Uudenmaan liiton julkaisuja A Uudenmaan liitto. Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta. Uudenmaan tietoyhteiskunnan kehittämisstrategia

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja A Uudenmaan liitto Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta Uudenmaan tietoyhteiskunnan kehittämisstrategia

2 Uudenmaan liiton julkaisuja A Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta Uudenmaan tietoyhteiskunnan kehittämisstrategia ARJEN TIETOYHTEISKUNTA Tervetuloa! Julkisen ja yksityisen sektorin hankkeet Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Euroopan unionin tietoyhteiskuntastrategia Olemme siirtyneet tietointensiivisen liiketoiminnan toiseen aaltoon, jossa fokusoituminen yksin teknologiseen kehittämiseen ja teknologisiin innovaatioihin ei riitä tuottamaan riittävää kilpailukykyä. Teknologisten ja taloudellisten innovaatioiden lisäksi tarvitaan nyt sosiaalista ja organisatorista innovaatiota. Lähde: Pirjo Ståhle 2001 Uudenmaan liitto 2004 Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta : 1

3 Uudenmaan liiton julkaisuja A ISBN X ISSN X (sid.) ISBN ISSN X (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuvat: Tuula Palaste-Eerola Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto: Arja-Leena Berg Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi 2 : Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta

4 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi Tekijä(t) Uudenmaan liitto Nimeke Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta Uudenmaan tietoyhteiskunnan kehittämisstrategia Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja A Sarjanumero Sivuja ISBN Kieli, koko teos Tiivistelmä Tietoyhteiskuntastrategia Tietoyhteiskuntastrategian tehtävä on tukea maakuntasuunnitelman toteutumista. Tieto- ja viestintäteknologian kehittyminen vaikuttaa laajasti koko yhteiskuntaan ja kaikkien kansalaisten niin arki- kuin työelämään. Strategia pyrkii vastaamaan erityisesti kolmeen haasteeseen. Ensimmäinen on yhä keskeisempi tarve osata ennakoida, arvioida ja soveltaa uutta teknologiaa kestävän kehityksen tueksi. Oman haasteensa muodostaa julkisen sektorin palveluiden uudistaminen kustannustehokkaammiksi ja kuntalaisten kannalta helppokäyttöisemmiksi. Kolmas haaste on informaatioteknologian ja siihen liittyvän osaamisen soveltaminen Uudenmaan elinkeinoelämään kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Nämä kehittämiskohteet edustavat tietoyhteiskuntastrategian kolmea painopistettä: Alueellinen tietojohtaminen Tietojohtamiseen liittyvillä toimenpiteillä varmistetaan, että tietoteknologiaan liittyvät näkökohdat (edut/riskit) tulevat riittävästi huomioonotetuiksi alueellisia päätöksiä valmisteltaessa. Painopisteitä ovat: teknologian hallinta ja arviointi; tietosuojan ja avoimuuden vahvistaminen; julkisten tietovarastojen yhteiskäyttö ja vaikutusten arviointi. Julkisen sektorin palvelut Julkisen sektorin verkkopalveluiden kehittämisessä tavoitteena on verkkopalvelujen kattavuuden ja laadun takaaminen, alueen verkkopalveluiden integroiminen kansalliseen palveluarkkitehtuuriin ja paikallisen toiminnan tukeminen. Toimenpiteet noudattavat julkisen hallinnon sähköisen asioinnin toimintaohjelman suosituksia. Painopisteitä ovat: kunnallisten palveluprosessien uudistaminen; keskeisten asiointipalveluiden kehittäminen; seututason yhteistyön tukeminen ja kansalaisten IT-taitojen vahvistaminen. Työ ja globalisaatio Maakunnan elinkeinojen kansainvälinen kilpailukyky riippuu siitä, miten tehokkaasti eri toiminnot ovat verkottuneet keskenään, miten innovatiivisia ne ovat ja siitä, miten hyvin ne ovat integroituneet kansainväliseen talouteen. Strateginen tavoite on yritysten tieto- ja viestintäteknologian omaksumisen ja soveltamisen helpottaminen osaamisintensiivisten yritysten verkottamiseksi maakunnan tasolla ja kansainvälisesti. Painopisteitä ovat: osaamiskeskittymien ja alueen toimijoiden yhteistyön vahvistaminen; osaamisintensiivisten yrityspalveluiden kehittäminen; maakunnan yritysverkostojen vahvistaminen; Itämeren tietoalan yhteistyön kehittäminen; alueen osaamisen kansainvälinen markkinointi. Uudenmaan liitto ja tietoyhteiskunta Liitto panostaa omien sähköisten palvelujen kehittämiseen jatkamalla jo aikaisemmin aloitetun sähköisen asiakirjahallinnon kehittämistyötä, lisäämällä vuorovaikutteisuutta suunnittelutehtävissä ja tarjoamalla tukea alueellisille yhteistyöryhmille. Raportin laatija Jan-Henrik Johansson Avainsanat (asiasanat) Aluesuunnittelu, strategia, tietoyhteiskunta Julkaisuaika Liitteitä X (sid.), (PDF) X suomi ISSN Yhteenveto Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme: Julkaisu on käännetty ruotsiksi (Nyland - Vardagens informationssamhälle, Utvecklingsstrategi för Nylands informationssamhälle, Nylands förbunds publikationer A ). Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta : 3

5 Esipuhe Uusimaa on Suomen ja koko Euroopan unionin tietoyhteiskunnan kehittämisen pioneerialueita. Kehitysedellytykset tälle työlle tulevat tutkimus- ja kehitystyön vahvasta osuudesta. Täällä T&K -työntekijöiden osuus työvoimasta on lähes neljä prosenttia, kun unionin alueiden keskiarvo on noin puolessatoista prosentissa. Vuosien mittaan ovat sisällölliset painotukset muuttuneet. Tietoyhteiskunnan palvelut suunnataan yhä enemmän hallinnon ja organisaatioiden sijasta kansalaisille. Siksi puhumme arjen tietoyhteiskunnasta, joka tukee työntekoa, oppimista, asumista, terveyttä ja vapaa-aikaa. Valmisteltaessa maakunnallista tietoyhteiskuntastrategiaa voidaan lähtökohtina pitää Euroopan unionin strategialinjauksia, jotka ensimmäisen kerran kirjattiin runsaat kymmenen vuotta sitten ns. Bangemanin raportissa. Sen pohjalta on edetty kansalliseen ohjelmointiin ja kehittämistyöhön. Liittämällä nyt tietoyhteiskunnan kehittämistehtävä osaksi maakunnallisen aluekehitysviranomaisen toimintaa päästään lähemmäksi käyttäjän tarpeita ja voidaan hyödyntää osaamista, yhteistyöverkostoja ja muita resursseja, joita Uudenmaan liitolla on käytettävissään. Uudenmaan tietoyhteiskuntastrategian valmistelussa ovat yhteistyökumppaneina olleet Uudenmaan TE-keskus, osaamiskeskusosakeyhtiö Culminatum ja PKT-säätiö. Ryhmän puheenjohtajana on toiminut johtaja Pentti Tuovinen ja strategia-asiakirjan on laatinut erityisasiantuntija Jan-Henrik Johansson, molemmat Uudenmaan liitosta. Uudenmaan liitto jatkaa maakunnan tietoyhteiskunnan kehittämistä käsillä olevan strategian pohjalta. Kuitenkin, tärkeämpänä kuin omaa panostamme pidämme maakunnan muiden toimijoiden ja päättäjien mukaan tulemista omine henkisine ja aineellisine voimavaroineen. Tervetuloa arjen tietoyhteiskunnan rakentajiksi! Helsingissä Aimo Lempinen Maakuntajohtaja Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta : 5

6 Sisällys 1 Esipuhe 5 2 Yhteenveto 7 3 Johdanto Tietoyhteiskunta on täällä Tietoyhteiskunta, kestävä kehitys ja arki Tietoyhteiskunta aikuistuu Tietotyö 12 4 Tietoyhteiskunta ja aluekehittäminen Tietoyhteiskunnan strategiat eeurope-ohjelmien painopisteet Suomen kansallinen visio tietoyhteiskunnasta Kansalliset palveluportaalit Maakunnan strategiat Maantiede ja tietoyhteiskunta Uudenmaan kunnat tietoyhteiskunnassa Arvio nykytilanteesta Visio: Uusimaa on arjen tietoyhteiskunta Vaikutusten arviointi ja ennakointi 22 5 Tietoyhteiskuntaa kehittämässä Tietojohtaminen Teknologian hallinnan ja arvioinnin yhteistyö Tietoturvan vahvistaminen Perusrekistereiden parempi hyödyntäminen verkkopalveluissa Itämeren piirin tietoyhteiskunta Julkiset palvelut Kunnallinen palvelutuotanto Hyvinvointipalvelujen saumaton palveluketju Seutukunnat tietoyhteiskunnassa Kansalaisen IT-taidot Tietoyhteiskunnan seuranta ja vaikutusten arviointi Työ ja kansainvälistyminen Osaamiskeskittymien vahvistaminen Logistiikka Digitaaliset oppimispalvelut Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut Resurssiverkostot Verkkokauppa 33 6 Uudenmaan liitto ja tietojohtaminen Uudenmaan liiton sisäiset kehittämistavoitteet Lähiajan tehtävät 35 7 Liitteet Strategian kehittämisprosessi Linkkilista Lähdeluettelo 45 6 : Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta

7 2 Yhteenveto Arjen tietoyhteiskunta Suomen tietoyhteiskunnassa on viime vuosina ollut voimakas kehitysvaihe. Suomen tilastokeskuksen mukaan vuodet ovat olleet se vaihe Suomen historiassa, jolloin suomalaiset laajalti muuttivat tietoyhteiskuntaan. Kymmenen vuotta sitten tietoyhteiskunnan päätehtävänä oli vahvistaa yritysten kilpailukykyä. Tänään tietoyhteiskunnan palvelut tukevat työntekoa, oppimista, asumista, terveyttä ja vapaa-aikaa. Tietoyhteiskunnasta on tullut osa kaikkien kansalaisten elämisen arkea. Suomen tietoyhteiskunnan kehittämisen strateginen viitekehys on ollut Suomen kansallinen tietoyhteiskuntastrategia ja sen toteuttamiseen tähdänneet kärkihankkeet. Näiden avulla ministeriöt ja yritykset ovat luoneet tietoyhteiskuntamme keskeiset rakenteet, joihin kuuluvat erityisesti tietoliikenteen infrastruktuuri, lainsäädäntö ja kansalaisille tarkoitetut verkkopalvelut. Uudenmaan liitolla ei tähän mennessä ole ollut omaa alueellista tietoyhteiskuntastrategiaa, mutta tietoyhteiskunta on otettu huomioon muun muassa maakuntasuunnitelmassa. Uudenmaan tietoyhteiskunnan nopea kehitys on tuonut työpaikkoja ja uusia palveluita erityisesti pääkaupunkiseudulle, jossa sijaitsee yli puolet koko Suomen tietotekniikka-alan työpaikoista. Kaikilla Uudenmaan kunnilla on omia kotisivuja ja verkkopalveluita kehitetään aktiivisesti. Nopeaan kasvuun liittyy myös uhkakuvia. Koordinoimaton kehittäminen tuottaa helposti yhteensopimattomia ja vaikeasti ylläpidettäviä verkkopalveluita, joiden kasvavat ylläpitokustannukset uhkaavat mitätöidä hyödyn tai pysäyttää kehityksen. Standardien ja pelisääntöjen puuttuminen johtaa vähitellen kansalaisten kannalta hankalaan, epäkäytännölliseen toimintaympäristöön, mikä heikentää kansalaisten luottamusta sähköisiä palveluita kohtaan. Myös IT-työpaikkojen alueellisella keskittymisellä on varjopuolensa. Jos kansainvälisen talouden heikkous syvenee pitkäaikaiseksi lamaksi, aiheuttaa se vaikeuksia koko metropolin alueella. Joillakin aloilla Suomi on kansainvälisesti tunnettu huipputeknologian maa. Mutta on alueita, kuten julkisen sektorin palvelut, joilla edustamme korkeintaan keskitasoa. Tietoyhteiskunta vaikuttaa alueellisen kehittämisen kaikkiin osa-alueisiin. Uudenmaan tietoyhteiskuntastrategian tehtävänä on vahvistaa tietoteknologian tuomien hyötyjen ja haittojen arviointimenetelmiä ja kehittää alueellista yhteistyötä muutosten hallintaan. Strategian laadinnassa on rajauduttu toimenpiteisiin, jotka edellyttävät julkisen sektorin toimintaa maakuntatasolla. Uudenmaan tietoyhteiskuntastrategian tavoitteena on kustannustehokkaiden tietojärjestelmäratkaisujen aikaansaaminen vahvistamalla alueellista yhteistyötä sähköisen asioinnin helpottaminen ja palvelujen laajentaminen kehittämällä verkkopalvelujen kattavuutta ja laatua Uudenmaan elinkeinoelämän kilpailukyvyn tehostaminen tukemalla yritysten työmenetelmien kehittämistyötä digitaalisten koulutuspalvelujen tarjoaminen mahdollisimman monelle tukemalla digitaalisten oppimisympäristöjen (sisältöjen ja palvelujen) kehittämistä ja soveltamista paikallisen yhteistyön ja omaehtoisen vaikuttamisen vahvistaminen tukemalla seutukohtaisten tietopalvelujen kehittämistä Uudenmaan tietoteollisuuden integroituminen kansainväliseen talouteen tukemalla alueellista yhteistyötä naapurimaiden avainsektoreilla. Uudenmaan tietoyhteiskunnan kehittäminen edelleen merkitsee verkkopalveluiden monipuolistamista ja integroitumista alueellisesti ja niiden Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta : 7

8 liittämistä kansallisten palveluportaalien osiksi. Pienten palvelutuottajien osalta tämä edellyttää tietojärjestelmien yhteishankintaa ja -käyttöä sekä rakenteellisia muutoksia palvelujen tuotannossa. Tieto- ja viestintäteknologia on myös avainasemassa seutujen ja osallisuuden vahvistamisessa. Tämä tarkoittaa panostamista seutuportaalien kehittämiseen paikallisten voimavarojen tehostamiseksi ja verkottamiseksi. Tietoteknologia on luonteeltaan kansainvälinen. Uudenmaan tietoteollisuuden edustajien kannalta tämä edellyttää valmiuksia verkottua kansainvälisesti ja tehokkaiden kanavien rakentamista kansainvälisille markkinoille pääsyä varten. Suomen hallitus ja ministeriöt ovat keskeisellä tavalla osallistuneet Suomen tietoyhteiskunnan synnyttämiseen. Arjen tietoyhteiskunnassa vastuu kokonaisuuden hallinnasta siirtyy asteittain maakunnille, toimialajärjestöille ja eri alueellisille ja paikallisille toimijoille. VISIO - Uudenmaan tietoyhteiskunta Globaali asema: Maakunta säilyttää johtavan asemansa globaalissa tietoyhteiskunnassa innovatiivisuuden ja korkean osaamisen alueena. Yhteistyö: Maakunnan tietoyhteiskunnan kehittyminen perustuu laajaan eri alojen toimijoiden väliseen pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Laatu: Maakunnan verkkopalvelut ovat joustavia ja kattavia ja ne palvelevat eri kansalais- ja asiakasryhmiä niin maakunnassa kuin muualla Suomessa ja ulkomailla. Avoimuus: Maakunnan verkkopalvelut ovat luotettavia ja tarjoavat yritysten ja yksityishenkilöiden tarvitseman tietosuojan ja pääsyn julkisiin tietolähteisiin. Osallisuus: Maakunta tukee kuntalaisten omaehtoista toimintaa ja seutukohtaista yhteistyötä. Kustannustehokkuus: Maakunnan tietoliikenneyhteydet ovat kattavia ja edullisia. Seuranta: Maakunnan kestävän kehityksen tietoyhteiskuntaa tukee seuranta- ja ennakointijärjestelmä. Strategiset valinnat Strategiset valinnat vision toteuttamiseksi on jaettu kolmeen osakokonaisuuteen: Alueellinen tietojohtaminen Tietojohtamiseen liittyvillä toimenpiteillä varmistetaan, että tietoteknologiaan liittyvät näkökohdat (edut ja riskit) tulevat riittävästi huomioon otetuiksi alueellisia päätöksiä valmisteltaessa. Painopisteitä ovat: teknologian hallinta ja arviointi tietosuojan ja avoimuuden vahvistaminen julkisten tietovarastojen yhteiskäyttö vaikutusten arviointi. Julkisen sektorin palvelut Julkisen sektorin verkkopalveluiden kehittämisessä tavoitteena on verkkopalvelujen kattavuuden ja laadun takaaminen, alueen verkkopalveluiden integroiminen kansalliseen palveluarkkitehtuuriin ja paikallisen toiminnan tukeminen. Toimenpiteet noudattavat julkisen hallinnon sähköisen asioinnin toimintaohjelman suosituksia. kunnallisten palveluprosessien uudistaminen keskeisten asiointipalveluiden kehittäminen seututason yhteistyön tukeminen kansalaisten IT-taitojen vahvistaminen. Työ ja globalisaatio Maakunnan elinkeinojen kansainvälinen kilpailukyky riippuu siitä, miten tehokkaasti eri toiminnot ovat verkottuneet keskenään, miten innovatiivisia ne ovat ja, miten hyvin ne ovat integroituneet kansainvälisen talouteen. Strateginen tavoite on yritysten tieto- ja viestintäteknologian omaksumisen ja soveltamisen helpottaminen osaamisintensiivisten yritysten verkottamiseksi maakunnan tasolla ja kansainvälisesti. 8 : Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta

9 osaamiskeskittymien ja alueen toimijoiden yhteistyön vahvistaminen osaamisintensiivisten yrityspalveluiden kehittäminen maakunnan yritysverkostojen vahvistaminen Itämeren tietoalan yhteistyön kehittäminen alueen osaamisen kansainvälinen markkinointi. Uudenmaan liitto ja tietoyhteiskunta Tietoyhteiskuntastrategia asettaa haasteita myös Uudenmaan liitolle. Tieto- ja viestintäteknologia vaikuttaa mm. työpaikkojen sijoittumiseen ja sitä kautta infrastruktuurin rakentamistarpeisiin ja kaavoitukseen. Tietotekniikan vaikutukset elinkeinopolitiikkaan ja koulutukseen ovat ilmeiset. Eri kehittämistavoitteiden tasapainottamiseksi on tietotekniikkaan liittyvät näkökohdat entistä selkeämmin integroitava eri sektoreiden tai aihepiirien jokapäiväiseen suunnittelutyöhön. Tämä edellyttää sekä suunnittelijoiden osaamisen lisäämistä että uusien osapuolten (mm. järjestelmätoimittajien) ottamista entistä enemmän mukaan suunnitteluprosesseihin. Osa tietoyhteiskuntaan liittyvistä kysymyksistä on luonteeltaan teknisiä ja niiden riittävän monipuolinen käsittely saattaa edellyttää uusien yhteistyöelinten perustamista esitysten valmistelua varten. Tietoyhteiskunta on kehittynyt nopeasti, eikä ole syytä olettaa, että muutosvauhti merkittävästi hidastuisi lähivuosina. Tietoteknologiaan liittyvä ennakointi ja eri (strategian mukaisten) toimenpiteiden vaikutusten arviointi on sen takia keskeinen kehittämistehtävä Uudenmaan liitossa. Tietoyhteiskunnan vision toteuttaminen edellyttää Uudenmaan liitolta: arjen tietoyhteiskunnan näkökohtien huomioiminen aluekehittämisohjelmissa, edunvalvonnassa, kaavoituksessa ja rahoitusanomusten yhteydessä yhteistyön lisääminen paikallisten ja kansallisten toimijoiden kanssa alueellisten verkkopalveluiden laadun varmistamiseksi, palveluiden integroimiseksi kansallisiin verkkopalveluihin ja yhteensopivien järjestelmäratkaisujen toteuttamiseksi seutukohtaisten verkkoympäristöjen tukeminen maakunnassa Uudenmaan tietoyhteiskunnan kehityksen seuranta ja arviointi. Tietoyhteiskunnasta on tullut Uudenmaan asukkaiden arkea. Jotta tietoyhteiskunnasta tulisi hyvä renki eikä huono isäntä, panostaa Uudenmaan liitto tietoyhteiskuntaan liittyvien muutosten hallinnan kehittämiseen eli tietojohtamiseen. Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta : 9

10 3 Johdanto 3.1 Tietoyhteiskunta on täällä Elämme Suomessa toimivassa tietoyhteiskunnassa. Sähköisiä palveluja on saatavilla kaikilla palvelusektoreilla. Tietoyhteiskunta on täällä ja se on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia mutta myös uusia uhkia. Viime vuosina ministeriöt ovat perustaneet palveluportaaleja kansalaisten käyttöön. Uudellamaalla kaikilla kunnilla on omat sivustonsa. Rakentaminen on ollut nopeaa, ehkä liiankin nopeaa, koska monen sivuston tai palvelun kehittäminen on jäänyt keskeneräiseksi tai pysähtynyt. Käytännön kokemukset tietoyhteiskunnasta ovat osoittaneet, että monet vanhat palvelut edellyttävät tarkennusta tietoyhteiskunnassa. Esimerkkejä ovat asiakirjojen julkisuuteen ja tietosuojaan liittyvät kysymykset. Tietoyhteiskunta edellyttää uusien pelisääntöjen luomista. Suomessa ja Uudellamaalla olemme panostaneet koulutusjärjestelmän ja innovatiivisuuden kehittämiseen ja tällä alalla olemme johtavia maailmassa. Panostus on tuottanut tulosta IT-sektorilla, mutta muilla sektoreilla menestys ei ole ollut yhtä hyvä. Suomen palvelusektorin tuottavuus on kansainvälisten vertailujen mukaan edelleen heikko (Pohjola 2003). Tieto- ja viestintäteknologian tehokkaampi soveltaminen talouden perinteisillä aloilla on jatkossa entistä keskeisempi elinkeinopoliittinen tavoite. Tieto- ja viestintäteknologia ei yksin voi ratkaista kehittyvän työvoimapulan ongelmia, mutta työn tuottavuutta parantavana keinona sillä on keskeinen merkitys. Panostaminen osaamiseen on tulevaisuudessakin keskeinen tehtävä Uudenmaan ja koko Suomen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Mutta kansainvälisestä huippuosaamisesta on myös kansainvälistä kysyntää ja jotta hyvinvointimme hyötyisi huippuosaamisesta, on Uudenmaan elinympäristöä kehitettävä niin, että huippuosaamisen yritykset ja asiantuntijat haluavat toimia ja asua täällä. Tämä asettaa korkeat vaatimukset mm. rakentamiselle ja aluesuunnittelulle. Eläminen tietoyhteiskunnan arjessa on tuonut esille uuden ja ehkä odottamattomankin haasteen: tietoyhteiskunnan toimintahäiriöt. Kun jonkun palvelualan uudet keskitetyt palvelimet syystä tai toisesta eivät toimi, lamauttaa se suuren osan sen alan toiminnasta. Myös rikollisuutta ja tahallista väärinkäyttöä on odotettavissa niin kauan kuin varatoimenpiteet ja tietosuoja ovat puutteellisia. Tietoyhteiskunta on lisännyt riippuvaisuuttamme teknologiasta. Tietoyhteiskunnan käytännön toimivuus ja palvelujen laatu on edellytys sille, että siihen kohdistuvat odotukset toteutuvat. Tietoyhteiskunta yhdistää ja jakaa. Kehittyvät seutuverkostot luovat alueellista identiteettiä, lisäävät vuorovaikutusta ja luovat paikallisia palveluita. Alueellinen ja paikallinen yhteistyö on seutukuntien tärkeimpiä voimavaroja. Sellaiset seutukunnat, yritykset, virkamiehet tai kuntalaiset jotka eivät kykene valjastamaan tietoyhteiskuntaa omaan käyttöönsä, ovat vaarassa syrjäytyä ja menettää tärkeimpiä voimavarojaan. Yhteistyö tietoyhteiskunnan ottamiseksi kaikkien Uudenmaan asukkaiden käyttöön on viime kädessä kaikkein keskeisin tavoite. 3.2 Tietoyhteiskunta, kestävä kehitys ja arki Euroopan tietoyhteiskunta sai keskeisen aseman Euroopan kehityksessä vuonna Silloin Euroopan unionin komissio etsi uuden strategian Euroopan kilpailukyvyn tehostamiseksi ja valitsi tähän tehtävään eurooppalaisen osaamisen tietotekniikan alalla. Nyt, yhdeksän vuotta myöhemmin, elämme tietoyhteiskunnassa Tietoyhteiskunta aikuistuu Kuluneen vuosikymmenen aikana on tietoyhteiskunnan sisältö laajentunut ja monipuolistunut. Tietoyhteiskunta on kaikkialla ja vaikuttaa jokaisen Suomessa asuvan henkilön arkielämään tavalla tai toisella. Tietoyhteiskunnan kehityksessä on ollut vaiheita, joihin liittyvät omat tavoitteensa 10 : Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta

11 ja haasteensa. Näitä, osittain päällekkäisiä, kehitysvaiheita on nähty niin julkisessa keskustelussa, Suomessa kuin Euroopan unionin strategioissa. Ne edustavat eri painotuksia tai näkökulmia tietoyhteiskuntaan. Karkealla tasolla niitä voi kuvata seuraavasti: Tietoyhteiskunta Information Society Tieto- ja viestintäyhteiskunta ICT, Information and Communication Technologies Tietoyhteiskuntakeskustelun alussa pohdittiin tiedon ja tietoyhteiskunnan olemusta. Tavoitteeksi asetettiin tekniikan tuoma kilpailukyky ja tehokkuus. Kännyköiden ja Internetin voimakas kasvu erotti viestintäjärjestelmät omaksi teemaksi. Suomi menestyi erityisen hyvin tuottajana mutta heräsi myös tietoisuus siitä että pelkkä IT-alan tuotanto oli vain väliaikainen strategia. Tarvitaan jatkuvaa innovaatiotoimintaa. Todettiin myös, että tieto- ja viestintäteknologia nopeuttaa verkottumista ja kanssakäymistä, mutta saattaa myös eristää tai syrjäyttää niitä, joilla ei ole edellytyksiä käyttää uusia viestintävälineitä. Yhteiskunnan digitaalinen kahtiajako nousi yhdeksi tietoyhteiskunnan keskeiseksi uhkatekijäksi. Tietotaitoyhteiskunta (myös osaamistietoyhteiskunta) Knowledge-based Society Kestävän kehityksen tietoyhteiskunta Sustainable Information Society Osaaminen, erityisesti huippuosaaminen, on yritysten kriittisin voimavara. Yhteiskunta tai alue, joka osaa tuottaa uutta osaamista, osaa soveltaa sitä tuotteissaan ja toimintatavoissaan ja pystyy vielä tuottamaan uusia osaajia, on aina kilpailussa edellä. Sen yrityksillä on aina pääsy kansainvälisille markkinoille. Yritys, joka ei panosta osaamisen kehittämiseen tai sen soveltamiseen, ei menesty pitkään. Suomen innovaatiojärjestelmien kehittäminen on keskeinen kansallinen tavoite. Kulutuksen lisääntyminen ja yhä korkeammat vaatimukset osaamisen ja tuottavuuden osalta ovat herättäneet keskustelua kasvun rajoista. Kestävän tietoyhteiskunnan tavoite on tietotekniikan hyväksikäyttö luonnon ja inhimillisten resurssien tasapainottamiseksi. On tarve seurata tietoyhteiskunnan etenemistä ja arvioida kriittisemmin sen vaikutusta hyvinvointiin. Aluesuunnittelussa tietoyhteiskunnasta muodostuu väline kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta : 11

12 Tietoyhteiskunta Kilpailukyky Kuvio 1: Tietoyhteiskunnan kehitysvaiheet Tietotyö Suomen kansallinen tietoyhteiskuntastrategia on tähdännyt kansallisen kilpailukyvyn nostamiseen ja on panostanut tietotaitoyhteiskuntaan liittyvien strategioiden ja toimenpiteiden toteuttamiseen. Tämä panostus on onnistunut erinomaisesti ja Suomea pidetään kansainvälisesti korkean teknologian johtavien maiden edustajana. Tämän strategian haasteena on kilpailu resursseista, joilla uutta osaamista tuotetaan, erityisesti kilpailu inhimillisestä pääomasta. Tietotaitoyhteiskunta on tuonut työpaikkoja Suomeen. Informaatioammattien kasvu oli nopein 80-luvulla. Kuten kuvio 2 osoittaa oli niiden osuus kaikista työllisistä 90-luvun viimeisinä vuosina tasoittunut 45 %:n tasolle, joka on kansainvälisesti korkea. 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 Tietoyhteiskunta muotoutumassa Tavoitteet ja strategiat eeuropeohjelmat Soveltaminen Kestävän kehityksen tietoyhteiskunta Tasapaino Tietotaitoyhteiskunta Kehitysmalli Innovatiivisuus Oppivat seutukunnat Avainsovellukset Teknologia, tietotyö, tieto- ja viestintäteknologia ,5 35,6 40,8 43,3 44,0 43,8 42,4 44,7 45,5 45,5 45, Kuvio 2: Informaatioammattien osuus kaikista työllisistä % Lähde: Tilastokeskus 2002 Kansainvälisestikin yleinen ilmiö on, että tietoteknologian työpaikat syntyvät lähelle tiedon lähteitä, maantieteellisesti lähelle korkeakouluja, oppilaitoksia tai muita osaamisen lähteitä. Uudellamaalla on 19 korkeakoulua. 39,9 % Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoista opiskelee pääkaupunkiseudulla. Tietoyhteiskunta lyhentää maantieteellistä etäisyyttä, mutta yritysten kasvu ja kansainvälistymispyrkimykset suosivat keskittymistä helpommin saavuttaakseen resursseja ja joustavampia toimintaympäristöjä (Sassen 1999). Tämä selittää sen, miksi Uudellamaalla on valtaosa Suomen informaatioalan työpaikoista. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2001 oli 52,4 % Suomen informaatioalan työpaikoista Uudellamaalla ja jopa 49,1 % sijoittui pääkaupunkiseudulle (Helsinki, Espoo, Vantaa, ja Kauniainen). Suomen informaatiosektori on ainutlaatuisen voimakkaasti keskittynyt. Jos IT-alan buumin jälkeinen alavire kansainvälisessä taloudessa kestää kauan, vaikuttaa se pääkaupunkiseutuun erityisen voimakkaasti. OECD on kiinnittänyt huomiota tähän riskiin ja suosittelee IT-sektorin hajauttamista tasaisemmin koko Suomeen. Kansainvälisen IT-alan nopea kasvu ja vielä nopeampi alamäki vuoden 2000 jälkeen on herättänyt epävarmuutta tietoyhteiskunnan tulevaisuuden näkymistä. Toteutuvatko tietoyhteiskunnan lupaukset? Onko korkean tuottavuuden yhteiskunta ns uusi talous todellisuutta vai eikö? Miksi kansainvälistä tietokonerikollisuutta ei saada kuriin? Miksi tietosuojan ja julkisuuden periaatteita ei voida nopeammin ja selkeämmin toteuttaa koko yhteiskunnassa? Sitä mukaa kuin tieto- ja viestintäteknologia on yhä keskeisempi väline palvelutuotannossa, sitä riippuvaisempi arkielämä on teknologian toimivuudesta ja luotettavuudesta. Johtopäätöksenä tästä tarvitaan ponnisteluja teknologian parempaan hallintaan. Suomalaiset ovat hakeneet työpaikkoja tietoyhteiskunnasta, mutta he ovat myös ottaneet tietoja viestintätekniikan tehokkaasti käyttöönsä henkilökohtaisessa elämässään. Kuvio 3 osoittaa, 12 : Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta

13 että matkapuhelimien käyttö oli saavuttanut noin 90 % kaikista kotitalouksista koko Suomessa jo vuonna Pääkaupunkiseutu Muu Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa Kuvio 3: Matkapuhelin alueittain elokuussa 2002, % kotitalouksista. Lähde: Tilastokeskus 2002 Alueellisia eroja matkapuhelinten käytössä ei enää ole selvästi näkyvissä. Myös eri ikäryhmien väliset erot ovat pienentyneet. Voidaan väittää 1, että suomalaisten muutto tietoyhteiskuntaan on tapahtunut viime kuuden vuoden aikana. Seurauksena tästä elämme tietoyhteiskunnan uutta vaihetta: tietoyhteiskunnan arjen aikaa. Arjen tietoyhteiskunta on hyvä, jos se on kansalaisten hyvä palvelija helpottaen arkipäiväisten tehtävien suorittamista. Arjen tietoyhteiskunnan keskeisiä piirteitä ovat vaatimukset sähköisten palveluiden laadusta, luotettavuudesta ja niiden kattavuudesta. % Samalla on noussut uusia uhkia tietoyhteiskunnan kehittymiselle. Niiden joukossa Suomen ja koko Euroopan väestön ikäkehitys on keskeisimpiä. Väestön ikääntyminen vaikeuttaa koulutetun työvoiman saantia yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Koska työvoimapula lisääntyy myös Euroopan muissa maissa (joissakin vielä voimakkaammin kuin Suomessa) voimistuu myös riski, että Suomen tietoyhteiskunta menettää keskeisen voimavaransa ulkomaille, korkeamman tulotason ja pienemmän verotuksen maihin. Suomen tietoyhteiskunnan rakentamisen ensimmäinen vaihe nosti suomalaista osaamista kansainväliselle huipulle. Suomi on kuitenkin kansainvälisesti pieni maa ja edessämme on riski, että parhaat saavutukset sulautetaan kansainväliseen talouteen ilman, että suomalainen yhteiskunta ehtii hyötyä laajemmin kehityksen taloudellisista hyödyistä. Suomen tietoyhteiskunnan toisen vaiheen, arjen tietoyhteiskunnan, tavoitteisiin on sen takia asetettava tieto- ja viestintäteknologian valjastaminen suomalaisen elinympäristön kohottamiseen: sähköisten palvelujen laatutason nostaminen luottamuksen lisääminen sähköisiin palveluihin sähköisten koulutuspalvelujen ulottaminen mahdollisimman monelle tietoyhteiskunnasta aiheutuvan syrjäytymisen vähentäminen (ns. Digital divide ) osallisuuden ja paikallisten voimavarojen voimistaminen alueellinen yhteistyö tietoyhteiskunnan voimavarojen hallinnan ja kehittämisen edistämiseksi. Nämä tavoitteet eivät koske vain Uuttamaata vaan koko Suomen yhteiskunnan rakentamista. Uusimaa on kuitenkin metropolialueena erilainen. Se on Suomen tiheimmin asuttu alue, sillä on suurin osa tietoalan yrityksistä ja tietotyövoimasta ja sillä on maan monipuolisimmat kansainväliset kontaktit. Kaikilla toimialoilla kehitetään suomalaista tietoyhteiskuntaa kansainvälisellä ammattitaidolla ja asiantuntemuksella. 1 A Great Migration to the Information Society, Patterns of ICT diffusion in Finland , Tilastokeskus Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta : 13

14 4 Tietoyhteiskunta ja aluekehittäminen 4.1 Tietoyhteiskunnan strategiat Vaikka tietoyhteiskunta on jossain mielessä aina ollut olemassa, Euroopan unionilla on kuitenkin ollut keskeinen asema Euroopan tietoyhteiskunnan syntymisessä tietoisena ja suunnitelmallisena kehittämisprosessina. Avaus tälle prosessille oli komission julkaisu Kasvu, kilpailukyky ja työllisyys vuodelta 1994, jossa Euroopan kansainvälisen kilpailukyvyn keskeisenä tekijänä nähtiin tietotekniikan kehittäminen ja sen soveltaminen. Jäsenvaltiot ovat täsmentäneet yhteisön tavoitteita laatimalla kansallisia tietoyhteiskuntastrategioita. Viime vuosina ovat Euroopassa yleistyneet myös alue- ja kuntakohtaiset tietoyhteiskuntastrategiat. Suomessa lähes kaikki maakuntaliitot ovat laatineet omia tietoyhteiskuntastrategioitaan. Uudeltamaalta tällainen suunnitelma on puuttunut mm. siitä syystä että maakunnan tietoyhteiskuntaan liittyvät kehittämistavoitteet ovat sisältyneet maakunnan muihin kehittämissuunnitelmiin. Uudenmaan tietoteollisuuden kasvulle ovat kansalliset ohjelmat ja muut alueelliset strategiat ja rahoitusohjelmat tarjonneet tukea. Paremman kokonaisnäkemyksen ja koordinoinnin aikaansaamiseksi on kuitenkin syytä koota erityisesti julkisen sektorin tavoitteet. Uudenmaan tietoyhteiskuntastrategian taustalla on joukko kansallisia ja ylikansallisia strategioita sekä jo toteutettuja palveluita. Euroopan unionin tietoyhteiskuntastrategiat (erit. eeurope 2002 ja 2005 tietoyhteiskunta kaikille) Suomen kansallinen tietoyhteiskuntastrategia (2001) Ns. kärkihankkeet ja kansalaisten palveluportaalit Uudenmaan maakuntasuunnitelma (2002) Uudenmaan aluekehityssopimus (2003) Seuraavassa käsitellään lyhyesti näiden pääkohdat ja liittymät Uudenmaan tietoyhteiskuntastrategiaan eeurope-ohjelmien painopisteet Euroopan unioni on priorisoinut joukon kehittämiskohteita ja asettanut konkreettiset kehittämistavoitteet jäsenmaille. eeurope ohjelma sisältää myös joukon tilastollisia mittareita, joiden avulla ohjelmakauden lopussa arvioidaan jäsenmaiden toteuttamisen tasoa. Kehittämiskohteet ovat: Palvelut, sovellukset ja sisältötuotanto modernit julkiset verkkopalvelut ehallinto eoppimispalvelut eterveyspalvelut dynaaminen sähköisen kaupan ympäristö Toimintaympäristö edulliset laajakaistayhteydet laajasti käytössä turvallinen tietoinfrastruktuuri eeurope 2005-ohjelman toteuttamiseksi komissio esittää kolmea toimenpidetasoa. Poliittinen päätöksenteko, lähinnä lainsäädännön harmonisointia ja aluekehitystyötä Hyvien käytäntöjen ja kokemusten vaihtaminen Benchmarking, suunnitelmien toteuttamisen ja niiden vaikutusten arvioimiseksi Suomen kansallinen visio tietoyhteiskunnasta Suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämisen päämääränä on lisätä hyvinvointia sekä tarjota työtä ja toimeentuloa tarjota tasapuolisia mahdollisuuksia tiedon hankinnassa ja hallinnassa sekä osaamisen kehittämisessä parantaa yrittämisen edellytyksiä, toiminnan kilpailukykyä ja työelämän laatua lisätä kaikkien ihmisten vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan mahdollisuuksia vahvistaa demokratiaa ja kansalaisten yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia 14 : Uusimaa - Arjen tietoyhteiskunta