E-työn hyvät. käytännöt 13/07. Hyvät. käytännöt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "E-työn hyvät. käytännöt 13/07. Hyvät. käytännöt"

Transkriptio

1 E-työn hyvät käytännöt Minna Harju Päivi Tiihonen Marja Salonen Timo Ovaskainen Riikka Ahlgren Selvitys työhallinnon työttömille suunnattujen ESR-projektien yksilöpohjaisesta työllisyysvaikuttavuudesta 13/07 Net Effect Oy Timo Aro Nina von Hertzen Janne Jalava Petri Virtanen Jaana Valkokallio Hyvät käytännöt

2 E-työn hyvät käytännöt Minna Harju Päivi Tiihonen Marja Salonen Timo Ovaskainen Riikka Ahlgren Jyväskylän yliopisto, Tietotekniikan tutkimusinstituutti Työministeriö Euroopan sosiaalirahasto

3 ESR-Hyvät käytännöt -sarja Päätoimittaja - Editor in Chief Eeva-Liisa Koivuneva Toimitussihteerit - Editor Uskelin Leena Vehkaperä Jaakko Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.O. Box VALTIONEUVOSTO puh. - tel ISBN ISSN Taitto: Proinno Design Oy

4 Esipuhe Tämä julkaisu on tarkoitettu opasmateriaaliksi työn organisoinnista ja e-työn hyvistä käytännöistä kiinnostuneille. Tässä yhteydessä hyvällä käytännöllä tarkoitetaan hanketoiminnassa luotuja, uudenlaisia ja innovatiivisia toimintatapoja ja -malleja, joilla voidaan tukea e-työn käyttöönottoa ja edistämistä. Julkaisussa esitellään ESRrahoitteisten projektien lisäksi toimintamalleja ja kokemuksia muista e-työteemaan soveltuvista kehittämishankkeista. Suurimmat kehittämishaasteet e-työn soveltamisessa liittyvät yhä työn organisoinnin kehittämiseen ja luottamusta tukevan organisaatiokulttuurin edistämiseen. Tavoitteena on, että nyt esitellyt käytännöt ja kokemukset innoittaisivat organisaatioita soveltamaan e-työtä omia tarpeita vastaavalla tavalla. Hyvien käytäntöjen toivotaan tukevan myös projektitoimijoita työstämään malleja edelleen arjen käytännöiksi. Tämän julkaisun on tuottanut ESR-rahoitteinen e-työ-tuotekehityshanke. E- työ on yksi työministeriön keväällä 2003 käynnistämien valtakunnallisten tuotekehityshankkeiden teemoista. Valtakunnallisten tuotekehityshankkeiden avulla on nostettu ESR-toiminnan vaikutuksia esille entistä paremmin ja levitetty alueellisissa hankkeissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä. E-työn hyvät käytännöt on yksi e-työhankkeen tuotteista Etätyöopas työnantajille ohella. Käsikirjoituksen ovat laatineet Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan tutkimusinstituutissa Minna Harju, Päivi Tiihonen, Marja Salonen, Timo Ovaskainen ja Riikka Ahlgren. Päivi Tirkkonen on avustanut kirjoitusasun viimeistelyssä. Helsingissä joulukuussa 2007 Eeva-Liisa Koivuneva Hallitusneuvos 5

5 Sisällys SISÄLLYS ESIPUHE 5 1. JOHDANTO 8 2. E-TYÖN NYKYTILA PK-YRITYKSISSÄ E-TYÖN TEEMAT JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hyvien käytäntöjen kartoittaminen E-työteemat ja niitä edustavat hankkeet Hyvien käytäntöjen mallintaminen ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN Pilot-hanke: Hajautettu työ Kanta-Hämeessä Täsmäkonsultointeja sähköisten liiketoimintasovellusten käyttöönottoon Hajautetun työn kehittäminen IT-alalla ja taloushallinnossa Etätyön taitojen edistäminen koulutuksella Pk-yritysten kehittämispalvelukonsepti menestykseen - Pk-yritysten johtamis- ja kehittämistyökalupakki Yritysten oppiva verkosto E-TYÖN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET HAASTEELLISELLA ALUEELLA E-työ aluekehittämisen välineenä Etelä-Savossa Strategisella kehitystyöllä e-työn uusia työpaikkoja yhteyspalvelukeskuksiin SÄHKÖISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN TYÖHALLINNOSSA Pilot-hanke: JobEnter Tietoverkkojen käytön tehostaminen työvoimatoimistoissa Kokemuksia etätyöstä työhallinnossa Pirkanmaalla 52 6

6 7. JOUSTOTYÖN MAHDOLLISUUDET ALUEKEHITYKSEN VÄLINEENÄ Pilot-hanke: Joustotyön alueellinen toimintamalli Pohjanmaan maakunnassa Pienen kunnan asukkaille tietoyhteiskuntataidot E-OPPIMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA JA LIIKETOIMINNASSA Pilot-hanke: Verkossa kokien Valmiuksia e-oppimisen hyödyntämiseen liiketoiminnassa E-TYÖ TERVEYDENHOITOPALVELUISSA Pilot-hanke: Työterveyshuollon verkkopalvelu - ehealth JOHTOPÄÄTÖKSET 75 LÄHTEET 79 7

7 1. Johdanto LUKU 1. Yhä useammalla työntekijällä työ on siirtynyt tietoverkkoihin. Toimivan infrastruktuurin ja teknologian kehittämisen lisäksi edellytetään panostusta työn organisoinnin ja tuottavuuden kehittämiseen. Tuottavuus ei kuitenkaan parane teknologian käyttöönoton seurauksena ilman, että toimintatapoja ja osaamista kehitetään samanaikaisesti. Kun työskentelyn riippuvuus tietystä paikasta ja ajasta on vähentynyt, on tarjoutunut mahdollisuus ottaa käyttöön työjärjestelyjä, joissa työn tekemisen paikka on valittavissa aiempaa vapaammin. Joustavien työjärjestelyiden määrittelemiseksi on olemassa useita käsitteitä. Kokoavana käsitteenä käytetään nykyisin e-työtä (ework), joka tarkoittaa laajasti ymmärtäen työn ja liiketoiminnan organisointia tietoja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Muita e-työn teemaan liittyviä käsitteitä ovat etätyö, mobiili työ ja hajautettu työ. E-työlle on ominaista, että työ tehdään tietotekniikan avulla siellä, missä se on työntekijän ja työnantajan kannalta kulloinkin tarkoituksenmukaisinta (Salmenperä 2005, 3). E-työ tarjoaa mahdollisuuksia sekä työn tuottavuuden että työtyytyväisyyden samanaikaiseen edistämiseen. E-työn käyttöönotosta on havaittavissa hyötyä paitsi työnantajan ja työntekijän myös aluekehityksen ja ympäristönkin kannalta. E-työ tarjoaa mahdollisuuksia (Pekkola ja Uskelin 2005): työn tuottavuuden ja työelämän laadun lisäämiseen työn ja perheen yhteensovittamiseen työssä jaksamiseen työ- ja asuinpaikan joustavampaan sijoittumiseen työmatkakustannusten ja työmatkoihin käytettävän ajan vähenemiseen Vaikka joustavat työjärjestelyt mahdollistavat työn organisoinnin kehittämisen sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta, siihen liittyy myös haasteita ja riskejä. Työskentelyn tehokkuuden ja joustavuuden lisäksi e-työssä korostuu henkilökohtaisen ajankäytön hallinta. Joustavien työjärjestelyjen tarjoamat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työskentelyyn lisäävät osaltaan työssä viihtymistä ja hyvinvointia. Olennaista on, että työskentelyn joustavuutta haetaan molempien osapuolten, sekä työnantajan että työntekijän ehdoilla ja mahdollisimman suurta tasapuolisuutta tavoitellen (Salmenperä 2005, 4). 8

8 Suomessa on haluttu edistää e-työn mahdollisuuksia muun muassa työllisyyden näkökulmasta. Lisäksi etenkin harvaan asutuilla alueilla haasteita ovat väestön ikääntyminen, väestön ja elinkeinotoiminnan keskittyminen kasvukeskuksiin sekä pitkät etäisyydet. E-työn ja sähköisten palvelujen kehittyminen tarjoavat mahdollisuuksia edistää alueellista tasa-arvoa parantaen työllisyyttä, palveluiden saatavuutta ja palveluiden kehittämistä. Tietoverkkojen hyödyntäminen myös oppimisen tukena tarjoaa aiempaa joustavampia mahdollisuuksia opiskella riippumatta omasta asuinpaikasta ja lähialueen koulutustarjonnasta. (Vrt. E-työ toimeksi. E-työn yhteistoimintaryhmän ehdotus valtioneuvoston periaatepäätökseksi 2006). E-työn edistämisessä on kyse uusien työn organisointitapojen yleistymisen tukemisesta. Suurimmat kehittämishaasteet e-työn soveltamisessa liittyvät työn organisoinnin kehittämiseen ja luottamusta tukevan organisaatiokulttuurin edistämiseen (Pekkola ja Uskelin 2006). Tämä käsikirja on tarkoitettu opasmateriaaliksi työn organisoinnista ja e-työn hyvistä käytännöistä kiinnostuneille. Tarkoituksena on herättää keskustelua uusista tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävistä työn organisointimalleista ja aktivoida työpaikkoja soveltamaan e-työtä omia tarpeitaan vastaavalla tavalla. Käsikirjassa tarkastellaan sitä mistä e-työjärjestelyissä on kysymys. Työministeriön E-työ tuotekehityshankkeen tavoitteena on edistää uusien tietoja viestintäteknologioiden hyödyntämiseen perustuvien työn organisointitapojen yleistymistä erityisesti pk-sektorilla ja lisäksi koota yhteen ja levittää e-työn hyviä käytäntöjä. Hanke on tuottanut tämän julkaisun. Hankkeessa toteutettiin keväällä 2006 selvitys e-työn nykytilasta ja kehittämistarpeista pk-yrityksissä. Käsikirjassa luodaan katsaus e-työkyselyn tuloksiin. Luvuissa 4-9 esitellään e-työn eri teemoihin liittyviä alueellisten e-työhankkeiden kehittämiä hyviä käytäntöjä. Tässä yhteydessä hyvällä käytännöllä tarkoitetaan hanketoiminnassa luotuja, uudenlaisia ja innovatiivisia toimintatapoja ja -malleja, joilla voidaan tukea e-työn käyttöönottoa ja edistämistä. Julkaisussa esitellään ESR-rahoitteisten projektien lisäksi toimintamalleja ja kokemuksia muista e-työteemaan soveltuvista kehittämishankkeista. E-työ tuotekehityshanke pyrkii edistämään alueellisissa e-työhankkeissa syntyneiden hyvien toimintatapojen levittämistä. Levittämisellä tarkoitetaan toiminnan tulosten siirtämistä projektitoimintaa laajemmiksi ja yleisemmiksi toimintatavoiksi. Tarkoituksena on kokemusten ja hyvien käytäntöjen levittäminen sekä niiden sisällyttäminen kansallisiin ja alueellisiin strategioihin. Tuotekehityshanke on tarjonnut alueellisille e-työhankkeille tukea hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja mallintamiseen. Mallintamisella tarkoitetaan hyvän käytännön kuvaamista ja havainnollistamista mahdollisimman selkeällä ja yksiselitteisellä tavalla. Käsikirjoituksen ovat laatineet Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan tutkimusinstituutissa Minna Harju, Päivi Tiihonen, Marja Salonen, Timo Ovaskainen ja Riikka Ahlgren. Päivi Tirkkonen on avustanut kirjoitusasun viimeistelyssä. Johdanto 9

9 LUKU 1. E-työn käsitteet E-työ (electronic work) on laajasti ymmärtäen työn ja liiketoiminnan organisointia tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. E-työ on osa työn sisällön ja työskentelyedellytysten muutosta, jonka seurauksena työtä tehdään aiempaa yleisemmin tietoverkkojen välityksellä. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö vähentää työn sidonnaisuutta tiettyyn aikaan ja paikkaan tarjoamalla välineitä viestintään sekä virtuaaliseen vuorovaikutukseen. Teknologian kehitys on näin mahdollistanut sen, että työympäristöissä esiintyy aiempaa monipuolisempia ja vaihtelevia työaikoja ja työskentelypaikkoja. Uusien työn organisointitapojen yleistyminen kuitenkin vaatii teknologisten edellytysten lisäksi organisatorisia muutoksia. Etätyöllä on perinteisesti viitattu työhön, jota tehdään varsinaisen työpisteen ulkopuolella, työyhteisöstä erillään. Perinteiselle etätyölle on tyypillistä, että sitä tehdään kiinteässä, ennalta sovitussa paikassa kuten kotona, vapaa-ajan asunnolla tai etätyökeskuksessa. Etätyön käsite ei ota varsinaisesti kantaa siihen käytetäänkö työssä tietotekniikkaa. Etätyön käsite on sittemmin sulautunut osaksi e-työtä, joka on käsitteenä laajempi kuin etätyö. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys on mahdollistanut sen, että työtä voidaan tehdä yhä enemmän varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Etätyön lisäksi e-työteemaan sulautuneita työn uusia organisointitapoja kattavia käsitteitä ovat mm. hajautettu ja mobiili työ (Uhmavaara ym. 2005, 1). Hajautetulla työllä tarkoitetaan työn joustavaa organisointia, jossa työtä voidaan tehdä tietotekniikan avulla varsinaisen työpaikan ulkopuolella esimerkiksi organisaation sivutoimipisteessä tai toisen organisaation tiloissa. Hajautetun työn määritelmään sisältyy myös etätyö ja työskentely työmatkoilla. Työssä hyödynnetään tällöin tietoverkkoja ja ryhmätyöteknologiaa (Lahtinen 2002, 14). Tämän määritelmän mukaisesti hajautettu työ kattaa etätyö-termiä laajemmin organisaatiotasolla tapahtuvan työn hajauttamisen. Liikkuvaa työtä tehdään vaihtelevissa työntekopaikoissa, kuten eri työkohteissa, asiakkaan luona tai matkoilla. Mobiililla työllä tarkoitetaan liikkuvaa työtä, jossa hyödynnetään langatonta tieto- ja viestintäteknologiaa. Siinä fyysisesti paikasta toiseen liikkuva työntekijä työskentelee jossain työkohteessa paikan päällä tai matkalla hyödyntäen mobiilia teknologiaa. Mobiilia työtä tekevien osuus työvoimasta kasvaa jatkuvasti (Uhmavaara ym. 2005, 27; Hyrkkänen ja Vartiainen 2005, 18; Vartiainen ym. 2005, 28). 10

10 2. E-työn nykytila pk-yrityksissä E-työn nykytila pk-yrityksissä Työministeriön E-työ tuotekehityshankkeessa toteutettiin vuonna 2006 selvitys, jolla kartoitettiin e-työn tilaa pk-yrityksissä. Myöhemmin tässä käsikirjassa selvityksestä käytetään nimeä e-työkysely. Selvitys kartoitti e-työjärjestelyjä pk-yrityksissä sekä työnantajien kokemuksia niistä. Selvitystä suunniteltaessa e-työkäsitteen arvioitiin olevan kohderyhmälle vieras, joten kysymyksissä e-työstä käytettiin ilmaisua työnteon paikan suhteen joustavat työjärjestelyt. Selvityksen kohteeksi rajattiin e-työ, joka määriteltiin varsinaisen toimipaikan ulkopuolella tapahtuvaksi työksi, jossa käytetään tieto- ja viestintätekniikkaa, eli tietoliikenneyhteyttä ja matkapuhelinta tai tietokonetta. Kysymykset kohdentuivat e-työn osa-alueista erityisesti etätyöhön, joka oli määritelty varsinaisen työpaikan ulkopuolella, jossain vakiintuneessa paikassa (esim. kotona) tehtäväksi työksi sekä mobiiliin työhön, jota tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuolella vaihtelevissa työskentelypaikoissa (esim. työmatkalla, hotellissa tai asiakkaan luona). Selvityksen tiedot kerättiin Tilastokeskuksen satunnaisotannalla poimimista pk-yrityksistä puhelinkyselyin keväällä Kyselyn toteutti Tutkimusmixi Oy. Otantaa painotettiin siten, että runsas neljännes yrityksistä valittiin ryhmästä alle 10 henkilöä työllistävät mikroyritykset ja loput kolmeneljännestä valittiin ryhmästä henkilöä työllistävät pienet ja keskisuuret yritykset. Kyselyn ensisijaisena kohderyhmänä olivat pk-yritysten toimitusjohtajat ja heidän lisäkseen yritysten henkiöstö- tai tietohallinnosta vastaavat henkilöt. Vastaajat Kyselyyn vastasi yritystä, vastausprosentin ollessa 42. Suurin vastaajaryhmä, yli puolet kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä, oli henkilöä työllistävät pienyritykset. Edellä esitettyjen otantaperiaatteiden mukaisesti neljännes vastaajista edusti alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Loput eli vajaa viidennes vastaajista toimii henkilöä työllistävissä keskisuurissa yrityksissä. 11

11 LUKU 2. Noin neljänneksellä kyselyyn vastanneista yrityksistä on useampi kuin yksi toimipiste. Näissä yrityksissä tehdään hajautettua työtä käytännössä osana yrityksen jokapäiväistä toimintaa. Vastaajayritykset jakautuivat neljään toimialaryhmään: teollisuus (33 %), rakentaminen (19 %), palvelut (46 %) ja kauppa (2 %). Kaupan alan vähäinen edustus muihin toimialoihin verrattuna on syytä huomioida tuloksia tulkittaessa. Hieman yli puolet vastaajista oli yritysten toimitusjohtajia. Vastanneiden yritysten maantieteellinen painopiste oli Etelä-Suomessa. E-työn yleisyys E-työn nykytilaa kartoitettiin selvittämällä e-työtä soveltavien yritysten ja työpaikkojen osuutta pk-yrityksistä. Tulosten perusteella huomattavan suuri osa työpaikoista pk-yrityksissä soveltaa nykyisin työn organisoinnissa e-työjärjestelyjä. Hieman alle puolet kaikista kyselyyn vastanneista (47 %) ilmoitti yrityksessä tehtävän e-työtä nykyisin. E-työn osuus kaikesta yrityksessä tehtävästä työstä on kuitenkin melko vähäinen. Runsas kolmannes (38 %) vastaajista ilmoitti e-työn osuudeksi alle 40 prosenttia ja ainoastaan vajaa kymmenesosa (8 %) vastaajista ilmoitti osuuden ylittävän 40 prosenttia. (Kuvio 1). Noin puolet (53 %) kyselyyn vastanneista yrityksistä ei hyödynnä lainkaan e-työtä. 60 % 50 % 53 % 40 % 30 % 20 % 19 % 19 % 10 % 0 % 1 % 2 % Lähes kaikki, yli 90% suuri osa työstä, 60-89% 5 % noin puolet työstä, 40-59% pieni osa työstä, 10-39% (edellistä) vähemmnän, alle 10% ei lainkaan,0% KUVIO 1. Nykyisin tehtävän e-työn osuus kaikissa selvitykseen osallistuneissa yrityksissä. Tuloksista voitiin havaita, että e-työ on huomattavasti yleisempää hajautettua työtä hyödyntävissä, useamman toimipisteen yrityksissä (66 %) kuin yrityksissä, joissa on vain yksi toimipiste (41 %). Tulosten perusteella yrityksen henkilöstömäärä ja e-työn yleisyys ovat yhteydessä toisiinsa. Kun noin 40 prosenttia pienimmistä, alle kymmenen työntekijän mikroyrityksistä hyödyntää etyöjärjestelyjä, niin keskisuurten yritysten joukossa vastaava osuus on lähes 70 prosenttia (Kuvio 2). Henkilöstömäärältään suuremmissa yrityksissä tehdään yleisemmin e-työtä. 12

12 E-työn nykytila pk-yrityksissä KUVIO 2. E-työn hyödyntäminen yrityksen henkilöstömäärän mukaan. Yrityksen toimialalla ei ole tulosten perusteella merkittävää yhteyttä e-työn yleisyyteen. Ainoastaan rakennusalalla e-työn hyödyntäminen on muihin aloihin verrattuna hieman harvinaisempaa: rakennusalan yrityksistä runsas kolmannes hyödyntää e-työtä, muiden toimialojen yritysten vastaava osuus on noin puolet yrityksistä. Rakentamisen toimialalla tulosta selittää työn luonne, jolle on tyypillistä työskentely paikan päällä työkohteessa ja työn tulokset ovat aineellisia. Syyt olla hyödyntämättä e-työtä Työtehtävien luonne sekä työn tekemisen paikan että tietotekniikan hyödynnettävyyden suhteen on keskeinen tekijä e-työn käyttöönoton mahdollistajana. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka suuri osa yrityksessä tehtävästä työstä on mahdollista tehdä varsinaisen työpisteen ulkopuolella. Kaikista vastanneista kolmeneljännestä ilmoitti, että vähintäänkin pieni osa yrityksessä tehtävästä työstä on mahdollista tehdä varsinaisen työpisteen ulkopuolella. Yli puolet (60 %) tästä vastaajaryhmästä arvioi, että työpisteen ulkopuolella olisi mahdollista tehdä pieni osa työstä ja jopa 10 prosenttia samasta vastaajaryhmästä piti mahdollisena, että yrityksessä voitaisiin tehdä lähes kaikki työt varsinaisen toimipisteen ulkopuolella. Useamman toimipisteen yrityksistä jopa 90 prosenttia ilmoitti, että osa työstä olisi mahdollista tehdä työpisteen ulkopuolella, mikä poikkeaa huomattavasti kaikkien vastanneiden keskimääräisestä arviosta. Kuten edellä esitettiin hieman vajaassa puolessa kyselyyn osallistuneista yrityksistä tehdään nykyisin e-työtä eli työtä varsinaisen työpisteen ulkopuolella tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. Hieman yli puolessa yrityksistä ei nykyisin tehdä lainkaan e-työtä. Vajaa neljännes (23 %) kaikista kyselyyn vastanneista katsoi, ettei työtä olisi lainkaan mahdollista tehdä varsinaisen työpisteen ulkopuolella. Näin ollen tämän vastaajajoukon ulkopuolelle jäävä neljännes yrityksistä onkin potentiaalinen e-työn kehittämistoimenpiteiden kohderyhmä: yrityksen työtehtävien luonne 13

13 LUKU 2. mahdollistaa e-työn, mutta tehtävissä ei kuitenkaan vielä nykyisin hyödynnetä e- työtä. Vastaajille, joiden yrityksissä ei hyödynnetä nykyisin e-työtä, esitettiin väittämiä syistä olla hyödyntämättä paikan suhteen joustavia työjärjestelyjä. Vastausten perusteella yleisin syy tähän on se, etteivät e-työjärjestelyt ole liiketoiminnan ja sen tuloksellisuuden kannalta tarkoituksenmukaisia. Toiseksi yleisin syy on se, että työn tapahtuessa toimipisteen ulkopuolella työskentelyn etenemistä ei ole mahdollista ohjata ja valvoa. Samasta vastaajajoukosta ne yritykset, joilla on vain yksi toimipaikka, kokivat e-työn esteet keskimäärin suurempina kuin useassa toimipaikassa toimivat yritykset. Mahdollisesti useampaan toimipisteeseen hajautetussa työssä e-työn hyödyntämisen edut työyhteisön toimintaan ovat havaittavissa yhden toimipisteen yrityksiä selvemmin ja kynnys e-työn käyttöönottoon on sen myötä pienempi. Sen sijaan joustavien työjärjestelyjen edellyttämien muutosten kalleus, tiedon puute käytännön järjestelyistä tai tietoturvaan liittyvät syyt eivät olleet vastaajien mielestä yritykselle syitä olla hyödyntämättä paikan suhteen joustavia työjärjestelyjä. Tuloksista ilmenee, että yritykset, joissa ei tällä hetkellä hyödynnetä e-työjärjestelyjä, eivät ole erityisen innostuneita niitä edistämäänkään. Kyselyssä esitettiin vaihtoehtoja e-työn käyttöönottoa edistävistä toimenpiteistä. Vastaajat pitivät keskimäärin kaikkia esitettyjä vaihtoehtoja enintään vähän kiinnostavina, kun asteikko oli kuvion 3 mukaisesti neliportainen. Tulosta voidaan selittää edellä esitetyillä tuloksilla: neljänneksessä yrityksistä työn luonne ei lainkaan mahdollista työskentelyä toimipisteen ulkopuolella. E-työn hyödyntämisen edellytyksenä on liiketoiminnallisten perusteiden täyttyminen kyseisessä yrityksessä. Työn uudelleen organisoinnin tulee tarjota jotain lisäarvoa liiketoimintaan, sillä e-työn edistäminen ei ole itseisarvo. Lisäksi työnantajalla tulee olla valmiudet ratkaista työn uudelleen organisoinnissa ja hajautetun työn johtamisessa kohdattavat haasteet. Tulokset osoittavat myös, että useamman toimipisteen omaavat yritykset ja kaupan alan yritykset olivat hiukan kiinnostuneempia e-työn edistämistoimenpiteistä kuin muut yritykset keskimäärin. Esitetyistä vaihtoehdoista kiinnostavimpina e-työn edistämisen toimenpiteinä pidettiin esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja tietoa muiden yritysten kokemuksista paikan suhteen joustavista työjärjestelyistä. Tämä ilmeni myös avoimista vastauksista. Käytännön esimerkkejä kaivattiin erityisesti vastaajan omalla toimialalla toteutetuista e-työjärjestelyistä. Nämä tulokset liittyvät edellä esitettyihin yritysten syihin olla nykyisin hyödyntämättä e-työtä. Tulosten perusteella voidaan olettaa, että yritykset haluavat saada ensin näyttöä muissa yrityksissä havaituista e-työn liiketoiminnallisista hyödyistä oman e-työjärjestelyjä koskevan päätöksentekonsa tueksi. Lisäksi yrityksissä halutaan saada tietoa kokemuksista ja niistä käytännöistä, joilla työn johtamiseen ja valvontaan liittyvät haasteet on e-työtä soveltavissa yrityksissä ratkaistu. 14

14 Kiinnostavuus E-TYÖN EDISTÄMISTOIMENPITEIDEN KIINNOSTAVUUS Esimerkkejä hyvistä käytännöistä Tietoa mobiilien tieto- ja viestintätekniikan ratkaisuista Oppaat työnantajille ja työntekijöille Koulutustilaisuudet ja seminaarit Yrityskohtainen koulutus ja kehittämispalvelut Kaikki vastaajat Useita toimipisteitä Kaupan ala Sopimusmallit KUVIO 3. E-työn edistämistoimenpiteiden kiinnostavuus asteikolla 1-4, jossa 1=ei lainkaan kiinnostava, 2=vähän kiinnostava, 3=jonkin verran kiinnostava ja 4=erittäin paljon kiinnostava. E-työn nykytila pk-yrityksissä Etätyö ja mobiili työ Tietoliikenneyhteyksien ja muun IT-teknologian kehittymisen johdosta tulevaisuudessa e-työ on yhä liikkuvampaa ja työskentely on mahdollista aiempaa useammassa paikassa, myös matkoilla. Työn lisääntyvä liikkuvuus vaikuttaa työntekijän työskentelyolosuhteisiin ja hyvinvointiin eri tavalla kuin työskentely vakiintuneessa paikassa. Tästä johtuen kyselyssä päädyttiin kartoittamaan erikseen vakiintuneessa paikassa tehtävää etätyötä sekä erikseen tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävää liikkuvaa eli mobiilia työtä. Hieman alle puolessa (42 %) kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä osa henkilöstöstä tekee etätyötä. Etätyön soveltaminen on yrityksen koosta riippumatta lähes yhtä yleistä, etätyötä tehdään pääosin kotona ja se on yhtä usein säännöllistä kuin satunnaistakin. Etätyön määrä on kuitenkin vielä pieni sekä etätyöntekijöiden osuudella että etätyötunneissa mitattuna. Suurimmalla osalla (80 %) etätyötä hyödyntävistä yrityksistä pieni osa yrityksen henkilöstöstä tekee etätyötä. Lähes kaikissa (90 %) tapauksissa etätyötä tehdään pääosin kotona. Yrityksen koko on yhteydessä etätyöntekijöiden suhteelliseen osuuteen. Suurimmissa yrityksissä etätyön tekeminen on rajoittunut pääasiassa pieneen työntekijäjoukkoon. Pienemmissä yrityksissä puolestaan etätyötä tekee tyypillisesti suurempi osa työntekijöistä ja etätyöntekijöiden osuus vaihtelee enemmän. Etätyön viikoittaisen määrän osalta vastaukset jakautuvat kahteen lähes yhtä suureen ryhmään. Suuremmassa ryhmässä (40 %) yrityksen työntekijät tekevät etätyötä keskimäärin alle 5 tuntia viikossa ja pienemmässä ryhmässä (37 %) työntekijät tekevät sitä keskimäärin yli 10 tuntia viikossa. Suuremmissa yrityksissä etätyöntekijät puolestaan tekevät enemmän etätyötunteja viikossa. Tulosta voi osaltaan selittää sillä, että suurten yritysten eriytyneemmät työtehtävät ovat soveltuvampia etätyöhön kuin pienten yritysten työntekijöiden tyypillisesti laaja-alaisemmat tehtäväalueet. 15

15 LUKU 2. E-työkyselyssä etätyön ja mobiilin työn yleisyyttä selvitettiin e-työtä soveltavien työpaikkojen osuudella pk-yrityksistä. Tuloksia tarkasteltaessa kannattaa huomioida, että muissa tutkimuksissa on yleensä selvitetty etätyöntekijöiden ja mobiilityöntekijöiden osuutta kokonaistyövoimasta, jolloin kyseiset työjärjestelyt vaikuttavat tulosten perusteella harvinaisemmilta. Tutkimuksissa arviot näiden työntekijöiden osuudesta kokonaistyövoimasta vaihtelevat 1-10 prosentin välillä (Vartiainen ym. 2005, 38-39). Vaihtelua selittää osaksi eri tutkimusten erilainen kysymystenasettelu ja käsitteiden määrittelyyn sisältyneet rajaukset. Vuonna 2006 valmistunut tutkimus yritysten ja työntekijöiden joustaviin työjärjestelyihin liittyvistä kokemuksista toteaa etätyön olevan vielä harvinaista (Mamia ja Melin 2006, 39). Siinä etätyö oli määritelty työksi, jota tehdään vähintään kokonainen päivä viikossa kotona tai jossakin muualla työntekijän valitsemassa paikassa kuin varsinaisella työpaikalla. Määritelmän mukaista sopimukseen perustuvaa etätyötä tekee kaikista palkansaajista vain noin yksi prosentti. Kyseisen tutkimuksen mukaan etätyöpotentiaali on kuitenkin sekä henkilöstön että työpaikan johdon näkökulmasta moninkertainen. Esimerkiksi ylemmistä toimihenkilöistä periaatteessa jopa kolmannes voisi tehdä etätyötä. Tutkimuksen mukaan työpaikkojen johdolla ei ole suurta kiinnostusta etätyön lisäämiseen, koska siitä ei koeta olevan organisaatiolle merkittävää hyötyä. Näin ollen tutkimuksen tulokset ovat etätyöpotentiaalin ja etätyön hyödyntämättömyyden syiden osalta samansuuntaisia e-työkyselyn tulosten kanssa. Kaikista e-työkyselyyn vastanneista yrityksistä 40 prosenttia hyödyntää mobiilia työtä. Etätyötä ja mobiilia työtä hyödyntävien työnantajien osuudet kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä ovat näin ollen lähes yhtä suuret. Samoin mobiilin työn kokonaismäärä on mobiilityöntekijöiden suhteellisella osuudella ja työtunneilla mitattuna vielä vähäinen. Yleisimmin (32 %) mobiilin työn tekijöitä on pieni osa yrityksen henkilöstöstä. Muissa erityisesti mobiilin työn nykytilaa kartoittaneissa tutkimuksissa on esitetty mobiilityöntekijöiden osuudeksi 6-7 prosenttia kokonaistyövoimasta (Vartiainen ym. 2005, 38-39). Vastaajia pyydettiin nimeämään, missä paikoissa mobiilia työtä tehdään. Kolme useimmin mainittua työskentelypaikkaa olivat asiakastapaamiset, kenttätyö ja työmatkat. Näiden lisäksi mainittiin myös mm. seminaarit, hotellit, autot ja lentoasemat. Suuressa osassa mobiilia työtä hyödyntävistä yrityksistä toteutetaan mobiilia työtä keskimäärin alle 5 tuntia viikossa toimipisteen ulkopuolella. Kuitenkin vajaassa kolmanneksessa (31 %) yrityksistä mobiilityön määrä ylittää 10 tuntia viikossa. Pienimmät yritykset ovat aktiivisimpia mobiilin työn hyödyntäjiä, mikä edesauttaa niiden toimintaa liiketoimintaverkostoissa ja tarvittaessa myös globaaleilla markkinoilla. Useamman toimipisteen yrityksissä mobiiliin työhön käytetään aikaa noin 5 10 tuntia viikossa eli enemmän kuin kaikissa yrityksissä keskimäärin. Toimialoittain tarkasteltuna mobiili työ on yleisintä palvelusektorilla (45 % yrityksistä). 16

16 Syyt hyödyntää e-työtä ja e-työssä havaittuja ongelmia E-työtä nykyisin toteuttavat yritykset pitävät e-työn suurimpana etuna ajankäytön ja työnteon tehostumista, jota suurin osa (86 %) vastaajista piti melko tai erittäin tärkeänä syynä e-työn hyödyntämiseen. Myös joustavien työjärjestelyjen mahdollistama toiminta markkinoiden ja asiakkaiden läheisyydessä sekä niiden tuki yrityksen toimintaan yhteistyöverkostoissa koettiin vastaajajoukossa keskimääräisesti tärkeiksi syiksi hyödyntää e-työtä. Työn tekeminen hajautetusti ja joustavasti useissa paikoissa vähentää työmatkojen määrää, jolloin varsinaisten työtehtävien tekemiseen jää enemmän aikaa. Mobiilit tietoliikenneratkaisut mahdollistavat myös matka-ajan tehokkaamman hyödyntämisen. Avoimissa vastauksissa tuotiin esiin, että joustavilla työjärjestelyillä on havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia työmotivaatioon. Tuloksia tarkasteltaessa kannattaa muistaa, että e-työkysely kartoitti e-työn hyödyntämistä työnantajien näkökulmasta. Kyselyyn vastanneet yritykset olivat keskimäärin havainneet varsin vähän ongelmia soveltaessaan paikan suhteen joustavia työjärjestelyjä. Työntekijän työn ja vapaa-ajan rajanvetoon liittyvät ongelmat olivat useimmin mainittuja ongelmia. Niitä oli kuitenkin havaittu keskimäärin vähän. Muita vähäisessä määrin havaittuja ongelmia olivat teknologian toimimattomuus sekä työtoverin poissaolosta johtuva toimipisteessä työskentelevien kuormittuneisuus. Joustavat työjärjestelyt edellyttävät onnistuakseen luottamusta niin työnantajan, työtekijän kuin muun työyhteisön välillä. Työnantajan ja työntekijän välinen luottamuspula ja työyhteisön varauksellinen suhtautuminen näihin työjärjestelyihin olivat annetuista vastausvaihtoehdoista keskimäärin vähiten kohdattuja ongelmia. Valtaosa annettuihin vaihtoehtoihin vastanneista e-työtä toteuttavista yrityksistä ei ollut havainnut lainkaan luottamukseen liittyviä ongelmia. Tulosten perusteella työnantajan ja työntekijän välinen luottamuspula ja muun työyhteisön varauksellinen suhtautuminen ovat vain harvoin havaittuja ongelmia. Kyselyn tulosten perusteella yrityksen henkilöstömäärällä ei näyttänyt olevan yhteyttä havaittuihin ongelmiin. Kohdatut ongelmat olivat pääosin erisuuruisille yrityksille yhteisiä ja yhtä yleisiä. Sen sijaan huomion arvoinen tulos on se, että joustavia työjärjestelyjä hyödyntävät yritykset olivat havainneet huomattavan vähän työn seuranta- ja arviointiongelmia, joita taas niitä hyödyntämättömät yritykset pitivät varsin tärkeänä syynä siihen, miksi yrityksessä ei nykyisin hyödynnetä paikan suhteen joustavia työjärjestelyjä. Mahdollisesti osalla työnantajista on ennakkoluuloja e-työtä kohtaan, jotka perustuvat osittain aiheettomiin epäilyksiin e-työn toimivuudesta. Siihen miten paikan suhteen joustavissa työjärjestelyissä havaitut ongelmatilanteet on ratkaistu, avoimissa vastauksissa tuotiin esiin lähinnä tietotekniikkaan liittyviä ratkaisuja, kuten mobiilipalvelujen hyödyntäminen, tilannekohtaisesti valitut tietotekniikkaratkaisut ja niihin liittyvien ongelmien ennaltaehkäisy. Etätyöhön ja E-työn nykytila pk-yrityksissä 17

17 LUKU 2. mobiiliin työhön yrityksissä valmistaudutaan muun muassa kouluttamalla työntekijöitä ja varmistamalla, että henkilöstöllä on riittävä osaaminen käyttää itsenäisesti työssä tarvitsemiaan tieto- ja viestintätekniikan välineitä. E-työn pelisäännöt ja edellytyksistä huolehtiminen Käytännössä vajaalla puolella (40 %) kaikista e-työtä hyödyntävistä yrityksistä toimipisteen ulkopuolella tehtävä työ on vakiintunut käytännöksi ilman erillisiä sopimuksia. Neljännes (25 %) e-työtä hyödyntävistä yrityksistä on sopinut e-työjärjestelyistä työntekijöiden kanssa suullisesti. Lähes yhtä suuri osa (23 %) yrityksistä on laatinut asiasta kirjallisen sopimuksen. Lisäksi lähes yhtä suuri osa e-työtä hyödyntävistä yrityksistä pitää kirjallisia sopimuskäytäntöjä tarpeellisena kehittämiskohteena. Suurimmassa osassa (72 %) e-työtä toteuttavista yrityksistä työnantaja vastaa kokonaan työpisteen ulkopuolella työssä tarvittavien kalusteiden, laitteiden ja tietoliikenneyhteyden kustannuksista. Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista tavat, joilla yrityksessä on tuettu etä- ja mobiilityöjärjestelyjä. Vastausten perusteella yleisimmin sovelletut e-työn tukijärjestelyt ovat lähes kaikilla e-työtä toteuttavilla yrityksillä työssä tarvittavien tietotekniikkaratkaisujen hankinta, ylläpito ja käytön tukipalvelut sekä e-työntekijöiden työsuojeluun liittyvistä erityiskysymyksistä kuten vakuutuksista, työergonomiasta ja työterveyshuollosta huolehtiminen (Kuvio 4). Toimialoittain tarkasteltuna eniten hajontaa on joustavan työn pelisääntöjen tiedottamisessa yrityksen sisällä. Tiedotus on tulosten perusteella hoidettu parhaiten teollisuudessa, kun taas eniten kehitettävää on rakentamisen toimialalla. ONKO PAIKAN SUHTEEN JOUSTAVIA TYÖJÄRJESTELYJÄ TUETTU KYLLÄ / EI -VASTAUSTEN JAKAUMA KUVIO 4. E-työn tukitoimenpiteet yrityksissä. 18

18 Samojen vaihtoehtojen osalta vastaajia pyydettiin valitsemaan ne toimenpiteet, joiden osalta yritysten olisi tarvetta kehittää käytäntöjä tulevaisuudessa. Jatkossa yritysten kehittämistarpeet e-työn tukitoimien vahvistamiseksi kohdentuvat tarvittavien tietotekniikkaratkaisujen hankintaan, ylläpitoon ja käytön tukipalveluihin (38 %). Myös joustavan työn pelisäännöistä tiedottamisen (30 %) sekä yhteydenpitokäytännöistä sopimisen (28 %) koettiin vaativan kehittämistä. E-työn nykytila pk-yrityksissä 19

19 3. E-työn teemat ja hyvät käytännöt LUKU 3. Tässä luvussa kuvataan, miten e-työn hyvät käytännöt on koottu ja kuvattu tähän käsikirjaan Hyvien käytäntöjen kartoittaminen ESR E-työ tuotekehityshanke on osa työministeriössä keväällä 2003 käynnistettyä tuotekehityshankekokonaisuutta, jota Euroopan sosiaalirahasto osarahoittaa. Tuotekehityshankkeiden tarkoituksena on tukea työllisyysstrategian toimeenpanossa rakenteellisen työttömyyden purkamista, työssä olevan työvoiman kehittämistä sekä uuden yritystoiminnan laajentamista. Tarkoituksena on ollut luoda eri teemoista valtakunnan tasoisia hankkeita, jotka toimivat alueellisia hankkeita kokoavina ja hyödyntävät ympärilleen kootun kehittämisryhmän asiantuntemusta. Tuotekehityshanketoiminta aloitettiin kolmen teeman pilottihankkeilla, joita olivat monikulttuurisuuden tukeminen, vaihtovalmennus työssä osaamisen ja jaksamisen kehittämiseksi sekä e-työ. Lisäksi vuonna 2005 käynnistettiin yrittäjyyden tuotekehityshanke. E-työ tuotekehityshanke on e-työteeman edistämiseen keskittyvä valtakunnallinen koordinointihanke, jota on toteutettu vuosina Hankkeen tavoitteena on ollut edistää uusien tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävien työn organisointimallien yleistymistä työpaikoilla, erityisesti pk-yrityksissä. Pyrkimyksenä on ollut lisätä tietämystä uusien työn organisointitapojen mahdollisuuksista sekä kannustaa alueellisia kehittäjätahoja käynnistään työn organisoinnin kehittymiseen tähtääviä hankkeita. E-työtä soveltavien toimintamallien ja käytäntöjen kehittämisestä ja pilotoinnista ovat vastanneet alueelliset kehitys- ja koulutushankkeita toteuttavat organisaatiot hakemaansa hankerahoitukseen perustuen. E-työteeman mukaisissa alueellisissa hankkeissa on hyödynnetty ESR-rahoituksen lisäksi myös muita ulkopuolisia rahoituslähteitä. E-työ tuotekehityshankkeen välillisenä tavoitteena on ollut tukea organisaatioita soveltamaan työn tuottavuutta ja työelämän laatua edistäviä uusia työn or- 20

20 ganisointimalleja. E-työ tuotekehityshanke on koonnut alueellisissa e-työteeman mukaisissa hankkeissa syntyneitä hyviä käytäntöjä ja pyrkii levittämään niitä hyödynnettäväksi laajemmin työpaikoilla osana työn uudelleen organisointia. Hyvien käytäntöjen levittäminen ja jalostaminen edellyttää toimintamallien kuvaamista ja dokumentointia. E-työ tuotekehityshanke on tarjonnut hankkeille käytännön tukea mallintamiseen ja mahdollisuuden mallien levittämiseen tässä käsikirjassa. Käsikirjan tarkoituksena on herättää keskustelua uusista tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävistä työn organisointimalleista ja aktivoida työpaikkoja soveltamaan e- työtä omia tarpeitaan vastaavalla tavalla. E-työ tuotekehityshankkeen kohderyhmänä ovat TE-keskukset, työvoimatoimistot sekä muut alueelliset toimijat, jotka ovat kiinnostuneita uusien työn organisointimuotojen edistämisestä erityisesti tavoite 3 -ohjelman alueella. Välillisenä kohderyhmänä ovat pk-yritykset. Hankkeen toiminta on organisoitu työministeriön tuotekehityshankkeille asettaman hallintomallin mukaisesti. E-työ tuotekehityshankkeelle nimetty tuotekehityskoordinaattori vastaa hankkeen toteuttamisesta ja tuloksista tiedottamisesta tavoitteiden mukaisesti. Hänen toimintaansa ohjaa ohjausryhmä. Toiminnan levittämistä varten perustettiin alueellisen kiinnostuksen mukaisesti alueelliset kehittämisryhmät, joiden tehtävänä on linkittää alueelliset organisaatiot ja e-työn kehittäjät mukaan hankkeeseen. Koordinointihankkeen toiminnan aikana on järjestetty lähes 30 alueellista työseminaaria ja kolme valtakunnallista seminaaria, joissa on jaettu tietoa eri alueiden haasteista, hyviksi koetuista ratkaisumalleista sekä suunnitteilla olevista hankeaihioista. Hanke on tuottanut e- työn esite- ja opasmateriaalia, kuten esimerkiksi Etätyöopas työnantajille (Pekkola ja Uskelin 2005). Projektia varten kehitetty Internet-palvelu löytyy osoitteesta E-työn teemat ja hyvät käytännöt 3.2. E-työteemat ja niitä edustavat hankkeet E-työ tuotekehityshanke on koonnut alueelliset e-työteeman mukaiset hankkeet osaksi tuotekehityshankeverkostoa. Verkostoon on liitetty vuosina neljä varsinaista tuotekehityshanketta: Hajautettu työ Kanta-Hämeessä, JobEnter sähköisten palveluiden kehittäminen työhallinnossa, Tutkimus e-työn tilasta ja e-työhankkeiden toteutusmahdollisuuksista Etelä-Savossa sekä Joustotyö Pohjanmaalla. Lisäksi verkostoon on valittu kaksi muuta hanketta, Verkossa kokien ja ehealth -hankkeet. E-työ tuotekehityshanke on tunnistanut tuotekehityshankeverkostoon liitettyjen hankkeiden toiminnasta e-työn eri osa-alueita kuvaavia teemoja. Niihin liittyviä kokemuksia ja toimintamalleja on hyödyllistä levittää kattavasti kehittämistyöhön. Verkostoon liitetyissä hankkeissa kehitetyt mallit on jaoteltu seuraaviin kuuteen e-työteemaan: 21

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti BIT Tutkimuskeskus Työpsykologian ja johtamisen yksikkö Teknillinen korkeakoulu Yhteyshenkilö: Tutkimuspäällikkö Anu Sivunen, +358 40 735 4279, anu.sivunen@tkk.fi MoVi-projekti:

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Verkostoituen Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Määritelmiä ja kuvauksia verkostoista Verkosto on käsite, jota käytetään sekä verkkoa muistuttavista muodostumista ja rakenteista

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto

Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto Rauno Hanhela Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tampere 27.5.2015 Rauno Hanhela 25.5.2015 Työsuojelurahaston kehittämisavustus Työsuojelurahaston

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA ETIIKKA, 2 ov 1. Eettisten kysymysten pohdinta 2. Arvo- ja normiristiriitojen käsittely työssä 3. Elinikäisen oppimisen avaintaidot - Ammattietiikka Arvioinnin kohteiden 1 ja 2 osaaminen osoitetaan aktiivisella

Lisätiedot

Esimerkkejä tuottavuutta ja työelämän laatua edistävistä hankkeista. Niilo Hakonen 15.12.2011 niilo.hakonen(at)ek.fi

Esimerkkejä tuottavuutta ja työelämän laatua edistävistä hankkeista. Niilo Hakonen 15.12.2011 niilo.hakonen(at)ek.fi Esimerkkejä tuottavuutta ja työelämän laatua edistävistä hankkeista Niilo Hakonen 15.12.2011 niilo.hakonen(at)ek.fi Tuottavuuden pyöreä pöytä: Tuottavuudessa tehokkuuteen yhdistyy tuotteen tai palvelun

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

- kunta-alan työelämän kehittämisohjelma

- kunta-alan työelämän kehittämisohjelma - kunta-alan työelämän kehittämisohjelma Kuntekon tavoitteet ja toimenpiteet 2 Tavoite Tehdä näkyväksi ja levittää kuntakentällä tehtyä kehittämistyötä Tukea työpaikoilla tapahtuvaa kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1

Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1 Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1 Tiivistelmä Suomen Yrittäjien jäsenille tehdyn kyselyn perusteella pk-yrityksistä 10 prosentilla on kirjallinen henkilöstöstrategia. Keskisuurista yrityksistä 60

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke Sosiaalisen median strategia

Työelämä 2020 -hanke Sosiaalisen median strategia Työelämä 2020 -hanke Sosiaalisen median strategia 25.10.2013 Okimo Clinic Oy 2 (6) Sisällys Sosiaalinen media - hyödyt ja haasteet Lähtökohdat Pääteesit sosiaaliseen mediaan Kohderyhmät Äänensävy Sosiaalisen

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi tämän vuoden tammi- ja helmikuun

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Koordinaatiohanketilaisuus Maaseutuvirasto, Helsinki, 5.10.2015 Elina Vehmasto, Luke Natural Resources Institute Finland Valtakunnallinen Green Care Koordinaatiohanke

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot