YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS RUOKAKETJUSSA (ENREFOOD) -hanke
|
|
- Marja-Leena Anni-Kristiina Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS RUOKAKETJUSSA (ENREFOOD) -hanke Hankkeen hallinnollinen loppuraportti Dnro 1709/325/2012, projektikoodi 5764 Vastuullinen johtaja Juha-Matti Katajajuuri, projektikoordinaattori Inkeri Riipi, MTT BEL Kestävä biotalous tiimi Sisältö 1 Hankkeen tavoitteet Hankeosapuolet ja yhteistyö Hankkeen vaiheet lyhyesti Tulokset ja niiden arviointi Jatkotoimet Loppuraportin tiivistelmä... 7
2 1 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on ollut luoda ympäristövastuu käsitteelle kokonaisvaltainen ja perusteltu sisällön määritys ruokaketjussa. Yrityslähtöisen ja sidosryhmänäkökulman lisäksi on perehdytty myös oikeudelliseen näkökulmaan ympäristövastuu käsitteen avaamiseksi laajasti. Päämääränä on, että tämä johtaisi kehitystä aidosti pienempien ekologisten vaikutusten suuntaan. Hankkeen tuotoksia voivat hyödyntää ruokaketjun yritykset toimintansa ympäristöasioiden kehittämisessä. Hanke jakautui kolmeen iteratiiviseen työpakettiin (näistä tarkemmin tietoa kohdassa 3): 1) Kirjallisuuskatsaus ruokaketjun ympäristövastuun sisällöstä sekä ruokaketjun ympäristöongelmista ja vaikutuksista ja niiden vähentämismahdollisuuksista: Katsauksessa tuotiin esiin, miten ympäristövastuu määritellään kirjallisuudessa ja eri tieteenaloilla, miten eri ympäristöongelmia on painotettu suhteessa toisiinsa sekä mitä ympäristövastuu tarkoittaa käytännössä ruokaketjun ja sen eri osien osalta. Ympäristövaikutusten osalta tarkasteltiin, millaisia ympäristövaikutuksia kirjallisuuden mukaan ruokaketjun eri vaiheista syntyy, ja mistä osa-alueista mitattavaa tietoa on jo olemassa ja mistä ei. Lisäksi saatiin alustava kuva ympäristövaikutusten pienentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä. 2) Analyysi ympäristölainsäädännöstä ja politiikkatoimenpiteistä ruokasektorilla: Toisessa vaiheessa keskityttiin ympäristövastuun oikeudelliseen ja yhteiskunnalliseen osa-alueeseen eli arvioitiin millaisin lainsäädännöllisin ja poliittisin keinoin tällä hetkellä pyritään vähentämään ruokaketjun ympäristökuormituksia. Lisäksi tehtiin analyysi siitä, mitä ympäristövastuun osa-alueita oikeudelliset ja yhteiskunnalliset osa-alueet kattavat hyvin, mitä huonoimmin ja mitä osa-alueita eivät ehkä ollenkaan, eli tuotetaan täydentävä näkemys siitä, mitä ruokaketjun ympäristövastuun osa-alueiksi tulisi liittää. 3) Työpajatyöskentelyn kautta tuotettu alustava näkemys ympäristövastuun sisällöstä, kokonaisuudesta ja sen eri osa-alueista: Kolmannessa vaiheessa arvioitiin ympäristövastuun sisältöä yhdessä ruokaketjun eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa (mm. elintarviketeollisuus, kauppa, tuottajat, MTK, NGOt, ympäristöasiantuntijat, kuluttajat, hallinto jne.). Päämääränä oli hahmottaa, millaisista osa-alueista ympäristövastuu koostuu. Ensimmäisen ja toisen vaiheen tuotoksia hyödynnettiin pohjatietona tässä osuudessa. Kesän ja syksyn 2013 aikana järjestettiin kaksi työpajaa, joissa lähestyttiin ympäristövastuun kokonaisuuden sisältöä ja sen eri osa-alueita sekä mahdollisuuksien mukaan niiden alustavaa painottamista. Näiden lisäksi hankkeessa päätettiin toteuttaa internet-pohjainen kysely ruokaketjun eri toimijoille, jotta kirjallisuuskatsauksen ja työpajatyöskentelyn kautta tuotetuille näkemyksille saataisiin laajempi hyväksyntä sekä toisaalta toimijat voisivat painottaa, mitkä toimenpiteet näkevät tärkeimpinä. Kyselylle saatiin ohjausryhmän hyväksyntä, samoin kuin anomus hankkeen pidentämiseksi huhtikuun loppuun. Hyväksynnät mainittu ohjausryhmän pöytäkirjoissa nro 3 ja 4. Hankkeen keskeinen päätuotos on raportti tuotoksista MTT:n julkaisusarjassa.
3 2 Hankeosapuolet ja yhteistyö Tutkimus toteutettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ja maataloustieteiden laitoksen yhteistyönä. Tutkimuksen koordinoinnista vastasi MTT. MTT:n tutkijat vastasivat koordinoinnin lisäksi työpaketti numero ykkösen kirjallisuuskatsauksesta koskien ympäristövastuuta ja sen sisältöä ruokaketjussa, kolmannessa työpaketissa olevien työpajojen järjestämisestä ja tulosten analysoinnista sekä hankkeessa olevien kyselyjen laadinnasta ja toteuttamisesta. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkijat vastasivat työpaketti numero kakkosen toteutuksesta. Lisäksi he olivat mukana työpajoissa sekä kyselyjen laatimisessa ja analysoinnissa. Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitos vastasi kirjallisuuskatsauksen tekemisestä koskien ruokaketjun ympäristöongelmia ja vaikutuksia. Aiheesta tehtiin myös opinnäytetyö. Tutkimusorganisaatioon kuuluivat seuraavat tahot ja henkilöt: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Tutkimuspäällikkö, vanhempi tutkija, Juha-Matti Katajajuuri, MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Tutkija, MMM Inkeri Riipi, MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Tutkija, DI Taija Sinkko, MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Professori Sirpa Kurppa, MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus HY Oikeustieteellinen tiedekunta Professori Ari Ekroos, Aalto-ylipisto, 1.12 alkaen Tohtorikoulutettava, OTM Inga-Liisa Paavola, HY oikeustieteellinen tiedekunta Harjoittelija, Vesa Leskinen Harjoittelija, Matias Forss HY Maataloustieteiden laitos Professori Juha Helenius, HY Maataloustieteiden laitos Opiskelija, graduntekijä Henri Nikkonen, HY Maataloustieteiden laitos Hankkeen rahoittivat Maa- ja metsätalousministeriön laatuketju, MTT sekä pienellä panoksella myös HK Ruokatalo. Hankkeen ohjausryhmä on koostunut seuraavista henkilöistä: Elina Nikkola, MMM, ohjausryhmän puheenjohtaja Seija Ahonen-Siivola, MMM Heljä Aalto, HK Ruokatalo Anna Vainikainen, ETL Ilkka Nieminen, PTY Minna Ojanperä, MTK Juha Helenius, HY Maataloustieteiden laitos
4 Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut hankkeen tiimoilta yhteensä neljä kertaa, kolme kertaa vuoden 2013 aikana ja yhden kerran vuoden 2014 aikana. Hankkeen viimeinen kokous järjestetään sähköpostikokouksena toukokuussa Hankkeen vaiheet lyhyesti Hanke on koostunut kolmesta iteratiivisesta työpaketista: 1) Ympäristövastuun sisältöä ja ympäristöongelmia ja vaikutuksia sekä vähentämismahdollisuuksia koskevasta kirjallisuuskatsauksesta, 2) ympäristölainsäädäntöä ja politiikkatoimenpiteitä koskevasta katsauksesta sekä 3) kahdesta työpajasta. Lisäksi alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen hankkeessa toteutettiin vielä laaja kysely ruokaketjun toimijoille katsauksien ja työpajoista saatujen tuotosten pohjalta, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan ja arvottamaan saatuja tuotoksia. Hankkeessa hyödynnettiin menetelminä kirjallisuusanalyysiä ja vuorovaikutteista työpajatyöskentelyä. Työ eteni hyvin eri tutkimusosapuolten kanssa ja suunnitellun aikataulun mukaisesti. Ensimmäiseen, alkutuotannon asiantuntijoille järjestettyyn työpajaan saatiin suhteellisen hyvin osallistujia paikalle, 10 henkeä, kun kutsuja lähetettiin 22:lle asiantuntijalle. Sen sijaan joulukuussa järjestettyyn laajaan sidosryhmätyöpajaan osallistuja ei saatu paikalle lainkaan toivottua määrää, huolimatta siitä, että kutsu lähetettiin yli 2 kk ennen työpajaa ja myös uusintakutsuin. Kutsu lähetettiin 134:lle ruokaketjun toimijalle (alkutuotanto, elintarviketeollisuus, kauppa, etu- ja kansalaisjärjestöt, tutkijat, viranomaistahot), joista 18 ilmoittautui seminaarin. Heistä kuitenkin 8 perui lopulta osallistumisensa, joten paikalle saapui ainoastaan 10 henkilöä. Sidosryhmäkutsun yhteydessä lähetettiin kysely, jossa tiedusteltiin siihen asti saatujen tuotosten pohjalta ympäristövaikutuksista ja keinoista ympäristövaikutusten vähentämiseksi sekä keskeisistä lainsäädännöllisistä ja hallinnollisista keinoista ruokaketjun eri vaiheissa: alkutuotannossa, elintarviketeollisuudessa ja kaupassa. Kyselyyn vastasi kuitenkin ainoastaan 15 henkilöä. Työpajan vähäisen osallistujamäärän ja kyselyn vastaajamäärän pohjalta tutkimusryhmä päätti toteuttaa vielä uuden kyselyn, jossa päätettiin keskittyä ainoastaan ympäristövastuullisiin keinoihin tekijöihin, jotka asiantuntijat ja ketjun edustajat ja muut sidosryhmät olivat nostaneet keskeisiksi ympäristövastuullisuutta tarkasteltaessa. Kyselyn kautta haluttiin myös laajempi hyväksyntä kirjallisuuskatsauksen ja työpajojen pohjalta saatuihin tuotoksiin. Kyselyn lähetettiin hieman yli 2100:lle ruokaketjun toimijalle. Kysely tavoitti hieman vajaa 2000 toimijaa, joista kyselyyn vastasi 340 henkilöä. Vastausprosentti oli kaiken kaikkiaan 17 %. Suurin osa kyselystä lähetettiin alkutuotannon edustajille, 2000:sta henkilöstä 1940:lle tuottajalle. Heistä 310 vastasi kyselyyn. Loput, 340 vastaajista oli kaupan, teollisuuden ja eri sidosryhmien edustajia. Kysely jaoteltiin niin, että alkutuottajat vastasivat vain alkutuotantoa koskeviin kysymyksiin, elintarviketeollisuuden edustajat teollisuutta koskeviin kysymyksiin ja kaupan edustajat kauppaa koskeviin kysymyksiin. Muut vastasivat kaikkia osioita koskeviin kysymyksiin.
5 Ensimmäisen kyselyn pohjalta ymmärrettiin, että jatkossa kyselyjen tulee olla lyhyitä ja selkokielisiä, jos vastauksia halutaan saada kunnolla. Ensimmäinen kysely koettiin raskaaksi ja vaikeaselkoiseksi. Varsinkin alkutuottajien kohdalla on kyselyn pituudella paljon merkitystä. Ensimmäinen kysely lähetettiin ajoissa ja siitä lähetettiin vielä muistutus, joten aikataulullisesti sen täyttäminen ei ollut ongelma. Haasteeksi koettiin nimenomaan sen sisältö. Vaikka toisen työpajan osallistujamäärä oli alhainen, kokivat osallistujat kuitenkin työpajan antoisaksi. Keskustelu oli vilkasta ja työpaja eteni suunnitellusti. Toisin sanoen, tuloksia saatiin toivotusti. Tärkeää oli hakea tuotoksille laajempi hyväksyntä. Tutkimusryhmän työskentely oli tiivistä ja yhteistyö eri tutkimuslaitosten kanssa koettiin onnistuneeksi. 4 Tulokset ja niiden arviointi Tutkimushanke on avannut ympäristövastuun sisältöä ruokaketjussa sekä käsitteellisesti että konkreettisesti. Hankkeen tuotoksena (kirjallisuusanalyysin, kahden työpajan, nettikyselyn sekä tutkimusryhmän oman työskentelyn kautta) on syntynyt lista ympäristövastuullisista toimenpiteistä alkutuotannossa, elintarviketeollisuudessa ja kaupassa. Koska vastuullisuudella ymmärretään lainsäädännön ylittävä toiminta, on hankkeessa selvitetty keskeinen ruokaketjun ympäristöasioita koskeva lainsäädäntö. Tutkimuksen tärkeimmät johtopäätökset ovat: Vastuullisuus liittyy vahvasti tekijän toimintaan. Tärkeää ympäristövastuullisuuden edistämisessä onkin kiinnittää huomiota kestävyyttä edistäviin keinoihin. - Alkutuotannon osalta syntyi 17 kohdan lista erilaisista keinoista. Kolmeksi tärkeimmäksi keinoksi alkutuottajat nimesivät webropol-kyselyssä lannoitusmäärän mitoittamisen tavoitellut satotason ja maaperän ja kasvukunnon mukaan, maan kasvukunnosta huolehtimisen sekä viljelykelpoisista olosuhteista huolehtimisen kuivatuksen avulla. - Elintarviketeollisuudessa tärkeimpiä ympäristövastuullisia toimenpiteitä tutkimuksen mukaan on sivuvirtojen hyödyntäminen, jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys, tehokkaat ja tarkoituksenmukaiset pakkaukset sekä energiatehokkuuden edistäminen - Päivittäistavarakaupoissa tärkeimmät ympäristövastuulliset toimenpiteet liittyvät energiatehokkuuden edistämiseen, hävikin vähentämiseen ja hyötykäyttöön sekä jätteen synnyn ehkäisemiseen ja kierrätykseen Lainsäädännössä tietyt sääntelyn alat, kuten ympäristönsuojelu- ja jätesääntely vaikuttavat tuotantoketjun kaikissa vaiheissa eli ne ovat ns. tuotantoketjun läpäiseviä sääntelyjä. Jotkut taas vaikuttavat vain tietyssä tuotantoprosessin vaiheessa, kuten torjunta-aine tai maataloustukisääntely. Keskeisiä ruokaketjua koskevia lakeja ovat esimerkiksi nitraattiasetus, jätelaki, energiatehokkuusdirektiivi sekä ympäristönsuojelulaki- ja asetus.
6 - Tarkasteltaessa esille nostettuja ympäristövastuullisia keinoja ja niitä velvoittavaa lainsäädäntöä maataloustuotannossa lannan levitykseen ja kasvinsuojeluun liittyvät asiat sisältyvät lainsäädäntöön, mutta osaan toimenpiteitä eri liity mitään lainsäädännöllisiä velvoitteita tai muita edistämiskeinoja. Näitä ovat esimerkiksi maan kasvukunnosta huolehtiminen pitämällä maan ph optimaalisella tasolla, ravinteiden kierrätys, hävikin vähentäminen, täsmäviljely ja turvemaita ei raivata pelloksi. Osaan keinoista liittyy taloudellisia ohjauskeinoja, jotka kannustavat tekemään ympäristövastuullisia toimenpiteitä. Näitä ovat mm. viljelykelpoisista olosuhteista huolehtiminen kuivatuksen avulla (avustus tai laina ojitukseen), laskeutusaltaiden hyödyntäminen (tuki perustamiselle ja hoidolle) ja uusiutuvan energian käyttö (investointituki). Elintarviketeollisuudessa ja kaupan alalla kaikkein keskeisimpiä ja kriittisimpiä ympäristövastuullisia toimenpiteitä eivät koske lainsäädännöstä johtuvat suorat taikka ennakko- tai jälkivalvontaan perustuvat velvoitteet, ja näin ollen ruokaketjun ympäristövaikutusten hallinta ja vähentäminen sekä ympäristövastuullisuuden edistäminen elintarviketeollisuudessa ja kaupassa on yritysten toiminnan vapaaehtoisuuden varassa. Hankkeen tuotokset ovat konkreettisia toimenpide-ehdotuksia alkutuotannolle, elintarviketeollisuudelle ja kaupalle toiminnan ympäristövastuullisuuden kehittämiseen. Näin ollen tuotokset ovat suoraan hyödynnettävissä ruokaketjun tarjontaketjulle. Jatkon osalta tarvitaan vielä tutkimuksen kytkemistä paremmin kysyntäpuoleen ja kuluttajiin. Myös tarkempi kriteerien mittarointi on tarpeen. Hankkeen päätuotoksena on syntynyt raportti `Ympäristövastuullisuus ruokaketjussa` (Riipi ym. 2014), joka julkaistaan www-julkaisuna toukokuun loppuun mennessä MTT:n raporttisarjassa. Tutkimusryhmä on kirjoittanut hankkeesta myös kaksi lehtiartikkelia, toinen Kehittyvä Elintarvike lehteen huhtikuussa 2014 ja toinen tullaan julkaisemaan Maaseudun tiede lehdessä kesäkuun alussa (alla tarkemmat tiedot). Riipi, I., Sinkko, T., Paavola, I-L., Ekroos, A., Leskinen, V., Forss, M., Nikkonen, H., Kurppa, S., Katajajuuri, J-M Ympäristövastuullisuus ruokaketjussa. MTT Raportti xxx. X s. Julkaistaan toukokuun lopussa. Riipi, I Tehokas resurssien käyttö kohentaa ruokaketjun ympäristövastuuta. Kehittyvä elintarvike 2/2014: 28. Riipi, I., Sinkko, T., Katajajuuri, J-M., Kurppa, S., Paavola, I-L. ja Ekroos, A Oikea lannoitusmäärä avain alkutuotannon ympäristövastuullisuuteen. Maaseudun tiede x/2014. Julkaistaan Hankkeesta on viestitty myös Laatuketjun ja MTT:n nettisivuilla:
7 5 Jatkotoimet Hankkeessa on syntynyt lista ympäristövastuullisista toimenpiteistä ruokaketjun eri osissa sekä lista hallinnollis-oikeudellisista vaatimuksista. Tuotokset ovat konkreettisia toimenpide-ehdotuksia toiminnan kehittämiseen ja näin ollen eri ruokaketjun toimijoiden hyödynnettävissä. Jatkossa tarvitaan tutkimusta siitä, missä määrin nyt jo hahmotettuja ympäristövastuullisuuden toimia harjoitetaan ruokaketjussa. Lisäksi ruokaketjun toimijoiden benchmarkkaus olisi tarpeen, jotta ymmärrettäisiin ja voitaisiin määritellä ympäristövastuullisten ja muiden toimijoiden välistä eroa ja asettaa tarkempia raja-arvoja vastuullisuuden arvioimiseksi. Ennen kuin ruokaketjun ympäristövastuullisuuden oikeudellisten raamien osalta pystytään kehittämään sääntelyä, tulisi olla määriteltynä sääntelylliset tavoitteet: halutaanko panostaa lainsäädännön rajat ylittäviin ympäristövastuullisuutta edistäviin vapaaehtoisjärjestelmiin vai tiukentaa kaikkia ketjun puitteissa toimivia sitovaa sääntelyä. Lisäksi tutkimuksen näkökulmista puuttuu toimenpiteet, jotka sitoisivat tarjontaketjun ruoan kysyntäketjun tavoitteisiin. Siksi määritettyjen ympäristövastuullisten toimenpiteiden kuluttajaviestinnän kommunikoinnin kehittäminen on tarpeen. 6 Loppuraportin tiivistelmä Hankkeessa on kuvattu ruokaketjun ympäristövastuullisuus käsitteen sisältöä, joka on tuotettu Ympäristövastuullisuus ruokaketjussa (ENREFOOD) hankkeessa kirjallisuusanalyysin, kahden työpajan ja nettikyselyn tuloksena. Keskeisenä osana on myös oikeudellis-hallinnollisten ympäristövaatimusten kartoittaminen ruokaketjussa, sillä tässä vastuullisella toiminnalla ymmärretään lainsäädännön ylittävä toiminta. Hankkeen tuotoksena on syntynyt lista keskeisistä ympäristövastuullisista toimenpiteistä alkutuotannossa, elintarviketeollisuudessa ja kaupassa. Alkutuotannossa kolmeksi tärkeimmäksi toimenpiteeksi tuottajat arvottivat lannoitusmäärän mitoittamisen tavoitellun satotason ja maaperän kasvukunnon mukaan, maan kasvukunnosta huolehtimisen pitämällä ph optimaalisella tasolla ja viljelykelpoisista olosuhteista huolehtimisen kuivatuksen avulla. Elintarviketeollisuuden edustajat nostivat tärkeimmiksi toimenpiteiksi sivuvirtojen hyödyntämisen, jätteen synnyn ehkäisemisen ja kierrätyksen, tehokkaat ja tarkoituksenmukaiset pakkaukset sekä energiatehokkuuden ja sen edistämisen. Kaupan sektorin edustajat arvottivat puolestaan kolmeksi tärkeimmäksi toimenpiteeksi energiatehokkuuden, hävikin vähentämisen ja hyötykäytön sekä jätteen synnyn ehkäisemisen ja kierrätyksen. Tarkasteltaessa esille nostettuja ympäristövastuullisia keinoja ja niitä velvoittavaa lainsäädäntöä maataloustuotannossa lannan levitykseen ja kasvinsuojeluun liittyvät asiat sisältyvät lainsäädäntöön, mutta osaan toimenpiteitä eri liity mitään lainsäädännöllisiä velvoitteita tai muita edistämiskeinoja. Näitä ovat esimerkiksi maan kasvukunnosta huolehtiminen pitämällä maan ph optimaalisella tasolla, ravinteiden kierrätys, hävikin vähentäminen, täsmäviljely ja turvemaita ei raivata pelloksi. Osaan keinoista liittyy
8 taloudellisia ohjauskeinoja, jotka kannustavat tekemään ympäristövastuullisia toimenpiteitä. Näitä ovat mm. viljelykelpoisista olosuhteista huolehtiminen kuivatuksen avulla (avustus tai laina ojitukseen), laskeutusaltaiden hyödyntäminen (tuki perustamiselle ja hoidolle) ja uusiutuvan energian käyttö (investointituki). Elintarviketeollisuudessa ja kaupan alalla kaikkein keskeisimpiä ja kriittisimpiä ympäristövastuullisia toimenpiteitä eivät koske lainsäädännöstä johtuvat suorat taikka ennakko- tai jälkivalvontaan perustuvat velvoitteet, ja näin ollen ruokaketjun ympäristövaikutusten hallinta ja vähentäminen sekä ympäristövastuullisuuden edistäminen elintarviketeollisuudessa ja kaupassa on yritysten toiminnan vapaaehtoisuuden varassa. Jatkossa tarvitaan tutkimusta siitä, missä määrin nyt jo hahmotettuja ympäristövastuullisuuden toimia harjoitetaan ruokaketjussa. Myös tarkempien raja-arvojen määrittäminen vastuullisuuden arvioimiseksi on tarpeen. Ennen kuin ruokaketjun ympäristövastuullisuuden oikeudellisten raamien osalta pystytään kehittämään sääntelyä, tulisi olla määriteltynä sääntelylliset tavoitteet: halutaanko panostaa lainsäädännön rajat ylittäviin ympäristövastuullisuutta edistäviin vapaaehtoisjärjestelmiin vai tiukentaa kaikkia ketjun puitteissa toimivia sitovaa sääntelyä. Tutkimuksen tuloksia analysoitaessa myös havaittiin, että näkökulmista puuttui toimenpiteet, jotka sitoisivat tarjontaketjun ruoan kysyntäketjun tavoitteisiin. Siksi määritettyjen ympäristövastuullisten toimenpiteiden kuluttajaviestinnän kommunikoinnin kehittäminen on tarpeen. Hanke toteutettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ja maataloustieteiden laitoksen yhteistyönä. Tutkimuksen koordinoinnista vastasi MTT ja vastuullisena johtajana toimi tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri ja koordinoinnista vastasi tutkija Inkeri Riipi. Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin , josta MTT:n osuus oli noin Hankkeen tuotoksena syntyi raportti MTT:n julkaisusarjassa ( sekä kaksi lehtiartikkelia ammattilehdissä (Maaseudun Tiede ja Kehittyvä elintarvike).
Vastuullisuuden jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen viljaketjussa Hankeseminaari 28.11.2013, Säätytalo
Vastuullisuuden jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen viljaketjussa Hankeseminaari 28.11.201, Säätytalo Jaana Kotro Hankkeen koordinaattori, tutkija MTT jaana.kotro@mtt.fi p. 0295 17 91 Agroteknologiaverkosto
LisätiedotMonimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa
Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 MONIMUOTOISUUS MAATALOUDEN OHJAUKSESSA 5.4.2006 Tutkimusjohtaja Ilkka P. Laurila ilkka.p.laurila@mtt.fi Mitä pelloilla
LisätiedotVastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse
Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Asiana pihvi! -seminaari 11.10.2012, Tampere Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö MTT, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Vastuullisuuden
LisätiedotHiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät
Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät Mitä mieltä ovat kuluttajat? Hannele Pulkkinen ja Hanna Hartikainen Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Lähde:
LisätiedotYmpäristövastuullisuus ruokaketjussa
140 Ympäristövastuullisuus ruokaketjussa Inkeri Riipi, Taija Sinkko, Inga-Liisa Paavola, Ari Ekroos, Vesa Leskinen, Matias Forss, Henri Nikkonen, Sirpa Kurppa, Juha-Matti Katajajuuri 140 Ympäristövastuullisuus
LisätiedotIlmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla
Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla
LisätiedotLöytyykö Suomesta yhteinen suunta hiilijalanjälkien viestintään?
Elintarvikkeiden hiilijalanjäljet ja merkinnät -seminaari 6.6.2011 Helsinki Löytyykö Suomesta yhteinen suunta hiilijalanjälkien viestintään? Climate Communication I -hankkeen (2009-2011) päätösseminaari
LisätiedotSustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
LisätiedotRuokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla
Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot
LisätiedotHiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa. Anne Terimo Kehitysjohtaja
Hiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa Anne Terimo Kehitysjohtaja 7.11.2012 Vastuullisuus HK Ruokatalossa HK Ruokatalo tuntee vastuunsa suurena valtakunnallisena
LisätiedotKeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA
KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien
LisätiedotSelvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista
Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden
LisätiedotPerusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki
Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan
LisätiedotLA 29/2016 vp Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta / ruokahävikki
LA 29/2016 vp Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta / ruokahävikki Juha-Matti Katajajuuri, erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke) @JuhaMatKatajaju; #ruokahävikki Ruokahävikin nykytila ja merkitys
LisätiedotTerhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus
Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Esityksen pääteemat Vastuullinen ruokajärjestelmä Keinoja vastuullisiin valintoihin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 10.4.2014 2 Vastuullinen
LisätiedotVastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari
Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari Park Hotel Käpylä 16.11.2012 Jaana Kotro, tutkija, ETM Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Sähköposti: jaana.kotro@mtt.fi,
LisätiedotSuomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua
Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,
LisätiedotRuokahävikki EU:n kasvavat vaatimukset ja ruokahävikin seuranta ja vähentäminen Suomessa
Ruokahävikki EU:n kasvavat vaatimukset ja ruokahävikin seuranta ja vähentäminen Suomessa Hanna Hartikainen, tutkija, Luke hanna.hartikainen@luke.fi Ruokahävikkitutkimus Suomessa Ensimmäinen ruokahävikkitutkimus
LisätiedotRuokahävikin seuranta ja toimet hävikin vähentämiseksi Suomessa
Ruokahävikin seuranta ja toimet hävikin vähentämiseksi Suomessa Hanna Hartikainen, tutkija, Luke Hanna.hartikainen@luke.fi Ruokahävikkitutkimus Suomessa Ensimmäinen ruokahävikkitutkimus 2008 (Luke) Lukessa
LisätiedotValtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?
Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen
LisätiedotTulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat
Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat Ympäristövastuulliset ruokavalinnat Katri Joensuu Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 21.2.2019 2 Vastuullisuuden osa-alueet ruokaketjussa Ympäristö Tuoteturvallisuus
LisätiedotRuoan ilmastomyötäisyyden edistäminen kuluttajaviestinnällä/hiilimerkinnöin merkkiviidakon armoilla?
Ruoan ilmastomyötäisyyden edistäminen kuluttajaviestinnällä/hiilimerkinnöin merkkiviidakon armoilla? Juha-Matti Katajajuuri, MTT Viivi Wanhalinna, MTT Haastattelututkimus: Kuluttajaviestintä osana ohjauskeinoja
LisätiedotSatakunta Koordinaattori Sari Uoti
Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen
LisätiedotLuonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja
Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja Lapin 55. Metsätalouspäivät Kittilä, Levi Summit 7.-8.2.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen
LisätiedotElintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus - näkökulmana biohajoavat jätteet ja ruokahävikin vähentäminen
Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus - näkökulmana biohajoavat jätteet ja ruokahävikin vähentäminen Jätealan yhteistyöryhmä 12.11.2018 Ilkka Nieminen, Päivittäistavarakauppa ry Anna Vainikainen,
LisätiedotVanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri
Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 4.9.2007 Kariniemen broilerintuotantoketjun ympäristövaikutusten
LisätiedotPYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa
Projektin työsuunnitelma PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa Kohti konkretiaa kaupunkiverkoston voimalla 1. Lähtökohta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus
LisätiedotVastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista
Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja
LisätiedotPakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013
Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä
LisätiedotPohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely
Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,
LisätiedotIlmastolounas-esittely 9.10.2013
Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika
LisätiedotTutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju
Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta
LisätiedotMiten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?
Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,
LisätiedotLähiruoan aluetaloudellinen merkitys
Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten
LisätiedotSika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen
Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista
LisätiedotJanette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu
Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään
LisätiedotBiotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle
Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Hanna Hällfors Satafood Kehittämisyhdistys ry Lähienergia Varsinais-Suomessa Lieto 26.11.2013 Esityksen sisältö Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle
LisätiedotSUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK
SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat
LisätiedotSATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
LisätiedotLuomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotKestävien ja innovatiivisten hankintojen hankintaosaaminen. KEINO-osaamiskeskuksen 09/2018 suorittaman kysely tulosyhteenveto
Kestävien ja innovatiivisten hankintojen hankintaosaaminen KEINO-osaamiskeskuksen 09/2018 suorittaman kysely tulosyhteenveto 1 Perustiedot o Kyselyaika 2.9.-19.9.2018 o Vastaajia 270 (261 suomeksi, 9 ruotsiksi)
LisätiedotLuken ja yritysten yhteistyö uudet välineet yhteistyön tiivistämiseksi
Luken ja yritysten yhteistyö uudet välineet yhteistyön tiivistämiseksi Lotta Heikkilä, Senior Customer Manager Ympäristöjohtaminen voimavaraksi seminaari 5.3.2018 Hämeenlinnassa MMM, Johtokunta Yleisjohto
LisätiedotJulkiset hankkijat ostopäätösten äärellä Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä
Julkiset hankkijat ostopäätösten äärellä Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Suomalaisen Työn Liitto teetti keväällä 2018 kunnanvaltuutettujen,
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015
Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotEU biotalouspaneelin työpajan tulokset ja yhteenveto. Mirva Naatula, MTT
EU biotalouspaneelin työpajan tulokset ja yhteenveto Mirva Naatula, MTT Työpaja järjestettiin 18.11.2013 Helsingin työpajaan osallistuivat: Sixten Sunabacka, TEM Outi Suomi, Tekes Maija Pohjakallio, Kemianteollisuus
LisätiedotValtakunnallinen PIMA-strategia. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio MUTKU-päivät
Valtakunnallinen PIMA-strategia ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio MUTKU-päivät 16.3.2016 Ympäristöministeriön pimapotiimi YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO/materiaalitalousyksikkö Kunnostaminen, tutkimus- ja
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund
Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia
LisätiedotTurvallisuudesta kilpailuetua. Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1.
Turvallisuudesta kilpailuetua Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1.2019 Vastaajien profiili Tutkimuksen tulokset Turvallisuutemme on hyvällä
LisätiedotTeollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta
Euroopan parlamentti 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2015/0276(COD) 17.5.2016 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen
LisätiedotBiotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju
Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100
LisätiedotTulevaisuuden asuntotuotanto Asuinympäristön digitaalisuushanke
Tulevaisuuden asuntotuotanto Asuinympäristön digitaalisuushanke Heli Suuronen 7.2.2018 MAL-verkosto ALLPPT.com _ Free PowerPoint Templates, Diagrams and Charts Asuinympäristön digitaalisuus Hankkeen tavoitteena
LisätiedotMateriaalitehokkuus globaalisti ja tulevaisuuden jatkotoimet I Hannu Ilvesniemi Luonnonvarakeskus
Materiaalitehokkuus globaalisti ja tulevaisuuden jatkotoimet 24.8.2017 I Hannu Ilvesniemi Luonnonvarakeskus Materiaalitehokkuusohjelmaa tulee jatkaa hyvin fokusoituna vaiheen II ohjelmana Materiaalitehokkuuden
LisätiedotValtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.
MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä
LisätiedotEkotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista
Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources
LisätiedotKiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka
Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys
LisätiedotBioenergian kestävyyden arviointi Kestävyysindikaattorien painottaminen. Bioenergian kestävyys seminaari Kilta-sali, Helsinki Taija Sinkko
Bioenergian kestävyyden arviointi Kestävyysindikaattorien painottaminen Bioenergian kestävyys seminaari 3.12.2015 Kilta-sali, Helsinki Taija Sinkko Esityksen sisältö Kestävyysindikaattorien painottaminen
LisätiedotLIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007
LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 Jukka Hallikas 2 31.10.2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI Taustaa Elintarvikeklusteri pohjautuu Forssan seudulla toimineeseen
LisätiedotTULEVAISUUSFOORUMI
TULEVAISUUSFOORUMI 12.11. Pihapaviljonki, Snellmaninkatu 5, Helsinki 10.00 Avaus Pasi Rikkonen, yksikön johtaja, MTT 10.15 Elintarviketuotannon alueellinen sijoittuminen ja politiikat Tapani Yrjölä, maatalousekonomisti,
LisätiedotÄlä tule paha maine. - Palvelualojen uusi maineindeksi. Jaana Kurjenoja. Poimintoja selvityksestä.
Älä tule paha maine - Palvelualojen uusi maineindeksi Poimintoja selvityksestä. Koko selvitys on Kaupan liiton jäsenten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivuilla, Tutkimukset-osiossa. Maineindeksin taustaa
LisätiedotVastuullinen liikenne. Yhteinen asia.
Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen
LisätiedotKansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten
LisätiedotMittatikun uudet sovellukset
Mittatikun uudet sovellukset Juha Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun vastuullisuuden (CSR) kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa
LisätiedotElintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ
Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1.2012 Rovaniemi,
LisätiedotPaikkapohjaisten sääntöjen hyödyntäminen täsmäviljelyn suunnittelussa ja toteutuksessa
Vakola-päivä 2013 Teknologiatutkimuksella lisäarvoa alkutuotannolle, ruokaketjulle ja ruokaverkoston toimijoille Paikkapohjaisten sääntöjen hyödyntäminen täsmäviljelyn suunnittelussa ja toteutuksessa Jere
LisätiedotComprehensive development of municipal service buildings (COMBI)
Comprehensive development of municipal service buildings (COMBI) Kohti resurssiviisasta yhdyskuntaa Hankkeiden esittely- ja keskustelutilaisuus Anssi Laukkarinen 27.10.2016 Syitä rakennusten energiatehokkuuden
LisätiedotLuonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy
Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotCSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus
CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus Avoimuuden kypsyystason arviointi Kriteerit Pisteet Eri toimijoiden vastuut Toimenpiteet Kypsyystaso Indikaattorit:
LisätiedotInnovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous
Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Hankkeen tausta Maaseutu on myös haastava
LisätiedotHuippuyksikköseminaari 12.11.2013
Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija
LisätiedotFrom waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu
From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:
LisätiedotYhdyskuntajätteen kierrätyksellä vauhtia kiertotalouteen JÄTEKIVA 2018
Yhdyskuntajätteen kierrätyksellä vauhtia kiertotalouteen JÄTEKIVA 2018 Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 8.3.2018 Perustiedot hankkeesta Rahoittaja VN Teas Toteuttajat:
LisätiedotSanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)
Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina
LisätiedotJätelautakunnan tavoittaa tarvittaessa myös sähköpostitse:
Tiedote 1 (6) Porvoon alueellinen jätelautakunta Rihkamatori B 06100 Porvoo Kunnan järjestämään jätehuoltoon siirtyminen Porvoon alueellinen jätelautakunta toimii jätelain (646/2011) mukaisena jätehuoltoviranomaisena
LisätiedotLähi- ja luomuruoan käytön edistäminen julkisissa hankinnoissa
Lähi- ja luomuruoan käytön edistäminen julkisissa hankinnoissa Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta 27.9.2016 va. kaupunginsihteeri, OTM Tuomo Sallinen Kiuruveden kaupunki Lausunnon lähtökohdat Kiuruveden
LisätiedotKestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso
Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotMeripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia
Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin
LisätiedotTekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö
Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.12.2016 COM(2016) 793 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Tiettyjen neuvoston direktiivin 91/692/EY mukaisesti annettujen unionin ympäristöalan
LisätiedotLannoitelainsäädäntö
Lannoitelainsäädäntö Jari Määttä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, Oulu 20.11.2014 Kansallisia tavoitteita Kohti kierrätysyhteiskuntaa: Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen
LisätiedotKysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön
Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien
LisätiedotETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo
ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotSamalta viivalta Elintarvikkeiden ilmastovaikutuksille yhtenäinen laskentasuositus
Samalta viivalta Elintarvikkeiden ilmastovaikutuksille yhtenäinen laskentasuositus Foodprint Tools hankkeen loppuseminaari 7.11.2012 MTT Juha-Matti Katajajuuri - Hannele Pulkkinen Päivän ohjelma 12.30-12.35
LisätiedotUusi maaseutuohjelma ja investoinnit
Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Kuopio 7.10.2014 Sanna Koivumäki Ruokaosasto/ Maaseudun kehittämisyksikkö Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 9.10.2014 Ruokaosaston tehtäväalueen yhteiskunnallisen
LisätiedotKeppiä ja porkkanaa biojätteiden vähentämiseksi
Keppiä ja porkkanaa biojätteiden vähentämiseksi Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan -seminaari Helsingissä 25.1.2011 Erja Heino Tutkija MTT, W-fuel-hanke erja.heino@mtt.fi Tehokkaita ohjauskeinoja
LisätiedotMikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen
Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden
LisätiedotJätehuollon tuottajavastuuvalvonta
Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Tuottajavastuuiltapäivä 2016 Tampere-talo 3.11.2016 Teemu Virtanen Johtava tuottajavastuuvalvoja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.10.2016 Pakkaukset
LisätiedotVastuullista ruokatuotantoa. 09.12.2014 Timo Kaila Hankintapäällikkö Apetit Ruoka Oy
Vastuullista ruokatuotantoa 09.12.2014 Timo Kaila Hankintapäällikkö Apetit Ruoka Oy APETIT OYJ 8.4.2014 1 Sopimusviljelijät Marja-Liisa Mikola-Luoto ja Mika Luoto Lähiruokaa pakkasesta 140 sopimusviljelytilaa
LisätiedotPakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge
Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»
LisätiedotMitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen
Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys
LisätiedotKestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä
Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä KEHRA: koulutusristeily 9.2. 2011 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut 2/18/11 1 ammattikalastaja Lisää viraston
LisätiedotTelaketju ekosysteemi
Telaketju-hanke Telaketju on poistotekstiilin kiertoa edistävä verkosto. Telaketjussa kehitetään keräystä, lajittelua ja jalostusta vastaamaan poistotekstiilin hyödyntäjien tarpeita. Hanke toimii yhteistyötä,
Lisätiedot