskeiset strategiset tavoitteet on liitetty ministeriön uuteen sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiaan. Muistio toimii ministeriön kansalaisjärjestöpolitiikan toimintalinjauksena. Järjestöpoliittisten linjausten uudistamiseen vaikuttivat järjestöjen palvelutoiminnan kilpailuympäristön muutokset, EU:n yhteisölainsäädännön kehitys, kansalaisjärjestöjen perustehtävien määrittelyn tarve sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välisen työnjaon selkeyttäminen. Järjestöpolitiikan peruslinjausten mukaan kansalaisjärjestötoiminta vahvistaa kansalaisten osallistumisen mahdollisuuksia ja hyvän elämän edellytyksiä. Ministeriö kannustaa järjestöjä laaja-alaiseen alueelliseen yhteistyöhön muiden kuntien, muiden kolmannen sektorin toimijoiden ja yritysten kanssa. Ministeriö pyrkii selkiyttämään järjestöjen tekemän auttamistyön ja elinkeinotoiminnan sääntöjä, jotta järjestöjen panos molemmilla aloilla turvattaisiin nykyistä paremmin. Kansalaisjärjestöjen rahoitus pyritään turvaamaan. Tykkää Facebookissa RAY tukee -sivustosta! RAY tukee -kampanjan nettisivuille nostetaan vapaaehtoisvuoden 2011 teeman mukaan tarinoita ja uutisia erityisesti vapaaehtoistoiminnasta. ray tukee on myös Facebookissa. Sivustosta tykkäämällä voit seurata avustustoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan vuoden kuulumisia. Kerro myös itse mitä kaikkea hyvää pelieuroilla saadaan aikaan! 5

6 Samuli Karala Peliuutiset Juha Helpistä ray:n pokerinaama Suomen kaikkien aikojen menestynein pokerin liveturnauspelaaja Juha Helppi ja Raha-automaattiyhdistys aloittavat yhteistyön. Toukokuussa allekirjoitetun sopimuksen myötä Helppi työskentelee seuraavat kaksi vuotta RAY:n live- ja nettipelaamisen keulakuvana sekä on aktiivisesti mukana muun muassa RAY Pokerin kehittämisessä. Grand Casino Helsinki uudistuu Helsingin Mikonkadulla sijaitseva ray:n omistama Grand Casino Helsinki uudistetaan. Remontin myötä kasinon tiloja ja pelitarjontaa uudistetaan vastaamaan paremmin tämän päivän vaatimuksia. Kasino palvelee asiakkaitaan normaalisti koko remontin ajan. Työn valmistumista juhlitaan syksyllä näyttävästi. Suositut Show and Dinner -illat jatkuvat syyskuussa Beatles-tribuutin merkeissä. KASiNO PAlVElee NORMAAliSTi koko remontin ajan. ray Rahapelaamisen ikäraja 18 vuotta 1.7. lähtien Uudessa arpajaislaissa säädetty rahapelaamisen uusi 18 vuoden ikäraja astuu RAY:n pelien osalta voimaan heti, kun yrittäjän tiloissa olevassa pelipisteessä on toteutettu muutostyöt, kuitenkin viimeistään ray:n omissa pelisaleissa ja kasinolla noudatetaan jo 18 vuoden ikärajaa. Rahapelaaminen ei jatkossa ole alaikäisenä sallittu edes vanhempien seurassa. 18 vuoden ikäraja koskee kaikkea rahapelaamista, myös Veikkauksen ja Fintoton pelejä. Ikärajamuutoksen arvioidaan vaikuttavan RAY:n pelien tuottoon noin 10 miljoona euroa vuonna Rahapelit ovat mukavaa viihdettä, mutta nuoret eivät välttämättä ymmärrä niihin sisältyviä riskejä. Viedään yhdessä viestiä eteenpäin ja pidetään näin K18 huolta siitä, etteivät nuoret pelaisi rahalla. Grand Casino Helsinki on Suomen ainoa kansainvälinen pelikasino, joka tarjoaa pelien lisäksi show-viihdettä ja ravintolapalveluita. 6 2/2011

7 1 2 3 TERVEYDEN JA SOSIAALISEN HYVINVOINNIN VAHVISTAMINEN TERVEYTTÄ JA SOSIAALISTA HYVINVOINTIA UHKAAVIEN ONGELMIEN EHKÄISEMINEN ONGELMIA KOHDANNEIDEN AUTTAMINEN JA TUKEMINEN Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen on jäsennetty RAY:n avustusstrategiassa kolmeksi päälinjaksi. Ajankohtainen ja tarpeellinen RAY jalkautui maaliskuussa kahdeksalle paikkakunnalle ja teki tunnetuksi rahoituksen painopisteitä vuosina Järjestöt antoivat kiertueelle kouluarvosanan 8,5. teksti marika leed RAY satsasi maaliskuussa vahvasti Yhdessä enemmän hyvinvointia -seminaarikiertueeseen. Strategiakauden avustuslinjauksia tehtiin tunnetuksi kaikkiaan kahdeksalla paikkakunnalla. Osallistujilta kerätyn palautteen perusteella ray:n jalkautumista eri puolille Suomea pidettiin tervetulleena. Viestit ajankohtainen", "tarpeellinen" ja "tärkeä" toistuivat palautteissa usein. Kaiken kaikkiaan kiertuetta pidettiin avoimuuden osoituksena ray:ltä ja osallistujat kokivat, että strategian sisältö selkiytyi. Seminaarit toimivat monen mielestä myös hyödyllisenä verkostoitumistapahtumana alueen toimijoille. Yhteistyötä tarvitaan Avustusstrategian tavoitetilassa Suomessa on monipuolinen järjestökenttä, järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu ja terveys- ja hyvinvointierot maassamme kaventuneet. ray:n näkemyksen mukaan tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan laajaalaista eri toimijoiden välistä yhteistyötä, joten seminaarien aamupäivät toteutettiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja Kaste-ohjelman kanssa. Osa vastaajista harmitteli sitä, että kuntapäättäjiä oli saapunut seminaareihin melko vähän paikalle. Seminaareissa esitellyt konkreettiset tapausesimerkit järjestöjen ja kuntien onnistuneista yhteistyöhankkeista saivat kuitenkin kauttaaltaan hyvää palautetta. Työpajoissa ideoitiin Seminaarien iltapäiväosuuksissa ray keräsi osallistujilta ajatuksia siitä, mihin järjestöjen kannattaisi strategiakaudella panostaa. Uusia avauksia ja yhteistyömahdollisuuksia pohdittiin kolmessa eri työpajassa. Tärkeinä vaikuttamiskohteina nähtiin esimerkiksi arjen kuormittavuuden vähentäminen ja osallisuuden uusien muotojen löytäminen. Toimintaympäristön haasteina nähtiin muun muassa ikärakenteen muutos, eriarvoisuuden ja yksinäisyyden lisääntyminen, huonot terveystottumukset ja moniongelmaisuuden lisääntyminen. Projektien kohdalla oltiin huolissaan siitä, että pienten järjestöjen resurssit eivät tahdo riittää projektien hallinnointiin. Nykyistä enemmän yhteistyötä toivottiin esimerkiksi oppilaitosten ja työelämän toimijoiden kanssa. Kokonaisarvosanaksi järjestöt antoivat strategiakiertueelle 8,5. 7

8 8 2/2011 Mietitään yhdessä, miten saataisiin parempi Suomi. Varhainen puuttuminen on äärettömän tärkeää, jotta vältytään turhilta työkyvyttömyyseläkkeiltä, työttömiltä ja syrjäytyneiltä. Jos apu tulee ajoissa, se on win win tilanne, niin yksilölle, työelämälle kuin yhteiskunnalle, Satu Huber muistuttaa.

9 teksti anna koroma-mikkola kuvat jaakko lukumaa Vaikuttaja Tutustukaa yrityksiin! Suomi on siinä ihannemaa, että kaikki tuntevat toisensa. Julkisen ja yksityisen puolen välissä on kuitenkin ollut lasiseinä, jonka takia ei ole aidosti voitu yhdessä miettiä ja ratkaista tulevaisuuden haasteita, Eläke- Tapiolan toimitusjohtaja Satu Huber toteaa. Yhteiseen hyvinvoinnin rakentamiseen hän haluaisi mukaan myös kansalaisjärjestöt. Satu Huber on silmin nähden innostunut; innoissaan työssä innostumisesta. Siihen hän on päässyt pureutumaan Sitran vuoden mittaisessa hankkeessa. Uskon, että innostuminen on ratkaisu moneen, kun puhutaan eläkepommista ja muista suurista haasteista. Jos ihminen on innostunut työstään, hän myös haluaa jatkaa työelämässä pidempään. Hyvinvoivat ihmiset saavat asioita aikaan tehokkaammin, paremmin ja innovatiivisemmin. Samalla yhtiö ja koko yhteiskunta voivat paremmin. Huberin mielestä on selvää, että ensisijassa ihminen kantaa itse vastuun omasta hyvinvoinnistaan. Työnantaja pystyy toki tukemaan sitä. Muun muassa hyvällä johtamisella ja ilmapiirillä sekä tarvittavilla joustomahdollisuuksilla voimme luoda tarvittavat puitteet. Rohkenetko keskustella? Yhteiskunnassamme on valtavia haasteita: työurien pidentäminen, jaksaminen, masennukset, syrjäytyminen sekä monet muut. Rajanveto mille asioille yhteiskunnan pitää tehdä jotakin ja mille yritysten, ei ole helppoa. Tapiola on aloitteellisesti avannut keskustelua Tapiola-Akatemioissaan. Aiheina ovat olleet esimerkiksi kenen vastuulla on suomalaisten pärjääminen, mikä on hyvää yhteisöllisyyttä sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuudet, Tapiolan yhteiskuntasuhteiden ja vastuullisen yritystoiminnan johtaja Anu Pylkkänen kertoo. Tärkeiden kysymysten ratkomiseen Tapiola on osallistunut myös esimerkiksi SPR:n yksinäisyyttä torjuvan Ystäväpalvelun kumppanina. Ryhtyisitkö kumppaniksi? Pylkkäsen ja Huberin mukaan tulevaisuuden kannalta oleellisinta olisi luoda selkeät rajat yksityiselle ja julkiselle palvelulle ja määritellä yhdessä kaikkien osapuolten, myös kansalaisjärjestöjen, roolit. Kaikkia tullaan jatkossa tarvitsemaan Suomessa. En usko, että Suomea voidaan ajaa siihen suuntaan, että vain ne, joilla on rahaa, saavat ostettua itselleen hyvät palvelut, Pylkkänen toteaa. Tapiolassa koetaan todella hyväksi kehitys, jossa yritykset ja kansalaisjärjestöt ovat ryhtyneet hakemaan uudenlaisia kumppanuuksia. Päivän sana on löytää omaan toimintaan ja arvoihin luontevasti liittyvää asiaa. Aidon kumppanuuden aikaan saaminen vie toki aikaa ja on vaativampaa, kuin että annetaan joku lahjoitus ja ollaan tyytyväisiä. Mutta todellisten vaikutusten aikaansaaminen Anu Pylkkänen vaatii, että osapuolet etsivät asiasta yhteistä pihviä; mitä me voimme tehdä ja mitä te voitte tehdä, Pylkkänen painottaa. Uutena yhteistyömuotona Tapiolassa on suunnitteilla työntekijöiden mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä työaikana. Tutkimusten mukaan tällainen korottaa motivaatiota, lisää sitoutumista ja ylpeyttä työnantajasta. Siinä on kaikki hyvät elementit, Pylkkänen uskoo. Uskallatko irrottautua? Huber toivoo, että myös järjestöt olisivat aktiivisempia yrityksiin päin. Järjestöjen työnjakoa ei tunneta hyvin ja niiden koetaan tekevän paljon päällekkäistä. Yrityksillä olisi selkeä tilaus järjestöyhteistyön koordinointiin ja mahdollisista yhteistyömuodoista kertomiseen. Parasta olisi, jos voisimme koota kaikki toimijat yhteen. Mietittäisiin, millaisia palasia järjestöt ottaisivat hoidettavakseen ja mihin yritykset tulevat mukaan, Huber toteaa. Kaikilla osapuolilla olisi toisiltaan opittavaa. Tärkeintä on aktiivinen ja ennakkoluuloton toisten lähestyminen sekä uskallus irrottautua omalta tontilta. Tarvitsemme kaikkien osapuolten aitoa yhteistyötä. Hyödynnetään kaikki mahdolliset resurssit ja erilainen osaaminen ja mietitään, miten saataisiin parempi Suomi, Huber päättää. 9

10 tartu tietoon istockphoto KEVYTTÄ yläpilveä TALOUS- HALLINTOON 10 Kun taloushallinnon sähköistäminen toteutetaan pilvipalveluna, hommat hoituvat tehokkaasti verkossa. teksti pirjo kupila 2/2011 Pal- VElUN KÄyTTöön- OTTO on KEVyTTÄ ja edullista. Pilvipalvelulla tarkoitetaan useimmiten ohjelmaa tai tallennustilaa, johon pääsee tunnuksilla miltä tahansa tietokoneelta. Pilvipalvelut toimivat netissä, mutta sijaitsevat jossain palveluntarjoajan palvelimella. Tyypillisiä pilvipalveluja ovat sähköpostit, tiedosto- ja varmuuskopiointipalvelut, kalenterit sekä asiakkuuden ja myynnin ohjausjärjestelmät. Kuluttajille tutuimpia pilvipalveluita lienevät Googlen palvelut. Web-pohjaisten palvelujen etuja taloushallinnossa ovat yksi aina ajantasainen ohjelma ja palvelun yhteiskäyttö tilitoimiston, tilintarkastajien avustusta saavilla järjestöillä myös rahoittajien kanssa. Perinteisiin taloushallinnon ohjelmistoratkaisuihin verrattuna selainpohjaisen palvelun käyttöönotto on kevyttä ja edullista, koska se korvaa järjestön omat ohjelmistot ja laitteet. Myös järjestelmän vaihtaminen toiseen on helpompaa kuin perinteisissä ohjelmistoratkaisuissa. Kun sähköistä taloushallintoa käytetään palveluna, toimintaan saadaan lisää joustoa ja tehtäviä voidaan tarvittaessa siirtää tilitoimistolle. Pakolliset laki- ja veromuutokset hoituvat helpommin. Huolta ei tarvitse kantaa edes kotimaisen suoraveloituksen päättymisestä 2013, kun laskutus voidaan hoitaa sähköisesti, myyntipäällikkö Jyrki Haaraoja Sampo Pankista luettelee. Perinteisesti kaksi kolmasosaa järjestön taloustoiminnoista on päivittäisrutiinien pyörittämistä.

11 » Kommentti Sähköinen avustusten käsittely- ja asiointijärjestelmä vapauttaa aikaa asiantuntijatyölle järjestöissä ja RAY:ssä. Sähköistämällä taloushallintonsa järjestöt saavat talousseurantansa ajantasaiseksi ja RAY:n toivomalle tasolle. Automatisoimalla käsityötä kuten laskujen käsittelyä, vapautuu aikaa toiminnanohjaukseen ja päätöksentekoon. Niitä tukee sähköisen taloushallinnon ajantasainen informaatio. Järjestö voi esimerkiksi seurata varainhankinnan edistymistä reaaliaikaisesti ja reagoida muutoksiin välittömästi, Haaraoja perustelee sähköistämisen etuja. Sähköinen vuoropuhelu Sampo Pankki on kehittänyt taloushallinnon sähköistä järjestöratkaisua yhdessä tilitoimistojen ja taloushallinnon sovelluspalveluja tarjoavan Netvisor Oy:n kanssa. ray on toiminut hankkeessa konsulttina, jotta palvelun tuottamat raportit, kuten tuloslaskelma- ja tasemallit palvelisivat mahdollisimman hyvin järjestöjä. ray ei ole silti sitoutunut mihinkään yksittäiseen ratkaisuun tai toimittajaan. ray uudistaa parhaillaan omaa avustusten käsittely- ja asiointijärjestelmäänsä. Sähköiseen asiointiin avustusten hakemisessa siirrytään vuoden 2012 aikana. Sen jälkeen sähköistetään avustusten maksatus-, valvonta- ja seuranta-asiointi. Kunnianhimoisena tavoitteena on, että muutaman vuoden sisällä järjestöt saisivat myös avustushakemusten sekä hanke- ja vuosiselvitysten talousinformaation kasaan omista järjestelmistään klikkaamalla ja pystyisivät lähettämään sen ray:lle sähköisesti. ray saisi puolestaan ajantasaista tietoa järjestöjen taloudesta avustuspäätösten ja seurantansa tueksi. KRISTIAN SEEMER RAY:n valvontapäällikkö KERRAllA PilVEEN Vuoden 2010 alussa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöllä (Spek) ei ollut enää vaihtoehtoja. Sen oli pakko tehdä jotain taloushallinnon ohjelmistosekamelskalle ja yksittäisiin työpisteisiin saakka jumiutuneille prosesseille. Spek päätti reilu vuosi sitten hankkia taloushallintoonsa ajasta ja paikasta riippumattoman web-pohjaisen toimintaympäristön. Palvelun toimittajaksi valittiin Netvisor Oy. Myös tilitoimisto sidottiin tiukasti palvelun käyttöönottovaiheeseen omalla sopimuksellaan. Selainpohjainen ohjelmisto otettiin käyttöön lyhyen kehitysvaiheen jälkeen lokakuussa ja nyt sillä on tehty jo ensimmäinen tilinpäätös. Hallintojohtaja Marko Hasari sanoo, että ratkaisulla poistettiin kerralla ohjelmistojen ja laitteiden päivitys- ja yhteensopivuusongelmat. Lisäksi kirjanpidon rutiineja voitiin palvelun yhteiskäytön ansiosta siirtää tilitoimistolle, jolloin omat taloushallinnon asiantuntijamme pääsevät tehokkaammin paneutumaan järjestön monitahoiseen rahoitukseen ja raportointiin. Esimerkiksi Spekin tuorein vuosiselvitys RAY:lle on tehty osin Rovaniemellä, järjestön Lapin alueyksikössä, jossa uudistus vapautti taloushallinnon osaajan aikaa tuottavampaan työhön. Nyt tasekirjan skannailu ja lähettäminen erikseen rahoittajille tuntuu Hasarin mielestä jo hölmöltä. Rahoittajamme voisivat tilintarkastajien lailla printata tasekirjan itse palvelustamme, jos eivät halua lukea sitä putkelta. Sieltä se löytyy tositteiden tarkkuudella, hän huomauttaa ylpeänä. Info Pilvipalvelun etuja taloushallinnossa Ohjelmisto- ja palvelininvestoinnit sekä ohjelmistojen ja laitteiden yhteensopivuusongelmat ovat historiaa. Yhteiskäytön ansiosta taloushallinnon rutiineja voidaan vaivatta siirtää tilitoimistolle. Myös tilintarkastus ja raportointi helpottuvat. Ajantasainen ja helposti saavutettava taloustieto tukee päätöksentekoa. Sähköinen arkistointi syrjäyttää mapit. Taloushallintokulujen budjetointi helpottuu. Etätyön edellytykset paranevat eikä kaikkien tarvitse kerääntyä töihin Kehä III:n sisälle. 11

12 Voimaa vanh Riittävää huolenpitoa, hellää hoivaa ja ajan antamista. Kuulolla oloa, kiinnostuksen osoittamista ja arkisten asioiden tekemistä yhdessä, sopuisasti. Lasten määrittelemä hyvä vanhemmuus koostuu yksinkertaisista asioista, mutta erilaiset arjen haasteet asettavat vanhemmille paineita. Miten vanhempia voi tukea ja auttaa jaksamaan? teksti anna koroma-mikkola kuvat jaakko lukumaa 12 2/2011

13 emmuuteen VaNHEMpIEN tiedot, taidot ja jaksaminen ovat lapsen turvallisen elämän kannalta avainasemassa. Perheille, niin erityisryhmille kuin tavallisille eri ikäisten lasten vanhemmille, pitäisi olla saatavilla tukipalveluja matalalla kynnyksellä, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula toivoo. Lähtökohtana on huomioitava, että perhemuodot ovat hyvin erilaisia ja lisääntyvissä määrin monikulttuurisia. Samoin perheiden haasteet ovat moninaisia. Monilla sukulaisten ja ystävien tukiverkosto on jäänyt kauas, toisille suurin ongelma on köyhyys, jollekin yksinäisyys tai vieras kieli ja kulttuuri. Yksi tyypillinen vanhemmuuden haaste syntyy liioista suorituspaineista. Aikuiset elävät usein itse kiireisessä työelämässä ja sen vaikutukset valuvat lastenkin maailmaan. Lasten elämässä pitäisi pyrkiä pois valmentamisesta ja suorittamisesta, jättää aikaa kavereiden kanssa olemiselle ja leikille, Aula painottaa. Lasten ja nuorten on myös itse tärkeä saada tietoa omista oikeuksistaan ja vaatia hyvää vanhemmuutta. Lapset, jotka elävät haavoittuvissa olosuhteissa esimerkiksi päihteiden, väkivallan tai parisuhdeongelmien keskellä, eivät useinkaan itse osaa arvioida, ettei tilanne ole tavallinen, vaan yrittävät sopeutua. Lasten elämässä pitäisi pyrkiä pois suorittamisesta Kaikille löydyttävä tukea Ammattilaisten on tärkeää oppia tukemaan erilaisia perheitä. Aula muistuttaa, että äitiys tai isyys 13

14 Tommi AnTTonen "Jokaisella lapsella on oikeus olla lapsi riippumatta perhetilanteesta: harrastaa, leikkiä ja olla kavereiden kanssa", Maria Kaisa Aula muistuttaa. on ikuinen perhemuodosta riippumatta. Vastuu lapsesta ja valmiudet huolehtia lapsen kasvun edellytyksistä ovat vanhemmuuden ydinasioita. Tuen tarve vaihtelee perheestä toiseen. Joillakin vanhemmilla on aukkoja ihan perustiedoissa ja -taidoissa, toinen tarvitsee perhekahvilaa, kolmas ammattilaisten apua. Kaikkia nykyiset toimintamuodot eivät edes tavoita. Pitää löytää oikeat tavat tehdä asioita, Aula toteaa. Järjestöt ovat Suomessa vastanneet pitkälti matalan kynnyksen vanhemmuuden tuesta kuten verkkopalveluista. Näen sen todella hyvänä ja uskon, että sillä saralla riittää jatkossakin paljon tekemistä, esimerkiksi kotikasvatuksen tukemista ja vertaisryhmätoiminnan tarjoamista. Tärkeä rooli järjestöillä on Aulan mielestä myös uusien toimintamuotojen kehittämisessä. Esimerkiksi koulujen perhetyön kehittämisessä voisivat järjestöt ottaa aktiivisen roolin ja testata erilaisia malleja kasvatuskumppanuuteen. Neuvola- ja varhaiskasvatusvaiheessa tukeminen on meillä kohtuullisen hyvällä mallilla, mutta sitten tuki alkaa hiipua huomattavasti. Siinä näen ehdottomasti vahvistamisen tarvetta. Joissakin kunnissa on kokeiltukin perhetyön mallia kouluissa, hyvin kokemuksin, Aula kertoo. Yksin ei tarvitse pärjätä Myös Pienperheyhdistyksen toiminnanjohtaja KaiKKia nykyiset TOiminta- MUOdOT eivät TAVOita. Juha Turtiainen tietää, että vanhempien tarpeet vaihtelevat yhden vanhemman perheissäkin. Toisille tärkeintä on arkinen lastenhoitoapu, toisille vertaistuki tai lomamahdollisuus. Ei siis pelkkiä kasvatuskeskusteluiltoja, Turtiainen kuvailee. Pienperheyhdistyksen Tenavatupa tarjoaa yksinhuoltajille tilapäistä lastenhoitoa. Tapaamispaikkapalvelulla pyritään tukemaan lapsen ja erossa asuvan vanhemman suhdetta. Perheille, joiden lapsella ei ole ollenkaan suhdetta isäänsä, on tarjolla mieskaveritoimintaa. Mummila-toiminta paikkaa puolestaan tilannetta, jos omia isovanhempia ei ole mahdollista tavata. Erilaisia kursseja on muun muassa akuutissa erotilanteessa oleville sekä yksin lasta odottaville, joille neuvolasta ei vertaistukea löydy. Yhdistyksen leireillä ja retkillä perheet voivat lomailla yhdessä ja tavata muita perheitä. Vertaistuki onkin kaiken yhdistyksen toiminnan ydin. Yksinhuoltajilla vertaistuen tarve ja jaksaminen korostuu. Monille on tärkeä huomata, että yksin ei tarvitse osata kaikkea. Mahdollisuus jutella toisen aikuisen kanssa ja jakaa kokemuksia on tärkeä. Suuri ilo voi syntyä pienestä, esimerkiksi mummilan mummin tai toisen yksinhuoltajan positiivisista sanoista omasta lapsesta. Sellainen antaa vanhemmalle tunteen, että on onnistunut, Turtiainen kertoo. Jokainen on kasvattaja Kokemus vastuun jakautumisesta auttaa paljon jaksamisessa. Aulan mielestä pitäisi ajatella, että jokainen aikuinen, joka kohtaa lapsia, on kasvattaja. Lapsi kasvaa sosiaalisissa suhteissa, sekä hyvässä että pahassa. Jokainen aikuinen vähintäänkin antaa malleja omalla toiminnallaan, esimerkiksi miten suhtaudutaan erilaisiin ihmisiin. Juha Turtiainen kertoo, että yhdistys on etsinyt yhä enemmän kumppaneita, joiden kanssa on voitu laajentaa toimintaa tai osaamista, esimerkiksi maahanmuuttaja-asioissa. Minusta on hyvin terve kehityspiirre, että tehdään yhdessä asioita, kun omat resurssit eivät riitä. Aulan mielestä järjestöjen yhteistyö lasten hyväksi on tärkeää ja päällekkäisyyttä hankkeissa karsittava. Myös kunnissa on tärkeää suunnitella ja johtaa lapsiin ja vanhemmuuteen kohdistuvaa työtä yli hallintoalojen,» Kommentti Lapsen sosiaalinen turvallisuus tiivistyy monella tapaa siihen, millä tavalla lapsesta välittävän aikuisen läsnäolo ja lapsen oikeus omiin tekemisiin ja lapsena olemiseen toteutuu. Kulttuurisen kehityksen ja kansainvälistymisen myötä perhe voi lapsen ja aikuisen lähiyhteisönä näyttää monenlaiselta. Tärkeintä on kuitenkin, että jokaisella lapsella olisi hänestä välittävä aikuinen. PEKKA MYKRÄ RAY:n kehittämispäällikkö 14 2/2011

15 Juha Turtiaisen mukaan pienelläkin tuella oikeassa vaiheessa voi olla valtavia vaikutuksia lapsen myöhemmässä elämässä. teksti jaakko liikanen Kasperin kanssa kahden Johanna Alen on saanut vanhemmuuteensa kaipaamaansa tukea ja neuvoja yhdistystoiminnasta. Apu on yksinhuoltajalle kullan arvoista. asiakaslähtöisesti. Hyvin vaikeissakin tilanteissa on pystyttävä rakentamaan sujuvaa yhteistyötä koulun, kodin ja sosiaali- ja terveyspuolen toimijoiden välillä. Näissä tilanteissa on myös vahvistettava lapsen äänen kuulemista. Järjestöt voisivat tässä antaa mallia kuntien ammattilaisille siitä, miten lapsia kuulemalla voisi vaikuttavammin tukea perheitä, Aula toteaa. LapSETTomuuTENSa jo hyväksyneen helsinkiläisen Johanna Alenin elämä muuttui kerta heitolla 1990-luvun loppupuolella. Kasperi syntyi hänen ollessaan 36-vuotias. Olin jo tottunut ajatukseen, etten saa lapsia. Aiempi avoliittokin oli päättynyt lapsettomuuden takia, Alen sanoo. Mutta uuden miesystävän kanssa tärppäsi. Isä ei kuitenkaan halunnut osallistua pojan kasvatukseen. Asiaan ei liity dramatiikkaa. Yhdessä oli sovittu, että Johanna kasvattaa lapsen yksin. Info Lapsen turvallinen elämä -avustusohjelma ray:n avustusohjelma vuosille Keskittyy yläkouluikäisiin ja sitä nuorempiin lapsiin. Tavoitteena vahvistaa ja tukea vanhemmuutta sekä turvata lapsen oikeus turvalliseen lapsuuteen. Ohjelman kautta halutaan löytää ja vahvistaa järjestöille soveltuvia toimintatapoja lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin edistämiseksi. Tuetaan sekä uusien toimintamallien kehittämistä että olemassa olevia hyviä toimintamuotoja. Ohjelman koordinaattorina toimii Lastensuojelun Keskusliitto. Ohjelmaan mukaan hakemisessa noudatetaan RAY:n normaaleja hakuaikakäytäntöjä. LISätieTOJA: fi/jarjestot/tulokset/ AVustusohjeLMAT/LAP- SIOHJelma 15

16 Erosimme jo raskausaikana. Mies tunnusti lapsen, mutta kasvatusvastuu jäi minulle yhteisestä sopimuksesta. Eikö lapsen kasvattaminen yksin pelottanut? Ehkä jotenkin, mutta olin niin onnen huumassa tuolloin, etten osannut tulevia murehtia. Mutta en varsinaisesti pelännyt. Taloudellinen tilanteenikin oli ihan hyvä. Sitä kyllä mietin, että miten näin vanhana vielä pärjää vauvan kanssa. Olin hoitanut paljon siskoni lapsia, mutta siitä oli mennyt jo aikaa. Miesten juttuja Pienperheyhdistykseen Johanna Alen liittyi Kasperin ollessa kolmivuotias. Olin kotihoidon tuella pojan kanssa kotona ja leikkipuistossa kuulin yhdistyksestä. Ajattelin, että miksikäs ei. Yhdistyksen anti on ollut hänelle todella tärkeää. Siellä saa ystäviä ja vertaistukea eikä tarvitse olla kasvatukseen liittyvien vaikeuksien kanssa yksin. Ja olemme olleet myös virkistysmatkoilla Nuuksiossa sekä Virossa Otepäässä ja Pärnussa. Yhdistyksen kautta Kasperille on järjestynyt myös mieskaveri. Miehen mallia tarjoaa Antti, Kasperin elämään miehen mallia on tuonut mieskaveri Antti. Yhdessä käydään vaikka pyöräilemässä tai pelaamassa. YhdistyKSESTÄ SAA ystäviä ja VERTAiSTUKEA. jolla on omassa perheessään kaksi alle kouluikäistä lasta. Antti on tosi mukava, sanoo pöydän ääreen istahtanut, muun muassa korista vapaa-aikanaan pelaava 14-vuotias Kasperi. Kaksikko on baanalla pari kolme kertaa kuussa. Käymme uimassa ja pyöräilemässä. Tai autoja koeajamassa ja kartingissa. Laidasta laitaan tehdään kaikenlaista. Johanna Alenin mielestä on hienoa, että Kasperi saa mallia miesten elämästä, kun omassa kodissa ei sellaista ole tarjolla. Erityisempää ulkopuolista apua tarvittiin Kasperin ollessa noin seitsemän vanha. Villiys vaivasi, eikä äiti saanut tilanteesta otetta. Ei tuo vaan uskonut minua. Anttia hän tosin kuunteli silloinkin, Johanna hymähtää. Varsinainen ongelmien ratkonta kuului tuolloin kuitenkin perheneuvolaan. Kävimme siellä apua saamassa. Keskustelimme ja saimme kotitehtäviäkin ratkottavaksi. Joita me ei ikinä kyllä tehty, Kasperi huomauttaa virnistäen. 16 2/2011

17 Lapsen turvallinen elämä MITEN voimme parantaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia? Varma vastaus on aikuisten yhteistyöllä! Olipa kysymyksessä korjaavat palvelut, ehkäisevä toiminta tai proaktiivinen lähestyminen, aina kannattaa tehdä yhteistyötä. Viime vaalikauden aikana toimineissa hallituksen politiikkaohjelmissa yhteistyö ja avoimuus olivat tärkeitä toimintaperiaatteita. Haastavaa tällainen toimintatapa on viimeistään siinä vaiheessa, kun määrällisillä indikaattoreilla kysytään tuloksista ja vaikuttavuudesta. Sain viime vaalikauden aikana ohjelmajohtajana lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa kutsuja moneen tapaamiseen ja tilaisuuteen. Tuli käytyä myös ray:n avustusosastolla, mutta vaikuttivatko juuri ne kokoukset jollakin ratkaisevalla tavalla ray:n ensi vuoden alusta alkavaan Lapsen turvallinen elämä -avustusohjelmaan? Haluan tietysti ajatella, että vaikuttavuutta oli. Miten sitä mittaisi? Kun käännän tarkastelun näkökulmaa voin rehellisesti sanoa, että minulle jäi kokouksista enemmän mieleen, kuin vain kahvinmaku. Tapaamisissa oli läsnä monen eri alan asiantuntijoita ja lähdin aina kokouksista uusin tiedoin ja innostuneena. Tietoyhteiskunnassa tieto on valttia ja sitä valuuttaa vaihdettiin. Tiedän, että kokoukset ray:ssä vaikuttivat myös muihin hankkeisiin. Ohjelmajohtajan paikka oli monella tavalla erikoinen, se oli monessa mielessä rajaton eikä tiukasti sektoreihin sidottu. Tiedämme, että sektorirajojen yli tehtävä yhteistyö voisi parantaa monen lapsen elämää. Sektorirajat eivät tietenkään ole muodostuneet pahantahtoisuudesta, vaan työnjaosta. Työn jakaminen on tehokasta, mutta monimutkaisessa nyky-yhteiskunnassa meidän tulisi useammin pysähtyä kysymään itseltämme toiminnan tehokkuudesta tehokasta kenelle? Järjestöt voivat hyvin pitkälle itse määritellä omat tehtävänsä ja toimintatapansa. Niitä voi muuttaa ilman lakimuutoksia. Yhteistyössä olisi löydettävä uusia yhdyspintoja. Tämä joustavuus ei aina ole mahdollista julkisella puolella. Järjestöt voivat esimerkiksi helpommin siirtyä toimintojen rajapintatarkastelusta yhteistyötä korostavaan yhdyspinta-ajatteluun. Monissa järjestöissä vapaaehtoiset toimivat vapaa-ajallaan. Vapaaehtoistyössä voisi helpommin miettiä työnjaon luomia sektoreita uudestaan, toisella tavalla, kuin palveluprosessissa. Tavoite lapsen turvallinen elämä on kokonaisvaltainen ja toteutuakseen se edellyttää todellista 24/7 näkökulmaa. Suurimman osan tästä ajasta enemmistö lapsista on kotona, kun vanhemmilla tai muilla huoltajilla on vapaa-aikaa. Pieni osa lapsista elää kuitenkin aina jonkun työajalla. Järjestöt lähestyvät lasta oman työnjakonsa mukaisesti. Yhteistyössä olisi kuitenkin löydettävä uusia yhdyspintoja. Millainen on hanke, joka on tehokas lapsen turvallisen elämän näkökulmasta? georg henrik wrede Johtaja, opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö vieraskynä 17

18 ray HelsinkiMission seniorisalonki tarjoaa seniori-ikäisille mielekästä, maksutonta toimintaa ja yhdessäoloa lääkkeeksi yksinäisyyteen. Kyseessä on HelsinkiMission projekti, joka toteutetaan RAY:n tuella. Kuvassa Anna-Liisa Grönroos (vas.) ja Marja-Liisa Löytymäki. Toiminnan tulokset esiin Raha-automaattiyhdistys seuraa jatkossa entistä tarkemmin, mitä tuloksia ja vaikutuksia myönnetyllä rahoituksella saadaan aikaan. Parhaat käytännöt halutaan tuoda esiin malliksi muillekin. teksti pirkko koivu Laki velvoittaa Raha-automaattiyhdistystä seuraamaan myönnettyjen avustusten käytön tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Parhaillaan ray:ssä luodaan erityistä seurantajärjestelmää. Seurannalla ei haeta numerotietoja, joita meillä jo on. Nyt haetaan laadullista tietoa: tuloksia ja vaikutuksia, kertoo seurantapäällikkö Janne Jalava ray:stä. Seurantajärjestelmää rakennetaan parhaillaan ja sitä testataan pilottijärjestöjen kanssa ennen varsinaista käyttöönottoa, joka on aikaisintaan vuonna Kun järjestelmä PalAUT- TEita hyödynne- TÄÄN entistä laajemmin ja systemaatti- SEMMin. aikanaan toimii, avustusten saajat raportoivat tiedot verkkopalveluun. Raportointijärjestelmästä tehdään mahdollisimman selkeä ja yhtenäinen. Tässä vaiheessa uuteen järjestelmään siirtyminen ei vaadi avustusten saajilta mitään toimenpiteitä. Lisää palautetta Kuinka seurantajärjestelmä sitten tulevaisuudessa vaikuttaa? Kuvitellaan, että avustuksen saaja on järjestö, joka vetää sopeutumisvalmennuskurs- 18 2/2011

19 sin esimerkiksi Parkinsonin tautiin sairastuneille ja heidän omaisilleen. Ennen kursseja ja niiden jälkeen on tapana kerätä osallistujilta palautetta siitä, kuinka kaikki sujui, millaiset olivat odotukset ja kuinka ne täyttyivät. Olisiko jotain toimintaa voinut olla kurssin aikana enemmänkin ja jotain kenties vähemmän? Palautteen ansiosta järjestöt voivat arvioida toimintansa tuloksia ja suunnitella seuraavien kurssien sisältöä. Jatkossa osallistujien palaute ja siitä tehty järjestöjen itsearviointi on keskeinen osa ray:lle toimitettavia laadullisia seurantatietoja. Erilaisia palautteita hyödynnetään entistä laajemmin ja systemaattisemmin. Järjestöjen on syytä kerätä palautetta myös työntekijöiltä ja vapaaehtoistyöntekijöiltä sekä tärkeiltä yhteistyökumppaneilta, joita voivat olla vaikkapa kunnat tai seurakunnat. Janne Jalavan mukaan yhteistyökumppanit ovat avaintekijöitä, kun määritellään avustetun toiminnan tai järjestön mainetta. Ne kertovat, kuinka tunnettua toiminta on tai miten asiat sujuvat. Avustuksen saajat ovat tähänkin saakka keränneet tietoa toiminnastaan säännöllisesti. Seurantajärjestelmän avulla tulokset saadaan paremmin näkyviin. Seurannan ansiosta avustusten saajat joutuvat kehittämään uusia tapoja kerätä tietoja ja ne taas auttavat kehittämään toimintaa, Janne Jalava sanoo. ViiME KÄdes- SÄ hyödyn SAA autetta- VA ihminen. Autettava ihminen hyötyy Janne Jalavan mukaan järjestöt saavat seurannan ansiosta työhönsä kriittisen ja arvioivan otteen. Ne joutuvat miettimään, mikä on hyvää, mitä voidaan kehittää paremmaksi ja mitä täysin uutta tarvitaan. Kuinka toimintamme vahvistaa terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja ehkäisee ongelmia? Kuinka voimme tukea vaikeuksiin joutuneita ihmisiä? Viime kädessä hyödyn saa autettava ihminen tai väestöryhmä. Avustuksen saajien toimittama seurantatieto analysoidaan ray:ssä tarkasti. Seurantaa varten kehitetään mittarit, jotta tiedot olisivat mahdollisimman yhteismitallisia ja vertailtavia. Seurantatieto on Raha-automaattiyhdistyksellä pohjana ja suuntaviittana, kun se tekee seuraavia avustuspäätöksiä. Tiedon avulla pystymme antamaan myös palautetta ja tukemaan järjestöjä toiminnan kehittämisessä, Janne Jalava sanoo. Seurantajärjestelmä kokoaa eri avustuskohteista lupaavia käytäntöjä muidenkin hyödynnettäviksi. Tässä on alustavasti ajateltu yhteistyökumppaniksi Innokylää. Kyseessä on sosiaali- ja terveysalan verkkopalvelu, jota rakennetaan vaiheittain vuosina Tähän saakka ongelmana on ollut se, että hyvät ratkaisut ja ideat jäävät paikallisiksi, eivätkä tule muiden tietoon. Seurantajärjestelmä koskee kaikkia ray:n avustuksen saajia. ray:n puolella seurannasta vastaavat seurantapäällikkö Janne Jalava ja valmistelutiimien seurantavastaavat. Järjestelmän sujuvuutta testataan sekä C-, Ak- että Ay-rahoitteisten toimintojen osalta ennen laajempaa käyttöönottoa. Testausaikaa on tämä ja ensi vuosi. Info Uusi seurantajärjestelmä Käyttöön vuonna Selkeyttää avustuksen saajien raportointia. Painottaa avustusrahojen tuloksia ja vaikutuksia. Lupaavat käytännöt ja toiminnat pääsevät esiin. Valmisteluvaihe tänä ja ensi vuonna. Seurantateemoja tai -indikaattoreita kehitetään seurantaverstaissa pilottijärjestöjen kanssa. Seurantaverstaissa järjestöväkeä koulutetaan myös itsearviointiin. 19

20 Iltapäivällä koulun päätyttyä nuoria alkaa valua asemalle: välipalalle, kavereita tapaamaan, viettämään aikaa. Tärkeää on ollut rakentaa pelisääntöjä yhdessä nuorten kanssa. Nuoret ja ABC löysivät toisensa ABC-asemista on tullut muutamassa vuodessa Suomen suurin nuorisotila. Nyt liikennemyymäläketju luo uusia tapoja kohdata nuoret asiakkaat yhä vastuullisemmin ja tasapuolisemmin. teksti mari vehmanen kuvat henri salenius KESKIVIIKKoiltapÄIVÄ Tampereen Kalevan abc:llä on tavanomaisen vilkas. Asiakkaita tulee ja menee: kahvitaukoa viettäviä työntekijöitä, lapsiperheitä, eläkeläisiä ja koulupäivän päätyttyä myös nuorisoa. Vilinästä huolimatta tunnelma on rauhallinen ja kotoisa. Aina kaikki ei ole kuitenkaan sujunut aivan yhtä kitkattomasti. Jokin aika sitten meillä meinasi olla todellisia pulmia teini-ikäisten kävijöidemme kanssa. aina ei ole SUjUNUT ai- VAN KITKAT- TOMASTI. Yksin tai kaksin nuoret osaavat kyllä olla fiksusti, mutta joukossa tyhmyys alkaa tiivistyä nopeasti. Tekee mieli näyttää kavereille, kuinka kova kundi tai gimma sitä oikein on, liikennemyymäläpäällikkö Maarit Rosenberg sanoo. Hänen mukaansa ongelmat olivat juuri sellaisia, joita syntyy murrosikäisten kokoontuessa ilman kunnollisia pelisääntöjä. Nuoret valtasivat ravintolasalin, häiritsivät muita asiakkaita, sotkivat ja rikkoivat paikkoja. 20 2/2011

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (7) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Tiedot hakijasta ja haettavasta avustuksesta... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11.

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11. VETY-hanke Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen Jenni Sademies, 12.11.2013!"#$%&%!'('')*+,-.+/0%/1)-.*/02/11-.)..3%/*+)-.0..3%4%5336'7(786-.)7278%9-)::3+/.6).67.%;/%4%

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen

Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen osastopäällikkö Mika Pyykkö Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden voimaantumispäivä II 4.5.2009 Helsinki Avustusosasto, Mika Pyykkö, 23.4.2009 1 Alustuksen

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Raportin kohderyhmä: Yrityspalvelu Pirjo Lundeqvist Oy Vastaajia yhteensä: 19 1 Raportin lukuohjeet - Raportin alussa näytetään tää indeksit: it Indeksi tarkoittaa

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Oiva-hankepoliklinikka

Oiva-hankepoliklinikka Oiva-hankepoliklinikka 23.4.2014 Helsinki Anne Kukkonen, 22.4.2014 1 Avustukset 2014 (2013) Haettuja avustuksia yhteensä 523 milj. euroa (494) Hakijoita 1 197 kpl (1 115) Hakemuskohteita 2 654 kpl (2 396)

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? 15.-16.3.2012 Ulla Hartvig, seurantavastaava, KTM Avustusosasto, Janne Jalava, 27.1.2011 1 Lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön on huolehdittava

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnasta

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnasta Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnasta Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät 8.-9.11.2012 Vantaa Sini Toikka, kehittämiskoordinaattori, RAY 1 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoittaja RAY

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 0 Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementti Louhela ry Päätavoite KEHITTYVÄ OLOHUONEVERKOSTO VAHVISTAA TOIMINTAKYKYÄ, OSALLISUUTTA JA YHTEISÖLLISYYTTÄYTTÄ

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot