KONICA MINOLTA. Tulostus- ja kopiointiratkaisut sekä -sovellukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KONICA MINOLTA. Tulostus- ja kopiointiratkaisut sekä -sovellukset"

Transkriptio

1 YRITTÄJÄ-LEHTI 1 K E S K I - P O H J A N M A A N Yrittäjä YRITTÄMISEN JA TALOUSELÄMÄN ERIKOISLEHTI 1/2013 Osoitelähde: Viestimix Ky Savisilta YLIVIESKA M-Itella Oy Sanoista tekoihin Kokkolalaisella Marika Hollströmillä on rivakka ote tekemiseen paitsi omistamassaan ja johtamassaan Yrityspalvelu Hollströmissä, myös järjestötoiminnassa. Sivu 3 Yrittäjän erinomainen valinta - Konica Minoltan ympäristöystävälliset ja palkitut bizhub-väri- ja mustavalkomonitoimilaitteet ovat kustannustehokkaita ja energiaa säästäviä toimistojärjestelmiä. Tervetuloa tutustumaan uusiin mustavalko- ja värilaitemalleihin sekä Konica Minoltan tulostussovelluksiin liikkeissämme Kokkolassa tai Pietarsaaressa - näytämme konkreettisin esimerkein miten tulostuksenhallintaratkaisut auttavat tehostamaan työnkulkuja - Konica Minoltan Optimized Print Services (OPS) -palvelukokonaisuus on tästä erinomainen esimerkki: OPS-palvelukokonaisuus mahdollistaa yksinkertaisen ja selkeän rajapinnan tulostusympäristön jatkuvaa kehittämistä varten. Kerromme kuinka tulostamisen- ja asiakirjakustannusten hallinta saadaan toimimaan sujuvasti sekä miten kustannuksia voidaan alentaa %. Myynti ja lisätiedot: Keski-Pohjanmaan Konttoripiste Oy Tuomo Lahti Timo Kuivanto Kenneth From KONICA MINOLTA Tulostus- ja kopiointiratkaisut sekä -sovellukset Centrian seuraava tähtäin toimiluvan uusimisessa Yritykset Centria ammattikorkeakoulun alueella ovat seuranneet huolestuneina, miten ammattikorkeakoululle asetetut kovat säästötavoitteet vaikuttavat koulutukseen tulevina vuosina. Yrityselämä pitää tärkeänä muun muassa sitä, että niiden tarvitsemaa työvoimaa voidaan jatkossakin kouluttaa omalla alueella. Sivu 6 Varapuheenjohtajat esittelyssä Sivu 10 Pietarsaaren kuntasivut Sivu 14-19

2 2 YRITTÄJÄ-LEHTI P Ä Ä K I R J O I T U S Pääseekö Palvelusetelillä jonon ohi lääkäriin? Uskon, että kaikki ovat samaa mieltä siitä, että kunnan täytyy tietää, paljonko sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen sille maksaa. Valitettavasti näin ei ole. Sairaanhoidon hierarkia maksaa moninkertaisesti ennen kuin on saavutettu oikeat palvelut kuntalaisille. Terveydenhuolto on hoidettu useiden muiden maiden osalta huomattavasti paremmin kuin Suomessa, vaikka me puhumme hyvinvointivaltiosta. Hyvinvointi erityisesti terveydenhoito- tai vanhustenhoitopuolella on meillä valitettavasti lapsenkengissä. Jono terveyskeskuksen lääkärille tai kunnalliseen hammashoitoon voi olla viikkojen tai kuukausien mittainen. Tilanne on valitettavan tuttu monessa kunnassa. Yhä tutumpi on myös kunnan havainto siitä, että oma henkilöstö ei enää riitä jonojen purkamiseen. Yhdeksi apukeinoksi on löydetty palveluseteli, jota hyödynnetään varsin laajasti muun muassa Kallion alueella (Kallion alueeseen kuuluvat Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala) Puheenjohtajamme Tapio Uusitalo on em. ryhmän hallituksen jäsen. Huomionarvoisaa on että edellisiin kuntiin on tullut. tarpeellista yksityistä tarjontaa mm. päiväkotipalveluihin. Palveluseteleillä lisätään asiakkaan valinnanmahdollisuuksia. Asiakas voi setelin avulla valita itse palveluntuottajansa sopiviksi katsomillaan kustannuksilla. Näin palveluiden laatu, saatavuus ja kustannustaso paranee. Palveluseteli ei siis ole konkreettinen seteli, vaan kunnan harkintansa mukaan myöntämä tietynsuuruinen maksusitoumus sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttämiseen. Setelien myöntäminen kuitenkin vaatii kunnilta nykyistä tarkempaa kustannusten laskentaa. Kunnan täytyy tietää, mitä sen tuottama palvelu sille maksaa, jotta palvelusetelin suuruus osataan määritellä oikein. Tämä on tärkeää, jotta kuntalaiset ovat tasa-arvoisessa asemassa. Palvelustrategian laatiminen auttaa kuntia ja yrityksiä Sen lisäksi, että kunta laskee tarjoamiensa palvelujen kustannukset, sen tulee myös avoimesti kertoa laskelmiensa lopputulos. Vain siten asukkaat ja yritykset voivat arvioida kuntapalveluiden todellisia kustannuksia. Edellytämme, että kaikki kunnat velvoitetaan laatimaan palvelustrategia. Tarvittaessa vaikka lailla, näin on päätetty jo järjestömme pääkallopaikalla. Hyvässä palvelustrategiassa on kolme päätavoitetta. 1) Mitä palveluita kunta tuottaa itse, mitä yhteistyössä muiden kuntien kanssa ja mitä kunta ostaa yksityisiltä toimijoilta? 2) Mikä on kunnallisten liikelaitosten ja kuntien in house -yhtiöiden rooli kunnan palvelutuotannossa? 3) Mikä on kunnan näkemys palveluiden kehittämisestä yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa? Onko kuntalainen kuningas Pk-yritysten kannalta hyvin toimiva palvelustrategia varmistaa, että markkinat toimivat pitkällä aikavälillä. Vanha julkinen monopoli ei saa korvautua yksityisellä monopolilla vaan mahdollisimman laajalla tarjonnalla. Se on koko kunnan etu Yrittäjien mielestä kuntalaisen tulisi olla kuningas, koska verotulot ovat tuloja joilla palvelut maksetaan. Mielestämme kaikille kuntalaisille pitää antaa oikeus valita haluamansa palvelut monialaisesta joukosta. Mitä parhainta ja terveydentäyttämää aikaa Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Palveluksessanne vuodesta 1987 P U H E E N J O H T A J A N P A L S T A Keski-Pohjanmaan Yrittäjien palvelu ruotsinkielisille yrittäjille Keski-Pohjanmaan Yrittäjät on alueen yrittäjien oma edunvalvontajärjestö. Edunvalvontatyömme on edistää alueen yrittäjyyttä, nimenomaan pienten ja keskisuurten yrittäjien arkipäiväisiä ja konkreettisia asioita. Luonnollisesti erityisesti omien jäsenyrittäjien asioita. Luonnollisesti tuotamme yrittäjillemme niitä palveluita joille on kysyntää. Kielipalvelut ovat yksi asia. Tuotamme asiakkaidemme toiveiden mukaisesti myös sillä kielellä palveluita, joille on tarvetta. Alueemme 22 paikallisyhdistyksistä muutama sijaitsee alueella, jossa on ruotsinkielen tarpeessa olevia jäsenyrittäjiä. Onneksemme meillä on Yrittäjien johtoryhmässä kaksi ruotsinkielen taitavaa varapuheenjohtajaa; Juha Enlund Kaustiselta sekä Kimmo Hanhisalo Kokkolasta. Lisäksi aluejärjestön toimistossa Kokkolassa on äidinkielenään ruotsia puhuva henkilö Nina Niemi (omaa sukua Hedström) sekä yhteistyötyösopimuksemme kautta meillä on erinomaisia neuvontapalveluita mm. varatuomari Kimmo Hanhisalo tuottaa myös oikeudenkäyntejä ammattimaisesti myös ruotsinkielellä. Näin ollen vastaamme jäsenkuntamme toiveisiin. Olemme keskustelleet viime vuosien ja viime syksyn mittaan runsaasti ruotsinkielisten toimijoittemme kanssa ruotsinkielisistä palveluista ja organisaatiorakenteesta. Nyt viimeisten tietojen mukaan Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistys Österbottenns Företagarorganisation (ÖF) on ilmoittanut, että heidän hallituksensa on tehnyt päätöksensä erota Rannikko- Pohjanmaan Yrittäjien aluejärjestöstä huhti-kuun alusta lukien. Samassa yhteydessä he ovat ilmoittaneet organisoituvansa jatkossa siten, että ÖF:n jäsenet liittyisivät ruotsinkielisten järjestöjen yhteistyöjärjestön Finlands Svenska Enterepenörsförbundetin jäseneksi. Tämä järjestö toimii nykyisin nimellä Företagarnas Centralförbund (FC), ja on Suomen Yrittäjien (SY) jäsenjärjestö eli ikään kuin toimialajärjestö muun valtakunnallisen järjestön statuksella. Huomioitavaa on että heidän jäsenensä eivät eroamisen jälkeen kuulu enää Suomen Yrittäjiin, ainoastaan pääjärjestö on mahdollisesti jäsenenä SY:ssä. Huomionarvoisaa on että jäsenet eivät voi enää hyödyntää SY:n jäsenetuja eikä yrittäjien edunvalvontaa. Jos yrittäjät jotka ovat kuuluneet ÖF:n piiriin haluavat edelleen käyttää Suomen Yrittäjien edunvalvontaa ja palveluita heidän on syytä järjestäytyä oman kuntakohtaisen toimivan paikallisyhdistyksensä kautta, jolloin he kuuluvat myös Keski-Pohjanmaan Yrittäjien aluejärjestöön. SY lähtee siitä ajatuksesta, että tehokkain tapa hoitaa yrittäjien edunvalvontaa perustuu alue- ja paikallisyhdistysorganisaatioiden kautta tapahtuvaan järjestäytymiseen. Uskomme, että koko laajan kenttämme kattavia ruotsinkielisiä palveluita voidaan parhaiten ja kustannustehokkaimmin toteuttaa nykyisellä mallilla. Näin me teemme Keski-Pohjanmaan Yrittäjissä. Lisäksi perustimme vuoden alusta ruotsinkielisten valiokunnan, jossa mukana toimivat juuri Juha Enlund ja Kimmo Hanhisalo. Uskomme että voimme tuottaa palvelut niin laadukkaasti kuin jäsenemme toivovat. Kielipolitiikkaan emme ota kantaa, ajamme vain ja ainoastaan yrittäjäpolitiikkaa, kielestä, uskonnosta, poliittisesta vakaumuksesta tai muusta riippumatta. Näillä sanoilla haluankin toivottaa kaikki yrittäjät ja ruotsinkielen taitavat mukaan järjestöömme jäseneksi. Tapio Uusitalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät hallituksen puheenjohtaja Ystävällisesti Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Päätoimittaja: Mervi Järkkälä Puh Kustantaja ja toimitus: Viestimix Ky Puh. (08) Ilmoitusmyynti: Kari Kaartinen Puh Ilmoitusvalmistus: Pasi Tölli Puh Painopaikka: Botnia Print Kokkola

3 YRITTÄJÄ-LEHTI 3 Marika Hollström ei pidä ompeluseuraimagosta. Naisyrittäjille hän korostaa rohkeutta ja oman osaamisen arvostamista. Sanoista tekoihin Kokkolalaisella Marika Hollströmillä on rivakka ote tekemiseen paitsi omistamassaan ja johtamassaan Yrityspalvelu Hollströmissä, myös järjestötoiminnassa. - Kun aloitin yrittäjänä, halusin heti pois sen ajattelun, että esimerkiksi Yrittäjänaisten toiminta olisi jotain ompeluseurapuuhastelua. Sen sijaan meidän on tärkeää kannustaa ihmisiä yrittäjyyteen ja kertoa esimerkiksi nuorille, mistä yrittäjyydessä on kyse. Yrittäjänaisissa haluan tuoda esille erityisesti itseluottamusta ja sitä, että uskalletaan olla rohkeita ja uskalletaan arvostaa omaa osaamista, Hollström linjaa. Perhevapaan kustannusjakoon saatava parannus Ajankohtaisin agenda Hollströmillä on perhevapaan kustannusten jakaminen. Naisvaltaisen alan yrittäjänä ja 9-vuotiaan tyttären äitinä hän näkee läheltä, mistä käytännössä on kyse. - Ei ole oikein, että perhevapaan kustannukset jäävät äitejä työllistävien yritysten kustannettavaksi. Näiden yritysten ja yksinyrittäjien näkökulmasta tilanne on kestämätön. Toiset kantavat kulut vauvoista, yhteisistä tulevaisuuden turvistamme, ja toiset taas kärvistelevät töissään yksin uskaltamatta työllistää itselleen apua. - Nykyinen kustannusjako estää yritysten kasvua. Eteen tulee lisäksi tilanteita, joissa työnantaja palkkaa miehen eikä naista, joka voi jäädä pian äitiyslomalle. Näin siitäkin huolimatta, että naistyöntekijä olisi miestä osaavampi. Hollström onkin lähtenyt liikkeelle kansalaisaloitteen kanssa. Tavoitteena on kerätä puolen vuoden aikana nimeä ja sillä tavalla pakottaa eduskunta ottamaan kustannusjako käsittelyynsä. - Nyt on aika hankkia tytöille töitä. Maksetaanhan tässä maassa päiväkodit, koulut ja tietkin yhteisistä verovapaista, hän perustelee. Aktiivisena vaikuttajana kokkolalaisyrittäjälle on ehtinyt kertyä monia luottamustehtäviä. Sen lisäksi, että hän istuu Suomen Yrittäjänaisten hallituksessa, Hollström johtaa Kokkolan Yrittäjänaisia, kuuluu Kokkolan Yrittäjien hallitukseen ja on Nordean neuvottelukunnan jäsen. Tiliinstituuttisäätiön alaisena toimijana hän lisäksi tarkastaa auktorisoituja tilitoimistoja eri puolilla Suomea. - Suomen Yrittäjänaisten hallituksessa haluan tuoda esille niitä asioita, jotka ovat tärkeitä edustamalleni alueelle, mutta samalla tuoda tänne hallitustyöskentelyn kautta saamaani uutta osaamista ja Marika Hollström haluaa vaikuttaa esimerkiksi siihen, että perhevapaan kustannukset jakaantuisivat nykyistä tasapuolisemmin. ajankohtaista tietoa. Suomen Yrittäjänaiset on Suomen Yrittäjien toimialajärjestö, ja Suomen Yrittäjät tekee yhteistyötä Suomen Yrittäjänaisten kanssa. Osaava henkilökunta luo perustan ammattitaitoiselle asiakaspalvelulle. Ajatuksia vaihtamassa Riitta Urpilainen (vas.), Laura Sandvik, Marika Hollström ja Annemaria Uusitalo. Ei pelkästään kirjanpitoa Marika Hollström otti vetovastuun yrityksestään nuorena yrittäjänä vuonna 2006, jolloin hänestä tuli perheyrityksen ainoa omistaja ja toimitusjohtaja. Omistajuus siirtyi Hollströmin silloiselta anopilta ja yrityksen perustajalta Mariitta Holmströmiltä. Toimialalla luottamus on tärkeässä roolissa, ja niin se oli myös omistajanvaihdoksen yhteydessä. - Uutena yrittäjänä minun oli tärkeä hankkia työntekijöiden, asiakkaiden sekä sidosryhmien luottamus, ja sen voi saada vain tekemisen kautta. Sitä ennen minun oli täytynyt kuitenkin ansaita sukupolvenvaihdoksessa luopujana olevan, eli Mariittan luottamus. - Sen jälkeen kun omistajanvaihdoksesta oli ryhdytty puhumaan, Mariitta oli ovela, ja hän laittoi minut heti isoihin asiakkaisiin. Se oli hyvä ratkaisu, koska silloin kun pystyy hoitamaan isoja haasteita, selviää pienemmistäkin. Ilman Mariittalta saamaani oppia ja luottamusta en olisi tänään tässä, ja sitä samaa periaatetta haluan soveltaa omiin työntekijöihini, Marika Hollström sanoo. Yrityspalvelu Hollströmin toiminta-ajatuksena on, ettei se hoida ainoastaan asiakkaidensa kirjanpitoa, tilinpäätöksiä ja veroilmoituksia. Sen lisäksi asiakkaille tarjotaan controller-palveluita. Kirjanpitäjät osallistuvat esimerkiksi asiakkaidensa johtoryhmäja hallitustyöskentelyyn. Siellä he avaavat yritysjohdolle sitä, mitä kaikkea tunnuslukujen takaa löytyy ja miten sitä tietoa voi hyödyntää vaikkapa budjetoinnissa tai hinnoittelussa. - Tässä onnistuminen edellyttää, että meidän perusosaaminen ja välineet ovat kunnossa, minkä lisäksi kirjanpitäjien on ymmärrettävä asiakkaiden liiketoimintaa. Meidän vahvuus on erittäin ammattitaitoinen ja kokenut henkilökunta, joista monilta löytyy kymmenien vuosien kokemus vaativista tehtävistä. Hollströmin mukaan toimintaympäristö muuttuu koko ajan. Samoin se, mitä yrityspalveluita tuottavalta toimijalta odotetaan. - Asiakkaat haluavat oikeasti tietää, miten heidän yrityksellään menee. Enää siihen ei riitä yksi palaveri vuodessa, vaan periaatteessa tilinpäätös tehdään joka kuukausi. Työ on yhä haastavampaa, ja se sopii meille. Haasteelliset tehtävät vaativat rohkeutta mutta myös opettavat uutta.

4 4 YRITTÄJÄ-LEHTI UUDET JÄSENET Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäseneksi on liittynyt 82 yritystä edellisen Yrittäjä-lehden ilmestymisen jälkeen. TERVETULOA! Haapajärven Yrittäjät Agroinno Oy Keskinen Milk and Machine Oy KontioBS Oy Maalaustyö A. Marjakangas MargeVee Tmi Metallitekniikka Hannu Laajala Metsäpalvelu Liuska Oy Paulan Hoiva- ja Kotiapu Tmi Tmi Julian Putiikki Himangan Yrittäjät Hoitola Aromia Kalajoen Yrittäjät Befine H & J hyvinvointi Kalajoen 1. apteekki Kontioforest Oy Määttänen-Ojatalo Riia Johanna Satamapalvelu Suvanto Oy T Isopahkalan Turkis Oy /Turkisateljee T& E Isopahkala TMI Anni Rautakoski Tmi Ateljè Anne Pernu Kannuksen Yrittäjät Käännös- ja tulkkauspalvelut Päivi Hintikka Rakennus Vetoniemi Oy Timo Vihannan Lihashuolto Timon Korjaamo TM-Import avoin yhtiö Kälviän Yrittäjät Agency and Consulting RH Oy Koneurakointi Antti Siirilä T:mi Sikkilä Arto Ky PTT Consult Ramicone Toholammin Yrittäjät Moto - Car Pramia Plastic Oy Ylivieskan Yrittäjät Kiinteistömaailma/ Laaksojen Kodit Oy Kuljetus I Haapakoski Projant Oy Taidetalo Barokki Toiminimi Anu Alasaari Vieskamedia Ylivieskan Hiussalonki Frendi Kokkolan Yrittäjät Amani Hoiva Auto-Reko Fancy O.K Hyvinvoinnin Tuuli Kiinteistöhuolto Eemi Kamula MH Siivouspalvelu Middag Creative KB My Dreamhome Oy TradingESS Ab Pian Draama & Musiikkipalvelu Pohjanmaan Pelti ja Eristystyö Oy T:mi Kampaamo Ulla Keskinen Talohuolto Aro Ky Tendek Ky TinkyBell Tmi Tarmo Sillanpää Tmi Timo Junttila Torimyynti Hilkka Typpi Vaapputarvike J.Huhtala Oy Vimida Oy Tule Yrittäjän Iltakouluun! Kuulet kumpi oli ensin hyvinvointi vai menestys? Yrittäjän Iltakoulussa menestyksen ja hyvinvoinnin reseptejä. Tule kuulemaan menestyvän yrittäjän tarina omasta yrittäjyydestään. Tarinansa eri tapahtumissa kertovat Hans Välimäki, Pirjo Suhonen (Ivana Helsinki) ja Aku Syrjä (Akun Tehdas, Eppu Normaali). Jälki-istunnossa voit verkos toitua alueen muiden yrittäjien kanssa. Tervetuloa! Yhteistyössä: Iltakoulujen aikataulut Yrittäjän Iltakoulun puhujina toimivat Hans Välimäki, Pirjo Suhonen (Ivana Helsinki) ja Aku Syrjä (Akun Tehdas, Eppu Normaali). Tampere I Joensuu I Rovaniemi Pori I Jyväskylä I Lappeenranta Oulu I Lahti I Loviisa Helsinki 5.3. I Rauma 5.3. I Seinäjoki 6.3. Kotka 6.3. I Lohja 7.3. I Mikkeli I Turku Järvenpää I Kajaani I Kuopio Kokkola I Hämeenlinna I Vaasa Ilmoittaudu T I K o v Yr ja Tu om tu (Iv N al Te Yhte Lohtajan Yrittäjät Koivulan Hieronta Lohtajan-Himangan sairaankuljetus Avoin yhtiö Turkistarha Koskinen Jarmo Nivalan Yrittäjät Koneurakointi J. Vainio Nivalan Kaukokuivaamo Oy Nivalan Squash Gym Ky NivaTyöstö Oy P. Stenroth Tmi Suomen Elektroniikkajäte Oy /JTK Trading Oy Ltd Tmi Teijo Sarja Maalaus Reisjärven Yrittäjät Renkiman Sievin Yrittäjät Ilmastointi- ja nuohouspalvelu Miettunen Oy Pietarsaaren seudun Yrittäjät Burgerteam Fastighets Ab Industrivägen 12 Jakobstad Jari Leino Paino & Terveys Kanckos Verkstad Keddy Markkinointi Oy MoveZlikeJaana Star-Cargo Oy Lestijärven Yrittäjät Metsäkuljetus Väisänen Oy Halsuan Yrittäjät JT Laatupinnoitus Oy METSÄn tähden Tiimi Oy Venetjärven Taimisto T. Rajakangas Ullavan Yrittäjät Rajalan Kone ja Metalli Yrittäjien ensimmäiset SM-pilkit Lestijärvellä la klo Tapahtuman järjestää Lestijärven Yrittäjät ry Ilmoittautuminen mennessä maksamalla osanottomaksu 20 /hlö Lestijärven Yrittäjät ry:n tilille FI Viitteeksi Y-tunnus/pilkkijöiden nimet. Lisätietoja: pj. Jorma Tuikka puh Siht. Marketta Similä puh

5 YRITTÄJÄ-LEHTI 5 Neuvottelupäiviltä ideoita paikalliseen toimintaan YRITTÄJÄPALKITUT 2012 Kaustisen Yrittäjät Perhon Yrittäjät Kalajoen Yrittäjät Alavieskan Yrittäjät Halsuan Yrittäjät Pietarsaaren seudun yrittäjät Esari Oy Korjaamo Rauma Ay Vuoden maatalousyrittäjä Sauli ja Taina Rauhala. Kalajoen kodinkone Ky Ravintola Junki Marko Meriläinen Vuoden maatalousyrittäjä Seppo ja Anna-Maija Karvonen Tapio Sundel, Medi-apteekki ONNITTELUT 20 vuotta Lampelan Palvelukoti Ky, Tulppo 15 vuotta Talopalvelu Mustajärvi, Kaustinen 25 vuotta Mattilan Tasoite ja Maalaus Ky, Kokkola Perinteinen paikallisyhdistysten puheenjohtajien neuvottelupäivät antoi yrittäjille mahdollisuuden verkostoitua ja saada samalla työkaluja yhdistystoimintaan. Keski-Pohjanmaan alueellisessa palaverissa kuultiin Fennian terveiset sekä käytiin läpi mm. loppuvuoden toimintaa. 5 vuotta Paula Rautiainen Tmi, Tynkä KALENTERI Helmikuu Finanssiaamupäivä/Pk-barometri Kokkola ja Ylivieska 12.2 SY:n Työvaliokunta K-P:n Yrittäjien sähköinen Uutiskirje nro Aluejärjestöjen toimitusjohtajien neuvottelupäivät, Hki Maaliskuu 1.3 K-P:n Yrittäjien sähköinen uutiskirje nro POMO II -seminaari, Tampere POMO II -seminaari, Oulu 11.3 K-P:n Yrittäjien hallitus nro SY:n Työvaliokunta 13.3 Huomisen tieto jo tänään - Ajankohtaista verotuksesta, Kokkola Aluejärjestöjen toimihenkilöseminaari 19.3 Yrittäjän Iltakoulu, Aku Syrja Laki- ja työsuhdepäivät, Helsinki-Tukholma-Helsinki 21.3 SY:n Yrittäjäsanomat 3/ POMO II, Helsinki POMO II -seminaari, Helsinki 25.3 Aluejärjestöjen puheenjohtajatapaaminen, Helsinki 26.3 SY:n Hallitus Huhtikuu 5.4 Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Magazine ilmestyy (materiaali viim ) 6.4 Yrittäjien SM-pilkit, Lestijärvi 10.4 MatchMaking -tapahtuma (Kaivosala) 12.4 Huomisen tieto jo tänään - Yrityksen talousasiat, mistä hinta muodostuu? Kokkola POMO III -järjestöseminaari, Bryssel SY:n Työvaliokunta 18.4 Yritysturvallisuus seminaari, Kokkola 19.4 K-P:n Yrittäjien sähköinen Uutiskirje nro SY:n Työvaliokunta, Lahti Kunnallisjohdon seminaari, Lahti Aluejärjestöjen pj:n kansainvälistymismatka, Istanbul POMO III järjestöseminaari, Bryssel Toukokuu Yrittäjien Paintball -tapahtuma, Sievi 25.5 K-P:n yrittäjien vuosikokous ja kevätkarkelot

6 6 YRITTÄJÄ-LEHTI Vaikea kuvitella aluetta ilman tällaista koulutusorganisaatiota Centrian seuraava tähtäin toimiluvan uusimisessa Yritykset Centria ammattikorkeakoulun alueella ovat seuranneet huolestuneina, miten ammattikorkeakoululle asetetut kovat säästötavoitteet vaikuttavat koulutukseen tulevi- na vuosina. Yrityselämä pitää tärkeänä muun muassa sitä, että niiden tarvitsemaa työvoimaa voidaan jatkossakin kouluttaa omalla alueella. Centria ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja Pekka Hulkko tunnistaa yrityselämän huolen. - Säästötavoitteet ovat suuret mutta ammattikorkeakoulun tarjoamaa koulutusta tarvitaan alueella jatkossakin. Siinä mielessä olen luottavaisena, koska on vaikea ajatella, ettei täällä toimisi tällaista koulutusorganisaatiota, Hulkko sanoo. Koulutustarjonta työelämän lähtökohdista Hänen mukaansa Keski-Pohjanmaalla yksi vahvuus on tänne rakennettu ammatilli- Ammattikorkeakoulun ja alueen yrityselämän yhteistyö on keskeinen osa Centrian toimintaa. Kuva Centrian messuilta Kokkolasta. sen koulutuksen väylä. Opistotason ammatillisesta koulutuksesta opiskelija voi jatkaa ammattikorkeakouluun, ja sieltä edelleen Yliopistokeskus Chydeniuksen maisteriohjelmiin. Kaikki tämä on mahdollista toteuttaa nykyisten kolmen kampuksen alueella. Centrian ajankohtaisin haaste on varmistaa uusi toimilupa, koska kaikkien ammattikorkeakoulujen toimiluvat päättyvät kuluvan vuoden loppuun. Uusi lupa on haettava valtioneuvostolta kuluvan vuoden syyskuuhun mennessä. - Hallituksen esitys toimiluvan sisällöstä on vielä valmistelussa, mutta asian on tarkoitus edetä eduskunnan päätettäväksi kevään kuluessa. Sen jälkeen tiedämme, miten uutta toimilupaa haetaan, Hulkko kertoo. Toimilupaa haetaan joka tapauksessa nykyiselle kokonaisuudelle, joka käsittää kolme kampusta eli Kokkolan, Pietarsaaren ja Ylivieskan. - Haluamme kouluttaa jatkossakin insinöörejä, tradenomeja, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, yhteisöpedagoge- T&k-toiminta tuo yritykset ja opetuksen lähelle toisiaan Centria ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminta on verkottunut laajasti yritysmaailmaan Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Esimerkiksi vuonna 2010 peräti 900 yritystä oli mukana Centrian erilaisissa t&k-projekteissa. Huonoimmassa vaihtoehdossa ammattikorkeakoulun aloituspaikkojen leikkauksella on negatiivisia vaikutuksia t&k-toimintaankin, mutta nykyisessä tilanteessa, missä odotettavissa on vähennyksiä aloituspaikkoihin, tutkimusja kehitystoiminnan rahoitusmallilla on omat etunsa. - Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus tukee opetusta, kun taas tutkimuksen ja kehityksen on haalittava rahoitus maailmalta kilpaillulta sektorilta. Eli siinä mielessä t&k- toiminta ei ole suoraan riippuvainen ministeriön rahoituksesta. - Toisaalta tutkimus- ja kehitystoiminnan on oltava yhteydessä opetukseen, vaikka kyse olisi kuinka mielenkiintoisesta aiheesta. Jos jonkin alan koulutusohjelma lopetetaan, jossain vaiheessa päättyy myös kyseisen alan t&ktoiminta. Käytännössä näitä kahta asiaa yhdistävät resurssit, kuten laitteet, henkilökunta ja muu tukitoiminta, selvittää tutkimus- ja kehitysjohtaja Lasse Jansson Centriasta. Tutkimus- ja kehitysjohtaja sanoo kuitenkin arvioivansa luottavaisesti niin ammattikorkeakouluopetuksen kuin t&k-toiminnan tulevaisuutta alueella. Siitäkin huolimatta, että opetukseen kohdistuvat rahoitusleikkaukset hankaloittavat t&k-hankkeiden omarahoituksen järjestämistä. Yritysyhteistyöstä lisäarvoa opetukseen Centrian tekemän tutkimusja kehitystoiminnan lähtökohtana ovat elinkeino- ja työelämän tarpeet sekä kehittämishankkeet, joissa hyödynnetään ammattikorkeakoulun osaamista, tiloja ja laboratorioita. Hankkeisiin osallistuvat myös opiskelijat. - Viime vuonna tutkimus- ja Tutkimus- ja kehitysjohtaja Lasse Janssonin mukaan tiivis yritysyhteistyö hyödyttää niin alueen yrityksiä kuin Centrian antamaa opetusta. kehitystoiminnan arvo oli yhteensä noin seitsemän miljoonaa euroa. Siitä asiakasrahoituksen osuus oli 1,5 miljoonaa euroa, jonka yritykset maksoivat joko suoraan toimeksiantoina tai hankkeiden kautta. Vuoden aikana Centriassa oli käynnissä lähes 80 t&k-hanketta, Jansson kertoo. Yrityslähtöisen tutkimuksen ja kehityksen sekä opetuksen integraatio on monitahoista. - Tiiviin yritysyhteistyön ansiosta me Centriassa opimme uutta. Uudet asiat toivottavasti kulkeutuvat opetukseen saakka, jolloin opetamme oikeita asioita yritysten näkökulmasta. - Käytössämme on erittäin korkeatasoista laitekantaa, jota olisi mahdoton ylläpitää ilman hankkeita. Akkulaboratorio ja Chemplant kemian koetehdas ovat hyviä esimerk-

7 YRITTÄJÄ-LEHTI 7 Osta tai myy yritys Centriassa halutaan tarjota jatkossakin muun muassa insinöörikoulutusta. Yrityselämä pitää tärkeänä muun muassa sitä, että niiden tarvitsemaa työvoimaa voidaan jatkossakin kouluttaa omalla alueella ja, musiikkipedagogeja sekä sosionomeja, Hulkko jatkaa. Hänen mukaansa koulutustarjonta on mietitty alueen työelämän lähtökohdista, eli opiskelijoita koulutetaan tehtäviin, joita täkäläiset yritykset tarvitsevat. - Toimilupaa haettaessa on tärkeää, että alueen elinkeinoelämän ja työelämän ääni kuuluu ja antaa ne keskeiset aihealueet, jotka koulutuksessa halutaan säilyttää. Myös kansainvälisyys ja yrittäjyys ovat teemoja, joita Centria haluaa rehtorin mukaan pitää mukana koulutuksessaan. Vuosittain henkilöä ilmoittaa aloittavansa yrittäjänä koulutuksen jälkeen, ja se on yksi syy, miksi ammattikorkeakoululle on tärkeää palvella uuden yritystoiminnan aloittamista. Leikkaukset kiihdyttäisivät nuorten poismuuttoa Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Tapio Uusitalo kertoo yrittäjien olevan huolestuneita Centria ammattikorkeakouluun kohdistetuista leikkausesityksistä. Hänen mukaansa on äärimmäisen tärkeää, että Centrian oppilaspaikat säilyvät ja että ammattikorkeakoulun kampukset säilyvät Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Ylivieskassa. - Yrittäjät haluavat Centria ammattikorkeakoulun säilyvän vahvana, elinvoimaisena ja monialaisena. Ammattikorkeakoulu ei ainoastaan turvaa yrityksille ammattitaitoista työvoimaa, vaan Centrialla on tärkeä merkitys myös yritysten kehitysalustana, Uusitalo muistuttaa. Ammattikorkeakouluissa toteutettava tki-toiminta tuottaa yrittäjien kilpailukyvylle merkittävää tukea ja osaamista. Myös kansainvälistymisen mahdollistajana Centrialla on tärkeä rooli. Uusitalon mukaan on luonnollisesti tärkeää, että ammattikorkeakoulu elää ja kehittyy ajassa, ja että sen koulutustarjonta vastaa alueen yritysten työvoimatarpeita. - Jos Centrian koulutusta leikataan, sillä on hyvin moninaiset negatiiviset vaikutukset muun muassa poismuuttoon. Kun nuoret lähtevät opiskelemaan muualle, heitä on enää myöhemmin vaikea saada palaamaan kotiseudulleen. Mitä yrittäjän on hyvä tietää? Yrittäjän ammattitutkintoon valmistavasta koulutuksesta saat starttia itsesi kehittämiseen työkaluja yritystoimintasi kehittämiseen laajempaa liiketoiminnan hallintaa rohkeutta, itsevarmuutta ja tavoitteellisuutta verkostoitumista ja vertaistukea OTA YHTEYTTÄ JA KYSY LISÄÄ: Helena Myllymäki, p , kejä ympäristöistä, joita yritykset voivat hyödyntää omassa t&k-toiminnassaan. Kun yritykset esimerkiksi tekevät omia ajojaan korkeatasoisilla laitteilla oppilaitosympäristössä, se avaa opiskelijoille uusia mahdollisuuksia. Samalla niin opettajat kuin opiskelijat saavat käyttöönsä alan uusinta tietoutta, mikä puolestaan tuo lisähyötyjä opetukseen. Tämä keskinäinen vuorovaikutus kuvaa Janssonin mukaan hyvin sitä, millä tavalla ammattikorkeakoulu käytännössä tukee aluekehitystä opetuksen sekä tutkimuksen ja kehittämisen kautta. Palkintoja hyvästä työstä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu oli aikanaan eturivissä kehittämissä tutkimusta- ja kehittämistä osana ammattikorkean toimintaa. Viime vuoteen saakka sitä tehtiin nimenomaan Centria-nimellä, kunnes hyvä brändi otettiin koko ammattikorkeakoulun käyttöön. Centrian harjoittama tutkimus- ja kehitystoiminta on myös palkittu useammassakin yhteydessä. Vuosina 2001 ja 2006 korkeakoulujen arviointineuvosto palkitsi Centrian t&k-työn aluekehitysvaikutuksen huippuyksikkönä opetus- ja kulttuuriministeriö palkitsi Centrian tuloksellisuusrahalla. - Tutkimus- ja kehitystoiminnan tulevaisuus on meistä itsestä kiinni, koska vaihtoehtoja rahoituslähteiksi on runsaasti, Jansson sanoo ja toivoo, että EU-ohjelmakauden vaihtuessa päätöksiä uusista hankkeista ei joutuisi odottamaan kovin kauan. - Opetuksen rahoituksesta päättävien on tärkeä muistaa, että Centriasta valmistuneista opiskelijoista 80 prosenttia jää tälle alueelle. Jos meillä ei ole tarjota täällä koulutusta nuorille, he lähtevät hakemaan sitä muualta, ja sen jälkeen heitä on vaikea saada palaamaan, Jansson sanoo. Chemplant kemian koelaboratorio on esimerkki Centrian t&kympäristöstä, jota myös alueen yritykset voivat käyttää vaativaan tutkimus- ja kehitystoimintaansa YRITTÄJÄ Mitä jos... kehittäisit osaamistasi oppisopimuksella! Oppisopimus on HYVÄ DIILI Ota yhteyttä, niin kerromme lisää! Koulutustarkastaja Maj-Britt Perttula, p Koulutussuunnittelija Anu Haapasalo, p Koulutussuunnittelija Marjatta Kuutsa, p

8 8 YRITTÄJÄ-LEHTI YKSILÖLLISET PAINOTUOTTEET Mainostoimistopalvelut graafisesta suunnittelusta valmiiseen painotuotteeseen niin suuret kuin pienetkin määrät. esitteet käyntikortit lehdet kalenterit mainossuunnittelu suurkuvatulostus KOSEK on kaikille yrittäjille ja kaikenkokoisille yrityksille tarkoitettu monipuolinen ja maksuton elinkeino- ja kehittämispalveluiden sekä yritysneuvonnan tarjoaja Kokkolan seudulla. SAVISILTA 1, YLIVIESKA PUH. (08) Jos mieltäsi askarruttaa jokin liiketoimintaan liittyvä asia, ota yhteyttä yritysasiamiehiimme. Yhdessä etsimme ratkaisun. Me olemme olemassa sinua varten! Suomen monipuolisimmasta painotalosta: asiakaslehdet esitteet hinnastot hyllysomisteet julisteet järjestölehdet laatikot lehdet lomakkeet luettelot kalenterit kansiot kartat kirjat kirjekuoret kutsut kuvastot kuvateokset käyntikortit lattiatelineet mainostuotteet messutuotteet mobilet ohjelmalehtiset pakkaukset pop-upit postikortit pöytästandit pöytätelineet sanomalehdet taidekirjat tarrat vihkikutsut vuosikertomukset Yritysrahoitusta vahvalla ammattitaidolla. Kun olet suunnittelemassa investointia, ota avuksesi rahoituksen asiantuntija. Pääset itse helpommalla ja saat yrityksellesi sopivimman rahoitusratkaisun, joka ei sido yrityksesi varoja ja vakuuksia hankintaan. Rahoituksen yhteyteen tarjoamme kattavan ja edullisen Kohdeturvavakuutuksen. Kysy lisää: Tuukka Hakala, rahoituspäällikkö Pohjola Pankki Oyj Isokatu 6, Kokkola Puhelin , Faksi Puhelut 010-numeroihin maksavat (sis. 23 % alv) kaikkialta Suomesta soitettaessa lankapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu+0,0595 euroa/minuutti, matkapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu+0,1704 euroa/minuutti. Yhdessä hyvä tulee. Paremmat asiat syntyvät vain tekemällä paremmin. Paremmat asiat Mainospainotuotteet, myymälä- ja YLIVIESKA: tapahtumamainonta, Asiakkuuspäällikkö syntyvät premedia, crossmedia, aineiston- ja julkaisunhallitsija, Matti Knuutila iway-tilausjärjestelmä, pakkaukset, vuosikertomukset, vain taidekirjat, lehdet ja sanomalehdet, messumateriaalit ja kalenterit vain muutamia mainitaksemme. Kirjapainopäällikkö tekemällä Esko Östberg Suomen monipuolisin paremmin. Pyydä tarjous: KOKKOLA: Asiakkuuspäällikkö Timo Karkia

9 YRITTÄJÄ-LEHTI 9 Vahvistettuja veromuutoksia Minna Herlevi Vuoden alusta voimaan tulleilla korotettujen poistojen tekomahdollisuudella ja yrityksen maksamiin tutkimus- ja kehitystoiminnan palkkoihin liittyvällä lisävähennyksellä, halutaan edistää investointeja ja sitä kautta parantaa työllisyyttä. Lähinnä suuria yhtiöitä koskevilla korkojen vähennysoikeuden rajoituksella puolestaan halutaan hankaloittaa tulon siirtämistä Suomesta ulkomaille. Asumisen verotusta kiristetään nostamalla asuntojen varainsiirtoverokantaa ja laajentamalla veropohjaa sekä pienentämällä asuntolainojen korkojen vähennysoikeutta 80 prosenttiin. Yritysten tuotannollisista investoinneista korotetut poistot vuosina Teollisuuden tuotannollisten investointien poisto-oikeus on kaksinkertaistettu määräaikaisesti vuosina investointien lisäämiseksi. Tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista annetun lain ( /699) mukaan elinkeinotoimintaa harjoittavalla verovelvollisella on oikeus tehdä korotetut poistot vuosina käyttöön otettujen tehdas- ja työpajarakennusten sekä tehtaassa ja työpajassa käytettävien uusien koneiden tai laitteiden hankintamenoista. Korotetut poistot saadaan tehdä vuosilta toimitettavissa verotuksissa, kuitenkin enintään kahtena verovuonna. Laissa tarkoitetun rakennuksen poistamattomasta hankintamenosta tehtävä poisto saa olla enintään 14 prosenttia. Koneiden ja laitteiden hankintamenosta tehtävä poisto voi olla enintään 50 prosenttia. Korotetut poistot saa tehdä sinä verovuotena, jolloin kone, laite tai rakennus on otettu käyttöön ja sitä seuraavana vuotena. Korotettua poistoa ei saa tehdä sellaisen käyttöomaisuuden hankintamenosta, josta on tehty ns. kehitysaluepoisto. Esimerkki: Yritys ottaa vuonna 2013 käyttöön korotettuun poistoon oikeuttavan koneen, jonka hankintameno on euroa. Yrityksen tilikausi on kalenterivuosi. Verovuonna 2013 koneesta saadaan tehdä enintään euron suuruinen poisto (50 % / ). Seuraavana verovuonna 2014 poisto on enintään euroa (50 % / ). Verovuodesta 2015 lähtien loppuosa koneen hankintamenosta poistetaan osana irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöstä. Rakennusten osalta edellytyksenä korotetun poiston tekemiselle on, että rakentaminen on aloitettu aikaisintaan 1. päivänä tammikuuta Rakentaminen katsotaan aloitetuksi pääsäännön mukaan kun perustustyöt on aloitettu. Rakennuksen pe- rustustöiksi ei kuitenkaan katsota mahdollisia kaivu- tai louhintatöitä. Edellytyksenä korotettujen poistojen vähentämiselle verotuksessa on, että poisto on vähennetty kuluna myös yrityksen kirjanpidossa. Lisäpoistoa ei siis saa tehdä pelkästään veroilmoituksella. Verotuksen toimittamista varten verovelvollisen on esitettävä luotettava selvitys rakentamisen aloittamisen sekä rakennuksen, koneen tai laitteen käyttöönottamisen ajankohdasta. Koneiden ja laitteiden hankintamenot on eriteltävä verovelvollisen kirjanpidossa siten, että ne ovat helposti erotettavissa muista menoista. Tilikauden päättymisajankohdan vaikutus Huomioithan tilikauden päättymisajan kohdan vaikutuksen verovuoteen. Jos yrityksen tilikausi loppuu ja rakennus valmistuu ja käyttöönotetaan , ei tässä tilanteessa rakennuksesta voi tehdä korotettua poistoa, koska rakennuksen käyttöönotto on tapahtunut 2016 päättyvänä verovuonna. Korotettu poistomahdollisuus saadaan kuitenkin edellä mainitussa tilanteessa hyödynnettyä, mikäli yrityksen tilikautta pidennetään päättymään vasta rakennuksen käyttöönottoajankohdan jälkeen esimerkiksi Lisävähennys tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkoista vuosina Pienet ja keskisuuret osakeyhtiöt ja osuuskunnat ovat vuoden 2013 alussa tuleen lain mukaan oikeutettuja määräaikaiseen lisävähennykseen verovuosina työntekijöilleen maksamiensa tutkimus- ja kehitystyön palkkojen perusteella. Lisävähennyksen tavoitteena on kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukeminen. Elinkeinotoiminnan tulosta tehtävän lisävähennyksen määrä olisi 100 prosenttia yrityksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeisiin kohdistuvista palkoista sellaisten hankkeiden osalta, jotka on aloitettu aikaisintaan Lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna on euroa ja alaraja euroa. KHT-tilintarkastaja ja ELY-keskuksen sertifioima yrityskonsultti Minna Herlevi, joka toimii KPMG Oy Ab:ssä Partnerina. Vaatimus tehtävä ennen verotuksen päättymistä Lisävähennys tehdään elinkeinoverolain mukaan lasketusta elinkeinotoiminnan tulosta ja sitä on vaadittava ennen verotuksen päättymistä. Verovelvollisen on esitettävä selvitys vähennyksen myöntämisen edellytysten täyttymisestä ja vähennyksen laskenta perusteena käytettävistä palkka menoista. Vähennyksen myötä elinkeinotoiminnan tulos voi myös muuttua tappiolliseksi. Lisävähennystä ei kuitenkaan saa tehdä elinkeinotoiminnan tulosta, joka muodostuu konserniavustuksesta. Isojen yhtiöiden korkomenojen vähennysoikeutta rajoitetaan Elinkeinoverolakiin on lisätty vuoden 2013 alusta uusi korkokulujen vähennysoikeutta koskeva rajoitussäännös, jota kuitenkin sovelletaan ensimmäisen kerran vasta vuoden 2014 verotuksessa. Lainsäätäjän tarkoituksena on ollut rajoittaa kansainvälisten konsernien mahdollisuutta siirtää tuloa Suomesta korkoina matalamman verorasituksen maihin. Ei käytännön vaikutusta pksektorin yrityksiin Uusi säännös koskee sekä koti- että ulkomaisia yhteisöjä ja henkilöyhtiöitä. Korkojen vähennysrajoitus koskee vain elinkeinotoiminnan korkoja, jos nettokorkomenojen ( korkotulot korkomenot) määrä on vuodessa yli euroa. Koska nettokorkomenojen vähennysraja on euromääräisesti noinkin korkealla, ei tämä rajoitussäännös tule sovellettavaksi kovinkaan moneen pk-sektorin yritykseen. Rajoitus ei myöskään koske tuloverolain mukaisessa ns. henkilökohtaisessa tulolähteessä tai maatalouden tulolähteessä verotettavia tuloja. Siten esim. kiinteistöyhtiöiden ja passiivista sijoitustoimintaa harjoittavien yhtiöiden korkokulut jäisivät lähtökohtaisesti tämän säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle. Asuntokaupan varainsiirtovero nousee Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppahinnasta maksettava varainsiirtovero nousee 1,6 prosentista 2 prosenttiin alkaen. Samassa yhteydessä muuttuu myös veropohja, jonka mukaan varainsiirtovero maksetaan. Kauppahinnan lisäksi varainsiirtovero on maksettava myös osakkeisiin kohdistuvasta velkaosuudesta eli ns. yhtiölainasta. Vielä ehtii tehdä kauppoja pienemmällä varainsiirtoverolla Muutosta sovelletaan jälkeen tehtyihin kauppoihin. Luovutushetkenä pidetään varsinaisen luovutussopimuksen allekirjoitushetkeä. Esimerkki: Asunto-osakkeiden myyntihinta on ja yhtiölainaosuus , kaupantekohetki helmikuu Ostaja allekirjoittaa asunto-osakkeiden kauppakirjan helmikuussa Sopimuksen mukaan omistusoikeus siirtyy ostajalle huhtikuussa Luovutukseen sovelletaan aiemmin voimassa olleen lain säännöksiä, eli varainsiirtoveroa on suoritettava 1,6 % kauppahinnasta eli 1,6 % / yht Yhtiölainaosuudesta ei suoriteta varainsiirtoveroa. Esimerkki: Asunto-osakkeiden myyntihinta on ja yhtiölainaosuus , Kaupantekohetki huhtikuu 2013 Ostaja allekirjoittaa asunto-osakkeiden luovutusta koskevan esisopimuksen helmikuussa Varsinainen luovutussopimus allekirjoitetaan huhtikuussa Luovutukseen sovelletaan muuttuneita varainsiirtoverolain säännöksiä, eli varainsiirtoveroa on suoritettava 2,0 % kauppahinnasta ( ) ja osakkeisiin kohdistuvasta yhtiölainaosuudesta ( ) eli yht. 2 % / yht Mikäli olet suunnittelemassa asunnon ostamista, kannattaa tehdä sitova kauppasopimus vielä ennen maaliskuun alkua! Kuljettajalta vaaditaan ammattipätevyys toimialasta riippumatta Olipa yritys vaateliike, rautakauppa, rakennusliike, kukkakauppa tai sähköliike, kuljettajien koulutuspakko koskettaa jokaista toimialaa. Merkitystä ei myöskään ole sillä, tarvitseeko yritys liikennelupaa. Yrittäjä ja kaikki työntekijät, jotka ajavat yrityksen, kaupungin, kunnan tai vaikka urheiluseuran ajoja, joihin tarvitaan C1, C, D, tai D1 -luokan korttia, kuuluvat todennäköisesti uuden koulutusasetuksen piiriin. Kuljettajien on suoritettava jatkokou lutus viiden vuoden aikana eli henkilölii kenteessä ja tavaraliikenteessä mennessä. Ammattipätevyys myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan, jonka jälkeen koulutuksia on käytävä uu delleen. Ajon määrä ei vaikuta pätevyysvaati muksiin. Vaikka työntekijän tarvitsisi vain kerran kuukaudessa hakea tai viedä yri tyksen tavaraa raskaalla pakettiautolla tai kuorma-autolla, on hänen käytävä kuljetta jan ammattipätevyyskoulutus. Vapautukset koulutuksesta ovat erittäin marginaaliset. Viisi seitsemän tunnin koulutuspäivää Ajoneuvon luovuttaminen henkilölle, jolla ei ole voimassa olevaa ammattipäte vyyttä, on kielletty. Sakot saa myös ajoneu von luovuttaja. Vastuu pätevyydestä koskee myös työnantajaa, jonka on seurattava myös kuljettajan ammattipätevyyden voi massaolon säilymistä. Ammattipätevyys vaatii viisi seitsemän tunnin koulutusjaksoa, joita voi käydä yhden kerrallaan. Vain ennakoivan ja ym päristöystävällisen ajon koulutusjakso on pakollinen, muut kurssit voi valita yrityksen ja työntekijän tarpeiden mukaan. Kursseja voi myös räätälöidä yrityksen tarpeisiin, kunhan sisältö vastaa direktiivin vaatimuk sia. Lisätietoja Esimerkkejä ammattipätevyyttä edellyttävistä työtehtävistä sekä koulutusta tarjoavista yrityksistä voi lukea Liikenteen turvallisuusviraston Trafin sivuil ta osoitteesta ja_ linja-autonkuljettajien_ammattipatevyys

10 10 YRITTÄJÄ-LEHTI Vanhuspalvelulaki luo yrittäjille mahdollisuuksia Tietoiskut yrittäjille Tuomas Telkkä Kuntia kannustetaan yhteistyöhön yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa, Lakimuutos tuo myös tasa-arvoa palvelujen tuottajien välille. Eduskunta hyväksyi lain iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta eli ns. vanhuspalvelulain loppuvuodesta Laki tulee voimaan Laki edellyttää kuntia laatimaan valtuustokauden aikaisen suunnitelman siitä, millä tavalla kunnat turvaavat ikääntyneille palvelutarpeen arvioinnin sekä määrältään ja laadultaan riittävät palvelut. Suunnitelma on hyvin samankaltainen kuin hallitusohjelmaan kirjattu tavoite velvoittaa kunnat luomaan palvelustrategia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja tuottamisesta. Uusien valtuustokausien alkaessa on tärkeää huolehtia siitä, että tämä suunnitelma olisi selkeässä linjassa kunnan muiden palvelustrategisten linjausten kanssa. Yrittäjät voivat syystä kehottaa kuntia laatimaan valtuustokausittain palvelustrategian, jonka luontevana osana voidaan pitää vanhuspalvelulain edellyttämää suunnitelmaa. Selvä ja kokonaisvaltainen suunnitelmallisuus auttaa kuntia selkiyttämään palvelujen järjestämis- ja tuotantovastuun erottamista. Palveluntarjoajat samalle viivalle Vanhuspalvelulaissa vaaditaan kuntien huolehtivan siitä, että iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen tarvetta ja riittävyyttä arvioidaan säännöllisesti. Arvioinnissa ei erikseen aseteta erilaisia kriteerejä tuottajien kesken. Lain perusteella kaikkien palveluja tuottavien julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden tulee olla samalla viivalla palvelujen laatua arvioitaessa. Tämä on tervetullut asia, joka tasa-arvoistaa osaltaan eri tuottajien asemaa suhteessa palvelujärjestäjään. Kuntia velvoitetaan kehittämään yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Sosiaalihuoltolain hengen mukaisesti laki lähtee siitä, että henkilöstön määrää sekä palveluiden laatua tulee katsoa ja arvioida ikääntyvän henkilön näkökulmasta hänen tarpeidensa mukaan. On siis kaikin tavoin tervetullut asia, että henkilöstön määrästä ei säädetä velvoittein ns. henkilöstömitoituksella. Lisäksi laissa kuntia velvoitetaan kehittämään yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Tämä on tervetullut kirjaus, ja se antaa yrittäjille selkänojaa vaatia kunnilta entistä selkeämpää ja reilumpaa yhteistyötä yritysten kanssa. Yrittäjille tarjoutuu mahdollisuus hyötyä koulutuksesta niissäkin tapauksissa, jolloin he eivät pääse paikan päälle koulutustilaisuuteen. Helmikuun alussa käynnistynyttä kahdeksan ajankohtaisen tietoiskun sarjaa voi katsoa myöhemmin myös netistä. Nettilähetyksistä vastaa Keski-Pohjanmaan aikuisopiston LIMEtv. Koulutuskokonaisuutta edelsi yrittäjille suunnattu kysely, jossa heiltä kysyttiin koulutustarpeista. Kyselyn toteutti Keski-Pohjanmaan Yrittäjät yhdessä Opastin-palvelun ja aikuisopiston Start Uphankkeen kanssa. Kysely lähetettiin noin yrittäjälle, ja siihen vastasi 247 keskipohjalaista yrittäjää kaikilta toimialoilta. Hyvinvointi ja jaksaminen ensimmäisenä aiheena Start Up-hankkeen projektipäällikkö Anne Isokoski kertoo, että kyselyssä koulutuksen selkeiksi ykkösaiheiksi nousivat hyvinvointi, jaksaminen ja tuloskunto. - Aiheita oli noin 30, ja kävimme niitä läpi yhdessä Keski-Pohjanmaan yrittäjäjärjestön kanssa. Koulutuksen si- sällöissä esimerkiksi talousasioita yhdistelemme jonkin verran. Samoin sosiaalista mediaa käydään läpi markkinointiin, myyntiin ja yritysten tietotekniikkaan liittyvissä osioissa. 1. helmikuuta tietoiskut aloittaneessa koulutuksessa aiheena olivat yrittämisen hyvinvointi, jaksaminen ja tuloskunto, Isokoski kertoo. Hänen mukaansa nyt alkaneen koulutuskokonaisuuden aiheet valittiin top 8-listan perusteella. Niiden lisäksi suosituimpia aiheita vastaajien mielestä olivat rakentavan palautteen antaminen sekä saaminen, toimiva ja tuloksellinen asiakaspalvelu, ihmisten johtaminen - lisäarvoa ja kilpailukykyä yritykselle, viestinnällä ja vuorovaikutuksella parempaan johtamiseen sekä varmuutta mediaesiintymiseen. Isokoski korostaa, että nyt valittujen aiheiden lisäksi aikuisopistolta on luonnollisesti Projektipäällikkö Janne Erkkilän mukaan LIME-tv:n välittämät nettilähetykset ovat yrittäjille erinomainen tapa hyötyä koulutuksesta aikaan ja paikkaan katsomatta. Varapuheenjohtajat esittelyssä Juha Enlund Juha Enlund, Tuula Anttiroiko ja Kimmo Hanhisalo valittiin Keski-Pohjanmaan Yrittäjien varapuheenjohtajiksi alkaneelle kaudelle. Ohessa varapuheenjohtajien ajatuksien siitä, mitä ovat yrittäjäjärjestön tärkeimmät tehtävät ja millaisia asioita he itse tehtävässään pitävät erityisen tärkeinä. Edunvalvontaa kaikilla tasoilla Juha Enlund työskentelee toimitusjohtajana Pept Oy Ab:ssä, jonka hän perusti silloisen yhtiökumppaninsa kanssa Alunperin yhtiö tunnettiin nimellä Pietarsaaren Eristys- ja Peltityö Oy. - Edunvalvontaa on tehtävä kaikilla tasoilla kunnallisesti ja valtakunnallisesti. Meidän on oltava mukana sellaisissa valiokunnissa, joissa tehdään työtä yrittäjien ja Suomen hyväksi. Nuorisotyöttömyyttä sekä syrjäytymistä täytyy torjua näyttämällä esimerkkiä ja menemällä mukaan kehittämään ratkaisuja ongelmiin. Myös uudet yrittäjät sekä maahanmuuttajayrittäjät tarvitsevat tukea, Enlund sanoo. Hänen mukaansa on tärkeää olla siellä, missä asioita valmistellaan ja missä päätökset syntyvät sekä maakuntatasolla että valtakunnallisesti. - Paikallisyhdistyksiin panostaminen kannattaa, koska siellä se voima on. Varapuheenjohtaja toteaa, että kaikilla yrittäjillä pitää olla mahdollisuus kuulua yhteiseen järjestöön, jolla on halu ja tahto ajaa yksittäisen yrittäjän asioita kuntatasolla ja valtakunnallisesti. - Kun tarkastellaan tarjolla olevia vaihtoehtoja, päädytään yhä uudestaan samaan kokonaisuuteen, eli omassa tapauksessani Kaustisen yrittäjäyhdistys, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät, Suomen Yrittäjät. - Järjestön jäsenyys kannattaa, koska kattavan verkostonsa ansiosta se pystyy auttamaan yrittäjiä eri tilanteissa. Tässä paikallisyhdistyksillä on keskeinen rooli. Samoin verkostoituminen on helpompaa näin suuressa tiimissä jäsenetuja unohtamatta, Enlund sanoo. Yhteistyötä hyvässä yhteishengessä Tuula Anttiroiko on kalajokinen yrittäjä, joka toimii yrittäjänä perustamissaan yrityksissä perintätoimisto Reskont Oy:n (1986 )ja tilitoimisto T.A Tilikontrolli Oy (1990). Hän toimii yrittäjä-omistajana yhdessä veljensä kanssa tilitoimistossa, ja heidän lisäkseen yrityksessä työskentelee viisi työntekijää. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien varapuheenjohtajan tehtävässä hän sanoo pyrkivänsä jatkamaan edellisten puheenjohtajien tavoin hyvässä hengessä tehtävää yhteistyötä. - Käytännössä se tarkoittaa yhteisesti sovittujen tavoitteiden eteenpäin viemistä ja esille tulevien asioiden hoitamista. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry on mielestäni onnistunut aikaisempina toimintavuosina hyvin tuomaan esille yrittäjä näkökulman ja samaa linjaa on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessakin, Anttiroiko sanoo. KPY:n tärkein tehtävä on hänen mukaansa tuoda esille alueellisesti ja valtakunnallisesti alueen yrittäjien näkökulma päätettäviin asioihin sekä alueen yritystoiminnan tukeminen ja auttaa yrittäjiä verkostoitumaan. - Kansainvälistyminen on

11 YRITTÄJÄ-LEHTI 11 myös netin kautta saatavissa räätälöityä lisäkoulutusta kulloisenkin tarpeen mukaan. - Kaiken kaikkiaan on ilahduttavaa, että monen tahon yhteistyönä on saatu aikaan tällainen kokonaisuus sekä esille yrittäjille aidosti tärkeitä asioita. Lähetykset tarjolla kaikille kiinnostuneille Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä on iloinen siitä, että yrittäjille on saatu järjestettyä nyt koulutusta, joka ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan. Yrittäjät voivat perehtyä koulutukseen silloin, kun se heille parhaiten sopii. - Nettilähetysten ansiosta myös yrittäjyyttä harkitsevat nuoret pääsevät seuraamaan koulutuksia ja tutustumaan yrittäjyyden eri aihealueisiin. Järjestettävät koulutukset ovat ilmaisia, ja yrittäjien sekä yrittäjyydestä kiinnostuneiden nuorten lisäksi niitä voivat hyödyntää vaikkapa opiskelijat, opettajat ja ketkä tahansa aiheista kiinnostuneet, Järkkälä kertoo. Anne Isokosken edustama Start Up-hanke alkoi vuonna 2010 ja se kestää vielä kuluvan vuoden. Hanke avustaa uusia yrityksiä niiden perustamisvaiheessa sekä toimivia mikro- ja pk-yrityksiä niiden kasvuvaiheessa. - Hanke on iso ja käytännön läheinen. Pelkästään viime vuonna siihen tuli Keski-Pohjanmaalta mukaan noin 45 yritystä. Mukana on paljon nuoria yrittäjiä, ja meillä on iso vastuu siitä, miten voimme tukea heitä yrittäjyyden alkutaipaleella, Isokoski toteaa. Opastin puolestaan on yksityishenkilöille ja yrityksille tarkoitettu neuvonta- ja ohjauspalvelu. Ottamalla yhteyttä Opastin-palveluun yrittäjille tarjoutuu mahdollisuus selvittää yhdessä asiantuntijoiden kanssa kulloiseenkin tarpeeseen parhaiten istuva koulutus. Seuraavat Yritystalo Evaldissa Kokkolassa pidettävät koulutukset järjestetään seuraavasti: ajankohtaista verotuksesta, yrityksen talousasiat, mistä hinta muodostuu, 3.5. pienyrityksen markkinointi tänään, 5.9. (Yrittäjän päivä) työhyvinvointi - ihmisten johtamista ja yhdessä voimaantumista, lisää tehoa yrityksen tietotekniikkaan, katetuottolaskenta ja sen hyödyntäminen, toimiva ja tuloksellinen myynti ja asiakaspalvelu. Tuula Anttiroiko alueen yrityksille yksi haaste, samoin työvoiman saatavuus tulevaisuudessa. Kansainvälistyminen tapahtuu yritystasolla, mutta meille on tärkeää olla mukana esimerkiksi oppilasyhteistyössä ja kansainvälistymiseen liittyvissä projekteissa. - Koulutuksen järjestämisessä en näe KPY:n roolia kovin suurena. Siinä tärkeintä on jakaa jäsenistölle tietoa esimerkiksi ajankohtaisista lainsäädäntöön liittyvistä muutoksista. Yrittäjäjärjestön jäsenyys kannattaa hänen mukaansa ennen kaikkea sen takia, että jäsenyys auttaa yrittäjää verkostoitumaan. Alueen asioita SY:n tietoon Varatuomari Kimmo Hanhisalo Kokkolasta edustaa Keski-Pohjanmaan Yrittäjiä Suomen Yrittäjien työmarkkinavaltuuskunnassa. Hänen mukaansa valiokunnassa pääsee asioiden ytimeen ja osallistumaan juuri niiden asioiden käsittelyyn, jotka ovat kulloinkin ajankohtaisia. - Suomen Yrittäjät huolehtii pk-yritysten edunvalvonnasta eri tahoilla. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien varapuheenjohtajana näen tärkeäksi, että me viemme täältä SY:n tietoon niitä asioita, jotka koetaan maakunnassa tärkeiksi ja joihin liittyy mahdollisesti ongelmia. On myös keskeistä saada yritysten tietoon edunvalvontaan liittyviä asioita sekä tarjota jäsenistölle monipuolista neuvontaa useilla eri alueilla, Hanhisalo sanoo. Hänen mukaansa lisäksi on asioita, jotka eivät liity suoraan Suomen Yrittäjien toimintaan mutta joista myös on huolehdittava. On esimerkiksi varmistettava se, että yrittäjien ääni kuuluu paikallisessa ja alueellisessa päätöksenteossa. Ei vähiten sen takia, että Keski-Pohjanmaallakin pk-yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä. - Yritystoiminnan edellytysten kehittämisessä meidän on tärkeää vaikuttaa alueellisesti esimerkiksi liikennehankkeisiin. Tällä hetkellä talouden ongelmat asettavat yrityksille omat haasteensa. Jos yrittäjäjärjestö voi auttaa tässä tilanteessa jäsenistöään yli pahimman muun muassa toimintaedellytyksiä kehittämällä, siinä on meille tekemistä yllin kyllin, Hanhisalo sanoo. Kimmo Hanhisalo

12 12 YRITTÄJÄ-LEHTI Suurteollisuuden kasvu synnyttää uutta yritystoimintaa Kokkolan suurteollisuusalue oli alun alkaen käytännössä kahden kauppa, Outokummun ja Kemiran. Noista ajoista yhtiörakenteet ja omistukset ovat muuttuneet merkittävästi. Alueella toimii kahden suuryhtiön jälkeläisiä mutta niiden lisäksi kymmeniä kokonaan uusia yrityksiä. Suurteollisuus on tarvinnut rinnalleen monenlaisia palveluntuottajia, mikä on tarjonnut uusia mahdollisuuksia monille pk-yrityksille. Vaikeinakin taloudellisina aikoina Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä on säilynyt vakaana työllistäjänä. Tänä päivänä Kokkolan suurteollisuusalue työllistää suoraan noin työntekijää, ja yrityksiä alueella toimii yli Alueelle on syntynyt runsaasti yrityksiä, jotka tuottavat esimerkiksi ruoka- ja kunnossapidon palveluita sekä metallitöiden palveluita, kuljetuspalveluita ja suunnittelupalveluita, kertoo KOSE- Kin toimitusjohtaja ja vt. kehitysjohtaja Jonne Sandberg. Hänen mukaansa nykyisessä taloustilanteessa on erittäin merkittävää se, miten hyvin alueella on onnistuttu säilyttämään työpaikat. - Yritysten määrän kasvu perustuu muun muassa yritysten keskinäisten synenergiaetujen tarjoamiin mahdol- Hannu Sarjan mukaan Meriuksen kasvustrategiassa merkittävä rooli on yrityksen omalla innovaatiolla, jossa perinteisen laserkeilausteknologian soveltaminen viedään täysin uudelle tasolla. Sanna Salmen mukaan noin 90 prosenttia ravintola Kipin asiakkaista työskentelee suurteollisuusalueella. lisuuksiin. Alueen keskeinen sijainti on ehdottomasti vahvuus ja tietenkin myös sillä on oma vaikutuksensa, millaista elinkeinopolitiikkaa on harjoitettu paikallisesti ja valtakunnallisesti, Sandberg jatkaa ja toteaa, että tulevaisuuskin näyttää suurteollisuusalueen horisontista hyvältä. Viime vuonna ja tämän vuoden aikana alueella toimivat yritykset ovat kertoneet jo yhteensä 110 miljoonan euron lisäinvestoinneista Kokkolaan. Merius muutti lähelle asiakkaitaan Kokkolalainen koneenrakennus- ja infra-alaa palveleva suunnittelutoimisto Merius Oy on hyvä esimerkki yrityksestä, joka on kasvanut viime vuodet voimakkaasti yhdessä asiakkaidensa kanssa. - Meriuksen kokonaissuunnittelupalveluille on ollut lisääntyvä kysyntä esimerkiksi Kokkolan suurteollisuusalueella sijaitsevissa yrityksissä, joiden tekemät mittavat investoinnit ovat heijastuneet positiivisesti myös meidän toimintaamme, kertoo Meriuksen omistaja ja toimitusjohtaja Hannu Sarja. Hänen mukaansa suuri osa yrityksen liikevaihdosta tulee paikalliselle teollisuudelle myytävistä palveluista. Kasvuhakuisesti toimiva yritys muutti viime syksynä Port Toweriin suurteollisuusalueen välittömään läheisyyteen. - Uudet tilat mahdollistavat yrityksenme kasvun edelleen, sillä meidän näkökulmasta paikallinen teollisuus on investoimassa vahvasti jatkossakin. Ennen kaikkea olemme nyt lähempänä asiakkaitamme, ja pystymme palvelemaan heitä entistä joustavammin. Yhtiön kasvustrategiassa merkittävä rooli on Tekeshankkeeksi edenneellä yrityksen omalla innovaatiolla, jossa perinteinen laserkeilausteknologian soveltaminen viedään täysin uudelle tasolle. - Innovaatio liittyy liikkuvaan laserkeilaukseen, jossa kerätään tietoa olemassa olevista rakenteista, niin sanottuja as built -tietoja, digitaaliseen muotoon. Tuloksista syntyy virtuaalisia tehtaita, jotka tukevat 3D mallintamalla tuotettujen kokonaispalvelujemme lisäksi teollisuusorganisaatioiden eri sidosryhmien toimintoja aina kunnossapidosta yrityksen ylimpään johtoon. - Meidän innovaatiomme keskittyy uusien teknologioiden soveltamiseen, jossa digitaalista tietoa jalostetaan eri tavalla kuin aikaisemmin on totuttu. Uusi menetelmä laskee tuntuvasti laserkeilauksen kustannuksia, jonka vuoksi menetelmän käyttö tulee yleistymään sen paremman kustannustehokkuuden ansiosta, Sarja kertoo. Ravintola Kippi palvelee ympäri vuorokauden Yrittäjät Sanna Salmi ja Jouni Plusisaari laajensivat ravintolatoimintaansa viime syksynä Kokkolan suurteollisuusalueelle. Ravintola Kippi palvelee asiakkaita eteläisellä suurteollisuusalueella. - Meillä on jo ravintola Picante Koivuhaassa ja kun sen lisäksi tarjoutui tilaisuus tähän, niin miksi ei. Ravintola Kipillä on asiakaskunta valmiina, ja me voimme tarjota heille hyviä ruokapalveluita. Suurin osa, noin 90 prosenttia asiakkaistamme, on suurteollisuusalueen työntekijöitä, ravintoloitsija Sanna Salmi sanoo. Hänen mukaansa alkutaival suurteollisuusalueella on sujunut hyvin, vaikka lounasruokailun ajoittuminen lyhyelle aikavälille asettaakin omat haasteensa. Koska suurteollisuusalue ei nuku koskaan, palvelun on toimittava ympärivuorokautisesti. Sitä varten Kipin yhteydessä toimii itsepalvelualue 24/7-periaatteella, eli ruokaautomaatista saa ympärivuorokautisesti juomien lisäksi esimerkiksi ruoka-annoksia ja välipaloja kuten sämpylöitä ja pullaa. Lisäksi yritys tarjoaa pitopalvelua yrityksille ja yksityisille.

13 YRITTÄJÄ-LEHTI 13 Mainoseuroille uusia jakajia Mediakenttä elää rajussa murroksessa. Yrittäjien pitäisi pysyä muutosvauhdissa mukana ja löytää ne mediat, joiden kautta yritys tavoittaa mahdollisimman hyvin nykyiset ja potentiaaliset asiakkaansa. Suomalaiset ovat ainakin olleet lehdenlukijakansaa. Sanoma- ja paikallislehdissä ilmoitukset toimivat edelleen. Printtimedian suurena haasteena on kuitenkin se, että lehti-ilmoittelun hintakilpailukyky on joutunut kovaan testiin niin yleisen taloustilanteen kuin mediakentän murroksen seurauksena. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla MTV 3 pyrkii entistä hanakammin mainosmarkkinoille. Tv-yhtiö on onnistunut räätälöimään alueellisen mainonnan näkyvyysalueen sellaiseksi, että se vastaa ilmeisen hyvin maakunnan mainostajien tarpeita. Oma lukunsa on sosiaalinen media. Esimerkiksi Facebookmainonnasta ainakin puhutaan yhä useammin. Verkkokaupan arvo on noussut Suomessa jo yli 10 miljardiin eu- roon. Ylösajovaihe vaatii näkyvyyttä Ylivieskalaisen K-rauta Rautapohjan mainonnasta noin puolet tapahtuu ketjun kautta, ja toinen puoli on paikallisiin päätöksiin perustuvaa mainontaa. Yritys muutti äskettäin uusiin tiloihin, mikä vaikuttaa toimitusjohtaja Tero Nissilän mukaan alkaneen vuoden markkinointipanostuksiin. - Meillä on meneillään ylösajovaihe, ja sen takia tarvitsemme toimia, joilla pystymme lisäämään K-rauta Rautapohjan tunnettavuutta. Yritämme hakea mainosbudjetista säästöjä jos mahdollista, mutta emme myöskään jarruttele. Aika lailla menemme edellisvuoden tasolla, toimitusjohtaja kertoo. Nissilä on hoitanut yrityksen mainontaan liittyviä asioita kymmenen vuotta. Tuolta ajalta on nähtävissä joitakin selkeitä muutoksia. - Lehtimainonnan kustannukset ovat nousseet kymmenessä vuodessa voimakkaasti. Samaan aikaan rinnalle on tullut uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Maikkari on onnistunut räätälöimään näkyvyysalueensa niin, että ne vastaavat varsin hyvin totuttuja kaupallisia markkina-alueita. Toimituksen tekemän soittokierroksen perusteella monet mainostajat kertovat yllättyneensä tv-mainonnan edullisuudesta. Nissilä sanoo, että vielä on vaikea arvioida, onko kyseessä pysyvä asetelma vai liittyykö edulliseksi sanottu hintataso vaiheeseen, jossa ilmoitusmarkkinoita yritetään jakaa uudelleen. Erkin Halli jakaa omaa lehteä Pietarsaaressa ja Kokkolassa toimivan Erkin Hallin yrittäjä Juhani Salo ryhtyi julkaisemaan viime vuonna yrityksen omaa lehteä. Salon mukaan ratkaisu vaikuttaa onnistuneelta, ja lehden julkaisemista jatketaan tänäkin vuonna. - Perinteinen lehtimainonta on kallistunut niin paljon, että mainontaan käytettävät menot pysyvät aika lailla samalla tasolla, vaikka teen omaa lehteä. Tänä vuonna karsin perinteistä lehtimainontaa jonkin verran, ja käytän siitä säästyneet rahat omaan lehteen, Salo kertoo. Hän arvioi, että tänä vuonna Erkin Halli julkaisee tabloid-kokoisen lehden noin Kilpailu mainoseuroista kiristyy. Yritykset joutuvat miettimään entistä tarkemmin, mitä kanavia pitkin ne tavoittavat pirstoutuvassa mediakentässä asiakkaansa mahdollisimman kattavasti. kuusi kertaa. Sitä jaetaan Pietarsaaren ja Kokkolan talousalueille noin kappaletta. Kyseessä on puhtaasti mainoslehti, jonka jakelun hoitaa Itella. Salon kokemusten perusteella lehtimainonta on se, joka puree edelleen parhaiten, vaikka sen kustannukset ovatkin nousseet. Ihmiset ovat tottuneet lukemaan lehden aamuisin ennen töihin lähtöään, ja esimerkiksi internetistä mainonta ei tavoita varttuneempaa väestöä. Viime vuonna lehtimainonnan osuus Erkin Hallin mainosbudjetista oli noin 70 prosenttia. - Televisiomainontaa olen kokeillut muutaman kerran, mutta sen tehoa en osaa vielä arvioida. Pitäisi rakentaa ensin kampanjoita ja tehdä asiat oikein kunnolla, jotta voisi sanoa enemmän. - Myös internetin osuus mainonnassa lisääntyy tulevaisuudessa. Kehitys kulkee siihen suuntaan, että asioita tehdään entistä enemmän tableteille. Siihen on kyllä vielä matkaa, ennen kuin tabletit ovat vallanneet kokonaan markkinat, Salo toteaa. HAAPAJÄRVI Haapalaskenta Arja Ruuska Ky Tilitoimisto Raija S. Törmänen Avoin yhtiö KALAJOKI Talenom Kalajoki YRITTÄJÄ ONHAN TILITOIMISTOSI AUKTORISOITU KANNUS Tilipalvelu Tietovakka Oy KAUSTINEN Kappelin Tilikulma Oy KOKKOLA Oy Kotkamaa Ab / Tilitoimisto R Kotkamaa Oy Numera Ab kirjanpitopalvelu bokföringstjänst Pretax Pohjanmaa Oy Tilitoimisto Hietasaari & Co Tilitoimisto Linkki Oy Tilitoimisto Sirpa Lempiälä Yrityspalvelu Hollström Oy KRONOBY - KRUUNUPYY Ab Norlic Oy NIVALA Nivalan Rätinki Oy PEDERSÖRE Ab Norlic Oy Purmo Ab Norlic Oy Kållby Kolppi Ab Norlic Oy Esse Ähtävä PIETARSAARI Ab Datic Oy Ab Norlic Oy Oy Pietarsaaren Tilitoimisto, Ab Jakobstads Bokföringsbyrå YLIVIESKA Talenom Ylivieska Tilitieto Oy Ylivieska

14 14 YRITTÄJÄ-LEHTI POHJANMAAN ELEMENTTISAUMAUS Jaakonkuja 50, PIETARSAARI Puh Sähkötarvikkeita nopeasti ja edullisesti kaikkialle suomeen! OY ELEKTRO-FORUM AB Kanavapuistikko 2, PIETARSAARI Puh. (06) P I E T A R S A A R I Nuori sukupolvi muuttaa ty Pietarsaaren seudulle perustettiin viime vuonna ennätysmäärä uusia yrityksiä, 205 kappaletta. Yrityksiä syntyi varsinkin teollisuuden alihankintaan, rakennusalalle sekä sähkö- ja lvi-aloille. - Merkittävää oli se, että lähes puolet uusista yrittäjistä oli alle 30-vuotiaita. Minulle se kertoo siitä, että nuoret näkevät, että heillä on mahdollisuus työllistää itsensä ja he kokevat voivansa menestyä tällä alueella, sanoo Pietarsaaren seudun kehittämisyhtiön Concordian vt. toimitusjohtaja Maria Nybäck. Nuoria yrittäjiä työllistävät paitsi jo mainitut alat muun muassa musiikki, sisällöntuotanto, design, graafinen suunnittelu ja valokuvaus sekä muut palvelualat. Concordian vt. toimitusjohtaja Maria Nybäck korostaa yhteisten kärkien tärkeyttä alueellisessa kehittämisessä. kertoo. Ei suuria uhkakuvia näköpiirissä Vaikka Pietarsaarestakin on viime aikoina kantautunut irtisanomisuutisia, Nybäck ei ole huolissaan tulevaisuudesta. - Ihmiset ovat hyvin työllistettyjä. Suuria uhkakuvia ei ole näköpiirissä, vaikka yrityksissä ollaankin tällä hetkellä hieman varovaisia. Toki on asioita, joita on syytä miettiä juuri nyt, kuten nimenomaan työmarkkinoiden odotettavissa olevat muutokset. Meillä on edelleen suuria yrityksiä, joilla menee hyvin tälläkin hetkellä, ja jotka palkkaavat uusia työntekijöitä ja investoivat. Pietarsaaren seudun yksi erityispiirre on hänen mukaansa se, että seudulle on perinteisesti perustettu paljon yrityksiä. Alueella asuu vajaat ihmistä, ja yritysten lukumäärä on noin 3 600, eli asukaslukuun suhteutettuna puhutaan mittavasta yrityskannasta. Teemme alihankintana laadukkaita teräs-, metalli- sekä puurakenteita teollisuuden tarpeisiin. Teemme myös puurakenteita taloyhtiöiden ja teollisuuden tarpeisiin. Julkisivujen uusimisissa olemme alan ammattilaisia. Sansundin teollisuusalue, itäpuoli Pietarsaari Puh. (06) Fantasea Caravan Park Pietarsaari puh Osaajat voivat valita mieleisensä Olennaista on sekin, että nuoret työntekijät muuttavat tulevaisuuden työmarkkinoita. Tämä on huomioitu myös Concordiassa, ja seudun yrityksiä halutaan sen takia valmistaa edessä odottaviin muutoksiin toimintaympäristössä. Nybäckin mukaan asetelmat ovat kääntymässä tavallaan päinvastaisiksi perinteiseen tilanteeseen verrattuna. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että työnantajat joutuvat pohtimaan, ketkä haluavat työskennellä heidän organisaatiossaan. Osaavat ja motivoituneet ihmiset voivat tulevaisuudessa valita mielensä mukaan tarjolla olevista työpaikoista. Työntekijä, joka kokee työnsä innostavaksi, on suuri voimavara työnantajalleen, mutta ellei työntekijä ole tyytyväinen, hänen on helppo etsiä uusia haasteita muualta. Nybäckin mukaan työnantajat joutuvat kysymään, pysyvätkö he mukana muutoksessa, ja kehittyvätkö työpaikat muuttuvien arvojen mukana. Entä mikä lopulta motivoi ihmisiä työssään, onko kaikessa kyse rahasta vai muustakin? - Concordia on yhtenä toimijana järjestämässä 14. helmikuuta Pietarsaareen tulevaisuusseminaaria, joka järjestetään tällä kertaa innovaatiotehtaan muodossa. Silloin puhutaan esimerkiksi siitä, miten työnantajat voivat houkutella, kehittää ja pitää tulevaisuuden työntekijät, Nybäck Ravintolat Saunat Juhlat Virkistys TYKY Festarit Räätälöidyt aktiviteetit Syysjuhlat Pikkujoulut Uimala Camping Karaoke Häät Vuosijuhlat Ruoppaus / Syvä kaivuu Maan syvätiivistys Purku urakointityöt: kiinteistöt / öljypannut / öljytankit / säiliöt / muut Tuotantoalihankintatyöt: hitsaus / asennuspalvelut / Sähkö- ja automatisointi Teollisuus huolto A-kaasu urkakointi Kylmä urakointi Ilmalämpöpumput Energiaratkaisut Tel Työpaikan turvallisuus osana ammattitaitoa. Tehdään siitä vahva lenkki. Oma vahvuutemme on asiakkaan tarpeen mukaisen ja osallistujia motivoivan koulutustoiminnan järjestämisessä. Yrityksemme on perustettu kehittämään henkilöstönne toimialakohtaista erikoisasiantuntemusta mahdollisimman käytännönläheisellä ja rennolla tavalla. Mielestämme sekä uuden oppimisen että vanhojen asioiden kertauksen tulee olla vuorovaikutteista ja mielenkiintoista. Tutustu tarjontaan ja tule mukaan! Pecla Oy Kärpänkuja 14, Pietarsaari gsm: Pietarsaaren seudulla on edelleen suuria yrityksiä, jotka investoivat ja palkkaavat lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi UPM investoi Pietarsaaressa noin 30 miljoonaa euroa biologisen jätevedenpuhdistamon uusimiseen. PIETARSAARI Kanavapuistikko 19 puh Ark. 8-21, La 8-18

15 P I E T A R S A A R I YRITTÄJÄ-LEHTI 15 ömarkkinoita - Nuorten lisäksi yrittäjinä työskentelee monia yli 50-vuotiaita. He näkevät, että heillä on vielä paljon annettavaa esimerkiksi palvelualan alueellinen kehittäminen johon myös kuuluu seutuviestintä, ja siinä vt. toimitusjohtaja näkee haasteita. Kehittämistyössä ja viestinnässä keskei- Hyvää yhteistyötä avoimuuden periaatteella Yksi haaste on se, miten ideoita saataisiin jalostettua entistä enemmän kannattavaksi liiketoiminnaksi yrittäjinä, jotka pystyvät hyödyntämään vuosikymmenien aikana syntynyttä osaamista ja kokemusta. - Täällä on verissä tehdä asioita itse ja ideoida. Yksi haaste on se, miten ideoita saataisiin jalostettua entistä enemmän kannattavaksi liiketoiminnaksi. Tässä meillä on selvästi potentiaalia kehittyä, ja Concordia asiantuntijoineen on verkostossa edesauttamassa tätä kehitystä, Nybäck kertoo. Concordian yksi tehtävä on siä periaatteita on Nybäckin mukaan yhdessä tekeminen. - Kun asioita tehdään yhdessä, silloin syntyy tuloksia. Yritysten ja muiden toimijoiden on tärkeää päästä keskinäiseen dialogiin ja pitää katse tulevaisuudessa. Luottamalla omaan osaamiseemme ja löytämällä yhdessä kärjet, joilla aluetta kehitetään ja markkinoidaan, saamme Pietarsaaren seudulle entistä yhtenäisemmän näkyvyyden, Nybäck sanoo. Pietarsaaren Seudun Yrittäjien uutena puheenjohtajana aloittaneella kampaajamestari Jaana Ilmosella on pitkä kokemus järjestötyöstä. Hän aloitti yrittäjänä 26 vuotta sitten, ja siitä alkaen hän on ollut myös mukana järjestötoiminnassa monissa eri tehtävissä. - Olen halunnut olla tekemässä asioita ja vaikuttamassa sekä yrittäjäjärjestössä että oman alani liitossa. Tuona aikana olen saanut paljon hyviä suhteita, saanut lisää motivaatiota, verkostoitunut ympäri Suomea ja oppinut paljon asioita erilaisilta yrityksiltä. En voi kuvitella, etten olisi mukana järjestötyössä, Ilmonen nauraa. Yrittäjäjärjestö tarjoaa hänen mukaansa arvokkaan henkireiän, koska Keski-Pohjanmaan Yrittäjissä on tosi hyvä fiilis. Sen lisäksi kaikki se apu mitä yrittäjä tarvitsee, löytyy vaivattomasti puhelimen päästä. lisesta ja tarvittaessa räätälöidystä koulutuksesta. - Ei jäsenyys tarkoita automaattisesti sitä, että yrittäjän pitää lähteä aktiivisesti kaikenlaiseen toimintaan. Mutta jäsenyritys on huomioitu ja kytketty positiivisella tavalla osaksi laajempaa yhteisöä. - On tärkeää, että yrittäjäjärjestöllä on hyvä yhteys jäseniinsä. Yrittäjien täytyy tietää mihin he kuuluvat, ja mitä jäsenyys pitää sisällään. Pietarsaareen perustettiin viime vuonna 205 uutta yritystä, ja meille on yhdistyksenä suuri haaste tehdä itsemme tutuksi ja näkyväksi yrittäjäuransa juuri aloittaneille. Yrittäjien ääni kuuluviin päätöksissä Yrittäjäyhdistyksellä ja Pietarsaaren kaupungilla on Ilmosen mukaan hyvä keskinäinen yhteys kaupungin ylimmästä johdosta alkaen. Kaupungin ja yrittäjien edustajat kokoontuvat säännöllisesti yhteen keskustelemaan yhteistyöstä ja yrittäjyyden kehittämisestä. Samalla korostuu tärkeys kuunnella yrittäjien ääntä kaupungin päätöksenteossa. Erilaiset tapahtumat tuovat yrittäjäyhdistykselle näkyvyyttä ja rakentavat positiivista imagoa. Viime vuonna Pietarsaaren seudulla tapahtui paljon, ja Ilmonen sai varapuheenjohtajana lentävän lähdön varsinaiselle puheenjohtajakaudelleen. - Rauhalan yksityisessä vanhainkodissa järjestimme hyväntekeväisyyspäivän, kesäjuhlat pidimme Paviksella ja kesällä osallistuimme Road Shown järjestämiseen muun muassa Concordian, kaupungin ja Yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa. KPMG koulutti jäseniä yrityksen myyntiin ja sukupolvenvaihdokseen liittyvissä asioissa. - Saimme tosi hyvin porukat mukaan, ja haemme parhaillaankin yhdistykselle lisänäkyvyyttä, koska meillä on tavoitteena kasvattaa edelleen jäsenmäärää. Pietarsaaressa on esimerkiksi paljon naisyrittäjiä, jotka ovat erittäin aktiivisia ja aikaansaavia. Yhtenä suurimpana haasteena Ilmonen näkee sen, että Pietarsaareen saadaan entistä enemmän monipuolista yrittäjyyttä. Samanaikaisesti isot marketit heittävät vakavan haasteen, koska ne imevät elintilaa pieniltä erikoisliikkeiltä. - On mietittävä tarkasti, mikä menee läpi ja missä taas markkinat ovat täynnä. Jos liikeidea on hyvä, yritys kyllä menestyy pienemmässäkin kaupungissa, puheenjohtaja muistuttaa. Edunvalvonta ja koulutus tärkeimmät tehtävät Pietarsaaren Seudun Yrittäjien toimialue käsittää Pietarsaaren lisäksi Luodon ja Uusikaarlepyyn. Yhdistys on täysin kaksikielinen, ja esimerkiksi Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimistosta kaiken materiaalin ja palvelun saa sekä suomeksi että ruotsiksi. Puheenjohtaja kehuukin, että paikallisyhdistyksen puitteissa yrittäjät voivat tehdä yhteistyötä sopuisasti yli kielirajojen. Ilmosella on myös selkeä näkemys siitä, mikä on yrittäjäjärjestön toiminnan ydin. - Juhlia ja tapahtumia tarvitaan, koska niillä saadaan näkyvyyttä mutta kaikkein tärkeintä on edunvalvonta. Siksi on myös tärkeää, että mahdollisimman moni yrittäjä kuuluu omaan paikkakuntansa yrittäjäjärjestöön. Kun teemme vaikkapa aloitteita, esimerkiksi kaupunki ei voi niitä ohittaa, jos takana on kymmeniä tai jopa satoja yrittäjiä, puheenjohtaja korostaa. Yrittäjäjärjestöstä on lisäksi merkittävä apu muun muassa yksinyrittäjille ja aloittaville yrittäjille. Yrittäjäverkosto tarjoaa tärkeitä kontakteja, ja jäsenyyden kautta yrittäjä pääsee osalliseksi monipuo- - En voi kuvitella, etten olisi mukana järjestötyössä, Jaana Ilmonen sanoo.

16 16 YRITTÄJÄ-LEHTI P I E T A R S A A R I Vetovastuu vaihtui Kaupunginhotellissa Pietarsaaren Kaupunginhotellissa vetovastuu vaihtui helmikuun alussa isältä pojalle, kun Ville Kuusisto jatkaa Comfort Family Hotel Oy:n toimitusjohtajana Timo Kuusiston jälkeen. Hotellin lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat Kaupunginhotellin yhteydessä sijaitsevat Bistro & Wine Bar Ludwig, Melody Nightclub ja ravintola Per Brahe sekä urheiluravintola O Learys ja meren rannalla sijaitseva ravintola Pavis. Ville Kuusisto vietti nuoruusvuotensa syntymäkaupungissaan Vaasassa. Pietarsaareen hän muutti neljä vuotta sitten asuttuaan sitä ennen kolme vuotta Turussa. Tulevaan tehtäväkenttäänsä uusi toimitusjohtaja tutustui arkisen tekemisen kautta. - Aluksi olin töissä Korv Göranilla veistelemässä kebabia ja sen jälkeen tein töitä muun muassa tarjoilijana O Learys-ravintolassa ja Kaupunginhotellin keittiössä sekä salissa. Viimeiset 1,5 vuotta hoidin yhtiön varatoimitusjohtajuutta. Eli tyypillistä perheyrityksen toimintaa, missä tehdään niitä hommia mitä eteen tulee, hän nauraa. - Tämä on ollut tosi hyvä tie sen sijaan, että olisin tullut suoraan vetovastuuseen. Nyt tunnen paljon paremmin, mitä työ oikeasti on ja samalla osaan esimerkiksi arvostaa sitä, mitä työntekijät tekevät. Kun on tehnyt hommia suoraan asiakkaiden kanssa tietää paremmin senkin, mitä he haluavat tullessaan vaikkapa ravintolaan ruokailemaan. Palvelun merkitys korostuu Kuusiston mukaan palvelun merkitys korostuu koko ajan lisää. - Vähän kärjistäen voi sanoa, että pippuripihvin saa joka paikassa mutta erot syntyvät siinä, miten asiakasta palvellaan. Joidenkin tutkimusten mukaan ravintolakokemuksesta palvelun osuus voi olla lähes 70 prosenttia. Suomessa on keskusteltu paljon palveluammattien, kuten esimerkiksi tarjoilijan ja siivoojan työn arvostuksesta. Kuusisto sanoo, että hänen mielestään kyseiset ammatit ovat aliarvostettuja. - Se vaikuttaa tosi paljon, millaisen tarjoilijan saat pöytään. Hyvä fiilis syntyy jo siinä vaiheessa, kun asiakas astuu sisään ja hän kokee itsensä huomioiduksi ja tervetulleeksi. Tilaushetkellä ammattitaitoinen tarjoilija osaa lukea asiakasta sekä tilannetta ja toimia sen mukaan. Lautasen osaa totta kai jokainen kantaa pöytään, mutta senkin voi tehdä monella tavalla. - Siivoojat tekevät myös arvokasta työtä. Jokainen tietää, kuin kiva on saapua siistiin ja hyvin hoidettuun hotellihuoneeseen. Julkisuudessa on ollut uutisia ravintola-alan työvoimapulasta, jonka seurauksena Suomeen on palkattu kokkeja Filippiineiltä saakka. - Olemme huomanneet saman, eli ammattitaitoisia kokkeja on vaikea saada. Mekin etsimme keittiömestaria kahdeksan kuukautta. Tilanne on harmillinen, sillä muiden ammattiryhmien tavoin kokin työ on isossa roolissa. Heitä kyllä koulutetaan mutta en osaa sanoa, minne he häviävät ammattiin valmistuttuaan. Kuusisto löytää television suosituista kokkiohjelmista kääntöpuolen. - Niiden perusteella alasta saattaa syntyä liian romanttinen kuva. Kokin työ on paljon muutakin kuin valmiiden ruokia asettelua lautaselle. Siihen liittyy lisäksi paljon esimerkiksi esivalmistelua ja siivousta. Tämä on hieno ala - Yhtenä iltana tilauksia voi olla 20 ja seuraavana 200. Yleensäkin ravintola-ala on sellainen, että siinä vaaditaan pai- neensietokykyä niin salissa kuin keittiössä. Sekin erottaa työntekijöitä toisistaan, miten he sietävät paineita. Sanotaan, että ravintolatyötä joko vihaa tai rakastaa. - Minusta tämä on yksi hienoimpia aloja. Kun porukalla tehdään töitä kovallakin kiireellä, siinä syntyy ihmisten välille aivan omanlaisensa henki. Kun sitten myöhään illalla sulkee paikan tulee hyvä tunne siitä, että taas kerran kaikki meni putkeen. Kuusiston mukaan tulevaisuutta kohti voi mennä luottavaisesti, koska konsepti on saatu muutosten ansiosta hyvään kuntoon. - Meidän vahvuus on se, että kaikki mitä asiakas tarvitsee, löytyy saman katon alta hotelleineen, ravintoloineen ja yökerhoineen. Meillä on vakituista työntekijää, joilla on omat vahvuutensa. On tärkeää, että saamme heistä jokaisen tieto-taidon yhteiseen käyttöön. - Yksityisenä toimijana pystymme lisäksi reagoimaan nopeasti silloin, kun tarve niin vaatii. Reilun vuoden olemme kuuluneet Finlandia Hotelsketjuun, mikä lisää resursseja markkinointiin. Nyt vain kääritään hihat ja tehdään lujasti töitä. Tällä porukalla on mahdollisuudet vaikka mihin. Kauppiasura K-market Pietarsaaressa kauppiaana toimivalle Aki Salmiselle kävi selväksi jo varhaisessa vaiheessa, että yrittäjyys kauppiaana on hänen juttunsa. Salminen aloitti kauppiasuransa 24-vuotiaana vuonna 2003, eikä hän ole omien sanojensa mukaan katunut päivääkään tuolloin tekemäänsä ratkaisua. - Ehkä se on ollut yllätys, tikaupungissaan koulunsa käynyt Salminen aloitti työharjoittelijana Timo Kuusiston tuolloin isännöimässä Citymarketissa, ja työllistyi vakituisesti kaupan elintarvikepuolelle kauppaopistosta valmistuttuaan. - Nykyisin Kauhajoella K- Citymarket-kauppiaana toimiva Anssi Hautamäki oli samaan aikaan kauppiasharjoittelussa. Asia alkoi kiinnostaa minua ja pian ymmärsin, et- Yrittäjänä kaikki on itsestä kiinni. Riskit ovat suuret mutta onnistuessaan niin ovat mahdollisuudetkin Ville Kuusisto jatkaa isänsä Timo Kuusiston jälkeen Comfort Family Hotel y:n toimitusjohtajana. miten kivaa tämä on. Yrittäjänä kaikki on itsestä kiinni. Riskit ovat suuret mutta onnistuessaan niin ovat mahdollisuudetkin. Yrittäjyys vaatii hirveästi ja todellakin on 24/7-elämää, mutta vastaavasti voin päättää itse monista asioista ja vaikuttaa suoraan omaan taloudelliseen tulokseen omalla panoksellani, Salminen kertoo. Oppisopimus mainio mahdollisuus Pietarsaaressa syntynyt ja ko- tä vähittäiskauppa on myös minun juttuni. Se tuntui alusta alkaen sähäkältä puuhalta, jossa sai touhuta ja olla ihmisten kanssa tekemisissä. Salminen suoritti työn ohessa erinomaiseksi mahdollisuudeksi osoittautuneena oppisopimuskoulutuksena pt-kaupan esimiesammattitutkinnon. Sen jälkeen kouluttautuminen jatkui Keskon kauppiasvalmennuksella, johon sisältyi myös yrittäjän ammattitutkinto. - Kesälomalla heinäkuisena

17 oli oikea valinta aamuna 2003 soi puhelin mutta jätin vastaamatta, koska oli niin kaunis aamu. Pian soitti Kuusiston Timo ja kysyi, mitä vastasin kun minulle oli juuri tarjottu kauppiaan paikkaa, Salminen nauraa. Asiat etenivät lopulta nopeasti, ja vielä samalla viikolla uunituore kauppias oli Tampereella neuvottelemassa kauppiassopimuksesta Rimi-Pietarsaaren kauppiaaksi. Salminen aloitti kauppiaana elokuun lopulla nykyisissä tiloissa. Jo kolmen kuukauden kuluttua edessä oli iso remontti, jonka jälkeen paikalla avattiin K-market joulukuussa P I E T A R S A A R I Kustannuksia seurattava tarkasti - Jotta yrittäjyys lähtee rullaamaan hyvin, uusi yrittäjä tarvitsee taakseen tukiverkoston, ja se on yksi K-ketjun vahvuuksista. Edeltäjäni kauppiaana Antti Ahonen sanoi, että hänelle saa soittaa aina kun apua tarvitsee, ja ensimmäisellä viikolla soitinkin Antille useita kertoja päivässä. - Heti alkuvaiheessa Niinavaimoa ja minua neuvottiin myös pitämään säännöllisesti lomaa. Niin olemme tehneetkin ja oppineet sietämään sen, että yrittäjällä tili tyhjenee loman aikana. Toisaalta, olisihan se outoa, jos se ei näkyisi missään, että kauppias on lomalla. Päivittäistavarakaupan kilpailutilanne on kiristynyt viimeisten kahden vuoden aikana Pietarsaaressa äärimmäisen kovaksi. Salminen sanoo, että K-market Pietarsaaren visiona on olla kaupungin paras pieni ruokakauppa, ja paras keskustassa take away-ruokaa myyvä ruokakauppa. - Tärkeitä kilpailutekijöitä ovat asioinnin helppous, nopeus ja sijainti. Myymälän on oltava myös kooltaan optimaalinen, parkkipaikkojen lähellä ja ostoskärryjen helposti saatavilla. Asiakkaan täytyy voida asioida meillä sutjakasti niin, että viisi minuuttia auton sammuttamisesta hän on takaisin autossa ostostensa kanssa. Kauppias korostaa, että yksi tehokkaimmista tavoista huomioida asiakas positiivisesti on mitä yksinkertaisin. - Katso asiakasta silmiin, hymyile ja sano hei. Asiakkaan kohtaaminen on erittäin tärkeää, ja tämä ei maksa mitään. Entä miltä näyttää tulevaisuus ruokakauppiaan näkökulmasta? - Uskon, että yleisessä taloustilanteessa olemme voiton puolella. Kun ihmiset alkavat ajatella positiivisesti, pelkästään sekin riittää ruokkimaan kasvua. - Kauppana meidän on oltava valmiita uudistumaan jatkuvasti ja reagoimaan nopeasti. Kustannusseurannan on oltava jatkuvaa, ja ulkoistetut palvelut pitää kilpailuttaa tiukasti. Huhtikuussa myymälässä alkaa jo neljäs suuri remontti Salmisen aikakaudella. - Satsaamme todella vahvasti luomu- ja lähiruokaan. Haluamme olla tässäkin asiassa ajan hermolla. Puh. (06) YRITTÄJÄ-LEHTI 17 PIETARSAARI/JAKOBSTAD Ma-pe 7-21 la 7-18 su Puh. (06) Heinätori/Hötorget PIETARSAARI Te-Ro Oy Ruusasholmantie 5, PIETARSAARI Puh Pohjanlahdentie 29, PIETARSAARI Koulukatu 25-27, PIETARSAARI puh TARKASTUSLAITOS

18 18 YRITTÄJÄ-LEHTI P I E T A R S A A R I Koulukatu 23, PIETARSAARI Puh Fax Kanavapuistikko 13, PIETARSAARI Puh. (06) Merkillisen reilu Super Auto Blomström Oy Kenkäsepäntie 5, PIETARSAARI Puh Amerikankatu 2, PIETARSAARI Puh. (06) Tehdään niin kuin itselle TehTäisiin. Unelmaa toteuttamassa Yrittäjä Irma Salonen on hoitoalan pitkän linjan ammattilainen, joka on pitänyt vuodesta 1997 muistisairauksista kärsivien Viivi ja Wilhelmhoitokotia Pietarsaaressa. Hän sanoo olevansa nyt tehtävässä, jossa voi toteuttaa omaa unelmaansa. - Valmistuin apuhoitajaksi Sen jälkeen tein palkallisen opintomatkan Joensuussa, missä työskentelin Pohjois- Karjalan keskussairaalassa lähes kaikilla osastoilla valmistuin sisätautikirurgian sairaanhoitajaksi. Olen käynyt myös JET-koulutuksen henkilöstöjohtamisessa ja Avartumin toimitusjohtajakoulutuksen. - Pisin työrupeama minulla on kotisairaanhoidosta. Niinä vuosina mielessäni alkoi kypsyä ajatus siitä, miten haluaisin ikääntyviä ihmisiä hoidettavan silloin, kun he eivät voi enää asua kotonaan. Kuinka ikääntyvät siinäkin tilanteessa saisivat näyttää itseltään ja pitää minuutensa, Salonen kertoo. Hän hoiti Pietarsaaressa päiväkeskuksen johtajan vuorotteluvapaan sijaisuutta, kun kaupunki ryhtyi saneeraamaan Viivin ja Wilhelmin nykyistä kiinteistöä hoitokodille sopivaksi toukokuuta 1997 kello sain tiedon, että voitin tarjouskilpailun, ja hoitokodin oli määrä aloittaa heinäkuun alussa. Tuossa tilanteessa suurin kysymysmerkki oli se, saanko haluamani työntekijät. Onnistuin siinä, ja avajaisetkin pidettiin aikataulussaan, Salonen muistelee hymyillen kiireistä aloitusvaihetta. Hoidossa tärkeää yksilöllisyys Hoitokoti toimii keskustan tuntumassa sijaitsevassa kerrostalokiinteistössä kahdessa kerroksessa. Kaupunki on ostanut kaikki 17 paikkaa, minkä lisäksi on yksi paikka, johon voi muuttaa yksityisesti. Asukkaat ovat vuokrasuhteessa kaupunkiin, jonka kanssa he tekevät palvelusopimuksen sekä maksavat kaupungille vuokran, ruuan ja palvelumaksun. Tällä hetkellä kaikki asukkaat tulevat Pietarsaaresta. - Viime vuonna maksoin palkkaa yhteensä 39 työntekijälle, mutta kokoaikaisiksi muutettuna vieraan työvoiman määrä on 16,5 työntekijää. Meillä on muun muassa opiskelijoita ilta- ja viikonlopputöissä sekä perheenäitejä, jotka haluavat osa-aikatyön. - Arvojamme ovat ihmisarvon kunnioittaminen, yksilöllisyys ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen realiteettien sallimissa puitteissa. Siinä, kuinka hyvin tässä onnistumme, henkilökunnan rooli on keskeinen. Salonen sanoo, että muistisairaiden hoidosta puhuttaessa hoitajilla ei voi olla rutiineja, mutta asukkailla pitää olla rutiinit. - Muistisairauksista kärsiville rutiinit ovat heidän elämänsä tukipilarit. He ovat tottuneet tekemään asiat tietyllä tavalla, ja perusasioihin liittyen heillä täytyy olla siihen mahdollisuus myös täällä asuessaan. Se tuo turvallisuuden tunnetta tilanteessa, jossa ihmisellä itsellään ei ole sairauden tunnetta ja mielessä voi olla iso kysymys, miksi olen täällä. - Hoitajan pitää pystyä tunnistamaan asiakkaan kulloinenkin vireystila. Yhtenä päivänä saattaa olla, ettei esimerkiksi ruokailu tahdo onnistua millään, mutta seuraavana päivänä kaikki on taas hyvin. Omaisilla on tärkeä rooli. Heidän kanssaan hoitajat kirjoittavat jokaisen asukkaan elämäkerran, jotta kävisi mahdollisimman hyvin selväksi, millaisiin asioihin ja rutiineihin hoitokotiin tulevat ihmiset ovat vuosikymmenien aikana tottuneet. - Joku voi tuntea suurta ahdistusta vaikkapa siitä, ettei hän pysty ilmaisemaan, ettei pidä jostain tietystä ruuasta. Toinen taas ei ole tottunut suihkuun, vaan haluaa peseytyä pesuvadin ja vesikauhan Lähihoitaja Tiina Leppänen ja Irma Salonen tietävät, että omaiset ovat tärkeässä roolissa suunniteltaessa muistisairaiden hyvää hoitoa. - Muistisairaudesta kärsivät ihmiset tarvitsevat ympäristön, missä vuosikymmenien ajoilta tutut rutiinit tuovat turvallisuutta arkeen, Irma Salonen korostaa. kanssa. Huumori sekä ihmisten kohtaaminen toista kunnioittaen ja hienotunteisesti ovat asioita, joilla päästään hyvään lopputulokseen, Salonen kertoo. Tulevaisuus iso kysymysmerkki Tällä hetkellä Viivin ja Wilhelmin tulevaisuus on Pietarsaaressa tunteita herättävä keskustelun aihe. Kaupungin taannoin kiinteistöön teettämän remontin jäljiltä löytyi vuosien kuluessa useita epäkohtia, joiden korjaaminen edellytti hoitokodin muuttoa väliaikaistiloihin Kaupunginhotelliin. Salonen kertoo, että evakkoajasta kertyi yrittäjälle yli euron suuruinen ylimääräinen kustannus, josta kaupunki on lupautunut korvaamaan vain osan, euroa. - Hautajaistunnelma laskeutui ja suru iski puseroon luettuani lehdestä kaupungin päätöksestä. Tuli mieleen ajatus, että tähänkö tämä nyt loppuu, ja mitä tapahtuu asukkaille. Neuvottelut ylimääräisten kulujen maksajasta jatkuvat, eikä Salonen halua uskoa pahimpaan vaihtoehtoon. - Uskallan uskoa, että lopulta oikeudenmukaisuus toteutuu. Vakuutusyhtiö on ollut pitkämielinen enkä jaksa uskoa, että minut laitettaisiin maksamaan muiden tekemistä virheistä, Salonen sanoo.

19 Medi-apteekin apteekkari Tapio Sundell palkittiin Vuoden Yrittäjänä Pietarsaaren Seudun Yrittäjien yrittäjäjuhlassa. - Tämä palkinto tuli yrittäjäkollegoilta, ja sen takia arvostan huomionosoituksen tosi korkealle omassa arvoasteikossani, Sundell sanoo. Hän on työskennellyt apteekkarina Prisman kiinteistössä toimivassa Medi-apteekissa tasan kymmenen vuotta. Henkilökuntaa apteekissa on 25 työntekijää, ja reseptuu- P I E T A R S A A R I Apteekkari Tapio Sundell Vuoden Yrittäjä Pietarsaaressa rin määrä on reseptiä. Sillä reseptimäärällä apteekki sijoittuu Suomen 50:n suurimman apteekin joukkoon. Vilkkaimpina päivinä apteekissa asioi noin tuhat asiakasta. Palvelut hankitaan mahdollisimman läheltä - Tein aikanaan rohkean päätöksen ja siirsin liiketoiminnan heti alussa nykyiselle paikalle. Pääsimme katutasoon ja tontille, missä on hyvät pysäköintimahdollisuudet. Tämä on ollut onnistunut ratkaisu, ja toiminta on kaksinkertaistunut kymmenen vuoden aikana. - Toimintaa kehitettäessä yksi keskeinen periaatteeni on ollut, että haluan käyttää aina parasta mahdollista tekniikkaa. Sillä varmistetaan hyvät olosuhteet sekä asiakkaille että työntekijöille. Samoin palvelukulttuuri on asia, jota kehitämme jatkossakin, Sundell kertoo. Hankinnoissa hän pitää kiinni kotimaisuudesta, koska se on apteekkarin mukaan yksi keino lisätä suomalaista työtä. Esimerkiksi viime vuonna Medi-apteekki investoi varastorobottiin, joka on erinomainen näyte suomalaisesta insinööriosaamisesta. - Palvelut ja hankinnat yleensäkin pyrin ostamaan Pietarsaaren Seudun Yrittäjät palkitsi apteekkari Tapio Sundellin Vuoden Yrittäjänä. omalta paikkakunnalta, jos tarjonta antaa siihen mahdollisuuden. Koska kyseessä on henkilöyritys, asun sillä paikkakunnalla ja sitoudun siihen alueeseen, jonka lääkehuoltoa hoidan. Järjestötyötä Suomen Apteekkariliitossa ja Pohjanmaan apteekkariyhdistyksessä Sundell sanoo pitäneensä aina tärkeänä. - Järjestötyön ansiosta pysyn paremmin ajan tasalla ja osaan suhtautua alaa ohjaaviin tekijöihin. Muun muassa neljä vuotta Pohjanmaan apteekkariyhdistyksen puheenjohtajana olivat antoisaa aikaa. Ei vähiten sen takia, että 63-jäseninen, Pietarsaaren, Kokkolan, Vaasan sekä Seinäjoen seuduilla toimiva yhdistys, on maan kymmenestä jäsenyhdistyksestä kaikkein aktiivisin. Järjestötyön yhtenä tärkeänä tavoitteena Sundell pitää sitä, että sen avulla täytyy pystyä vaikuttamaan alan kehitykseen maakunnista käsin, vaikka toiminta etäisyyksien päästä asettaakin omat haasteensa. - Yhdessä tekeminen helpottaa yrittäjän arkea. Aktivointia tehdään kovasti, jotta yrittäjät saataisiin mahdollisimman hyvin liikkeelle. Sitä kannattaa pitää tavoitteena kaikessa yrittämiseen liittyvässä järjestötoiminnassa. Yrittäjän ei todellakaan tarvitse jäädä yksin vaikeiden asioidensa kanssa. Apteekkialalla edessään monia isoja haasteita Apteekkialalla on edessään yhä enemmän suuria haasteita. - Kannattavuuden seuraaminen käy entistä tärkeämmäksi. Viranomaisohjeet ohjaavat alaa vahvasti, jolloin lääkkeillä ei voi vaikuttaa myyntikatteeseen. Suurta osaa reseptilääkkeiden hinnoista leikataan jälleen ensi helmikuun alussa, mikä laskee varaston arvoa ja vaikuttaa omalta osaltaan liikevaihtoa heikentävästi. Samaan aikaan kulut kasvavat ja työt lisääntyvät, vaikka apteekille jäävä osuus myytävästä lääkkeestä pienenee koko ajan, Sundell kuvaa kehitystä. Millainen on apteekkialan selviytymisstrategia haastavassa tilanteessa? - Ilman kasvua liiketulos heikkenee tällä kaavalla, ja silloinkin on pidettävä kulujen kasvu hallinnassa. Toivottavasti voimme säilyttää apteekkien korkean palveluasteen kaikkialla Suomessa, nythän asiakas saa tarvitsemansa neuvot meiltä jonottamatta ja ilmaiseksi. Yhteiskunnan ei pitäisi ajaa alas hienosti toimivaa järjestelmää. Alan uusista palveluista eresepti on lähtenyt hyvin liikkeelle mutta Sundellin mielestä kysymysmerkki on se, kuinka merkittäväksi sen mahdollistama reseptilääkkeiden verkkokauppa lopulta kehittyy. Miettimistä riittää siinäkin, kuinka terveyspalvelut lääkehuoltoineen järjestetään haja-asutusalueilla tilanteessa, jossa väki pakkautuu entistä enemmän pääkaupunkiseudulle. - Odotan, että apteekkiala saa siinä jonkinlaisen roolin. Meillä on eurooppalaisittainkin kehuttu yrittäjävetoinen apteekkijärjestelmä, joka on valmis ottamaan haasteen vastaan, Sundell korostaa. Medi-apteekki on toiminut Prisman kauppakeskuksessa tasan kymmenen vuotta. YRITTÄJÄ-LEHTI 19 Pietarsaaren Kolarikorjaus Jakobstads Krockreparation Korjaamo (06) , Teollisuustie 5, PIETARSAARI MAALAUSTÖITÄ Maalaamo Kanerva Oy Ristisuonraitti 22, PIETARSAARI Puh Erkin Halli KOKKOLA Asentajantie 15 Puh hiuspalvelut, kun haluat vieläkin enemmän. SALON HAIRTEAM Osaava Elektroniikan ja sähkömekaniikan sopimusvalmistaja Henkilönostimet huollot, korjaukset ja tarkastukset Nosturit ja nostoapuvälineet huollot ja tarkastukset 10-v tarkastukset Pyydä tarjous Epäkesko- ja hydraulipuristimet huollot ja tarkastukset Putoamissuojaimet tarkastukset Teollisuuden kunnossapito sähkö ja mekaaninen Projektit automaatiouusinnat, korjaukset Autonostimet huollot Trukkihuollot ja varaosat Bothnia Service Oy Tehtaankatu PIETARSAARI Puh PIETARSAARI Permonkaarre 109 Puh AVOINNA ma-pe 9-19 la 9-16 yksilöllisesti ja palkitulla ammattitaidolla sinulle. Omistaja. Jaana Ilmonen Raatihuoneenkatu Pietarsaari 06/

20 20 YRITTÄJÄ-LEHTI Kunnat kehittämään markkinaa Anssi Kujala Palveluiden järjestämisen ohella kunnan pitää edistää elinkeinojen edellytyksiä, työllisyyttä ja vahvistaa veropohjaa. Kuntalain uudistus on oiva sauma saada mukaan yrittäjän näkökulma. Kuntalaki on kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Nykyinen laki on vuodelta Uudistetun lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Vaikka kuntien toimintaa säädellään yli 500 erillislailla, vaikuttaa kuntalainkin uudistus yritysten toimintaedellytyksiin. Kunta on yksittäisen yrityksen tärkein ja lähin julkisen sektorin yhteistyökumppani. SY mukana valmistelussa Kuntalakia uudistavat hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen nimeämät parlamentaarinen seurantaryhmä, työvaliokunta ja neljä valmistelujaostoa. Suomen Yrittäjillä on edustus Kunnat ja markkinat valmistelujaostossa. Jaosto valmistelee tarvittavat säännökset, joilla selkeytetään EU-kilpailuoikeuden vaikutuksia kuntien toimintaan, erityisesti kuntien yhteistoimintaan, sekä kunnan mahdollisuuksiin tukea yritystoimintaa. EU:n valtiontukisäännökset on huomioitava mm. kuntien myöntäessä takauksia tai myydessä tai vuokratessa kiinteistöjä yritystoiminnalle. Nämä vaatimukset ovat kuitenkin heikosti tiedossa kunnissa. Jaoston työssä arvioidaan, miten EU-säännökset vaikuttavat kunnan yleisen toiminnan määrittelyyn ja miten EU-kilpailuoikeus edellyttää muutoksia tai tarkennuksia kuntalakiin. Tavoitteena palvelustrategia Elinkeinopolitiikassa tarvitaan uutta ajattelua. Jo kymmenen vuotta käynnissä ollut kuntien rakennemuutos jatkunee ja muuttaa kuntien tehtäviä, vaikuttaa kuntien elinkeinopolitiikkaan ja yritysten toimintaedellytyksiin. Yrittäjäjärjestön tavoite on vaikuttaa siihen, miten kunta hallitsee vastuullaan olevien palveluiden tuotantotapoja, miten kunta ei itse ole markkinahäiriö ja miten kunta yleisen toimialansa puitteissa tekee elinkeinopolitiikkaa. Olemme jo aiemmin esittäneet, että kuntalakia uudistettaessa kunnat pitää velvoittaa laatimaan palvelustrategia samalla tavalla kuin nyt toiminta- ja taloussuunnitelma. Lain kirjaus voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen: Valtuuston on kunkin valtuustokauden ensimmäisenä vuotena hyväksyttävä kunnalle palvelustrategia kolmeksi tai useam- Kuntalakia uudistettaessa kunnat pitää velvoittaa laatimaan palvelustrategia. maksi vuodeksi. Strategiassa kunnan tulisi määritellä mitä palveluita kunta tuottaa itse, mitä yhteistyössä muiden kuntien kanssa ja mitä (ja miten) kunta ostaa yksityisiltä toimijoilta. Kunnat kehittämään toimivia markkinoita Samalla kun mietimme kotimaisia ratkaisuja, EU:ssa valmistellaan uusia hankintadirektiivejä ja valtiontukisäännöksiä. Hankintalain uudistamisaikeet ovat erillinen kokonaisuus. Hankintalaki (ja siltä pohjalta muodostuvat käytännöt) on vaikuttaa toimivien markkinoiden syntymiseen, joten sitä on käsiteltävä myös kuntalain uudistamisen yhteydessä. Tavoitteemme on, että yrittäjien ja kaiken kokoisten yritysten mahdollisuudet osallistua julkisten hankintojen kilpailutuksiin turvataan. Kuntalain uudistuksen yhteydessä on kartoitettava, millaisella lainsäädännöllä voidaan velvoittaa kunnat kehittämään toimivia markkinoita. Alv-korotus kurittaa palvelualan yrittäjiä Arvonlisäveron korotus on aina uhka varsinkin pienyrittäjien toimeentulolle. Monissa tapauksissa yrittäjä ei esimerkiksi pysty siirtämään veronkorotusta hintoihin kysynnän ja kilpailutilanteen takia, mikä heikentää pienyritysten kannattavuutta ja työllistämismahdollisuuksia. Esimerkiksi parturit ja kampaamot ovat olleet viimeiset vuodet melkoisessa alvinosteessa. Suomessa alkoi 2007 kokeilu, jonka seurauksena parturi-kampaamoiden alv. laski 22 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Tavoitteena oli vähentää harmaata taloutta sekä lisätä palveluiden kysyntää ja alan mahdollisuutta työllistää uusia työntekijöitä. Alan arvonlisävero nousi prosentilla yhdeksään prosenttiin vuonna 2010 alv-kantojen yleisen nousun myötä. Vuoden 2012 alussa hiusyrittäjien arvonlisäveroa korotettiin peräti 14 prosenttia 23 prosenttiin, ja tämän vuoden alussa alv. nousi taas prosentilla yleisen arvonlisäverokannan noston myötä. Kokeilun päättyminen lisää harmaata taloutta Hiusyrittäjä Tomi Yrjänä Kokkolasta pettyi siihen, että alan alv-huojennukset jäivät kokeilun asteelle. - Verokevennyksellä haluttiin kitkeä hiusalan harmaata taloutta. Vaikka meidän oman järjestön seurannan perusteella tavoitteet täyttyivät reilusti, kokeilu ei jäänyt pysyväksi eikä lopputuloksena ollut edes kompromissia. Siinä mielessä kokeilu jäi turhaksi, ja se vain ärsytti asiakkaitakin, Yrjänä sanoo. Hänen mukaansa siinä vaiheessa kun hiusyrittäjien arvonlisäveroa korotettiin peräti 14 prosenttia, nosto herätti todella paljon huomioita. Sen rinnalla viimeiseen yhden prosentin nostoon ei ole reagoitu juuri lainkaan, ja Yrjänällä itsellään oli vielä tammikuun loppupuolella hinnastot päivittämättä. - Kokeilun päätyttyä tuntuu, että palasimme lähtötilanteeseen, minkä seurauksena alan harmaa talous kääntyy jälleen nousuun. Luulen myös, että kaikki yrittäjät eivät lisää viimeistä korotusta hintoihin, vaan he nipistävät omasta leivästään ja tekevät pimeästi loput. Se on tietenkin ikävää, että näin tapahtuu. Uskon ja toivon, että suurin osa alan yrittäjistä toimii kuitenkin oikein, koska korotus oli pitkään tiedossa etukäteen, Yrjänä toteaa. Hänen mukaansa vuoden alussa voimaan tulleella korotuksella voi olla hyvin dramaattisiakin vaikutuksia. Hiusyrittäjä Tomi Yrjänä uskoo, että arvonlisäveroratkaisut lisäävät alan harmaata taloutta. Asiakkaana Mari Huistinoja. - Tiedän useita työntekijöitä työllistäneitä firmoja, jotka ovat olleet pitkään kannattavuuden rajamailla, ja jotka Vuoden alussa voimaan tulleella korotuksella voi olla hyvin dramaattisiakin vaikutuksia Aromiasta Himangalta maksaa arvonlisäveroa tarjoamastaan laihdutusvalmennuksesta sekä hemmotteluhoidoista eri muodoissaan. ovat lopettaneet toimintansa tässä yhteydessä. Monissa yrityksissä kynnys lisätä työvoimaa nousee edelleen. Samaan aikaan valtio toivoo, että yrityksiin palkattaisiin lisää henkilökuntaa. Korkeampi alv. vähentää kysyntää Yrittäjä Teija Lehtinen Hoitola - Laihdutusvalmennuksessa siirsin alvin korotuksen hintoihin, mutta asiakasmääriin se ei vaikuttanut. Hemmotteluhoitojen hintoja korotan kahden vuoden välein, eli alv-päätöksen vaikutus näkyy hinnoissa seuraavan korotuksen yhteydessä, Lehtinen kertoo. - Arvonlisävero ei ole minun rahaani, vaan olen vain välikäsi ja asiakkaat maksavat veron palveluiden hinnassa. Tottakai olisi aina parempi, jos vero olisi pienempi ja pystyisin tarjoamaan palveluita halvemmalla. On aivan selvä, että mitä korkeampi arvonlisävero on, sitä enemmän se vähentää palveluiden kysyntää. Lehtinen toivoo, että arvonlisäverotusta hoidettaisiin pitkäjänteisemmin, koska nyt veroa on milloin laskettu ja milloin puolestaan nostettu.

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Isokatu 4, 90100 Oulu puhelin 010 322 1980 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 2009 N:o Laki. N:o 222

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 2009 N:o Laki. N:o 222 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 2009 N:o 222 225 SISÄLLYS N:o Sivu 222 Laki tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista... 2897 223 Maa- ja

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö

Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö Mia Hakulinen 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä Yritysten lukumäärän (263 001 kpl) jakautuminen kokoluokittain vuonna 2008 Keskisuuret

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Askeleet sote-muutokseen

Askeleet sote-muutokseen Askeleet sote-muutokseen Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula 9.9.2016 1 Perustat kuntoon Perustason palvelut vahvistuvat Rahat ja osaajat riittämään So + Te - integraatio - sujuvat palveluketjut

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Päivi Kipinoinen

Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS 8.2.2016 Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS Työvoimakoulutuksena toteutettava mestari-kisälli toimintamalliin perustuva koulutuskokeilu Toteutusaika

Lisätiedot

Yrityksen perustamisen 10 vaihetta

Yrityksen perustamisen 10 vaihetta Yrityksen perustamisen 10 vaihetta Oma halu ja tahto Muista, että elinkeinotoiminnassa: on säilytettävä terve ja toimiva taloudellinen kilpailu ja on vältettävä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Kannus. Kuntaraportti

Kannus. Kuntaraportti Kannus Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Strategia Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat November 16, 2011 Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma 25 op Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 2 Tavoitteena laadukkaat

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Päätös. Laki. yliopistolain muuttamisesta

Päätös. Laki. yliopistolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 60/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain muuttamisesta ja yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin hallituksen tehtävät Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin virstanpylväät Jyrki Kataisen hallitusohjelma 6/2011 TORI- ja myös TUVE-hankkeet Laki valtion

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Helsingin Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

KIINTEISTÖNvälitys. -arviointi. Matti Kasso

KIINTEISTÖNvälitys. -arviointi. Matti Kasso KIINTEISTÖNvälitys ja -arviointi TALENTUM Helsinki 2014 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-2159-4 ISBN 978-952-14-2160-0 (sähkökirja) Print Best 2014

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Lisäoppia hallitustyöskentelyyn!

Lisäoppia hallitustyöskentelyyn! Lisäoppia hallitustyöskentelyyn! KURSSIESITE Tervetuloa mukaan syksyn 2016 HHJ-kurssille! Kurssi soveltuu hallitustyön aktivoimiseen ja kehittämiseen. Se sopii hallitustyötä jo tekeville tai sitä harkitseville.

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Tekoja yrittäjyyden puolesta. Päijät-Hämeen Yrittäjät Miikka Venäläinen

Tekoja yrittäjyyden puolesta. Päijät-Hämeen Yrittäjät Miikka Venäläinen Tekoja yrittäjyyden puolesta Päijät-Hämeen Yrittäjät Miikka Venäläinen 1 Suomen Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus 24.4.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali-

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien koontilomake

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien koontilomake Liite Näyttötoimikunta 29.9.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Koulutusohjelma Tutkintonimike Näytön Suoritusajankohta numero /hyväksymispäivä 1 1. lukuvuoden Liiketalous ja kulttuuri Liiketalouden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa on vähintään 15 eri yrityksen ja

Lisätiedot