Uudenmaan liiton julkaisuja A Uudenmaan liitto. Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta. Uudenmaan tietoyhteiskunnan kehittämisstrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudenmaan liiton julkaisuja A 13-2004. Uudenmaan liitto. Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta. Uudenmaan tietoyhteiskunnan kehittämisstrategia"

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja A Uudenmaan liitto Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta Uudenmaan tietoyhteiskunnan kehittämisstrategia

2 Uudenmaan liiton julkaisuja A Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta Uudenmaan tietoyhteiskunnan kehittämisstrategia ARJEN TIETOYHTEISKUNTA Tervetuloa! Julkisen ja yksityisen sektorin hankkeet Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Euroopan unionin tietoyhteiskuntastrategia Olemme siirtyneet tietointensiivisen liiketoiminnan toiseen aaltoon, jossa fokusoituminen yksin teknologiseen kehittämiseen ja teknologisiin innovaatioihin ei riitä tuottamaan riittävää kilpailukykyä. Teknologisten ja taloudellisten innovaatioiden lisäksi tarvitaan nyt sosiaalista ja organisatorista innovaatiota. Lähde: Pirjo Ståhle 2001 Uudenmaan liitto 2004 Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta : 1

3 Uudenmaan liiton julkaisuja A ISBN X ISSN X (sid.) ISBN ISSN X (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuvat: Tuula Palaste-Eerola Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto: Arja-Leena Berg Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) : Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta

4 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Tekijä(t) Uudenmaan liitto Nimeke Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta Uudenmaan tietoyhteiskunnan kehittämisstrategia Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja A Sarjanumero Sivuja ISBN Kieli, koko teos Tiivistelmä Tietoyhteiskuntastrategia Tietoyhteiskuntastrategian tehtävä on tukea maakuntasuunnitelman toteutumista. Tieto- ja viestintäteknologian kehittyminen vaikuttaa laajasti koko yhteiskuntaan ja kaikkien kansalaisten niin arki- kuin työelämään. Strategia pyrkii vastaamaan erityisesti kolmeen haasteeseen. Ensimmäinen on yhä keskeisempi tarve osata ennakoida, arvioida ja soveltaa uutta teknologiaa kestävän kehityksen tueksi. Oman haasteensa muodostaa julkisen sektorin palveluiden uudistaminen kustannustehokkaammiksi ja kuntalaisten kannalta helppokäyttöisemmiksi. Kolmas haaste on informaatioteknologian ja siihen liittyvän osaamisen soveltaminen Uudenmaan elinkeinoelämään kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Nämä kehittämiskohteet edustavat tietoyhteiskuntastrategian kolmea painopistettä: Alueellinen tietojohtaminen Tietojohtamiseen liittyvillä toimenpiteillä varmistetaan, että tietoteknologiaan liittyvät näkökohdat (edut/riskit) tulevat riittävästi huomioonotetuiksi alueellisia päätöksiä valmisteltaessa. Painopisteitä ovat: teknologian hallinta ja arviointi; tietosuojan ja avoimuuden vahvistaminen; julkisten tietovarastojen yhteiskäyttö ja vaikutusten arviointi. Julkisen sektorin palvelut Julkisen sektorin verkkopalveluiden kehittämisessä tavoitteena on verkkopalvelujen kattavuuden ja laadun takaaminen, alueen verkkopalveluiden integroiminen kansalliseen palveluarkkitehtuuriin ja paikallisen toiminnan tukeminen. Toimenpiteet noudattavat julkisen hallinnon sähköisen asioinnin toimintaohjelman suosituksia. Painopisteitä ovat: kunnallisten palveluprosessien uudistaminen; keskeisten asiointipalveluiden kehittäminen; seututason yhteistyön tukeminen ja kansalaisten IT-taitojen vahvistaminen. Työ ja globalisaatio Maakunnan elinkeinojen kansainvälinen kilpailukyky riippuu siitä, miten tehokkaasti eri toiminnot ovat verkottuneet keskenään, miten innovatiivisia ne ovat ja siitä, miten hyvin ne ovat integroituneet kansainväliseen talouteen. Strateginen tavoite on yritysten tieto- ja viestintäteknologian omaksumisen ja soveltamisen helpottaminen osaamisintensiivisten yritysten verkottamiseksi maakunnan tasolla ja kansainvälisesti. Painopisteitä ovat: osaamiskeskittymien ja alueen toimijoiden yhteistyön vahvistaminen; osaamisintensiivisten yrityspalveluiden kehittäminen; maakunnan yritysverkostojen vahvistaminen; Itämeren tietoalan yhteistyön kehittäminen; alueen osaamisen kansainvälinen markkinointi. Uudenmaan liitto ja tietoyhteiskunta Liitto panostaa omien sähköisten palvelujen kehittämiseen jatkamalla jo aikaisemmin aloitetun sähköisen asiakirjahallinnon kehittämistyötä, lisäämällä vuorovaikutteisuutta suunnittelutehtävissä ja tarjoamalla tukea alueellisille yhteistyöryhmille. Raportin laatija Jan-Henrik Johansson Avainsanat (asiasanat) Aluesuunnittelu, strategia, tietoyhteiskunta Julkaisuaika Liitteitä X (sid.), (PDF) X suomi ISSN Yhteenveto Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme: Julkaisu on käännetty ruotsiksi (Nyland - Vardagens informationssamhälle, Utvecklingsstrategi för Nylands informationssamhälle, Nylands förbunds publikationer A ). Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta : 3

5 Esipuhe Uusimaa on Suomen ja koko Euroopan unionin tietoyhteiskunnan kehittämisen pioneerialueita. Kehitysedellytykset tälle työlle tulevat tutkimus- ja kehitystyön vahvasta osuudesta. Täällä T&K -työntekijöiden osuus työvoimasta on lähes neljä prosenttia, kun unionin alueiden keskiarvo on noin puolessatoista prosentissa. Vuosien mittaan ovat sisällölliset painotukset muuttuneet. Tietoyhteiskunnan palvelut suunnataan yhä enemmän hallinnon ja organisaatioiden sijasta kansalaisille. Siksi puhumme arjen tietoyhteiskunnasta, joka tukee työntekoa, oppimista, asumista, terveyttä ja vapaa-aikaa. Valmisteltaessa maakunnallista tietoyhteiskuntastrategiaa voidaan lähtökohtina pitää Euroopan unionin strategialinjauksia, jotka ensimmäisen kerran kirjattiin runsaat kymmenen vuotta sitten ns. Bangemanin raportissa. Sen pohjalta on edetty kansalliseen ohjelmointiin ja kehittämistyöhön. Liittämällä nyt tietoyhteiskunnan kehittämistehtävä osaksi maakunnallisen aluekehitysviranomaisen toimintaa päästään lähemmäksi käyttäjän tarpeita ja voidaan hyödyntää osaamista, yhteistyöverkostoja ja muita resursseja, joita Uudenmaan liitolla on käytettävissään. Uudenmaan tietoyhteiskuntastrategian valmistelussa ovat yhteistyökumppaneina olleet Uudenmaan TE-keskus, osaamiskeskusosakeyhtiö Culminatum ja PKT-säätiö. Ryhmän puheenjohtajana on toiminut johtaja Pentti Tuovinen ja strategia-asiakirjan on laatinut erityisasiantuntija Jan-Henrik Johansson, molemmat Uudenmaan liitosta. Uudenmaan liitto jatkaa maakunnan tietoyhteiskunnan kehittämistä käsillä olevan strategian pohjalta. Kuitenkin, tärkeämpänä kuin omaa panostamme pidämme maakunnan muiden toimijoiden ja päättäjien mukaan tulemista omine henkisine ja aineellisine voimavaroineen. Tervetuloa arjen tietoyhteiskunnan rakentajiksi! Helsingissä Aimo Lempinen Maakuntajohtaja Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta : 5

6 Sisällys 1 Esipuhe 5 2 Yhteenveto 7 3 Johdanto Tietoyhteiskunta on täällä Tietoyhteiskunta, kestävä kehitys ja arki Tietoyhteiskunta aikuistuu Tietotyö 12 4 Tietoyhteiskunta ja aluekehittäminen Tietoyhteiskunnan strategiat eeurope-ohjelmien painopisteet Suomen kansallinen visio tietoyhteiskunnasta Kansalliset palveluportaalit Maakunnan strategiat Maantiede ja tietoyhteiskunta Uudenmaan kunnat tietoyhteiskunnassa Arvio nykytilanteesta Visio: Uusimaa on arjen tietoyhteiskunta Vaikutusten arviointi ja ennakointi 22 5 Tietoyhteiskuntaa kehittämässä Tietojohtaminen Teknologian hallinnan ja arvioinnin yhteistyö Tietoturvan vahvistaminen Perusrekistereiden parempi hyödyntäminen verkkopalveluissa Itämeren piirin tietoyhteiskunta Julkiset palvelut Kunnallinen palvelutuotanto Hyvinvointipalvelujen saumaton palveluketju Seutukunnat tietoyhteiskunnassa Kansalaisen IT-taidot Tietoyhteiskunnan seuranta ja vaikutusten arviointi Työ ja kansainvälistyminen Osaamiskeskittymien vahvistaminen Logistiikka Digitaaliset oppimispalvelut Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut Resurssiverkostot Verkkokauppa 33 6 Uudenmaan liitto ja tietojohtaminen Uudenmaan liiton sisäiset kehittämistavoitteet Lähiajan tehtävät 35 7 Liitteet Strategian kehittämisprosessi Linkkilista Lähdeluettelo 45 6 : Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta

7 2 Yhteenveto Arjen tietoyhteiskunta Suomen tietoyhteiskunnassa on viime vuosina ollut voimakas kehitysvaihe. Suomen tilastokeskuksen mukaan vuodet ovat olleet se vaihe Suomen historiassa, jolloin suomalaiset laajalti muuttivat tietoyhteiskuntaan. Kymmenen vuotta sitten tietoyhteiskunnan päätehtävänä oli vahvistaa yritysten kilpailukykyä. Tänään tietoyhteiskunnan palvelut tukevat työntekoa, oppimista, asumista, terveyttä ja vapaa-aikaa. Tietoyhteiskunnasta on tullut osa kaikkien kansalaisten elämisen arkea. Suomen tietoyhteiskunnan kehittämisen strateginen viitekehys on ollut Suomen kansallinen tietoyhteiskuntastrategia ja sen toteuttamiseen tähdänneet kärkihankkeet. Näiden avulla ministeriöt ja yritykset ovat luoneet tietoyhteiskuntamme keskeiset rakenteet, joihin kuuluvat erityisesti tietoliikenteen infrastruktuuri, lainsäädäntö ja kansalaisille tarkoitetut verkkopalvelut. Uudenmaan liitolla ei tähän mennessä ole ollut omaa alueellista tietoyhteiskuntastrategiaa, mutta tietoyhteiskunta on otettu huomioon muun muassa maakuntasuunnitelmassa. Uudenmaan tietoyhteiskunnan nopea kehitys on tuonut työpaikkoja ja uusia palveluita erityisesti pääkaupunkiseudulle, jossa sijaitsee yli puolet koko Suomen tietotekniikka-alan työpaikoista. Kaikilla Uudenmaan kunnilla on omia kotisivuja ja verkkopalveluita kehitetään aktiivisesti. Nopeaan kasvuun liittyy myös uhkakuvia. Koordinoimaton kehittäminen tuottaa helposti yhteensopimattomia ja vaikeasti ylläpidettäviä verkkopalveluita, joiden kasvavat ylläpitokustannukset uhkaavat mitätöidä hyödyn tai pysäyttää kehityksen. Standardien ja pelisääntöjen puuttuminen johtaa vähitellen kansalaisten kannalta hankalaan, epäkäytännölliseen toimintaympäristöön, mikä heikentää kansalaisten luottamusta sähköisiä palveluita kohtaan. Myös IT-työpaikkojen alueellisella keskittymisellä on varjopuolensa. Jos kansainvälisen talouden heikkous syvenee pitkäaikaiseksi lamaksi, aiheuttaa se vaikeuksia koko metropolin alueella. Joillakin aloilla Suomi on kansainvälisesti tunnettu huipputeknologian maa. Mutta on alueita, kuten julkisen sektorin palvelut, joilla edustamme korkeintaan keskitasoa. Tietoyhteiskunta vaikuttaa alueellisen kehittämisen kaikkiin osa-alueisiin. Uudenmaan tietoyhteiskuntastrategian tehtävänä on vahvistaa tietoteknologian tuomien hyötyjen ja haittojen arviointimenetelmiä ja kehittää alueellista yhteistyötä muutosten hallintaan. Strategian laadinnassa on rajauduttu toimenpiteisiin, jotka edellyttävät julkisen sektorin toimintaa maakuntatasolla. Uudenmaan tietoyhteiskuntastrategian tavoitteena on kustannustehokkaiden tietojärjestelmäratkaisujen aikaansaaminen vahvistamalla alueellista yhteistyötä sähköisen asioinnin helpottaminen ja palvelujen laajentaminen kehittämällä verkkopalvelujen kattavuutta ja laatua Uudenmaan elinkeinoelämän kilpailukyvyn tehostaminen tukemalla yritysten työmenetelmien kehittämistyötä digitaalisten koulutuspalvelujen tarjoaminen mahdollisimman monelle tukemalla digitaalisten oppimisympäristöjen (sisältöjen ja palvelujen) kehittämistä ja soveltamista paikallisen yhteistyön ja omaehtoisen vaikuttamisen vahvistaminen tukemalla seutukohtaisten tietopalvelujen kehittämistä Uudenmaan tietoteollisuuden integroituminen kansainväliseen talouteen tukemalla alueellista yhteistyötä naapurimaiden avainsektoreilla. Uudenmaan tietoyhteiskunnan kehittäminen edelleen merkitsee verkkopalveluiden monipuolistamista ja integroitumista alueellisesti ja niiden Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta : 7

8 liittämistä kansallisten palveluportaalien osiksi. Pienten palvelutuottajien osalta tämä edellyttää tietojärjestelmien yhteishankintaa ja -käyttöä sekä rakenteellisia muutoksia palvelujen tuotannossa. Tieto- ja viestintäteknologia on myös avainasemassa seutujen ja osallisuuden vahvistamisessa. Tämä tarkoittaa panostamista seutuportaalien kehittämiseen paikallisten voimavarojen tehostamiseksi ja verkottamiseksi. Tietoteknologia on luonteeltaan kansainvälinen. Uudenmaan tietoteollisuuden edustajien kannalta tämä edellyttää valmiuksia verkottua kansainvälisesti ja tehokkaiden kanavien rakentamista kansainvälisille markkinoille pääsyä varten. Suomen hallitus ja ministeriöt ovat keskeisellä tavalla osallistuneet Suomen tietoyhteiskunnan synnyttämiseen. Arjen tietoyhteiskunnassa vastuu kokonaisuuden hallinnasta siirtyy asteittain maakunnille, toimialajärjestöille ja eri alueellisille ja paikallisille toimijoille. VISIO - Uudenmaan tietoyhteiskunta Globaali asema: Maakunta säilyttää johtavan asemansa globaalissa tietoyhteiskunnassa innovatiivisuuden ja korkean osaamisen alueena. Yhteistyö: Maakunnan tietoyhteiskunnan kehittyminen perustuu laajaan eri alojen toimijoiden väliseen pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Laatu: Maakunnan verkkopalvelut ovat joustavia ja kattavia ja ne palvelevat eri kansalais- ja asiakasryhmiä niin maakunnassa kuin muualla Suomessa ja ulkomailla. Avoimuus: Maakunnan verkkopalvelut ovat luotettavia ja tarjoavat yritysten ja yksityishenkilöiden tarvitseman tietosuojan ja pääsyn julkisiin tietolähteisiin. Osallisuus: Maakunta tukee kuntalaisten omaehtoista toimintaa ja seutukohtaista yhteistyötä. Kustannustehokkuus: Maakunnan tietoliikenneyhteydet ovat kattavia ja edullisia. Seuranta: Maakunnan kestävän kehityksen tietoyhteiskuntaa tukee seuranta- ja ennakointijärjestelmä. Strategiset valinnat Strategiset valinnat vision toteuttamiseksi on jaettu kolmeen osakokonaisuuteen: Alueellinen tietojohtaminen Tietojohtamiseen liittyvillä toimenpiteillä varmistetaan, että tietoteknologiaan liittyvät näkökohdat (edut ja riskit) tulevat riittävästi huomioon otetuiksi alueellisia päätöksiä valmisteltaessa. Painopisteitä ovat: teknologian hallinta ja arviointi tietosuojan ja avoimuuden vahvistaminen julkisten tietovarastojen yhteiskäyttö vaikutusten arviointi. Julkisen sektorin palvelut Julkisen sektorin verkkopalveluiden kehittämisessä tavoitteena on verkkopalvelujen kattavuuden ja laadun takaaminen, alueen verkkopalveluiden integroiminen kansalliseen palveluarkkitehtuuriin ja paikallisen toiminnan tukeminen. Toimenpiteet noudattavat julkisen hallinnon sähköisen asioinnin toimintaohjelman suosituksia. kunnallisten palveluprosessien uudistaminen keskeisten asiointipalveluiden kehittäminen seututason yhteistyön tukeminen kansalaisten IT-taitojen vahvistaminen. Työ ja globalisaatio Maakunnan elinkeinojen kansainvälinen kilpailukyky riippuu siitä, miten tehokkaasti eri toiminnot ovat verkottuneet keskenään, miten innovatiivisia ne ovat ja, miten hyvin ne ovat integroituneet kansainvälisen talouteen. Strateginen tavoite on yritysten tieto- ja viestintäteknologian omaksumisen ja soveltamisen helpottaminen osaamisintensiivisten yritysten verkottamiseksi maakunnan tasolla ja kansainvälisesti. 8 : Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta

9 osaamiskeskittymien ja alueen toimijoiden yhteistyön vahvistaminen osaamisintensiivisten yrityspalveluiden kehittäminen maakunnan yritysverkostojen vahvistaminen Itämeren tietoalan yhteistyön kehittäminen alueen osaamisen kansainvälinen markkinointi. Uudenmaan liitto ja tietoyhteiskunta Tietoyhteiskuntastrategia asettaa haasteita myös Uudenmaan liitolle. Tieto- ja viestintäteknologia vaikuttaa mm. työpaikkojen sijoittumiseen ja sitä kautta infrastruktuurin rakentamistarpeisiin ja kaavoitukseen. Tietotekniikan vaikutukset elinkeinopolitiikkaan ja koulutukseen ovat ilmeiset. Eri kehittämistavoitteiden tasapainottamiseksi on tietotekniikkaan liittyvät näkökohdat entistä selkeämmin integroitava eri sektoreiden tai aihepiirien jokapäiväiseen suunnittelutyöhön. Tämä edellyttää sekä suunnittelijoiden osaamisen lisäämistä että uusien osapuolten (mm. järjestelmätoimittajien) ottamista entistä enemmän mukaan suunnitteluprosesseihin. Osa tietoyhteiskuntaan liittyvistä kysymyksistä on luonteeltaan teknisiä ja niiden riittävän monipuolinen käsittely saattaa edellyttää uusien yhteistyöelinten perustamista esitysten valmistelua varten. Tietoyhteiskunta on kehittynyt nopeasti, eikä ole syytä olettaa, että muutosvauhti merkittävästi hidastuisi lähivuosina. Tietoteknologiaan liittyvä ennakointi ja eri (strategian mukaisten) toimenpiteiden vaikutusten arviointi on sen takia keskeinen kehittämistehtävä Uudenmaan liitossa. Tietoyhteiskunnan vision toteuttaminen edellyttää Uudenmaan liitolta: arjen tietoyhteiskunnan näkökohtien huomioiminen aluekehittämisohjelmissa, edunvalvonnassa, kaavoituksessa ja rahoitusanomusten yhteydessä yhteistyön lisääminen paikallisten ja kansallisten toimijoiden kanssa alueellisten verkkopalveluiden laadun varmistamiseksi, palveluiden integroimiseksi kansallisiin verkkopalveluihin ja yhteensopivien järjestelmäratkaisujen toteuttamiseksi seutukohtaisten verkkoympäristöjen tukeminen maakunnassa Uudenmaan tietoyhteiskunnan kehityksen seuranta ja arviointi. Tietoyhteiskunnasta on tullut Uudenmaan asukkaiden arkea. Jotta tietoyhteiskunnasta tulisi hyvä renki eikä huono isäntä, panostaa Uudenmaan liitto tietoyhteiskuntaan liittyvien muutosten hallinnan kehittämiseen eli tietojohtamiseen. Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta : 9

10 3 Johdanto 3.1 Tietoyhteiskunta on täällä Elämme Suomessa toimivassa tietoyhteiskunnassa. Sähköisiä palveluja on saatavilla kaikilla palvelusektoreilla. Tietoyhteiskunta on täällä ja se on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia mutta myös uusia uhkia. Viime vuosina ministeriöt ovat perustaneet palveluportaaleja kansalaisten käyttöön. Uudellamaalla kaikilla kunnilla on omat sivustonsa. Rakentaminen on ollut nopeaa, ehkä liiankin nopeaa, koska monen sivuston tai palvelun kehittäminen on jäänyt keskeneräiseksi tai pysähtynyt. Käytännön kokemukset tietoyhteiskunnasta ovat osoittaneet, että monet vanhat palvelut edellyttävät tarkennusta tietoyhteiskunnassa. Esimerkkejä ovat asiakirjojen julkisuuteen ja tietosuojaan liittyvät kysymykset. Tietoyhteiskunta edellyttää uusien pelisääntöjen luomista. Suomessa ja Uudellamaalla olemme panostaneet koulutusjärjestelmän ja innovatiivisuuden kehittämiseen ja tällä alalla olemme johtavia maailmassa. Panostus on tuottanut tulosta IT-sektorilla, mutta muilla sektoreilla menestys ei ole ollut yhtä hyvä. Suomen palvelusektorin tuottavuus on kansainvälisten vertailujen mukaan edelleen heikko (Pohjola 2003). Tieto- ja viestintäteknologian tehokkaampi soveltaminen talouden perinteisillä aloilla on jatkossa entistä keskeisempi elinkeinopoliittinen tavoite. Tieto- ja viestintäteknologia ei yksin voi ratkaista kehittyvän työvoimapulan ongelmia, mutta työn tuottavuutta parantavana keinona sillä on keskeinen merkitys. Panostaminen osaamiseen on tulevaisuudessakin keskeinen tehtävä Uudenmaan ja koko Suomen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Mutta kansainvälisestä huippuosaamisesta on myös kansainvälistä kysyntää ja jotta hyvinvointimme hyötyisi huippuosaamisesta, on Uudenmaan elinympäristöä kehitettävä niin, että huippuosaamisen yritykset ja asiantuntijat haluavat toimia ja asua täällä. Tämä asettaa korkeat vaatimukset mm. rakentamiselle ja aluesuunnittelulle. Eläminen tietoyhteiskunnan arjessa on tuonut esille uuden ja ehkä odottamattomankin haasteen: tietoyhteiskunnan toimintahäiriöt. Kun jonkun palvelualan uudet keskitetyt palvelimet syystä tai toisesta eivät toimi, lamauttaa se suuren osan sen alan toiminnasta. Myös rikollisuutta ja tahallista väärinkäyttöä on odotettavissa niin kauan kuin varatoimenpiteet ja tietosuoja ovat puutteellisia. Tietoyhteiskunta on lisännyt riippuvaisuuttamme teknologiasta. Tietoyhteiskunnan käytännön toimivuus ja palvelujen laatu on edellytys sille, että siihen kohdistuvat odotukset toteutuvat. Tietoyhteiskunta yhdistää ja jakaa. Kehittyvät seutuverkostot luovat alueellista identiteettiä, lisäävät vuorovaikutusta ja luovat paikallisia palveluita. Alueellinen ja paikallinen yhteistyö on seutukuntien tärkeimpiä voimavaroja. Sellaiset seutukunnat, yritykset, virkamiehet tai kuntalaiset jotka eivät kykene valjastamaan tietoyhteiskuntaa omaan käyttöönsä, ovat vaarassa syrjäytyä ja menettää tärkeimpiä voimavarojaan. Yhteistyö tietoyhteiskunnan ottamiseksi kaikkien Uudenmaan asukkaiden käyttöön on viime kädessä kaikkein keskeisin tavoite. 3.2 Tietoyhteiskunta, kestävä kehitys ja arki Euroopan tietoyhteiskunta sai keskeisen aseman Euroopan kehityksessä vuonna Silloin Euroopan unionin komissio etsi uuden strategian Euroopan kilpailukyvyn tehostamiseksi ja valitsi tähän tehtävään eurooppalaisen osaamisen tietotekniikan alalla. Nyt, yhdeksän vuotta myöhemmin, elämme tietoyhteiskunnassa Tietoyhteiskunta aikuistuu Kuluneen vuosikymmenen aikana on tietoyhteiskunnan sisältö laajentunut ja monipuolistunut. Tietoyhteiskunta on kaikkialla ja vaikuttaa jokaisen Suomessa asuvan henkilön arkielämään tavalla tai toisella. Tietoyhteiskunnan kehityksessä on ollut vaiheita, joihin liittyvät omat tavoitteensa 10 : Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta

11 ja haasteensa. Näitä, osittain päällekkäisiä, kehitysvaiheita on nähty niin julkisessa keskustelussa, Suomessa kuin Euroopan unionin strategioissa. Ne edustavat eri painotuksia tai näkökulmia tietoyhteiskuntaan. Karkealla tasolla niitä voi kuvata seuraavasti: Tietoyhteiskunta Information Society Tieto- ja viestintäyhteiskunta ICT, Information and Communication Technologies Tietoyhteiskuntakeskustelun alussa pohdittiin tiedon ja tietoyhteiskunnan olemusta. Tavoitteeksi asetettiin tekniikan tuoma kilpailukyky ja tehokkuus. Kännyköiden ja Internetin voimakas kasvu erotti viestintäjärjestelmät omaksi teemaksi. Suomi menestyi erityisen hyvin tuottajana mutta heräsi myös tietoisuus siitä että pelkkä IT-alan tuotanto oli vain väliaikainen strategia. Tarvitaan jatkuvaa innovaatiotoimintaa. Todettiin myös, että tieto- ja viestintäteknologia nopeuttaa verkottumista ja kanssakäymistä, mutta saattaa myös eristää tai syrjäyttää niitä, joilla ei ole edellytyksiä käyttää uusia viestintävälineitä. Yhteiskunnan digitaalinen kahtiajako nousi yhdeksi tietoyhteiskunnan keskeiseksi uhkatekijäksi. Tietotaitoyhteiskunta (myös osaamistietoyhteiskunta) Knowledge-based Society Kestävän kehityksen tietoyhteiskunta Sustainable Information Society Osaaminen, erityisesti huippuosaaminen, on yritysten kriittisin voimavara. Yhteiskunta tai alue, joka osaa tuottaa uutta osaamista, osaa soveltaa sitä tuotteissaan ja toimintatavoissaan ja pystyy vielä tuottamaan uusia osaajia, on aina kilpailussa edellä. Sen yrityksillä on aina pääsy kansainvälisille markkinoille. Yritys, joka ei panosta osaamisen kehittämiseen tai sen soveltamiseen, ei menesty pitkään. Suomen innovaatiojärjestelmien kehittäminen on keskeinen kansallinen tavoite. Kulutuksen lisääntyminen ja yhä korkeammat vaatimukset osaamisen ja tuottavuuden osalta ovat herättäneet keskustelua kasvun rajoista. Kestävän tietoyhteiskunnan tavoite on tietotekniikan hyväksikäyttö luonnon ja inhimillisten resurssien tasapainottamiseksi. On tarve seurata tietoyhteiskunnan etenemistä ja arvioida kriittisemmin sen vaikutusta hyvinvointiin. Aluesuunnittelussa tietoyhteiskunnasta muodostuu väline kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta : 11

12 Tietoyhteiskunta Kilpailukyky Kuvio 1: Tietoyhteiskunnan kehitysvaiheet Tietotyö Suomen kansallinen tietoyhteiskuntastrategia on tähdännyt kansallisen kilpailukyvyn nostamiseen ja on panostanut tietotaitoyhteiskuntaan liittyvien strategioiden ja toimenpiteiden toteuttamiseen. Tämä panostus on onnistunut erinomaisesti ja Suomea pidetään kansainvälisesti korkean teknologian johtavien maiden edustajana. Tämän strategian haasteena on kilpailu resursseista, joilla uutta osaamista tuotetaan, erityisesti kilpailu inhimillisestä pääomasta. Tietotaitoyhteiskunta on tuonut työpaikkoja Suomeen. Informaatioammattien kasvu oli nopein 80-luvulla. Kuten kuvio 2 osoittaa oli niiden osuus kaikista työllisistä 90-luvun viimeisinä vuosina tasoittunut 45 %:n tasolle, joka on kansainvälisesti korkea. 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 Tietoyhteiskunta muotoutumassa Tavoitteet ja strategiat eeuropeohjelmat Soveltaminen Kestävän kehityksen tietoyhteiskunta Tasapaino Tietotaitoyhteiskunta Kehitysmalli Innovatiivisuus Oppivat seutukunnat Avainsovellukset Teknologia, tietotyö, tieto- ja viestintäteknologia ,5 35,6 40,8 43,3 44,0 43,8 42,4 44,7 45,5 45,5 45, Kuvio 2: Informaatioammattien osuus kaikista työllisistä % Lähde: Tilastokeskus 2002 Kansainvälisestikin yleinen ilmiö on, että tietoteknologian työpaikat syntyvät lähelle tiedon lähteitä, maantieteellisesti lähelle korkeakouluja, oppilaitoksia tai muita osaamisen lähteitä. Uudellamaalla on 19 korkeakoulua. 39,9 % Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoista opiskelee pääkaupunkiseudulla. Tietoyhteiskunta lyhentää maantieteellistä etäisyyttä, mutta yritysten kasvu ja kansainvälistymispyrkimykset suosivat keskittymistä helpommin saavuttaakseen resursseja ja joustavampia toimintaympäristöjä (Sassen 1999). Tämä selittää sen, miksi Uudellamaalla on valtaosa Suomen informaatioalan työpaikoista. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2001 oli 52,4 % Suomen informaatioalan työpaikoista Uudellamaalla ja jopa 49,1 % sijoittui pääkaupunkiseudulle (Helsinki, Espoo, Vantaa, ja Kauniainen). Suomen informaatiosektori on ainutlaatuisen voimakkaasti keskittynyt. Jos IT-alan buumin jälkeinen alavire kansainvälisessä taloudessa kestää kauan, vaikuttaa se pääkaupunkiseutuun erityisen voimakkaasti. OECD on kiinnittänyt huomiota tähän riskiin ja suosittelee IT-sektorin hajauttamista tasaisemmin koko Suomeen. Kansainvälisen IT-alan nopea kasvu ja vielä nopeampi alamäki vuoden 2000 jälkeen on herättänyt epävarmuutta tietoyhteiskunnan tulevaisuuden näkymistä. Toteutuvatko tietoyhteiskunnan lupaukset? Onko korkean tuottavuuden yhteiskunta ns uusi talous todellisuutta vai eikö? Miksi kansainvälistä tietokonerikollisuutta ei saada kuriin? Miksi tietosuojan ja julkisuuden periaatteita ei voida nopeammin ja selkeämmin toteuttaa koko yhteiskunnassa? Sitä mukaa kuin tieto- ja viestintäteknologia on yhä keskeisempi väline palvelutuotannossa, sitä riippuvaisempi arkielämä on teknologian toimivuudesta ja luotettavuudesta. Johtopäätöksenä tästä tarvitaan ponnisteluja teknologian parempaan hallintaan. Suomalaiset ovat hakeneet työpaikkoja tietoyhteiskunnasta, mutta he ovat myös ottaneet tietoja viestintätekniikan tehokkaasti käyttöönsä henkilökohtaisessa elämässään. Kuvio 3 osoittaa, 12 : Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta

13 että matkapuhelimien käyttö oli saavuttanut noin 90 % kaikista kotitalouksista koko Suomessa jo vuonna Pääkaupunkiseutu Muu Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa Kuvio 3: Matkapuhelin alueittain elokuussa 2002, % kotitalouksista. Lähde: Tilastokeskus 2002 Alueellisia eroja matkapuhelinten käytössä ei enää ole selvästi näkyvissä. Myös eri ikäryhmien väliset erot ovat pienentyneet. Voidaan väittää 1, että suomalaisten muutto tietoyhteiskuntaan on tapahtunut viime kuuden vuoden aikana. Seurauksena tästä elämme tietoyhteiskunnan uutta vaihetta: tietoyhteiskunnan arjen aikaa. Arjen tietoyhteiskunta on hyvä, jos se on kansalaisten hyvä palvelija helpottaen arkipäiväisten tehtävien suorittamista. Arjen tietoyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ovat vaatimukset sähköisten palveluiden laadusta, luotettavuudesta ja niiden kattavuudesta. % Samalla on noussut uusia uhkia tietoyhteiskunnan kehittymiselle. Niiden joukossa Suomen ja koko Euroopan väestön ikäkehitys on keskeisimpiä. Väestön ikääntyminen vaikeuttaa koulutetun työvoiman saantia yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Koska työvoimapula lisääntyy myös Euroopan muissa maissa (joissakin vielä voimakkaammin kuin Suomessa) voimistuu myös riski, että Suomen tietoyhteiskunta menettää keskeisen voimavaransa ulkomaille, korkeamman tulotason ja pienemmän verotuksen maihin. Suomen tietoyhteiskunnan rakentamisen ensimmäinen vaihe nosti suomalaista osaamista kansainväliselle huipulle. Suomi on kuitenkin kansainvälisesti pieni maa ja edessämme on riski, että parhaat saavutukset sulautetaan kansainväliseen talouteen ilman, että suomalainen yhteiskunta ehtii hyötyä laajemmin kehityksen taloudellisista hyödyistä. Suomen tietoyhteiskunnan toisen vaiheen, arjen tietoyhteiskunnan, tavoitteisiin on sen takia asetettava tieto- ja viestintäteknologian valjastaminen suomalaisen elinympäristön kohottamiseen: sähköisten palvelujen laatutason nostaminen luottamuksen lisääminen sähköisiin palveluihin sähköisten koulutuspalvelujen ulottaminen mahdollisimman monelle tietoyhteiskunnasta aiheutuvan syrjäytymisen vähentäminen (ns. Digital divide ) osallisuuden ja paikallisten voimavarojen voimistaminen alueellinen yhteistyö tietoyhteiskunnan voimavarojen hallinnan ja kehittämisen edistämiseksi. Nämä tavoitteet eivät koske vain Uuttamaata vaan koko Suomen yhteiskunnan rakentamista. Uusimaa on kuitenkin metropolialueena erilainen. Se on Suomen tiheimmin asuttu alue, sillä on suurin osa tietoalan yrityksistä ja tietotyövoimasta ja sillä on maan monipuolisimmat kansainväliset kontaktit. Kaikilla toimialoilla kehitetään suomalaista tietoyhteiskuntaa kansainvälisellä ammattitaidolla ja asiantuntemuksella. 1 A Great Migration to the Information Society, Patterns of ICT diffusion in Finland , Tilastokeskus Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta : 13

14 4 Tietoyhteiskunta ja aluekehittäminen 4.1 Tietoyhteiskunnan strategiat Vaikka tietoyhteiskunta on jossain mielessä aina ollut olemassa, Euroopan unionilla on kuitenkin ollut keskeinen asema Euroopan tietoyhteiskunnan syntymisessä tietoisena ja suunnitelmallisena kehittämisprosessina. Avaus tälle prosessille oli komission julkaisu Kasvu, kilpailukyky ja työllisyys vuodelta 1994, jossa Euroopan kansainvälisen kilpailukyvyn keskeisenä tekijänä nähtiin tietotekniikan kehittäminen ja sen soveltaminen. Jäsenvaltiot ovat täsmentäneet yhteisön tavoitteita laatimalla kansallisia tietoyhteiskuntastrategioita. Viime vuosina ovat Euroopassa yleistyneet myös alue- ja kuntakohtaiset tietoyhteiskuntastrategiat. Suomessa lähes kaikki maakuntaliitot ovat laatineet omia tietoyhteiskuntastrategioitaan. Uudeltamaalta tällainen suunnitelma on puuttunut mm. siitä syystä että maakunnan tietoyhteiskuntaan liittyvät kehittämistavoitteet ovat sisältyneet maakunnan muihin kehittämissuunnitelmiin. Uudenmaan tietoteollisuuden kasvulle ovat kansalliset ohjelmat ja muut alueelliset strategiat ja rahoitusohjelmat tarjonneet tukea. Paremman kokonaisnäkemyksen ja koordinoinnin aikaansaamiseksi on kuitenkin syytä koota erityisesti julkisen sektorin tavoitteet. Uudenmaan tietoyhteiskuntastrategian taustalla on joukko kansallisia ja ylikansallisia strategioita sekä jo toteutettuja palveluita. Euroopan unionin tietoyhteiskuntastrategiat (erit. eeurope 2002 ja 2005 tietoyhteiskunta kaikille) Suomen kansallinen tietoyhteiskuntastrategia (2001) Ns. kärkihankkeet ja kansalaisten palveluportaalit Uudenmaan maakuntasuunnitelma (2002) Uudenmaan aluekehityssopimus (2003) Seuraavassa käsitellään lyhyesti näiden pääkohdat ja liittymät Uudenmaan tietoyhteiskuntastrategiaan eeurope-ohjelmien painopisteet Euroopan unioni on priorisoinut joukon kehittämiskohteita ja asettanut konkreettiset kehittämistavoitteet jäsenmaille. eeurope ohjelma sisältää myös joukon tilastollisia mittareita, joiden avulla ohjelmakauden lopussa arvioidaan jäsenmaiden toteuttamisen tasoa. Kehittämiskohteet ovat: Palvelut, sovellukset ja sisältötuotanto modernit julkiset verkkopalvelut ehallinto eoppimispalvelut eterveyspalvelut dynaaminen sähköisen kaupan ympäristö Toimintaympäristö edulliset laajakaistayhteydet laajasti käytössä turvallinen tietoinfrastruktuuri eeurope 2005-ohjelman toteuttamiseksi komissio esittää kolmea toimenpidetasoa. Poliittinen päätöksenteko, lähinnä lainsäädännön harmonisointia ja aluekehitystyötä Hyvien käytäntöjen ja kokemusten vaihtaminen Benchmarking, suunnitelmien toteuttamisen ja niiden vaikutusten arvioimiseksi Suomen kansallinen visio tietoyhteiskunnasta Suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämisen päämääränä on lisätä hyvinvointia sekä tarjota työtä ja toimeentuloa tarjota tasapuolisia mahdollisuuksia tiedon hankinnassa ja hallinnassa sekä osaamisen kehittämisessä parantaa yrittämisen edellytyksiä, toiminnan kilpailukykyä ja työelämän laatua lisätä kaikkien ihmisten vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan mahdollisuuksia vahvistaa demokratiaa ja kansalaisten yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia 14 : Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.

Lisätiedot

Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut -seminaari

Oppijan verkkopalvelut -seminaari Oppijan verkkopalvelut -seminaari Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Finlandiatalo 9.12.2013 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta

Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta 2017-2021 23.3.2017 Digikuntakokeilun tukiryhmä Marjukka Saarijärvi Julkisen hallinnon ICT-osasto Digitalisaatio ja julkinen hallinto strateginen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Kaupungin johdon strategiaseminaari 15.8.2017 1 Seminaarin tavoitteet & tehtävänannot Seminaarin päätavoite oli ennen kaikkea strategian punaisen langan kirkastaminen. Lisäksi

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma)

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot