Superäitejä ei ole. » Jokainen vanhempi tarvitsee tukea kasvattajana s.12. Taloushallinto sähköistyy vauhdilla 10. Verkostoissa jaetaan kokemuksia 24

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Superäitejä ei ole. » Jokainen vanhempi tarvitsee tukea kasvattajana s.12. Taloushallinto sähköistyy vauhdilla 10. Verkostoissa jaetaan kokemuksia 24"

Transkriptio

1 ray:n avustustoiminnan asiakaslehti Taloushallinto sähköistyy vauhdilla 10 Verkostoissa jaetaan kokemuksia Superäitejä ei ole» Jokainen vanhempi tarvitsee tukea kasvattajana s.12

2 HYVÄN TEKIJÄ Vapaaehtoisena tuulen tuiverruksessa Kuka olet? Olen Micke Andersén, Suomen Meripelastusseuran vapaaehtoinen. 1 Olen toiminut meripelastajana nyt viitisen vuotta. Päätyökseni olen Ylellä äänisuunnittelijana. MIKSI teet vapaaehtoistyötä? Olen 2 aina pitänyt vesillä liikkumisesta, ja kun samalla voin auttaa apua tarvitsevia, mikäpä sen parempi. Toisten auttaminen on tärkeää, ja olen saanut itselleni myös uusia ystäviä. Paras kiitos on, kun näen onnistuneen tehtävän jälkeen ilon ihmisten kasvoilla. jaakko lukumaa MIKÄ vapaaehtoistyössä mo- 3 TIVoi? Mahtava porukka ja hyvä kalusto motivoivat. Joskus voi tuntua tylsältä, kun ei ole pelastustehtäviä. Toisaalta on tietenkin hyvä, ettei kukaan ole pulassa. 4 MillaISTa tukea toivot järjestöl- TÄSI? Suomen Meripelastusseura järjestää vuosittain monia kursseja. Olen saanut mielestäni kursseilta kaiken tarpeellisen tiedon. 5 MITÄ olet oppinut vapaaehtoistyöstä? Olen oppinut, että meri voi olla todella arvaamaton. Koskaan ei tiedä minkälainen päivä on edessä, kun alus irtoaa laiturista. Tuija HolTTinen 2 2/2011

3 jaakko lukumaa 2/ RAY jalkautui strategiakiertueelle Yhteisvoimin parempi Suomi Taloushallinto sähköistyy Voimaa vanhemmuuteen Tulokset ja vaikutukset esiin ABC kohtaa nuoria TÄSSÄ NUMEROSSA Vältä turha takaisinperintä Innostusta verkostoista Kainuussa löytyi kavereita VAKIOT 2 Hyvän tekijä 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 17 Vieraskynä 23 Rahislainen 27 Uusi alku Avustusvalmistelija Mirja Nyroos-Seppänen näkee hakemuksista miten Suomella menee s. 23. tukipotti on raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan asiakas lehti. Turuntie 42, Espoo. päätoimittaja Marika Leed, (09) , , Toimitus ja taitto Legendium Oy, toimituspäällikkö Anna Koroma-Mikkola ulkoasu Matti Berg kannen kuva Jaakko Lukumaa paino Suomen Graafiset Palvelut Oy. Tukipotti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa. Painos issn Tukipotin paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Paperilla on Euroopan unionin ympäristömerkki fi/11/1. Se on siinä Tämän kevään huipentuma on ollut avustusstrategia julkistamiskiertueineen. Sadat järjestöihmiset olivat aktiivisesti kuuntelemassa, mitä asioita ray lähivuosina painottaa avustustoiminnassaan. Yllätyksiä uudessa avustusstrategiassa on tuskin kenellekään, koska niin tiiviisti se seuraa aikaisempien vuosien linjauksia. ray:n avustustoiminnan tehtävä on edistää terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Strategian päälinjauksia on vaikea kyseenalaistaa: vahvistetaan hyvinvointia, ehkäistään ongelmia ja autetaan ihmisiä. Yllätys sen sijaan voi olla se, että avustusstrategiassa kiteytyy lähes kymmenen vuoden työ. Avustuslinjausten tarkentamiseen tuli erityistä tarvetta vuosituhannen vaihteessa, kun arpajaislakia uudistettiin. Sen yhteydessä eduskunta hyväksyi myös uuden avustuslain. Uuden avustuslain myötä oli vedettävä rajat mitä voidaan tukea ja mitä ei. Näiden linjausten vetäminen ei millään muotoa ollut kivuton prosessi. Rajat piti löytää elinkeinotoimintaan, kuntien järjestämisvastuulla oleviin palveluihin ja tietysti valtion antamiin tehtäviin. Vaikeinta järjestöille lienee ollut oman palvelutoiminnan rajaaminen. Lisäksi, kun verottaja vuosikymmenen puolivälissä iski kyntensä aikaisemmin yleishyödyllisenä tunnettuun toimintaan, soppa oli valmis. Soppaa hämmensi vielä valtio ottamalla avustuslinjaukset osaksi valtiohallinnon tulosohjausjärjestelmää. Kuin ihmeen kaupalla näistä haasteista selvittiin. Yksi osa ratkaisua oli avustusosaston ennakkoluuloton asenne purkaa pattitilanteita keskustellen ja sopimalla uusista toimintatavoista. Avustusstrategiassa on otettu huomioon niin eukuin kansalliset säännöt, kuntien tehtävät ja erityisesti järjestölähtöinen työ. Tämä järjestöille kestävä linja vahvistuu ensi vuoden alusta voimaan tulevassa uudessa arpajaislaissa. Monista saattaa tuntua, että kaikki on nyt valmista, kun vielä valtiokin otti omalle vastuulleen sille kuuluvia tehtäviä mm. pelastuskopterit. Paikoilleen ei kuitenkaan jäädä. Hyvästä strategiasta huolimatta avustuslinjausten on aina muututtava terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen muuttuessa. Hannu Salokorpi Varatoimitusjohtaja Avustusstrategiassa kiteytyy lähes kymmenen vuoden työ. 3 pääkirjoitus 3

4 koonnut liisa kairesalo ajankohtaiset 4 Vapaaehtoistoiminta mainonnan teemana RAY nostaa EU:n teemavuoden kunniaksi mainonnassaan esille vapaaehtoistoiminnan merkityksen. Kesäkuun päivinä tv:ssa, netissä ja lehdissä toteutettavan mainosiskun aiheena on paniikkihäiriö. TV-filmissä tutustutaan aikaisemmin paniikkihäiriöstä kärsineeseen Sini Marttiseen. Nykyisin Sini on vapaaehtoinen kokemusvalmentaja ja Paniikkisivuston toiminnanjohtaja. ray rahoittaa vapaaehtoistoimintaa tänä vuonna noin 200 miljoonalla eurolla. Tärkeät tukirakenteet RAY järjesti Helsingissä seminaarin vapaaehtoistoiminnasta. Seminaarissa käsiteltiin vapaaehtoistoiminnan tukirakenteisiin ja verkostoihin liittyviä asioita sekä kuultiin järjestöjen esimerkkejä toimivista käytännöstä. Seminaarista jäi jatkoon pohdittavaksi esimerkiksi seuraavaa: Mitä vapaaehtoistoimintaan liittyvä verkostoyhteistyö on parhaimmillaan ja miten RAY voisi omalta osaltaan edistää sitä? Millä tavoin voidaan luoda mahdollisuuksia yhteistyölle paitsi sosiaali- ja terveysjärjestöjen kesken myös muiden kansalaisjärjestötoiminnan sektoreiden suuntaan? 2/2011 Terveyserot kasvavat erilliset hankkeet eivät tehoa Hyvistä tavoitteista huolimatta terveyserot ovat kasvaneet Suomessa viimeisten 25 vuoden aikana. VäestörYHMIEN väliset sosioekonomiset terveyserot jatkavat kasvuaan huolimatta lukuisista eroja kaventamaan pyrkivistä hankkeista. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemasta katsauksesta Kapeneeko kuilu? Erityisesti erot tuloryhmien välisissä elinajanodotteissa ovat kasvaneet nopeasti. Ero ylimmän ja alimman tuloviidenneksen elinajanodotteessa oli vuonna 2007 miehillä 12,5 vuotta ja naisilla 6,8 vuotta. Vuonna 2000 ero oli miehillä 9,9 vuotta ja naisilla 4,9 vuotta. Alimman tuloviidenneksen elinajanodote ei ole noussut sitten luvun alun. Muiden tuloryhmien elin ajanodotteen tiedetään kasvaneen tasaisesti 1980-luvun lopulta lähtien. Syynä terveyserojen kasvuun on se, että Suomessa harjoitettu yhteiskuntapolitiikka on ollut ajoittain ristiriidassa terveyserojen kaventamisohjelman tavoitteiden kanssa. Väestön terveyteen vaikuttaa TarviTAAN laaja -alaista POliiTTiSTA tahtoa. joukko niin sanottuja sosiaalisia määreitä kuten tuloerot, köyhyys ja työttömyys. Näiden lisääntyminen on heikentänyt alimpien sosioekonomisten ryhmien terveyden edellytyksiä tavalla, jota ei pystytä erillisin hankkein ja yksin sosiaali- ja terveysministeriön toimin korjaamaan. Tähän asti saadut kokemukset yrityksistä kaventaa terveyseroja osoittavat raportin mukaan, että tarvitaan pitkäkestoista ja laajaalaista, hallintorajat ylittävää poliittista tahtoa kääntää suunta terveyserojen kasvusta niiden vähentämiseen. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja rahoitusjärjestelmää uudistettaessa huomiota tulisi kiinnittää siihen, että tulevaisuudessa palvelut vähentäisivät eivätkä kärjistäisi sosiaaliryhmien välisiä terveyseroja. Kapeneeko kuilu? -raportin päälukujen lopussa on ehdotuksia terveyserojen kaventamisen jatkotoimiksi. ray

5 Verkossa tuntitili Vapaaehtoistyö tekee tyytyväiseksi Vapaaehtoistyötä tekevät ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä ja voivat paremmin, esittää Eurofoundin eli Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön tutkimus. KaKSI tuntia vapaaehtoistyötä viikossa riittää kohentamaan hyvinvointia. Vapaaehtoistyö on kaikin puolin kannattavaa, koska se hyödyttää niin vapaaehtoistyön tekijää kuin ympäröivää yhteiskuntaa. Yhdysvaltalainen raportti on osoittanut vapaaehtoistyön vaikuttavan fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Raportissa, jossa yhdistettiin 30 aiheeseen liittyvää tutkimusta, laskettiin myös terveysvaikutusten kannalta paras vapaaehtoistyön määrä: 100 tuntia vuodessa eli noin 2 tuntia viikossa. Lisätunnit eivät kohentaneet työntekijöiden terveyttä lisää. Vanhat ihmiset näyttävät hyötyvän vapaaehtoistyön tekemisestä muita enemmän erityisesti heille se saattaa antaa uudenlaista merkityksellisyyden tunnetta elämään. Vapaaehtoistyö ei ole Suomessa vähäpätöinen asia: 43 prosenttia täysiikäisistä suomalaisista osallistuu vapaaehtoistyöhön. Koko eu:n keskiarvo on 20 prosenttia, joissain jäsenmaissa luku on vain 10. Vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi. RAY:n nettisivut uudistuivat huhtikuun lopussa. ray:n nettisivut uusittiin RAY:n nettisivut uudistuivat. Sivut koostuvat neljästä eri kohderyhmiä palvelevasta osiosta. Pelimaailma on nettipelipalvelu, jonne pitää rekisteröityä. Palvelu on tarkoitettu yli 18-vuotiaille aikuisille pelaajille. Järjestöt-osio on avustusta saaville ja sitä hakeville järjestöille tarkoitettu palvelu. Yrityskumppanit-osio palvelee RAY:n yrityskumppaneita. ray-osiosta löytyy yleistä tietoa avustustoiminnasta, pelaamisesta, vastuullisuudesta sekä RAY:stä organisaationa. STM uudisti järjestöpoliittiset linjaukset SoSIaali- ja terveysministeriö (STM) on uudistanut järjestöpoliittiset linjaukset. Muistion keskeiset strategiset tavoitteet on liitetty ministeriön uuteen sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiaan. Muistio toimii ministeriön kansalaisjärjestöpolitiikan toimintalinjauksena. Järjestöpoliittisten linjausten uudistamiseen vaikuttivat järjestöjen palvelutoiminnan kilpailuympäristön muutokset, EU:n yhteisölainsäädännön kehitys, kansalaisjärjestöjen perustehtävien määrittelyn tarve sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välisen työnjaon selkeyttäminen. Järjestöpolitiikan peruslinjausten mukaan kansalaisjärjestötoiminta vahvistaa kansalaisten osallistumisen mahdollisuuksia ja hyvän elämän edellytyksiä. Ministeriö kannustaa järjestöjä laaja-alaiseen alueelliseen yhteistyöhön muiden kuntien, muiden kolmannen sektorin toimijoiden ja yritysten kanssa. Ministeriö pyrkii selkiyttämään järjestöjen tekemän auttamistyön ja elinkeinotoiminnan sääntöjä, jotta järjestöjen panos molemmilla aloilla turvattaisiin nykyistä paremmin. Kansalaisjärjestöjen rahoitus pyritään turvaamaan. Tykkää Facebookissa RAY tukee -sivustosta! RAY tukee -kampanjan nettisivuille nostetaan vapaaehtoisvuoden 2011 teeman mukaan tarinoita ja uutisia erityisesti vapaaehtoistoiminnasta. ray tukee on myös Facebookissa. Sivustosta tykkäämällä voit seurata avustustoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan vuoden kuulumisia. Kerro myös itse mitä kaikkea hyvää pelieuroilla saadaan aikaan! 5

6 Samuli Karala Peliuutiset Juha Helpistä ray:n pokerinaama Suomen kaikkien aikojen menestynein pokerin liveturnauspelaaja Juha Helppi ja Raha-automaattiyhdistys aloittavat yhteistyön. Toukokuussa allekirjoitetun sopimuksen myötä Helppi työskentelee seuraavat kaksi vuotta RAY:n live- ja nettipelaamisen keulakuvana sekä on aktiivisesti mukana muun muassa RAY Pokerin kehittämisessä. Grand Casino Helsinki uudistuu Helsingin Mikonkadulla sijaitseva ray:n omistama Grand Casino Helsinki uudistetaan. Remontin myötä kasinon tiloja ja pelitarjontaa uudistetaan vastaamaan paremmin tämän päivän vaatimuksia. Kasino palvelee asiakkaitaan normaalisti koko remontin ajan. Työn valmistumista juhlitaan syksyllä näyttävästi. Suositut Show and Dinner -illat jatkuvat syyskuussa Beatles-tribuutin merkeissä. KASiNO PAlVElee NORMAAliSTi koko remontin ajan. ray Rahapelaamisen ikäraja 18 vuotta 1.7. lähtien Uudessa arpajaislaissa säädetty rahapelaamisen uusi 18 vuoden ikäraja astuu RAY:n pelien osalta voimaan heti, kun yrittäjän tiloissa olevassa pelipisteessä on toteutettu muutostyöt, kuitenkin viimeistään ray:n omissa pelisaleissa ja kasinolla noudatetaan jo 18 vuoden ikärajaa. Rahapelaaminen ei jatkossa ole alaikäisenä sallittu edes vanhempien seurassa. 18 vuoden ikäraja koskee kaikkea rahapelaamista, myös Veikkauksen ja Fintoton pelejä. Ikärajamuutoksen arvioidaan vaikuttavan RAY:n pelien tuottoon noin 10 miljoona euroa vuonna Rahapelit ovat mukavaa viihdettä, mutta nuoret eivät välttämättä ymmärrä niihin sisältyviä riskejä. Viedään yhdessä viestiä eteenpäin ja pidetään näin K18 huolta siitä, etteivät nuoret pelaisi rahalla. Grand Casino Helsinki on Suomen ainoa kansainvälinen pelikasino, joka tarjoaa pelien lisäksi show-viihdettä ja ravintolapalveluita. 6 2/2011

7 1 2 3 TERVEYDEN JA SOSIAALISEN HYVINVOINNIN VAHVISTAMINEN TERVEYTTÄ JA SOSIAALISTA HYVINVOINTIA UHKAAVIEN ONGELMIEN EHKÄISEMINEN ONGELMIA KOHDANNEIDEN AUTTAMINEN JA TUKEMINEN Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen on jäsennetty RAY:n avustusstrategiassa kolmeksi päälinjaksi. Ajankohtainen ja tarpeellinen RAY jalkautui maaliskuussa kahdeksalle paikkakunnalle ja teki tunnetuksi rahoituksen painopisteitä vuosina Järjestöt antoivat kiertueelle kouluarvosanan 8,5. teksti marika leed RAY satsasi maaliskuussa vahvasti Yhdessä enemmän hyvinvointia -seminaarikiertueeseen. Strategiakauden avustuslinjauksia tehtiin tunnetuksi kaikkiaan kahdeksalla paikkakunnalla. Osallistujilta kerätyn palautteen perusteella ray:n jalkautumista eri puolille Suomea pidettiin tervetulleena. Viestit ajankohtainen", "tarpeellinen" ja "tärkeä" toistuivat palautteissa usein. Kaiken kaikkiaan kiertuetta pidettiin avoimuuden osoituksena ray:ltä ja osallistujat kokivat, että strategian sisältö selkiytyi. Seminaarit toimivat monen mielestä myös hyödyllisenä verkostoitumistapahtumana alueen toimijoille. Yhteistyötä tarvitaan Avustusstrategian tavoitetilassa Suomessa on monipuolinen järjestökenttä, järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu ja terveys- ja hyvinvointierot maassamme kaventuneet. ray:n näkemyksen mukaan tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan laajaalaista eri toimijoiden välistä yhteistyötä, joten seminaarien aamupäivät toteutettiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja Kaste-ohjelman kanssa. Osa vastaajista harmitteli sitä, että kuntapäättäjiä oli saapunut seminaareihin melko vähän paikalle. Seminaareissa esitellyt konkreettiset tapausesimerkit järjestöjen ja kuntien onnistuneista yhteistyöhankkeista saivat kuitenkin kauttaaltaan hyvää palautetta. Työpajoissa ideoitiin Seminaarien iltapäiväosuuksissa ray keräsi osallistujilta ajatuksia siitä, mihin järjestöjen kannattaisi strategiakaudella panostaa. Uusia avauksia ja yhteistyömahdollisuuksia pohdittiin kolmessa eri työpajassa. Tärkeinä vaikuttamiskohteina nähtiin esimerkiksi arjen kuormittavuuden vähentäminen ja osallisuuden uusien muotojen löytäminen. Toimintaympäristön haasteina nähtiin muun muassa ikärakenteen muutos, eriarvoisuuden ja yksinäisyyden lisääntyminen, huonot terveystottumukset ja moniongelmaisuuden lisääntyminen. Projektien kohdalla oltiin huolissaan siitä, että pienten järjestöjen resurssit eivät tahdo riittää projektien hallinnointiin. Nykyistä enemmän yhteistyötä toivottiin esimerkiksi oppilaitosten ja työelämän toimijoiden kanssa. Kokonaisarvosanaksi järjestöt antoivat strategiakiertueelle 8,5. 7

8 8 2/2011 Mietitään yhdessä, miten saataisiin parempi Suomi. Varhainen puuttuminen on äärettömän tärkeää, jotta vältytään turhilta työkyvyttömyyseläkkeiltä, työttömiltä ja syrjäytyneiltä. Jos apu tulee ajoissa, se on win win tilanne, niin yksilölle, työelämälle kuin yhteiskunnalle, Satu Huber muistuttaa.

9 teksti anna koroma-mikkola kuvat jaakko lukumaa Vaikuttaja Tutustukaa yrityksiin! Suomi on siinä ihannemaa, että kaikki tuntevat toisensa. Julkisen ja yksityisen puolen välissä on kuitenkin ollut lasiseinä, jonka takia ei ole aidosti voitu yhdessä miettiä ja ratkaista tulevaisuuden haasteita, Eläke- Tapiolan toimitusjohtaja Satu Huber toteaa. Yhteiseen hyvinvoinnin rakentamiseen hän haluaisi mukaan myös kansalaisjärjestöt. Satu Huber on silmin nähden innostunut; innoissaan työssä innostumisesta. Siihen hän on päässyt pureutumaan Sitran vuoden mittaisessa hankkeessa. Uskon, että innostuminen on ratkaisu moneen, kun puhutaan eläkepommista ja muista suurista haasteista. Jos ihminen on innostunut työstään, hän myös haluaa jatkaa työelämässä pidempään. Hyvinvoivat ihmiset saavat asioita aikaan tehokkaammin, paremmin ja innovatiivisemmin. Samalla yhtiö ja koko yhteiskunta voivat paremmin. Huberin mielestä on selvää, että ensisijassa ihminen kantaa itse vastuun omasta hyvinvoinnistaan. Työnantaja pystyy toki tukemaan sitä. Muun muassa hyvällä johtamisella ja ilmapiirillä sekä tarvittavilla joustomahdollisuuksilla voimme luoda tarvittavat puitteet. Rohkenetko keskustella? Yhteiskunnassamme on valtavia haasteita: työurien pidentäminen, jaksaminen, masennukset, syrjäytyminen sekä monet muut. Rajanveto mille asioille yhteiskunnan pitää tehdä jotakin ja mille yritysten, ei ole helppoa. Tapiola on aloitteellisesti avannut keskustelua Tapiola-Akatemioissaan. Aiheina ovat olleet esimerkiksi kenen vastuulla on suomalaisten pärjääminen, mikä on hyvää yhteisöllisyyttä sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuudet, Tapiolan yhteiskuntasuhteiden ja vastuullisen yritystoiminnan johtaja Anu Pylkkänen kertoo. Tärkeiden kysymysten ratkomiseen Tapiola on osallistunut myös esimerkiksi SPR:n yksinäisyyttä torjuvan Ystäväpalvelun kumppanina. Ryhtyisitkö kumppaniksi? Pylkkäsen ja Huberin mukaan tulevaisuuden kannalta oleellisinta olisi luoda selkeät rajat yksityiselle ja julkiselle palvelulle ja määritellä yhdessä kaikkien osapuolten, myös kansalaisjärjestöjen, roolit. Kaikkia tullaan jatkossa tarvitsemaan Suomessa. En usko, että Suomea voidaan ajaa siihen suuntaan, että vain ne, joilla on rahaa, saavat ostettua itselleen hyvät palvelut, Pylkkänen toteaa. Tapiolassa koetaan todella hyväksi kehitys, jossa yritykset ja kansalaisjärjestöt ovat ryhtyneet hakemaan uudenlaisia kumppanuuksia. Päivän sana on löytää omaan toimintaan ja arvoihin luontevasti liittyvää asiaa. Aidon kumppanuuden aikaan saaminen vie toki aikaa ja on vaativampaa, kuin että annetaan joku lahjoitus ja ollaan tyytyväisiä. Mutta todellisten vaikutusten aikaansaaminen Anu Pylkkänen vaatii, että osapuolet etsivät asiasta yhteistä pihviä; mitä me voimme tehdä ja mitä te voitte tehdä, Pylkkänen painottaa. Uutena yhteistyömuotona Tapiolassa on suunnitteilla työntekijöiden mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä työaikana. Tutkimusten mukaan tällainen korottaa motivaatiota, lisää sitoutumista ja ylpeyttä työnantajasta. Siinä on kaikki hyvät elementit, Pylkkänen uskoo. Uskallatko irrottautua? Huber toivoo, että myös järjestöt olisivat aktiivisempia yrityksiin päin. Järjestöjen työnjakoa ei tunneta hyvin ja niiden koetaan tekevän paljon päällekkäistä. Yrityksillä olisi selkeä tilaus järjestöyhteistyön koordinointiin ja mahdollisista yhteistyömuodoista kertomiseen. Parasta olisi, jos voisimme koota kaikki toimijat yhteen. Mietittäisiin, millaisia palasia järjestöt ottaisivat hoidettavakseen ja mihin yritykset tulevat mukaan, Huber toteaa. Kaikilla osapuolilla olisi toisiltaan opittavaa. Tärkeintä on aktiivinen ja ennakkoluuloton toisten lähestyminen sekä uskallus irrottautua omalta tontilta. Tarvitsemme kaikkien osapuolten aitoa yhteistyötä. Hyödynnetään kaikki mahdolliset resurssit ja erilainen osaaminen ja mietitään, miten saataisiin parempi Suomi, Huber päättää. 9

10 tartu tietoon istockphoto KEVYTTÄ yläpilveä TALOUS- HALLINTOON 10 Kun taloushallinnon sähköistäminen toteutetaan pilvipalveluna, hommat hoituvat tehokkaasti verkossa. teksti pirjo kupila 2/2011 Pal- VElUN KÄyTTöön- OTTO on KEVyTTÄ ja edullista. Pilvipalvelulla tarkoitetaan useimmiten ohjelmaa tai tallennustilaa, johon pääsee tunnuksilla miltä tahansa tietokoneelta. Pilvipalvelut toimivat netissä, mutta sijaitsevat jossain palveluntarjoajan palvelimella. Tyypillisiä pilvipalveluja ovat sähköpostit, tiedosto- ja varmuuskopiointipalvelut, kalenterit sekä asiakkuuden ja myynnin ohjausjärjestelmät. Kuluttajille tutuimpia pilvipalveluita lienevät Googlen palvelut. Web-pohjaisten palvelujen etuja taloushallinnossa ovat yksi aina ajantasainen ohjelma ja palvelun yhteiskäyttö tilitoimiston, tilintarkastajien avustusta saavilla järjestöillä myös rahoittajien kanssa. Perinteisiin taloushallinnon ohjelmistoratkaisuihin verrattuna selainpohjaisen palvelun käyttöönotto on kevyttä ja edullista, koska se korvaa järjestön omat ohjelmistot ja laitteet. Myös järjestelmän vaihtaminen toiseen on helpompaa kuin perinteisissä ohjelmistoratkaisuissa. Kun sähköistä taloushallintoa käytetään palveluna, toimintaan saadaan lisää joustoa ja tehtäviä voidaan tarvittaessa siirtää tilitoimistolle. Pakolliset laki- ja veromuutokset hoituvat helpommin. Huolta ei tarvitse kantaa edes kotimaisen suoraveloituksen päättymisestä 2013, kun laskutus voidaan hoitaa sähköisesti, myyntipäällikkö Jyrki Haaraoja Sampo Pankista luettelee. Perinteisesti kaksi kolmasosaa järjestön taloustoiminnoista on päivittäisrutiinien pyörittämistä.

11 » Kommentti Sähköinen avustusten käsittely- ja asiointijärjestelmä vapauttaa aikaa asiantuntijatyölle järjestöissä ja RAY:ssä. Sähköistämällä taloushallintonsa järjestöt saavat talousseurantansa ajantasaiseksi ja RAY:n toivomalle tasolle. Automatisoimalla käsityötä kuten laskujen käsittelyä, vapautuu aikaa toiminnanohjaukseen ja päätöksentekoon. Niitä tukee sähköisen taloushallinnon ajantasainen informaatio. Järjestö voi esimerkiksi seurata varainhankinnan edistymistä reaaliaikaisesti ja reagoida muutoksiin välittömästi, Haaraoja perustelee sähköistämisen etuja. Sähköinen vuoropuhelu Sampo Pankki on kehittänyt taloushallinnon sähköistä järjestöratkaisua yhdessä tilitoimistojen ja taloushallinnon sovelluspalveluja tarjoavan Netvisor Oy:n kanssa. ray on toiminut hankkeessa konsulttina, jotta palvelun tuottamat raportit, kuten tuloslaskelma- ja tasemallit palvelisivat mahdollisimman hyvin järjestöjä. ray ei ole silti sitoutunut mihinkään yksittäiseen ratkaisuun tai toimittajaan. ray uudistaa parhaillaan omaa avustusten käsittely- ja asiointijärjestelmäänsä. Sähköiseen asiointiin avustusten hakemisessa siirrytään vuoden 2012 aikana. Sen jälkeen sähköistetään avustusten maksatus-, valvonta- ja seuranta-asiointi. Kunnianhimoisena tavoitteena on, että muutaman vuoden sisällä järjestöt saisivat myös avustushakemusten sekä hanke- ja vuosiselvitysten talousinformaation kasaan omista järjestelmistään klikkaamalla ja pystyisivät lähettämään sen ray:lle sähköisesti. ray saisi puolestaan ajantasaista tietoa järjestöjen taloudesta avustuspäätösten ja seurantansa tueksi. KRISTIAN SEEMER RAY:n valvontapäällikkö KERRAllA PilVEEN Vuoden 2010 alussa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöllä (Spek) ei ollut enää vaihtoehtoja. Sen oli pakko tehdä jotain taloushallinnon ohjelmistosekamelskalle ja yksittäisiin työpisteisiin saakka jumiutuneille prosesseille. Spek päätti reilu vuosi sitten hankkia taloushallintoonsa ajasta ja paikasta riippumattoman web-pohjaisen toimintaympäristön. Palvelun toimittajaksi valittiin Netvisor Oy. Myös tilitoimisto sidottiin tiukasti palvelun käyttöönottovaiheeseen omalla sopimuksellaan. Selainpohjainen ohjelmisto otettiin käyttöön lyhyen kehitysvaiheen jälkeen lokakuussa ja nyt sillä on tehty jo ensimmäinen tilinpäätös. Hallintojohtaja Marko Hasari sanoo, että ratkaisulla poistettiin kerralla ohjelmistojen ja laitteiden päivitys- ja yhteensopivuusongelmat. Lisäksi kirjanpidon rutiineja voitiin palvelun yhteiskäytön ansiosta siirtää tilitoimistolle, jolloin omat taloushallinnon asiantuntijamme pääsevät tehokkaammin paneutumaan järjestön monitahoiseen rahoitukseen ja raportointiin. Esimerkiksi Spekin tuorein vuosiselvitys RAY:lle on tehty osin Rovaniemellä, järjestön Lapin alueyksikössä, jossa uudistus vapautti taloushallinnon osaajan aikaa tuottavampaan työhön. Nyt tasekirjan skannailu ja lähettäminen erikseen rahoittajille tuntuu Hasarin mielestä jo hölmöltä. Rahoittajamme voisivat tilintarkastajien lailla printata tasekirjan itse palvelustamme, jos eivät halua lukea sitä putkelta. Sieltä se löytyy tositteiden tarkkuudella, hän huomauttaa ylpeänä. Info Pilvipalvelun etuja taloushallinnossa Ohjelmisto- ja palvelininvestoinnit sekä ohjelmistojen ja laitteiden yhteensopivuusongelmat ovat historiaa. Yhteiskäytön ansiosta taloushallinnon rutiineja voidaan vaivatta siirtää tilitoimistolle. Myös tilintarkastus ja raportointi helpottuvat. Ajantasainen ja helposti saavutettava taloustieto tukee päätöksentekoa. Sähköinen arkistointi syrjäyttää mapit. Taloushallintokulujen budjetointi helpottuu. Etätyön edellytykset paranevat eikä kaikkien tarvitse kerääntyä töihin Kehä III:n sisälle. 11

12 Voimaa vanh Riittävää huolenpitoa, hellää hoivaa ja ajan antamista. Kuulolla oloa, kiinnostuksen osoittamista ja arkisten asioiden tekemistä yhdessä, sopuisasti. Lasten määrittelemä hyvä vanhemmuus koostuu yksinkertaisista asioista, mutta erilaiset arjen haasteet asettavat vanhemmille paineita. Miten vanhempia voi tukea ja auttaa jaksamaan? teksti anna koroma-mikkola kuvat jaakko lukumaa 12 2/2011

13 emmuuteen VaNHEMpIEN tiedot, taidot ja jaksaminen ovat lapsen turvallisen elämän kannalta avainasemassa. Perheille, niin erityisryhmille kuin tavallisille eri ikäisten lasten vanhemmille, pitäisi olla saatavilla tukipalveluja matalalla kynnyksellä, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula toivoo. Lähtökohtana on huomioitava, että perhemuodot ovat hyvin erilaisia ja lisääntyvissä määrin monikulttuurisia. Samoin perheiden haasteet ovat moninaisia. Monilla sukulaisten ja ystävien tukiverkosto on jäänyt kauas, toisille suurin ongelma on köyhyys, jollekin yksinäisyys tai vieras kieli ja kulttuuri. Yksi tyypillinen vanhemmuuden haaste syntyy liioista suorituspaineista. Aikuiset elävät usein itse kiireisessä työelämässä ja sen vaikutukset valuvat lastenkin maailmaan. Lasten elämässä pitäisi pyrkiä pois valmentamisesta ja suorittamisesta, jättää aikaa kavereiden kanssa olemiselle ja leikille, Aula painottaa. Lasten ja nuorten on myös itse tärkeä saada tietoa omista oikeuksistaan ja vaatia hyvää vanhemmuutta. Lapset, jotka elävät haavoittuvissa olosuhteissa esimerkiksi päihteiden, väkivallan tai parisuhdeongelmien keskellä, eivät useinkaan itse osaa arvioida, ettei tilanne ole tavallinen, vaan yrittävät sopeutua. Lasten elämässä pitäisi pyrkiä pois suorittamisesta Kaikille löydyttävä tukea Ammattilaisten on tärkeää oppia tukemaan erilaisia perheitä. Aula muistuttaa, että äitiys tai isyys 13

14 Tommi AnTTonen "Jokaisella lapsella on oikeus olla lapsi riippumatta perhetilanteesta: harrastaa, leikkiä ja olla kavereiden kanssa", Maria Kaisa Aula muistuttaa. on ikuinen perhemuodosta riippumatta. Vastuu lapsesta ja valmiudet huolehtia lapsen kasvun edellytyksistä ovat vanhemmuuden ydinasioita. Tuen tarve vaihtelee perheestä toiseen. Joillakin vanhemmilla on aukkoja ihan perustiedoissa ja -taidoissa, toinen tarvitsee perhekahvilaa, kolmas ammattilaisten apua. Kaikkia nykyiset toimintamuodot eivät edes tavoita. Pitää löytää oikeat tavat tehdä asioita, Aula toteaa. Järjestöt ovat Suomessa vastanneet pitkälti matalan kynnyksen vanhemmuuden tuesta kuten verkkopalveluista. Näen sen todella hyvänä ja uskon, että sillä saralla riittää jatkossakin paljon tekemistä, esimerkiksi kotikasvatuksen tukemista ja vertaisryhmätoiminnan tarjoamista. Tärkeä rooli järjestöillä on Aulan mielestä myös uusien toimintamuotojen kehittämisessä. Esimerkiksi koulujen perhetyön kehittämisessä voisivat järjestöt ottaa aktiivisen roolin ja testata erilaisia malleja kasvatuskumppanuuteen. Neuvola- ja varhaiskasvatusvaiheessa tukeminen on meillä kohtuullisen hyvällä mallilla, mutta sitten tuki alkaa hiipua huomattavasti. Siinä näen ehdottomasti vahvistamisen tarvetta. Joissakin kunnissa on kokeiltukin perhetyön mallia kouluissa, hyvin kokemuksin, Aula kertoo. Yksin ei tarvitse pärjätä Myös Pienperheyhdistyksen toiminnanjohtaja KaiKKia nykyiset TOiminta- MUOdOT eivät TAVOita. Juha Turtiainen tietää, että vanhempien tarpeet vaihtelevat yhden vanhemman perheissäkin. Toisille tärkeintä on arkinen lastenhoitoapu, toisille vertaistuki tai lomamahdollisuus. Ei siis pelkkiä kasvatuskeskusteluiltoja, Turtiainen kuvailee. Pienperheyhdistyksen Tenavatupa tarjoaa yksinhuoltajille tilapäistä lastenhoitoa. Tapaamispaikkapalvelulla pyritään tukemaan lapsen ja erossa asuvan vanhemman suhdetta. Perheille, joiden lapsella ei ole ollenkaan suhdetta isäänsä, on tarjolla mieskaveritoimintaa. Mummila-toiminta paikkaa puolestaan tilannetta, jos omia isovanhempia ei ole mahdollista tavata. Erilaisia kursseja on muun muassa akuutissa erotilanteessa oleville sekä yksin lasta odottaville, joille neuvolasta ei vertaistukea löydy. Yhdistyksen leireillä ja retkillä perheet voivat lomailla yhdessä ja tavata muita perheitä. Vertaistuki onkin kaiken yhdistyksen toiminnan ydin. Yksinhuoltajilla vertaistuen tarve ja jaksaminen korostuu. Monille on tärkeä huomata, että yksin ei tarvitse osata kaikkea. Mahdollisuus jutella toisen aikuisen kanssa ja jakaa kokemuksia on tärkeä. Suuri ilo voi syntyä pienestä, esimerkiksi mummilan mummin tai toisen yksinhuoltajan positiivisista sanoista omasta lapsesta. Sellainen antaa vanhemmalle tunteen, että on onnistunut, Turtiainen kertoo. Jokainen on kasvattaja Kokemus vastuun jakautumisesta auttaa paljon jaksamisessa. Aulan mielestä pitäisi ajatella, että jokainen aikuinen, joka kohtaa lapsia, on kasvattaja. Lapsi kasvaa sosiaalisissa suhteissa, sekä hyvässä että pahassa. Jokainen aikuinen vähintäänkin antaa malleja omalla toiminnallaan, esimerkiksi miten suhtaudutaan erilaisiin ihmisiin. Juha Turtiainen kertoo, että yhdistys on etsinyt yhä enemmän kumppaneita, joiden kanssa on voitu laajentaa toimintaa tai osaamista, esimerkiksi maahanmuuttaja-asioissa. Minusta on hyvin terve kehityspiirre, että tehdään yhdessä asioita, kun omat resurssit eivät riitä. Aulan mielestä järjestöjen yhteistyö lasten hyväksi on tärkeää ja päällekkäisyyttä hankkeissa karsittava. Myös kunnissa on tärkeää suunnitella ja johtaa lapsiin ja vanhemmuuteen kohdistuvaa työtä yli hallintoalojen,» Kommentti Lapsen sosiaalinen turvallisuus tiivistyy monella tapaa siihen, millä tavalla lapsesta välittävän aikuisen läsnäolo ja lapsen oikeus omiin tekemisiin ja lapsena olemiseen toteutuu. Kulttuurisen kehityksen ja kansainvälistymisen myötä perhe voi lapsen ja aikuisen lähiyhteisönä näyttää monenlaiselta. Tärkeintä on kuitenkin, että jokaisella lapsella olisi hänestä välittävä aikuinen. PEKKA MYKRÄ RAY:n kehittämispäällikkö 14 2/2011

15 Juha Turtiaisen mukaan pienelläkin tuella oikeassa vaiheessa voi olla valtavia vaikutuksia lapsen myöhemmässä elämässä. teksti jaakko liikanen Kasperin kanssa kahden Johanna Alen on saanut vanhemmuuteensa kaipaamaansa tukea ja neuvoja yhdistystoiminnasta. Apu on yksinhuoltajalle kullan arvoista. asiakaslähtöisesti. Hyvin vaikeissakin tilanteissa on pystyttävä rakentamaan sujuvaa yhteistyötä koulun, kodin ja sosiaali- ja terveyspuolen toimijoiden välillä. Näissä tilanteissa on myös vahvistettava lapsen äänen kuulemista. Järjestöt voisivat tässä antaa mallia kuntien ammattilaisille siitä, miten lapsia kuulemalla voisi vaikuttavammin tukea perheitä, Aula toteaa. LapSETTomuuTENSa jo hyväksyneen helsinkiläisen Johanna Alenin elämä muuttui kerta heitolla 1990-luvun loppupuolella. Kasperi syntyi hänen ollessaan 36-vuotias. Olin jo tottunut ajatukseen, etten saa lapsia. Aiempi avoliittokin oli päättynyt lapsettomuuden takia, Alen sanoo. Mutta uuden miesystävän kanssa tärppäsi. Isä ei kuitenkaan halunnut osallistua pojan kasvatukseen. Asiaan ei liity dramatiikkaa. Yhdessä oli sovittu, että Johanna kasvattaa lapsen yksin. Info Lapsen turvallinen elämä -avustusohjelma ray:n avustusohjelma vuosille Keskittyy yläkouluikäisiin ja sitä nuorempiin lapsiin. Tavoitteena vahvistaa ja tukea vanhemmuutta sekä turvata lapsen oikeus turvalliseen lapsuuteen. Ohjelman kautta halutaan löytää ja vahvistaa järjestöille soveltuvia toimintatapoja lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin edistämiseksi. Tuetaan sekä uusien toimintamallien kehittämistä että olemassa olevia hyviä toimintamuotoja. Ohjelman koordinaattorina toimii Lastensuojelun Keskusliitto. Ohjelmaan mukaan hakemisessa noudatetaan RAY:n normaaleja hakuaikakäytäntöjä. LISätieTOJA: fi/jarjestot/tulokset/ AVustusohjeLMAT/LAP- SIOHJelma 15

16 Erosimme jo raskausaikana. Mies tunnusti lapsen, mutta kasvatusvastuu jäi minulle yhteisestä sopimuksesta. Eikö lapsen kasvattaminen yksin pelottanut? Ehkä jotenkin, mutta olin niin onnen huumassa tuolloin, etten osannut tulevia murehtia. Mutta en varsinaisesti pelännyt. Taloudellinen tilanteenikin oli ihan hyvä. Sitä kyllä mietin, että miten näin vanhana vielä pärjää vauvan kanssa. Olin hoitanut paljon siskoni lapsia, mutta siitä oli mennyt jo aikaa. Miesten juttuja Pienperheyhdistykseen Johanna Alen liittyi Kasperin ollessa kolmivuotias. Olin kotihoidon tuella pojan kanssa kotona ja leikkipuistossa kuulin yhdistyksestä. Ajattelin, että miksikäs ei. Yhdistyksen anti on ollut hänelle todella tärkeää. Siellä saa ystäviä ja vertaistukea eikä tarvitse olla kasvatukseen liittyvien vaikeuksien kanssa yksin. Ja olemme olleet myös virkistysmatkoilla Nuuksiossa sekä Virossa Otepäässä ja Pärnussa. Yhdistyksen kautta Kasperille on järjestynyt myös mieskaveri. Miehen mallia tarjoaa Antti, Kasperin elämään miehen mallia on tuonut mieskaveri Antti. Yhdessä käydään vaikka pyöräilemässä tai pelaamassa. YhdistyKSESTÄ SAA ystäviä ja VERTAiSTUKEA. jolla on omassa perheessään kaksi alle kouluikäistä lasta. Antti on tosi mukava, sanoo pöydän ääreen istahtanut, muun muassa korista vapaa-aikanaan pelaava 14-vuotias Kasperi. Kaksikko on baanalla pari kolme kertaa kuussa. Käymme uimassa ja pyöräilemässä. Tai autoja koeajamassa ja kartingissa. Laidasta laitaan tehdään kaikenlaista. Johanna Alenin mielestä on hienoa, että Kasperi saa mallia miesten elämästä, kun omassa kodissa ei sellaista ole tarjolla. Erityisempää ulkopuolista apua tarvittiin Kasperin ollessa noin seitsemän vanha. Villiys vaivasi, eikä äiti saanut tilanteesta otetta. Ei tuo vaan uskonut minua. Anttia hän tosin kuunteli silloinkin, Johanna hymähtää. Varsinainen ongelmien ratkonta kuului tuolloin kuitenkin perheneuvolaan. Kävimme siellä apua saamassa. Keskustelimme ja saimme kotitehtäviäkin ratkottavaksi. Joita me ei ikinä kyllä tehty, Kasperi huomauttaa virnistäen. 16 2/2011

17 Lapsen turvallinen elämä MITEN voimme parantaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia? Varma vastaus on aikuisten yhteistyöllä! Olipa kysymyksessä korjaavat palvelut, ehkäisevä toiminta tai proaktiivinen lähestyminen, aina kannattaa tehdä yhteistyötä. Viime vaalikauden aikana toimineissa hallituksen politiikkaohjelmissa yhteistyö ja avoimuus olivat tärkeitä toimintaperiaatteita. Haastavaa tällainen toimintatapa on viimeistään siinä vaiheessa, kun määrällisillä indikaattoreilla kysytään tuloksista ja vaikuttavuudesta. Sain viime vaalikauden aikana ohjelmajohtajana lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa kutsuja moneen tapaamiseen ja tilaisuuteen. Tuli käytyä myös ray:n avustusosastolla, mutta vaikuttivatko juuri ne kokoukset jollakin ratkaisevalla tavalla ray:n ensi vuoden alusta alkavaan Lapsen turvallinen elämä -avustusohjelmaan? Haluan tietysti ajatella, että vaikuttavuutta oli. Miten sitä mittaisi? Kun käännän tarkastelun näkökulmaa voin rehellisesti sanoa, että minulle jäi kokouksista enemmän mieleen, kuin vain kahvinmaku. Tapaamisissa oli läsnä monen eri alan asiantuntijoita ja lähdin aina kokouksista uusin tiedoin ja innostuneena. Tietoyhteiskunnassa tieto on valttia ja sitä valuuttaa vaihdettiin. Tiedän, että kokoukset ray:ssä vaikuttivat myös muihin hankkeisiin. Ohjelmajohtajan paikka oli monella tavalla erikoinen, se oli monessa mielessä rajaton eikä tiukasti sektoreihin sidottu. Tiedämme, että sektorirajojen yli tehtävä yhteistyö voisi parantaa monen lapsen elämää. Sektorirajat eivät tietenkään ole muodostuneet pahantahtoisuudesta, vaan työnjaosta. Työn jakaminen on tehokasta, mutta monimutkaisessa nyky-yhteiskunnassa meidän tulisi useammin pysähtyä kysymään itseltämme toiminnan tehokkuudesta tehokasta kenelle? Järjestöt voivat hyvin pitkälle itse määritellä omat tehtävänsä ja toimintatapansa. Niitä voi muuttaa ilman lakimuutoksia. Yhteistyössä olisi löydettävä uusia yhdyspintoja. Tämä joustavuus ei aina ole mahdollista julkisella puolella. Järjestöt voivat esimerkiksi helpommin siirtyä toimintojen rajapintatarkastelusta yhteistyötä korostavaan yhdyspinta-ajatteluun. Monissa järjestöissä vapaaehtoiset toimivat vapaa-ajallaan. Vapaaehtoistyössä voisi helpommin miettiä työnjaon luomia sektoreita uudestaan, toisella tavalla, kuin palveluprosessissa. Tavoite lapsen turvallinen elämä on kokonaisvaltainen ja toteutuakseen se edellyttää todellista 24/7 näkökulmaa. Suurimman osan tästä ajasta enemmistö lapsista on kotona, kun vanhemmilla tai muilla huoltajilla on vapaa-aikaa. Pieni osa lapsista elää kuitenkin aina jonkun työajalla. Järjestöt lähestyvät lasta oman työnjakonsa mukaisesti. Yhteistyössä olisi kuitenkin löydettävä uusia yhdyspintoja. Millainen on hanke, joka on tehokas lapsen turvallisen elämän näkökulmasta? georg henrik wrede Johtaja, opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö vieraskynä 17

18 ray HelsinkiMission seniorisalonki tarjoaa seniori-ikäisille mielekästä, maksutonta toimintaa ja yhdessäoloa lääkkeeksi yksinäisyyteen. Kyseessä on HelsinkiMission projekti, joka toteutetaan RAY:n tuella. Kuvassa Anna-Liisa Grönroos (vas.) ja Marja-Liisa Löytymäki. Toiminnan tulokset esiin Raha-automaattiyhdistys seuraa jatkossa entistä tarkemmin, mitä tuloksia ja vaikutuksia myönnetyllä rahoituksella saadaan aikaan. Parhaat käytännöt halutaan tuoda esiin malliksi muillekin. teksti pirkko koivu Laki velvoittaa Raha-automaattiyhdistystä seuraamaan myönnettyjen avustusten käytön tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Parhaillaan ray:ssä luodaan erityistä seurantajärjestelmää. Seurannalla ei haeta numerotietoja, joita meillä jo on. Nyt haetaan laadullista tietoa: tuloksia ja vaikutuksia, kertoo seurantapäällikkö Janne Jalava ray:stä. Seurantajärjestelmää rakennetaan parhaillaan ja sitä testataan pilottijärjestöjen kanssa ennen varsinaista käyttöönottoa, joka on aikaisintaan vuonna Kun järjestelmä PalAUT- TEita hyödynne- TÄÄN entistä laajemmin ja systemaatti- SEMMin. aikanaan toimii, avustusten saajat raportoivat tiedot verkkopalveluun. Raportointijärjestelmästä tehdään mahdollisimman selkeä ja yhtenäinen. Tässä vaiheessa uuteen järjestelmään siirtyminen ei vaadi avustusten saajilta mitään toimenpiteitä. Lisää palautetta Kuinka seurantajärjestelmä sitten tulevaisuudessa vaikuttaa? Kuvitellaan, että avustuksen saaja on järjestö, joka vetää sopeutumisvalmennuskurs- 18 2/2011

19 sin esimerkiksi Parkinsonin tautiin sairastuneille ja heidän omaisilleen. Ennen kursseja ja niiden jälkeen on tapana kerätä osallistujilta palautetta siitä, kuinka kaikki sujui, millaiset olivat odotukset ja kuinka ne täyttyivät. Olisiko jotain toimintaa voinut olla kurssin aikana enemmänkin ja jotain kenties vähemmän? Palautteen ansiosta järjestöt voivat arvioida toimintansa tuloksia ja suunnitella seuraavien kurssien sisältöä. Jatkossa osallistujien palaute ja siitä tehty järjestöjen itsearviointi on keskeinen osa ray:lle toimitettavia laadullisia seurantatietoja. Erilaisia palautteita hyödynnetään entistä laajemmin ja systemaattisemmin. Järjestöjen on syytä kerätä palautetta myös työntekijöiltä ja vapaaehtoistyöntekijöiltä sekä tärkeiltä yhteistyökumppaneilta, joita voivat olla vaikkapa kunnat tai seurakunnat. Janne Jalavan mukaan yhteistyökumppanit ovat avaintekijöitä, kun määritellään avustetun toiminnan tai järjestön mainetta. Ne kertovat, kuinka tunnettua toiminta on tai miten asiat sujuvat. Avustuksen saajat ovat tähänkin saakka keränneet tietoa toiminnastaan säännöllisesti. Seurantajärjestelmän avulla tulokset saadaan paremmin näkyviin. Seurannan ansiosta avustusten saajat joutuvat kehittämään uusia tapoja kerätä tietoja ja ne taas auttavat kehittämään toimintaa, Janne Jalava sanoo. ViiME KÄdes- SÄ hyödyn SAA autetta- VA ihminen. Autettava ihminen hyötyy Janne Jalavan mukaan järjestöt saavat seurannan ansiosta työhönsä kriittisen ja arvioivan otteen. Ne joutuvat miettimään, mikä on hyvää, mitä voidaan kehittää paremmaksi ja mitä täysin uutta tarvitaan. Kuinka toimintamme vahvistaa terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja ehkäisee ongelmia? Kuinka voimme tukea vaikeuksiin joutuneita ihmisiä? Viime kädessä hyödyn saa autettava ihminen tai väestöryhmä. Avustuksen saajien toimittama seurantatieto analysoidaan ray:ssä tarkasti. Seurantaa varten kehitetään mittarit, jotta tiedot olisivat mahdollisimman yhteismitallisia ja vertailtavia. Seurantatieto on Raha-automaattiyhdistyksellä pohjana ja suuntaviittana, kun se tekee seuraavia avustuspäätöksiä. Tiedon avulla pystymme antamaan myös palautetta ja tukemaan järjestöjä toiminnan kehittämisessä, Janne Jalava sanoo. Seurantajärjestelmä kokoaa eri avustuskohteista lupaavia käytäntöjä muidenkin hyödynnettäviksi. Tässä on alustavasti ajateltu yhteistyökumppaniksi Innokylää. Kyseessä on sosiaali- ja terveysalan verkkopalvelu, jota rakennetaan vaiheittain vuosina Tähän saakka ongelmana on ollut se, että hyvät ratkaisut ja ideat jäävät paikallisiksi, eivätkä tule muiden tietoon. Seurantajärjestelmä koskee kaikkia ray:n avustuksen saajia. ray:n puolella seurannasta vastaavat seurantapäällikkö Janne Jalava ja valmistelutiimien seurantavastaavat. Järjestelmän sujuvuutta testataan sekä C-, Ak- että Ay-rahoitteisten toimintojen osalta ennen laajempaa käyttöönottoa. Testausaikaa on tämä ja ensi vuosi. Info Uusi seurantajärjestelmä Käyttöön vuonna Selkeyttää avustuksen saajien raportointia. Painottaa avustusrahojen tuloksia ja vaikutuksia. Lupaavat käytännöt ja toiminnat pääsevät esiin. Valmisteluvaihe tänä ja ensi vuonna. Seurantateemoja tai -indikaattoreita kehitetään seurantaverstaissa pilottijärjestöjen kanssa. Seurantaverstaissa järjestöväkeä koulutetaan myös itsearviointiin. 19

20 Iltapäivällä koulun päätyttyä nuoria alkaa valua asemalle: välipalalle, kavereita tapaamaan, viettämään aikaa. Tärkeää on ollut rakentaa pelisääntöjä yhdessä nuorten kanssa. Nuoret ja ABC löysivät toisensa ABC-asemista on tullut muutamassa vuodessa Suomen suurin nuorisotila. Nyt liikennemyymäläketju luo uusia tapoja kohdata nuoret asiakkaat yhä vastuullisemmin ja tasapuolisemmin. teksti mari vehmanen kuvat henri salenius KESKIVIIKKoiltapÄIVÄ Tampereen Kalevan abc:llä on tavanomaisen vilkas. Asiakkaita tulee ja menee: kahvitaukoa viettäviä työntekijöitä, lapsiperheitä, eläkeläisiä ja koulupäivän päätyttyä myös nuorisoa. Vilinästä huolimatta tunnelma on rauhallinen ja kotoisa. Aina kaikki ei ole kuitenkaan sujunut aivan yhtä kitkattomasti. Jokin aika sitten meillä meinasi olla todellisia pulmia teini-ikäisten kävijöidemme kanssa. aina ei ole SUjUNUT ai- VAN KITKAT- TOMASTI. Yksin tai kaksin nuoret osaavat kyllä olla fiksusti, mutta joukossa tyhmyys alkaa tiivistyä nopeasti. Tekee mieli näyttää kavereille, kuinka kova kundi tai gimma sitä oikein on, liikennemyymäläpäällikkö Maarit Rosenberg sanoo. Hänen mukaansa ongelmat olivat juuri sellaisia, joita syntyy murrosikäisten kokoontuessa ilman kunnollisia pelisääntöjä. Nuoret valtasivat ravintolasalin, häiritsivät muita asiakkaita, sotkivat ja rikkoivat paikkoja. 20 2/2011

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat

Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat 2.3.2012 Ajankohtaista avustusvalmistelusta tiimimuotoinen valmistelu ja yhteyshenkilöt RAY:n odotukset hankkeilta yhteistyö, tulosten juurtuminen Verkkoasioinnin

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki Pelihaittojen ehkäisy Helsinki 23.5.2013 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi Esityksen sisältö Rahapelaaminen Suomessa Suomalainen rahapelaaminen

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

RYHMÄMENTOROINTI. Jyväversitas-projektin esittely

RYHMÄMENTOROINTI. Jyväversitas-projektin esittely RYHMÄMENTOROINTI Jyväversitas-projektin esittely 19.12. PROJEKTISSA MUKANA: Minna Lapakko Marianne Peltola Anna Mäkelä Yhteistyössä: Student Life, Kielten laitos ja Työelämäpalvelut Haaveiletko työurasta,

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele 22.3.2016 Muistio Kunnanjohtaja Harri Anttila avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi Kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Lonka toimi tilaisuuden puheenjohtajana Tilaisuuteen osallistui

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää?

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? Tavoite: Jotta tietää mitä pitää tietää. Puheenjohtajan rooli ja osaaminen Miten johdat onnistuneen kokouksen? Mitä tehtäviä hallituksella on? Tehtävien

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki KAMPA III seminaari Kokkola 24.10.2011 Kehittämispäällikkö Elina Varjonen Raha-automaattiyhdistys 1 Kansalaistoiminnan

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot