POHJANMAA-HANKE: Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Transkriptio

1 LIITE 1 POHJANMAA-HANKE: Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Selvitys hankkeen etenemisestä ajalla I YLEISTÄ Visio: Pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaahanke on yhdessä Lapin ja Vantaan mielenterveys- ja päihdehankkeiden kanssa kuulunut jo usean vuoden ajan sosiaali- ja terveysministeriön tukemiin valtakunnallisiin mielenterveys- ja päihdetyön kärkihankkeisiin. Tämä on ollut merkittävä tunnustus työllemme ja tavoitteellemme edistää hanketyön kautta paikallisten toimijoiden kanssa yhdessä pohjalaista hyvinvointia, mutta samalla se on asettanut työllemme mittavia tavoitteita ja vaateita. Vuoden 2009 alkupuolella olemme merkittävällä tavalla kyenneet vastaamaan näihin odotuksiin ja tavoitteisiin. Pohjanmaa-hanke osallistui aktiivisesti valtakunnallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman eli nk. Mieli suunnitelman rakentamiseen ja iloksemme saatoimme helmikuussa 2009 suunnitelman julkaisemisen yhteydessä todeta, että Pohjanmaa-hankkeen tavoitteet ja tekemiset näkyvät erinomaisen hyvin valtakunnallisessa mielenterveys- ja päihdetyössä ja sen tulevaisuudessa. Asiakkaan/palvelujen käyttäjän aseman vahvistaminen, mielenterveyden edistäminen ja ennalta ehkäisevä työ sekä palvelujen ajanmukaistaminen ja parantaminen ovat sekä Mieli 2009:n että Pohjanmaa-hankkeen keskeisiä tavoitteita ja tekemisiä. Hyvä näin. Hyvän ja laadukkaan mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja tekeminen vaatii laajaa yhteistyötä, pitkäjännitteisyyttä ja päättäväisyyttä. Suurella tyytyväisyydellä olemme nyt voineet todeta, että Pohjanmaa-hankkeen ja sen yhteistyökumppaneiden työ jatkuu ja laajenee entisestään. Sosiaali- ja terveysministeriön KASTE-rahoitus vuosiksi mahdollisti mielenterveys- ja päihdetyön hankkeiden Tervein Mielin Pohjois-Suomessa sekä Välittäjä hankkeiden toteutumisen. Näissä Kaste-hankkeissa on vankkana perustana Pohjanmaahankkeen tekemä työ ja kaikki nykyiset Pohjanmaa-hankkeen alueen kunnat kuuluvat näihin hankkeisiin. Työ jatkuu. Kiitokset hyvästä yhteistyöstä ja tulevaisuuden rakentamisesta kuuluvat kaikille yhteistyökumppaneillemme ja koko hanketiimille. Tässä etenemisselvityksessä seuraava korikohtainen esittely ajalta antaa aiheen näille kiitoksille. Samalla se on erinomainen tietolähde lukijalle siitä, mitä Pohjanmaa-hankkeessa on tehty ja mitä on paraikaa meneillään. Hankkeesta lisää sivuilta.

2 II HANKKEEN OSATAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUMINEN 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen Visio: Pohjalaismaakunnissa mielenterveys nähdään kansanterveyden ja kuntalaisen hyvinvoinnin osana, jota edistetään kaikilla yhteiskunnan toimintalohkoilla Ajalla Pohjanmaa-hankkeen strategiatyössä on sekä jatkettu aikaisempien strategiaprosessien eteenpäinviemistä sekä aloitettu uusia. Mielestään selvä Alavuden, Kuortaneen, Soinin, Töysän ja Ähtärin päihde- ja mielenterveysstrategia vuosille on saatu valmiiksi ja se on kevään 2009 aikana ollut kuntien hallintokäsittelyssä. Alueen sosiaali- ja terveysjohto on nimennyt strategialle seurantaryhmän. Vaasan seudun päihdestrategian (Vaasan seutu selvänä tulevaisuuteen) luonnosversio valmistui vuoden 2008 lopulla. Tammikuussa 2009 tästä alueellisesta päihdestrategiasta järjestettiin kaikille strategia-alueen kuntalaisille ja ammattilaisille avoin kuulemistilaisuus. Vaasan seudun päihdestrategiasta pyydettiin myös lausuntoja yhteistyökumppaneilta, ja virallisia lausuntoja saapuikin määräaikaan mennessä 8 kappaletta. Lausuntojen ja kuulemistilaisuuden perusteella strategiaa täydennettiin, minkä jälkeen se lähetettiin jokaiseen Vaasan seudun 9 kuntaan hallintokäsittelyyn. Toukokuun 2009 loppuun mennessä strategia oli hyväksytty jokaisen kunnan sosiaali- ja terveys- tai perusturvalautakunnassa. Lisäksi osa kunnista oli hyväksynyt strategian jo kunnanhallituksen ja valtuuston tasolla. Vaasan seudun päihdestrategian lautakuntakäsittelyiden yhteydessä jokainen kunta nimesi edustajansa strategian toimeenpanosta ja seurannasta vastaavaan ylikunnalliseen seurantaryhmään. Pohjanmaa-hanke kutsui seurantaryhmän koolle kesäkuussa 2009 pidettävään ensimmäiseen tapaamiseensa, jonka tavoitteena on valita ryhmälle puheenjohtaja, määritellä strategian seuranta- ja päivitysaikataulu sekä päättää seurantaindikaattoreista. Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategia : Arjen hallinta turvallinen arki valmistui tammikuussa ja siihen pyydettiin laajasti eri tahoilta lausuntoja. Lisäksi järjestettiin kaikilla yleinen keskustelutilaisuus strategialuonnoksesta. Tilaisuuteen osallistui noin 40 henkilöä, ja erityisen vilkasta keskustelua herätti mielenterveys- ja päihdekysymysten käsittely samassa suunnitelmassa. Lausuntojen ja saatujen kommenttien pohjalta strategiaa korjattiin ja täydennettiin joiltain osin. Mielenterveys- ja päihdestrategia on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja se on menossa kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Strategian toimeenpanoa ja arviointia varten on nimetty seurantaryhmä.

3 Suupohjan alueella on jatkunut ehkäisevän päihdetyön strategian laadinta, jonka tavoitteena on turvata Suupohjan alueen nuorten hyvinvointia vahvistamalla ehkäisevän päihdetyön suunnitelmallisuutta ja eri tahojen yhteistyötä. Työtä varten perustettiin neljä työryhmää, jotka kukin pohtivat ehkäisevää päihdetyötä tietyn kohderyhmän kannalta. Ryhmät olivat: 1) väestövaikuttaminen, 2) lapset ja nuoret (kouluikäiset), 3) vanhempiin vaikuttaminen sekä 4) henkilöstön osaaminen ja koulutus. Työryhmät kokoontuivat 3 4 kertaa. Ehkäisevän päihdetyön strategia tullaan viemään Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hyväksyttäväksi. Työryhmien kehittämiskohteet ovat: 1) Väestövaikuttaminen: - Päihteiden saatavuuteen vaikuttaminen - Yhteistyö vapaa-ajanyhteisöjen kanssa - Asennekasvatus ja yleiset asenteet päihteiden käyttöä kohtaan 2) Lapset ja nuoret: - Alakouluikäiset: päihteiden varhaisen käytön ehkäiseminen ja aloittamisiän siirtäminen myöhäisemmäksi - Yläkouluikäiset: kylillä pyöriminen ja päihteidenkäyttö viikonloppuisin - Toisen asteen opiskelijat ja sitä vanhemmat: nuorten runsas päihteidenkäyttö 3) Vanhempiin vaikuttaminen: - Vanhemmuuden tukeminen - Varhainen puuttuminen 4) Työntekijöiden osaaminen ja koulutus: - Päihdeopetuksen kehittäminen kouluissa (koulu tukee päihteettömyyttä) - Nuorisotyöntekijöiden tieto-taidon kehittäminen - Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten, peruspalvelujen, kolmannen sektorin työntekijöiden, ohjaajien ja vetäjien koulutus Vaasan kaupungin mielenterveysstrategiatyö alkoi maaliskuussa Ensimmäisten tapaamisten aikana perustettiin strategialle työskentelyä ohjaava toimikunta, käytännön valmisteluvastuussa oleva operatiivinen johtoryhmä sekä varsinaisia strategiatyön sisältöjä tuottavat työryhmät. Vaasan kaupungin mielenterveysstrategiaa työstävät kolme moniammatillista, elämänkaarijaottelun mukaisesti perustettua työryhmää: 1) Lapset ja Nuoret (0 24 v.), 2) Aikuiset (25 74 v.) ja 3) Ikäihmiset (+75v.). Kukin työryhmistä tapasi ensimmäisen kerran toukokuussa 2009 käyden läpi strategiatyön etenemistä ja aikatauluttaen omaa työtään pitkälle syksyyn Vaasan kaupungin mielenterveysstrategian nykytilaselvitysvaiheen yhteydessä järjestettiin avoimet kuulemistilaisuudet sekä alueen ammattilaisille että kuntalaisille Näissä

4 kuulemisissa kartoitettiin laajasti asiantuntijoiden ja kuntalaisten, omaisten sekä palvelunkäyttäjien näkemyksiä kaupungin mielenterveystyön nykytilanteesta, keskeisistä huolenaiheista, kehittämisen painopistealueista sekä yhteistyön mahdollisuuksista. Kuulemisten perusteella laadittiin SWOT -analyysi, joka osana nykytilaselvitystä ohjaa toimikuntaa strategian kehittämiskohteiden ja tavoitteiden valinnassa. Toimikunta kokoontuu päättämään näistä strategisista linjauksista kesäkuussa Työryhmät aloittavat työskentelynsä syksyllä 2009, ja tarkoituksena on, että työryhmät ovat saaneet työnsä päätökseen vuoden 2009 loppuun mennessä. Vaasan kaupungin mielenterveysstrategia on valmis hyväksyttäväksi 2010 ja se viedään kaupungin talousarvioon Mustasaaren, Vöyri-Maksamaan ja Oravaisten yhteiseen mielenterveysstrategiaan tähtäävä työ on käynnistynyt keväällä Kaikille avoimet kuulemistilaisuudet on pidetty strategiaalueen jokaisessa kunnassa. Tämän lisäksi kunnille ja Vaasan seudun toimijoille on järjestetty yksi yhteinen yhteistyökokous mielenterveystyön yhteistyöpintojen kartoittamiseksi. Pyynnöstä on vielä erikseen järjestetty omaisille erillinen kuulemistilaisuus. Nykytilaselvitys on tehty ja ylikunnallinen johtoryhmä on sen pohjalta valinnut kehittämisalueet ja tavoitteet. Yhteisessä työryhmätapaamisessa on sovittu työskentelytavasta ja ryhmien kokoonpanoista. Työryhmiä on kolme: 1) Lapset, nuoret ja perheet, 2) Aikuiset ja 3) Ikäihmiset. Työryhmät aloittavat työskentelynsä valittujen kehittämisalueiden pohjalta syksyllä Tavoitteena on, että strategia valmistuu vuoden 2009 loppuun mennessä. Mustasaaren, Vöyri-Maksamaan ja Oravaisten mielenterveysstrategian tavoite on kehittää strategia-alueella mielenterveystyötä ja lisätä yhteistyötä sekä kuntien sisällä että ylikunnallisesti. Poikkisektoraalisen yhteistyön lisäämisellä pyritään tarjoamaan edistäviä ja ehkäiseviä moniammatillisia palveluita kaikenikäisille kuntalaisille. Valitut kehittämisalueet ovat: - mielenterveyspalveluiden koordinointi ja kehittäminen toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi - henkilökunnan ammatillisuuden kehittäminen - nuorten elämänhallinta - lapset ja perheet - aikuisväestön elämänhallinta - ikäihmisten mielenterveys Kuntayhtymä Kaksineuvoisen (uusi Kauhavan kaupunki, Evijärvi ja Lappajärvi) alueella on aloitettu mielenterveys- ja päihdestrategiatyö. Kuntayhtymä laatii kumppanuussopimuksen Alkoholiohjelman kanssa. Alueella on järjestetty nykytilan kartoittamista varten keskustelutilaisuuksia Kauhavalla ja Lappajärvellä. Tilaisuuksia järjestettiin ammattilaisille kaikkiaan neljä ja kuntalaisille kaksi. Strategiatyötä ohjaa kuntayhtymän valtuuston asettama johtoryhmä. Johtoryhmässä on päätetty työryhmien kokoonpanosta ja työryhmiä tulee olemaan kaksi: 1) Lapset, nuoret ja lapsiperheet sekä 2) Työikäiset ja ikääntyvät.

5 Nykytilaselvitys esitellään johtoryhmälle kesäkuussa 2009 ja sen perusteella tarkennetaan strategian painopistealueet ja kehittämiskohteet. Työryhmätyöskentely alkaa elokuussa ja valmistuu joulukuussa Strategia tulee voimaan keväällä Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) on myös käynnistynyt mielenterveys- ja päihdestrategiatyö. Työtä ohjaa yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunnan nimeämä ohjausryhmä. Yhteistoiminta-alue laatii kumppanuussopimuksen Alkoholiohjelman kanssa. Strategian ensimmäiseksi tavoitteeksi on asetettu ihmisestä välittäminen, jolla tarkoitetaan sitä, että palvelujärjestelmä on selkeä ja aukoton koko toiminta-alueella ja että sen painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä. Palvelujärjestelmässä otetaan huomioon yksilön lisäksi myös perheen ja muut läheiset sekä pyritään vaikuttamaan yhteisöön. Toisen tavoitteena on palveluiden jatkuvuus. Tämä tarkoittaa, että järjestelmä takaa jokaisen ryhmän ja yksilön huomioonottamisen. Palveluketju turvaa saumattoman tiedonkulun ja palveluiden riittävyyden, päällekkäisyyksiä välttäen. Palvelut ovat kaikkien helposti saatavissa, vaikuttavia ja laadukkaita. Ohjausryhmä on päätynyt perustamaan strategiatyöryhmät pääsääntöisesti samalla periaatteella kuin palvelut yhteistoiminta-alueella on järjestetty eli suurtuotealueittain. Työryhmät ovat 1) aikuisten sosiaalityö, 2) aikuisten psykososiaaliset palvelut, 3) neuvola, päivähoito, kouluterveydenhuolto, sivistystoimi ja nuoriso/vapaa-aikatoimi, 4) vastaanottopalvelut, 5) hoito ja hoivapalvelut sekä 6) seurakunnat ja järjestöt. Kehittämisen painopistealueiksi on valittu ennaltaehkäisevä työ, lapsiperheet, nuorten mielenterveys ja nuorten päihteiden käyttö. Työryhmät aloittavat työskentelynsä kesäkuussa ja strategia astuu voimaan alkuvuonna Pietarsaaren seutukunnan päihdestrategia Gemensam morgondag yhdessä huomiseen. Jakobstads regions rusmedelsstrategi Pietarsaaren seutukunnan päihdestrategia on päivitetty ensimmäisen kerran yhteistyössä Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus -hankkeen kanssa. Strategiatyön prosessin ja tavoitteiden saavuttamisen arviointia varten on laadittu Webropol-kyselyt Keski-Pohjanmaan, Seinäjoen ja Pietarsaaren strategiatyössä mukana olleille tahoille. Kyselyn tuloksia on tarkoitus käyttää Pohjanmaa-hankkeen arvioinnissa ja strategian laadintaprosessin jatkokehittämisessä. Tulokset kyselystä saadaan syksyllä Ajalla ei ole järjestetty varsinaisia koulutuksia, mutta tänä aikana on aloitettu seminaaripäivän suunnittelu syksylle Syyskuussa järjestetään Vöyrin Norrvalla- Folkhälsanilla kaksikielinen seminaaripäivä strategiatyön tueksi. Tässä maksuttomassa, kaikille avoimessa päivässä tavoitteena on tukea Pohjanmaa-hankkeen mielenterveys- ja/tai päihdestrategiatyössä mukana olleita tahoja strategiatyön eteenpäin viemisessä, toimeenpanossa ja arvioinnissa.

6 Valtakunnallinen yhteistyö Strategiaoppaan laatiminen on käynnistynyt yhteistyössä Alkoholiohjelman kanssa. Tavoitteena on, että opas valmistuisi syys lokakuussa 2009, ja se esiteltäisiin marraskuussa järjestettävillä Pienillä Pohjalaisilla Päihdepäivillä. Hankkeen strategiatyöstä on kirjoitettu artikkeliluonnos Sateenvarjohankkeen, Lapin mielenterveyshankkeen ja Pohjanmaa-hankkeen suunnittelemaan julkaisuun. Strategiatyötä on esitelty posterilla Mieli 2009-päivillä Rovaniemellä Strategian laadintaprosessin malli on herättänyt kiinnostusta toimijoissa eri puolilla maata mm. KUUMA-kunnissa ja Kainuun maakunnassa. Tämä hankkeen ensimmäisen osatavoitteen toteutuminen edistää myös hankkeen muiden osatavoitteiden (Mielenterveyden edistäminen, mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisy, Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen, Mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen kehittäminen, Työhyvinvoinnin edistäminen osana laaja-alaista mielenterveys- ja päihdetyötä, sekä Pohjanmaa-hanke osana kansallista mielenterveys- ja päihdeohjelmaa) toteuttamista. 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisy Visio: Mielenterveyden edistäminen ja mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisy pohjautuu tutkittuun tietoon ja toimii kaikilla yhteiskunnan toimintalohkoilla. Ikääntyvien mielenterveyden tukeminen Ikäihmisen depression tavoittaminen, varhainen tukeminen, hoito ja kuntoutus (psykososiaalinen tuki), erotusdiagnostiikka muistihäiriöihin ja dementiaan -teemoilla toteutettiin kolme koulutuskokonaisuutta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa-hankkeen järjestämänä keväällä Koulutuksen taustana ovat olleet Vanhustyön Keskusliiton Mielen Muutos -tutkimushankkeen tulokset. Ennaltaehkäisevän ja edistävän työn osalta mukana toteutuksessa olivat Ikäkeskuksen ja terveyskeskuksen poliklinikan henkilöstö, kotipalvelu- ja diakoniahenkilöstö sekä laitospuolelta osallistuivat terveyskeskuksen, geriatrian- ja psykogeriatrian osastot. Koulutusten painopistealueita ovat olleet toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, muistihäiriöt, dementia, käytöshäiriöt sekä somaattinen puoli. Koulutuksiin osallistui kaikkiaan 246 ikääntyvien parissa työskentelevää Seinäjoen seudun alueelta. Pohjanmaa-hanke ja Järjestötalon Tukihenkilövälitys (Yhteisöjen Yhdistys Ry Etelä-Pohjanmaasairaanhoitopiirin alueella) ovat solmineet kumppanuussopimuksen ikääntyvien yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi sekä ikääntyvien liikunnan lisäämiseksi (ks. lisää kuntoutuskohdasta).

7 Pohjanmaa-hanke on lisäksi ollut osallisena IKÄPÄ-työryhmässä, jonka tehtävänä on mahdollistaa ehkäisevän päihdetyön työotteen käyttöönottoa kaikilla toimintasektoreilla jakamalla tietoa, kouluttamalla ja tukemalla erilaisten toimintamallien käyttöönottoa. IKÄPÄtyöryhmän tavoitteena on edistää ja toteuttaa osaltaan Seinäjoen mielenterveys- ja päihdestrategiaa. Lisäksi se pyrkii tukemaan ja edistämään ikäihmisten turvallista ja hyvää arkea vaikuttamalla olosuhteisiin ja ikäihmisen parissa tehtävään päihdetyöhön. Masennuksen ja itsetuhoisuuden ennaltaehkäisy Synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisyn koulutuspaketit eli niin sanottu MASU-koulutus alkoi koko Pohjanmaa-hankkeen alueella keväällä MASU-koulutuksen valmisteluvaiheisiin on kuulunut koulutuksen markkinointi ja suunnittelu kouluttajien kanssa. Pohjanmaa-hankkeen alueelta yhteensä 32 kuntaa ja kaikki kolme sairaanhoitopiiriä lähtivät mukaan tehostamaan EPDS-seulan käyttöä, jonka avulla raskaana olevan/synnytyksen jälkeinen masennus voidaan neuvolatyössä tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. MASU-koulutusprosessi arvioidaan Pohjanmaa-hankkeen toimesta. Arviointiin liittyvän kyselyn suunnittelu ja laatiminen, esitestaus sekä aineiston keruu toteutettiin tammitoukokuun aikana. Masennuksen ehkäisyyn, varhaiseen tunnistamiseen ja hoidon tehostamiseen tähtäävä työ on aktiivisesti jatkunut. Synnytyksen jälkeisen masennuksen hoitoketjutyön valmisteluvaiheisiin liittyi yhteistyötahojen sitouttaminen ja motivoiminen hoitoketjutyöskentelyyn. Pohjanmaahankkeen alueelta yhteensä 32 kuntaa ja kaikki kolme sairaanhoitopiiriä lähtivät mukaan työstämään omalle alueelleen paikallista hoitoketjua. Mytty-ryhmän eli synnytystä pelkäävien odottavien äitien psykologisen valmentautumisen ryhmän toimintamallin pilotoimista on jatkettu Vaasan ja Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirien lisäksi Keski-Pohjanmaalla, jossa toteutettiin Mytty-koulutus. Suunnitteilla on käynnistää ensimmäiset synnytyspelkoisten äitien ryhmät syksyllä. Masennustalkoiden väestökampanja on jatkunut sekä Keskipohjanmaa-lehden juttusarjan muodossa että erillisinä kirjoituksina mm. Perhonjokilaakso-lehdessä, Pietarsaaren sanomissa, Österbottens Tidningenissä sekä Radio Keski-Pohjanmaassa. Viimeksi mainitun kirjoituksen avulla Masennustalkoot sai näkyvyyttä myös valtakunnallisessa verkossa Ylen verkkosivuilla. Väestötiedotukseen kuuluu lisäksi masennusaiheinen studia generalia -luento Pietarsaaressa. Hanketietoutta on levitetty myös Tervein mielin Pohjois-Suomessa -hankealueelle videoluennon avulla. Pohjanmaa-hanke on pilotoinut Mielenterveyden ensiapu 2 - ohjaaja- ja peruskoulutuksen. Koordinointivastuu sekä vastuu ohjaaja- ja peruskoulutusten järjestämisestä siirtyi Suomen Mielenterveysseuralle siirtymäajan jälkeen alkaen. Pohjanmaa-hanke on ollut mukana koulutuksen kehittämisessä MTEA- koulutustoimikunnassa ja hanke on lisäksi informoinut ja järjestänyt ensiapukoulutuksia.

8 Väkivallan ja haitallisen päihteidenkäytön ennaltaehkäisy Hankealueella on edelleen järjestetty vastuullisen alkoholimyynnin koulutuksia mm. luvanhaltioille, ravintoloiden työntekijöille sekä vähittäismyynnin edustajille. Tavoitteena on vähentää päihdehaittoja (asiakkaiden väkivaltaista käyttäytymistä, lähisuhde- ja katuväkivaltaa). Työjakson aikana on toteutettu kolmas "kierros" Vastuullisen alkoholinmyynnin koulutuksia kolmen maakunnan alueella. Pohjanmaa-hanke on kouluttanut yhteistyössä Valtakunnallisen mini-interventiohankkeen (VAMP) ja Länsi-Suomen Lääninhallituksen kanssa hankealueelle 94 miniinterventiokouluttajaa vuoden 2006 aikana. Hanke on tukenut menetelmän käyttöönottoa mm. osallistumalla mini-interventiokoulutusten järjestämiseen yhteistyössä alueen kuntien ja SONetBOTNIAn kanssa. Tammi-toukokuussa toteutettiin koulutusta perhetyöntekijöille. HAL-hoitoketjutyössä, jossa kootaan odottavien äitien haitalliseen päihteiden käyttöön liittyvät toimet hanke on ollut suunnittelemassa hoitoketjun kehittämiseksi koulutustukea sekä järjestänyt verkostotapaamisia alueen toimijoille Seinäjoella ja Vaasassa. Etelä-Pohjanmaan alueella toteutettiin terveyskeskuksille yhteistyössä EPSHP: n kanssa koulutusiltapäiviä, joissa tavoitteena oli kouluttaa terveyskeskusten henkilökuntaa tunnistamaan äidin ja perheen päihdeongelma varhaisen hoitoonohjauksen mahdollistamiseksi. Pohjanmaa-hankkeessa viime vuonna alkanut väkivallan vastainen työ on jatkunut kevätkaudella painottuen koulutusten järjestämiseen ja turvallisuuspalveluista vastaavien kuntien tai sosiaali-terveyskuntayhtymien turvallisuustyöryhmiin osallistumisena sekä aktiivisena vaikuttamisena siihen, että Etelä-Pohjanmaan alueelle saataisiin oma turvakotipalvelu. Tavoitteena on mm. käynnistää kampanja väkivaltaista käyttäytymisen, perhe- ja parisuhdeväkivallan, lasten kaltoin kohtelun, koulukiusaamisen ja katuväkivallan vähentämiseksi. Lisäksi hankkeessa on tehty parisuhdeväkivaltaa koskeva esite, jonka on tarkoitus valmistua syksyllä. Asenteisiin vaikuttamisen ja preventiivisen työn keinoina ovat lisäksi olleet mm. lukuisat tapaamiset, asioiden puheeksi ottaminen ja luennot eri yhteyksissä (oppilaitokset, työyhteisöt). Esimerkiksi Ylistarossa toteutettiin yhden päivän mittainen tilaisuus, johon osallistui ylistarolaisia 8-luokkalaisia poikia. Aiheena olivat mielenterveys- ja päihdekysymykset. Riskiryhmien mielenterveyden edistäminen Yhteistyössä Aseman lapset ry:n kanssa hankkeen toiminta-alueelle on aktiivisesti tuotu alakouluille suunnattua Friends-menetelmää, jonka tavoitteena on lasten sosiaalisen pärjäävyyden lisääminen ja masennuksen ja ahdistuksen ennaltaehkäisy. Hankkeen tavoitteena on tuoda yläkouluille kouluttamisen kautta lisää henkistä hyvinvointia lisääviä ohjelmia, kuten Aggression portaat ja NUSKA (yhteistyössä Väestöliiton kanssa).

9 Baron eli nuorten elämäntilanteen arviointihaastattelun käyttöä on tuettu järjestämällä Barohaastattelijoille vertaistapaamisia noin kaksi kertaa vuodessa. Tapaamisessa oli mukana 22 haastattelumenetelmän käyttäjää. Lisäksi järjestettiin uusi Baro-peruskoulutus. Lasten ja nuorten hyvinvointiin on hankkeessa pyritty vaikuttamaan myös urheiluseuratoiminnan avulla. Urheilu on suosituin vapaaehtoistoiminnan muoto Suomessa, ja tämän vuoksi urheiluseuroilla on paljon mahdollisuuksia myös terveyden edistäjänä. Hankkeessa oli aiemmin parin vuoden ajan kokeellinen yhteistyö yleisurheiluseura Kaustisen Pohjan-Veikot ry:n kanssa. Kevään aikana toteutettiin tätä koskeva Webropol-kysely, jonka tarkoituksena on arvioida sekä kokeiluprosessia että sen vaikutuksia. Kaustisen pilottihankkeen jälkeen on yhteistyötoimintaa laajennettu järjestötasolle, jonka kautta urheiluseurayhteistyö tulee koordinoitumaan. Yhteistyö Kuurojen liiton kanssa on johtanut mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmien kehittämiseen liiton toiminnassa. Vähentää syrjäytymistä ja stigmaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Time Out -menetelmän levinneisyyttä ja saatavuutta on pyritty parantamaan hankkeen toimesta järjestämällä Time- Out ohjaajakoulutusta niille Etelä- Pohjanmaan kuntien sosiaali- ja terveydenhoitoalan ihmisille, jotka ovat osoittaneet kiinnostusta asiaan. Koulutuksen saaneet Time Out -ohjaajat ovat olleet oman kuntansa nuorten kutsuntatilanteissa mukana ja sen avulla vieneet Time Out -toimintamallia eteenpäin syrjäytymisen ehkäisyssä palvelukseen astuvien nuorten miesten keskuudessa. Hankkeen väestökampanjasta ja viestinnästä on kerrottu viestintä-osassa. 3. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen Visio: Asiakaslähtöinen laadukas hoito ja vaikuttuva hoito ja palvelu mielenterveys- ja päihdeongelmissa on saatavilla ja asukkaiden saavutettavissa kaikkien kolmen pohjalaismaakunnan alueella. Hoito- ja palveluketjujen mallintaminen on jatkunut QPR-sovelluksen avulla siten, että myös asiakkaat, omaiset ja järjestöt ovat tulleet huomioiduiksi. Mallintamisprosessissa keskeiset toimijat määrittelevät omat tehtävänsä suhteessa muihin alueensa toimijoihin, jolloin muodostuu palvelukartta, jossa asiakas kulkee viiveettä oikea-aikaista ja vaikuttavaa apua saaden. Prosesseissa määritellään myös laadun ja vaikuttavuuden keskeiset kriteerit jatkuvan arvioinnin välineiksi.

10 Hoitoketjutyö Skitsofreniapotilaan palveluketjutyö Vaasan sairaanhoitopiirin alueella on muokattu skitsofrenia-ketjua uusien toimijoiden kanssa ja päivitetty versio on julkaistu sairaanhoitopiirin ekstranetissä. Pietarsaaressa on aloitettu skitsofreniapotilaan hoitoketjutyö. Lasten- ja nuorten syömishäiriöiden sekä aikuisten syömishäiriöiden hoitoketjut on julkaistu Vaasan sairaanhoitopiirin ekstranetissä. Päihdeasiakkaan hoitoketjutyö Vaasan alueen päihdeasiakkaan palveluketjun (palveluprosessin) kuvaus QPR-ohjelmalla on lähes valmis. Ketju on tarkoitettu ammattilaiskäyttöön, ja se on julkaistu Vaasan sairaanhoitopiirin intranet-palvelimessa sekä Vaasan sairaanhoitopiirin ja perusterveydenhuollon yhteisessä extranet-portaalissa. Ketjusta puuttuvat vielä lastensuojelun ja neuvolatoiminnan sekä perusterveydenhuollon osuudet, jotka on tarkoitus liittää ketjuun kesän 2009 aikana. Toimijat ovat halukkaita liittämään ketjuun koko Vaasan sairaanhoitopiirin alueen, joten syksyllä jatketaan ketjun työstämistä myös maakuntien alueella siten, että mukaan tulevat ne palvelut, joita kunnat eivät osta Vaasan kaupungilta. Kansalaisversio palveluketjusta valmistuu syksyllä. Depression hoitoketjut Synnytyksen jälkeisen masennuksen hoitoketjutyön valmisteluvaiheisiin liittyi yhteistyötahojen sitouttaminen ja motivoiminen hoitoketjutyöskentelyyn. Pohjanmaahankkeen alueelta yhteensä 32 kuntaa ja kaikki kolme sairaanhoitopiiriä lähtivät mukaan työstämään omalle alueelleen paikallista hoitoketjua. Vaasan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen hoitoprosessikysely (masennus, psykoosit ja päihteet) lähetettiin kaikkiin aikuispsykiatrian yksiköihin. Vastaukset kyselystä on käyty läpi ja raportoidaan palautetilaisuudessa syksyllä Depression hoito Perusterveydenhuollon koulutus on jatkunut Keski-Pohjanmaalla ja se saadaan päätökseen lokakuun 2009 loppuun mennessä. Uusimuotoinen, käytännön rooliharjoituksen sisältävä "vuorovaikutus ja hoidollinen kohtaaminen" -osio on otettu käyttöön. Palaute koulutuksesta oli hyvää, joten syksyn koulutukset järjestetäänkin tämän mallin mukaisesti. Lisäksi hanke on kouluttanut Pietarsaaressa Malmin terveydenhuoltoalueen henkilökuntaa masennuksen tunnistamisesta ja hoidosta. Rakenteisiin liittyvää työtä on tehty tiedottamalla depressiohoitajamallista sekä kartoittamalla depressiohoitajatyötä Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Alueen perusterveydenhuollossa on 6 8 psykiatrista sairaanhoitajaa, joiden toimenkuvassa depressiohoitajan työ on jo tällä hetkellä mukana. Työn

11 tueksi ollaan selvityksen perusteella järjestämässä työnohjausta. Koko hankealueen depressiohoitajaverkoston työtä on tuettu säännöllisillä työnohjauskokoontumisilla. Samanaikaisen psyykkisen sairauden ja alkoholiongelman hoito (Kaksoisdiagnoosityö) Samanaikaisen depression ja päihdeongelman systemaattisen arviointi- ja hoitomallin kehittäminen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on jatkunut. Tarkoituksena on tutkia laaja-alaisen masennuksen arviointi- ja hoito-ohjelman hoitotuloksia tavanomaiseen masennuksen hoitoon verrattuna. Kevään 2009 aikana on suunniteltu syksyn 2009 koulutuksia ja rekrytoitu yksiköt alkavaan tutkimukseen. Mukaan otetaan 5 6 psykiatrista poliklinikkaa ja 1 2 osastoa. Yksiköiden henkilökunta koulutetaan tutkimuksessa käytettävien mittareiden käyttöön sekä mini-interventioon, motivoivaan haastatteluun ja käyttäytymisen aktivaatiomalliin lokakuuhun 2009 mennessä. Hankkeeseen on nimetty ohjausryhmä ja siihen palkataan tutkimushoitaja. Kunkin kolmen sairaanhoitopiirin alueella organisoidut säännölliset kaksoisdiagnoosityöryhmien kokoukset ovat jatkuneet. Ryhmät ovat olleet osallisena mm. päihde- ja mielenterveysstrategiatyössä sekä kuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä. EMDR -traumapsykoterapiakoulutusta on suunnittelu Vaasan sairaanhoitopiirin alueelle. Koulutus alkaa elokuussa Yhteistyössä Pohjalaismaakuntien päihdetyön kehittäjäverkoston kanssa on järjestetty ennaltaehkäisevän päihdetyön teema-aamupäivä Vaasassa , ja tulossa ovat Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät A-klinikkasäätiön kanssa on suunniteltu Huukoparempaa palvelua huumeiden käyttäjille -koulutusta, joka pidetään ja Vaasassa. 4. Mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen kehittäminen Visio: Asenteet, osaaminen ja rakenteet mahdollistavat kuntoutukseen liittyvän osallisuuden, asumisen ja työn. Kaikki nämä näkökulmat toteutuvat läpäisyperiaatteella kansalais-, käyttäjä-, palveluntuottaja-, rahoittaja-, kunta- ja poliittisen päätöksenteon tasoilla. Ensisijaista on avokuntoutus. Pohjanmaa-hankkeen päättyessä kaikki kuntoutus tehdään alueella ensisijaisesti kotikuntoutuksena. Avohoitokeskeisen kuntoutuksen toteutuminen Kotikuntoutuspoliklinikka on aloittanut toimintansa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä syksyllä Kotikuntoutus on tarkoitettu psykoosipotilaille ja masennuspotilaille, jotka tarvitsevat pitkäaikaista tukea ja kuntoutusta. Kotikuntoutus on usein psykiatrisesta

12 sairaalasta kotiutuvien potilaiden jatkokuntoutusta. Kotikuntoutuspoliklinikan toiminnasta tehdään KOTIIN PARAS -tutkimus. Kotikuntoutuspoliklinikan tutkimus on edennyt alkuvuodesta 2009 siten, että Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin eettinen toimikunta on myöntänyt tutkimukselle luvan. Työryhmän ilmapiiriä on kartoitettu ja työryhmän jäsenet ovat kuvanneet työtään päiväkirjojen avulla. Päiväkirjojen analysointi alkaa kesäkuussa ja myöhemmin syksyllä tarkoituksena on tehdä aiheesta artikkeli Kuntoutus -lehteen. Potilasaineiston keruu on tarkoitus aloittaa elokuulla 2009 ja aineistokeruun on tarkoitus jatkua ensivaiheen tietojen keruulla kevääseen 2010 saakka. Sen jälkeen tutkimukseen osallistuvia asiakkaita haastatellaan kaksi vuotta myöhemmin ja siten seurataan kuinka vaikuttavaa kotikuntoutuspoliklinikan hoito on. Rinnalla kerätään myös verrokkiaineistoa niiden psykiatrista osastohoitoa saavien potilaiden osalta, joiden kuntoutusprosessi etenee sairaalahoidon jälkeen muuten kuin kotikuntoutuspoliklinikan hoidon piirissä. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä psykiatrian tulosalueella on toiminut kuntoutuskursseja järjestävä yksikkö vuodesta 2003 lähtien. Kurssiyksikön perustehtävänä on kuntoutus- ja tai sopeutumisvalmennuskurssien toteuttaminen erilaisista mielenterveysongelmista kärsiville kuntoutujille sekä heidän läheisilleen. Tavoitteena Pohjanmaa-hankkeessa on nyt tuoda hyväksi todettuja käytäntöjä Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä myös Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirin alueille. Tämän vuoksi kartoitusta on tehty Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin aikuis- ja nuorisopsykiatrian tulosalueen nykytilanteesta eli tietoja on kerätty kaikista meneillään olevista ryhmistä. Kartoitus on taustatyötä tulevalle syksylle 2009, jolloin Pohjanmaa-hanke järjestää tiiviin kuntoutuskurssitoiminnan hyvien käytäntöjen esittelyn EPSHP:n ja VSHP:n psykiatrian yksiköissä Edelleen tiivistä yhteistyötä jatketaan Ikäkeskuksen ja ikäihmisten avopalveluista vastaavien henkilöiden kanssa säännöllisin tapaamisin Seinäjoen seudun alueella. Tarkoituksena on kehittää ikääntyvien palveluita sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton julkaiseman Ikäihmisten palveluiden laatusuositusten pohjalta. Tavoitteena on ikäihmisten mielenterveyden ja päihteettömyyden tukeminen ja mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisy. Kuntouttavan työtoiminnan monipuolisuus Yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen, Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen, Vaasan seudun sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen, Jupitersäätiön sekä Kokkotyösäätiön kanssa on tiivistetty kumppanuussopimusten avulla. Pohjanmaahanke on antanut asiantuntija- ja konsultointiapua päihteettömyyttä tukevien toimien lisäämiseksi ja toimintojen kehittämiseksi huomioiden kaksoisdiagnoosi-kuntoutujat. Säännöllisin tapaamisin pidetään yhteyttä asioiden ja kuntouttavien työtoimintojen eteenpäin

13 viemiseksi ja päihdetoimintasuunnitelmien ja -toimintamallien luomiseksi ja käytäntöön juurruttamiseksi kumppanuussopimuksien pohjalta. Kaikissa tavoitteissa on edetty ja vuodelle 2009 on käynnistynyt myös uutta toimintaa, jota viedään hankealueella eteenpäin. Kuntouttavan asumisen alueellinen kattavuus ja korkea laatu Kuntouttavien asumispalveluiden kyselytutkimus tehtiin yhdessä Länsi-Suomen lääninhallituksen kanssa kolmen maakunnan mielenterveys- ja päihdeyksiköihin. Kyselytutkimuksessa selvitettiin, miten kuntouttavia asumispalvelut ovat ja toteutuvatko sosiaali- ja terveysministeriön keväällä 2007 antamat laatusuositukset, jotka koskivat mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita. Tutkimuksessa huomioitiin myös sosiaali- ja terveysministeriön antamat laatusuositukset päihdepalveluille Keväällä 2009 on työstetty asumispalvelututkimuksen pohjalta laaditut kriteerit konkreettisimmiksi. Kriteereiden avulla voidaan seurata asumispalveluiden laadun ja kuntoutuksellisuuden etenemistä. Tarkoituksena on myös kiinnittää huomiota asumispalveluiden laatuun ja lisätä kuntien kilpailuttamisosaamista. Kriteeristön käyttö esitellään työkokouksessa, joka järjestetään yhdessä lääninhallituksen kanssa syyskuussa Tähän liittyvää järjestelytyötä on tehty kevään 2009 aikana. Työkokoukseen lääninhallitus lähettää kutsut palveluiden tuottajille ja ostajille. Edelleen työkokoukseen kutsutaan muita yhteistyötahoja ja omaiset mielenterveystyön tukena järjestön edustajia. Pohjanmaa-hanke on kutsunut kokemustutkijoita kertomaan hoito- ja palvelujärjestelmästä kokemuksia ja mahdollisia kehittämistarpeita. Kokemustutkijoiden näkemystä siitä, mikä edistää hoitoa ja kuntoutumista. Asumiskyselytutkimus esiteltiin Kuntoutussäätiön järjestämässä monimenetelmäisen kuntoutuksen tutkimusseminaarissa. Seminaarin jatkona Kuntoutussäätiö on esittänyt yhteistyötoiveensa Pohjanmaa-hankkeelle teemalla masennus ja kuntoutus. Edelleen Kuntoutussäätiö ja KELA:n tutkimusosasto ovat esittäneet kutsun Pohjanmaa-hankkeelle kehittämistyöryhmään kehittämään nuorten masentuneiden kuntoutustoimintamalleja. Näitä on lähdetty työstämään kevään 2009 aikana. Kuntoutujien ja heidän omaistensa osallisuus ja hyvinvointi Kuntoutujien ja heidän omaistensa osallisuuden lisäämistä on edelleen työstetty yhteistyössä Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa ry:n kanssa, jonka kanssa Pohjanmaahanke/Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on solminut kumppanuussopimuksen. Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry. on yhdessä Tampereen-seudun omaiset mielenterveystyön tukena ry:n kanssa hakenut RAY:lta projektiavustusta hankkeeseen vuosille kehittääkseen omaisen osallisuutta ja huomioimista mielenterveys- ja päihdetyössä

14 yhdistysten toiminta-alueilla. Pohjanmaa-hanke tarjoaa hankkeelle asiantuntija-apua, mikäli omaisyhdistykset saavat rahoitusta kehittämishankkeelleen. Pohjanmaa-hanke on ollut koordinoijana ja nykytilan ja tarpeiden kartoittajana vertaistukikeskuksen perustamishankkeessa Seinäjoen alueen seudulle yhdessä Mielenterveyden Keskusliiton ja sen jäsenjärjestön Seinäjoen alueen mielenterveysyhdistyksen, SAMY:n, Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen seurakunnan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Vertaistukikeskus olisi matalan kynnyksen kohtaamispaikka mielenterveys-ja päihdekuntoutujille. Mielenterveydenkeskusliitto on jättänyt RAY:lle avustushakemuksen vertaistukikeskuksen perustamista ja toiminnan aloittamista varten. Mikäli avustus myönnetään ko. vertaisryhmätoimintaa varten, Mielenterveyden keskusliitto kouluttaa vertaisryhmävetäjät tulevaan vertaistukikeskukseen. Pohjanmaa-hanke ja Järjestötalon Tukihenkilövälitys (Yhteisöjen Yhdistys Ry Etelä-Pohjanmaasairaanhoitopiirin alueella) ovat solmineet kumppanuussopimuksen mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ja ikääntyvien yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi sekä kuntoutujien liikunnan lisäämiseksi. Pohjanmaa-hanke tukee hanketta tarjoamalla asiantuntijaapua. Toimintamalli on pilotoitu ja lähtenyt hyvin käyntiin EPSHP:n alueella ja jatkuu edelleen. Toimintamallin käynnistäminen on edennyt myös KPSHP ja VSHP alueilla. Tiedotustilaisuudet tukihenkilötoiminnasta on järjestetty sekä KPSHP:n ja VSHP:n alueen eri toimijoille 2009 keväällä. Elokuussa 2009 Tukihenkilövälitys aloittaa tukihenkilökoulutukset VSHP:n ja KPSHP:n alueella. Vaasan seudun sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen kanssa on kevään aikana käsitelty kumppanuussopimusta, yhdistyksen toimintaa, päihdeasiakkaan palveluketjua sekä yhdistyksen omaa päihdesuunnitelmaa. Yhteistyötä on tehty Vaasan alueella eri toimijoiden kanssa myös päihdeasiakkaan palveluketjutyön ja HAL-ketjutyön yhteydessä sekä eri koulutuksia valmistellessa. Yhteistyötä on tehty mm. eri järjestöjen, sairaanhoitopiirin ja psykososiaalisten palveluiden kanssa. Esimerkkeinä mainittakoon A-kilta, A-neuvola ja Pixne-klinikka. Psykiatrisen ja päihdekuntoutuksen tarpeen tunnistaminen ja arviointi Psykiatrisen- ja päihdekuntoutuksen tarpeen arvioimiseksi on pilotoitu Pohjanmaa-hankkeen toimesta psykrai-mh kolmen sairaanhoitopiirin alueelle pitkäaikaispsykiatrisille osastoille. PsykRAI-MH-pilotointien arviointi- ja benchmarkkaus- palauteseminaari järjestettiin helmikuussa Arvioinnit ja vertailukehittämisen tulokset on esitelty edelleen pilotointiosastoille hankealueella. Seuraavat arvioinnit osastoilta lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vertailuarviointiin kesäkuussa 2009 ja palauteraportoinnit tuloksista saadaan vuoden 2010 alussa. Pilotointi on edennyt onnistuneesti.

15 Tiivistä yhteistyötä on tehty Pohjalaismaakuntien päihdetyön kehittäjäverkoston kanssa ( Kehittäjäverkostoon kuuluvat kaikki oleellisimmat päihdetyön kehittäjät Pohjanmaan alueella, ja kokouksia on pidetty vähintään kerran kuukaudessa. 5. Työhyvinvoinnin edistäminen osana laaja-alaista mielenterveys- ja päihdetyötä Visio: Pohjalaisilla on työnsä kautta ja työssään mahdollisimman suuri sosiaalisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen oikeus. Pohjalaisilla on nykyistä pidempi ja terveempi työura. Nykyisenä tavoitteena on ollut keskittyä työterveyshuollon työn tukemiseen ja esimiestyön kehittämiseen. Hanke on tukenut toimivan verkoston kokoamista jo edellisellä rahoituskaudella. Yhteydenpitoa hankkeen ja työterveyshuoltojen välillä on tapahtunut runsaasti ja tiedonvälittäminen on toiminut hyvin molempiin suuntiin. Edellisen vuoden aikana tehty yhteyshenkilö-, depressio- ja päihdehoitajakartoituksen tulos on päivitetty toukokuun 2009 aikana ja sen tuloksista laaditaan tiedote työterveyshuolloille. Vastaukset osoittavat edelleenkin, että vasta muutamassa työterveyshuollossa on päihdetyöhön ja/tai mielenterveysasioihin/depressioon perehtynyt työterveyshoitajamalli käytössä. Hanke tukee jatkossa näiden mallien rakentamista muihin työterveyshuoltoihin. Hankesuunnitelman tavoitteissa esimiestyön kehittäminen on raportointikaudella toteutunut seuraavasti. Pietarsaaressa on järjestetty neljä koulutusta, joihin osallistui 120 henkilöä. Koulutukset ovat jatkuneet v alkaneella teemalla: Muutokseen motivoiva keskustelu. Teeman sisältö antaa työkaluja mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamiseen ja niiden käsittelemiseen työpaikoilla. Koulutukset toteutettiin työterveyshuollon ja Malmin terveydenhuoltoalueen kuntayhtymän kanssa yhteistyössä. Kaikissa järjestetyissä koulutuksissa yhteistyökumppanit ovat kutsuneet yritysten esimiehet koulutustilaisuuksiin ja hanketyöntekijä on vastannut koulutusosuudesta. Myönteistä ja toimintaa helpottavaa on ollut laajan ja toimivan verkoston joustava käyttö. Työterveyshuoltojen taholta on myös koettu, että vaikka kutsu on mennyt sadoille yrityksille, osallistujia on tullut vähäisemmin. Esimieskoulutukset jatkuvat, ja niiden tarkoitus on käynnistää tätä toimintaa työyhteisöissä. Kevään aikana on suunniteltu vastaavia syksyn 2009 koulutuksia Etelä-Pohjanmaan suunnalle. Pohjanmaa-hankkeen työelämä-korin toimesta aloitettu Työkyvyn kehittämisfoorumi kokoontui uudelleen Kokkolassa. Lähtökohtana oli moniammatillisen yhteistyön tarve työkyvyn arvioinneissa ja arviointien kehittämisessä. Kehittämisfoorumin työryhmään on koottu eri toimijatahojen edustus. Ryhmässä on työterveyshuollon, terveyskeskuksen, työvoiman palvelukeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston, KELA:n, kuntoutustutkimusyksikön, yleissairaalapsykiatrian, sosiaalityön, Kokkolan kaupungin, Medirexin, Pohjanmaa-hankkeen ym. edustajia. Aloitettu työmuoto koettiin sekä tärkeänä että tarpeellisena ja sitä jatkettiin ryhmäpohdinnoilla kahden otsikon alla: 1) Hyvät käytännöt ja 2) Prosessitarkastelu/ lähetekäytännöt.

16 Länsi-Suomen lääninhallituksen kanssa yhteistyössä on järjestetty useita Vastuullisen alkoholimyynnin koulutuksia ravintoloiden ja kaupan henkilökunnalle vuodesta 2007 alkaen. Kevään 2009 aikana koulutuksia järjestettiin neljä: Kokkolassa ja Seinäjoella suomenkieliset ja Vaasassa ja Pietarsaaressa ruotsinkieliset koulutukset. Lääninhallituksen alkoholitarkastajien mukaan yrityksiä velvoitetaan osallistumaan näihin koulutuksiin, mutta jostakin syystä kaikki eivät käytä tilaisuutta hyväkseen. Erityisesti ns. etnisten ravintoloiden henkilöstö on osallistunut niukasti. Koulutustyöryhmä on yhdessä miettinyt keinoja, joilla kohderyhmiä voidaan motivoida välttämättömän laki- ym. tiedon hankkimiseen. Kevään aikana alkanut osahanke Paikallinen päihdepolitiikka terveyden edistäjänä jatkaa vastuullisen alkoholimyynnin koulutusten koordinointia ja kehittämistä. Alueen työelämän ja työpaikkojen kehittäminen hankkeen työssä keskittyi vuoden 2008 aikana yrityksiin suunnattuun toimintaan. Yrityksille tehdyn kyselyn jälkeen pilotoitiin päihdeongelmaisen hoitoonohjausmallin luominen kuudessa yrityksessä. Kevään 2009 alkupuolella Pohjanmaa-hankkeen tiedotuslehden Päähenkilön teemanumerossa käsiteltiin työelämään liittyviä aiheita. Samalla pyrittiin myös vastaamaan yrityskyselyn pohjalta tulleisiin toiveisiin saada tietoa mm. työhyvinvointia edistävistä malleista ja niiden luomisesta, ammatillisen kuntoutuksen kysymyksistä sekä tyky-toiminnasta. Teemanumeroa jaettiin tästä syystä erityisesti yrityksiin, mutta myös muille yhteistyötahoille. Pohjanmaa-hanke on jatkanut tiivistä yhteistyötä Työterveyslaitoksen kanssa, jolta saatu tuki on arvokasta ja kehittävää. Työterveyslaitos on tuottanut paljon hyvää materiaalia, jota myös hankkeen kautta on voitu levittää työterveyshuollon ja yritysten käyttöön. Hanketyön kannalta voi sujuvaa yhteistyötä Työterveyslaitoksen ja Masto-hankkeen kanssa pitää tärkeinä onnistumisina. Masto-hankkeen seminaari, jonka käytännön toteutukseen Pohjanmaa-hanke osallistui, järjestettiin Kokkolassa Masto-hanke sai paljon huomiota mediassa, minkä seurauksena paikalliset lehdet ja radio ovat olleet kiinnostuneita työhyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä ja Pohjanmaa-hankkeen työstä.