YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS RUOKAKETJUSSA (ENREFOOD) -hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS RUOKAKETJUSSA (ENREFOOD) -hanke"

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS RUOKAKETJUSSA (ENREFOOD) -hanke Hankkeen hallinnollinen loppuraportti Dnro 1709/325/2012, projektikoodi 5764 Vastuullinen johtaja Juha-Matti Katajajuuri, projektikoordinaattori Inkeri Riipi, MTT BEL Kestävä biotalous tiimi Sisältö 1 Hankkeen tavoitteet Hankeosapuolet ja yhteistyö Hankkeen vaiheet lyhyesti Tulokset ja niiden arviointi Jatkotoimet Loppuraportin tiivistelmä... 7

2 1 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on ollut luoda ympäristövastuu käsitteelle kokonaisvaltainen ja perusteltu sisällön määritys ruokaketjussa. Yrityslähtöisen ja sidosryhmänäkökulman lisäksi on perehdytty myös oikeudelliseen näkökulmaan ympäristövastuu käsitteen avaamiseksi laajasti. Päämääränä on, että tämä johtaisi kehitystä aidosti pienempien ekologisten vaikutusten suuntaan. Hankkeen tuotoksia voivat hyödyntää ruokaketjun yritykset toimintansa ympäristöasioiden kehittämisessä. Hanke jakautui kolmeen iteratiiviseen työpakettiin (näistä tarkemmin tietoa kohdassa 3): 1) Kirjallisuuskatsaus ruokaketjun ympäristövastuun sisällöstä sekä ruokaketjun ympäristöongelmista ja vaikutuksista ja niiden vähentämismahdollisuuksista: Katsauksessa tuotiin esiin, miten ympäristövastuu määritellään kirjallisuudessa ja eri tieteenaloilla, miten eri ympäristöongelmia on painotettu suhteessa toisiinsa sekä mitä ympäristövastuu tarkoittaa käytännössä ruokaketjun ja sen eri osien osalta. Ympäristövaikutusten osalta tarkasteltiin, millaisia ympäristövaikutuksia kirjallisuuden mukaan ruokaketjun eri vaiheista syntyy, ja mistä osa-alueista mitattavaa tietoa on jo olemassa ja mistä ei. Lisäksi saatiin alustava kuva ympäristövaikutusten pienentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä. 2) Analyysi ympäristölainsäädännöstä ja politiikkatoimenpiteistä ruokasektorilla: Toisessa vaiheessa keskityttiin ympäristövastuun oikeudelliseen ja yhteiskunnalliseen osa-alueeseen eli arvioitiin millaisin lainsäädännöllisin ja poliittisin keinoin tällä hetkellä pyritään vähentämään ruokaketjun ympäristökuormituksia. Lisäksi tehtiin analyysi siitä, mitä ympäristövastuun osa-alueita oikeudelliset ja yhteiskunnalliset osa-alueet kattavat hyvin, mitä huonoimmin ja mitä osa-alueita eivät ehkä ollenkaan, eli tuotetaan täydentävä näkemys siitä, mitä ruokaketjun ympäristövastuun osa-alueiksi tulisi liittää. 3) Työpajatyöskentelyn kautta tuotettu alustava näkemys ympäristövastuun sisällöstä, kokonaisuudesta ja sen eri osa-alueista: Kolmannessa vaiheessa arvioitiin ympäristövastuun sisältöä yhdessä ruokaketjun eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa (mm. elintarviketeollisuus, kauppa, tuottajat, MTK, NGOt, ympäristöasiantuntijat, kuluttajat, hallinto jne.). Päämääränä oli hahmottaa, millaisista osa-alueista ympäristövastuu koostuu. Ensimmäisen ja toisen vaiheen tuotoksia hyödynnettiin pohjatietona tässä osuudessa. Kesän ja syksyn 2013 aikana järjestettiin kaksi työpajaa, joissa lähestyttiin ympäristövastuun kokonaisuuden sisältöä ja sen eri osa-alueita sekä mahdollisuuksien mukaan niiden alustavaa painottamista. Näiden lisäksi hankkeessa päätettiin toteuttaa internet-pohjainen kysely ruokaketjun eri toimijoille, jotta kirjallisuuskatsauksen ja työpajatyöskentelyn kautta tuotetuille näkemyksille saataisiin laajempi hyväksyntä sekä toisaalta toimijat voisivat painottaa, mitkä toimenpiteet näkevät tärkeimpinä. Kyselylle saatiin ohjausryhmän hyväksyntä, samoin kuin anomus hankkeen pidentämiseksi huhtikuun loppuun. Hyväksynnät mainittu ohjausryhmän pöytäkirjoissa nro 3 ja 4. Hankkeen keskeinen päätuotos on raportti tuotoksista MTT:n julkaisusarjassa.

3 2 Hankeosapuolet ja yhteistyö Tutkimus toteutettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ja maataloustieteiden laitoksen yhteistyönä. Tutkimuksen koordinoinnista vastasi MTT. MTT:n tutkijat vastasivat koordinoinnin lisäksi työpaketti numero ykkösen kirjallisuuskatsauksesta koskien ympäristövastuuta ja sen sisältöä ruokaketjussa, kolmannessa työpaketissa olevien työpajojen järjestämisestä ja tulosten analysoinnista sekä hankkeessa olevien kyselyjen laadinnasta ja toteuttamisesta. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkijat vastasivat työpaketti numero kakkosen toteutuksesta. Lisäksi he olivat mukana työpajoissa sekä kyselyjen laatimisessa ja analysoinnissa. Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitos vastasi kirjallisuuskatsauksen tekemisestä koskien ruokaketjun ympäristöongelmia ja vaikutuksia. Aiheesta tehtiin myös opinnäytetyö. Tutkimusorganisaatioon kuuluivat seuraavat tahot ja henkilöt: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Tutkimuspäällikkö, vanhempi tutkija, Juha-Matti Katajajuuri, MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Tutkija, MMM Inkeri Riipi, MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Tutkija, DI Taija Sinkko, MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Professori Sirpa Kurppa, MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus HY Oikeustieteellinen tiedekunta Professori Ari Ekroos, Aalto-ylipisto, 1.12 alkaen Tohtorikoulutettava, OTM Inga-Liisa Paavola, HY oikeustieteellinen tiedekunta Harjoittelija, Vesa Leskinen Harjoittelija, Matias Forss HY Maataloustieteiden laitos Professori Juha Helenius, HY Maataloustieteiden laitos Opiskelija, graduntekijä Henri Nikkonen, HY Maataloustieteiden laitos Hankkeen rahoittivat Maa- ja metsätalousministeriön laatuketju, MTT sekä pienellä panoksella myös HK Ruokatalo. Hankkeen ohjausryhmä on koostunut seuraavista henkilöistä: Elina Nikkola, MMM, ohjausryhmän puheenjohtaja Seija Ahonen-Siivola, MMM Heljä Aalto, HK Ruokatalo Anna Vainikainen, ETL Ilkka Nieminen, PTY Minna Ojanperä, MTK Juha Helenius, HY Maataloustieteiden laitos

4 Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut hankkeen tiimoilta yhteensä neljä kertaa, kolme kertaa vuoden 2013 aikana ja yhden kerran vuoden 2014 aikana. Hankkeen viimeinen kokous järjestetään sähköpostikokouksena toukokuussa Hankkeen vaiheet lyhyesti Hanke on koostunut kolmesta iteratiivisesta työpaketista: 1) Ympäristövastuun sisältöä ja ympäristöongelmia ja vaikutuksia sekä vähentämismahdollisuuksia koskevasta kirjallisuuskatsauksesta, 2) ympäristölainsäädäntöä ja politiikkatoimenpiteitä koskevasta katsauksesta sekä 3) kahdesta työpajasta. Lisäksi alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen hankkeessa toteutettiin vielä laaja kysely ruokaketjun toimijoille katsauksien ja työpajoista saatujen tuotosten pohjalta, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan ja arvottamaan saatuja tuotoksia. Hankkeessa hyödynnettiin menetelminä kirjallisuusanalyysiä ja vuorovaikutteista työpajatyöskentelyä. Työ eteni hyvin eri tutkimusosapuolten kanssa ja suunnitellun aikataulun mukaisesti. Ensimmäiseen, alkutuotannon asiantuntijoille järjestettyyn työpajaan saatiin suhteellisen hyvin osallistujia paikalle, 10 henkeä, kun kutsuja lähetettiin 22:lle asiantuntijalle. Sen sijaan joulukuussa järjestettyyn laajaan sidosryhmätyöpajaan osallistuja ei saatu paikalle lainkaan toivottua määrää, huolimatta siitä, että kutsu lähetettiin yli 2 kk ennen työpajaa ja myös uusintakutsuin. Kutsu lähetettiin 134:lle ruokaketjun toimijalle (alkutuotanto, elintarviketeollisuus, kauppa, etu- ja kansalaisjärjestöt, tutkijat, viranomaistahot), joista 18 ilmoittautui seminaarin. Heistä kuitenkin 8 perui lopulta osallistumisensa, joten paikalle saapui ainoastaan 10 henkilöä. Sidosryhmäkutsun yhteydessä lähetettiin kysely, jossa tiedusteltiin siihen asti saatujen tuotosten pohjalta ympäristövaikutuksista ja keinoista ympäristövaikutusten vähentämiseksi sekä keskeisistä lainsäädännöllisistä ja hallinnollisista keinoista ruokaketjun eri vaiheissa: alkutuotannossa, elintarviketeollisuudessa ja kaupassa. Kyselyyn vastasi kuitenkin ainoastaan 15 henkilöä. Työpajan vähäisen osallistujamäärän ja kyselyn vastaajamäärän pohjalta tutkimusryhmä päätti toteuttaa vielä uuden kyselyn, jossa päätettiin keskittyä ainoastaan ympäristövastuullisiin keinoihin tekijöihin, jotka asiantuntijat ja ketjun edustajat ja muut sidosryhmät olivat nostaneet keskeisiksi ympäristövastuullisuutta tarkasteltaessa. Kyselyn kautta haluttiin myös laajempi hyväksyntä kirjallisuuskatsauksen ja työpajojen pohjalta saatuihin tuotoksiin. Kyselyn lähetettiin hieman yli 2100:lle ruokaketjun toimijalle. Kysely tavoitti hieman vajaa 2000 toimijaa, joista kyselyyn vastasi 340 henkilöä. Vastausprosentti oli kaiken kaikkiaan 17 %. Suurin osa kyselystä lähetettiin alkutuotannon edustajille, 2000:sta henkilöstä 1940:lle tuottajalle. Heistä 310 vastasi kyselyyn. Loput, 340 vastaajista oli kaupan, teollisuuden ja eri sidosryhmien edustajia. Kysely jaoteltiin niin, että alkutuottajat vastasivat vain alkutuotantoa koskeviin kysymyksiin, elintarviketeollisuuden edustajat teollisuutta koskeviin kysymyksiin ja kaupan edustajat kauppaa koskeviin kysymyksiin. Muut vastasivat kaikkia osioita koskeviin kysymyksiin.

5 Ensimmäisen kyselyn pohjalta ymmärrettiin, että jatkossa kyselyjen tulee olla lyhyitä ja selkokielisiä, jos vastauksia halutaan saada kunnolla. Ensimmäinen kysely koettiin raskaaksi ja vaikeaselkoiseksi. Varsinkin alkutuottajien kohdalla on kyselyn pituudella paljon merkitystä. Ensimmäinen kysely lähetettiin ajoissa ja siitä lähetettiin vielä muistutus, joten aikataulullisesti sen täyttäminen ei ollut ongelma. Haasteeksi koettiin nimenomaan sen sisältö. Vaikka toisen työpajan osallistujamäärä oli alhainen, kokivat osallistujat kuitenkin työpajan antoisaksi. Keskustelu oli vilkasta ja työpaja eteni suunnitellusti. Toisin sanoen, tuloksia saatiin toivotusti. Tärkeää oli hakea tuotoksille laajempi hyväksyntä. Tutkimusryhmän työskentely oli tiivistä ja yhteistyö eri tutkimuslaitosten kanssa koettiin onnistuneeksi. 4 Tulokset ja niiden arviointi Tutkimushanke on avannut ympäristövastuun sisältöä ruokaketjussa sekä käsitteellisesti että konkreettisesti. Hankkeen tuotoksena (kirjallisuusanalyysin, kahden työpajan, nettikyselyn sekä tutkimusryhmän oman työskentelyn kautta) on syntynyt lista ympäristövastuullisista toimenpiteistä alkutuotannossa, elintarviketeollisuudessa ja kaupassa. Koska vastuullisuudella ymmärretään lainsäädännön ylittävä toiminta, on hankkeessa selvitetty keskeinen ruokaketjun ympäristöasioita koskeva lainsäädäntö. Tutkimuksen tärkeimmät johtopäätökset ovat: Vastuullisuus liittyy vahvasti tekijän toimintaan. Tärkeää ympäristövastuullisuuden edistämisessä onkin kiinnittää huomiota kestävyyttä edistäviin keinoihin. - Alkutuotannon osalta syntyi 17 kohdan lista erilaisista keinoista. Kolmeksi tärkeimmäksi keinoksi alkutuottajat nimesivät webropol-kyselyssä lannoitusmäärän mitoittamisen tavoitellut satotason ja maaperän ja kasvukunnon mukaan, maan kasvukunnosta huolehtimisen sekä viljelykelpoisista olosuhteista huolehtimisen kuivatuksen avulla. - Elintarviketeollisuudessa tärkeimpiä ympäristövastuullisia toimenpiteitä tutkimuksen mukaan on sivuvirtojen hyödyntäminen, jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys, tehokkaat ja tarkoituksenmukaiset pakkaukset sekä energiatehokkuuden edistäminen - Päivittäistavarakaupoissa tärkeimmät ympäristövastuulliset toimenpiteet liittyvät energiatehokkuuden edistämiseen, hävikin vähentämiseen ja hyötykäyttöön sekä jätteen synnyn ehkäisemiseen ja kierrätykseen Lainsäädännössä tietyt sääntelyn alat, kuten ympäristönsuojelu- ja jätesääntely vaikuttavat tuotantoketjun kaikissa vaiheissa eli ne ovat ns. tuotantoketjun läpäiseviä sääntelyjä. Jotkut taas vaikuttavat vain tietyssä tuotantoprosessin vaiheessa, kuten torjunta-aine tai maataloustukisääntely. Keskeisiä ruokaketjua koskevia lakeja ovat esimerkiksi nitraattiasetus, jätelaki, energiatehokkuusdirektiivi sekä ympäristönsuojelulaki- ja asetus.

6 - Tarkasteltaessa esille nostettuja ympäristövastuullisia keinoja ja niitä velvoittavaa lainsäädäntöä maataloustuotannossa lannan levitykseen ja kasvinsuojeluun liittyvät asiat sisältyvät lainsäädäntöön, mutta osaan toimenpiteitä eri liity mitään lainsäädännöllisiä velvoitteita tai muita edistämiskeinoja. Näitä ovat esimerkiksi maan kasvukunnosta huolehtiminen pitämällä maan ph optimaalisella tasolla, ravinteiden kierrätys, hävikin vähentäminen, täsmäviljely ja turvemaita ei raivata pelloksi. Osaan keinoista liittyy taloudellisia ohjauskeinoja, jotka kannustavat tekemään ympäristövastuullisia toimenpiteitä. Näitä ovat mm. viljelykelpoisista olosuhteista huolehtiminen kuivatuksen avulla (avustus tai laina ojitukseen), laskeutusaltaiden hyödyntäminen (tuki perustamiselle ja hoidolle) ja uusiutuvan energian käyttö (investointituki). Elintarviketeollisuudessa ja kaupan alalla kaikkein keskeisimpiä ja kriittisimpiä ympäristövastuullisia toimenpiteitä eivät koske lainsäädännöstä johtuvat suorat taikka ennakko- tai jälkivalvontaan perustuvat velvoitteet, ja näin ollen ruokaketjun ympäristövaikutusten hallinta ja vähentäminen sekä ympäristövastuullisuuden edistäminen elintarviketeollisuudessa ja kaupassa on yritysten toiminnan vapaaehtoisuuden varassa. Hankkeen tuotokset ovat konkreettisia toimenpide-ehdotuksia alkutuotannolle, elintarviketeollisuudelle ja kaupalle toiminnan ympäristövastuullisuuden kehittämiseen. Näin ollen tuotokset ovat suoraan hyödynnettävissä ruokaketjun tarjontaketjulle. Jatkon osalta tarvitaan vielä tutkimuksen kytkemistä paremmin kysyntäpuoleen ja kuluttajiin. Myös tarkempi kriteerien mittarointi on tarpeen. Hankkeen päätuotoksena on syntynyt raportti `Ympäristövastuullisuus ruokaketjussa` (Riipi ym. 2014), joka julkaistaan www-julkaisuna toukokuun loppuun mennessä MTT:n raporttisarjassa. Tutkimusryhmä on kirjoittanut hankkeesta myös kaksi lehtiartikkelia, toinen Kehittyvä Elintarvike lehteen huhtikuussa 2014 ja toinen tullaan julkaisemaan Maaseudun tiede lehdessä kesäkuun alussa (alla tarkemmat tiedot). Riipi, I., Sinkko, T., Paavola, I-L., Ekroos, A., Leskinen, V., Forss, M., Nikkonen, H., Kurppa, S., Katajajuuri, J-M Ympäristövastuullisuus ruokaketjussa. MTT Raportti xxx. X s. Julkaistaan toukokuun lopussa. Riipi, I Tehokas resurssien käyttö kohentaa ruokaketjun ympäristövastuuta. Kehittyvä elintarvike 2/2014: 28. Riipi, I., Sinkko, T., Katajajuuri, J-M., Kurppa, S., Paavola, I-L. ja Ekroos, A Oikea lannoitusmäärä avain alkutuotannon ympäristövastuullisuuteen. Maaseudun tiede x/2014. Julkaistaan Hankkeesta on viestitty myös Laatuketjun ja MTT:n nettisivuilla:

7 5 Jatkotoimet Hankkeessa on syntynyt lista ympäristövastuullisista toimenpiteistä ruokaketjun eri osissa sekä lista hallinnollis-oikeudellisista vaatimuksista. Tuotokset ovat konkreettisia toimenpide-ehdotuksia toiminnan kehittämiseen ja näin ollen eri ruokaketjun toimijoiden hyödynnettävissä. Jatkossa tarvitaan tutkimusta siitä, missä määrin nyt jo hahmotettuja ympäristövastuullisuuden toimia harjoitetaan ruokaketjussa. Lisäksi ruokaketjun toimijoiden benchmarkkaus olisi tarpeen, jotta ymmärrettäisiin ja voitaisiin määritellä ympäristövastuullisten ja muiden toimijoiden välistä eroa ja asettaa tarkempia raja-arvoja vastuullisuuden arvioimiseksi. Ennen kuin ruokaketjun ympäristövastuullisuuden oikeudellisten raamien osalta pystytään kehittämään sääntelyä, tulisi olla määriteltynä sääntelylliset tavoitteet: halutaanko panostaa lainsäädännön rajat ylittäviin ympäristövastuullisuutta edistäviin vapaaehtoisjärjestelmiin vai tiukentaa kaikkia ketjun puitteissa toimivia sitovaa sääntelyä. Lisäksi tutkimuksen näkökulmista puuttuu toimenpiteet, jotka sitoisivat tarjontaketjun ruoan kysyntäketjun tavoitteisiin. Siksi määritettyjen ympäristövastuullisten toimenpiteiden kuluttajaviestinnän kommunikoinnin kehittäminen on tarpeen. 6 Loppuraportin tiivistelmä Hankkeessa on kuvattu ruokaketjun ympäristövastuullisuus käsitteen sisältöä, joka on tuotettu Ympäristövastuullisuus ruokaketjussa (ENREFOOD) hankkeessa kirjallisuusanalyysin, kahden työpajan ja nettikyselyn tuloksena. Keskeisenä osana on myös oikeudellis-hallinnollisten ympäristövaatimusten kartoittaminen ruokaketjussa, sillä tässä vastuullisella toiminnalla ymmärretään lainsäädännön ylittävä toiminta. Hankkeen tuotoksena on syntynyt lista keskeisistä ympäristövastuullisista toimenpiteistä alkutuotannossa, elintarviketeollisuudessa ja kaupassa. Alkutuotannossa kolmeksi tärkeimmäksi toimenpiteeksi tuottajat arvottivat lannoitusmäärän mitoittamisen tavoitellun satotason ja maaperän kasvukunnon mukaan, maan kasvukunnosta huolehtimisen pitämällä ph optimaalisella tasolla ja viljelykelpoisista olosuhteista huolehtimisen kuivatuksen avulla. Elintarviketeollisuuden edustajat nostivat tärkeimmiksi toimenpiteiksi sivuvirtojen hyödyntämisen, jätteen synnyn ehkäisemisen ja kierrätyksen, tehokkaat ja tarkoituksenmukaiset pakkaukset sekä energiatehokkuuden ja sen edistämisen. Kaupan sektorin edustajat arvottivat puolestaan kolmeksi tärkeimmäksi toimenpiteeksi energiatehokkuuden, hävikin vähentämisen ja hyötykäytön sekä jätteen synnyn ehkäisemisen ja kierrätyksen. Tarkasteltaessa esille nostettuja ympäristövastuullisia keinoja ja niitä velvoittavaa lainsäädäntöä maataloustuotannossa lannan levitykseen ja kasvinsuojeluun liittyvät asiat sisältyvät lainsäädäntöön, mutta osaan toimenpiteitä eri liity mitään lainsäädännöllisiä velvoitteita tai muita edistämiskeinoja. Näitä ovat esimerkiksi maan kasvukunnosta huolehtiminen pitämällä maan ph optimaalisella tasolla, ravinteiden kierrätys, hävikin vähentäminen, täsmäviljely ja turvemaita ei raivata pelloksi. Osaan keinoista liittyy

8 taloudellisia ohjauskeinoja, jotka kannustavat tekemään ympäristövastuullisia toimenpiteitä. Näitä ovat mm. viljelykelpoisista olosuhteista huolehtiminen kuivatuksen avulla (avustus tai laina ojitukseen), laskeutusaltaiden hyödyntäminen (tuki perustamiselle ja hoidolle) ja uusiutuvan energian käyttö (investointituki). Elintarviketeollisuudessa ja kaupan alalla kaikkein keskeisimpiä ja kriittisimpiä ympäristövastuullisia toimenpiteitä eivät koske lainsäädännöstä johtuvat suorat taikka ennakko- tai jälkivalvontaan perustuvat velvoitteet, ja näin ollen ruokaketjun ympäristövaikutusten hallinta ja vähentäminen sekä ympäristövastuullisuuden edistäminen elintarviketeollisuudessa ja kaupassa on yritysten toiminnan vapaaehtoisuuden varassa. Jatkossa tarvitaan tutkimusta siitä, missä määrin nyt jo hahmotettuja ympäristövastuullisuuden toimia harjoitetaan ruokaketjussa. Myös tarkempien raja-arvojen määrittäminen vastuullisuuden arvioimiseksi on tarpeen. Ennen kuin ruokaketjun ympäristövastuullisuuden oikeudellisten raamien osalta pystytään kehittämään sääntelyä, tulisi olla määriteltynä sääntelylliset tavoitteet: halutaanko panostaa lainsäädännön rajat ylittäviin ympäristövastuullisuutta edistäviin vapaaehtoisjärjestelmiin vai tiukentaa kaikkia ketjun puitteissa toimivia sitovaa sääntelyä. Tutkimuksen tuloksia analysoitaessa myös havaittiin, että näkökulmista puuttui toimenpiteet, jotka sitoisivat tarjontaketjun ruoan kysyntäketjun tavoitteisiin. Siksi määritettyjen ympäristövastuullisten toimenpiteiden kuluttajaviestinnän kommunikoinnin kehittäminen on tarpeen. Hanke toteutettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ja maataloustieteiden laitoksen yhteistyönä. Tutkimuksen koordinoinnista vastasi MTT ja vastuullisena johtajana toimi tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri ja koordinoinnista vastasi tutkija Inkeri Riipi. Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin , josta MTT:n osuus oli noin Hankkeen tuotoksena syntyi raportti MTT:n julkaisusarjassa ( sekä kaksi lehtiartikkelia ammattilehdissä (Maaseudun Tiede ja Kehittyvä elintarvike).

Vastuullisuuden jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen viljaketjussa Hankeseminaari 28.11.2013, Säätytalo

Vastuullisuuden jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen viljaketjussa Hankeseminaari 28.11.2013, Säätytalo Vastuullisuuden jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen viljaketjussa Hankeseminaari 28.11.201, Säätytalo Jaana Kotro Hankkeen koordinaattori, tutkija MTT jaana.kotro@mtt.fi p. 0295 17 91 Agroteknologiaverkosto

Lisätiedot

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 MONIMUOTOISUUS MAATALOUDEN OHJAUKSESSA 5.4.2006 Tutkimusjohtaja Ilkka P. Laurila ilkka.p.laurila@mtt.fi Mitä pelloilla

Lisätiedot

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Asiana pihvi! -seminaari 11.10.2012, Tampere Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö MTT, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Vastuullisuuden

Lisätiedot

Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät

Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät Mitä mieltä ovat kuluttajat? Hannele Pulkkinen ja Hanna Hartikainen Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Lähde:

Lisätiedot

Ympäristövastuullisuus ruokaketjussa

Ympäristövastuullisuus ruokaketjussa 140 Ympäristövastuullisuus ruokaketjussa Inkeri Riipi, Taija Sinkko, Inga-Liisa Paavola, Ari Ekroos, Vesa Leskinen, Matias Forss, Henri Nikkonen, Sirpa Kurppa, Juha-Matti Katajajuuri 140 Ympäristövastuullisuus

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Löytyykö Suomesta yhteinen suunta hiilijalanjälkien viestintään?

Löytyykö Suomesta yhteinen suunta hiilijalanjälkien viestintään? Elintarvikkeiden hiilijalanjäljet ja merkinnät -seminaari 6.6.2011 Helsinki Löytyykö Suomesta yhteinen suunta hiilijalanjälkien viestintään? Climate Communication I -hankkeen (2009-2011) päätösseminaari

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot

Lisätiedot

Hiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa. Anne Terimo Kehitysjohtaja

Hiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa. Anne Terimo Kehitysjohtaja Hiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa Anne Terimo Kehitysjohtaja 7.11.2012 Vastuullisuus HK Ruokatalossa HK Ruokatalo tuntee vastuunsa suurena valtakunnallisena

Lisätiedot

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

LA 29/2016 vp Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta / ruokahävikki

LA 29/2016 vp Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta / ruokahävikki LA 29/2016 vp Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta / ruokahävikki Juha-Matti Katajajuuri, erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke) @JuhaMatKatajaju; #ruokahävikki Ruokahävikin nykytila ja merkitys

Lisätiedot

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Esityksen pääteemat Vastuullinen ruokajärjestelmä Keinoja vastuullisiin valintoihin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 10.4.2014 2 Vastuullinen

Lisätiedot

Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari

Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari Park Hotel Käpylä 16.11.2012 Jaana Kotro, tutkija, ETM Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Sähköposti: jaana.kotro@mtt.fi,

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Ruokahävikki EU:n kasvavat vaatimukset ja ruokahävikin seuranta ja vähentäminen Suomessa

Ruokahävikki EU:n kasvavat vaatimukset ja ruokahävikin seuranta ja vähentäminen Suomessa Ruokahävikki EU:n kasvavat vaatimukset ja ruokahävikin seuranta ja vähentäminen Suomessa Hanna Hartikainen, tutkija, Luke hanna.hartikainen@luke.fi Ruokahävikkitutkimus Suomessa Ensimmäinen ruokahävikkitutkimus

Lisätiedot

Ruokahävikin seuranta ja toimet hävikin vähentämiseksi Suomessa

Ruokahävikin seuranta ja toimet hävikin vähentämiseksi Suomessa Ruokahävikin seuranta ja toimet hävikin vähentämiseksi Suomessa Hanna Hartikainen, tutkija, Luke Hanna.hartikainen@luke.fi Ruokahävikkitutkimus Suomessa Ensimmäinen ruokahävikkitutkimus 2008 (Luke) Lukessa

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat

Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat Ympäristövastuulliset ruokavalinnat Katri Joensuu Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 21.2.2019 2 Vastuullisuuden osa-alueet ruokaketjussa Ympäristö Tuoteturvallisuus

Lisätiedot

Ruoan ilmastomyötäisyyden edistäminen kuluttajaviestinnällä/hiilimerkinnöin merkkiviidakon armoilla?

Ruoan ilmastomyötäisyyden edistäminen kuluttajaviestinnällä/hiilimerkinnöin merkkiviidakon armoilla? Ruoan ilmastomyötäisyyden edistäminen kuluttajaviestinnällä/hiilimerkinnöin merkkiviidakon armoilla? Juha-Matti Katajajuuri, MTT Viivi Wanhalinna, MTT Haastattelututkimus: Kuluttajaviestintä osana ohjauskeinoja

Lisätiedot

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja

Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja Lapin 55. Metsätalouspäivät Kittilä, Levi Summit 7.-8.2.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus - näkökulmana biohajoavat jätteet ja ruokahävikin vähentäminen

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus - näkökulmana biohajoavat jätteet ja ruokahävikin vähentäminen Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus - näkökulmana biohajoavat jätteet ja ruokahävikin vähentäminen Jätealan yhteistyöryhmä 12.11.2018 Ilkka Nieminen, Päivittäistavarakauppa ry Anna Vainikainen,

Lisätiedot

Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri

Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 4.9.2007 Kariniemen broilerintuotantoketjun ympäristövaikutusten

Lisätiedot

PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa

PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa Projektin työsuunnitelma PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa Kohti konkretiaa kaupunkiverkoston voimalla 1. Lähtökohta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus

Lisätiedot

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle

Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Hanna Hällfors Satafood Kehittämisyhdistys ry Lähienergia Varsinais-Suomessa Lieto 26.11.2013 Esityksen sisältö Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle

Lisätiedot

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat

Lisätiedot

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kestävien ja innovatiivisten hankintojen hankintaosaaminen. KEINO-osaamiskeskuksen 09/2018 suorittaman kysely tulosyhteenveto

Kestävien ja innovatiivisten hankintojen hankintaosaaminen. KEINO-osaamiskeskuksen 09/2018 suorittaman kysely tulosyhteenveto Kestävien ja innovatiivisten hankintojen hankintaosaaminen KEINO-osaamiskeskuksen 09/2018 suorittaman kysely tulosyhteenveto 1 Perustiedot o Kyselyaika 2.9.-19.9.2018 o Vastaajia 270 (261 suomeksi, 9 ruotsiksi)

Lisätiedot

Luken ja yritysten yhteistyö uudet välineet yhteistyön tiivistämiseksi

Luken ja yritysten yhteistyö uudet välineet yhteistyön tiivistämiseksi Luken ja yritysten yhteistyö uudet välineet yhteistyön tiivistämiseksi Lotta Heikkilä, Senior Customer Manager Ympäristöjohtaminen voimavaraksi seminaari 5.3.2018 Hämeenlinnassa MMM, Johtokunta Yleisjohto

Lisätiedot

Julkiset hankkijat ostopäätösten äärellä Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Julkiset hankkijat ostopäätösten äärellä Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Julkiset hankkijat ostopäätösten äärellä Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Suomalaisen Työn Liitto teetti keväällä 2018 kunnanvaltuutettujen,

Lisätiedot

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,

Lisätiedot

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto

Lisätiedot

EU biotalouspaneelin työpajan tulokset ja yhteenveto. Mirva Naatula, MTT

EU biotalouspaneelin työpajan tulokset ja yhteenveto. Mirva Naatula, MTT EU biotalouspaneelin työpajan tulokset ja yhteenveto Mirva Naatula, MTT Työpaja järjestettiin 18.11.2013 Helsingin työpajaan osallistuivat: Sixten Sunabacka, TEM Outi Suomi, Tekes Maija Pohjakallio, Kemianteollisuus

Lisätiedot

Valtakunnallinen PIMA-strategia. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio MUTKU-päivät

Valtakunnallinen PIMA-strategia. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio MUTKU-päivät Valtakunnallinen PIMA-strategia ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio MUTKU-päivät 16.3.2016 Ympäristöministeriön pimapotiimi YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO/materiaalitalousyksikkö Kunnostaminen, tutkimus- ja

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia

Lisätiedot

Turvallisuudesta kilpailuetua. Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1.

Turvallisuudesta kilpailuetua. Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1. Turvallisuudesta kilpailuetua Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1.2019 Vastaajien profiili Tutkimuksen tulokset Turvallisuutemme on hyvällä

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2015/0276(COD) 17.5.2016 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Tulevaisuuden asuntotuotanto Asuinympäristön digitaalisuushanke

Tulevaisuuden asuntotuotanto Asuinympäristön digitaalisuushanke Tulevaisuuden asuntotuotanto Asuinympäristön digitaalisuushanke Heli Suuronen 7.2.2018 MAL-verkosto ALLPPT.com _ Free PowerPoint Templates, Diagrams and Charts Asuinympäristön digitaalisuus Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus globaalisti ja tulevaisuuden jatkotoimet I Hannu Ilvesniemi Luonnonvarakeskus

Materiaalitehokkuus globaalisti ja tulevaisuuden jatkotoimet I Hannu Ilvesniemi Luonnonvarakeskus Materiaalitehokkuus globaalisti ja tulevaisuuden jatkotoimet 24.8.2017 I Hannu Ilvesniemi Luonnonvarakeskus Materiaalitehokkuusohjelmaa tulee jatkaa hyvin fokusoituna vaiheen II ohjelmana Materiaalitehokkuuden

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Bioenergian kestävyyden arviointi Kestävyysindikaattorien painottaminen. Bioenergian kestävyys seminaari Kilta-sali, Helsinki Taija Sinkko

Bioenergian kestävyyden arviointi Kestävyysindikaattorien painottaminen. Bioenergian kestävyys seminaari Kilta-sali, Helsinki Taija Sinkko Bioenergian kestävyyden arviointi Kestävyysindikaattorien painottaminen Bioenergian kestävyys seminaari 3.12.2015 Kilta-sali, Helsinki Taija Sinkko Esityksen sisältö Kestävyysindikaattorien painottaminen

Lisätiedot

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 Jukka Hallikas 2 31.10.2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI Taustaa Elintarvikeklusteri pohjautuu Forssan seudulla toimineeseen

Lisätiedot

TULEVAISUUSFOORUMI

TULEVAISUUSFOORUMI TULEVAISUUSFOORUMI 12.11. Pihapaviljonki, Snellmaninkatu 5, Helsinki 10.00 Avaus Pasi Rikkonen, yksikön johtaja, MTT 10.15 Elintarviketuotannon alueellinen sijoittuminen ja politiikat Tapani Yrjölä, maatalousekonomisti,

Lisätiedot

Älä tule paha maine. - Palvelualojen uusi maineindeksi. Jaana Kurjenoja. Poimintoja selvityksestä.

Älä tule paha maine. - Palvelualojen uusi maineindeksi. Jaana Kurjenoja. Poimintoja selvityksestä. Älä tule paha maine - Palvelualojen uusi maineindeksi Poimintoja selvityksestä. Koko selvitys on Kaupan liiton jäsenten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivuilla, Tutkimukset-osiossa. Maineindeksin taustaa

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Mittatikun uudet sovellukset

Mittatikun uudet sovellukset Mittatikun uudet sovellukset Juha Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun vastuullisuuden (CSR) kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1.2012 Rovaniemi,

Lisätiedot

Paikkapohjaisten sääntöjen hyödyntäminen täsmäviljelyn suunnittelussa ja toteutuksessa

Paikkapohjaisten sääntöjen hyödyntäminen täsmäviljelyn suunnittelussa ja toteutuksessa Vakola-päivä 2013 Teknologiatutkimuksella lisäarvoa alkutuotannolle, ruokaketjulle ja ruokaverkoston toimijoille Paikkapohjaisten sääntöjen hyödyntäminen täsmäviljelyn suunnittelussa ja toteutuksessa Jere

Lisätiedot

Comprehensive development of municipal service buildings (COMBI)

Comprehensive development of municipal service buildings (COMBI) Comprehensive development of municipal service buildings (COMBI) Kohti resurssiviisasta yhdyskuntaa Hankkeiden esittely- ja keskustelutilaisuus Anssi Laukkarinen 27.10.2016 Syitä rakennusten energiatehokkuuden

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus

CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus Avoimuuden kypsyystason arviointi Kriteerit Pisteet Eri toimijoiden vastuut Toimenpiteet Kypsyystaso Indikaattorit:

Lisätiedot

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Hankkeen tausta Maaseutu on myös haastava

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksellä vauhtia kiertotalouteen JÄTEKIVA 2018

Yhdyskuntajätteen kierrätyksellä vauhtia kiertotalouteen JÄTEKIVA 2018 Yhdyskuntajätteen kierrätyksellä vauhtia kiertotalouteen JÄTEKIVA 2018 Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 8.3.2018 Perustiedot hankkeesta Rahoittaja VN Teas Toteuttajat:

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Jätelautakunnan tavoittaa tarvittaessa myös sähköpostitse:

Jätelautakunnan tavoittaa tarvittaessa myös sähköpostitse: Tiedote 1 (6) Porvoon alueellinen jätelautakunta Rihkamatori B 06100 Porvoo Kunnan järjestämään jätehuoltoon siirtyminen Porvoon alueellinen jätelautakunta toimii jätelain (646/2011) mukaisena jätehuoltoviranomaisena

Lisätiedot

Lähi- ja luomuruoan käytön edistäminen julkisissa hankinnoissa

Lähi- ja luomuruoan käytön edistäminen julkisissa hankinnoissa Lähi- ja luomuruoan käytön edistäminen julkisissa hankinnoissa Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta 27.9.2016 va. kaupunginsihteeri, OTM Tuomo Sallinen Kiuruveden kaupunki Lausunnon lähtökohdat Kiuruveden

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.12.2016 COM(2016) 793 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Tiettyjen neuvoston direktiivin 91/692/EY mukaisesti annettujen unionin ympäristöalan

Lisätiedot

Lannoitelainsäädäntö

Lannoitelainsäädäntö Lannoitelainsäädäntö Jari Määttä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, Oulu 20.11.2014 Kansallisia tavoitteita Kohti kierrätysyhteiskuntaa: Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Vastuullisuussuunnitelma 2018 Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Samalta viivalta Elintarvikkeiden ilmastovaikutuksille yhtenäinen laskentasuositus

Samalta viivalta Elintarvikkeiden ilmastovaikutuksille yhtenäinen laskentasuositus Samalta viivalta Elintarvikkeiden ilmastovaikutuksille yhtenäinen laskentasuositus Foodprint Tools hankkeen loppuseminaari 7.11.2012 MTT Juha-Matti Katajajuuri - Hannele Pulkkinen Päivän ohjelma 12.30-12.35

Lisätiedot

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Kuopio 7.10.2014 Sanna Koivumäki Ruokaosasto/ Maaseudun kehittämisyksikkö Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 9.10.2014 Ruokaosaston tehtäväalueen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Keppiä ja porkkanaa biojätteiden vähentämiseksi

Keppiä ja porkkanaa biojätteiden vähentämiseksi Keppiä ja porkkanaa biojätteiden vähentämiseksi Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan -seminaari Helsingissä 25.1.2011 Erja Heino Tutkija MTT, W-fuel-hanke erja.heino@mtt.fi Tehokkaita ohjauskeinoja

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Tuottajavastuuiltapäivä 2016 Tampere-talo 3.11.2016 Teemu Virtanen Johtava tuottajavastuuvalvoja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.10.2016 Pakkaukset

Lisätiedot

Vastuullista ruokatuotantoa. 09.12.2014 Timo Kaila Hankintapäällikkö Apetit Ruoka Oy

Vastuullista ruokatuotantoa. 09.12.2014 Timo Kaila Hankintapäällikkö Apetit Ruoka Oy Vastuullista ruokatuotantoa 09.12.2014 Timo Kaila Hankintapäällikkö Apetit Ruoka Oy APETIT OYJ 8.4.2014 1 Sopimusviljelijät Marja-Liisa Mikola-Luoto ja Mika Luoto Lähiruokaa pakkasesta 140 sopimusviljelytilaa

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä KEHRA: koulutusristeily 9.2. 2011 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut 2/18/11 1 ammattikalastaja Lisää viraston

Lisätiedot

Telaketju ekosysteemi

Telaketju ekosysteemi Telaketju-hanke Telaketju on poistotekstiilin kiertoa edistävä verkosto. Telaketjussa kehitetään keräystä, lajittelua ja jalostusta vastaamaan poistotekstiilin hyödyntäjien tarpeita. Hanke toimii yhteistyötä,

Lisätiedot