Ytyä naisyrittäjyyteen 2 hanke loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ytyä naisyrittäjyyteen 2 hanke loppuraportti"

Transkriptio

1 Ytyä naisyrittäjyyteen 2 hanke loppuraportti Hankenro: Projektikoodi: A Keski Pohjanmaan aikuisopisto Marjaana Peltoniemi

2 2 Sisältö Sisältö Hankkeen tausta Kohderyhmät ja tavoitteet Hankkeen perustiedot Hankkeen hallinnointi Henkilöstö Ohjausryhmän toiminta Hankkeen varsinainen toiminta Te lat Seminaarit Matkat Kehittämispalvelut Laadulla tulosta! laadunkehittämispalvelu Ytyä yritykseen! Business Coaching Tehoa tietotekniikasta! kehittämispalvelu How can I help you? englannin keskusteluryhmä Tutkimusmatka onnistumiseen NLP pilottiryhmä Swot lomake Yrityskohtainen aktivointi Yleinen naisyrittäjyyden edistämistyö ja yhteistyökumppanit Sijaispalvelu esiselvitys Ylimaakunnallinen naisyrittäjyyden kehittämistyö (LBA) Yhteistyökumppanit Osallistujamäärät Julkisuus ja tiedottaminen Naisyrittäjyysportaali ja blogit Yleinen tiedottaminen ja mediassa esillä olo Imagon kohottaminen ja naisyrittäjyyden esillä olo Ongelmat, suositukset ja hyvät käytännöt Hankkeen tulokset ja vaikutukset Toiminnan jatkuvuus Naisyrittäjyystilastot Tukipalvelumallin taustaa Tukipalvelumalli... 19

3 3 1 Hankkeen tausta Projektin lähtökohtana olivat Ytyä naisyrittäjyyteen I hankkeen naisyrittäjyyden kehittämisohjelmassa esille nousseet keskeiset kehittämisteemat: 1. imago ja näkyvyys 2. yrittäjyys (ml. uus ja kasvuyrittäjyys) 3. johtajuus ja liiketoiminta 4. verkostoituminen ja kansainvälistyminen 5. tulevaisuusajattelu ja innovaatiotoiminta Taustalla oli myös se tosiasia, että naisyrittäjien määrä oli laskussa Keski Pohjanmaalla. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2006 K P:n naisyrittäjien osuus maakunnan yrittäjäkannasta oli koko maan alhaisin (24,2 %). Tilastokeskuksen vuoden 2004 Työssäkäyntitilastojen mukaan naisyrittäjiä oli K P:lla yhteensä 729 (maatalousyrittäjät pois lukien), joista Kokkolan seutukunnassa 541. Katsottiin, että Keski Pohjanmaalla tarvitaan naisyrittäjyyden erityispiirteet huomioivaa hanketta, jonka kautta em. teemojen mukaisia kehittämistoimenpiteitä voitaisiin kohdentaa suoraan alueen naisyrittäjien tarpeisiin. Tämä nousi selkeästi esiin myös I hankkeen sidosryhmien edustajista ja yrittäjistä kootuissa kehittämisryhmissä sekä yhteistyössä mm. Kokkolan Yrittäjänaiset ry:n kanssa. 2 Kohderyhmät ja tavoitteet Projektin kohderyhmänä olivat naisyrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet naiset sekä välillisesti naisyrittäjyyttä tukevat palvelu ja yhteistyöverkostot. Määrällisenä tavoitteena oli saada hankkeeseen mukaan 150 yritystä ja 10 organisaatiota. Kaustisen seutukunta ei lähtenyt rahoittamaan hanketta, joten hanke toimi pelkästään Kokkolan seutukunnan alueella. Hankkeen tavoitteena oli: a) aktivoida ja vauhdittaa teemoihin liittyviä prosesseja tavoitteisesti ja pitkäkestoisesti b) verkottaa kohderyhmää suoraan em. teemoja tukeviin palveluihin, verkostoihin ja hankkeisiin c) käynnistää teemoihin liittyviä aktivoivia, valmiuksia lisääviä ja asennoitumista edistäviä toimenpiteitä d) luoda malli naisyrittäjyyden tukipalvelulle osana pk yritysten palveluympäristöä e) naisyrittäjyyden näkyvyys ja imagotyö f) LBA toiminta (ylimaakunnallinen naisyrittäjyyden kehittämistyö)

4 4 3 Hankkeen perustiedot Keski Pohjanmaan liitto teki päätöksen lähteä rahoittamaan hanketta Euroopan aluekehitysrahaston projektina Pohjois Suomen ohjelmasta toimintalinja 1. yritystoiminnan edistäminen. Hankkeen kokonaisbudjetti oli , josta EAKR/valtion rahoitusosuus , kuntien maksuosuus ja yritysten laskennallinen rahoitusosuus Hankkeen hallinnointi 4.1 Henkilöstö Projektipäällikkö, asiantuntija (osa aikainen): Marjaana Peltoniemi (vanhempainlomalla osittain, sijaisena Tuija Nissilä) Projektisihteeri (osa aikainen): Marika Piensoho (vanhempainvapaalla osittain, sijaisena Jaana Kåla) Tiedottaja (osa aikainen): Kaisa Kuutsa (ent. Vainio) Projektityöntekijät, asiantuntijat (osa aikainen): Tuija Nissilä, Jari Peltoniemi, Liisa Ylimäki, Jaana Kåla, Stefan Jungell, Minna Parantala ja muut aikuisopiston yrityskehittäjät ja kouluttajat yksittäisissä tilaisuuksissa ja kehittämispalveluissa. 4.2 Ohjausryhmän toiminta Projektin toiminta lähti käyntiin varsinaisesti syksyllä Perustava ohjausryhmän kokous pidettiin Ohjausryhmän jäseninä toimivat: Keski Pohjanmaan liitto, Kauppi Virkkala (asiantuntijajäsen), varalla Tiina Valjus Kosek Oy, Piia Isosaari (varapuheenjohtaja), varalla Sabina Storbacka Kokkolan Yrittäjänaiset ry, Helinä Marjamaa (puheenjohtaja) Keski Pohjanmaan Yrittäjät ry, Nina Niemi (ent. Hedström), varalla Heidi Huhtala Keski Pohjanmaan aikuisopisto, Tapani Salomaa, varalla Iiris Niemonen Lisäksi kokouksissa olivat: Keski Pohjanmaan aikuisopisto, Marjaana Peltoniemi ja Tuija Nissilä (esittelijät) Keski Pohjanmaan aikuisopisto, Marika Piensoho tai Jaana Kåla (sihteeri) Ohjausryhmä kokoontui seitsemän kertaa, vähintään seurantakausittain. Ohjausryhmän toiminta oli aktiivista kokouksissa.

5 5 5 Hankkeen varsinainen toiminta 5.1 Te lat Hankkeen aikana järjestettiin seuraavat 23 Osaava naisyrittäjä te taa: Taloushallinto Taloushallinto Yrityksen näkyvyys ja imago Palvelualan hinnoittelu Kansainvälistyminen Yrityksen ja palveluiden uudistaminen Itsensä johtaminen Laadun kehittäminen pienyrityksessä Ekologisuus yritystoiminnassa Itsensä johtaminen Erotu tietotulvasta! Nettisivut ja verkkokauppa Verkkomedia yrittäjän markkinointityökaluna Yritysyhteistyö Lohtajalta Kiinan markkinoille Tietoisku sopimusoikeuden perusasioista Tarvitaanko pienyrityksen strategista suunnittelua? Verotili ilta Palvelutarjonnan uudistaminen myynnin näkökulmasta Kuluttajansuoja asiat Hinnoittelu kuntoon! Näyteikkuna ja myymäläsomistus Maksukorttiuudistus (SEPA) ja yrityksen turvallisuus Te tojen tavoite oli lisätä naisyrittäjien osaamista teemojen mukaisesti, luoda verkostoitumismahdollisuuksia ja lisätä Kuva 1. Kevään 2010 te tojen kutsu. naisyrittäjien keskinäistä vuorovaikutusta ja vertaistukea. Konsepti oli hyvä; illat järjestettiin yrityksissä aina kun se oli mahdollista ja yrittäjät eli iltojen emännät esittelivät samalla yritystoimintaansa. Asiantuntijoina illoissa toimivat pääasiassa aikuisopiston ja tarpeen tullen myös ulkopuoliset asiantuntijat. Luennon/tietoiskun lisäksi illoissa markkinoitiin yleensä aina myös koulutus ym. palveluita. Illat toivat yksin puurtaville naisyrittäjille uusinta tietoa eri aihealueista kompaktissa muodossa ja he pääsivät tutustumaan toisiinsa. Parhaimmillaan illat toimivat keskustelupaikkana ja vertaistuen lähteenä, mutta toisaalta usein aika tuntui loppuvan kesken, ja teemojen käsittely oli enemmänkin pintaraapaisua. Pohdinnan alla on myös se, oliko te lat ahdettu niin täyteen ohjelmaa, että yrittäjien väliselle verkostoitumiselle jäi liian vähän aikaa. Kuva 2. Osaava naisyrittäjä te ta Kannuksessa Hiusateljessa

6 6 Palautekyselyssä pyydettiin arvioimaan hankkeen palveluita yritystoiminnan kehittämisen kannalta. 57 % koki te tojen olevan tärkeitä ja 33 % erittäin tärkeitä. Loppupalautekyselyssä illoista todettiin mm. seuraavasti: Te lat on tosi hyviä: verkostoitumisen lisäksi ovat aiheet ja paikat/yrityksen olleet kiinnostavia! Te lat todella tarpeellisia. Verkostoituminen kannattaa. Olen saanut paljon ideoita ja inspiraatiota muilta tapahtumiin osallistuneilta. Kuitenkin tuntuu, että keskusteluaikaa ei ollut niin paljon kun olisin toivonut ja monesti tuntui että jutut jäi kesken. Valitettavasti myöskään kukaan meistä osallistujista ei ottanut asiaksi järjestää keskustelutuokioita. Kaikki teema illat joihin osallistui olivat erittäin mielenkiintoisia. Jos sellaisia vielä järjestetään, mielestäni ei haittaisi vaikka keskusteluille jätettään enemmän aikaa tai järjestetään varsinainen yhteinen keskustelutuokio illan päätteeksi. Maantieteellisesti suurin osa tilaisuuksista järjestettiin käytännön syistä Kokkolassa, mutta muutamia tilaisuuksia pidettiin myös Kälviällä, Himangalla sekä Kannuksessa. Ko. tilaisuuksiin kutsuttiin henkilökohtaisesti kaikki ko. kuntien naisyrittäjät, Kälviän tilaisuuteen myös Ullavan naisyrittäjät, jotka liittyivät hankkeeseen mukaan vuoden 2009 alusta kuntaliitoksen myötä ja vastaavasti Himanka jäi pois vuoden 2010 alusta. 5.2 Seminaarit Hankkeessa järjestettiin seuraavat tilaisuudet: Portaalin julkistamistilaisuus Nainen yrittäjänä ja johtajana seminaari Naisten päivänä Päätösseminaari Vanhan taian taikojana uuen taian vaaliana. Naisyrittäjyyden jalanjäljillä ennen ja nyt Raatihuoneella Portaalin julkistamistilaisuus toimi hyvin, asia selvästi kiinnosti ja saimme hankkeen alussa paljon huomiota hankkeelle ja portaalille. Julkistamistilaisuuteen toi Yrittäjänaisten keskusliiton terveiset hallituksen puheenjohtaja Kaarina Jokinen. Myös hankkeen kaksi seminaaria olivat yleisömenestys, ja palautteet etenkin päätösseminaarista olivat todella positiivisia. Seminaareissa olivat puhumassa mm. professori Riitta Viitala Vaasan yliopistosta sekä Kalevala Koru Oy:n toimitusjohtaja Laura Lares. Päätösseminaarin sähköiseen palautekyselyyn vastasi 25 osallistujaa, joista 22 totesi tilaisuuden onnistuneen erittäin hyvin. Tilaisuudesta annettiin seuraavanlaisia kommentteja: Kuva 3. Päätöseminaarin kutsu. Tälläista lisää, jossa on asiaa joka todella koskettaa yrittäjää. Kaikinpuolin erittäin hyvät järjestelyt ja kokonaisuus erittäin hyvä. Mahtavaa tämän tyyppinen tuulahdus uusia ihmisiä ja heidän ajatuksiaan. Piristää ja itselle mietittävää yrittäjänä. Hienoa oli myös se että kaikki esiintyjät olivat naisia!

7 7 5.3 Matkat Hankkeessa toteutettiin matka Oma Yritys messuille talvella 2009 sekä matkat Seinäjoelle Naisyrittäjyyden teemapäivään syksyllä 2009 ja Hankkeen puitteissa osallistuttiin myös Yrittäjänaisten keskusliiton Yrittäjänaispäiville Yli Härmään keväällä Hankkeen järjestämille reissuille ei ollut yleisöryntäystä; ainoastaan reissut Seinäjoen teemapäivään ovat saaneet kohtalaista kiinnostusta. Matkat ovat hyvä verkostoitumismahdollisuus, mutta vain pieni osa naisyrittäjiä niitä pystyy todella hyödyntämään, suurimpana esteenä yleensä yksiyrittäjyys ja sen sitovuus. 5.4 Kehittämispalvelut Hankkeessa toteutettiin kuusi kehittämispalvelua/ pilottia: Laadulla tulosta! laadunkehittämispalvelu Ytyä yritykseen! Business Coaching Tehoa tietotekniikasta! How can I help you? englannin keskusteluryhmä Tutkimusmatka onnistumiseen NLP pilottiryhmä sähköinen swot lomake kaupan ja palvelualan yrityksille Palvelujen tavoitteena oli aktivoida ja testata uusia aktivointimenetelmiä, jotka soveltuisivat mikroyrityksille. Tavoitteena oli myös etsiä sellaisia toimintatapoja, jotka lisäävät yleisesti naisyrittäjien kehittämisasennetta ja valmiuksia sekä uskoa ja rohkeutta oman yrityksen kehittämiseen. Palveluiden keskeisenä antina voidaan pitää sitä, että palveluissa päästiin jo syvällisempään kehittämiseen mitä te loissa Laadulla tulosta! laadunkehittämispalvelu Kuva 4. Naisten päivän seminaari Palvelu toteutettiin talvella Palveluun osallistui 9 yrittäjää ja vetäjänä toimi aikuisopiston yrityskehittäjä Stefan Jungell. Palvelun tavoitteena oli selkiyttää yrityksen laatuun liittyviä kehittämiskohteita ja yhdessä yrityskehittäjän kanssa laatia kirjallinen toimintasuunnitelma asioiden parantamiseksi. Yrityskohtaisen osion lisäksi palvelu sisälsi myös ryhmäkohtaiset osiot, mikä oli hyvä, sillä yrittäjät saivat ryhmäkeskusteluista paljon irti toisiltaan. Palvelun myötä kaksi yrittäjää aloitti yhteistyökumppanuuden, josta saimme jutun Kokkola lehteen. Vetäjän lähestymistapa ei kuitenkaan soveltunut parhaalla mahdollisella tavalla palvelualoilla toimivien pien

8 8 yrittäjien tarpeisiin, sillä hän oli erikoistunut suurempien yritysten laadun kehittämiseen ja tarkasteli yritysten prosesseja liikaa ISO 9001 laatujärjestelmän näkökulmasta. Palvelusta saatujen kokemusten myötä hanke tarjosi alkuvuodesta 2010 palvelua uudestaan, sillä muutoksella, että tällä kertaa pohjana olisi käytetty EFQM mallin mukaista laadunhallintajärjestelmää, joka soveltuu erityisesti pienyrityksille. Tätä järjestelmää käyttävät mm. Kelalle palveluja myyvät yksityiset pienyritykset ja mallia on sovellettu mm. kuntoutusalan yrityksiin. Palveluun ei kuitenkaan ilmoittautunut osallistujia, joten palvelu peruttiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suurimmalle osalle naisyrittäjistä laadunkehittäminen on ehkä edelleen hieman vierasta (lukuun ottamatta hoiva alan yrittäjiä), eivätkä he koe sitä omakseen, vaikka tarvetta kehittämiselle varmasti löytyisi. Alueeltamme ei myöskään tahdo löytyä palvelualojen laadun kehittämisen erityispiirteet huomioivaa asiantuntijaa Ytyä yritykseen! Business Coaching Coaching on viimeisten kymmenen vuoden aikana tullut suosituksi johtamisen ja myynnin kehittämispalveluksi sekä kansainvälisesti että valtakunnallisesti. Tietojemme mukaan Keski Pohjanmaalla coachingia on koulutusorganisaatioiden toimesta toteutettu tätä ennen ainoastaan yhden kerran. Tällöin toteuttajana toimi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja konsultointi oli suunnattu yritysten ylimmälle johdolle. Hanke halusi testata coachingin käyttökelpoisuutta yrittäjien oman johtajuuden ja yritystoiminnan uudistamisen työkaluna sekä saada palautetta tämän ohjaustavan toimivuudesta pienyritysten parissa. Coaching palvelu kilpailutettiin ja toteutettiin yhdessä Palvelualojen liiketoimintojen uudistamishankkeen kanssa (PLU). Kilpailutus tehtiin keväällä Tarjouskilpailun voitti BN Advisors Finland Oy. Valmentajana toimi Ilkka Ruuska Tampereelta. Coaching ryhmään ei keväällä 2009 saatu tarpeeksi osallistujia. Syksyllä 2009 ilmoittautuneita oli kaikkiaan 19, joista 7 henkilöä otettiin Ytyä naisyrittäjyyteen 2 hankkeen kautta mukaan. Yhden illan kestäviä tapaamisia oli kaikkiaan 5 kappaletta ja tämän lisäksi yksi noin tunnin kestävä henkilökohtainen tapaaminen valmentajan kanssa. Tapaamisten aiheina olivat mm. omat odotukset yrittäjänä kehittymiselle, odotusten muuttaminen tavoitteiksi, oman kehittymisen suunnittelu ja toteuttamisen varmistaminen sekä oman yrityksen uudistaminen. Tapaamisissa keskityttiin mm. ajankäytön hallintaan, markkinointiin ja laadun varmistamiseen sekä palvelujen tuotteistamiseen. Valmentaja piti aiheesta lyhyen alustuksen, minkä jälkeen oli vuorossa itsenäistä työskentelyä siten, että osallistujat vastasivat valmentajan etukäteen laatimaan työkirjaan. Tämän jälkeen tapahtui vastausten purku ja käsittely siinä laajuudessa ja syvyydessä, mihin osallistujat olivat valmiita. Usein jonkun yrittäjän ongelmaa/haastetta puitiin pitkään ja osallistujat antoivat tälle omia neuvojaan. Vertaistuki vaikuttikin olevan ryhmämuotoisen cochingin toteutustavan parasta antia. Ongelmia puolestaan tuotti se, että valmentaja ei ollut tottunut vetämään heterogeenisiä ryhmiä. Hän oli vetänyt mm. yhden työyhteisön sisällä toimivia ryhmiä, joilla on yhteiset ongelmat ja haasteet. Vaikka yrittäjien ongelmat ja haasteet ovat tietyllä tavalla samanlaisia, olivat heidän yrityksensä elinkaareltaan eri vaiheissa tai näkökulmat poikkesivat vahvasti toisistaan. Se hämmensi valmentajaa. Häneltä olisi odottanut myös monipuolisempaa keinovalikoimaa ja kehittyneempää pedagogista otetta. Tapaamisten edetessä kävi selville, että osalle osallistujista toteutustapa jäi vieraaksi. Ne, jotka odottivat koulusta tuttua toimintamallia, jossa opettaja ohjaa tarkasti ja kertoo oikeat vastaukset, jäivät pikku hiljaa pois. Ne taas, jotka nauttivat itsenäisestä ideoiden kehittämisestä annettujen kirjallisten ohjeiden pohjalta, vastausten hakemisesta oman kokemuksen kautta ja asioiden keskinäisestä jakamisesta, sitoutuivat vahvasti olemaan kokoontumisissa läsnä.

9 Tehoa tietotekniikasta! kehittämispalvelu Palvelua markkinoitiin yrittäjille syksyllä Palvelun tavoitteena oli kartoittaa yrityksen tietotekniikan perusasioiden nykytila ja tehdä kehittämisehdotuksia, joiden avulla yrityksen liiketoiminta tehostuisi ja kehittyisi. Varsinaisen kehittämistyön yrittäjä olisi voinut ostaa ulkopuolelta alan ammattilaisilta. Idea palvelusta tuli suoraan yrittäjiltä, mutta palvelussa aloitti loppujen lopuksi kuitenkin vain yksi yrittäjä, jonka kanssa tehtiin kartoitus aikuisopiston atk kouluttajan toimesta. Koska palveluun oli varattu resurssia, yrittäjä sai myös konsultointia liittyen mm. atk ohjelmien tehokkaampaan käyttöön, tietoturva asioihin sekä laskutukseen. Yrittäjä oli palveluun erittäin tyytyväinen. Vähäinen kiinnostus palvelua kohtaan yllätti, sillä tarvetta kartoituksille ja kehittämistoimenpiteille varmasti oli, mutta ilmeisesti naisyrittäjät odottivat palvelulta välitöntä käytännön hyötyä arjen työhön, eivätkä kokeneet kartoitusta niin tarpeelliseksi How can I help you? englannin keskusteluryhmä Palvelu toteutettiin keväällä ja alkusyksystä Ryhmässä oli mukana 9 osallistujaa. Palvelun tarve tuli suoraan yrittäjiltä. Palvelun tavoitteena oli madaltaa kynnystä käyttää englantia erilaisissa arkipäivän vuorovaikutustilanteissa. Ryhmää veti aikuisopiston kouluttaja Jaana Kåla, joka on asunut vuosia Englannissa. Vetäjän mukaan parasta keskusteluryhmässä oli osallistujien itseoivaltaminen, puhumisen kynnyksen madaltuminen sekä sanaston kehittyminen. Tunneilla saaduissa palautteissa osallistujat ovat todenneet, että he ovat käyttäneet työssään englantia rohkeammin ja olivat oppineet ns. small talkia. Ongelmana palvelun toteuttamisessa oli kuitenkin osallistujien tasoerot, mistä johtuen heikommin englantia puhuvat jäivät pikku hiljaa ryhmästä pois. Ryhmässä mukana oli lopulta tiivis neljän viiden hengen ryhmä, joka oli mukana alusta loppuun saakka. Yrittäjiltä tuli kyselyjä vastaavasta ruotsinkielisestä ryhmästä, jota markkinoitiinkin syksyllä 2010, mutta ryhmään ilmoittautui vain kolme henkilöä, eikä ryhmää voitu käynnistää. Ilmoittautuneille tarjottiin kuitenkin mahdollisuutta osallistua aikuisopiston Kundbetjäning på svenska koulutukseen, mutta siihenkään ei saatu tarpeeksi osallistujia. Kuva 5. Englannin keskusteluryhmän esite Tutkimusmatka onnistumiseen NLP pilottiryhmä Syksyn 2009 coaching palvelua jatkettiin uudella toteutustavalla. Lähestymistavaksi valittiin NLP eli Neuro Linguistic Programming, joka luokitellaan kuuluvaksi kognitiiviseen psykologiaan. Siinä tutkitaan, kuinka ihmiset rakentavat kokemuksensa ja sisäisen maailmansa. NLP voidaan luokitella myös ratkaisukeskeisen lyhytterapian muodoksi. NLP:ssä keskeistä ovat ns. sisäiset prosessit ja niiden rakenteet sekä mielikuvat (ns. miellepiirteet).

10 10 NLP:n sovellutuksia hyödynnetään mm. johtamismenetelmien, vuorovaikutusmallien ja urheiluvalmennuksen piirissä sekä terapiamuotona mm. työnohjauksessa. Kehittämispalvelun tavoitteena oli tutustuttaa naisyrittäjät NLP:n ratkaisukeskeisten menetelmien soveltamismahdollisuuksiin itsensä johtamisessa ja liiketoiminnassa. Ryhmä kokoontui kuusi kertaa välisenä aikana. Kokoontumisten teemoina olivat mm. onnistunut kommunikointi asiakaspalvelu ja neuvottelutilanteissa, työvireen ylläpito, muutoksen loogiset tasot ja hyvin muotoiltu tavoite, rajoittavien uskomusten käsittely ja aikajännetyöskentely. Ryhmien vetäjänä toimi Keski Pohjanmaan aikuisopiston yrityskehittäjä, NLP Master Practitioner Tuija Nissilä. Ryhmään ilmoittautui 9 henkilöä. Heistä yksi joutui keskeyttämään oman työtilanteensa vuoksi. Osallistujista muodostui noin 5 henkilön ydinryhmä, joka antoi hyvää palautetta NLP:n käyttömahdollisuuksista oman itsensä johtamisessa ja sitä kautta oman yritystoiminnan edistämisessä. Osallistujat olivat tyytyväisiä myös siihen, miten NLP auttaa heitä kommunikointitilanteissa, vaikka palvelu rajoittui 12 tuntiin. Kokoontumissa tehtyihin NLP harjoituksiin lähdettiin innostuneesti mukaan ja niiden palautekeskusteluissa niiden vaikuttavuutta kiiteltiin. Kuva 6. NPL pilottiryhmän esite Swot lomake Swot lomake kehitettiin yhteistyössä PLU hankkeen kanssa ja se sijoitettiin Ytyä2 hankkeen naisyrittäjyysportaaliin. Swot lomakkeen tavoitteena oli, että työkalun avulla yrittäjä pystyisi löytämään liiketoimintansa heikkouksia ja vahvuuksia sekä ennakoida tulevaisuutta ja sitä kautta vahvistaa yrityksensä muutosvalmiuksia (neutraloimaan uhkia, vahvistamaan vahvuuksia tai luomaan uusia liiketoimintoja). Lomaketta esiteltiin Strategisen johtamisen te lassa, ja lomaketta on käytetty mm. PLU:n yrityskohtaisissa kehittämistoimenpiteissä. Lomake on ollut portaalissa kaikkien vapaassa käytössä, ja halutessaan täytetyn lomakkeen pystyi tallentamaan yhteystietojen kera, jolloin aikuisopiston yrityskehittäjä olisi ottanut yhteyttä, mutta tätä palvelua ei käyttänyt kukaan. Tilastoja siitä, kuinka usein lomaketta on käytetty ei ole saatavilla, mutta portaalissa sivuilla on käyty kuitenkin useasti, ja palautekyselyssä 31,6 % vastaajista arvioi swot lomakkeen mielenkiintoiseksi tai erittäin mielenkiintoiseksi. 5.5 Yrityskohtainen aktivointi Hankkeen lähtökohtana oli, että hanke toimii yleisenä aktivoijana, ja yrityskohtaisia prosesseja viedään eteenpäin muissa projekteissa. Aikuisopiston uuden ohjelmakauden koulutusprojektien alkaminen viivästyi kuitenkin pahasti, joten koulutusprojekteihin ohjaus onnistui toden teolla vasta syksyllä Aikuisopiston muissa pkyrityksille suunnatuissa hankkeissa (Start Up, Protek, Vaihtovalmennus, PLU) ja/tai yrittäjäkoulutuksessa Ytyä naisyrittäjyyteen 2 hankkeen osallistujia on ollut mukana noin parisenkymmentä.

11 11 Yleistä neuvontaa ja tukea on annettu aina sitä tarvitseville ja ohjattu eteenpäin mm. yrittäjäkoulutukseen tai muihin hankkeisiin. Yleisesti voidaan todeta, että tietoa, neuvontaa ja ohjausta on hyvin saatavilla yrityksen perustamiseen ja alkuvaiheeseen, mutta sen jälkeen riippuu paljon yrittäjästä itsestään, missä määrin hän hyödyntää alueen palveluja. Osa naisyrittäjistä osaa hyödyntää olemassa olevia tieto ja rahoituskanavia erittäin hyvin, mutta toisille se ei ole niin itsestään selvää. Aina apua ei ole edes tarjolla, esim. palvelualoille on hankala löytää mikro ja palvelualan yritysten laadun kehittämisen asiantuntijaa alueelta. 5.6 Yleinen naisyrittäjyyden edistämistyö ja yhteistyökumppanit Kuva 7. Osaava naisyrittäjä te ta Marianne Uusitalon studiolla Sijaispalvelu esiselvitys Yrittäjänaisten keskusliitto on toteuttanut vuosina Yrittäjien sijaispalvelu (SIPA) hanketta, jonka avulla luotiin SIPA Palvelujärjestelmä. Järjestelmässä valmennettiin sijaisia, jotka rekisteröityivät hankkeen aikana sijaispalvelurekisteriin. Ytyä naisyrittäjyyteen 2 hanke järjesti yhdessä KOSEK:n kanssa Kokkolassa Sijaispalvelu keskustelutilaisuuden, jossa kuulosteltiin alueen naisyrittäjien tarpeita sijaispalvelulle. Tilaisuus toimi omalta osaltaan pohjana esiselvitykselle, jota lähti toteuttamaan KOSEK ja Keski Pohjanmaan Yrittäjät Keski Pohjanmaan liiton esiselvitysrahalla. Ytyä2 hankkeen projektipäällikkö oli mukana esiselvityshankkeen palavereissa, ja osallistui mm. sijaispalvelutarvekyselyn toteuttamiseen, joka suunnattiin hankkeen naisyrittäjille. Vaikka tarvetta palvelulle oli, tarvittavaa määrää yrityksiä ei loppujen lopuksi saatu kokoon pilottiin, jossa yritykset olisivat sitoutuneet palkkaamaan sijaisen, Palvelua ei ole lainkaan helppo organisoida; kysymys on pitkälti luottamuksesta yrittäjän ja mahdollisen sijaisen välillä, eivätkä yrittäjät selvästikään tahdo/ehdi toimia asiassa testaajina, vaan haluavat ensin nähdä, että palvelu varmasti toimii. Koska mallia ei alueellamme ole olemassa, tarpeesta huolimatta epävarmuustekijöitä on siis vielä liikaa, jotta pilottiin olisi voinut sitoutua. Mahdollinen sijaisten/lomittajien koulutus olisi tapahtunut Keski Pohjanmaan aikuisopiston toimesta ja rahoitus olisi järjestetty voimassa olevien koulutushankkeiden kautta. Sijaistamisasia jätettiin kuitenkin kevään 2009 jälkeen hautumaan, mutta mikäli löytyy rahoituskanava, jolla toimivan mallin voisi luoda, on hankkeeseen varmasti tulijoita Ylimaakunnallinen naisyrittäjyyden kehittämistyö (LBA) Hankkeessa oltiin mukana ylimaakunnallisessa Dover yhteistyöverkoston toiminnassa, jonka tavoitteena oli suunnitella ja laittaa käyntiin naisiin, naisjohtajiin ja naisyrittäjiin kohdistuvia hankekokonaisuuksia. Verkostossa oli mukana osallistujia Etelä Pohjanmaalta, Pohjanmaalta sekä Keski Pohjanmaalta. Verkoston toimintaa koordinoi suunnittelupäällikkö Marja Riitta Vest Pohjanmaan liitosta. Keskustelua tarvittavista toimenpiteistä käytiin useaan otteeseen vuoden 2008 ja 2009 aikana ja rahoituskanavia selviteltiin, mutta verkoston toiminta ei kuitenkaan edennyt konkreettiselle tasolle, koska hankkeistajia ei löytynyt vuoden puolella verkosto ei enää kokoontunut. Verkosto on kuitenkin helposti uudelleen koottavissa, mikäli uusia rahoitusmahdollisuuksia löytyy.

12 Yhteistyökumppanit Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat toimineet mm. Kokkolan Yrittäjänaiset, Keski Pohjanmaan Yrittäjät, KO SEK ja Viexpo. Yhteistyömahdollisuuksia kartoitettiin mm. Kannus kehittyvä kaupunki hankkeen, KPAMK:n Oiva Akatemian, Hyvinvointi framille hankkeen sekä Kokkolanseudun Hius yrittäjien kanssa. Yrittäjille välitettiin infoa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen e Business hankkeesta, kun tarvetta sähköiselle liiketoiminnan kehittämiselle esiintyi. Lisäksi yhteistyötä tehtiin aikuisopiston muiden hankkeiden (PLU, Start Up, Vaihtovalmennus, Protek) kanssa. Yhteistyötahona on toiminut myös Yrittäjänaisten keskusliitto, jonka hallituksen puheenjohtaja kävi mm. tuomassa terveiset portaalin julkaisutilaisuuteen hankkeen alussa. Hanke on välittänyt portaalin kautta tietoa Yrittäjänaisten keskusliiton toiminnasta, samoin kuin Naisyrittäjyyskeskuksen toiminnasta. Lisäksi projektipäällikkö osallistui Työ ja elinkeinoministeriön Sukupuolten tasa arvon edistämisen ja valtavirtaistamisen kehittämisohjelman (VALTAVA) aloitustilaisuuteen Helsingissä. 7 Osallistujamäärät Hanke tavoitti yhteensä 251 henkilöä, 175 yritystä ja 11 organisaatioita. 85 % hankkeeseen osallistuneista yrityksistä on mikroyrityksiä (alle 5 työntekijää). Suurin osa yrityksistä toimii palvelualoilla. 26 osallistujaa oli yrittäjyydestä kiinnostunutta ja juuri toimintansa aloittaneita yrityksiä hankkeessa oli mukana 10 (yritys ollut toiminnassa 0 6 kk). Hanke on välillisesti pyrkinyt aktivoimaan uusien yritysten perustamista, ja uusia yrityksiä hankkeen aikana on perustettu 1 kpl, mutta tätä yritystä ei ole raportoitu hankkeen seurantaraportissa uudeksi yritykseksi/työpaikaksi, koska on hankalaa osoittaa kuinka suuri myötävaikutus hankkeen toimenpiteillä on ollut perustamiseen. Tavoite Toteutunut Yritykset alle 5 työntekijää työntekijää työntekijää työntekijää työntekijää työntekijää 1 Uudet yritykset: 6 0 Naisten perustamat uudet yritykset 1 0 Uudet työpaikat: 8 0

13 13 joihin työllistynyt naisia 7 0 tutkimus ja kehitystyöpaikat 1 0 Organisaatiot Henkilöt: ei määritelty 251 yrittäjät 163 työntekijät 21 yrittäjyydestä kiinnostuneet 26 Kokkolan seutukunnan ulkopuolelta tulevat 11 yhteistyökumppanit 30 Taulukko 1. Hankkeen osallistujamäärät 8 Julkisuus ja tiedottaminen 8.1 Naisyrittäjyysportaali ja blogit Hankkeen päätiedotuskanavana toimi hankkeen sähköpostilista, jolla oli hankkeen päättyessä mukana 310 henkilöä (sekä yrittäjiä että yrittäjyydestä kiinnostuneita). Palautekyselyssä 91,3 % vastaajista koki sähköpostitiedotuksen olevan joko tärkeää tai erittäin tärkeää yritystoiminnan kehittämisen kannalta. Postituslistalaisille lähetetään hankkeen päättyessä kysely, haluavatko he jatkossa aikuisopiston Yrityspalveluiden sähköisen uutiskirjeen. Lisäksi tärkeänä tiedotuskanavana toimi hankkeen Naisyrittäjyysportaali, joka julkaistiin osoitteessa Portaalin sisällöntuotannosta ja ylläpidosta vastasivat projektipäällikkö ja aikuisopiston tiedottaja Kaisa Kuutsa. Teknisestä toteutuksesta vastasi Jari Peltoniemi aikuisopistolta. Kuva 8. Naisyrittäjyysportaalin etusivu. Portaali sisälsi mm. blogit, keskustelupalstan, yritysten markkinapalstan, ajankohtaista ja uutispalstat, tietoa alueen yritys ja koulutuspalveluista jne. Lisäksi portaalissa oli tiedottajamme laatimia juttuja naisyrittäjistä. Markkinapaikkaa hyödynsi 30 yrittäjää. Portaalin tavoitteena oli toimia tiedotuskanavana sekä nostaa eri alojen naisyrittäjiä esiin. Blogeja kirjoitti 8 naisyrittäjää 3 6 kk kerrallaan. Blogisteina toimivat Heini Kylmä/Heinikka, Riina Marjaana

14 14 Harjunpää/Naisten kuntoklubi Piukkis, valokuvaaja Anne Yrjänä, Sanna Sjöblom/ryhmäperhepäiväkoti Sanna Sjöblom, Riitta Koukkari/Tanssikoulu Unelma, Laura Nissi/Kultasepänverstas Nissi, akupunkturisti Anne Ohls sekä AnnHelena Furubacka Kinnunen/nettisisustusputiikki MyDream Home. Blogeissaan yrittäjät kertoivat yrittäjän arjestaan aina viikon välein vaihtuvissa kirjoituksissaan. Blogit ovat olleet erittäin suosittuja, ja niitä on käyty lukemassa portaalissa selkeästi eniten. Kaiken kaikkiaan portaalissa on ollut käyntejä koko portaalin julkaisemisesta lähtien yhteensä ja kävijöitä 7424 (absoluuttiset yksilöidyt kävijät). Kävijöistä suurin osa on Kokkolasta, mutta kävijöitä on ollut kiitettävästi myös ympäri Suomea. 8.2 Yleinen tiedottaminen ja mediassa esillä olo Hankkeelle tehtiin esite sekä oma logo, visuaalinen ilme ja graafinen ohjeistus aikuisopiston tiedottaja Kaisa Kuutsan toimesta. Hankkeesta tiedotettiin hankkeen alkaessa postitse kaikkia Kokkolan seutukunnan naisyrittäjiä KOSEK:in yritysrekisteriä hyödyntäen. Sähköpostitiedotuksen ja portaalin lisäksi hankkeen tiedotuksessa on hyödynnetty Kokkolan Yrittäjänaisten kuukausittaista tiedotetta (levikki 170 jäsenyritystä), aikuisopiston, KO SEK:in ja Kehittyvä Kannus hankkeen www sivuja sekä Keskipohjanmaa lehden nettisivujen Kauppatori ja Leiki palveluita. Lisäksi suuremmista tapahtumista on ilmoitettu sanomalehdissä (Keskipohjanmaa, Kokkola lehti, Lestinjoki lehti). Lisäksi hanke on ollut mukana aikuisopiston yrityspalvelujen yhteisilmoituksissa useaan otteeseen, kuukausittain julkaistavassa aikuisopiston hankkeiden tapahtumakalenterissa sekä viimeisimpänä aikuisopiston tiedotuslehdessä, joka ilmestyi Keskipohjanmaa lehden välissä suurjakeluna Hanke sai paljon julkisuutta portaalin julkistamisen yhteydessä (lehtiartikkelit, Radio Keskipohjanmaan radiohaastattelu, tv haastattelu Pohjanmaan Uutisiin), ja sen jälkeenkin lehtijuttuja on ollut kiitettävästi alueen lehdissä (17 kpl). Valtakunnallista julkisuutta hanke ja portaali sai Kotivinkki lehdessä , jonka naisyrittäjyyttä käsittelevässä jutussa oli haastateltu myös projektipäällikkö Marjaana Peltoniemeä. 8.3 Imagon kohottaminen ja naisyrittäjyyden esillä olo Portaali toimi hyvänä tiedotuskanavana ja toi naisyrittäjyyttä esiin alueella blogien, yrittäjistä tehtyjen juttujen ja markkinapaikan avulla. Blogisteina toimi myös kaksi osa aikayrittäjää, jotka olivat samaan aikaan myös palkkatyössä. Tällä haluttiin tuoda esiin yrittäjyyden vaihtoehtoista muotoa osa aikainen yrittäjyys kun on usein lähtölaukaus kokopäiväiselle yrittäjyydelle. Lisäksi hanke pyrki nostamaan etenkin nuoria naisyrittäjiä esiin. Hankkeen ensimmäiset blogistit olivat molemmat nuoria naisia (Heini Kylmä sekä Riina Marjaana Harjunpää), ja hankkeen päätösseminaarissa puhui luovuudesta Maria Kivijärvi, joka on kokkolalaissyntyinen nuori muotoilija. Kivijärvi on voittanut tänä vuonna arvostetun, kansainvälisen Red dot award muotoilupalkinnon Magisso kakkulapiollaan, ja on myös ehdolla vuoden kokkolalaiseksi. Hankkeessa alun perin suunniteltua imagokampanjaa ja roolimallien esiin nostamista ei pystytty kuitenkaan toteuttamaan suunnitellussa mittakaavassa hankeresurssien tullessa vastaan. Jälkikäteen arvioituna näkyvyyden ja imagon kohottaminen olisi siis voinut olla ehkä vielä voimakkaampaa, koska alueemme naisyrittäjät ovat vaatimattomia ja vahvat roolimallit puuttuvat aloittavilta yrittäjiltä. Myöskään naisjohtajuus ei juurikaan ole näkyvissä alueellamme. Tämä olisi kuitenkin ollut pois muusta resursoinnista, joten asialla on aina kääntöpuolensa. Joka tapauksessa hanke itsessään on pitänyt naisyrittäjyyttä esillä, ja se onkin ollut ainoa naisyrittäjille suunnattu hanke alueella.

15 15 Portaalissa olevaa keskustelupalstaa ei saatu käyntiin aktiivisesta markkinoinnista huolimatta. Suurin selitys on ehkä yrittäjien kiire, mutta toisaalta odotukset keskustelupalstaa kohtaan olivat kovat, sillä yrittäjien taholta tuli usein viestiä, etteivät he ehdi käydä tilaisuuksissa ja palstan ajateltiin näin toimivan yhtenä tiedon saamisen, vertaistuen ja verkostoitumisen välineenä. Olimme keskustelupalstan suhteen ehkä turhan optimistisia, mutta nykyisin mm. Kokkolan Yrittäjänaiset ovat Facebookissa, joten ehkä sosiaalisen median käyttö yritystoiminnassa saa enemmän suosiota myös naisyrittäjien keskuudessa. Naisyrittäjyysportaalille on toivottu joka tapauksessa jatkoa yrittäjien taholta, ja se tullaan siirtämään muokattuna Kokkolan Yrittäjänaisten käyttöön hankkeen päättyessä. 9 Ongelmat, suositukset ja hyvät käytännöt Hankkeen toteuttaminen oli siinä mielessä helppoa, että kiinnostus ja tietoisuus hanketta kohtaan oli jo olemassa edellisen hankkeen pohjalta. Yrittäjät odottivat kuitenkin ehkä enemmän yrityskohtaista konsultointia, koulutusta tms. toimenpiteitä, mitä kehittämishankkeen kautta voidaan toteuttaa, joten tässä mielessä odotukset eivät ehkä täysin täyttyneet. Kehittämispalvelujen osalta maksuttomuus vaikutti myös siihen, ettei palveluihin sitouduttu ehkä yhtä vahvasti mitä maksullisiin palveluihin. Tämä oli valitettavaa, sillä ryhmän dynamiikka toimii aina paremmin, kun kyseessä on tiivis ryhmä, jonka osallistujamäärä ei vaihtele kerrasta toiseen. Kaiken kaikkiaan hankkeen maksuttomuus oli kuitenkin hyvä asia; näin saatiin helpommin yrityksiä mukaan ja tietoisiksi palveluista. Maksuttomuudesta johtuen kynnys osallistumiselle oli matala. Maksuttomuus edesauttoi myös yrittäjyyttä harkitsevien osallistumista. Maksuttomuus oli hyvä asia myös siinä mielessä, ettei ns. sponsorirahaa tarvinnut kerätä, jolloin hanketyöntekijöille jäi enemmän aikaa hankkeen varsinaiseen toteutukseen. Koko hankkeen aikana eivät vähäisen kiinnostuksen vuoksi toteutuneet kuin yksi reissu Seinäjoelle teemapäivään, kolme te taa, Pienyrityksen laadunkehittämisen jatkopalvelu sekä Ruotsin keskusteluryhmä. LBAverkoston hankkeet ja sijaistamisasia eivät valitettavasti edenneet hyvän alun jälkeen, mikä osoittanee, että aika ei ollut vielä kypsä varsinkaan sijaispalvelulle. Hankkeen loppuvaiheessa tehdyssä palautekyselyssä 68 % vastaajista koki, että hankkeessa on pystytty huomioimaan hyvin naisyrittäjien tarpeita ja toiveita ja erittäin hyvin oli onnistuttu 14 %:n mielestä. Hankkeesta mainittiin mm. seuraavaa: Tämä hanke oli hyvin kattava eikä mieleeni tule mitään osa aluetta jota ei käsitellyt. Samalla mallilla on hyvä jatkaa, on ollut monipuolista Hyvänä käytäntönä voidaan pitää yhteistyötä Kokkolan Yrittäjänaisten kanssa. Se on ollut toimivaa ja luontevaa. Hyviä käytäntöjä ovat myös te lat ns. sisäänheittäjänä koulutuksiin ja itsensä kehittämiseen. Te lat ovat toimineet myös vertaistuen mahdollistajana. Portaali ja sähköpostilista ovat osoittautuneet tehokkaiksi tiedottamiskanaviksi. Myös hankkeen kehittämispalveluja kokonaisuudessaan voi pitää hyvänä käytäntönä; kehittämispiloteissa naisyrittäjien on ollut helppoa kokeilla, mikä kehittämistapa sopii itselle, ja kehittämisprosessi lähtee kevyesti liikkeelle, josta on hyvä jatkaa muissa hankkeissa tai toimenpiteissä. Samalla ne ovat tuoneet hanketyöntekijöille näkemystä siitä, millaisia palveluja naisyrittäjille tulisi jatkossa kehittää.

16 16 10 Hankkeen tulokset ja vaikutukset Hankkeen tuloksiksi voidaan listata: a) naisyrittäjyyden näkyvyyden ja imagon edistäminen (tilaisuudet ja tapahtumat, yhteistyö Kokkolan Yrittäjänaisten kanssa, portaali, mediajulkisuus) b) yritysten aktivoiminen kehittämisprosesseihin (te lat, kehittämispalvelut, sähköpostitiedotus, yrityskohtainen aktivointi) c) toimenpiteet kiinnostuksen herättämiseksi yrittäjyyttä kohtaan (tilaisuudet ja tapahtumat) d) naisyrittäjyyden tukipalvelumalli osana pk yritysten palveluympäristöä (ks. kohta jatkuvuus) Projektin tasa arvovaikutukset ovat naisten kannalta positiiviset, sillä hanke on ollut ainoa suoraan naisyrittäjille suunnattu hanke Kokkolan seutukunnassa. Vaikutukset kestävään kehitykseen ovat neutraalit. Projektin innovatiivisia toimenpiteitä ovat mm. se, että business coaching palvelu tuotiin pienten naisyrittäjien ulottuville ensimmäisenä Keski Pohjanmaalla. Lisäksi portaalin blogit ovat opettaneet yrittäjiä hyödyntämään sosiaalista mediaa. Tulevaisuusajattelua on tuotu esille mm. sähköisen swot lomakkeen käyttöönoton yhteydessä. Lomake kehitettiin yhdessä PLU hankkeen kanssa ja sitä jatkokehitellään aikuisopiston e Pakki hankkeessa. 11 Toiminnan jatkuvuus 11.1 Naisyrittäjyystilastot Tilastokeskuksen uusimpien työssäkäyntitilastojen mukaan naisyrittäjien määrä Keski Pohjan maalla ei ole juurikaan laskenut aikavälillä , ainoastaan Kaustisen seutukunnassa on tapahtunut pientä laskua. Tilastot eivät kerro aloittaneiden ja lopettaneiden määriä, joten on vaikea arvioida kuinka paljon esim. taloustaantuma tai eläköityminen on vaikuttanut naisyrittäjien määrään. Vuosi Keski Pohjanmaa % osuus kaikista yrittäjistä Kokkolan seutukunta Kaustisen seutukunta , , , Taulukko 2. Naisyrittäjien määrä Keski Pohjanmaalla pois lukien maatalousyrittäjät. Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastot.

17 Tukipalvelumallin taustaa Toimintaympäristön kuvausta: Ohjausta, neuvontaa, konsultointi ja koulutusta toteuttavat tahot Hankkeen tavoitteena oli luoda malli naisyrittäjyyden tukipalvelulle osana pk yritysten palveluympäristöä. Lyhyesti luonnehtien Kokkolan ja Kaustisen seutukunnissa yrittäjien neuvontaa, ohjausta toteuttavat sellaiset julkiset organisaatiot kuten Kokkolanseudun Kehitys Oy ja Kaustisen seutukunta. Molemmilla on myös yritysten kehittämis ja/tai markkinointihankkeita. Nämä tahot antavat asiantuntija apuaan myös lomakkeiden täyttöön silloin, kun kehittämistä ja/tai investointeja varten haetaan rahoitusta. Keski Pohjanmaata palvelevien Finnveran ja Tekesin toimipisteet sijaitsevat Vaasassa. EU:n Leader rahoitusta yritysten investointi ja kehittämishankkeisiin kanavoivat Pirityiset ry Kaustisen seutukunnassa ja Rieska Leader Kokkolan seutukunnassa Kokkolan kaupunkikeskustaa lukuun ottamatta. Pohjanmaalla toimiva ruotsinkielinen yhdistys kanavoi Leader rahoitusta Kokkolan alueella kaupunkikeskustaa lukuun ottamatta. Rahoitus soveltuu erityisesti pienille yrityksille ja toiminnan käynnistämiseen. Uusille yrityksille neuvontaa liiketoimintasuunnitelman laatimisessa tarjoaa valtakunnalliseen Uusyrityskeskusten ketjuun kuuluva Firmaxi. Se myös antaa puoltavan tai hylkäävän lausunnon TE toimiston työvoimaosaston starttirahapäätökseen. Liiketoimintasuunnitelman laatimiseen liittyvää neuvontaa hoitavat myös Kosekin ja Kaustisen seutukunnan yritysneuvojat. TE toimiston yritysosasto välittää alueen yrityksille kehittämis ja investointitukea sekä konsultointi ja koulutuspalveluja valtakunnallisesti tuotteistetun tarjontansa puitteissa. TE toimiston maaseutuosasto operoi puolestaan maanviljelyyn ja alkutuotantoon liittyvän rahoituksen kanavoijana. Osuuskunta Viexpo on erikoistunut ulkomaankaupan edistämiseen ja siihen liittyvien asiantuntijapalveluiden tarjontaan. Keski Pohjanmaan teknologiakeskus Ketek on erikoistunut kemianteollisuuteen, joten se on harvoin suoranaisesti tekemisissä naisyrittäjien kanssa. Aikuiskoulutustarjonnan laajin kirjo on Keski Pohjanmaan aikuisopistolla. Tarjonta vaihtelee konsultoinnista ja lyhytkestoisesta, räätälöidystä täsmäkoulutuksesta yrittäjyyskoulutukseen aina yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon saakka. Aikuisopistolla on myös hanketoimintaa, jolla tuotetaan kehittämis ja uudistamispalveluja. Hankkeiden resursoinnista vastaavat useimmiten joko Euroopan aluekehitysrahasto tai Euroopan sosiaalirahasto yhdessä kuntien ja yritysten kanssa. Varat kanavoituvat alueelle etupäässä Keski Pohjanmaan liiton tai Pohjanmaan ELY keskuksen kautta. Kokkolan yliopistokeskus, Keski Pohjanmaan kesäyliopisto, Keski Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja Keski Pohjanmaan koulutusyhtymän toisen asteen oppilaitokset toteuttavat aikuisopiskelijoille suunnattua tutkintotavoitteista koulutusta, johon nämä voivat osallistua työnsä ohessa. Ammattikorkeakoulun Centria yksikkö tuottaa lyhytkestoista koulutusta yritysten tarpeisiin. Yrittäjien etujärjestö Keski Pohjanmaan Yrittäjät ry toteuttaa yritystoimintaa koskevaa tiedotusta mm. lehtien avulla. Se myös kanavoi palkanlaskentaan ja yritysjuridiikkaan liittyviä palveluja jäsenilleen. Kokkolassa toimii myös Kokkolan yrittäjänaiset ry, joka on ollut Ytyä naisyrittäjyyteen hankkeiden keskeinen yhteistyökumppani. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen edunvalvonnan ja lehden lisäksi mm. verkostoitumispalveluja, liiton koulutuspäiville osallistumista ja pienimuotoisia opintomatkoja. Yksityisiä asiantuntijapalveluja tuottavat mm. tilitoimistot, pankit, vakuutusyhtiöt ja asianajotoimistot, joita Kokkolassa on melko runsaasti, maaseudulla vähemmän. Aktiivisesti toimivia yksityisiä konsultteja, jotka tuotta

18 18 vat yrityksille palveluja tai konsultointia ei ole tiedossamme kovinkaan monta. Yllä luetelluista tahoista ainoastaan Keski Pohjanmaan aikuisopiston Ytyä yrittäjyyteen hankkeet on suunnattu yksinomaan naisyrittäjille tai yrittäjyydestä kiinnostuneille naisille. Alle on listattu Kokkolan ja Kaustisen seutukuntien naisyrityksien tyypillisimpiä piirteitä ja niiden asettamia vaatimuksia paikalliselle neuvonta ja ohjaustyölle sekä koulutukselle. Mikro ja yksinyrittäjyys: Valtaosa Kokkolan ja Kaustisen seutukunnan yrityksistä, jotka ovat naisten omistuksessa ja johdossa, ovat mikroyrityksiä ja yksinyrittäjyys onkin alueen naisyrityksille leimaansa antavat piirre. Näin ollen yritys on yhtä kehittymis ja uudistumiskelpoinen kuin omistajansa ja yrityksen kehittämisessä on pitkälti kyse yrittäjän henkilökohtaisten yrittäjävalmiuksien lisäämisestä ja syventämisestä. Yksinyrittäjyys vaikuttaa myös siihen, että naisilla on harvoin aikaa osallistua pitkäkestoiseen ja/tai päivällä järjestettävään koulutukseen. Ytyä hankkeiden kokemusten pohjalta on havaittu, että naisyrittäjät osallistuvat parhaiten tilaisuuksiin, joiden he kokevat tuovan konkreetista lisätietoa käytännön toiminnalleen esim. kuinka uudistan nettisivuni ja luon verkkokaupan tai SEPA uudistuksen vaikutukset maksuliikenteeseen. Koulutuksen ja ohjauksen/neuvonnan tulisi hankkeen aikana hankitun näkemyksen mukaan olla mahdollisimman joustavaa esim. toteutusaikojen suhteen ja toimenpiteet pitäisi pystyä viemään mahdollisimman lähelle yrittäjää esim. verkossa olevien koulutusten avulla. Toisaalta nimenomaan yksinyrittäjä tarvitsee foorumeita, joissa vaihtaa ajatuksia muiden yrittäjien ja asiantuntijoiden kanssa ja saada vertaistukea. Mikroyrityksillä on harvoin taloudellisia mahdollisuuksia osallistua kalliisiin koulutuksiin, joten korkeatasoisen asiantuntemuksen tarjonta tulisi pystyä toteuttamaan asiakkaan kannalta edullisesti esimerkiksi oppisopimusjärjestelmän kautta, mitä alueemme naisyrittäjät ovatkin paljon käyttäneet ammatti ja erikoisammattitutkintoihin johtavien koulutusten yhteydessä. Vanhat yritykset kaupan alalla, uudet luovilla aloilla ja vaativissa hyvinvointi ja terveyspalveluissa Sekä tilastojen mukaan että hankkeessa mukana olleiden 175 yrityksen perustella voidaan todeta, että valtaosa alueemme naisyrittäjistä toimii kaupan alalla, sosiaali ja terveyspalveluissa sekä henkilökohtaisten palvelujen parissa. Lisäksi naisyrittäjät tuottavat mm. kirjanpito ja isännöintipalveluja. Ytyä naisyrittäjyyteen 2 hankkeen aikana on tullut esille kehitystrendi, jonka mukaan aloittavat naisyrittäjät eivät enää tuotakaan perinteisiä palveluja, vaan ovat aloittaneet toimintansa joko vaativien hyvinvointi ja terveyspalvelujen parissa tai luovilla aloilla mm. sisustussuunnittelijoina ja tapahtumamarkkinoijina. Perinteiset kaupan ja palvelualojen yritykset ovat työllistämistä ajatellen olleet tähän saakka niitä, jotka työllistävät yrittäjän ja/tai tarjoavat työpaikkoja. Näyttää kuitenkin siltä, että tämä ryhmä on vähenemässä, kun nykyisin ao. palveluissa toimivat naisyrittäjät siirtyvät lähitulevaisuudessa eläkkeelle. Näkyvissä oleva perinteisten yritysten poistuma ja uusi kehitystrendi laittavat pohtimaan, mitä alueellamme on tarjota aloittaville yrittäjille, mikäli asiantuntijoillakaan ei ole palvelualojen ja luovien alojen riittävän syvällistä ansaintalogiikan ja kehittämisprosessien tuntemusta ja hallintaa. Olemme vielä ajatusmaailmassamme ikään kuin tuotannollisella aikakaudella ja kehittämismallit on luotu pääosin tuotannollisten alojen ansaintalogiikkaan sopiviksi. Palvelualojen kehittämistyöhön ohjataan vain vähän resursseja aluekehitystä tukevissa kansallisissa ja EUohjelmissa sekä valtion taholta Concordia Oy:n Margita Lukkarinen on esitelmässään Aluekehitys tasa arvon näkökulmasta Vaasassa todennut tutkimustensa ja oman käytännön kokemuksensa pohjalta mm. seuraavaa Mikä ei ole ohjelmaan kirjoitettu, sitä ei rahoiteta. Sukupuolten välinen tasa arvo on tunnustettu eurooppalaisella tasolla ja osittain kan

19 19 sallisella tasolla mutta siellä, missä aluepolitiikkaa toteutetaan, sitä ei välttämättä tunnisteta. Länsi Suomen tavoiteohjelman väliarvioinnin tuloksissa oli Lukkarisen mukaan seuraava paradoksi: Seurantaindikaattorien mukaan TA tavoite toteutui hyvin mutta uusien ja säilytettyjen työpaikkojen sukupuolijakauman sekä uusien naisyrittäjien määrän suhteen TA tavoitteet toteutuivat heikosti. Aluekehitysohjelmien varat ovat perinteisesti kohdentuneet etupäässä tuotannollisille aloille ja infrastruktuurin kehittämiseen. Aloja, joilla naiset toimivat yrittäjinä, ei tueta myöskään TE keskuksen kehittämis ja investointitukien avulla yhtä vahvasti kuin perinteisiä, tuotannollisia aloja Finnveran naisyrittäjälainaa lukuun ottamatta. Tekes on viime vuosina huomioinut palvelualat (tai palvelujen kehittämisen) ja luovat alat, mutta Tekesin kehittämispanokset suuntautuvat valtaosin suuremmille yrityksille kuin mitä Keski Pohjanmaalta löytyy. Tarvittaisiin paikallista halua tukea naisyrittäjyyttä ja palvelualoja, jotta kehittymismahdollisuudet olisivat tasaväkiset tuotannollisten yritysten kanssa Tukipalvelumalli Yrityksillä on elinkaarensa eri vaiheissa vaihtelevia neuvonta, koulutus ja rahoitustarpeita. Lyhyesti voidaan sanoa, että yrityksen elinkaaren alkuvaiheessa neuvontaa ja koulutustarjontaa löytyy. Myös normaaliin kehittämiseen löytyy runsaasti koulutustarjontaa ja muita kehittämispalveluja. Voitaneen kuitenkin todeta, että perinteiset tuotannollisten yritysten kehittämismallit jyräävät asiantuntijaorganisaatioissa vielä vahvasti, vaikka alueen elinkeinorakenteessa tuotannollisten yritysten osuus on vähenemässä. Sekä Ytyä naisyrittäjyyteen hankkeissa että Palvelualojen liiketoimintojen uudistamishankkeessa on havaittu, että suurin asiantuntijuuden tarjonnan puute on siinä elinkaaren vaiheessa, jossa yrityksen elinkaari on kääntymässä laskuun ja liiketoimintasuunnitelmaa ja/tai toimintoja tulisi ratkaisevalla tavalla uudistaa. Tähän vaiheeseen ei uuden tyyppistä neuvonta ja kehittämistukea alueeltamme juurikaan löydy. Uusia kehittämismalleja ja innovaatioiden luomisen asiantuntijoita on kartoitettu PLU hankkeessa, jossa havaittiin, että heitä löytyy etupäässä pääkaupunkiseudulta ja suurista kasvukeskuksista. Kuvio: Keski Pohjanmaalla nykyisin tarjolla olevien palveluiden tuottajat on liitetty alla olevassa elinkaarikuviossa yrityksen eri kehitysvaiheisiin.

20 20 KASSAVIRTA???? KOULUTUSORGANISAATIOT KOSEK, KAUSTISEN YRITYSPALVELUPISTE TE-TOIMISTO YRITYSOSASTO TE-TOIMISTO Starttiraha FIRMAXI VIEXPO AIKA TUTKIMUS ALOITUS MARKKINOILLETULO KASVU KYPSÄ UUDISTAMINEN PIRITYISET ry, RIESKA-LEADER ry FINNVERA, TEKES PANKIT, VAKUUTUSYHTIÖT YKSITYISET KONSULTIT YRITTÄJÄJÄRJESTÖT Kuvio 1. Yrityspalveluiden tuottajat yrityksen elinkaaren eri vaiheissa. Uudistamisvaiheen asiantuntijavajetta pyritään jatkossa poistamaan suunnitteilla olevan PLU 2 hankkeen toimenpiteillä, joka kohdistuu alueen palvelualan yrityksiin, jotka ovat pääosin naisvaltaisia. Palvelualoilla toimivat naisyrittäjät kuuluvat luonnollisesti hankkeen kohderyhmään. Tavoitteena on luoda Keski Pohjanmaalle palvelualojen innovaatioalusta, jonka avulla yritykset pystyvät uudistamaan liiketoimintaa ja rakentamaan palveluinnovaatioita pienemmällä liiketoimintariskillä. Lisäksi tavoitteena on valmennusohjelman avulla saada alueelle palvelualojen käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan osaajia sekä alueen kehittäjä /koulutusorganisaatioista että alueen yrityksistä.

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienyrittäjien työhyvinvointi Esimerkkinä Naisyrittäjien työhyvinvoíntihanke Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2012, Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 1 Taustaa Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää ja koordinoi Yritys-Suomi-palvelukokonaisuutta Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on tehtyjen tutkimusten

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

YRITYSKAARI-HANKE. Täsmäapua yritysten kehittämistarpeisiin 1.1.2012-28.2.2014. 17.3. 2014/ap

YRITYSKAARI-HANKE. Täsmäapua yritysten kehittämistarpeisiin 1.1.2012-28.2.2014. 17.3. 2014/ap YRITYSKAARI-HANKE Täsmäapua yritysten kehittämistarpeisiin 1.1.2012-28.2.2014 17.3. 2014/ap MITÄ Henkilöstön kehittämispalveluita ATK kehittäjän tukipalveluita Verkostoitumista Kilpailukykyä Uusien innovaatioiden

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja,

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE 13.04. 15.10.2010 1 Hevosvoimaa -esiselvityshanke Rahoittaja Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry., hallinnoija Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Esiselvityshanke 13.4.

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE

Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE Neuvontapalvelut - tuotteistetut - asiakaspalvelu Koulutuspalvelut Rahoituspalvelut Balanssi DesignStart easkel Globaali Kunto Monitaito

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille 27.5.2015, Tampere Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, 33100 Tampere Regina Saari

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011 Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 TAUSTAA LEHTI-HANKKEESTA (7 osahanketta kuudelta alueelta) EAKR-rahoitteinen, kuuden alueen yhteinen Yhdistävä teema on

Lisätiedot

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Soile Juujärvi ja Kaija Pesso Laurea-ammattikorkeakoulu Koulutuksen innovaatio & integraatio - hanke KOULII (2010-2012) Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur Presented by: Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAUSTA JA PERUSTELUT

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Anne Syväjärvi Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Monikanavainen Yritys-Suomi

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Valmistaa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Lähde mukaan projektien ja hankkeiden

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

KEUKEN KUULUMISIA. Keuken palvelut yrityksen elinkaarella. 0-6 kk 0-36 kk 3- v. Yritysneuvonta yrityksen koko elinkaaren ajan.

KEUKEN KUULUMISIA. Keuken palvelut yrityksen elinkaarella. 0-6 kk 0-36 kk 3- v. Yritysneuvonta yrityksen koko elinkaaren ajan. KEUKEN KUULUMISIA KEUKE NEUVOO. KEUKE KEHITTÄÄ. KEUKE YHDISTÄÄ. Keuken palvelut yrityksen elinkaarella Yritysneuvonta yrityksen koko elinkaaren ajan Yrityshautomo Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus 0-6 kk

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Kaksi vuotta VoimaNaisena

Kaksi vuotta VoimaNaisena Kaksi vuotta VoimaNaisena Menestystä naisyrittäjyyteen 6.5.2014 VoimaNainen 2020 -hankkeen taustaa Hankkeen synty Naisyrittäjyyteen liittyvä oma kokemus mm. Neppari-hanke Keskustelu alkavan yrityksen eloonjäämiskriisistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2/2012 1. Heke-tiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu

PÖYTÄKIRJA 2/2012 1. Heke-tiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu PÖYTÄKIRJA 2/2012 1 Heke-tiimi Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 8 Edellisen kokouksen muistio 3 9 Työnohjaus 4 10 Opettajien työssäjaksaminen 5 11 Savuton työyhteisö -toimenpideohjelma 6 12 Rekrytoinnin kehittämisen

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OHJAUS KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) VARAATHAN KALENTERIISI AJANKOHDAT! OHJELMAT SAA MYÖHEMMIN. 20.8.2015 YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAAN PARHAAKSI! Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Kimmo Riusala www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Esityksen rakenne 1. Monirahastoisenyhteisölähtöisen paikallisen

Lisätiedot

Miksi Potkuri tehtiin ja miten siinä on onnistuttu?

Miksi Potkuri tehtiin ja miten siinä on onnistuttu? Miksi Potkuri tehtiin ja miten siinä on onnistuttu? Kalle Euro Turun seudun kehittämiskeskus Timo Metsä Tokila Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkuri Potkurin speksit Valmistelu alkoi 1/2004 Kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

ELY-keskuksen palvelut

ELY-keskuksen palvelut ELY-keskuksen palvelut Hoivayrittäjien tilaisuus 6.10.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.10.2011 1 Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Yrittäjäkoulutusta Ideasta yritykseksi -päivä,

Lisätiedot

TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET. 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus

TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET. 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön

Lisätiedot

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi MITÄ MENTOROINTI TARKOITTAA Mentorointi keskittyy yrittäjien liiketoiminnan

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa Suomen Franchising-Yhdistys ry. (SFY) Yhdistys on perustettu 1988 Vuonna 2013 yhdistys vietti 25-juhlavuotta teemalla 1000 uutta yritystä

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Suunnitellusti vapaalle. Satakunnan ELY-keskus, asiakkuuspäällikkö Anne Jortikka

Suunnitellusti vapaalle. Satakunnan ELY-keskus, asiakkuuspäällikkö Anne Jortikka Suunnitellusti vapaalle Satakunnan ELY-keskus, asiakkuuspäällikkö Anne Jortikka 1 MISTÄ APUA OMISTAJANVAIHDOS TILANTEESEEN? Julkiset toimijat: ELY-keskus Finnvera Verotoimisto Sedulliset toimijat: Yrityspalvelu

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Auranmaan Yrityspalveluiden Yrityspalvelusetelit

Auranmaan Yrityspalveluiden Yrityspalvelusetelit Auranmaan Yrityspalveluiden Yrityspalvelusetelit Palvelusetelijärjestelmän tavoitteet Tarjota Auranmaan Yrityspalveluiden asiakkaille joustava ja yksilöllinen palvelu, jonka käynnistäminen on nopeaa ja

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Yrittäjästä johtajaksi

Yrittäjästä johtajaksi Yrittäjästä johtajaksi Valmennusohjelma yrittäjille, jotka haluavat kehittää omia johtamisen valmiuksia uusien oppien ja ideoiden avulla. Kun yrittäjä mietti omaa ja yrityksensä tulevaisuutta, joudutaan

Lisätiedot