tammikuu 08 Kauppa kamari Tampereen POKin toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko: KAUPPA on luottamusta lehti

Transkriptio

1 1 tammikuu 08 POKin toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko: KAUPPA on luottamusta Tampereen Kauppa kamari lehti

2 Nordea Pankki Suomi Oyj Haluatko pankin koko asiantuntemuksen käyttöösi? Tule keskustelemaan kanssani sijoituksista ja kassavarojen hallinnasta. Yritysasiakkaanamme saat käyttöösi koko pankin asiantuntemuksen yhden ainoan yhteyshenkilön kautta. Yhdessä löy- dämme ratkaisun, joka antaa pääomalle parhaat mahdollisuudet kasvaa. Soita (pvm/mpm) ma-pe 8-18 ja varaa aika neuvontaan. Teemme sen mahdolliseksi nordea.fi A 2 tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi

3 Ilmoitus Yhteinen tavoitteemme on pirkanmaalaisten yritysten toiminnan edistäminen, perustelevat aluepäällikkö Erkki Vakkila ja palveluneuvoja Sari Käyhkö (oik.) 3 Step IT:stä sekä rahoitusjohtaja Seija Laine OKO Pankki Oyj:stä. 3 Step IT paikalla nyt Pirkanmaalla 3 Step IT Suomi Oy on perustanut Tampereelle alueyksikön, jossa toimivat Pirkanmaan alueen myynti ja markkinointi, koko Suomen back office -toiminnot ja jo aiemmin kaupungissa sijainnut koko yhtiön tuotekehitysyksikkö. Alueyksikkö vahvistaa 3 Step IT:n toimintaa entisestään. Meillä on alueella vankka asiakaskunta yrityksiä ja julkisyhteisöjä. Myös pk-yritykset ovat nyt kiinnostuneet it-laitteistojen tehokkaasta hankinnasta ja hallinnasta sekä vaivattomasta tavasta uusia vanhat laitteet. Kasvuyritykset näkevät tärkeäksi, että myös nämä prosessit tehdään heti alusta asti oikein ja kustannustehokkaasti, 3 Step IT:n aluepäällikkö Erkki Vakkila toteaa. Tehokkaat hankinnat hyvin hallinnoituna ja ajallaan uusittuna 3 Step IT on kehittänyt kolmen kohdan toimintamallin yritysten tietotekniikan elinkaaren hallintaan. Ensimmäinen vaihe ovat joustavat vuokraratkaisut. Asiakasyritys hankkii haluamansa laitteet valitsemaltaan toimittajalta ja vuokraa ne 3 Step IT:n kautta. Pääomaa ei näin sitoudu nopeasti vanhenevaan tekniikkaan. Liikkeelle lähdetään useimmiten tietotekniikasta, mutta toiminta on laajentunut myös muuhun irtaimeen käyttöomaisuuteen. Olemme mukana esimerkiksi matkaja älypuhelimien, kopiokoneiden ja ohjelmistojen hankinnoissa, Erkki Vakkila kertoo. Hankintojen rahoituksessa 3 Step IT toimii yhteistyössä OP-Pohjola-ryhmän kanssa. 3 Step IT:n palvelu tehostaa yritysten liiketoimintaa, se vapauttaa resursseja ja tuo konkreettista hyötyä. Yhteistyössä pyrimme aktiivisesti edistämään pirkanmaalaisten yritysten menestystä, OKO Pankki Oyj:n Tampereen aluetoimipisteen rahoitusjohtaja Seija Laine perustelee. ( jälkeen OKO on Pohjola). It-laitteiden loppuun asti mietitty hankintaprosessi tukee myös ekologisia arvoja, joihin OKOkin on omassa toiminnassaan sitoutunut esimerkiksi Green Office -toimintaperiaattein. Vaivatonta ja tietoturvallista loppuun asti 3 Step IT tarjoaa yrityksille systemaattisen tavan hallinnoida laitekantaansa. Tähän tarvittava työkalu eli laiterekisteri on kehitetty yhtiön tuotekehityksessä Tampereella. Laiterekisteri on yrityksille iso etu. Tyypillisesti itosastoilla on omat rekisterit ja taloushallinnon käyttöomaisuuskirjanpidossa on omansa. Meidän avullamme rekisterit voi keskittää: laitteiden käyttäjä- ja taloudelliset tiedot ovat aina ajan tasalla eikä päällekkäistä työtä tehdä, Erkki Vakkila sanoo. Jo hankkiessaan laitteita asiakas sopii 3 Step IT:n kanssa tuotteille tarkoituksenmukaisen elinkaaren. Vuokra-ajan päättyessä tuotteet voi jatkovuokrata, ostaa omaksi tai palauttaa ja uusia ajanmukaisiksi. Tekniikka kehittyy nopeasti, ja valtaosa laitteista palautuu meille. Yrityksille tämä on vaivatonta. Noudamme tuotteet ja vastaamme niiden tietoturvallisesta ja ympäristönormien mukaisesta jatkokäsittelystä. Jäljiltämme kovalevyt ovat taatusti tyhjät. Toimintakuntoiset laitteet 3 Step IT myy edelleen kehittyviin kansantalouksiin. Viime vuonna yhtiön tietotekniikan jälleenkäsittelytehtaiden kautta kulki tietokonetta. 3 Step IT Oy Hermiankatu 3,Tampere ( alkaen Hermiankatu 1B) puh aluepäällikkö Erkki Vakkila puh erkki.vakkila@3stepit.com palveluneuvoja Sari Käyhkö puh sari.kayhko@3stepit.com tampereen kauppakamarilehti 3

4 108 sisältö 38. vuosikerta ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Kehräsaari, Tampere, puhelin (03) , Päätoimittaja Tommi Rasila Kustantaja Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Toimitussihteeri Martti Tammisto, puhelin (03) , Ilmoitukset Helena Perälä, puhelin (03) Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, Lehden osoite Finlaysoninkuja 9, Tampere, faksi (03) Painopaikka Hämeen Kirja paino Oy Tilaushinta 35 euroa/vuosikerta Seuraava lehti Ilmoitusaineistot Painos kpl Levikki osoitteellinen jakelu kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, osoitteeton jakelu kpl yrityksiin Pirkanmaalla Itellan rekisterin mukaan Osoiteasiat piritta.lehmus@chamber.fi Kuva: Kari Pietilä 12 Tulevana kesänä Jukolan viesti suunnistetaan Tampereella, ja tapahtuman voittajien joukossa ovat jo kaupunki, matkailu ja elinkeinoelämä. Tampere tähtää suurtapahtumien kaupungiksi 20 Rakennusnosturit kertovat maakunnan kasvusta. Ilman kuntarajat ylittävää maankäytön suunnittelua kasvu uhkaa hidastua. Keskustelu ja yhteistyö lääkkeeksi kaavoitusvaivoihin Kannen kuva Kimmo Torkkeli Seuraava lehti ilmestyy / aineistopäivä / Tampereen Kauppa kamari LEHTI historia: se on ilmestynyt vuodesta 1970 ja lisäksi verkko lehtenä vuodesta missio: se on Pirkanmaan elinkeino elämän äänen kannattaja. osoite: sillä on laajin yritys levikki Pirkanmaalla ja se tavoittaa tehokkaasti yritysten päättäjät heidän työpaikoillaan. elämä: tasokas, nelivärinen aikakauslehti ei vanhene ilmestymispäivän iltana keräyspaperilaatikkoon. tampereen kauppakamarilehti aineistopäivä ilmestymispäivä [2] [3] [4] [5] [6] [7] Hieno Tilaisuus -teemaliite ILMOITUKSET Helena Perälä puhelin (03) helena.perala@tammistoknuutila.fi Asiakkaamme arvostavat toimintamme ammattimaisuutta, nopeutta ja kustannustehokkuutta. Puh Hämeenkatu 13 b, TAMPERE Jyrki Kujanen myyntijohtaja, konsultti gsm jyrki.kujanen@eilakaisla.fi 4 tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi

5 7 Pääkirjoitus 9 Taloudessa tapahtuu 11 Wingo nousi siiville 15 Tettinettiin kaivataan uusia työnantajia 16 Profiilissa POKin toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko 18 Vaikuttamiskanava avattiin myös verkkoon 23 Näin sen näen 24 Pirkanmaalla: Robit Rocktools Oy 26 Ajankohtaista lainsäädännöstä 28 Esittelyssä: matkailu- ja kongressivaliokunta 30 Ajankohtaista 37 NYT 39 CV puhuu: asianajaja Tuomo Marttila 5. sivun sitaatti Usein mullistavien ideoiden alas ampuminen johtuu siitä, ettei niiden toteuttamiseksi haluta tehdä töitä. Futurecoden konsultti Jim Solatie VTT:n henkilöstölehti Pulssi 4/2007 YLÖJÄRVELLÄ! Tilaa teollisuudelle ja kaupalle Elovainion yritysalue Elovainiolle rakentuu vuosina yli 5 hehtaaria liiketilaa mm. Citymarket ja Löytötavaratalo. Teollisuustontteja alueelta on myyty 67 kpl. Vuoden 2008 alusta myyntiin on tullut uusi Linjatien alue (18 tonttia) sekä Parman alue (11 tonttia). Varaa oma tonttisi! Ylöjärven Yrityspalvelu toimitusjohtaja Ari Tuulentie puhelin (03) ari.tuulentie@ylojarvi.fi Kuruntie Ylöjärvi Puh. (03) Fax (03) tampereen kauppakamarilehti 5

6 TIMO SALLI pääkirjoitus toimitusjohtaja Katsa Oy Tampereen kauppakamarin puheenjohtaja TAMPEREEN KAUPPAKAMARI 90 VUOTTA Tampereen kauppakamarin 90-vuotisjuhlavuosi on käynnistynyt. Kauppakamariasetuksen saattoi voimaan jo venäläinen väliaikaishallitus kesällä 1917, mutta varsinainen Tampereen kauppakamarin perustava kokous saatiin koolle päätösvaltaisena vasta toukokuun 11. päivä vuonna Aikaisemmat yritykset pitää tuo kokous kaatuivat muun muassa siihen, että kaikki kokousosapuolet eivät päässeet paikalle elettiinhän varsin levottomia aikoja. Noista ajoista lähtien kauppakamareilla on ollut roolinsa suomalaisessa demokratiassa ja yhteiskunnassa. Vuosikymmenestä toiseen tuo rooli on myös muokkaantunut ympäröivän yhteiskunnan tilanteen ja siten yritysten toimintaympäristön mukaan. Itsenäisyyden ajan alun levottomuus ja vastakkainasettelu, sitä seuranneet laman ja pulan ajat, sodan myötä tullut uusi alku ja vastakauppojen tarjoamat lähes rajattomat markkinat kaikki tuo on mielestämme historiaa, mutta monet yrityksistämme ovat noilta vuosilta tai jopa vanhempia. Lähihistoriasta muistamme pankkikriisin, kansainvälistymisen, kahdenvälisen kaupan loppumisen, Euroopan unioniin liittymisen ja niin edelleen. Kaikissa vaiheissa kauppakamari on ollut mukana yritysten edunvalvojana välillä näkyvämmin, välillä taustalla toimien. Samaan aikaan on myös toimittu neutraalina osapuolena välimiesmenettelyssä tai luotettuna ulkomaankaupan asiakirjojen hyväksyjänä, unohtamatta tilintarkastajien auktorisointia ja Keskuskauppakamarin monia elinkeinoelämän itsesääntelyn tehtäviä. Pidämme yhdessä huolta kotiseutumme kilpailukyvystä ja kehityksestä. Yhdeksänkymmenen toimintavuoden jälkeen kauppakamarilla on edelleen selvä tehtävä, joka on nykyisessä, joulukuussa 2007 hyväksytyssä strategiassamme kauppakamarilain mukaisesti jaettu kahteen. Ensinnäkin, suoritamme meille annetut julkiset tehtävät luotettavasti ja osaavasti, ja toisekseen pyrimme kehittämään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä toiminta-alueellamme. Tämä jälkimmäinen tehtävä, lakisääteinen vaikuttamisvelvoitteemme, on suurimmalle osaa jäsenistämme pääsyy kuulua kauppakamariin: pidämme yhdessä huolta kotiseutumme kilpailukyvystä ja kehityksestä. Huomionarvoista on, että kauppakamarin tehtävä ei siis lain mukaan ole elinkeinoelämän edunvalvonta, vaan sen toimintaedellytysten parantaminen. Tämä on kaikkien yhteinen etu yritysten, julkisen sektorin ja kuntalaisten. Julkisen sektorin toiminnan perustana ovat terveen yritystoiminnan tuottamat verotulot, yksityiset ihmiset taas tarvitsevat työpaikkoja ja palveluita. Vastaavasti yritykset tarvitsevat kuntia ja työntekijöitä. Olemme samassa veneessä ja kilpailijat löytyvät maakunnan rajojen ja yhä useammin myös valtakunnan rajojen ulkopuolelta. v u o t t a 9o v u o t t a 9o Toimintansa fokusoimiseksi kauppakamarin tulee tietää mihin resurssinsa keskittää. Luottamushenkilöidemme kanssa yhdessä työstetty Vaikuttamissuunnitelmaan 2008 on tiivistetty jäseniltämme saatu näkemys kuluvan vuoden tärkeimmistä kehityskohteista Pirkanmaalla. Pyrkimyksemme on, että kaikki siinä mainitut asiat nytkähtäisivät eteenpäin vuoden aikana, ja se mitä emme saa tänä vuonna tehtyä loppuun, jatkuu ensi vuonna. Toivotan kaikille jäsenillemme hyvää juhlavuotta ja toivon tapaavani teidät juhlavuoden tilaisuuksissamme! 6 tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi y e a r s 9o

7 Sampo Pankki Oyj, *Lähde: Sampo Pankin Suuri suomalainen yrittäjätutkimus, 2007 Tampere Hämeenkatu 9, puh Valitse Varma Vuokraamme toimitilaa: Vuokraamme toimitilaa. Finlaysoninkatu 4 B Tutustu kohteisiin: Finlaysonin vanhan pääkonttorin toisessa kerroksessa vuokrattavana edustava 132 m 2 toimistotila. Lisäksi tarjolla on myös Polttimonkadulla kolmannessa Ota yhteyttä! kerroksessa sijaitseva 138 m 2 hyväkuntoinen toimistotila. Kiinteistöpäällikkö Hannu Boman, Katso lisää kohteita: puh , hannu.boman@varma.fi Ota Kiinteistöpäällikkö yhteyttä! Juhani Mäkelä puh , juhani.makela@varma.fi Kiinteistöpäällikkö Erkki Kortesniemi, puh , erkki.kortesniemi@varma.fi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja sijoittaja. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen Mukana suurin suomalaisessa työeläkeyhtiö työelämässä. ja sijoittaja. Mukana suomalaisessa työelämässä. tampereen kauppakamarilehti 7

8 Asiakkaidemme menestys on myös meidän tavoitteemme. Uskottu asiantuntijasi. tilintarkastuksessa neuvontapalveluissa verokonsultoinnissa PricewaterhouseCoopers Oy Hämeenkatu 26 A, Tampere Puh. (03) , faksi (03) Ensi-ilta Suurella näyttämöllä Peter Schaffer Loistava tarina Menestyselokuvan näyttämösovitus Ohjaus Katja Krohn Wolfgang Amadeus Mozart Jari Ahola Salieri Auvo Vihro ttt-teatteri.fi Lippumyymälä (03) , Ryhmät (03) , Lippupiste (1,50 /min + pvm.) Liput 26/24/19 8 tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi

9 taloudessa tapahtuu Tampereen McDonald sit Timo Myllymäelle Tamperelaisyrittäjä Timo Myllymäki on ostanut kolme McDonald s-ravintolaa Tampereelta. Kauppojen jälkeen Myllymäki omistaa kaikki kaupungin seitsemän McDonald sia. Ravintoloissa työskentelee yhteensä reilut 200 henkilöä. McDonald s-ravintoloita on yli sadassa maassa yhteensä noin Suomen ensimmäinen McDonald s avattiin Tampereella vuonna Plenware vaihtaa omistajaa Ohjelmistonkehityspalveluja tietoliikenteen, teollisuuden sekä finanssi- ja media-alan yrityksille tuottava Plenware siirtyy ruotsalaisen IT-yhtiö Cybercom Group Europe Ltd:n: omistukseen. Plenwaressa työskentelee noin 550 henkilöä. Toimipaikat sijaitsevat Tampereella, Helsingissä, Turussa, Oulussa, Raumalla ja Hyvinkäällä sekä Virossa, Romaniassa ja Kiinassa samoin Nokian Capacitors Ranskalainen energiayhtiö Areva on ostanut kondensaattoreiden valmistukseen erikoistuneen Nokian Capacitors -yhtiön. Nokian Capacitorsin myynti oli viime vuona 51 miljoonaa euroa. Yhtiö työllistää Tampereella runsaat 270 työntekijää. Secgosta Birdstep Technology Oy Norjalainen, Oslon pörssissä noteerattu Birdstep Technology ASA on ostanut liikkuvuudenhallinnan yritysratkaisuja tarjoavan Secgo Software Oy:n osakevaihtona. Secgo Softwaren nimi muuttuu Birdstep Technology Oy:ksi ja yhtiön toimitusjohtajana jatkaa Matti Mujunen. Pilkingtonin pakkaamotoiminta HSG:lle Pilkingtonin Tampereen tehtaan pakkaamotoiminta on siirtynyt liikkeenluovutuksen kautta HSG:lle. Pakkaamon, eristysla si pakkaamon ja lastaustoiminnon 24 henkilöä siirtyvät HSG:n työntekijöiksi. HSG on erikoistunut lähettämö-, pakkaamo- ja pakka usratkaisuihin merkittäville vientiteollisuuden yrityksille. Se on perustettu vuonna 1996 ja yhtiön pääkonttori on Ylöjärvellä. PricewaterhouseCoopers osti Verokonsultointi Luoman Tilintarkastukseen, verokonsultointiin ja neuvontapalveluihin keskittynyt PricewaterhouseCoopers on hankkinut omistukseensa Tampereella toimivan Verokonsultointi Luoma Oy:n koko osakekannan. Vuodesta 1997 toiminut Verokonsultointi Luoma Oy on erikoistunut perheyritysten ja niiden omistajien veroneuvontaan. Kauppaan kuuluneessa ohjelmistokehityksessä Vertexistä otettiin mittaa oikein tosissaan, sanovat toimitusjohtaja Reijo Havonen (oik.) ja projektipäällikkö Marko Öljymäki. Vertex teki miljoonien dollarien ohjelmistokaupat Hervannassa sijaitseva Vertex Systems Oy julkisti loppuvuodesta 2007 yrityksen historian tähän asti suurimat kaupat. Yhtiön yhdysvaltalainen sisaryritys Argos Systems Inc. toimittaa Louisiana Pacific Corporationille kolmen vuoden aikana yli tuhat ohjelmistolisenssiä sisältävän rakennussuunnittelujärjestelmän. Kaupan arvo on yli kolme miljoonaa USA:n dollaria. Vertexin ratkaisussa kolmiulotteinen mallintaminen ja lujuuslaskenta yhdistetään uudella tavalla. Tämän osaajia ei ole meidän lisäksemme monta maailmassa, toimitusjohtaja Reijo Havonen sanoo. Louisiana Pacific on USA:n johtavia puutuotteiden toimittajia teollisuudelle, kaupalle ja rakentajille. Yrityksen myynti oli 2006 yli 2,8 miljardia dollaria. Vuonna 1977 perustettu Vertex on Tampereen teknillisen korkeakoulun ensimmäisiä spin off -yrityksiä. Suomessa valmistettavista pientaloista nykyisin noin 70 prosenttia suunnitellaan Vertexin ohjelmistoilla. Yrityksen muita vahvuuksia ovat mekaniikka- ja sähkösuunnittelun ohjelmistot kone- ja laitevalmistukselle sekä järjestelmät tuotetiedonhallintaan. Vertex-ohjelmistoja sovelletaan myös keittiökalusteteollisuudessa. Vertex on toiminut USA:n markkinoilla vuodesta USA:ssa on maailman suurimmat talonrakennusmarkkinat, toisaalta USA on myös maailman kovimmin kilpailtu markkina softabusineksessa. Menestykseen Vertex on tehnyt lujasti kehitystyötä. Tehty ohjelmistokauppa herättää huomiota USA:n rakennusmarkkinoilla. Se syventää yhteistyötämme Lousiana Pacificin kanssa, mutta avaa meille myös uusia ovia, Havonen uskoo. Nokian Renkaat autoalan tuottavin Euroopassa Nokian Renkaat on autoalan tuottavin yritys eurooppalaisten pörssiyhtiöiden joukossa, arvioi yritysmaailmaa ja talouselämää luotaava saksalainen aikakauslehti Manager Magazin. Lehti mittasi Euroopan 500 suurimman pörssiyhtiön taloudellista menestystä ja tuottavuutta ja halusi selvittää, mitkä yritykset tuottavat sijoittajille varallisuutta ja mitkä syövät sitä. Autoalan kakkossijan saavutti Porsche. Nokian Renkaiden kilpailijoista Continental luokiteltiin kolmanneksi. Nokian Renkaat oli kaikkien tutkittujen yritysten joukossa 63:s. Metso investoi Metso Minerals kasvattaa valmistuskapasiteettiaan Tianjinin tehtaallaan Kiinassa viiden miljoonan euron investoinnilla, joka kaksinkertaistaa tehtaan kapasiteetin. Metso Power puolestaan laajentaa kattilahuoltokapasiteettiaan Yhdysvalloissa 10 miljoonan euron investoinnilla. Se perustaa uuden kattilahuoltokeskuksen Etelä-Carolinaan ja laajentaa nykyistä Länsi-Virginiassa sijaitsevaa huoltokeskusta. Solteq teki historiansa suurimman myymäläjärjestelmäkaupan Solteq toimittaa myymäläjärjestelmän Tokmanni-konsernille. Kaupan arvo on noin 2,5 miljoonaa euroa ja se on Solteqin 25- vuotisen historian suurin kassajärjestelmien kertatoimitus. Lisäksi samalla on sovittu Mäntsälään valmistuvan logistiikkakeskuksen puheohjauslaitteiden toimituksesta. Tampere-talo kongressikeskusten kärjessä Tampere-talo osoittautui huipputaloksi asiakastyytyväisyystutkimuksessa, jossa sitä verrattiin muihin suomalaisiin kongressikeskuksiin. Tampere-talon saamista arvioista 85 prosenttia oli erittäin hyvä tai todella erinomainen. Tampere-talon vahvuuksiksi nousivat henkilökunnan palveluhalukkuus ja ammattitaito sekä tilojen toimivuus ja viihtyisyys. TNS Gallup Oy teki kongressikeskusten toimeksiannosta asiakastyytyväisyystutkimuksen alkusyksystä 2007.

10 taloudessa tapahtuu Särkänniemi on paras Suomalaiset ovat jälleen valinneet Särkänniemen Elämyspuiston maan parhaaksi vapaaajankeskukseksi. Sen vahvuuksia ovat monipuolisuus, sopivuus koko perheelle sekä se, että sinne halutaan tulla uudestaan.taloustutkimuksen tekemässä Vapaa-ajankeskusten yrityskuvat tutkimuksessa oli mukana 19 kohdetta. Tulossa vilkkain messuvuosi Tampereen Messut järjesti Tampe reen Messu- ja Urheilukeskuksessa 14 messutapahtumaa vuonna Tapahtumissa oli mukana 2706 näytteilleasettajaa ja kävijöitä oli kaikkiaan Messuyhtiön liikevaihto vuonna 2007 oli noin 4,5 miljoonaa euroa. Kannattavuus säilyy edellisvuosien tasolla. Vuonna 2008 Tampereen Messut järjestää ennätysmäiset 18 messutapahtumaa. Uusia messuja ovat muun muassa ajoneuvo- ja korjaamoalan ammattilaisille suunnattu Autotec, rakentamisen ja asumisen Asta-Rakentaja sekä Henki ja elämä -kirjafestivaali. Exponet-MatchMaker: Tapaamisiin! Tampereen Messut julkaisee uuden, Exponet-Match Maker -ni misen tuotteen, jonka avulla näytteilleasettajat ja messuvieraat kohtaavat ja keskustelevat internetissä jo ennen messutapahtumaa ja sopivat tapaamisen messuille. Exponet- Match Maker otetaan käyttöön Elin tarviketeollisuus mes suilla toukokuussa Sii tä lähtien se on kaikkien vuon na 2008 järjestettävien ammattimessujen näytteille asettajien käytössä. Tuotteen on kehittänyt Tampereen Messujen tytäryhtiö Virtual Sym posion. Härmälänrantaan asunto 2000 kaupunkilaiselle Härmälänrannan asuinalueen rakentaminen on aloitettu. Ensimmäisen kohteen peruskivi muurattiin tammikuun alussa, ja Skanska toteuttaa alueelle vaiheittain uusia koteja kaikkiaan noin kaupunkilaiselle. Alueelle valmistuu vuoteen 2014 mennessä 30 kerrostaloa. Historiansa varrella Härmälä on tunnettu muun muassa Tampereen lentokentän ja suomalaisen lentokoneteollisuuden sekä Kalmar Industriesin tuotannon sijaintipaikkana. Uusi toimistokeskus Tulli Business Parkiin Sihteeristö Oy avaa Toimistokeskus Aitiopaikan maaliskuun alussa Tulli Business Parkissa. Se vastaa myös Tulli Business Parkin aulapalveluista. Sihteeristö myi Yrityskeskus Monitorin liiketoiminnan Miorille, joka jatkaa toimistohotellitoimintaa yrityskeskuksen entisissä tiloissa. Lyhyesti > Potilaan siirtotuotteisiin erikoistunut Pensi Rescue Oy Vammalasta oli yksi viidestä Tasavallan presidentin valtakunnallisessa Innosuomi kilpailussa palkitusta yrityksestä. Pensi Rescue on Pohjoismaiden johtava potilaan siirtokalusteiden suunnittelija ja valmistaja. Pensi on ainoa potilaan kuljetusjärjestelmä maailmassa, jossa kuljetettavaa ei tarvitse siirtää tuotteelta toiselle tultaessa rappuihin tai muihin vaikeakulkuisiin paikkoihin. > Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen neljä hallia ovat saaneet omat nimet: A-halli on Pirkka-halli, B-halli Härmälä-halli, C-halli Caravelle-halli ja D-halli on Leonardo-halli. 10 tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi

11 Wingon käyttämä Saab 340 on tuttu konetyyppi muun muassa Finncom Airlinesin kotimaanreiteiltä. Matkustajapaikoilla on tilaa enemmän kuin monissa isommissa koneissa, kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Rasila (vas.) ja Wingo xprs:n toimitusjohtaja Ronald Grönlund toteavat. Wingo nousi siiville Teksti Martti tammisto Kuva Jari Kuntsi, Pirkanmaan Sanomat -Ihan mukavasti alkoi. Täytyy olla tyytyväinen, että vastaanotto on ollut näin hyvä, kommentoi Wingo xprs:n toimitusjohtaja Ronald Grönlund 15. tammikuuta. Siinä vaiheessa takana oli edellisenä päivänä lennetyt ensimmäiset Oulu-lennot ja tiedossa hyvä varaustilanne alkaneelle viikolle. Liikematkustajien varaukset tulevat hyvin lyhyellä varoitusajalle, joten käytännössä ei varaustilannetta sen pidemmälle voi tietää, Ronald Grönlund kertoo. Wingo lentää arkiaamuisin Turusta Tampereen kautta Ouluun ja palaa heti takaisin samaa reittiä. Illalla Oulussa käydään uudelleen. Aamulla kone lähtee Tampere- Pirkkalan kentältä kello 6.45 ja palaa takaisin kello Iltapäivällä lähtö Pirkkalasta on kello ja paluu Virtuaalilentoyhtiöksi itseään kutsuva Wingo lentää Saab 340 -potkuriturbiinikoneella, jonne mahtuu 33 matkustajaa. Yhtiö toimii yhteistyössä Air Ålandin kanssa ja vuokraa tältä koneet sekä miehistön. Lentotoimintaan tarvittavat luvat omaava yhteistyökumppani on liettualaisyhtiö UAB Nordic Solutions Air Service. Kööpenhaminaan isolla koneella Nyt kuuluu sekä hyvää että huonoa, kertoo Blue1:n myyntipäällikkö Mikko Salo vuodenvaihteessa uudelleen käynnistyneen SAS:n Kööpenhaminan ilta- ja aamulentojen tilanteesta. Tiedossa on, että lennot jatkuvat myös kesällä. Huono uutinen kuitenkin on se, ettei kaikille aikatauluun merkityille vuoroille riitä konetta, joten peruutuksia väistämättä tulee. Onneksi nämä peruutukset tiedetään jo etukäteen ennen kuin asiakkaat ovat lentoasemalla. Pirkanmaalaisten yritysten kannalta tärkeät vuorot illalla Kööpenhaminasta Tampereelle ja aamulla Tampereelta Kööpenhaminaan keskeytyivät syksyllä, kun SAS päätti teknisten ongelmien takia luopua konetyypistä, jolla lennot hoidettiin. Vuodenvaihteessa yhteys avattiin uudelleen kapasiteetin lähes kaksinkertaistaneella 141-paikkaisella Airbus A 319 -koneella, mutta nyt näyttää Mikko Salon mukaan siltä, ettei koneita sittenkään riitä hoitamaan kaikkia vuoroja. Lisää yhteyksiä ja matkustajia Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajamäärät kasvoivat reippaasti viime vuonna. Lentoaseman kautta kulki kaikkiaan matkustajaa, joista liikkui kansainvälisillä lennoilla. Kasvua edellisvuoteen oli 9 %. Halpalentojen osuus koko matkustajamäärästä on yli puolet. Luvuissa näkyy lentoyhtiö Ryanairin kasvanut tarjonta. Yhtiö lensi Tamperelta viime vuonna Lontooseen, Frankfurtiin, Riikaan, Dubliniin ja Bremeniin. Tänä vuonna kasvun odotetaan jatkuvan joulukuussa avatun Milano-yhteyden ansiosta. Tänä vuonna Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajamääräksi arvioidaan henkeä. SASin ja Blue1:n lentämillä Tukholman ja Kööpenhaminan reiteillä matkustajamäärä väheni lähinnä SASin koneongelmien vuoksi hieman, laskua oli myös Finnairin kotimaan liikenteessä. Sen sijaan tilauslennoilla kulki jälleen edellistä vuotta enemmän matkustajia. Vilkkaiden kansainvälisten yhteyksien ansiosta Tampere-Pirkkala on Helsingin jälkeen merkittävin kansainvälinen lentoasema Suomessa. Kaikkiaan lentomatkustajia oli Suomessa noin 17 miljoonaa. Kasvua edellisvuoteen oli 6 %. Suorien ulkomaanyhteyksien lisäksi Tampere-Pirkkalan kentältä on toimivat yhteydet Helsingin kautta muun muassa Keski-Eurooppaan ja Kauko-itään. Tampere-Helsinki väliä lentää Finnairin yhteistyökumppani Finncomm Airlines.l tampereen kauppakamarilehti 11

12 Lajikilpailujen toteutuksesta vastaavat tamperelaiset urheiluseurat allekirjoittivat sopimuksen Euroopan Nuorten Olympiafestivaalien järjestelyistä joulukuussa Kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Asko Koskinen (pöydän päässä) ja pääsihteeri Pirjo Puskala (oikealla) haluavat tuoda tapahtumassa esiin tamperelaista osaamista nuorilta nuorille. Tampere valmistautuu suurtapahtumiin entistä ammattimaisemmin Tulevana kesänä Tampereella juostaan Jukolan viesti ja ratkotaan yleisurheilun Suomen mestarit Kalevan Kisoissa, vuonna 2009 kaupunki isännöi Euroopan Nuorten Olympiafestivaalia. Tapahtumien tahti on kova, ja sitä halutaan pitää yllä. Tampere tähtää suurtapahtumien kaupungiksi myös entistä ammattimaisemmin. 12 tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi

13 Suurtapahtumia Tampereella Painin EM-kilpailut painijaa, yleisöä 4 000/päivä Karjalaiset Kesäjuhlat osallistujaa Jukolan viesti vierasta, joista suunnistajia noin Kalevan Kisat urheilijaa, yleisöä Suomen Työväen Urheiluliiton 11. liittojuhla osallistujaa. Euroopan Nuorten Olympiafestivaali EYOF joukkueen jäsentä, yleisöä Naisten jalkapallon EM-kilpailut katsojaa Tampereella pelattavissa otteluissa teksti Riikka Tietäväinen-Arola kuva Annikaisa knuutila -Tapahtumat tekevät kaupunkia tunnetuksi, tuovat sille näkyvyyttä ja etenkin kansainväliset tapahtumat kontakteja, joiden hyödyt mitataan myöhemmin. Tietysti seudun erilaiset tapahtumat tukevat myös matkailua, Tampereen kaupungin sivistyspalveluiden palvelutuotantojohtaja Asko Koskinen perustelee. Ja kyllähän kaupungissa täytyy tapahtua! Tapahtumat piristävät katukuvaa ja vilkastuttavat elinkeinoelämää. Suurtapahtumissa on siis paljon hyvää, mutta ensin on haettava ja saatava tapahtuma järjestettäväksi, ja myös onnistuttava sen järjestelyissä. Tampere perustikin kesällä 2007 suurtapahtumatyöryhmän, jonka tehtävä on paitsi seurata lähivuosien suurtapahtumien onnistumista myös hioa tapahtumien hakemisen ja järjestämisen prosessi entistä ammattimaisemmaksi. Asko Koskinen toimii työryhmän puheenjohtajana. Työryhmä on kaupungin sisäinen, mutta pitää yhteyttä eri toimijoihin, kuten kauppakamariin ja yrittäjiin. Kaupunkihan ei itse toimi järjestäjänä, vaan esimerkiksi urheilutapahtumissa avainasemassa ovat urheiluseurat. Haluamme olla hyvä yhteistyökumppani tapahtumien järjestäjille, jotta saamme näyttäviä tapahtumia kaupunkiin jatkossakin. Koskinen toteaa, että kaupungin rahallinen tuki tapahtumille on tärkeä, totta kai, mutta vielä tärkeämpää on, että kaupunki luo olot esimerkiksi koulumajoituksen, ateriapalvelut, liikennejärjestelyt, urheilun suorituspaikat tapahtumille. Tähän asti olemme joutuneet miettimään kuviot alusta asti tapahtumakohtaisesti. Nyt tavoite on luoda vakiintunut toimintatapa. Kaikille tuleville suurtapahtumille on jo nimetty kaupungin organisaatiosta vastuuhenkilö, jonka kautta asiat hoituvat. Kimmokkeen suurtapahtumien järjestelyihin tarttumiseen antoi Koskisen mukaan Euroopan Nuorten Olympiafestivaali EYOF, jota Tampere isännöi kesällä Hän sanoo sen olevan kansainvälisimpiä Tampereella koskaan järjestettyjä tapahtumia: nuoria urheilijoita tukijoukkoineen saapuu kaupunkiin 49 maasta. Koko Pirkanmaa innostettava mukaan Kansainvälisten tapahtumien sarjan avaa jo keväällä 2008 järjestettävä painin EMturnaus ja sitä jatkavat vuonna 2009 Olympiafestivaalit sekä naisten jalkapallon EM-kisojen ottelut. Tulevana kesänä Tampere on myös kahden suuren kotimaisen urheilutapahtuman näyttämönä, kun Jukolan viesti juostaan Teiskon Kaanaassa ja Kalevan Kisat kilpaillaan Ratinan stadionilla. Meillä on osaavia ja aktiivisia urheiluseuroja sekä kokemusta onnistuneiden tapahtumien järjestämisestä. Tässä on varmasti tärkeä syy siihen, miksi Tampereella on nyt luotettu merkittäviä tapahtumia. Asko Koskinen korostaa, ettei yksittäisistä suurtapahtumista puhuminen vä- tampereen kauppakamarilehti 13

14 Pirkan Kierros koukuttaa tyky-liikkujia Pirkan Kierros houkuttelee hiihtoladuille, hölkkäpoluille, pyöräilyreiteille sekä veneen airoihin vuosittain noin kuntoilijaa. Entistä useampi heistä on liikkeellä työporukan kanssa. Pirkan Kierroksen tavoite on kannustaa ympärivuotiseen kuntoiluun. Tapahtuma istuu erinomaisesti osaksi yritysten tyky-toimintaa, Pirkan Kierroksen puheenjohtaja Timo Antila toteaa. Tällä hetkellä yli 50 pirkanmaalaista yritystä maksaa työntekijöidensä osallistumisen Pirkan Kierroksen tapahtumiin. Antila pohtii, että usein kuntoiluinnostus työpaikoilla on kiinni siitä, että joukosta löytyy yksi innostunut, joka kannustaa muitakin mukaan. Tapahtuma järjestetään tänä vuonna 29. kertaa. Pirkan Kierros 2008 alkaa maaliskuussa 90 kilometrin mittaisella Pirkan hiihdolla. Kesäkuussa on luvassa Pirkan Pyöräily Näsijärven ympäri ja heinäkuussa Pirkan Soutu Pyhäjärvellä. Kierroksen päättää 33 kilometrin mittainen Pirkan Hölkkä lokakuussa. Kaikki neljä osalajia saman vuoden aikana suorittanut henkilö saa Pirkan kiertäjä -arvonimen. Pisimmät perinteet osatapahtumista ovat Pirkan Hiihdolla: laduille lähdetään tänä vuonna jo 54. kertaa. Kierrokseen kuuluu useita pitkiä matkoja, mutta hyvä peruskunto riittää mainiosti niiden suorittamiseen. Se, että tavoitteita on osalajisuoritusten myötä tasaisesti ympäri vuoden, motivoi liikkumaan ja ylläpitämään kuntoa jatkuvasti. Tarkemmat tiedot heksy kaupungissa vuosittain järjestettävien muiden tapahtumien roolia ja merkitystä kaupungin imagolle. Esimerkiksi Delfin Basket -koripalloturnaus, nyrkkeilyn Tammer-turnaus tai Omilla ehdoilla luonnossa Timo Antila on itse suorittanut Pirkan Kierroksen 26 kertaa. Kaikki 28 tähän asti järjestettyä kierrosta urakoineita henkilöitä on yhteensä 24. Näissä lajeissa viehättää erityisesti se, että suoritukset tapahtuvat täysin omilla ehdoilla ja luonnossa. Reiteillä ei kilpailla kelloa, vaan omia tavoitteita vastaan. Hyvästä kunnosta huolimatta viimeinen kilometri on jokaisessa lajissa aina tiukka, Antila naurahtaa. Pirkan kierroksen tapahtumat keräävät osanottajia ympäri maata, ja myös ulkomailta. Etenkin Pirkan Pyöräilyssä mukana on aina paljon kansainvälisiä liikkujia, sillä tapahtuma kuuluu pohjoismaiseen kuntopyöräilyn Skandinavialoppet-sarjaan. Olemme suunnitelleet yhteistyötä Finlandia-hiihdon kanssa, jotta saisimme kuntohiihtotapahtumiin saapuvat matkailijat osallistumaan Suomessa useampaankin tapahtumaan. Pirkan Kierroksen reitit kiertävät 13 kunnan alueella Pirkanmaalla. Ilman vapaaehtoistyötä eivät kuntoilutapahtuman järjestelyt Antilan mukaan onnistuisi. Järjestelyissä on tärkeää, että tapahtumat rasittavat aina mahdollisimman vähän luontoa. Aiomme hakea kaikille osalajeille ensi vuoteen mennessä liikunnan ekomerkin. 30-vuotisjuhlan kunniaksi tavoittelemme kierrokselle osanottajaa. TOIMISTOKESKUS AITIOPAIKKA Näköala menestykseen kansantanssitapahtuma Pispalan Sottiisi, lyhytelokuvajuhlat ja Teatterikesä tuovat kaupunkiin toistuvasti kansainvälisiä vieraita. Kansainvälisesti kilpailu tapahtumien järjestämisestä on Koskisen mukaan kiristynyt, ja samalla tapahtumat ovat kasvaneet. Suurtapahtumien järjestäminen vaatii siis entistä enemmän myös taloudellisia panoksia. Esimerkiksi Nuorten Olympiafestivaalien budjetti on 7 miljoonaa euroa, josta Tampereen kaupungin osuus on noin puolet. Tampereen kaupungin taloudellinen vakaus antaa hyvät mahdollisuudet kilpailla tapahtumista. Suurilla kaupungeilla on mielestäni kansallinenkin vastuu toimia järjestäjinä. Suurtapahtumat vaativat myös voimien yhdistämistä seudulla. Esimerkiksi Jukolan viestissä ja Nuorten Olympiafestivaaleilla tarvitaan järjestelyihin noin 1500 vapaaehtoista. Koskinen sanoo, että koko Pirkanmaa on innostettava mukaan myös tapahtumien katsomoihin ja yleisöksi. EYOF:n avajaisissa ja oheisohjelmissa haluamme näyttää, mitä tällä seudulla osataan. Esimerkiksi kansainvälisille toimittajille kannattaa esitellä koko maakunnan matkailukohteita. Aiomme pitää naapurikuntien johtajien ja elinkeinopäälliköiden kanssa tilaisuuden, jossa pohdimme yhdessä tapahtuman mahdollisuuksia. Hyödyt eivät pysähdy kuntien rajoille, vaan esimerkiksi kesän urheilutapahtumat tuovat matkailijoita myös naapurikuntiin. Vastaavasti esimerkiksi Valkeakoskella kesällä 2009 järjestettävät Asuntomessut näkyvät varmasti myös Tampereen hotelleissa ja matkailukohteissa. Tuhannet tuovat tuhansia euroja Suurtapahtumatyöryhmä pyrkii kohentamaan myös yritysyhteistyötä tapahtumien ympärillä. Kaupungin on opittava löytämään entistä selvemmin tapahtumien hyöty yritysten näkökulmasta. Sponsoroinnissa on lähdetty liiaksi liikkeelle siitä, miten paikalliset yritykset voivat tukea tapahtumia. Esimerkiksi kulttuuritapahtumien yhteydessä tästä on jo Tampereella paljon puhuttukin, Asko Koskinen toteaa. Hän muistuttaa, että tapahtumien tuoma ostovoiman lisäys on merkittävä. Esimerkiksi Karjalaiset Kesäjuhlat houkuttelevat Tampereelle kesäkuussa vierasta ja Kalevan Kisoihin odotetaan jopa katsojaa. Koskinen toteaa, että vähintäänkin tieto tapahtumien ajankohdasta on välitettävä hyvissä ajoin yrityksille, jotta nämä voivat suunnitella omia toimiaan. Toivon, että esimerkiksi matkailuyritykset heräävät kehittämään omaa tarjontaansa. Suurtapahtumatyöryhmä tekee tapahtumien jälkeen niiden onnistumisesta myös loppuarvioinnin, jossa tutkitaan muun muassa välilliset hyödyt elinkeinoelämälle sekä tapahtumien saama mediajulkisuus.l Toimistohuoneita vuokrattavana alkaen Toimistokeskus AITIOPAIKKA TULLI BUSINESS PARK SOITA! Leena Arkia gsm leena.arkia@aitiopaikka.eu 14 tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi

15 Muistot Kukkaisviikoista talteen Tampereen Kukkaisviikot järjestetään kesällä 2008 jo 25. kerran. Juhlavuoden kunniaksi tapahtuman järjestäjä Tampere Tunnetuksi ry kerää tamperelaisten muistoja suositusta kesätapahtumasta vuosien varrelta. Onko sinulla mielessäsi mielenkiintoinen tarina, hauska tapaus tai muu muisto Kukkaisviikoilta? Kirjoita lyhyt kertomus ja etsi myös ikimuistoisimmat valokuvasi Kukkaisviikkojen ajalta, ja lähetä ne Tampere Tunnetuksi ry:lle. Yhdistys julkaisee yleisön ja järjestäjien muistoja tapahtumasta Kukkaisviikkojen lehdessä heinäkuussa. Parhaalle kirjoitukselle ja kuvalle on luvassa palkinnoksi ravintola- ja risteilylahjakorttit. Ajatus Kukkaisviikoista syttyi syksyllä Tampereelle toivottiin Valoviikkoja vastaavaa kesätapahtumaa, joka vilkastuttaisi keskustaa ja monipuolistaisi kaupungin matkailutarjontaa. Idean isä oli silloinen Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Matti Hokkanen. Ensimmäisistä Kukkaisviikoista tähän päivään asti jatkuneita perinteitä ovat muun muassa avajaisten paraati sekä Kukkaispormestarin ja Kukkaistytön valinta. Tampereen 25. Kukkaisviikot järjestetään Leena Sulonen Kukkaisviikkojen tapahtumia koordinoivasta Tampereen Kokouspalvelusta kertoo, että juhlavuosi tulee näkymään sekä keskustan kukkakoristelussa että Kukkaisviikkojen ohjelmassa. Tampere Tunnetuksi ry järjestää vuosittain Kukkaisviikkojen lisäksi Valoviikot sekä Joulu Tampere -tapahtuman. Yhdistyksessä on mukana noin 300 tamperelaista yritystä ja yhteisöä. Kirjoituksia ja kuvia Kukkaisviikoista voi lähettää mennessä joko sähköpostilla osoitteeseen tai postitse osoitteeseen: Kukkaisviikot 25 vuotta, Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy, Finlaysoninkuja 9, Tampere Tettinettiin kaivataan uusia työnantajia Tampereen yläkouluissa otettiin kesällä käyttöön uusi sähköinen verkkopalvelu Tettinetti. Internetissä toimiva palvelu on kohtaamispaikka TET-jaksolle lähteville oppilaille ja heille tutustumistyöpaikan tarjoaville työnantajille. Koululaisia työelämään tutustumisjaksolle (TET) ottavat työnantajat ovat pääosin tyytyväisiä Tampereen kaupungin TET-käytäntöihin. Tettinettipalvelu on työnantajien mielestä helppokäyttöinen ja tarjoaa yhteistyön kannalta olennaista tietoa. Uusia työnantajia Tettinetti-palvelu on tuonut kuitenkin vain vähän. Tettinetti-palvelussa oli tarjolla kaikkiaan eri toimialoilta yli 1700 TET-paikkaa kuluneen syksyn tutustumisjaksoille. Jatkossa tavoitteena on saada toimintaan mukaan mahdollisimman paljon myös uusia työnantajia, kertoo TET-suunnittelija, opinto-ohjaaja Susanna Lindgrén. Hänen mukaansa yhteistyötä työnantajien ja koulujen välillä kannattaa myös lisätä ja kehittää entistä yhdenmukaisemmaksi, jotta koululaisten TET-paikat saadaan täytettyä joustavasti. Etenkin tiedonkulkua työpaikoille saapuvista oppilaista on palautteen mukaan tehostettava. TET on perusopetuksessa yläluokille kuuluva, opetussuunnitelman mukainen työelämään tutustumisen jakso. TET-jakson aikana oppilas tutustuu jonkin yksittäisen työnantajan tiloissa tehtävään työhön. Oppilaalla voi myös teettää avustavia, nuorelle soveltuvia töitä. Vuosittain syksyn TET-jaksoille osallistuu Tampereella yhteensä noin 2000 yhdeksännen luokan oppilasta. Työnantajien kokemuksia kartoitettiin marraskuun lopussa tehdyssä kyselyssä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 130 syksyn 2007 TET-järjestelyihin osallistunutta TET-työnantajaa. Työnantajista valtaosa (92 prosenttia) oli aikaisemminkin osallistunut TETtoimintaan. Kaikkiaan 85 prosenttia vastanneista työnantajista tekee oppilasharjoitteluun liittyvää yhteistyötä myös muiden oppilaitostasojen kanssa. TET-jakson tarkoituksena on lisätä luokkaa käyvien oppilaiden käytännön työelämän tuntemusta. Tavoitteena on myös herättää mielenkiintoa lähestyvää ammatinvalintaa ja jatkoopintoja kohtaan. Tutustumisjakson pituus vaihtelee luokkatason mukaan päivästä kahteen viikkoon. Osa 7.- luokkalaisista pääsee tutustumaan työelämään lukuvuoden aikana noin 1 2 päiväksi, osa 8.- luokkalaisista noin viikoksi ja 9. luokalla kaikki oppilaat ovat TE- Tissä kahden viikon ajan. Myös 9.-luokan jälkeiseen lisäopetukseen osallistuvilla nuorilla on työelämäjaksoja. Tettinetti on osoitteessa HENKILÖSTÖVUOKRAUSTA VALMIINA TARTTUMAAN TYÖHÖN NOPEAA JA LUOTETTAVAA PALVELUA (03) tampereen kauppakamarilehti 15

16 16 tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi Useita kertoja maailman parhaaksi rock-kappaleeksi äänestetty Led Zeppelinin Stairway to heaven on mestariteos myös Timo Mäki-Ullakon mielestä. Se on yksi niistä biiseistä, joihin hän palaa yhä uudelleen.

17 profiili Nyt on hyvä soundi Pirkanmaan Osuuskauppa käy taistelua Pirkanmaan päivittäistavarakaupan herruudesta toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakon johdolla. Kilpailussa ei riitä kevyt näppäily, on luukutettava tosissaan. teksti Päivi eskelinen kuvat kimmo torkkeli Kun Timo Mäki-Ullakko vuosi sitten aloitti Pirkanmaan Osuuskaupan uutena toimitusjohtajana, hänen edeltäjänsä, kauppaneuvos Ulla-Maija Tolosen sisustamasta huoneesta menivät ensiksi vaihtoon verhot ja matto. Matto on nyt tumma ja maskuliinisen koruton. Mikä muu on muuttunut? Varmasti monikin asia. Uusi ihminen tuo aina mukanaan uusia näkökulmia ja korostaa eri asioita kuin edeltäjänsä. POKin strateginen päämäärä, markkinaosuuden kasvattaminen päivittäistavarakaupassa pysyy johtajasta riippumatta, mutta keinot, joilla siihen pyritään, vaihtelevat henkilön mukaan. Minulle johtaminen on ennen kaikkea kuuntelemista. Asioilla on aina monta puolta. Johtajana tehtäväni on selvittää eri näkökulmat, luoda tämän perusteella kokonaiskuvaa ja sparrata eri vastuualueiden vetäjiä. Tämä kaikki on mahdotonta, ellei kuuntele ihmisiä tasapuolisesti. Edeltäjäänsä Mäki-Ullakko kuvaa ihmisläheiseksi, arvostetuksi johtajaksi. Minuun tekivät vaikutuksen hänen fiksut ja nykyaikaiset vuorovaikutustaitonsa. S-ura urkenee Timo Mäki-Ullakko on työskennellyt S-ryhmässä koko tähänastisen uransa, 20 vuotta. Hän valmistui Vaasan kauppakorkeakoulus- Timo Mäki-Ullakko > Ikä: 44 vuotta > Perhe: Vanhushoidossa työskentelevä vaimo Minna, 18-vuotias tytär Iina, 16-vuotias poika Johannes > Harrastukset: Kitaransoitto ja musiikki. Musiikkimakuun mahtuvat niin progressiivinen ja hard rock, Suomi-rock, konserttimusiikki kuin oopperakin. Käy silloin tällöin karaokessa. Tex Willerien keräily, Suomen talvi- ja jatkosodasta kertova kirjallisuus. Viimeksi luettu kuvaus Tali-Ihantalan taistelusta. lukuvuoroaan odottaa Väinö Linnan Sotaromaani. > Sidosryhmätoiminta: Tampereen kauppakamarin valtuuskunnan, aluesuunnittelu- ja liikennevaliokunnan sekä uuden liiketoiminnan valiokunnan jäsen, EK:n aluejohtokunnan jäsen. ta kauppatieteiden maisteriksi 1987 ja meni suoraan S-ryhmän kenttäkoulutukseen Jyväskylään. Siellä nuori maisteri otti tuntumaa ruoka- ja rautakauppaan. Se ei suinkaan ollut ensikosketukseni kaupan maailmaan. Jo alle 15-vuotiaana olin kaupassa kesätöissä. Kyllä, sekin oli osuuskauppa. S-ura urkeni kenttäkoulutuksen jälkeen. Ensimmäinen työpaikka oli kotiseudulla Kokkolassa Osuuskauppa KPO:n projektipäällikkönä. Sieltä tie vei hallintopäälliköksi S-koulutuskeskukseen Helsinkiin. Ennen Tamperetta Mäki-Ullakko ehti toimia seitsemän vuotta Lahdessa Osuuskauppa Hämeenmaan talousjohtajana ja toimitusjohtajan varamiehenä. Se oli sangen opettavaa aikaa. 90-luvun puolivälissä Osuuskauppa Hämeenmaa oli lähes konkurssikypsä, rajusti velkaantunut yritys, joka rakennettiin uudelleen vuosikymmenen loppuun mennessä. Pirkanmaan Osuuskaupan talousjohtajana ja toimitusjohtajan varamiehenä Mäki-Ullakko aloitti Palvelu tulee ennen palkitsemista Aatteellista intohimoa Mäki-Ullakko ei sanojensa mukaan tuntenut valitessaan S-ryhmän. Isäni oli kyllä S-ryhmässä töissä, mutta tuskin kukaan enää lähtee osuuskaupan palvelukseen yksinomaan osuustoiminta-aatteen ajamana. Jos kauppa kiehtoo enemmän kuin esimerkiksi rahoitusala, S-ryhmä on oikein hyvä vaihtoehto. Tietenkin arvomaailmaani istuu hyvin S-ryhmän idea toimia asiakkaidensa eduksi pitkällä aikajänteellä ja tavoitteiden asettaminen hyvää vuositulosta pitemmälle. Nykyisin kaikki kaupan ryhmittymät ilmoittavat ajavansa asiakkaan etua muun muassa palkitsemalla heitä. Miten S-ryhmä eroaa muista? Hiomalla palveluaan yhä paremmaksi ja monipuolisemmaksi. Usein väitetään, että asiakkaat kulkevat korttien perässä. Siihen en usko. Kyllä asiakas valitsee ensin palvelun, jota haluaa käyt- tampereen kauppakamarilehti 17

18 Tarvitaan vähintään 10 onnistunutta ostoskäyntiä, ennen kuin saavutetaan asiakkaan luottamus. Sitä ei siis hankita pelkästään uusia neliöitä ja kauppapaikkoja rakentamalla. tää, ja ajattelee vasta sitten, mitä hän siitä hyötyy. Kauppa on luottamusta Voimakkaasti 2000-luvun ajan kasvanut S-ryhmä on nykyään päivittäistavarakaupan markkinajohtaja valtakunnallisesti, ei kuitenkaan Pirkanmaalla. K-ryhmä on täällä perinteisesti hyvin vahva. Niin on ollut myös Tradeka, ja joukossa oli myös Spar, kun lähdimme 80-luvun lopussa kuromaan etumatkaa umpeen ja kasvattamaan kymmenen prosentin markkinaosuuttamme. Nyt S-ryhmä on Pirkanmaalla kakkosena 33,5 prosentin markkinaosuudella. Tähän on vaadittu pitkäjänteistä työtä. Ihmisten ostoskäyttäytymiseen vaikuttavat monet asiat. On tutkittu, että tarvitaan vähintään 10 onnistunutta ostoskäyntiä, ennen kuin saavutetaan asiakkaan luottamus ja hän on valmis vaihtamaan ruokakauppaa. Luottamusta ei siis hankita pelkästään uusia neliöitä ja kauppapaikkoja rakentamalla. Prismojen määrä tuplataan Kyllä POK silti uusia kauppapaikkoja haluaa. Rakentamisessa POK sai Mäki-Ullakon mukaan kylmää vettä niskaansa valtioneuvoston hylättyä viime keväänä Pirkanmaan maakuntakaavasta kaupan suuryksiköiden aluevaraukset Nokian Kalkussa, jossa oli valmiit suunnitelmat kerrosneliömetrin Prismakeskukselle. Ihmeelliseltä tuntuu, että muualla tiedettiin Tampereen seutukunnan tarpeet paremmin kuin täällä. Mutta pitäisiköhän myös täkäläisten katsoa peiliin? Oliko viestintämme riittävää, ja saivatko asiasta päättäneet meiltä oikeaa tietoa? Pirkanmaan liitto ja Nokian kaupunki ovat valittaneet päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Päätöstä odotetaan tämän vuoden loppuun mennessä. Mietimme Kalkkuun myös muita vaihtoehtoja, kuin mitä oli maakuntakaavassa. Tällä hetkellä kuitenkin muut kohteet työllistävät meitä. Töillä Mäki-Ullakko tarkoittaa Linnainmaan ja Lielahden S-markettien muuttamista Prismoiksi. Muutoksilla tuplataan Prismojen lukumäärä Pirkanmaalla. Linnainmaan Prisma on lupavaiheessa, Lielahdessa rakentaminen alkaa tänä vuonna. Pirkkalan Partolassa suunnitellaan S-marketin laajennusta. Myös Tampereen Sokoksen uudistus jatkuu, seuraavaksi laajenee päivittäistavaraosasto. Osaston yhteyteen rakennetaan lisäksi pysäköintitilaa 80 autolle. Isojen projektien rinnalla POK täydentää lähipalveluverkostoaan. Alkuvuodesta avataan uudet Salet Järvensivussa ja Pispalassa. Palvelun kehittämisessä näen lähikaupoissa isoja mahdollisuuksia. Ei kaupankäynnissä eikä elämässä yleensäkään asiat ole joko-tai. Sekä isoja yksikköjä että pienkauppoja tarvitaan. Isot pitävät pienten hintatason edullisena. Jos vielä ympärivuotinen sunnuntaikauppa sallittaisiin 600 neliön myymälöille nykyisen 400 neliön rajan sijaan, pienkauppojen tehokkuus paranisi roimasti. Laajennetulla aukiololla torpedoitaisiin henkilökustannusten nousu tarvitsematta viedä sitä hintoihin. Parasta musiikkia 70-luvulta Timo Mäki-Ullakko on kotoisin Kokkolan kupeesta pienestä Lohtajan kunnasta, joka on tuttu radion tiedotuksista: armeija suorittaa kovapanosammuntoja Lohtajan Vattajanniemessä Jysähdykset kuuluivat kymmenen kilometrin päässä sijainneeseen lapsuudenkotiin asti. Kitaraan hän tarttui 13-vuotiaana, ja muut harrastukset saivat väistyä. Kylältä löytyi samanhenkisiä nuorukaisia, joiden kanssa musiikillinen leiri valittiin 70-lukulaisella ehdottomuudella. Ei purkkaa, ei jytää, vaan progressiivista rockia. Mäki-Ullakko on edelleen progemiehiä. Thin Lizzy, Led Zeppelin, Rush, Pink Floyd, Genesis Ne ovat nuoruuden suosikkejani, joiden tuotantoon palaan yhä uudelleen. Nykyisestä heavy rockista en ole oikein kiinnostunut. Kun ennen biisit olivat pieniä teoksia, nyky-rock on monesti pelkkää teknistä skaalojen juoksutusta, jossa ei ole tunnetta mukana. No, musiikkikin muuttuu Minua ilahduttaa, että myös poikani on innostunut musiikista ja kitaransoitosta. Hän on 16-vuotias, ja siinä iässähän soittaminen on sitä, että opetellaan omien idolien kappaleita. Tuen mielelläni hänen treenaamistaan. Kauppakorkean vuosinaan Mäki-Ullakko soitti ylioppilaskunnan bändissä, joka on vieläkin osittain kasassa. Yhteisiä soittosessioita järjestetään aina kun sellainen saadaan mahtumaan aikatauluihin. Kitaroita Mäki-Ullakolla on kolme, yksi akustinen ja kaksi sähkökitaraa. Toinen sähkökitaroistani on Fender-tyylinen, jolla voi soittaa tunteita. Toinen edustaa Gibson-tyyppiä rajuine, jyrähtävine soundeineen. Riippuu fiiliksestä, mihin kitaraan tartun. En soita päivittäin, viikoittain kylläkin. Kun mieleen tulee biisi, joka vaatii tarttumaan kitaraan, soittamiseen kuluu helposti tunti, toinenkin. Silloin ajatukseni ovat kokonaan muualla.l 18 tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi

19 Vaikuttamiskanava avattiin myös verkkoon Tampereen kauppakamari julkaisi historiansa toisen vaikuttamissuunnitelmansa tammikuun puolivälissä, ja samaan aikaan avattiin verkkoon uusi vaikuttamiskanava osoitteessa Siellä voi ottaa asioihin kantaa ja kertoa näkemyksiään vaikuttamisen tavoista ja kohteista. teksti ja kuva annikaisa knuutila Kauppakamarin yhdessä luottamushenkilöidensä kanssa laatimassa vaikuttamissuunnitelmassa keskitytään entiseen tapaan neljään pääteemaan: työvoimaan ja koulutukseen, maankäyttöön ja logistiikkaan, kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön. Ajankohtaisia, paljon julkista keskustelua herättäneitä aiheita suunnitelman sisällä ovat esimerkiksi koulutuspolitiikka, liikenneyhteydet erityisesti Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittäminen maankäyttö ja kaavoitus, hyvä hankintatapa sekä seutuyhteistyö. Koulutuspolitiikassa on katsottava alueen omia tarpeita, ei hirttäydyttävä valtakunnallisiin tavoitteisiin. Eri osissa Pirkanmaata on erilaisia tarpeita, eikä koulutus voi keskittyä vain Tampereelle. Kauppakamari tukee alueellisten koulutuskuntayhtymien perustamista Ylä-, Länsi- ja Etelä-Pirkanmaalle. Esitämme myös, että Tampereen ammattioppilaitoksen ja Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymän yhdistymistä selvitetään, sanoo kauppakamarissa koulutusasioista vastaava asiamies Antti Eskelinen. Tampere-Pirkkalan kehittäminen, sen asemointi aidosti valtakunnan kakkoskentäksi, kakkosterminaalin kunnostaminen ja uusien lentoyhtiöiden kartoitus ja lentoyhteyksien aloittaminen ovat tiukasti kauppakamarin tähtäimessä. Erityistä kiinnostusta ja tarvetta on lentoyhteyksien avaamisessa Pietariin ja Moskovaan. Venäläisistä lentoyhtiöistä on oltu meihinkin yhteydessä, keskusteluja käydään, mutta sen enempää kerrottavaa ei vielä ole. Myös junayhteyksiä on ajateltava niin, että Pietariin päästään muualtakin kuin Helsingin kautta. Esitämme Riihimäen kolmioraiteen rakentamista ja junayhteyksien avaamista Pietariin, kertoo kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Rasila. Kauppakamari esittää myös Tampereen kehittämistä hyvän hallintotavan mallikaupungiksi ja haluaa edistää yritysten välillä muodostettavien integraattoriverkostojen syntymistä, jotta myös pk-yritykset voisivat osallistua julkisiin ostotarjouksiin. Koko suunnitelma: edunvalvonta > Maankäyttö- ja kaavoitusaiheesta lisää seuraavalla sivulla. 9. toukokuuta juhlitaan! Muun muassa Tapiola tukee Tampereen kauppakamarin 90-vuotisjuhlavuotta. Tapiola näkee kauppakamarin työn äärettömän tärkeänä, perustelee aluejohtaja Martti Silvennoinen. Tampereen kauppakamari täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Juhlavuosi aloitetaan vastuullista yritystoimintaa käsittelevällä Talouselämä puhuu -seminaarilla 15. huhtikuuta. Vuosi huipentuu juhlakokoukseen sekä vuosikirjan ja historiakatsauksen julkistamiseen 9. toukokuuta. Pohjoismaista kauppakamarikokousta isännöidään elokuussa, ja Yrittäjä, yritystoiminta ja yhteiskunta -yhteisseminaari Pirkanmaan Yrittäjien kanssa järjestetään 5. syyskuuta. Kauppakamarin juhlavuotta tukevat yrityskumppanit Metso, Nordea, PricewaterhouseCoopers, Scandic ja Tapiola. Näemme kauppakamarin työn äärettömän tärkeänä, kauppakamarilaitos on keskeinen vaikuttaja, perustelee Tapiolan mukanaoloa aluejohtaja Martti Silvennoinen. Tapiola on vahvasti mukana kauppakamareissa eri paikkakunnilla. Tapiolalaisia on luottamushenkilöinä ja lisäksi käytämme kauppakamarin palveluja. Yritysten näkökulmasta kauppakamari tarjoaa erittäin hyvät mahdollisuudet kouluttautua paitsi seminaareissa ja kursseilla, myös osallistumalla kauppakamaritoimintaan. tampereen kauppakamarilehti 19

20 Jos yritysten tarvitsemia työpaikkatontteja ei ole tai niitä ei saada kaavoitetuksi järkevässä ajassa, ei kohta ole työpaikkojakaan. Siinä syy, miksi maankäyttö ja kaavoitus ovat tänä vuonna Tampereen kauppakamarin vaikuttamisagendan ykkösasioita. lääkkeeksi ka 20 tampereen kauppakamarilehti > tampereenkauppakamarilehti.fi