E-työn hyvät. käytännöt 13/07. Hyvät. käytännöt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "E-työn hyvät. käytännöt 13/07. Hyvät. käytännöt"

Transkriptio

1 E-työn hyvät käytännöt Minna Harju Päivi Tiihonen Marja Salonen Timo Ovaskainen Riikka Ahlgren Selvitys työhallinnon työttömille suunnattujen ESR-projektien yksilöpohjaisesta työllisyysvaikuttavuudesta 13/07 Net Effect Oy Timo Aro Nina von Hertzen Janne Jalava Petri Virtanen Jaana Valkokallio Hyvät käytännöt

2 E-työn hyvät käytännöt Minna Harju Päivi Tiihonen Marja Salonen Timo Ovaskainen Riikka Ahlgren Jyväskylän yliopisto, Tietotekniikan tutkimusinstituutti Työministeriö Euroopan sosiaalirahasto

3 ESR-Hyvät käytännöt -sarja Päätoimittaja - Editor in Chief Eeva-Liisa Koivuneva Toimitussihteerit - Editor Uskelin Leena Vehkaperä Jaakko Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.O. Box VALTIONEUVOSTO puh. - tel ISBN ISSN Taitto: Proinno Design Oy

4 Esipuhe Tämä julkaisu on tarkoitettu opasmateriaaliksi työn organisoinnista ja e-työn hyvistä käytännöistä kiinnostuneille. Tässä yhteydessä hyvällä käytännöllä tarkoitetaan hanketoiminnassa luotuja, uudenlaisia ja innovatiivisia toimintatapoja ja -malleja, joilla voidaan tukea e-työn käyttöönottoa ja edistämistä. Julkaisussa esitellään ESRrahoitteisten projektien lisäksi toimintamalleja ja kokemuksia muista e-työteemaan soveltuvista kehittämishankkeista. Suurimmat kehittämishaasteet e-työn soveltamisessa liittyvät yhä työn organisoinnin kehittämiseen ja luottamusta tukevan organisaatiokulttuurin edistämiseen. Tavoitteena on, että nyt esitellyt käytännöt ja kokemukset innoittaisivat organisaatioita soveltamaan e-työtä omia tarpeita vastaavalla tavalla. Hyvien käytäntöjen toivotaan tukevan myös projektitoimijoita työstämään malleja edelleen arjen käytännöiksi. Tämän julkaisun on tuottanut ESR-rahoitteinen e-työ-tuotekehityshanke. E- työ on yksi työministeriön keväällä 2003 käynnistämien valtakunnallisten tuotekehityshankkeiden teemoista. Valtakunnallisten tuotekehityshankkeiden avulla on nostettu ESR-toiminnan vaikutuksia esille entistä paremmin ja levitetty alueellisissa hankkeissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä. E-työn hyvät käytännöt on yksi e-työhankkeen tuotteista Etätyöopas työnantajille ohella. Käsikirjoituksen ovat laatineet Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan tutkimusinstituutissa Minna Harju, Päivi Tiihonen, Marja Salonen, Timo Ovaskainen ja Riikka Ahlgren. Päivi Tirkkonen on avustanut kirjoitusasun viimeistelyssä. Helsingissä joulukuussa 2007 Eeva-Liisa Koivuneva Hallitusneuvos 5

5 Sisällys SISÄLLYS ESIPUHE 5 1. JOHDANTO 8 2. E-TYÖN NYKYTILA PK-YRITYKSISSÄ E-TYÖN TEEMAT JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hyvien käytäntöjen kartoittaminen E-työteemat ja niitä edustavat hankkeet Hyvien käytäntöjen mallintaminen ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN Pilot-hanke: Hajautettu työ Kanta-Hämeessä Täsmäkonsultointeja sähköisten liiketoimintasovellusten käyttöönottoon Hajautetun työn kehittäminen IT-alalla ja taloushallinnossa Etätyön taitojen edistäminen koulutuksella Pk-yritysten kehittämispalvelukonsepti menestykseen - Pk-yritysten johtamis- ja kehittämistyökalupakki Yritysten oppiva verkosto E-TYÖN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET HAASTEELLISELLA ALUEELLA E-työ aluekehittämisen välineenä Etelä-Savossa Strategisella kehitystyöllä e-työn uusia työpaikkoja yhteyspalvelukeskuksiin SÄHKÖISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN TYÖHALLINNOSSA Pilot-hanke: JobEnter Tietoverkkojen käytön tehostaminen työvoimatoimistoissa Kokemuksia etätyöstä työhallinnossa Pirkanmaalla 52 6

6 7. JOUSTOTYÖN MAHDOLLISUUDET ALUEKEHITYKSEN VÄLINEENÄ Pilot-hanke: Joustotyön alueellinen toimintamalli Pohjanmaan maakunnassa Pienen kunnan asukkaille tietoyhteiskuntataidot E-OPPIMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA JA LIIKETOIMINNASSA Pilot-hanke: Verkossa kokien Valmiuksia e-oppimisen hyödyntämiseen liiketoiminnassa E-TYÖ TERVEYDENHOITOPALVELUISSA Pilot-hanke: Työterveyshuollon verkkopalvelu - ehealth JOHTOPÄÄTÖKSET 75 LÄHTEET 79 7

7 1. Johdanto LUKU 1. Yhä useammalla työntekijällä työ on siirtynyt tietoverkkoihin. Toimivan infrastruktuurin ja teknologian kehittämisen lisäksi edellytetään panostusta työn organisoinnin ja tuottavuuden kehittämiseen. Tuottavuus ei kuitenkaan parane teknologian käyttöönoton seurauksena ilman, että toimintatapoja ja osaamista kehitetään samanaikaisesti. Kun työskentelyn riippuvuus tietystä paikasta ja ajasta on vähentynyt, on tarjoutunut mahdollisuus ottaa käyttöön työjärjestelyjä, joissa työn tekemisen paikka on valittavissa aiempaa vapaammin. Joustavien työjärjestelyiden määrittelemiseksi on olemassa useita käsitteitä. Kokoavana käsitteenä käytetään nykyisin e-työtä (ework), joka tarkoittaa laajasti ymmärtäen työn ja liiketoiminnan organisointia tietoja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Muita e-työn teemaan liittyviä käsitteitä ovat etätyö, mobiili työ ja hajautettu työ. E-työlle on ominaista, että työ tehdään tietotekniikan avulla siellä, missä se on työntekijän ja työnantajan kannalta kulloinkin tarkoituksenmukaisinta (Salmenperä 2005, 3). E-työ tarjoaa mahdollisuuksia sekä työn tuottavuuden että työtyytyväisyyden samanaikaiseen edistämiseen. E-työn käyttöönotosta on havaittavissa hyötyä paitsi työnantajan ja työntekijän myös aluekehityksen ja ympäristönkin kannalta. E-työ tarjoaa mahdollisuuksia (Pekkola ja Uskelin 2005): työn tuottavuuden ja työelämän laadun lisäämiseen työn ja perheen yhteensovittamiseen työssä jaksamiseen työ- ja asuinpaikan joustavampaan sijoittumiseen työmatkakustannusten ja työmatkoihin käytettävän ajan vähenemiseen Vaikka joustavat työjärjestelyt mahdollistavat työn organisoinnin kehittämisen sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta, siihen liittyy myös haasteita ja riskejä. Työskentelyn tehokkuuden ja joustavuuden lisäksi e-työssä korostuu henkilökohtaisen ajankäytön hallinta. Joustavien työjärjestelyjen tarjoamat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työskentelyyn lisäävät osaltaan työssä viihtymistä ja hyvinvointia. Olennaista on, että työskentelyn joustavuutta haetaan molempien osapuolten, sekä työnantajan että työntekijän ehdoilla ja mahdollisimman suurta tasapuolisuutta tavoitellen (Salmenperä 2005, 4). 8

8 Suomessa on haluttu edistää e-työn mahdollisuuksia muun muassa työllisyyden näkökulmasta. Lisäksi etenkin harvaan asutuilla alueilla haasteita ovat väestön ikääntyminen, väestön ja elinkeinotoiminnan keskittyminen kasvukeskuksiin sekä pitkät etäisyydet. E-työn ja sähköisten palvelujen kehittyminen tarjoavat mahdollisuuksia edistää alueellista tasa-arvoa parantaen työllisyyttä, palveluiden saatavuutta ja palveluiden kehittämistä. Tietoverkkojen hyödyntäminen myös oppimisen tukena tarjoaa aiempaa joustavampia mahdollisuuksia opiskella riippumatta omasta asuinpaikasta ja lähialueen koulutustarjonnasta. (Vrt. E-työ toimeksi. E-työn yhteistoimintaryhmän ehdotus valtioneuvoston periaatepäätökseksi 2006). E-työn edistämisessä on kyse uusien työn organisointitapojen yleistymisen tukemisesta. Suurimmat kehittämishaasteet e-työn soveltamisessa liittyvät työn organisoinnin kehittämiseen ja luottamusta tukevan organisaatiokulttuurin edistämiseen (Pekkola ja Uskelin 2006). Tämä käsikirja on tarkoitettu opasmateriaaliksi työn organisoinnista ja e-työn hyvistä käytännöistä kiinnostuneille. Tarkoituksena on herättää keskustelua uusista tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävistä työn organisointimalleista ja aktivoida työpaikkoja soveltamaan e-työtä omia tarpeitaan vastaavalla tavalla. Käsikirjassa tarkastellaan sitä mistä e-työjärjestelyissä on kysymys. Työministeriön E-työ tuotekehityshankkeen tavoitteena on edistää uusien tietoja viestintäteknologioiden hyödyntämiseen perustuvien työn organisointitapojen yleistymistä erityisesti pk-sektorilla ja lisäksi koota yhteen ja levittää e-työn hyviä käytäntöjä. Hanke on tuottanut tämän julkaisun. Hankkeessa toteutettiin keväällä 2006 selvitys e-työn nykytilasta ja kehittämistarpeista pk-yrityksissä. Käsikirjassa luodaan katsaus e-työkyselyn tuloksiin. Luvuissa 4-9 esitellään e-työn eri teemoihin liittyviä alueellisten e-työhankkeiden kehittämiä hyviä käytäntöjä. Tässä yhteydessä hyvällä käytännöllä tarkoitetaan hanketoiminnassa luotuja, uudenlaisia ja innovatiivisia toimintatapoja ja -malleja, joilla voidaan tukea e-työn käyttöönottoa ja edistämistä. Julkaisussa esitellään ESR-rahoitteisten projektien lisäksi toimintamalleja ja kokemuksia muista e-työteemaan soveltuvista kehittämishankkeista. E-työ tuotekehityshanke pyrkii edistämään alueellisissa e-työhankkeissa syntyneiden hyvien toimintatapojen levittämistä. Levittämisellä tarkoitetaan toiminnan tulosten siirtämistä projektitoimintaa laajemmiksi ja yleisemmiksi toimintatavoiksi. Tarkoituksena on kokemusten ja hyvien käytäntöjen levittäminen sekä niiden sisällyttäminen kansallisiin ja alueellisiin strategioihin. Tuotekehityshanke on tarjonnut alueellisille e-työhankkeille tukea hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja mallintamiseen. Mallintamisella tarkoitetaan hyvän käytännön kuvaamista ja havainnollistamista mahdollisimman selkeällä ja yksiselitteisellä tavalla. Käsikirjoituksen ovat laatineet Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan tutkimusinstituutissa Minna Harju, Päivi Tiihonen, Marja Salonen, Timo Ovaskainen ja Riikka Ahlgren. Päivi Tirkkonen on avustanut kirjoitusasun viimeistelyssä. Johdanto 9

9 LUKU 1. E-työn käsitteet E-työ (electronic work) on laajasti ymmärtäen työn ja liiketoiminnan organisointia tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. E-työ on osa työn sisällön ja työskentelyedellytysten muutosta, jonka seurauksena työtä tehdään aiempaa yleisemmin tietoverkkojen välityksellä. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö vähentää työn sidonnaisuutta tiettyyn aikaan ja paikkaan tarjoamalla välineitä viestintään sekä virtuaaliseen vuorovaikutukseen. Teknologian kehitys on näin mahdollistanut sen, että työympäristöissä esiintyy aiempaa monipuolisempia ja vaihtelevia työaikoja ja työskentelypaikkoja. Uusien työn organisointitapojen yleistyminen kuitenkin vaatii teknologisten edellytysten lisäksi organisatorisia muutoksia. Etätyöllä on perinteisesti viitattu työhön, jota tehdään varsinaisen työpisteen ulkopuolella, työyhteisöstä erillään. Perinteiselle etätyölle on tyypillistä, että sitä tehdään kiinteässä, ennalta sovitussa paikassa kuten kotona, vapaa-ajan asunnolla tai etätyökeskuksessa. Etätyön käsite ei ota varsinaisesti kantaa siihen käytetäänkö työssä tietotekniikkaa. Etätyön käsite on sittemmin sulautunut osaksi e-työtä, joka on käsitteenä laajempi kuin etätyö. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys on mahdollistanut sen, että työtä voidaan tehdä yhä enemmän varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Etätyön lisäksi e-työteemaan sulautuneita työn uusia organisointitapoja kattavia käsitteitä ovat mm. hajautettu ja mobiili työ (Uhmavaara ym. 2005, 1). Hajautetulla työllä tarkoitetaan työn joustavaa organisointia, jossa työtä voidaan tehdä tietotekniikan avulla varsinaisen työpaikan ulkopuolella esimerkiksi organisaation sivutoimipisteessä tai toisen organisaation tiloissa. Hajautetun työn määritelmään sisältyy myös etätyö ja työskentely työmatkoilla. Työssä hyödynnetään tällöin tietoverkkoja ja ryhmätyöteknologiaa (Lahtinen 2002, 14). Tämän määritelmän mukaisesti hajautettu työ kattaa etätyö-termiä laajemmin organisaatiotasolla tapahtuvan työn hajauttamisen. Liikkuvaa työtä tehdään vaihtelevissa työntekopaikoissa, kuten eri työkohteissa, asiakkaan luona tai matkoilla. Mobiililla työllä tarkoitetaan liikkuvaa työtä, jossa hyödynnetään langatonta tieto- ja viestintäteknologiaa. Siinä fyysisesti paikasta toiseen liikkuva työntekijä työskentelee jossain työkohteessa paikan päällä tai matkalla hyödyntäen mobiilia teknologiaa. Mobiilia työtä tekevien osuus työvoimasta kasvaa jatkuvasti (Uhmavaara ym. 2005, 27; Hyrkkänen ja Vartiainen 2005, 18; Vartiainen ym. 2005, 28). 10

10 2. E-työn nykytila pk-yrityksissä E-työn nykytila pk-yrityksissä Työministeriön E-työ tuotekehityshankkeessa toteutettiin vuonna 2006 selvitys, jolla kartoitettiin e-työn tilaa pk-yrityksissä. Myöhemmin tässä käsikirjassa selvityksestä käytetään nimeä e-työkysely. Selvitys kartoitti e-työjärjestelyjä pk-yrityksissä sekä työnantajien kokemuksia niistä. Selvitystä suunniteltaessa e-työkäsitteen arvioitiin olevan kohderyhmälle vieras, joten kysymyksissä e-työstä käytettiin ilmaisua työnteon paikan suhteen joustavat työjärjestelyt. Selvityksen kohteeksi rajattiin e-työ, joka määriteltiin varsinaisen toimipaikan ulkopuolella tapahtuvaksi työksi, jossa käytetään tieto- ja viestintätekniikkaa, eli tietoliikenneyhteyttä ja matkapuhelinta tai tietokonetta. Kysymykset kohdentuivat e-työn osa-alueista erityisesti etätyöhön, joka oli määritelty varsinaisen työpaikan ulkopuolella, jossain vakiintuneessa paikassa (esim. kotona) tehtäväksi työksi sekä mobiiliin työhön, jota tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuolella vaihtelevissa työskentelypaikoissa (esim. työmatkalla, hotellissa tai asiakkaan luona). Selvityksen tiedot kerättiin Tilastokeskuksen satunnaisotannalla poimimista pk-yrityksistä puhelinkyselyin keväällä Kyselyn toteutti Tutkimusmixi Oy. Otantaa painotettiin siten, että runsas neljännes yrityksistä valittiin ryhmästä alle 10 henkilöä työllistävät mikroyritykset ja loput kolmeneljännestä valittiin ryhmästä henkilöä työllistävät pienet ja keskisuuret yritykset. Kyselyn ensisijaisena kohderyhmänä olivat pk-yritysten toimitusjohtajat ja heidän lisäkseen yritysten henkiöstö- tai tietohallinnosta vastaavat henkilöt. Vastaajat Kyselyyn vastasi yritystä, vastausprosentin ollessa 42. Suurin vastaajaryhmä, yli puolet kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä, oli henkilöä työllistävät pienyritykset. Edellä esitettyjen otantaperiaatteiden mukaisesti neljännes vastaajista edusti alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Loput eli vajaa viidennes vastaajista toimii henkilöä työllistävissä keskisuurissa yrityksissä. 11

11 LUKU 2. Noin neljänneksellä kyselyyn vastanneista yrityksistä on useampi kuin yksi toimipiste. Näissä yrityksissä tehdään hajautettua työtä käytännössä osana yrityksen jokapäiväistä toimintaa. Vastaajayritykset jakautuivat neljään toimialaryhmään: teollisuus (33 %), rakentaminen (19 %), palvelut (46 %) ja kauppa (2 %). Kaupan alan vähäinen edustus muihin toimialoihin verrattuna on syytä huomioida tuloksia tulkittaessa. Hieman yli puolet vastaajista oli yritysten toimitusjohtajia. Vastanneiden yritysten maantieteellinen painopiste oli Etelä-Suomessa. E-työn yleisyys E-työn nykytilaa kartoitettiin selvittämällä e-työtä soveltavien yritysten ja työpaikkojen osuutta pk-yrityksistä. Tulosten perusteella huomattavan suuri osa työpaikoista pk-yrityksissä soveltaa nykyisin työn organisoinnissa e-työjärjestelyjä. Hieman alle puolet kaikista kyselyyn vastanneista (47 %) ilmoitti yrityksessä tehtävän e-työtä nykyisin. E-työn osuus kaikesta yrityksessä tehtävästä työstä on kuitenkin melko vähäinen. Runsas kolmannes (38 %) vastaajista ilmoitti e-työn osuudeksi alle 40 prosenttia ja ainoastaan vajaa kymmenesosa (8 %) vastaajista ilmoitti osuuden ylittävän 40 prosenttia. (Kuvio 1). Noin puolet (53 %) kyselyyn vastanneista yrityksistä ei hyödynnä lainkaan e-työtä. 60 % 50 % 53 % 40 % 30 % 20 % 19 % 19 % 10 % 0 % 1 % 2 % Lähes kaikki, yli 90% suuri osa työstä, 60-89% 5 % noin puolet työstä, 40-59% pieni osa työstä, 10-39% (edellistä) vähemmnän, alle 10% ei lainkaan,0% KUVIO 1. Nykyisin tehtävän e-työn osuus kaikissa selvitykseen osallistuneissa yrityksissä. Tuloksista voitiin havaita, että e-työ on huomattavasti yleisempää hajautettua työtä hyödyntävissä, useamman toimipisteen yrityksissä (66 %) kuin yrityksissä, joissa on vain yksi toimipiste (41 %). Tulosten perusteella yrityksen henkilöstömäärä ja e-työn yleisyys ovat yhteydessä toisiinsa. Kun noin 40 prosenttia pienimmistä, alle kymmenen työntekijän mikroyrityksistä hyödyntää etyöjärjestelyjä, niin keskisuurten yritysten joukossa vastaava osuus on lähes 70 prosenttia (Kuvio 2). Henkilöstömäärältään suuremmissa yrityksissä tehdään yleisemmin e-työtä. 12

12 E-työn nykytila pk-yrityksissä KUVIO 2. E-työn hyödyntäminen yrityksen henkilöstömäärän mukaan. Yrityksen toimialalla ei ole tulosten perusteella merkittävää yhteyttä e-työn yleisyyteen. Ainoastaan rakennusalalla e-työn hyödyntäminen on muihin aloihin verrattuna hieman harvinaisempaa: rakennusalan yrityksistä runsas kolmannes hyödyntää e-työtä, muiden toimialojen yritysten vastaava osuus on noin puolet yrityksistä. Rakentamisen toimialalla tulosta selittää työn luonne, jolle on tyypillistä työskentely paikan päällä työkohteessa ja työn tulokset ovat aineellisia. Syyt olla hyödyntämättä e-työtä Työtehtävien luonne sekä työn tekemisen paikan että tietotekniikan hyödynnettävyyden suhteen on keskeinen tekijä e-työn käyttöönoton mahdollistajana. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka suuri osa yrityksessä tehtävästä työstä on mahdollista tehdä varsinaisen työpisteen ulkopuolella. Kaikista vastanneista kolmeneljännestä ilmoitti, että vähintäänkin pieni osa yrityksessä tehtävästä työstä on mahdollista tehdä varsinaisen työpisteen ulkopuolella. Yli puolet (60 %) tästä vastaajaryhmästä arvioi, että työpisteen ulkopuolella olisi mahdollista tehdä pieni osa työstä ja jopa 10 prosenttia samasta vastaajaryhmästä piti mahdollisena, että yrityksessä voitaisiin tehdä lähes kaikki työt varsinaisen toimipisteen ulkopuolella. Useamman toimipisteen yrityksistä jopa 90 prosenttia ilmoitti, että osa työstä olisi mahdollista tehdä työpisteen ulkopuolella, mikä poikkeaa huomattavasti kaikkien vastanneiden keskimääräisestä arviosta. Kuten edellä esitettiin hieman vajaassa puolessa kyselyyn osallistuneista yrityksistä tehdään nykyisin e-työtä eli työtä varsinaisen työpisteen ulkopuolella tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. Hieman yli puolessa yrityksistä ei nykyisin tehdä lainkaan e-työtä. Vajaa neljännes (23 %) kaikista kyselyyn vastanneista katsoi, ettei työtä olisi lainkaan mahdollista tehdä varsinaisen työpisteen ulkopuolella. Näin ollen tämän vastaajajoukon ulkopuolelle jäävä neljännes yrityksistä onkin potentiaalinen e-työn kehittämistoimenpiteiden kohderyhmä: yrityksen työtehtävien luonne 13

13 LUKU 2. mahdollistaa e-työn, mutta tehtävissä ei kuitenkaan vielä nykyisin hyödynnetä e- työtä. Vastaajille, joiden yrityksissä ei hyödynnetä nykyisin e-työtä, esitettiin väittämiä syistä olla hyödyntämättä paikan suhteen joustavia työjärjestelyjä. Vastausten perusteella yleisin syy tähän on se, etteivät e-työjärjestelyt ole liiketoiminnan ja sen tuloksellisuuden kannalta tarkoituksenmukaisia. Toiseksi yleisin syy on se, että työn tapahtuessa toimipisteen ulkopuolella työskentelyn etenemistä ei ole mahdollista ohjata ja valvoa. Samasta vastaajajoukosta ne yritykset, joilla on vain yksi toimipaikka, kokivat e-työn esteet keskimäärin suurempina kuin useassa toimipaikassa toimivat yritykset. Mahdollisesti useampaan toimipisteeseen hajautetussa työssä e-työn hyödyntämisen edut työyhteisön toimintaan ovat havaittavissa yhden toimipisteen yrityksiä selvemmin ja kynnys e-työn käyttöönottoon on sen myötä pienempi. Sen sijaan joustavien työjärjestelyjen edellyttämien muutosten kalleus, tiedon puute käytännön järjestelyistä tai tietoturvaan liittyvät syyt eivät olleet vastaajien mielestä yritykselle syitä olla hyödyntämättä paikan suhteen joustavia työjärjestelyjä. Tuloksista ilmenee, että yritykset, joissa ei tällä hetkellä hyödynnetä e-työjärjestelyjä, eivät ole erityisen innostuneita niitä edistämäänkään. Kyselyssä esitettiin vaihtoehtoja e-työn käyttöönottoa edistävistä toimenpiteistä. Vastaajat pitivät keskimäärin kaikkia esitettyjä vaihtoehtoja enintään vähän kiinnostavina, kun asteikko oli kuvion 3 mukaisesti neliportainen. Tulosta voidaan selittää edellä esitetyillä tuloksilla: neljänneksessä yrityksistä työn luonne ei lainkaan mahdollista työskentelyä toimipisteen ulkopuolella. E-työn hyödyntämisen edellytyksenä on liiketoiminnallisten perusteiden täyttyminen kyseisessä yrityksessä. Työn uudelleen organisoinnin tulee tarjota jotain lisäarvoa liiketoimintaan, sillä e-työn edistäminen ei ole itseisarvo. Lisäksi työnantajalla tulee olla valmiudet ratkaista työn uudelleen organisoinnissa ja hajautetun työn johtamisessa kohdattavat haasteet. Tulokset osoittavat myös, että useamman toimipisteen omaavat yritykset ja kaupan alan yritykset olivat hiukan kiinnostuneempia e-työn edistämistoimenpiteistä kuin muut yritykset keskimäärin. Esitetyistä vaihtoehdoista kiinnostavimpina e-työn edistämisen toimenpiteinä pidettiin esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja tietoa muiden yritysten kokemuksista paikan suhteen joustavista työjärjestelyistä. Tämä ilmeni myös avoimista vastauksista. Käytännön esimerkkejä kaivattiin erityisesti vastaajan omalla toimialalla toteutetuista e-työjärjestelyistä. Nämä tulokset liittyvät edellä esitettyihin yritysten syihin olla nykyisin hyödyntämättä e-työtä. Tulosten perusteella voidaan olettaa, että yritykset haluavat saada ensin näyttöä muissa yrityksissä havaituista e-työn liiketoiminnallisista hyödyistä oman e-työjärjestelyjä koskevan päätöksentekonsa tueksi. Lisäksi yrityksissä halutaan saada tietoa kokemuksista ja niistä käytännöistä, joilla työn johtamiseen ja valvontaan liittyvät haasteet on e-työtä soveltavissa yrityksissä ratkaistu. 14

14 Kiinnostavuus E-TYÖN EDISTÄMISTOIMENPITEIDEN KIINNOSTAVUUS Esimerkkejä hyvistä käytännöistä Tietoa mobiilien tieto- ja viestintätekniikan ratkaisuista Oppaat työnantajille ja työntekijöille Koulutustilaisuudet ja seminaarit Yrityskohtainen koulutus ja kehittämispalvelut Kaikki vastaajat Useita toimipisteitä Kaupan ala Sopimusmallit KUVIO 3. E-työn edistämistoimenpiteiden kiinnostavuus asteikolla 1-4, jossa 1=ei lainkaan kiinnostava, 2=vähän kiinnostava, 3=jonkin verran kiinnostava ja 4=erittäin paljon kiinnostava. E-työn nykytila pk-yrityksissä Etätyö ja mobiili työ Tietoliikenneyhteyksien ja muun IT-teknologian kehittymisen johdosta tulevaisuudessa e-työ on yhä liikkuvampaa ja työskentely on mahdollista aiempaa useammassa paikassa, myös matkoilla. Työn lisääntyvä liikkuvuus vaikuttaa työntekijän työskentelyolosuhteisiin ja hyvinvointiin eri tavalla kuin työskentely vakiintuneessa paikassa. Tästä johtuen kyselyssä päädyttiin kartoittamaan erikseen vakiintuneessa paikassa tehtävää etätyötä sekä erikseen tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävää liikkuvaa eli mobiilia työtä. Hieman alle puolessa (42 %) kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä osa henkilöstöstä tekee etätyötä. Etätyön soveltaminen on yrityksen koosta riippumatta lähes yhtä yleistä, etätyötä tehdään pääosin kotona ja se on yhtä usein säännöllistä kuin satunnaistakin. Etätyön määrä on kuitenkin vielä pieni sekä etätyöntekijöiden osuudella että etätyötunneissa mitattuna. Suurimmalla osalla (80 %) etätyötä hyödyntävistä yrityksistä pieni osa yrityksen henkilöstöstä tekee etätyötä. Lähes kaikissa (90 %) tapauksissa etätyötä tehdään pääosin kotona. Yrityksen koko on yhteydessä etätyöntekijöiden suhteelliseen osuuteen. Suurimmissa yrityksissä etätyön tekeminen on rajoittunut pääasiassa pieneen työntekijäjoukkoon. Pienemmissä yrityksissä puolestaan etätyötä tekee tyypillisesti suurempi osa työntekijöistä ja etätyöntekijöiden osuus vaihtelee enemmän. Etätyön viikoittaisen määrän osalta vastaukset jakautuvat kahteen lähes yhtä suureen ryhmään. Suuremmassa ryhmässä (40 %) yrityksen työntekijät tekevät etätyötä keskimäärin alle 5 tuntia viikossa ja pienemmässä ryhmässä (37 %) työntekijät tekevät sitä keskimäärin yli 10 tuntia viikossa. Suuremmissa yrityksissä etätyöntekijät puolestaan tekevät enemmän etätyötunteja viikossa. Tulosta voi osaltaan selittää sillä, että suurten yritysten eriytyneemmät työtehtävät ovat soveltuvampia etätyöhön kuin pienten yritysten työntekijöiden tyypillisesti laaja-alaisemmat tehtäväalueet. 15

15 LUKU 2. E-työkyselyssä etätyön ja mobiilin työn yleisyyttä selvitettiin e-työtä soveltavien työpaikkojen osuudella pk-yrityksistä. Tuloksia tarkasteltaessa kannattaa huomioida, että muissa tutkimuksissa on yleensä selvitetty etätyöntekijöiden ja mobiilityöntekijöiden osuutta kokonaistyövoimasta, jolloin kyseiset työjärjestelyt vaikuttavat tulosten perusteella harvinaisemmilta. Tutkimuksissa arviot näiden työntekijöiden osuudesta kokonaistyövoimasta vaihtelevat 1-10 prosentin välillä (Vartiainen ym. 2005, 38-39). Vaihtelua selittää osaksi eri tutkimusten erilainen kysymystenasettelu ja käsitteiden määrittelyyn sisältyneet rajaukset. Vuonna 2006 valmistunut tutkimus yritysten ja työntekijöiden joustaviin työjärjestelyihin liittyvistä kokemuksista toteaa etätyön olevan vielä harvinaista (Mamia ja Melin 2006, 39). Siinä etätyö oli määritelty työksi, jota tehdään vähintään kokonainen päivä viikossa kotona tai jossakin muualla työntekijän valitsemassa paikassa kuin varsinaisella työpaikalla. Määritelmän mukaista sopimukseen perustuvaa etätyötä tekee kaikista palkansaajista vain noin yksi prosentti. Kyseisen tutkimuksen mukaan etätyöpotentiaali on kuitenkin sekä henkilöstön että työpaikan johdon näkökulmasta moninkertainen. Esimerkiksi ylemmistä toimihenkilöistä periaatteessa jopa kolmannes voisi tehdä etätyötä. Tutkimuksen mukaan työpaikkojen johdolla ei ole suurta kiinnostusta etätyön lisäämiseen, koska siitä ei koeta olevan organisaatiolle merkittävää hyötyä. Näin ollen tutkimuksen tulokset ovat etätyöpotentiaalin ja etätyön hyödyntämättömyyden syiden osalta samansuuntaisia e-työkyselyn tulosten kanssa. Kaikista e-työkyselyyn vastanneista yrityksistä 40 prosenttia hyödyntää mobiilia työtä. Etätyötä ja mobiilia työtä hyödyntävien työnantajien osuudet kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä ovat näin ollen lähes yhtä suuret. Samoin mobiilin työn kokonaismäärä on mobiilityöntekijöiden suhteellisella osuudella ja työtunneilla mitattuna vielä vähäinen. Yleisimmin (32 %) mobiilin työn tekijöitä on pieni osa yrityksen henkilöstöstä. Muissa erityisesti mobiilin työn nykytilaa kartoittaneissa tutkimuksissa on esitetty mobiilityöntekijöiden osuudeksi 6-7 prosenttia kokonaistyövoimasta (Vartiainen ym. 2005, 38-39). Vastaajia pyydettiin nimeämään, missä paikoissa mobiilia työtä tehdään. Kolme useimmin mainittua työskentelypaikkaa olivat asiakastapaamiset, kenttätyö ja työmatkat. Näiden lisäksi mainittiin myös mm. seminaarit, hotellit, autot ja lentoasemat. Suuressa osassa mobiilia työtä hyödyntävistä yrityksistä toteutetaan mobiilia työtä keskimäärin alle 5 tuntia viikossa toimipisteen ulkopuolella. Kuitenkin vajaassa kolmanneksessa (31 %) yrityksistä mobiilityön määrä ylittää 10 tuntia viikossa. Pienimmät yritykset ovat aktiivisimpia mobiilin työn hyödyntäjiä, mikä edesauttaa niiden toimintaa liiketoimintaverkostoissa ja tarvittaessa myös globaaleilla markkinoilla. Useamman toimipisteen yrityksissä mobiiliin työhön käytetään aikaa noin 5 10 tuntia viikossa eli enemmän kuin kaikissa yrityksissä keskimäärin. Toimialoittain tarkasteltuna mobiili työ on yleisintä palvelusektorilla (45 % yrityksistä). 16

16 Syyt hyödyntää e-työtä ja e-työssä havaittuja ongelmia E-työtä nykyisin toteuttavat yritykset pitävät e-työn suurimpana etuna ajankäytön ja työnteon tehostumista, jota suurin osa (86 %) vastaajista piti melko tai erittäin tärkeänä syynä e-työn hyödyntämiseen. Myös joustavien työjärjestelyjen mahdollistama toiminta markkinoiden ja asiakkaiden läheisyydessä sekä niiden tuki yrityksen toimintaan yhteistyöverkostoissa koettiin vastaajajoukossa keskimääräisesti tärkeiksi syiksi hyödyntää e-työtä. Työn tekeminen hajautetusti ja joustavasti useissa paikoissa vähentää työmatkojen määrää, jolloin varsinaisten työtehtävien tekemiseen jää enemmän aikaa. Mobiilit tietoliikenneratkaisut mahdollistavat myös matka-ajan tehokkaamman hyödyntämisen. Avoimissa vastauksissa tuotiin esiin, että joustavilla työjärjestelyillä on havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia työmotivaatioon. Tuloksia tarkasteltaessa kannattaa muistaa, että e-työkysely kartoitti e-työn hyödyntämistä työnantajien näkökulmasta. Kyselyyn vastanneet yritykset olivat keskimäärin havainneet varsin vähän ongelmia soveltaessaan paikan suhteen joustavia työjärjestelyjä. Työntekijän työn ja vapaa-ajan rajanvetoon liittyvät ongelmat olivat useimmin mainittuja ongelmia. Niitä oli kuitenkin havaittu keskimäärin vähän. Muita vähäisessä määrin havaittuja ongelmia olivat teknologian toimimattomuus sekä työtoverin poissaolosta johtuva toimipisteessä työskentelevien kuormittuneisuus. Joustavat työjärjestelyt edellyttävät onnistuakseen luottamusta niin työnantajan, työtekijän kuin muun työyhteisön välillä. Työnantajan ja työntekijän välinen luottamuspula ja työyhteisön varauksellinen suhtautuminen näihin työjärjestelyihin olivat annetuista vastausvaihtoehdoista keskimäärin vähiten kohdattuja ongelmia. Valtaosa annettuihin vaihtoehtoihin vastanneista e-työtä toteuttavista yrityksistä ei ollut havainnut lainkaan luottamukseen liittyviä ongelmia. Tulosten perusteella työnantajan ja työntekijän välinen luottamuspula ja muun työyhteisön varauksellinen suhtautuminen ovat vain harvoin havaittuja ongelmia. Kyselyn tulosten perusteella yrityksen henkilöstömäärällä ei näyttänyt olevan yhteyttä havaittuihin ongelmiin. Kohdatut ongelmat olivat pääosin erisuuruisille yrityksille yhteisiä ja yhtä yleisiä. Sen sijaan huomion arvoinen tulos on se, että joustavia työjärjestelyjä hyödyntävät yritykset olivat havainneet huomattavan vähän työn seuranta- ja arviointiongelmia, joita taas niitä hyödyntämättömät yritykset pitivät varsin tärkeänä syynä siihen, miksi yrityksessä ei nykyisin hyödynnetä paikan suhteen joustavia työjärjestelyjä. Mahdollisesti osalla työnantajista on ennakkoluuloja e-työtä kohtaan, jotka perustuvat osittain aiheettomiin epäilyksiin e-työn toimivuudesta. Siihen miten paikan suhteen joustavissa työjärjestelyissä havaitut ongelmatilanteet on ratkaistu, avoimissa vastauksissa tuotiin esiin lähinnä tietotekniikkaan liittyviä ratkaisuja, kuten mobiilipalvelujen hyödyntäminen, tilannekohtaisesti valitut tietotekniikkaratkaisut ja niihin liittyvien ongelmien ennaltaehkäisy. Etätyöhön ja E-työn nykytila pk-yrityksissä 17

17 LUKU 2. mobiiliin työhön yrityksissä valmistaudutaan muun muassa kouluttamalla työntekijöitä ja varmistamalla, että henkilöstöllä on riittävä osaaminen käyttää itsenäisesti työssä tarvitsemiaan tieto- ja viestintätekniikan välineitä. E-työn pelisäännöt ja edellytyksistä huolehtiminen Käytännössä vajaalla puolella (40 %) kaikista e-työtä hyödyntävistä yrityksistä toimipisteen ulkopuolella tehtävä työ on vakiintunut käytännöksi ilman erillisiä sopimuksia. Neljännes (25 %) e-työtä hyödyntävistä yrityksistä on sopinut e-työjärjestelyistä työntekijöiden kanssa suullisesti. Lähes yhtä suuri osa (23 %) yrityksistä on laatinut asiasta kirjallisen sopimuksen. Lisäksi lähes yhtä suuri osa e-työtä hyödyntävistä yrityksistä pitää kirjallisia sopimuskäytäntöjä tarpeellisena kehittämiskohteena. Suurimmassa osassa (72 %) e-työtä toteuttavista yrityksistä työnantaja vastaa kokonaan työpisteen ulkopuolella työssä tarvittavien kalusteiden, laitteiden ja tietoliikenneyhteyden kustannuksista. Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista tavat, joilla yrityksessä on tuettu etä- ja mobiilityöjärjestelyjä. Vastausten perusteella yleisimmin sovelletut e-työn tukijärjestelyt ovat lähes kaikilla e-työtä toteuttavilla yrityksillä työssä tarvittavien tietotekniikkaratkaisujen hankinta, ylläpito ja käytön tukipalvelut sekä e-työntekijöiden työsuojeluun liittyvistä erityiskysymyksistä kuten vakuutuksista, työergonomiasta ja työterveyshuollosta huolehtiminen (Kuvio 4). Toimialoittain tarkasteltuna eniten hajontaa on joustavan työn pelisääntöjen tiedottamisessa yrityksen sisällä. Tiedotus on tulosten perusteella hoidettu parhaiten teollisuudessa, kun taas eniten kehitettävää on rakentamisen toimialalla. ONKO PAIKAN SUHTEEN JOUSTAVIA TYÖJÄRJESTELYJÄ TUETTU KYLLÄ / EI -VASTAUSTEN JAKAUMA KUVIO 4. E-työn tukitoimenpiteet yrityksissä. 18

18 Samojen vaihtoehtojen osalta vastaajia pyydettiin valitsemaan ne toimenpiteet, joiden osalta yritysten olisi tarvetta kehittää käytäntöjä tulevaisuudessa. Jatkossa yritysten kehittämistarpeet e-työn tukitoimien vahvistamiseksi kohdentuvat tarvittavien tietotekniikkaratkaisujen hankintaan, ylläpitoon ja käytön tukipalveluihin (38 %). Myös joustavan työn pelisäännöistä tiedottamisen (30 %) sekä yhteydenpitokäytännöistä sopimisen (28 %) koettiin vaativan kehittämistä. E-työn nykytila pk-yrityksissä 19

19 3. E-työn teemat ja hyvät käytännöt LUKU 3. Tässä luvussa kuvataan, miten e-työn hyvät käytännöt on koottu ja kuvattu tähän käsikirjaan Hyvien käytäntöjen kartoittaminen ESR E-työ tuotekehityshanke on osa työministeriössä keväällä 2003 käynnistettyä tuotekehityshankekokonaisuutta, jota Euroopan sosiaalirahasto osarahoittaa. Tuotekehityshankkeiden tarkoituksena on tukea työllisyysstrategian toimeenpanossa rakenteellisen työttömyyden purkamista, työssä olevan työvoiman kehittämistä sekä uuden yritystoiminnan laajentamista. Tarkoituksena on ollut luoda eri teemoista valtakunnan tasoisia hankkeita, jotka toimivat alueellisia hankkeita kokoavina ja hyödyntävät ympärilleen kootun kehittämisryhmän asiantuntemusta. Tuotekehityshanketoiminta aloitettiin kolmen teeman pilottihankkeilla, joita olivat monikulttuurisuuden tukeminen, vaihtovalmennus työssä osaamisen ja jaksamisen kehittämiseksi sekä e-työ. Lisäksi vuonna 2005 käynnistettiin yrittäjyyden tuotekehityshanke. E-työ tuotekehityshanke on e-työteeman edistämiseen keskittyvä valtakunnallinen koordinointihanke, jota on toteutettu vuosina Hankkeen tavoitteena on ollut edistää uusien tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävien työn organisointimallien yleistymistä työpaikoilla, erityisesti pk-yrityksissä. Pyrkimyksenä on ollut lisätä tietämystä uusien työn organisointitapojen mahdollisuuksista sekä kannustaa alueellisia kehittäjätahoja käynnistään työn organisoinnin kehittymiseen tähtääviä hankkeita. E-työtä soveltavien toimintamallien ja käytäntöjen kehittämisestä ja pilotoinnista ovat vastanneet alueelliset kehitys- ja koulutushankkeita toteuttavat organisaatiot hakemaansa hankerahoitukseen perustuen. E-työteeman mukaisissa alueellisissa hankkeissa on hyödynnetty ESR-rahoituksen lisäksi myös muita ulkopuolisia rahoituslähteitä. E-työ tuotekehityshankkeen välillisenä tavoitteena on ollut tukea organisaatioita soveltamaan työn tuottavuutta ja työelämän laatua edistäviä uusia työn or- 20

20 ganisointimalleja. E-työ tuotekehityshanke on koonnut alueellisissa e-työteeman mukaisissa hankkeissa syntyneitä hyviä käytäntöjä ja pyrkii levittämään niitä hyödynnettäväksi laajemmin työpaikoilla osana työn uudelleen organisointia. Hyvien käytäntöjen levittäminen ja jalostaminen edellyttää toimintamallien kuvaamista ja dokumentointia. E-työ tuotekehityshanke on tarjonnut hankkeille käytännön tukea mallintamiseen ja mahdollisuuden mallien levittämiseen tässä käsikirjassa. Käsikirjan tarkoituksena on herättää keskustelua uusista tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävistä työn organisointimalleista ja aktivoida työpaikkoja soveltamaan e- työtä omia tarpeitaan vastaavalla tavalla. E-työ tuotekehityshankkeen kohderyhmänä ovat TE-keskukset, työvoimatoimistot sekä muut alueelliset toimijat, jotka ovat kiinnostuneita uusien työn organisointimuotojen edistämisestä erityisesti tavoite 3 -ohjelman alueella. Välillisenä kohderyhmänä ovat pk-yritykset. Hankkeen toiminta on organisoitu työministeriön tuotekehityshankkeille asettaman hallintomallin mukaisesti. E-työ tuotekehityshankkeelle nimetty tuotekehityskoordinaattori vastaa hankkeen toteuttamisesta ja tuloksista tiedottamisesta tavoitteiden mukaisesti. Hänen toimintaansa ohjaa ohjausryhmä. Toiminnan levittämistä varten perustettiin alueellisen kiinnostuksen mukaisesti alueelliset kehittämisryhmät, joiden tehtävänä on linkittää alueelliset organisaatiot ja e-työn kehittäjät mukaan hankkeeseen. Koordinointihankkeen toiminnan aikana on järjestetty lähes 30 alueellista työseminaaria ja kolme valtakunnallista seminaaria, joissa on jaettu tietoa eri alueiden haasteista, hyviksi koetuista ratkaisumalleista sekä suunnitteilla olevista hankeaihioista. Hanke on tuottanut e- työn esite- ja opasmateriaalia, kuten esimerkiksi Etätyöopas työnantajille (Pekkola ja Uskelin 2005). Projektia varten kehitetty Internet-palvelu löytyy osoitteesta E-työn teemat ja hyvät käytännöt 3.2. E-työteemat ja niitä edustavat hankkeet E-työ tuotekehityshanke on koonnut alueelliset e-työteeman mukaiset hankkeet osaksi tuotekehityshankeverkostoa. Verkostoon on liitetty vuosina neljä varsinaista tuotekehityshanketta: Hajautettu työ Kanta-Hämeessä, JobEnter sähköisten palveluiden kehittäminen työhallinnossa, Tutkimus e-työn tilasta ja e-työhankkeiden toteutusmahdollisuuksista Etelä-Savossa sekä Joustotyö Pohjanmaalla. Lisäksi verkostoon on valittu kaksi muuta hanketta, Verkossa kokien ja ehealth -hankkeet. E-työ tuotekehityshanke on tunnistanut tuotekehityshankeverkostoon liitettyjen hankkeiden toiminnasta e-työn eri osa-alueita kuvaavia teemoja. Niihin liittyviä kokemuksia ja toimintamalleja on hyödyllistä levittää kattavasti kehittämistyöhön. Verkostoon liitetyissä hankkeissa kehitetyt mallit on jaoteltu seuraaviin kuuteen e-työteemaan: 21

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Verkostosta voimaa. Ohjausryhmän kokous. Ideahautomo! Net Effect Oy

Verkostosta voimaa. Ohjausryhmän kokous. Ideahautomo! Net Effect Oy Verkostosta voimaa Ohjausryhmän kokous Ideahautomo! Net Effect Oy 1 1 Kehittämiskumppanuuden rooli Kehittämiskumppanuus muodostuu kolmesta eri kokonaisuudesta. Tarkoituksena on tarjota hankkeelle tukea

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin TE-toimiston kuntainfo 11.6.2015, strategiapäällikkö Tuija Ohtonen TE-palveluiden keskeiset

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 Verohallinnon ennakkotietojen mukaan ensimmäisenä tuen soveltamisvuonna 2006 matalapalkkatukea käytettiin 90 miljoonaa euroa. Vuoden viimeisinä

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Työsuojelurahaston, Suomen Kuntaliiton ja kuntien rahoittama tutkimushanke Professori Petri Virtanen TaY JKK Kysely kuntien kokeilutoiminnasta

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS

Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMIEN KOKOUS 25.8.2015 31.5.2012 1.1.2013 Työelämästrategia Visio Suomen työelämä Euroopan paras

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti Projektipäällikkö Antti Honkarinta 31.10.2013 Projektin toteuttajaorganisaatio on Oulun kaupunki. Projekti sijoittuu konsernipalvelujen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla 1.9.2015-31.12.2016 2 Hankkeen toimijat Faktia Koulutus Hyria koulutus Oy Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Savonlinnan

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Iloa ohjaukseen, voimaa verkostosta -seminaari Lappeenranta 8.6.2010 Projektisuunnittelija Anna-Kaisa Tiihonen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH Koulutusasiainneuvottelukunta 5.10.2016 Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH 11.4.2013 Kainuun liitto/nimi 1 Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot