Ytyä naisyrittäjyyteen 2 hanke loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ytyä naisyrittäjyyteen 2 hanke loppuraportti"

Transkriptio

1 Ytyä naisyrittäjyyteen 2 hanke loppuraportti Hankenro: Projektikoodi: A Keski Pohjanmaan aikuisopisto Marjaana Peltoniemi

2 2 Sisältö Sisältö Hankkeen tausta Kohderyhmät ja tavoitteet Hankkeen perustiedot Hankkeen hallinnointi Henkilöstö Ohjausryhmän toiminta Hankkeen varsinainen toiminta Te lat Seminaarit Matkat Kehittämispalvelut Laadulla tulosta! laadunkehittämispalvelu Ytyä yritykseen! Business Coaching Tehoa tietotekniikasta! kehittämispalvelu How can I help you? englannin keskusteluryhmä Tutkimusmatka onnistumiseen NLP pilottiryhmä Swot lomake Yrityskohtainen aktivointi Yleinen naisyrittäjyyden edistämistyö ja yhteistyökumppanit Sijaispalvelu esiselvitys Ylimaakunnallinen naisyrittäjyyden kehittämistyö (LBA) Yhteistyökumppanit Osallistujamäärät Julkisuus ja tiedottaminen Naisyrittäjyysportaali ja blogit Yleinen tiedottaminen ja mediassa esillä olo Imagon kohottaminen ja naisyrittäjyyden esillä olo Ongelmat, suositukset ja hyvät käytännöt Hankkeen tulokset ja vaikutukset Toiminnan jatkuvuus Naisyrittäjyystilastot Tukipalvelumallin taustaa Tukipalvelumalli... 19

3 3 1 Hankkeen tausta Projektin lähtökohtana olivat Ytyä naisyrittäjyyteen I hankkeen naisyrittäjyyden kehittämisohjelmassa esille nousseet keskeiset kehittämisteemat: 1. imago ja näkyvyys 2. yrittäjyys (ml. uus ja kasvuyrittäjyys) 3. johtajuus ja liiketoiminta 4. verkostoituminen ja kansainvälistyminen 5. tulevaisuusajattelu ja innovaatiotoiminta Taustalla oli myös se tosiasia, että naisyrittäjien määrä oli laskussa Keski Pohjanmaalla. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2006 K P:n naisyrittäjien osuus maakunnan yrittäjäkannasta oli koko maan alhaisin (24,2 %). Tilastokeskuksen vuoden 2004 Työssäkäyntitilastojen mukaan naisyrittäjiä oli K P:lla yhteensä 729 (maatalousyrittäjät pois lukien), joista Kokkolan seutukunnassa 541. Katsottiin, että Keski Pohjanmaalla tarvitaan naisyrittäjyyden erityispiirteet huomioivaa hanketta, jonka kautta em. teemojen mukaisia kehittämistoimenpiteitä voitaisiin kohdentaa suoraan alueen naisyrittäjien tarpeisiin. Tämä nousi selkeästi esiin myös I hankkeen sidosryhmien edustajista ja yrittäjistä kootuissa kehittämisryhmissä sekä yhteistyössä mm. Kokkolan Yrittäjänaiset ry:n kanssa. 2 Kohderyhmät ja tavoitteet Projektin kohderyhmänä olivat naisyrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet naiset sekä välillisesti naisyrittäjyyttä tukevat palvelu ja yhteistyöverkostot. Määrällisenä tavoitteena oli saada hankkeeseen mukaan 150 yritystä ja 10 organisaatiota. Kaustisen seutukunta ei lähtenyt rahoittamaan hanketta, joten hanke toimi pelkästään Kokkolan seutukunnan alueella. Hankkeen tavoitteena oli: a) aktivoida ja vauhdittaa teemoihin liittyviä prosesseja tavoitteisesti ja pitkäkestoisesti b) verkottaa kohderyhmää suoraan em. teemoja tukeviin palveluihin, verkostoihin ja hankkeisiin c) käynnistää teemoihin liittyviä aktivoivia, valmiuksia lisääviä ja asennoitumista edistäviä toimenpiteitä d) luoda malli naisyrittäjyyden tukipalvelulle osana pk yritysten palveluympäristöä e) naisyrittäjyyden näkyvyys ja imagotyö f) LBA toiminta (ylimaakunnallinen naisyrittäjyyden kehittämistyö)

4 4 3 Hankkeen perustiedot Keski Pohjanmaan liitto teki päätöksen lähteä rahoittamaan hanketta Euroopan aluekehitysrahaston projektina Pohjois Suomen ohjelmasta toimintalinja 1. yritystoiminnan edistäminen. Hankkeen kokonaisbudjetti oli , josta EAKR/valtion rahoitusosuus , kuntien maksuosuus ja yritysten laskennallinen rahoitusosuus Hankkeen hallinnointi 4.1 Henkilöstö Projektipäällikkö, asiantuntija (osa aikainen): Marjaana Peltoniemi (vanhempainlomalla osittain, sijaisena Tuija Nissilä) Projektisihteeri (osa aikainen): Marika Piensoho (vanhempainvapaalla osittain, sijaisena Jaana Kåla) Tiedottaja (osa aikainen): Kaisa Kuutsa (ent. Vainio) Projektityöntekijät, asiantuntijat (osa aikainen): Tuija Nissilä, Jari Peltoniemi, Liisa Ylimäki, Jaana Kåla, Stefan Jungell, Minna Parantala ja muut aikuisopiston yrityskehittäjät ja kouluttajat yksittäisissä tilaisuuksissa ja kehittämispalveluissa. 4.2 Ohjausryhmän toiminta Projektin toiminta lähti käyntiin varsinaisesti syksyllä Perustava ohjausryhmän kokous pidettiin Ohjausryhmän jäseninä toimivat: Keski Pohjanmaan liitto, Kauppi Virkkala (asiantuntijajäsen), varalla Tiina Valjus Kosek Oy, Piia Isosaari (varapuheenjohtaja), varalla Sabina Storbacka Kokkolan Yrittäjänaiset ry, Helinä Marjamaa (puheenjohtaja) Keski Pohjanmaan Yrittäjät ry, Nina Niemi (ent. Hedström), varalla Heidi Huhtala Keski Pohjanmaan aikuisopisto, Tapani Salomaa, varalla Iiris Niemonen Lisäksi kokouksissa olivat: Keski Pohjanmaan aikuisopisto, Marjaana Peltoniemi ja Tuija Nissilä (esittelijät) Keski Pohjanmaan aikuisopisto, Marika Piensoho tai Jaana Kåla (sihteeri) Ohjausryhmä kokoontui seitsemän kertaa, vähintään seurantakausittain. Ohjausryhmän toiminta oli aktiivista kokouksissa.

5 5 5 Hankkeen varsinainen toiminta 5.1 Te lat Hankkeen aikana järjestettiin seuraavat 23 Osaava naisyrittäjä te taa: Taloushallinto Taloushallinto Yrityksen näkyvyys ja imago Palvelualan hinnoittelu Kansainvälistyminen Yrityksen ja palveluiden uudistaminen Itsensä johtaminen Laadun kehittäminen pienyrityksessä Ekologisuus yritystoiminnassa Itsensä johtaminen Erotu tietotulvasta! Nettisivut ja verkkokauppa Verkkomedia yrittäjän markkinointityökaluna Yritysyhteistyö Lohtajalta Kiinan markkinoille Tietoisku sopimusoikeuden perusasioista Tarvitaanko pienyrityksen strategista suunnittelua? Verotili ilta Palvelutarjonnan uudistaminen myynnin näkökulmasta Kuluttajansuoja asiat Hinnoittelu kuntoon! Näyteikkuna ja myymäläsomistus Maksukorttiuudistus (SEPA) ja yrityksen turvallisuus Te tojen tavoite oli lisätä naisyrittäjien osaamista teemojen mukaisesti, luoda verkostoitumismahdollisuuksia ja lisätä Kuva 1. Kevään 2010 te tojen kutsu. naisyrittäjien keskinäistä vuorovaikutusta ja vertaistukea. Konsepti oli hyvä; illat järjestettiin yrityksissä aina kun se oli mahdollista ja yrittäjät eli iltojen emännät esittelivät samalla yritystoimintaansa. Asiantuntijoina illoissa toimivat pääasiassa aikuisopiston ja tarpeen tullen myös ulkopuoliset asiantuntijat. Luennon/tietoiskun lisäksi illoissa markkinoitiin yleensä aina myös koulutus ym. palveluita. Illat toivat yksin puurtaville naisyrittäjille uusinta tietoa eri aihealueista kompaktissa muodossa ja he pääsivät tutustumaan toisiinsa. Parhaimmillaan illat toimivat keskustelupaikkana ja vertaistuen lähteenä, mutta toisaalta usein aika tuntui loppuvan kesken, ja teemojen käsittely oli enemmänkin pintaraapaisua. Pohdinnan alla on myös se, oliko te lat ahdettu niin täyteen ohjelmaa, että yrittäjien väliselle verkostoitumiselle jäi liian vähän aikaa. Kuva 2. Osaava naisyrittäjä te ta Kannuksessa Hiusateljessa

6 6 Palautekyselyssä pyydettiin arvioimaan hankkeen palveluita yritystoiminnan kehittämisen kannalta. 57 % koki te tojen olevan tärkeitä ja 33 % erittäin tärkeitä. Loppupalautekyselyssä illoista todettiin mm. seuraavasti: Te lat on tosi hyviä: verkostoitumisen lisäksi ovat aiheet ja paikat/yrityksen olleet kiinnostavia! Te lat todella tarpeellisia. Verkostoituminen kannattaa. Olen saanut paljon ideoita ja inspiraatiota muilta tapahtumiin osallistuneilta. Kuitenkin tuntuu, että keskusteluaikaa ei ollut niin paljon kun olisin toivonut ja monesti tuntui että jutut jäi kesken. Valitettavasti myöskään kukaan meistä osallistujista ei ottanut asiaksi järjestää keskustelutuokioita. Kaikki teema illat joihin osallistui olivat erittäin mielenkiintoisia. Jos sellaisia vielä järjestetään, mielestäni ei haittaisi vaikka keskusteluille jätettään enemmän aikaa tai järjestetään varsinainen yhteinen keskustelutuokio illan päätteeksi. Maantieteellisesti suurin osa tilaisuuksista järjestettiin käytännön syistä Kokkolassa, mutta muutamia tilaisuuksia pidettiin myös Kälviällä, Himangalla sekä Kannuksessa. Ko. tilaisuuksiin kutsuttiin henkilökohtaisesti kaikki ko. kuntien naisyrittäjät, Kälviän tilaisuuteen myös Ullavan naisyrittäjät, jotka liittyivät hankkeeseen mukaan vuoden 2009 alusta kuntaliitoksen myötä ja vastaavasti Himanka jäi pois vuoden 2010 alusta. 5.2 Seminaarit Hankkeessa järjestettiin seuraavat tilaisuudet: Portaalin julkistamistilaisuus Nainen yrittäjänä ja johtajana seminaari Naisten päivänä Päätösseminaari Vanhan taian taikojana uuen taian vaaliana. Naisyrittäjyyden jalanjäljillä ennen ja nyt Raatihuoneella Portaalin julkistamistilaisuus toimi hyvin, asia selvästi kiinnosti ja saimme hankkeen alussa paljon huomiota hankkeelle ja portaalille. Julkistamistilaisuuteen toi Yrittäjänaisten keskusliiton terveiset hallituksen puheenjohtaja Kaarina Jokinen. Myös hankkeen kaksi seminaaria olivat yleisömenestys, ja palautteet etenkin päätösseminaarista olivat todella positiivisia. Seminaareissa olivat puhumassa mm. professori Riitta Viitala Vaasan yliopistosta sekä Kalevala Koru Oy:n toimitusjohtaja Laura Lares. Päätösseminaarin sähköiseen palautekyselyyn vastasi 25 osallistujaa, joista 22 totesi tilaisuuden onnistuneen erittäin hyvin. Tilaisuudesta annettiin seuraavanlaisia kommentteja: Kuva 3. Päätöseminaarin kutsu. Tälläista lisää, jossa on asiaa joka todella koskettaa yrittäjää. Kaikinpuolin erittäin hyvät järjestelyt ja kokonaisuus erittäin hyvä. Mahtavaa tämän tyyppinen tuulahdus uusia ihmisiä ja heidän ajatuksiaan. Piristää ja itselle mietittävää yrittäjänä. Hienoa oli myös se että kaikki esiintyjät olivat naisia!

7 7 5.3 Matkat Hankkeessa toteutettiin matka Oma Yritys messuille talvella 2009 sekä matkat Seinäjoelle Naisyrittäjyyden teemapäivään syksyllä 2009 ja Hankkeen puitteissa osallistuttiin myös Yrittäjänaisten keskusliiton Yrittäjänaispäiville Yli Härmään keväällä Hankkeen järjestämille reissuille ei ollut yleisöryntäystä; ainoastaan reissut Seinäjoen teemapäivään ovat saaneet kohtalaista kiinnostusta. Matkat ovat hyvä verkostoitumismahdollisuus, mutta vain pieni osa naisyrittäjiä niitä pystyy todella hyödyntämään, suurimpana esteenä yleensä yksiyrittäjyys ja sen sitovuus. 5.4 Kehittämispalvelut Hankkeessa toteutettiin kuusi kehittämispalvelua/ pilottia: Laadulla tulosta! laadunkehittämispalvelu Ytyä yritykseen! Business Coaching Tehoa tietotekniikasta! How can I help you? englannin keskusteluryhmä Tutkimusmatka onnistumiseen NLP pilottiryhmä sähköinen swot lomake kaupan ja palvelualan yrityksille Palvelujen tavoitteena oli aktivoida ja testata uusia aktivointimenetelmiä, jotka soveltuisivat mikroyrityksille. Tavoitteena oli myös etsiä sellaisia toimintatapoja, jotka lisäävät yleisesti naisyrittäjien kehittämisasennetta ja valmiuksia sekä uskoa ja rohkeutta oman yrityksen kehittämiseen. Palveluiden keskeisenä antina voidaan pitää sitä, että palveluissa päästiin jo syvällisempään kehittämiseen mitä te loissa Laadulla tulosta! laadunkehittämispalvelu Kuva 4. Naisten päivän seminaari Palvelu toteutettiin talvella Palveluun osallistui 9 yrittäjää ja vetäjänä toimi aikuisopiston yrityskehittäjä Stefan Jungell. Palvelun tavoitteena oli selkiyttää yrityksen laatuun liittyviä kehittämiskohteita ja yhdessä yrityskehittäjän kanssa laatia kirjallinen toimintasuunnitelma asioiden parantamiseksi. Yrityskohtaisen osion lisäksi palvelu sisälsi myös ryhmäkohtaiset osiot, mikä oli hyvä, sillä yrittäjät saivat ryhmäkeskusteluista paljon irti toisiltaan. Palvelun myötä kaksi yrittäjää aloitti yhteistyökumppanuuden, josta saimme jutun Kokkola lehteen. Vetäjän lähestymistapa ei kuitenkaan soveltunut parhaalla mahdollisella tavalla palvelualoilla toimivien pien

8 8 yrittäjien tarpeisiin, sillä hän oli erikoistunut suurempien yritysten laadun kehittämiseen ja tarkasteli yritysten prosesseja liikaa ISO 9001 laatujärjestelmän näkökulmasta. Palvelusta saatujen kokemusten myötä hanke tarjosi alkuvuodesta 2010 palvelua uudestaan, sillä muutoksella, että tällä kertaa pohjana olisi käytetty EFQM mallin mukaista laadunhallintajärjestelmää, joka soveltuu erityisesti pienyrityksille. Tätä järjestelmää käyttävät mm. Kelalle palveluja myyvät yksityiset pienyritykset ja mallia on sovellettu mm. kuntoutusalan yrityksiin. Palveluun ei kuitenkaan ilmoittautunut osallistujia, joten palvelu peruttiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suurimmalle osalle naisyrittäjistä laadunkehittäminen on ehkä edelleen hieman vierasta (lukuun ottamatta hoiva alan yrittäjiä), eivätkä he koe sitä omakseen, vaikka tarvetta kehittämiselle varmasti löytyisi. Alueeltamme ei myöskään tahdo löytyä palvelualojen laadun kehittämisen erityispiirteet huomioivaa asiantuntijaa Ytyä yritykseen! Business Coaching Coaching on viimeisten kymmenen vuoden aikana tullut suosituksi johtamisen ja myynnin kehittämispalveluksi sekä kansainvälisesti että valtakunnallisesti. Tietojemme mukaan Keski Pohjanmaalla coachingia on koulutusorganisaatioiden toimesta toteutettu tätä ennen ainoastaan yhden kerran. Tällöin toteuttajana toimi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja konsultointi oli suunnattu yritysten ylimmälle johdolle. Hanke halusi testata coachingin käyttökelpoisuutta yrittäjien oman johtajuuden ja yritystoiminnan uudistamisen työkaluna sekä saada palautetta tämän ohjaustavan toimivuudesta pienyritysten parissa. Coaching palvelu kilpailutettiin ja toteutettiin yhdessä Palvelualojen liiketoimintojen uudistamishankkeen kanssa (PLU). Kilpailutus tehtiin keväällä Tarjouskilpailun voitti BN Advisors Finland Oy. Valmentajana toimi Ilkka Ruuska Tampereelta. Coaching ryhmään ei keväällä 2009 saatu tarpeeksi osallistujia. Syksyllä 2009 ilmoittautuneita oli kaikkiaan 19, joista 7 henkilöä otettiin Ytyä naisyrittäjyyteen 2 hankkeen kautta mukaan. Yhden illan kestäviä tapaamisia oli kaikkiaan 5 kappaletta ja tämän lisäksi yksi noin tunnin kestävä henkilökohtainen tapaaminen valmentajan kanssa. Tapaamisten aiheina olivat mm. omat odotukset yrittäjänä kehittymiselle, odotusten muuttaminen tavoitteiksi, oman kehittymisen suunnittelu ja toteuttamisen varmistaminen sekä oman yrityksen uudistaminen. Tapaamisissa keskityttiin mm. ajankäytön hallintaan, markkinointiin ja laadun varmistamiseen sekä palvelujen tuotteistamiseen. Valmentaja piti aiheesta lyhyen alustuksen, minkä jälkeen oli vuorossa itsenäistä työskentelyä siten, että osallistujat vastasivat valmentajan etukäteen laatimaan työkirjaan. Tämän jälkeen tapahtui vastausten purku ja käsittely siinä laajuudessa ja syvyydessä, mihin osallistujat olivat valmiita. Usein jonkun yrittäjän ongelmaa/haastetta puitiin pitkään ja osallistujat antoivat tälle omia neuvojaan. Vertaistuki vaikuttikin olevan ryhmämuotoisen cochingin toteutustavan parasta antia. Ongelmia puolestaan tuotti se, että valmentaja ei ollut tottunut vetämään heterogeenisiä ryhmiä. Hän oli vetänyt mm. yhden työyhteisön sisällä toimivia ryhmiä, joilla on yhteiset ongelmat ja haasteet. Vaikka yrittäjien ongelmat ja haasteet ovat tietyllä tavalla samanlaisia, olivat heidän yrityksensä elinkaareltaan eri vaiheissa tai näkökulmat poikkesivat vahvasti toisistaan. Se hämmensi valmentajaa. Häneltä olisi odottanut myös monipuolisempaa keinovalikoimaa ja kehittyneempää pedagogista otetta. Tapaamisten edetessä kävi selville, että osalle osallistujista toteutustapa jäi vieraaksi. Ne, jotka odottivat koulusta tuttua toimintamallia, jossa opettaja ohjaa tarkasti ja kertoo oikeat vastaukset, jäivät pikku hiljaa pois. Ne taas, jotka nauttivat itsenäisestä ideoiden kehittämisestä annettujen kirjallisten ohjeiden pohjalta, vastausten hakemisesta oman kokemuksen kautta ja asioiden keskinäisestä jakamisesta, sitoutuivat vahvasti olemaan kokoontumisissa läsnä.

9 Tehoa tietotekniikasta! kehittämispalvelu Palvelua markkinoitiin yrittäjille syksyllä Palvelun tavoitteena oli kartoittaa yrityksen tietotekniikan perusasioiden nykytila ja tehdä kehittämisehdotuksia, joiden avulla yrityksen liiketoiminta tehostuisi ja kehittyisi. Varsinaisen kehittämistyön yrittäjä olisi voinut ostaa ulkopuolelta alan ammattilaisilta. Idea palvelusta tuli suoraan yrittäjiltä, mutta palvelussa aloitti loppujen lopuksi kuitenkin vain yksi yrittäjä, jonka kanssa tehtiin kartoitus aikuisopiston atk kouluttajan toimesta. Koska palveluun oli varattu resurssia, yrittäjä sai myös konsultointia liittyen mm. atk ohjelmien tehokkaampaan käyttöön, tietoturva asioihin sekä laskutukseen. Yrittäjä oli palveluun erittäin tyytyväinen. Vähäinen kiinnostus palvelua kohtaan yllätti, sillä tarvetta kartoituksille ja kehittämistoimenpiteille varmasti oli, mutta ilmeisesti naisyrittäjät odottivat palvelulta välitöntä käytännön hyötyä arjen työhön, eivätkä kokeneet kartoitusta niin tarpeelliseksi How can I help you? englannin keskusteluryhmä Palvelu toteutettiin keväällä ja alkusyksystä Ryhmässä oli mukana 9 osallistujaa. Palvelun tarve tuli suoraan yrittäjiltä. Palvelun tavoitteena oli madaltaa kynnystä käyttää englantia erilaisissa arkipäivän vuorovaikutustilanteissa. Ryhmää veti aikuisopiston kouluttaja Jaana Kåla, joka on asunut vuosia Englannissa. Vetäjän mukaan parasta keskusteluryhmässä oli osallistujien itseoivaltaminen, puhumisen kynnyksen madaltuminen sekä sanaston kehittyminen. Tunneilla saaduissa palautteissa osallistujat ovat todenneet, että he ovat käyttäneet työssään englantia rohkeammin ja olivat oppineet ns. small talkia. Ongelmana palvelun toteuttamisessa oli kuitenkin osallistujien tasoerot, mistä johtuen heikommin englantia puhuvat jäivät pikku hiljaa ryhmästä pois. Ryhmässä mukana oli lopulta tiivis neljän viiden hengen ryhmä, joka oli mukana alusta loppuun saakka. Yrittäjiltä tuli kyselyjä vastaavasta ruotsinkielisestä ryhmästä, jota markkinoitiinkin syksyllä 2010, mutta ryhmään ilmoittautui vain kolme henkilöä, eikä ryhmää voitu käynnistää. Ilmoittautuneille tarjottiin kuitenkin mahdollisuutta osallistua aikuisopiston Kundbetjäning på svenska koulutukseen, mutta siihenkään ei saatu tarpeeksi osallistujia. Kuva 5. Englannin keskusteluryhmän esite Tutkimusmatka onnistumiseen NLP pilottiryhmä Syksyn 2009 coaching palvelua jatkettiin uudella toteutustavalla. Lähestymistavaksi valittiin NLP eli Neuro Linguistic Programming, joka luokitellaan kuuluvaksi kognitiiviseen psykologiaan. Siinä tutkitaan, kuinka ihmiset rakentavat kokemuksensa ja sisäisen maailmansa. NLP voidaan luokitella myös ratkaisukeskeisen lyhytterapian muodoksi. NLP:ssä keskeistä ovat ns. sisäiset prosessit ja niiden rakenteet sekä mielikuvat (ns. miellepiirteet).

10 10 NLP:n sovellutuksia hyödynnetään mm. johtamismenetelmien, vuorovaikutusmallien ja urheiluvalmennuksen piirissä sekä terapiamuotona mm. työnohjauksessa. Kehittämispalvelun tavoitteena oli tutustuttaa naisyrittäjät NLP:n ratkaisukeskeisten menetelmien soveltamismahdollisuuksiin itsensä johtamisessa ja liiketoiminnassa. Ryhmä kokoontui kuusi kertaa välisenä aikana. Kokoontumisten teemoina olivat mm. onnistunut kommunikointi asiakaspalvelu ja neuvottelutilanteissa, työvireen ylläpito, muutoksen loogiset tasot ja hyvin muotoiltu tavoite, rajoittavien uskomusten käsittely ja aikajännetyöskentely. Ryhmien vetäjänä toimi Keski Pohjanmaan aikuisopiston yrityskehittäjä, NLP Master Practitioner Tuija Nissilä. Ryhmään ilmoittautui 9 henkilöä. Heistä yksi joutui keskeyttämään oman työtilanteensa vuoksi. Osallistujista muodostui noin 5 henkilön ydinryhmä, joka antoi hyvää palautetta NLP:n käyttömahdollisuuksista oman itsensä johtamisessa ja sitä kautta oman yritystoiminnan edistämisessä. Osallistujat olivat tyytyväisiä myös siihen, miten NLP auttaa heitä kommunikointitilanteissa, vaikka palvelu rajoittui 12 tuntiin. Kokoontumissa tehtyihin NLP harjoituksiin lähdettiin innostuneesti mukaan ja niiden palautekeskusteluissa niiden vaikuttavuutta kiiteltiin. Kuva 6. NPL pilottiryhmän esite Swot lomake Swot lomake kehitettiin yhteistyössä PLU hankkeen kanssa ja se sijoitettiin Ytyä2 hankkeen naisyrittäjyysportaaliin. Swot lomakkeen tavoitteena oli, että työkalun avulla yrittäjä pystyisi löytämään liiketoimintansa heikkouksia ja vahvuuksia sekä ennakoida tulevaisuutta ja sitä kautta vahvistaa yrityksensä muutosvalmiuksia (neutraloimaan uhkia, vahvistamaan vahvuuksia tai luomaan uusia liiketoimintoja). Lomaketta esiteltiin Strategisen johtamisen te lassa, ja lomaketta on käytetty mm. PLU:n yrityskohtaisissa kehittämistoimenpiteissä. Lomake on ollut portaalissa kaikkien vapaassa käytössä, ja halutessaan täytetyn lomakkeen pystyi tallentamaan yhteystietojen kera, jolloin aikuisopiston yrityskehittäjä olisi ottanut yhteyttä, mutta tätä palvelua ei käyttänyt kukaan. Tilastoja siitä, kuinka usein lomaketta on käytetty ei ole saatavilla, mutta portaalissa sivuilla on käyty kuitenkin useasti, ja palautekyselyssä 31,6 % vastaajista arvioi swot lomakkeen mielenkiintoiseksi tai erittäin mielenkiintoiseksi. 5.5 Yrityskohtainen aktivointi Hankkeen lähtökohtana oli, että hanke toimii yleisenä aktivoijana, ja yrityskohtaisia prosesseja viedään eteenpäin muissa projekteissa. Aikuisopiston uuden ohjelmakauden koulutusprojektien alkaminen viivästyi kuitenkin pahasti, joten koulutusprojekteihin ohjaus onnistui toden teolla vasta syksyllä Aikuisopiston muissa pkyrityksille suunnatuissa hankkeissa (Start Up, Protek, Vaihtovalmennus, PLU) ja/tai yrittäjäkoulutuksessa Ytyä naisyrittäjyyteen 2 hankkeen osallistujia on ollut mukana noin parisenkymmentä.

11 11 Yleistä neuvontaa ja tukea on annettu aina sitä tarvitseville ja ohjattu eteenpäin mm. yrittäjäkoulutukseen tai muihin hankkeisiin. Yleisesti voidaan todeta, että tietoa, neuvontaa ja ohjausta on hyvin saatavilla yrityksen perustamiseen ja alkuvaiheeseen, mutta sen jälkeen riippuu paljon yrittäjästä itsestään, missä määrin hän hyödyntää alueen palveluja. Osa naisyrittäjistä osaa hyödyntää olemassa olevia tieto ja rahoituskanavia erittäin hyvin, mutta toisille se ei ole niin itsestään selvää. Aina apua ei ole edes tarjolla, esim. palvelualoille on hankala löytää mikro ja palvelualan yritysten laadun kehittämisen asiantuntijaa alueelta. 5.6 Yleinen naisyrittäjyyden edistämistyö ja yhteistyökumppanit Kuva 7. Osaava naisyrittäjä te ta Marianne Uusitalon studiolla Sijaispalvelu esiselvitys Yrittäjänaisten keskusliitto on toteuttanut vuosina Yrittäjien sijaispalvelu (SIPA) hanketta, jonka avulla luotiin SIPA Palvelujärjestelmä. Järjestelmässä valmennettiin sijaisia, jotka rekisteröityivät hankkeen aikana sijaispalvelurekisteriin. Ytyä naisyrittäjyyteen 2 hanke järjesti yhdessä KOSEK:n kanssa Kokkolassa Sijaispalvelu keskustelutilaisuuden, jossa kuulosteltiin alueen naisyrittäjien tarpeita sijaispalvelulle. Tilaisuus toimi omalta osaltaan pohjana esiselvitykselle, jota lähti toteuttamaan KOSEK ja Keski Pohjanmaan Yrittäjät Keski Pohjanmaan liiton esiselvitysrahalla. Ytyä2 hankkeen projektipäällikkö oli mukana esiselvityshankkeen palavereissa, ja osallistui mm. sijaispalvelutarvekyselyn toteuttamiseen, joka suunnattiin hankkeen naisyrittäjille. Vaikka tarvetta palvelulle oli, tarvittavaa määrää yrityksiä ei loppujen lopuksi saatu kokoon pilottiin, jossa yritykset olisivat sitoutuneet palkkaamaan sijaisen, Palvelua ei ole lainkaan helppo organisoida; kysymys on pitkälti luottamuksesta yrittäjän ja mahdollisen sijaisen välillä, eivätkä yrittäjät selvästikään tahdo/ehdi toimia asiassa testaajina, vaan haluavat ensin nähdä, että palvelu varmasti toimii. Koska mallia ei alueellamme ole olemassa, tarpeesta huolimatta epävarmuustekijöitä on siis vielä liikaa, jotta pilottiin olisi voinut sitoutua. Mahdollinen sijaisten/lomittajien koulutus olisi tapahtunut Keski Pohjanmaan aikuisopiston toimesta ja rahoitus olisi järjestetty voimassa olevien koulutushankkeiden kautta. Sijaistamisasia jätettiin kuitenkin kevään 2009 jälkeen hautumaan, mutta mikäli löytyy rahoituskanava, jolla toimivan mallin voisi luoda, on hankkeeseen varmasti tulijoita Ylimaakunnallinen naisyrittäjyyden kehittämistyö (LBA) Hankkeessa oltiin mukana ylimaakunnallisessa Dover yhteistyöverkoston toiminnassa, jonka tavoitteena oli suunnitella ja laittaa käyntiin naisiin, naisjohtajiin ja naisyrittäjiin kohdistuvia hankekokonaisuuksia. Verkostossa oli mukana osallistujia Etelä Pohjanmaalta, Pohjanmaalta sekä Keski Pohjanmaalta. Verkoston toimintaa koordinoi suunnittelupäällikkö Marja Riitta Vest Pohjanmaan liitosta. Keskustelua tarvittavista toimenpiteistä käytiin useaan otteeseen vuoden 2008 ja 2009 aikana ja rahoituskanavia selviteltiin, mutta verkoston toiminta ei kuitenkaan edennyt konkreettiselle tasolle, koska hankkeistajia ei löytynyt vuoden puolella verkosto ei enää kokoontunut. Verkosto on kuitenkin helposti uudelleen koottavissa, mikäli uusia rahoitusmahdollisuuksia löytyy.

12 Yhteistyökumppanit Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat toimineet mm. Kokkolan Yrittäjänaiset, Keski Pohjanmaan Yrittäjät, KO SEK ja Viexpo. Yhteistyömahdollisuuksia kartoitettiin mm. Kannus kehittyvä kaupunki hankkeen, KPAMK:n Oiva Akatemian, Hyvinvointi framille hankkeen sekä Kokkolanseudun Hius yrittäjien kanssa. Yrittäjille välitettiin infoa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen e Business hankkeesta, kun tarvetta sähköiselle liiketoiminnan kehittämiselle esiintyi. Lisäksi yhteistyötä tehtiin aikuisopiston muiden hankkeiden (PLU, Start Up, Vaihtovalmennus, Protek) kanssa. Yhteistyötahona on toiminut myös Yrittäjänaisten keskusliitto, jonka hallituksen puheenjohtaja kävi mm. tuomassa terveiset portaalin julkaisutilaisuuteen hankkeen alussa. Hanke on välittänyt portaalin kautta tietoa Yrittäjänaisten keskusliiton toiminnasta, samoin kuin Naisyrittäjyyskeskuksen toiminnasta. Lisäksi projektipäällikkö osallistui Työ ja elinkeinoministeriön Sukupuolten tasa arvon edistämisen ja valtavirtaistamisen kehittämisohjelman (VALTAVA) aloitustilaisuuteen Helsingissä. 7 Osallistujamäärät Hanke tavoitti yhteensä 251 henkilöä, 175 yritystä ja 11 organisaatioita. 85 % hankkeeseen osallistuneista yrityksistä on mikroyrityksiä (alle 5 työntekijää). Suurin osa yrityksistä toimii palvelualoilla. 26 osallistujaa oli yrittäjyydestä kiinnostunutta ja juuri toimintansa aloittaneita yrityksiä hankkeessa oli mukana 10 (yritys ollut toiminnassa 0 6 kk). Hanke on välillisesti pyrkinyt aktivoimaan uusien yritysten perustamista, ja uusia yrityksiä hankkeen aikana on perustettu 1 kpl, mutta tätä yritystä ei ole raportoitu hankkeen seurantaraportissa uudeksi yritykseksi/työpaikaksi, koska on hankalaa osoittaa kuinka suuri myötävaikutus hankkeen toimenpiteillä on ollut perustamiseen. Tavoite Toteutunut Yritykset alle 5 työntekijää työntekijää työntekijää työntekijää työntekijää työntekijää 1 Uudet yritykset: 6 0 Naisten perustamat uudet yritykset 1 0 Uudet työpaikat: 8 0

13 13 joihin työllistynyt naisia 7 0 tutkimus ja kehitystyöpaikat 1 0 Organisaatiot Henkilöt: ei määritelty 251 yrittäjät 163 työntekijät 21 yrittäjyydestä kiinnostuneet 26 Kokkolan seutukunnan ulkopuolelta tulevat 11 yhteistyökumppanit 30 Taulukko 1. Hankkeen osallistujamäärät 8 Julkisuus ja tiedottaminen 8.1 Naisyrittäjyysportaali ja blogit Hankkeen päätiedotuskanavana toimi hankkeen sähköpostilista, jolla oli hankkeen päättyessä mukana 310 henkilöä (sekä yrittäjiä että yrittäjyydestä kiinnostuneita). Palautekyselyssä 91,3 % vastaajista koki sähköpostitiedotuksen olevan joko tärkeää tai erittäin tärkeää yritystoiminnan kehittämisen kannalta. Postituslistalaisille lähetetään hankkeen päättyessä kysely, haluavatko he jatkossa aikuisopiston Yrityspalveluiden sähköisen uutiskirjeen. Lisäksi tärkeänä tiedotuskanavana toimi hankkeen Naisyrittäjyysportaali, joka julkaistiin osoitteessa Portaalin sisällöntuotannosta ja ylläpidosta vastasivat projektipäällikkö ja aikuisopiston tiedottaja Kaisa Kuutsa. Teknisestä toteutuksesta vastasi Jari Peltoniemi aikuisopistolta. Kuva 8. Naisyrittäjyysportaalin etusivu. Portaali sisälsi mm. blogit, keskustelupalstan, yritysten markkinapalstan, ajankohtaista ja uutispalstat, tietoa alueen yritys ja koulutuspalveluista jne. Lisäksi portaalissa oli tiedottajamme laatimia juttuja naisyrittäjistä. Markkinapaikkaa hyödynsi 30 yrittäjää. Portaalin tavoitteena oli toimia tiedotuskanavana sekä nostaa eri alojen naisyrittäjiä esiin. Blogeja kirjoitti 8 naisyrittäjää 3 6 kk kerrallaan. Blogisteina toimivat Heini Kylmä/Heinikka, Riina Marjaana

14 14 Harjunpää/Naisten kuntoklubi Piukkis, valokuvaaja Anne Yrjänä, Sanna Sjöblom/ryhmäperhepäiväkoti Sanna Sjöblom, Riitta Koukkari/Tanssikoulu Unelma, Laura Nissi/Kultasepänverstas Nissi, akupunkturisti Anne Ohls sekä AnnHelena Furubacka Kinnunen/nettisisustusputiikki MyDream Home. Blogeissaan yrittäjät kertoivat yrittäjän arjestaan aina viikon välein vaihtuvissa kirjoituksissaan. Blogit ovat olleet erittäin suosittuja, ja niitä on käyty lukemassa portaalissa selkeästi eniten. Kaiken kaikkiaan portaalissa on ollut käyntejä koko portaalin julkaisemisesta lähtien yhteensä ja kävijöitä 7424 (absoluuttiset yksilöidyt kävijät). Kävijöistä suurin osa on Kokkolasta, mutta kävijöitä on ollut kiitettävästi myös ympäri Suomea. 8.2 Yleinen tiedottaminen ja mediassa esillä olo Hankkeelle tehtiin esite sekä oma logo, visuaalinen ilme ja graafinen ohjeistus aikuisopiston tiedottaja Kaisa Kuutsan toimesta. Hankkeesta tiedotettiin hankkeen alkaessa postitse kaikkia Kokkolan seutukunnan naisyrittäjiä KOSEK:in yritysrekisteriä hyödyntäen. Sähköpostitiedotuksen ja portaalin lisäksi hankkeen tiedotuksessa on hyödynnetty Kokkolan Yrittäjänaisten kuukausittaista tiedotetta (levikki 170 jäsenyritystä), aikuisopiston, KO SEK:in ja Kehittyvä Kannus hankkeen www sivuja sekä Keskipohjanmaa lehden nettisivujen Kauppatori ja Leiki palveluita. Lisäksi suuremmista tapahtumista on ilmoitettu sanomalehdissä (Keskipohjanmaa, Kokkola lehti, Lestinjoki lehti). Lisäksi hanke on ollut mukana aikuisopiston yrityspalvelujen yhteisilmoituksissa useaan otteeseen, kuukausittain julkaistavassa aikuisopiston hankkeiden tapahtumakalenterissa sekä viimeisimpänä aikuisopiston tiedotuslehdessä, joka ilmestyi Keskipohjanmaa lehden välissä suurjakeluna Hanke sai paljon julkisuutta portaalin julkistamisen yhteydessä (lehtiartikkelit, Radio Keskipohjanmaan radiohaastattelu, tv haastattelu Pohjanmaan Uutisiin), ja sen jälkeenkin lehtijuttuja on ollut kiitettävästi alueen lehdissä (17 kpl). Valtakunnallista julkisuutta hanke ja portaali sai Kotivinkki lehdessä , jonka naisyrittäjyyttä käsittelevässä jutussa oli haastateltu myös projektipäällikkö Marjaana Peltoniemeä. 8.3 Imagon kohottaminen ja naisyrittäjyyden esillä olo Portaali toimi hyvänä tiedotuskanavana ja toi naisyrittäjyyttä esiin alueella blogien, yrittäjistä tehtyjen juttujen ja markkinapaikan avulla. Blogisteina toimi myös kaksi osa aikayrittäjää, jotka olivat samaan aikaan myös palkkatyössä. Tällä haluttiin tuoda esiin yrittäjyyden vaihtoehtoista muotoa osa aikainen yrittäjyys kun on usein lähtölaukaus kokopäiväiselle yrittäjyydelle. Lisäksi hanke pyrki nostamaan etenkin nuoria naisyrittäjiä esiin. Hankkeen ensimmäiset blogistit olivat molemmat nuoria naisia (Heini Kylmä sekä Riina Marjaana Harjunpää), ja hankkeen päätösseminaarissa puhui luovuudesta Maria Kivijärvi, joka on kokkolalaissyntyinen nuori muotoilija. Kivijärvi on voittanut tänä vuonna arvostetun, kansainvälisen Red dot award muotoilupalkinnon Magisso kakkulapiollaan, ja on myös ehdolla vuoden kokkolalaiseksi. Hankkeessa alun perin suunniteltua imagokampanjaa ja roolimallien esiin nostamista ei pystytty kuitenkaan toteuttamaan suunnitellussa mittakaavassa hankeresurssien tullessa vastaan. Jälkikäteen arvioituna näkyvyyden ja imagon kohottaminen olisi siis voinut olla ehkä vielä voimakkaampaa, koska alueemme naisyrittäjät ovat vaatimattomia ja vahvat roolimallit puuttuvat aloittavilta yrittäjiltä. Myöskään naisjohtajuus ei juurikaan ole näkyvissä alueellamme. Tämä olisi kuitenkin ollut pois muusta resursoinnista, joten asialla on aina kääntöpuolensa. Joka tapauksessa hanke itsessään on pitänyt naisyrittäjyyttä esillä, ja se onkin ollut ainoa naisyrittäjille suunnattu hanke alueella.

15 15 Portaalissa olevaa keskustelupalstaa ei saatu käyntiin aktiivisesta markkinoinnista huolimatta. Suurin selitys on ehkä yrittäjien kiire, mutta toisaalta odotukset keskustelupalstaa kohtaan olivat kovat, sillä yrittäjien taholta tuli usein viestiä, etteivät he ehdi käydä tilaisuuksissa ja palstan ajateltiin näin toimivan yhtenä tiedon saamisen, vertaistuen ja verkostoitumisen välineenä. Olimme keskustelupalstan suhteen ehkä turhan optimistisia, mutta nykyisin mm. Kokkolan Yrittäjänaiset ovat Facebookissa, joten ehkä sosiaalisen median käyttö yritystoiminnassa saa enemmän suosiota myös naisyrittäjien keskuudessa. Naisyrittäjyysportaalille on toivottu joka tapauksessa jatkoa yrittäjien taholta, ja se tullaan siirtämään muokattuna Kokkolan Yrittäjänaisten käyttöön hankkeen päättyessä. 9 Ongelmat, suositukset ja hyvät käytännöt Hankkeen toteuttaminen oli siinä mielessä helppoa, että kiinnostus ja tietoisuus hanketta kohtaan oli jo olemassa edellisen hankkeen pohjalta. Yrittäjät odottivat kuitenkin ehkä enemmän yrityskohtaista konsultointia, koulutusta tms. toimenpiteitä, mitä kehittämishankkeen kautta voidaan toteuttaa, joten tässä mielessä odotukset eivät ehkä täysin täyttyneet. Kehittämispalvelujen osalta maksuttomuus vaikutti myös siihen, ettei palveluihin sitouduttu ehkä yhtä vahvasti mitä maksullisiin palveluihin. Tämä oli valitettavaa, sillä ryhmän dynamiikka toimii aina paremmin, kun kyseessä on tiivis ryhmä, jonka osallistujamäärä ei vaihtele kerrasta toiseen. Kaiken kaikkiaan hankkeen maksuttomuus oli kuitenkin hyvä asia; näin saatiin helpommin yrityksiä mukaan ja tietoisiksi palveluista. Maksuttomuudesta johtuen kynnys osallistumiselle oli matala. Maksuttomuus edesauttoi myös yrittäjyyttä harkitsevien osallistumista. Maksuttomuus oli hyvä asia myös siinä mielessä, ettei ns. sponsorirahaa tarvinnut kerätä, jolloin hanketyöntekijöille jäi enemmän aikaa hankkeen varsinaiseen toteutukseen. Koko hankkeen aikana eivät vähäisen kiinnostuksen vuoksi toteutuneet kuin yksi reissu Seinäjoelle teemapäivään, kolme te taa, Pienyrityksen laadunkehittämisen jatkopalvelu sekä Ruotsin keskusteluryhmä. LBAverkoston hankkeet ja sijaistamisasia eivät valitettavasti edenneet hyvän alun jälkeen, mikä osoittanee, että aika ei ollut vielä kypsä varsinkaan sijaispalvelulle. Hankkeen loppuvaiheessa tehdyssä palautekyselyssä 68 % vastaajista koki, että hankkeessa on pystytty huomioimaan hyvin naisyrittäjien tarpeita ja toiveita ja erittäin hyvin oli onnistuttu 14 %:n mielestä. Hankkeesta mainittiin mm. seuraavaa: Tämä hanke oli hyvin kattava eikä mieleeni tule mitään osa aluetta jota ei käsitellyt. Samalla mallilla on hyvä jatkaa, on ollut monipuolista Hyvänä käytäntönä voidaan pitää yhteistyötä Kokkolan Yrittäjänaisten kanssa. Se on ollut toimivaa ja luontevaa. Hyviä käytäntöjä ovat myös te lat ns. sisäänheittäjänä koulutuksiin ja itsensä kehittämiseen. Te lat ovat toimineet myös vertaistuen mahdollistajana. Portaali ja sähköpostilista ovat osoittautuneet tehokkaiksi tiedottamiskanaviksi. Myös hankkeen kehittämispalveluja kokonaisuudessaan voi pitää hyvänä käytäntönä; kehittämispiloteissa naisyrittäjien on ollut helppoa kokeilla, mikä kehittämistapa sopii itselle, ja kehittämisprosessi lähtee kevyesti liikkeelle, josta on hyvä jatkaa muissa hankkeissa tai toimenpiteissä. Samalla ne ovat tuoneet hanketyöntekijöille näkemystä siitä, millaisia palveluja naisyrittäjille tulisi jatkossa kehittää.

16 16 10 Hankkeen tulokset ja vaikutukset Hankkeen tuloksiksi voidaan listata: a) naisyrittäjyyden näkyvyyden ja imagon edistäminen (tilaisuudet ja tapahtumat, yhteistyö Kokkolan Yrittäjänaisten kanssa, portaali, mediajulkisuus) b) yritysten aktivoiminen kehittämisprosesseihin (te lat, kehittämispalvelut, sähköpostitiedotus, yrityskohtainen aktivointi) c) toimenpiteet kiinnostuksen herättämiseksi yrittäjyyttä kohtaan (tilaisuudet ja tapahtumat) d) naisyrittäjyyden tukipalvelumalli osana pk yritysten palveluympäristöä (ks. kohta jatkuvuus) Projektin tasa arvovaikutukset ovat naisten kannalta positiiviset, sillä hanke on ollut ainoa suoraan naisyrittäjille suunnattu hanke Kokkolan seutukunnassa. Vaikutukset kestävään kehitykseen ovat neutraalit. Projektin innovatiivisia toimenpiteitä ovat mm. se, että business coaching palvelu tuotiin pienten naisyrittäjien ulottuville ensimmäisenä Keski Pohjanmaalla. Lisäksi portaalin blogit ovat opettaneet yrittäjiä hyödyntämään sosiaalista mediaa. Tulevaisuusajattelua on tuotu esille mm. sähköisen swot lomakkeen käyttöönoton yhteydessä. Lomake kehitettiin yhdessä PLU hankkeen kanssa ja sitä jatkokehitellään aikuisopiston e Pakki hankkeessa. 11 Toiminnan jatkuvuus 11.1 Naisyrittäjyystilastot Tilastokeskuksen uusimpien työssäkäyntitilastojen mukaan naisyrittäjien määrä Keski Pohjan maalla ei ole juurikaan laskenut aikavälillä , ainoastaan Kaustisen seutukunnassa on tapahtunut pientä laskua. Tilastot eivät kerro aloittaneiden ja lopettaneiden määriä, joten on vaikea arvioida kuinka paljon esim. taloustaantuma tai eläköityminen on vaikuttanut naisyrittäjien määrään. Vuosi Keski Pohjanmaa % osuus kaikista yrittäjistä Kokkolan seutukunta Kaustisen seutukunta , , , Taulukko 2. Naisyrittäjien määrä Keski Pohjanmaalla pois lukien maatalousyrittäjät. Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastot.

17 Tukipalvelumallin taustaa Toimintaympäristön kuvausta: Ohjausta, neuvontaa, konsultointi ja koulutusta toteuttavat tahot Hankkeen tavoitteena oli luoda malli naisyrittäjyyden tukipalvelulle osana pk yritysten palveluympäristöä. Lyhyesti luonnehtien Kokkolan ja Kaustisen seutukunnissa yrittäjien neuvontaa, ohjausta toteuttavat sellaiset julkiset organisaatiot kuten Kokkolanseudun Kehitys Oy ja Kaustisen seutukunta. Molemmilla on myös yritysten kehittämis ja/tai markkinointihankkeita. Nämä tahot antavat asiantuntija apuaan myös lomakkeiden täyttöön silloin, kun kehittämistä ja/tai investointeja varten haetaan rahoitusta. Keski Pohjanmaata palvelevien Finnveran ja Tekesin toimipisteet sijaitsevat Vaasassa. EU:n Leader rahoitusta yritysten investointi ja kehittämishankkeisiin kanavoivat Pirityiset ry Kaustisen seutukunnassa ja Rieska Leader Kokkolan seutukunnassa Kokkolan kaupunkikeskustaa lukuun ottamatta. Pohjanmaalla toimiva ruotsinkielinen yhdistys kanavoi Leader rahoitusta Kokkolan alueella kaupunkikeskustaa lukuun ottamatta. Rahoitus soveltuu erityisesti pienille yrityksille ja toiminnan käynnistämiseen. Uusille yrityksille neuvontaa liiketoimintasuunnitelman laatimisessa tarjoaa valtakunnalliseen Uusyrityskeskusten ketjuun kuuluva Firmaxi. Se myös antaa puoltavan tai hylkäävän lausunnon TE toimiston työvoimaosaston starttirahapäätökseen. Liiketoimintasuunnitelman laatimiseen liittyvää neuvontaa hoitavat myös Kosekin ja Kaustisen seutukunnan yritysneuvojat. TE toimiston yritysosasto välittää alueen yrityksille kehittämis ja investointitukea sekä konsultointi ja koulutuspalveluja valtakunnallisesti tuotteistetun tarjontansa puitteissa. TE toimiston maaseutuosasto operoi puolestaan maanviljelyyn ja alkutuotantoon liittyvän rahoituksen kanavoijana. Osuuskunta Viexpo on erikoistunut ulkomaankaupan edistämiseen ja siihen liittyvien asiantuntijapalveluiden tarjontaan. Keski Pohjanmaan teknologiakeskus Ketek on erikoistunut kemianteollisuuteen, joten se on harvoin suoranaisesti tekemisissä naisyrittäjien kanssa. Aikuiskoulutustarjonnan laajin kirjo on Keski Pohjanmaan aikuisopistolla. Tarjonta vaihtelee konsultoinnista ja lyhytkestoisesta, räätälöidystä täsmäkoulutuksesta yrittäjyyskoulutukseen aina yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon saakka. Aikuisopistolla on myös hanketoimintaa, jolla tuotetaan kehittämis ja uudistamispalveluja. Hankkeiden resursoinnista vastaavat useimmiten joko Euroopan aluekehitysrahasto tai Euroopan sosiaalirahasto yhdessä kuntien ja yritysten kanssa. Varat kanavoituvat alueelle etupäässä Keski Pohjanmaan liiton tai Pohjanmaan ELY keskuksen kautta. Kokkolan yliopistokeskus, Keski Pohjanmaan kesäyliopisto, Keski Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja Keski Pohjanmaan koulutusyhtymän toisen asteen oppilaitokset toteuttavat aikuisopiskelijoille suunnattua tutkintotavoitteista koulutusta, johon nämä voivat osallistua työnsä ohessa. Ammattikorkeakoulun Centria yksikkö tuottaa lyhytkestoista koulutusta yritysten tarpeisiin. Yrittäjien etujärjestö Keski Pohjanmaan Yrittäjät ry toteuttaa yritystoimintaa koskevaa tiedotusta mm. lehtien avulla. Se myös kanavoi palkanlaskentaan ja yritysjuridiikkaan liittyviä palveluja jäsenilleen. Kokkolassa toimii myös Kokkolan yrittäjänaiset ry, joka on ollut Ytyä naisyrittäjyyteen hankkeiden keskeinen yhteistyökumppani. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen edunvalvonnan ja lehden lisäksi mm. verkostoitumispalveluja, liiton koulutuspäiville osallistumista ja pienimuotoisia opintomatkoja. Yksityisiä asiantuntijapalveluja tuottavat mm. tilitoimistot, pankit, vakuutusyhtiöt ja asianajotoimistot, joita Kokkolassa on melko runsaasti, maaseudulla vähemmän. Aktiivisesti toimivia yksityisiä konsultteja, jotka tuotta

18 18 vat yrityksille palveluja tai konsultointia ei ole tiedossamme kovinkaan monta. Yllä luetelluista tahoista ainoastaan Keski Pohjanmaan aikuisopiston Ytyä yrittäjyyteen hankkeet on suunnattu yksinomaan naisyrittäjille tai yrittäjyydestä kiinnostuneille naisille. Alle on listattu Kokkolan ja Kaustisen seutukuntien naisyrityksien tyypillisimpiä piirteitä ja niiden asettamia vaatimuksia paikalliselle neuvonta ja ohjaustyölle sekä koulutukselle. Mikro ja yksinyrittäjyys: Valtaosa Kokkolan ja Kaustisen seutukunnan yrityksistä, jotka ovat naisten omistuksessa ja johdossa, ovat mikroyrityksiä ja yksinyrittäjyys onkin alueen naisyrityksille leimaansa antavat piirre. Näin ollen yritys on yhtä kehittymis ja uudistumiskelpoinen kuin omistajansa ja yrityksen kehittämisessä on pitkälti kyse yrittäjän henkilökohtaisten yrittäjävalmiuksien lisäämisestä ja syventämisestä. Yksinyrittäjyys vaikuttaa myös siihen, että naisilla on harvoin aikaa osallistua pitkäkestoiseen ja/tai päivällä järjestettävään koulutukseen. Ytyä hankkeiden kokemusten pohjalta on havaittu, että naisyrittäjät osallistuvat parhaiten tilaisuuksiin, joiden he kokevat tuovan konkreetista lisätietoa käytännön toiminnalleen esim. kuinka uudistan nettisivuni ja luon verkkokaupan tai SEPA uudistuksen vaikutukset maksuliikenteeseen. Koulutuksen ja ohjauksen/neuvonnan tulisi hankkeen aikana hankitun näkemyksen mukaan olla mahdollisimman joustavaa esim. toteutusaikojen suhteen ja toimenpiteet pitäisi pystyä viemään mahdollisimman lähelle yrittäjää esim. verkossa olevien koulutusten avulla. Toisaalta nimenomaan yksinyrittäjä tarvitsee foorumeita, joissa vaihtaa ajatuksia muiden yrittäjien ja asiantuntijoiden kanssa ja saada vertaistukea. Mikroyrityksillä on harvoin taloudellisia mahdollisuuksia osallistua kalliisiin koulutuksiin, joten korkeatasoisen asiantuntemuksen tarjonta tulisi pystyä toteuttamaan asiakkaan kannalta edullisesti esimerkiksi oppisopimusjärjestelmän kautta, mitä alueemme naisyrittäjät ovatkin paljon käyttäneet ammatti ja erikoisammattitutkintoihin johtavien koulutusten yhteydessä. Vanhat yritykset kaupan alalla, uudet luovilla aloilla ja vaativissa hyvinvointi ja terveyspalveluissa Sekä tilastojen mukaan että hankkeessa mukana olleiden 175 yrityksen perustella voidaan todeta, että valtaosa alueemme naisyrittäjistä toimii kaupan alalla, sosiaali ja terveyspalveluissa sekä henkilökohtaisten palvelujen parissa. Lisäksi naisyrittäjät tuottavat mm. kirjanpito ja isännöintipalveluja. Ytyä naisyrittäjyyteen 2 hankkeen aikana on tullut esille kehitystrendi, jonka mukaan aloittavat naisyrittäjät eivät enää tuotakaan perinteisiä palveluja, vaan ovat aloittaneet toimintansa joko vaativien hyvinvointi ja terveyspalvelujen parissa tai luovilla aloilla mm. sisustussuunnittelijoina ja tapahtumamarkkinoijina. Perinteiset kaupan ja palvelualojen yritykset ovat työllistämistä ajatellen olleet tähän saakka niitä, jotka työllistävät yrittäjän ja/tai tarjoavat työpaikkoja. Näyttää kuitenkin siltä, että tämä ryhmä on vähenemässä, kun nykyisin ao. palveluissa toimivat naisyrittäjät siirtyvät lähitulevaisuudessa eläkkeelle. Näkyvissä oleva perinteisten yritysten poistuma ja uusi kehitystrendi laittavat pohtimaan, mitä alueellamme on tarjota aloittaville yrittäjille, mikäli asiantuntijoillakaan ei ole palvelualojen ja luovien alojen riittävän syvällistä ansaintalogiikan ja kehittämisprosessien tuntemusta ja hallintaa. Olemme vielä ajatusmaailmassamme ikään kuin tuotannollisella aikakaudella ja kehittämismallit on luotu pääosin tuotannollisten alojen ansaintalogiikkaan sopiviksi. Palvelualojen kehittämistyöhön ohjataan vain vähän resursseja aluekehitystä tukevissa kansallisissa ja EUohjelmissa sekä valtion taholta Concordia Oy:n Margita Lukkarinen on esitelmässään Aluekehitys tasa arvon näkökulmasta Vaasassa todennut tutkimustensa ja oman käytännön kokemuksensa pohjalta mm. seuraavaa Mikä ei ole ohjelmaan kirjoitettu, sitä ei rahoiteta. Sukupuolten välinen tasa arvo on tunnustettu eurooppalaisella tasolla ja osittain kan

19 19 sallisella tasolla mutta siellä, missä aluepolitiikkaa toteutetaan, sitä ei välttämättä tunnisteta. Länsi Suomen tavoiteohjelman väliarvioinnin tuloksissa oli Lukkarisen mukaan seuraava paradoksi: Seurantaindikaattorien mukaan TA tavoite toteutui hyvin mutta uusien ja säilytettyjen työpaikkojen sukupuolijakauman sekä uusien naisyrittäjien määrän suhteen TA tavoitteet toteutuivat heikosti. Aluekehitysohjelmien varat ovat perinteisesti kohdentuneet etupäässä tuotannollisille aloille ja infrastruktuurin kehittämiseen. Aloja, joilla naiset toimivat yrittäjinä, ei tueta myöskään TE keskuksen kehittämis ja investointitukien avulla yhtä vahvasti kuin perinteisiä, tuotannollisia aloja Finnveran naisyrittäjälainaa lukuun ottamatta. Tekes on viime vuosina huomioinut palvelualat (tai palvelujen kehittämisen) ja luovat alat, mutta Tekesin kehittämispanokset suuntautuvat valtaosin suuremmille yrityksille kuin mitä Keski Pohjanmaalta löytyy. Tarvittaisiin paikallista halua tukea naisyrittäjyyttä ja palvelualoja, jotta kehittymismahdollisuudet olisivat tasaväkiset tuotannollisten yritysten kanssa Tukipalvelumalli Yrityksillä on elinkaarensa eri vaiheissa vaihtelevia neuvonta, koulutus ja rahoitustarpeita. Lyhyesti voidaan sanoa, että yrityksen elinkaaren alkuvaiheessa neuvontaa ja koulutustarjontaa löytyy. Myös normaaliin kehittämiseen löytyy runsaasti koulutustarjontaa ja muita kehittämispalveluja. Voitaneen kuitenkin todeta, että perinteiset tuotannollisten yritysten kehittämismallit jyräävät asiantuntijaorganisaatioissa vielä vahvasti, vaikka alueen elinkeinorakenteessa tuotannollisten yritysten osuus on vähenemässä. Sekä Ytyä naisyrittäjyyteen hankkeissa että Palvelualojen liiketoimintojen uudistamishankkeessa on havaittu, että suurin asiantuntijuuden tarjonnan puute on siinä elinkaaren vaiheessa, jossa yrityksen elinkaari on kääntymässä laskuun ja liiketoimintasuunnitelmaa ja/tai toimintoja tulisi ratkaisevalla tavalla uudistaa. Tähän vaiheeseen ei uuden tyyppistä neuvonta ja kehittämistukea alueeltamme juurikaan löydy. Uusia kehittämismalleja ja innovaatioiden luomisen asiantuntijoita on kartoitettu PLU hankkeessa, jossa havaittiin, että heitä löytyy etupäässä pääkaupunkiseudulta ja suurista kasvukeskuksista. Kuvio: Keski Pohjanmaalla nykyisin tarjolla olevien palveluiden tuottajat on liitetty alla olevassa elinkaarikuviossa yrityksen eri kehitysvaiheisiin.

20 20 KASSAVIRTA???? KOULUTUSORGANISAATIOT KOSEK, KAUSTISEN YRITYSPALVELUPISTE TE-TOIMISTO YRITYSOSASTO TE-TOIMISTO Starttiraha FIRMAXI VIEXPO AIKA TUTKIMUS ALOITUS MARKKINOILLETULO KASVU KYPSÄ UUDISTAMINEN PIRITYISET ry, RIESKA-LEADER ry FINNVERA, TEKES PANKIT, VAKUUTUSYHTIÖT YKSITYISET KONSULTIT YRITTÄJÄJÄRJESTÖT Kuvio 1. Yrityspalveluiden tuottajat yrityksen elinkaaren eri vaiheissa. Uudistamisvaiheen asiantuntijavajetta pyritään jatkossa poistamaan suunnitteilla olevan PLU 2 hankkeen toimenpiteillä, joka kohdistuu alueen palvelualan yrityksiin, jotka ovat pääosin naisvaltaisia. Palvelualoilla toimivat naisyrittäjät kuuluvat luonnollisesti hankkeen kohderyhmään. Tavoitteena on luoda Keski Pohjanmaalle palvelualojen innovaatioalusta, jonka avulla yritykset pystyvät uudistamaan liiketoimintaa ja rakentamaan palveluinnovaatioita pienemmällä liiketoimintariskillä. Lisäksi tavoitteena on valmennusohjelman avulla saada alueelle palvelualojen käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan osaajia sekä alueen kehittäjä /koulutusorganisaatioista että alueen yrityksistä.

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 7/2012 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta pohjoissavo Lisätietoja antavat Ylä-Savon Kehitys Oy Projektipäällikkö Jari Parkkonen jari.parkkonen@yla-savo.fi +358 40 841

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Anne Syväjärvi Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Monikanavainen Yritys-Suomi

Lisätiedot

Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö

Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö Mia Hakulinen 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä Yritysten lukumäärän (263 001 kpl) jakautuminen kokoluokittain vuonna 2008 Keskisuuret

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 2016 aikana asioineiden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa!

Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa! Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa! Nina Rautiainen, osaamispäällikkö Satu Väisänen, projektipäällikkö Esityksen rakenne:

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA

YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA Jyväskylässä 4.3.2007 Milla Lewandowski SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 1.1 KEHITTÄMISTOIMINTA... 1 1.2 OSALLISTUNEET YRITYKSET... 1 2 SELVITYKSEN TOTEUTUS... 2 3 KEHITTÄMISTOIMINNAN

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Iloa ohjaukseen, voimaa verkostosta -seminaari Lappeenranta 8.6.2010 Projektisuunnittelija Anna-Kaisa Tiihonen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari Oulu

Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari Oulu Aikuisten tieto-, neuvonta-ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari 19.3.2013 Oulu Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti,

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Asetuksista/ hanketoiminta

Asetuksista/ hanketoiminta Leader 2014-2020 Asetuksista/ hanketoiminta Kehittämishankkeet Koulutus, tiedonvälitys, selvitykset, suunnitelmat Palveluiden kehittäminen Kylien kehittäminen, maisemien ja kulttuuri- ja luonnonperinnön

Lisätiedot

Kouluttaja: Mirja Heikkilä Vastuuhlö: Kaisu Lähteenmäki Toteutus: 2014

Kouluttaja: Mirja Heikkilä Vastuuhlö: Kaisu Lähteenmäki Toteutus: 2014 1 Lappeenrannan vertaisohjaajien kouluttaja koulutusten palautteet Kysely tehty 1/014 Kouluttaja: Mirja Heikkilä Vastuuhlö: Kaisu Lähteenmäki Toteutus: 014 Avita Kaveria hanke YHTEENVETO 1. Millä paikkakunnalla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto UJ y C $ J ;aa n:on:o e s I t y sl tan.4lfo7di 3 J Vipuvoimaa EU:[ta aoo7-2013 Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Projektipäällikkö

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos TEKES / Digitaalinen suunnittelu 4.6.2013 Suomalainen Klubi Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian

Lisätiedot

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä.

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA 2016 2019 Käsitelty ohjausryhmässä 22.11.2016 Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. Sisältö 1. Viestintä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot