Uudenmaan liiton julkaisuja A Uudenmaan liitto. Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta. Uudenmaan tietoyhteiskunnan kehittämisstrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudenmaan liiton julkaisuja A 13-2004. Uudenmaan liitto. Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta. Uudenmaan tietoyhteiskunnan kehittämisstrategia"

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja A Uudenmaan liitto Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta Uudenmaan tietoyhteiskunnan kehittämisstrategia

2 Uudenmaan liiton julkaisuja A Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta Uudenmaan tietoyhteiskunnan kehittämisstrategia ARJEN TIETOYHTEISKUNTA Tervetuloa! Julkisen ja yksityisen sektorin hankkeet Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Euroopan unionin tietoyhteiskuntastrategia Olemme siirtyneet tietointensiivisen liiketoiminnan toiseen aaltoon, jossa fokusoituminen yksin teknologiseen kehittämiseen ja teknologisiin innovaatioihin ei riitä tuottamaan riittävää kilpailukykyä. Teknologisten ja taloudellisten innovaatioiden lisäksi tarvitaan nyt sosiaalista ja organisatorista innovaatiota. Lähde: Pirjo Ståhle 2001 Uudenmaan liitto 2004 Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta : 1

3 Uudenmaan liiton julkaisuja A ISBN X ISSN X (sid.) ISBN ISSN X (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuvat: Tuula Palaste-Eerola Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto: Arja-Leena Berg Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) : Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta

4 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Tekijä(t) Uudenmaan liitto Nimeke Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta Uudenmaan tietoyhteiskunnan kehittämisstrategia Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja A Sarjanumero Sivuja ISBN Kieli, koko teos Tiivistelmä Tietoyhteiskuntastrategia Tietoyhteiskuntastrategian tehtävä on tukea maakuntasuunnitelman toteutumista. Tieto- ja viestintäteknologian kehittyminen vaikuttaa laajasti koko yhteiskuntaan ja kaikkien kansalaisten niin arki- kuin työelämään. Strategia pyrkii vastaamaan erityisesti kolmeen haasteeseen. Ensimmäinen on yhä keskeisempi tarve osata ennakoida, arvioida ja soveltaa uutta teknologiaa kestävän kehityksen tueksi. Oman haasteensa muodostaa julkisen sektorin palveluiden uudistaminen kustannustehokkaammiksi ja kuntalaisten kannalta helppokäyttöisemmiksi. Kolmas haaste on informaatioteknologian ja siihen liittyvän osaamisen soveltaminen Uudenmaan elinkeinoelämään kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Nämä kehittämiskohteet edustavat tietoyhteiskuntastrategian kolmea painopistettä: Alueellinen tietojohtaminen Tietojohtamiseen liittyvillä toimenpiteillä varmistetaan, että tietoteknologiaan liittyvät näkökohdat (edut/riskit) tulevat riittävästi huomioonotetuiksi alueellisia päätöksiä valmisteltaessa. Painopisteitä ovat: teknologian hallinta ja arviointi; tietosuojan ja avoimuuden vahvistaminen; julkisten tietovarastojen yhteiskäyttö ja vaikutusten arviointi. Julkisen sektorin palvelut Julkisen sektorin verkkopalveluiden kehittämisessä tavoitteena on verkkopalvelujen kattavuuden ja laadun takaaminen, alueen verkkopalveluiden integroiminen kansalliseen palveluarkkitehtuuriin ja paikallisen toiminnan tukeminen. Toimenpiteet noudattavat julkisen hallinnon sähköisen asioinnin toimintaohjelman suosituksia. Painopisteitä ovat: kunnallisten palveluprosessien uudistaminen; keskeisten asiointipalveluiden kehittäminen; seututason yhteistyön tukeminen ja kansalaisten IT-taitojen vahvistaminen. Työ ja globalisaatio Maakunnan elinkeinojen kansainvälinen kilpailukyky riippuu siitä, miten tehokkaasti eri toiminnot ovat verkottuneet keskenään, miten innovatiivisia ne ovat ja siitä, miten hyvin ne ovat integroituneet kansainväliseen talouteen. Strateginen tavoite on yritysten tieto- ja viestintäteknologian omaksumisen ja soveltamisen helpottaminen osaamisintensiivisten yritysten verkottamiseksi maakunnan tasolla ja kansainvälisesti. Painopisteitä ovat: osaamiskeskittymien ja alueen toimijoiden yhteistyön vahvistaminen; osaamisintensiivisten yrityspalveluiden kehittäminen; maakunnan yritysverkostojen vahvistaminen; Itämeren tietoalan yhteistyön kehittäminen; alueen osaamisen kansainvälinen markkinointi. Uudenmaan liitto ja tietoyhteiskunta Liitto panostaa omien sähköisten palvelujen kehittämiseen jatkamalla jo aikaisemmin aloitetun sähköisen asiakirjahallinnon kehittämistyötä, lisäämällä vuorovaikutteisuutta suunnittelutehtävissä ja tarjoamalla tukea alueellisille yhteistyöryhmille. Raportin laatija Jan-Henrik Johansson Avainsanat (asiasanat) Aluesuunnittelu, strategia, tietoyhteiskunta Julkaisuaika Liitteitä X (sid.), (PDF) X suomi ISSN Yhteenveto Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme: Julkaisu on käännetty ruotsiksi (Nyland - Vardagens informationssamhälle, Utvecklingsstrategi för Nylands informationssamhälle, Nylands förbunds publikationer A ). Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta : 3

5 Esipuhe Uusimaa on Suomen ja koko Euroopan unionin tietoyhteiskunnan kehittämisen pioneerialueita. Kehitysedellytykset tälle työlle tulevat tutkimus- ja kehitystyön vahvasta osuudesta. Täällä T&K -työntekijöiden osuus työvoimasta on lähes neljä prosenttia, kun unionin alueiden keskiarvo on noin puolessatoista prosentissa. Vuosien mittaan ovat sisällölliset painotukset muuttuneet. Tietoyhteiskunnan palvelut suunnataan yhä enemmän hallinnon ja organisaatioiden sijasta kansalaisille. Siksi puhumme arjen tietoyhteiskunnasta, joka tukee työntekoa, oppimista, asumista, terveyttä ja vapaa-aikaa. Valmisteltaessa maakunnallista tietoyhteiskuntastrategiaa voidaan lähtökohtina pitää Euroopan unionin strategialinjauksia, jotka ensimmäisen kerran kirjattiin runsaat kymmenen vuotta sitten ns. Bangemanin raportissa. Sen pohjalta on edetty kansalliseen ohjelmointiin ja kehittämistyöhön. Liittämällä nyt tietoyhteiskunnan kehittämistehtävä osaksi maakunnallisen aluekehitysviranomaisen toimintaa päästään lähemmäksi käyttäjän tarpeita ja voidaan hyödyntää osaamista, yhteistyöverkostoja ja muita resursseja, joita Uudenmaan liitolla on käytettävissään. Uudenmaan tietoyhteiskuntastrategian valmistelussa ovat yhteistyökumppaneina olleet Uudenmaan TE-keskus, osaamiskeskusosakeyhtiö Culminatum ja PKT-säätiö. Ryhmän puheenjohtajana on toiminut johtaja Pentti Tuovinen ja strategia-asiakirjan on laatinut erityisasiantuntija Jan-Henrik Johansson, molemmat Uudenmaan liitosta. Uudenmaan liitto jatkaa maakunnan tietoyhteiskunnan kehittämistä käsillä olevan strategian pohjalta. Kuitenkin, tärkeämpänä kuin omaa panostamme pidämme maakunnan muiden toimijoiden ja päättäjien mukaan tulemista omine henkisine ja aineellisine voimavaroineen. Tervetuloa arjen tietoyhteiskunnan rakentajiksi! Helsingissä Aimo Lempinen Maakuntajohtaja Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta : 5

6 Sisällys 1 Esipuhe 5 2 Yhteenveto 7 3 Johdanto Tietoyhteiskunta on täällä Tietoyhteiskunta, kestävä kehitys ja arki Tietoyhteiskunta aikuistuu Tietotyö 12 4 Tietoyhteiskunta ja aluekehittäminen Tietoyhteiskunnan strategiat eeurope-ohjelmien painopisteet Suomen kansallinen visio tietoyhteiskunnasta Kansalliset palveluportaalit Maakunnan strategiat Maantiede ja tietoyhteiskunta Uudenmaan kunnat tietoyhteiskunnassa Arvio nykytilanteesta Visio: Uusimaa on arjen tietoyhteiskunta Vaikutusten arviointi ja ennakointi 22 5 Tietoyhteiskuntaa kehittämässä Tietojohtaminen Teknologian hallinnan ja arvioinnin yhteistyö Tietoturvan vahvistaminen Perusrekistereiden parempi hyödyntäminen verkkopalveluissa Itämeren piirin tietoyhteiskunta Julkiset palvelut Kunnallinen palvelutuotanto Hyvinvointipalvelujen saumaton palveluketju Seutukunnat tietoyhteiskunnassa Kansalaisen IT-taidot Tietoyhteiskunnan seuranta ja vaikutusten arviointi Työ ja kansainvälistyminen Osaamiskeskittymien vahvistaminen Logistiikka Digitaaliset oppimispalvelut Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut Resurssiverkostot Verkkokauppa 33 6 Uudenmaan liitto ja tietojohtaminen Uudenmaan liiton sisäiset kehittämistavoitteet Lähiajan tehtävät 35 7 Liitteet Strategian kehittämisprosessi Linkkilista Lähdeluettelo 45 6 : Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta

7 2 Yhteenveto Arjen tietoyhteiskunta Suomen tietoyhteiskunnassa on viime vuosina ollut voimakas kehitysvaihe. Suomen tilastokeskuksen mukaan vuodet ovat olleet se vaihe Suomen historiassa, jolloin suomalaiset laajalti muuttivat tietoyhteiskuntaan. Kymmenen vuotta sitten tietoyhteiskunnan päätehtävänä oli vahvistaa yritysten kilpailukykyä. Tänään tietoyhteiskunnan palvelut tukevat työntekoa, oppimista, asumista, terveyttä ja vapaa-aikaa. Tietoyhteiskunnasta on tullut osa kaikkien kansalaisten elämisen arkea. Suomen tietoyhteiskunnan kehittämisen strateginen viitekehys on ollut Suomen kansallinen tietoyhteiskuntastrategia ja sen toteuttamiseen tähdänneet kärkihankkeet. Näiden avulla ministeriöt ja yritykset ovat luoneet tietoyhteiskuntamme keskeiset rakenteet, joihin kuuluvat erityisesti tietoliikenteen infrastruktuuri, lainsäädäntö ja kansalaisille tarkoitetut verkkopalvelut. Uudenmaan liitolla ei tähän mennessä ole ollut omaa alueellista tietoyhteiskuntastrategiaa, mutta tietoyhteiskunta on otettu huomioon muun muassa maakuntasuunnitelmassa. Uudenmaan tietoyhteiskunnan nopea kehitys on tuonut työpaikkoja ja uusia palveluita erityisesti pääkaupunkiseudulle, jossa sijaitsee yli puolet koko Suomen tietotekniikka-alan työpaikoista. Kaikilla Uudenmaan kunnilla on omia kotisivuja ja verkkopalveluita kehitetään aktiivisesti. Nopeaan kasvuun liittyy myös uhkakuvia. Koordinoimaton kehittäminen tuottaa helposti yhteensopimattomia ja vaikeasti ylläpidettäviä verkkopalveluita, joiden kasvavat ylläpitokustannukset uhkaavat mitätöidä hyödyn tai pysäyttää kehityksen. Standardien ja pelisääntöjen puuttuminen johtaa vähitellen kansalaisten kannalta hankalaan, epäkäytännölliseen toimintaympäristöön, mikä heikentää kansalaisten luottamusta sähköisiä palveluita kohtaan. Myös IT-työpaikkojen alueellisella keskittymisellä on varjopuolensa. Jos kansainvälisen talouden heikkous syvenee pitkäaikaiseksi lamaksi, aiheuttaa se vaikeuksia koko metropolin alueella. Joillakin aloilla Suomi on kansainvälisesti tunnettu huipputeknologian maa. Mutta on alueita, kuten julkisen sektorin palvelut, joilla edustamme korkeintaan keskitasoa. Tietoyhteiskunta vaikuttaa alueellisen kehittämisen kaikkiin osa-alueisiin. Uudenmaan tietoyhteiskuntastrategian tehtävänä on vahvistaa tietoteknologian tuomien hyötyjen ja haittojen arviointimenetelmiä ja kehittää alueellista yhteistyötä muutosten hallintaan. Strategian laadinnassa on rajauduttu toimenpiteisiin, jotka edellyttävät julkisen sektorin toimintaa maakuntatasolla. Uudenmaan tietoyhteiskuntastrategian tavoitteena on kustannustehokkaiden tietojärjestelmäratkaisujen aikaansaaminen vahvistamalla alueellista yhteistyötä sähköisen asioinnin helpottaminen ja palvelujen laajentaminen kehittämällä verkkopalvelujen kattavuutta ja laatua Uudenmaan elinkeinoelämän kilpailukyvyn tehostaminen tukemalla yritysten työmenetelmien kehittämistyötä digitaalisten koulutuspalvelujen tarjoaminen mahdollisimman monelle tukemalla digitaalisten oppimisympäristöjen (sisältöjen ja palvelujen) kehittämistä ja soveltamista paikallisen yhteistyön ja omaehtoisen vaikuttamisen vahvistaminen tukemalla seutukohtaisten tietopalvelujen kehittämistä Uudenmaan tietoteollisuuden integroituminen kansainväliseen talouteen tukemalla alueellista yhteistyötä naapurimaiden avainsektoreilla. Uudenmaan tietoyhteiskunnan kehittäminen edelleen merkitsee verkkopalveluiden monipuolistamista ja integroitumista alueellisesti ja niiden Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta : 7

8 liittämistä kansallisten palveluportaalien osiksi. Pienten palvelutuottajien osalta tämä edellyttää tietojärjestelmien yhteishankintaa ja -käyttöä sekä rakenteellisia muutoksia palvelujen tuotannossa. Tieto- ja viestintäteknologia on myös avainasemassa seutujen ja osallisuuden vahvistamisessa. Tämä tarkoittaa panostamista seutuportaalien kehittämiseen paikallisten voimavarojen tehostamiseksi ja verkottamiseksi. Tietoteknologia on luonteeltaan kansainvälinen. Uudenmaan tietoteollisuuden edustajien kannalta tämä edellyttää valmiuksia verkottua kansainvälisesti ja tehokkaiden kanavien rakentamista kansainvälisille markkinoille pääsyä varten. Suomen hallitus ja ministeriöt ovat keskeisellä tavalla osallistuneet Suomen tietoyhteiskunnan synnyttämiseen. Arjen tietoyhteiskunnassa vastuu kokonaisuuden hallinnasta siirtyy asteittain maakunnille, toimialajärjestöille ja eri alueellisille ja paikallisille toimijoille. VISIO - Uudenmaan tietoyhteiskunta Globaali asema: Maakunta säilyttää johtavan asemansa globaalissa tietoyhteiskunnassa innovatiivisuuden ja korkean osaamisen alueena. Yhteistyö: Maakunnan tietoyhteiskunnan kehittyminen perustuu laajaan eri alojen toimijoiden väliseen pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Laatu: Maakunnan verkkopalvelut ovat joustavia ja kattavia ja ne palvelevat eri kansalais- ja asiakasryhmiä niin maakunnassa kuin muualla Suomessa ja ulkomailla. Avoimuus: Maakunnan verkkopalvelut ovat luotettavia ja tarjoavat yritysten ja yksityishenkilöiden tarvitseman tietosuojan ja pääsyn julkisiin tietolähteisiin. Osallisuus: Maakunta tukee kuntalaisten omaehtoista toimintaa ja seutukohtaista yhteistyötä. Kustannustehokkuus: Maakunnan tietoliikenneyhteydet ovat kattavia ja edullisia. Seuranta: Maakunnan kestävän kehityksen tietoyhteiskuntaa tukee seuranta- ja ennakointijärjestelmä. Strategiset valinnat Strategiset valinnat vision toteuttamiseksi on jaettu kolmeen osakokonaisuuteen: Alueellinen tietojohtaminen Tietojohtamiseen liittyvillä toimenpiteillä varmistetaan, että tietoteknologiaan liittyvät näkökohdat (edut ja riskit) tulevat riittävästi huomioon otetuiksi alueellisia päätöksiä valmisteltaessa. Painopisteitä ovat: teknologian hallinta ja arviointi tietosuojan ja avoimuuden vahvistaminen julkisten tietovarastojen yhteiskäyttö vaikutusten arviointi. Julkisen sektorin palvelut Julkisen sektorin verkkopalveluiden kehittämisessä tavoitteena on verkkopalvelujen kattavuuden ja laadun takaaminen, alueen verkkopalveluiden integroiminen kansalliseen palveluarkkitehtuuriin ja paikallisen toiminnan tukeminen. Toimenpiteet noudattavat julkisen hallinnon sähköisen asioinnin toimintaohjelman suosituksia. kunnallisten palveluprosessien uudistaminen keskeisten asiointipalveluiden kehittäminen seututason yhteistyön tukeminen kansalaisten IT-taitojen vahvistaminen. Työ ja globalisaatio Maakunnan elinkeinojen kansainvälinen kilpailukyky riippuu siitä, miten tehokkaasti eri toiminnot ovat verkottuneet keskenään, miten innovatiivisia ne ovat ja, miten hyvin ne ovat integroituneet kansainvälisen talouteen. Strateginen tavoite on yritysten tieto- ja viestintäteknologian omaksumisen ja soveltamisen helpottaminen osaamisintensiivisten yritysten verkottamiseksi maakunnan tasolla ja kansainvälisesti. 8 : Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta

9 osaamiskeskittymien ja alueen toimijoiden yhteistyön vahvistaminen osaamisintensiivisten yrityspalveluiden kehittäminen maakunnan yritysverkostojen vahvistaminen Itämeren tietoalan yhteistyön kehittäminen alueen osaamisen kansainvälinen markkinointi. Uudenmaan liitto ja tietoyhteiskunta Tietoyhteiskuntastrategia asettaa haasteita myös Uudenmaan liitolle. Tieto- ja viestintäteknologia vaikuttaa mm. työpaikkojen sijoittumiseen ja sitä kautta infrastruktuurin rakentamistarpeisiin ja kaavoitukseen. Tietotekniikan vaikutukset elinkeinopolitiikkaan ja koulutukseen ovat ilmeiset. Eri kehittämistavoitteiden tasapainottamiseksi on tietotekniikkaan liittyvät näkökohdat entistä selkeämmin integroitava eri sektoreiden tai aihepiirien jokapäiväiseen suunnittelutyöhön. Tämä edellyttää sekä suunnittelijoiden osaamisen lisäämistä että uusien osapuolten (mm. järjestelmätoimittajien) ottamista entistä enemmän mukaan suunnitteluprosesseihin. Osa tietoyhteiskuntaan liittyvistä kysymyksistä on luonteeltaan teknisiä ja niiden riittävän monipuolinen käsittely saattaa edellyttää uusien yhteistyöelinten perustamista esitysten valmistelua varten. Tietoyhteiskunta on kehittynyt nopeasti, eikä ole syytä olettaa, että muutosvauhti merkittävästi hidastuisi lähivuosina. Tietoteknologiaan liittyvä ennakointi ja eri (strategian mukaisten) toimenpiteiden vaikutusten arviointi on sen takia keskeinen kehittämistehtävä Uudenmaan liitossa. Tietoyhteiskunnan vision toteuttaminen edellyttää Uudenmaan liitolta: arjen tietoyhteiskunnan näkökohtien huomioiminen aluekehittämisohjelmissa, edunvalvonnassa, kaavoituksessa ja rahoitusanomusten yhteydessä yhteistyön lisääminen paikallisten ja kansallisten toimijoiden kanssa alueellisten verkkopalveluiden laadun varmistamiseksi, palveluiden integroimiseksi kansallisiin verkkopalveluihin ja yhteensopivien järjestelmäratkaisujen toteuttamiseksi seutukohtaisten verkkoympäristöjen tukeminen maakunnassa Uudenmaan tietoyhteiskunnan kehityksen seuranta ja arviointi. Tietoyhteiskunnasta on tullut Uudenmaan asukkaiden arkea. Jotta tietoyhteiskunnasta tulisi hyvä renki eikä huono isäntä, panostaa Uudenmaan liitto tietoyhteiskuntaan liittyvien muutosten hallinnan kehittämiseen eli tietojohtamiseen. Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta : 9

10 3 Johdanto 3.1 Tietoyhteiskunta on täällä Elämme Suomessa toimivassa tietoyhteiskunnassa. Sähköisiä palveluja on saatavilla kaikilla palvelusektoreilla. Tietoyhteiskunta on täällä ja se on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia mutta myös uusia uhkia. Viime vuosina ministeriöt ovat perustaneet palveluportaaleja kansalaisten käyttöön. Uudellamaalla kaikilla kunnilla on omat sivustonsa. Rakentaminen on ollut nopeaa, ehkä liiankin nopeaa, koska monen sivuston tai palvelun kehittäminen on jäänyt keskeneräiseksi tai pysähtynyt. Käytännön kokemukset tietoyhteiskunnasta ovat osoittaneet, että monet vanhat palvelut edellyttävät tarkennusta tietoyhteiskunnassa. Esimerkkejä ovat asiakirjojen julkisuuteen ja tietosuojaan liittyvät kysymykset. Tietoyhteiskunta edellyttää uusien pelisääntöjen luomista. Suomessa ja Uudellamaalla olemme panostaneet koulutusjärjestelmän ja innovatiivisuuden kehittämiseen ja tällä alalla olemme johtavia maailmassa. Panostus on tuottanut tulosta IT-sektorilla, mutta muilla sektoreilla menestys ei ole ollut yhtä hyvä. Suomen palvelusektorin tuottavuus on kansainvälisten vertailujen mukaan edelleen heikko (Pohjola 2003). Tieto- ja viestintäteknologian tehokkaampi soveltaminen talouden perinteisillä aloilla on jatkossa entistä keskeisempi elinkeinopoliittinen tavoite. Tieto- ja viestintäteknologia ei yksin voi ratkaista kehittyvän työvoimapulan ongelmia, mutta työn tuottavuutta parantavana keinona sillä on keskeinen merkitys. Panostaminen osaamiseen on tulevaisuudessakin keskeinen tehtävä Uudenmaan ja koko Suomen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Mutta kansainvälisestä huippuosaamisesta on myös kansainvälistä kysyntää ja jotta hyvinvointimme hyötyisi huippuosaamisesta, on Uudenmaan elinympäristöä kehitettävä niin, että huippuosaamisen yritykset ja asiantuntijat haluavat toimia ja asua täällä. Tämä asettaa korkeat vaatimukset mm. rakentamiselle ja aluesuunnittelulle. Eläminen tietoyhteiskunnan arjessa on tuonut esille uuden ja ehkä odottamattomankin haasteen: tietoyhteiskunnan toimintahäiriöt. Kun jonkun palvelualan uudet keskitetyt palvelimet syystä tai toisesta eivät toimi, lamauttaa se suuren osan sen alan toiminnasta. Myös rikollisuutta ja tahallista väärinkäyttöä on odotettavissa niin kauan kuin varatoimenpiteet ja tietosuoja ovat puutteellisia. Tietoyhteiskunta on lisännyt riippuvaisuuttamme teknologiasta. Tietoyhteiskunnan käytännön toimivuus ja palvelujen laatu on edellytys sille, että siihen kohdistuvat odotukset toteutuvat. Tietoyhteiskunta yhdistää ja jakaa. Kehittyvät seutuverkostot luovat alueellista identiteettiä, lisäävät vuorovaikutusta ja luovat paikallisia palveluita. Alueellinen ja paikallinen yhteistyö on seutukuntien tärkeimpiä voimavaroja. Sellaiset seutukunnat, yritykset, virkamiehet tai kuntalaiset jotka eivät kykene valjastamaan tietoyhteiskuntaa omaan käyttöönsä, ovat vaarassa syrjäytyä ja menettää tärkeimpiä voimavarojaan. Yhteistyö tietoyhteiskunnan ottamiseksi kaikkien Uudenmaan asukkaiden käyttöön on viime kädessä kaikkein keskeisin tavoite. 3.2 Tietoyhteiskunta, kestävä kehitys ja arki Euroopan tietoyhteiskunta sai keskeisen aseman Euroopan kehityksessä vuonna Silloin Euroopan unionin komissio etsi uuden strategian Euroopan kilpailukyvyn tehostamiseksi ja valitsi tähän tehtävään eurooppalaisen osaamisen tietotekniikan alalla. Nyt, yhdeksän vuotta myöhemmin, elämme tietoyhteiskunnassa Tietoyhteiskunta aikuistuu Kuluneen vuosikymmenen aikana on tietoyhteiskunnan sisältö laajentunut ja monipuolistunut. Tietoyhteiskunta on kaikkialla ja vaikuttaa jokaisen Suomessa asuvan henkilön arkielämään tavalla tai toisella. Tietoyhteiskunnan kehityksessä on ollut vaiheita, joihin liittyvät omat tavoitteensa 10 : Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta

11 ja haasteensa. Näitä, osittain päällekkäisiä, kehitysvaiheita on nähty niin julkisessa keskustelussa, Suomessa kuin Euroopan unionin strategioissa. Ne edustavat eri painotuksia tai näkökulmia tietoyhteiskuntaan. Karkealla tasolla niitä voi kuvata seuraavasti: Tietoyhteiskunta Information Society Tieto- ja viestintäyhteiskunta ICT, Information and Communication Technologies Tietoyhteiskuntakeskustelun alussa pohdittiin tiedon ja tietoyhteiskunnan olemusta. Tavoitteeksi asetettiin tekniikan tuoma kilpailukyky ja tehokkuus. Kännyköiden ja Internetin voimakas kasvu erotti viestintäjärjestelmät omaksi teemaksi. Suomi menestyi erityisen hyvin tuottajana mutta heräsi myös tietoisuus siitä että pelkkä IT-alan tuotanto oli vain väliaikainen strategia. Tarvitaan jatkuvaa innovaatiotoimintaa. Todettiin myös, että tieto- ja viestintäteknologia nopeuttaa verkottumista ja kanssakäymistä, mutta saattaa myös eristää tai syrjäyttää niitä, joilla ei ole edellytyksiä käyttää uusia viestintävälineitä. Yhteiskunnan digitaalinen kahtiajako nousi yhdeksi tietoyhteiskunnan keskeiseksi uhkatekijäksi. Tietotaitoyhteiskunta (myös osaamistietoyhteiskunta) Knowledge-based Society Kestävän kehityksen tietoyhteiskunta Sustainable Information Society Osaaminen, erityisesti huippuosaaminen, on yritysten kriittisin voimavara. Yhteiskunta tai alue, joka osaa tuottaa uutta osaamista, osaa soveltaa sitä tuotteissaan ja toimintatavoissaan ja pystyy vielä tuottamaan uusia osaajia, on aina kilpailussa edellä. Sen yrityksillä on aina pääsy kansainvälisille markkinoille. Yritys, joka ei panosta osaamisen kehittämiseen tai sen soveltamiseen, ei menesty pitkään. Suomen innovaatiojärjestelmien kehittäminen on keskeinen kansallinen tavoite. Kulutuksen lisääntyminen ja yhä korkeammat vaatimukset osaamisen ja tuottavuuden osalta ovat herättäneet keskustelua kasvun rajoista. Kestävän tietoyhteiskunnan tavoite on tietotekniikan hyväksikäyttö luonnon ja inhimillisten resurssien tasapainottamiseksi. On tarve seurata tietoyhteiskunnan etenemistä ja arvioida kriittisemmin sen vaikutusta hyvinvointiin. Aluesuunnittelussa tietoyhteiskunnasta muodostuu väline kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta : 11

12 Tietoyhteiskunta Kilpailukyky Kuvio 1: Tietoyhteiskunnan kehitysvaiheet Tietotyö Suomen kansallinen tietoyhteiskuntastrategia on tähdännyt kansallisen kilpailukyvyn nostamiseen ja on panostanut tietotaitoyhteiskuntaan liittyvien strategioiden ja toimenpiteiden toteuttamiseen. Tämä panostus on onnistunut erinomaisesti ja Suomea pidetään kansainvälisesti korkean teknologian johtavien maiden edustajana. Tämän strategian haasteena on kilpailu resursseista, joilla uutta osaamista tuotetaan, erityisesti kilpailu inhimillisestä pääomasta. Tietotaitoyhteiskunta on tuonut työpaikkoja Suomeen. Informaatioammattien kasvu oli nopein 80-luvulla. Kuten kuvio 2 osoittaa oli niiden osuus kaikista työllisistä 90-luvun viimeisinä vuosina tasoittunut 45 %:n tasolle, joka on kansainvälisesti korkea. 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 Tietoyhteiskunta muotoutumassa Tavoitteet ja strategiat eeuropeohjelmat Soveltaminen Kestävän kehityksen tietoyhteiskunta Tasapaino Tietotaitoyhteiskunta Kehitysmalli Innovatiivisuus Oppivat seutukunnat Avainsovellukset Teknologia, tietotyö, tieto- ja viestintäteknologia ,5 35,6 40,8 43,3 44,0 43,8 42,4 44,7 45,5 45,5 45, Kuvio 2: Informaatioammattien osuus kaikista työllisistä % Lähde: Tilastokeskus 2002 Kansainvälisestikin yleinen ilmiö on, että tietoteknologian työpaikat syntyvät lähelle tiedon lähteitä, maantieteellisesti lähelle korkeakouluja, oppilaitoksia tai muita osaamisen lähteitä. Uudellamaalla on 19 korkeakoulua. 39,9 % Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoista opiskelee pääkaupunkiseudulla. Tietoyhteiskunta lyhentää maantieteellistä etäisyyttä, mutta yritysten kasvu ja kansainvälistymispyrkimykset suosivat keskittymistä helpommin saavuttaakseen resursseja ja joustavampia toimintaympäristöjä (Sassen 1999). Tämä selittää sen, miksi Uudellamaalla on valtaosa Suomen informaatioalan työpaikoista. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2001 oli 52,4 % Suomen informaatioalan työpaikoista Uudellamaalla ja jopa 49,1 % sijoittui pääkaupunkiseudulle (Helsinki, Espoo, Vantaa, ja Kauniainen). Suomen informaatiosektori on ainutlaatuisen voimakkaasti keskittynyt. Jos IT-alan buumin jälkeinen alavire kansainvälisessä taloudessa kestää kauan, vaikuttaa se pääkaupunkiseutuun erityisen voimakkaasti. OECD on kiinnittänyt huomiota tähän riskiin ja suosittelee IT-sektorin hajauttamista tasaisemmin koko Suomeen. Kansainvälisen IT-alan nopea kasvu ja vielä nopeampi alamäki vuoden 2000 jälkeen on herättänyt epävarmuutta tietoyhteiskunnan tulevaisuuden näkymistä. Toteutuvatko tietoyhteiskunnan lupaukset? Onko korkean tuottavuuden yhteiskunta ns uusi talous todellisuutta vai eikö? Miksi kansainvälistä tietokonerikollisuutta ei saada kuriin? Miksi tietosuojan ja julkisuuden periaatteita ei voida nopeammin ja selkeämmin toteuttaa koko yhteiskunnassa? Sitä mukaa kuin tieto- ja viestintäteknologia on yhä keskeisempi väline palvelutuotannossa, sitä riippuvaisempi arkielämä on teknologian toimivuudesta ja luotettavuudesta. Johtopäätöksenä tästä tarvitaan ponnisteluja teknologian parempaan hallintaan. Suomalaiset ovat hakeneet työpaikkoja tietoyhteiskunnasta, mutta he ovat myös ottaneet tietoja viestintätekniikan tehokkaasti käyttöönsä henkilökohtaisessa elämässään. Kuvio 3 osoittaa, 12 : Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta

13 että matkapuhelimien käyttö oli saavuttanut noin 90 % kaikista kotitalouksista koko Suomessa jo vuonna Pääkaupunkiseutu Muu Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa Kuvio 3: Matkapuhelin alueittain elokuussa 2002, % kotitalouksista. Lähde: Tilastokeskus 2002 Alueellisia eroja matkapuhelinten käytössä ei enää ole selvästi näkyvissä. Myös eri ikäryhmien väliset erot ovat pienentyneet. Voidaan väittää 1, että suomalaisten muutto tietoyhteiskuntaan on tapahtunut viime kuuden vuoden aikana. Seurauksena tästä elämme tietoyhteiskunnan uutta vaihetta: tietoyhteiskunnan arjen aikaa. Arjen tietoyhteiskunta on hyvä, jos se on kansalaisten hyvä palvelija helpottaen arkipäiväisten tehtävien suorittamista. Arjen tietoyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ovat vaatimukset sähköisten palveluiden laadusta, luotettavuudesta ja niiden kattavuudesta. % Samalla on noussut uusia uhkia tietoyhteiskunnan kehittymiselle. Niiden joukossa Suomen ja koko Euroopan väestön ikäkehitys on keskeisimpiä. Väestön ikääntyminen vaikeuttaa koulutetun työvoiman saantia yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Koska työvoimapula lisääntyy myös Euroopan muissa maissa (joissakin vielä voimakkaammin kuin Suomessa) voimistuu myös riski, että Suomen tietoyhteiskunta menettää keskeisen voimavaransa ulkomaille, korkeamman tulotason ja pienemmän verotuksen maihin. Suomen tietoyhteiskunnan rakentamisen ensimmäinen vaihe nosti suomalaista osaamista kansainväliselle huipulle. Suomi on kuitenkin kansainvälisesti pieni maa ja edessämme on riski, että parhaat saavutukset sulautetaan kansainväliseen talouteen ilman, että suomalainen yhteiskunta ehtii hyötyä laajemmin kehityksen taloudellisista hyödyistä. Suomen tietoyhteiskunnan toisen vaiheen, arjen tietoyhteiskunnan, tavoitteisiin on sen takia asetettava tieto- ja viestintäteknologian valjastaminen suomalaisen elinympäristön kohottamiseen: sähköisten palvelujen laatutason nostaminen luottamuksen lisääminen sähköisiin palveluihin sähköisten koulutuspalvelujen ulottaminen mahdollisimman monelle tietoyhteiskunnasta aiheutuvan syrjäytymisen vähentäminen (ns. Digital divide ) osallisuuden ja paikallisten voimavarojen voimistaminen alueellinen yhteistyö tietoyhteiskunnan voimavarojen hallinnan ja kehittämisen edistämiseksi. Nämä tavoitteet eivät koske vain Uuttamaata vaan koko Suomen yhteiskunnan rakentamista. Uusimaa on kuitenkin metropolialueena erilainen. Se on Suomen tiheimmin asuttu alue, sillä on suurin osa tietoalan yrityksistä ja tietotyövoimasta ja sillä on maan monipuolisimmat kansainväliset kontaktit. Kaikilla toimialoilla kehitetään suomalaista tietoyhteiskuntaa kansainvälisellä ammattitaidolla ja asiantuntemuksella. 1 A Great Migration to the Information Society, Patterns of ICT diffusion in Finland , Tilastokeskus Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta : 13

14 4 Tietoyhteiskunta ja aluekehittäminen 4.1 Tietoyhteiskunnan strategiat Vaikka tietoyhteiskunta on jossain mielessä aina ollut olemassa, Euroopan unionilla on kuitenkin ollut keskeinen asema Euroopan tietoyhteiskunnan syntymisessä tietoisena ja suunnitelmallisena kehittämisprosessina. Avaus tälle prosessille oli komission julkaisu Kasvu, kilpailukyky ja työllisyys vuodelta 1994, jossa Euroopan kansainvälisen kilpailukyvyn keskeisenä tekijänä nähtiin tietotekniikan kehittäminen ja sen soveltaminen. Jäsenvaltiot ovat täsmentäneet yhteisön tavoitteita laatimalla kansallisia tietoyhteiskuntastrategioita. Viime vuosina ovat Euroopassa yleistyneet myös alue- ja kuntakohtaiset tietoyhteiskuntastrategiat. Suomessa lähes kaikki maakuntaliitot ovat laatineet omia tietoyhteiskuntastrategioitaan. Uudeltamaalta tällainen suunnitelma on puuttunut mm. siitä syystä että maakunnan tietoyhteiskuntaan liittyvät kehittämistavoitteet ovat sisältyneet maakunnan muihin kehittämissuunnitelmiin. Uudenmaan tietoteollisuuden kasvulle ovat kansalliset ohjelmat ja muut alueelliset strategiat ja rahoitusohjelmat tarjonneet tukea. Paremman kokonaisnäkemyksen ja koordinoinnin aikaansaamiseksi on kuitenkin syytä koota erityisesti julkisen sektorin tavoitteet. Uudenmaan tietoyhteiskuntastrategian taustalla on joukko kansallisia ja ylikansallisia strategioita sekä jo toteutettuja palveluita. Euroopan unionin tietoyhteiskuntastrategiat (erit. eeurope 2002 ja 2005 tietoyhteiskunta kaikille) Suomen kansallinen tietoyhteiskuntastrategia (2001) Ns. kärkihankkeet ja kansalaisten palveluportaalit Uudenmaan maakuntasuunnitelma (2002) Uudenmaan aluekehityssopimus (2003) Seuraavassa käsitellään lyhyesti näiden pääkohdat ja liittymät Uudenmaan tietoyhteiskuntastrategiaan eeurope-ohjelmien painopisteet Euroopan unioni on priorisoinut joukon kehittämiskohteita ja asettanut konkreettiset kehittämistavoitteet jäsenmaille. eeurope ohjelma sisältää myös joukon tilastollisia mittareita, joiden avulla ohjelmakauden lopussa arvioidaan jäsenmaiden toteuttamisen tasoa. Kehittämiskohteet ovat: Palvelut, sovellukset ja sisältötuotanto modernit julkiset verkkopalvelut ehallinto eoppimispalvelut eterveyspalvelut dynaaminen sähköisen kaupan ympäristö Toimintaympäristö edulliset laajakaistayhteydet laajasti käytössä turvallinen tietoinfrastruktuuri eeurope 2005-ohjelman toteuttamiseksi komissio esittää kolmea toimenpidetasoa. Poliittinen päätöksenteko, lähinnä lainsäädännön harmonisointia ja aluekehitystyötä Hyvien käytäntöjen ja kokemusten vaihtaminen Benchmarking, suunnitelmien toteuttamisen ja niiden vaikutusten arvioimiseksi Suomen kansallinen visio tietoyhteiskunnasta Suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämisen päämääränä on lisätä hyvinvointia sekä tarjota työtä ja toimeentuloa tarjota tasapuolisia mahdollisuuksia tiedon hankinnassa ja hallinnassa sekä osaamisen kehittämisessä parantaa yrittämisen edellytyksiä, toiminnan kilpailukykyä ja työelämän laatua lisätä kaikkien ihmisten vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan mahdollisuuksia vahvistaa demokratiaa ja kansalaisten yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia 14 : Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut -seminaari

Oppijan verkkopalvelut -seminaari Oppijan verkkopalvelut -seminaari Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Finlandiatalo 9.12.2013 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Teemat Esitys perustuu Rovaniemen kaupungin yhdistymisen arviointiin Stenvall, Tyvitalo, Syväjärvi, Suikkanen Kaupungin strateginen kehittäminen Rovaniemeläisten

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot