Ähtävänjoen rantayleiskaavan muutos, rakennusoikeuden siirtäminen (Snellmans 7:249 ja Snellman 7:245) Kaavaselostus Kaavatunnus: Y2

Transkriptio

1 Ähtävänjoen rantayleiskaavan muutos, rakennusoikeuden siirtäminen (Snellmans 7:249 ja Snellman 7:245) Kaavaselostus Kaavatunnus: Y2

2 2 Sisällysluettelo: 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI KAAVAN NIMI JA TARKOITUS YHTEENVETO KAAVOITUSPROSESSIN VAIHEET RANTAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN RANTAYLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET LÄHTÖKOHDAT ALUEEN KUVAUS SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VOIMASSA OLEVA RANTAYLEISKAAVA ASEMAKAAVA KAAVOITUKSEN VAIHEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMISEN TARVE RANTAYLEISKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET SUUNNITTELUN AIKANA SYNTYNEET TAVOITTEET ALOITUS-, VALMISTELU- JA LUONNOSVAIHE EHDOTUSVAIHE RANTAYLEISKAAVAN HYVÄKSYMINEN OSALLISUUS JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö RANTAYLEISKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS RANTAYLEISKAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET RANTAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN...12

3 3 LIITTEET: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 2. Palaute kaavoituksen eri vaiheissa ASEMAKAAVAN POHJAKSI TEHDYT SELVITYKSET: Naturinventering över Esse åstränder, Susanna Hellén (2002) Inventering av gamla byggnader i Kållby, Yvonne Liljedahl-Lund (2007)

4 4 Kuvaus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 25 :n mukaan yleiskaavan selostuksessa esitetään selvitys alueen oloista, suunnittelun lähtökohdat, yhteenveto selvityksistä, vaikutusten arviointi, selvitys kaavan suhteesta kaavan toteuttamista ohjaavaan tai havainnollistavaan muuhun kaavoitukseen, suunnittelun vaiheet, valitun kaavaratkaisun keskeinen sisältö sekä kaavan toteutuksen ajoitus ja seuranta. Mikäli asemakaava koskee aluetta, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on selostuksessa lisäksi esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan. 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Osayleiskaavan tunnus: Kaava-alue: Rantayleiskaavan nimi: Yhteystiedot: Y2 Ähtävän rantayleiskaava Rantayleiskaavan muutos, rakennusoikeuden siirtäminen (Snellman 7:249 ja 7:245) Snellman Anna-Karin Pensar, kaavoittaja Pedersören kunta Puh Yleiskaavan hyväksyminen: Khall _._.20 Kvalt_._.20

5 5 1.2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pedersören kunnan Kolpin kylässä ja koostuu kahdesta pienestä vierekkäisestä alueesta (Snellman 7:245 ja Snellmans 7:249). Alueet sijaitsevat Kolpissa keskeisellä paikalla, Kolpin keskustasta katsottuna joen toisella puolella. Lähikauppa on n. 2 km:n etäisyydellä suunnitellusta rakennuspaikasta. Kuva 1. Suunnittelualueen ohjeellinen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Rantayleiskaavan muutoksessa rakennusoikeus siirretään n. 100 metriä länteen päin rantaa pitkin, niin että tulevaisuudessa viljelysmaa ei ole asuntotonttien pirstoma.

6 6 Kuva 2: Suunnittelualueiden ohjeelliset rajaukset merkitty punaisella katkoviivalla. 2. Yhteenveto 2.1 Kaavoitusprosessin vaiheet Kunnanhallitus päätti käynnistää Ähtävänjoen rantayleiskaavan muutoksen Kaavoitusjaosto päätti asettaa OAS:n ja kaavaluonnoksen nähtäville ajalla Asianomaisilta viranomaisilta pyydettiin lausuntoja ja naapurille annettiin tilaisuus lausua mielipiteensä Kaavoitusjaosto päätti asettaa kaavaehdotuksen nähtäville ja pyytää lausuntoja asianomaisilta viranomaisilta. Naapureille tiedotettiin asiasta. Ehdotus oli nähtävillä _._.2016 Kaavoitusjaosto ehdottaa kunnanhallitukselle rantayleiskaavan muutoksen hyväksymistä. _._.2016._.2016 Kunnanhallitus hyväksyi rantayleiskaavan. Kunnanvaltuusto hyväksyi rantayleiskaavan.

7 2.3 Rantayleiskaavan toteuttaminen Kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt rantayleiskaavan, sen toteuttaminen on maanomistajien vastuulla. 2.4 Rantayleiskaavan oikeusvaikutukset Ähtävänjoen rantayleiskaava on oikeusvaikutteinen MRL 44 :n mukaan. Yleiskaavan tulee toimia ohjenuorana asemakaavaa laadittaessa ja muutettaessa ja alueidenkäytön säätämiseksi tähtäävissä toimenpiteissä. Kun viranomaiset suunnittelevat alueidenkäyttöä koskevia toimenpiteitä tai päättävät toimenpiteistä, heidän on varmistettava, että toimenpiteet eivät vaikeuta yleiskaavan toteuttamista Lähtökohdat 3.1 Alueen kuvaus Nykyisessä rantayleiskaavassa rakennuspaikka sijaitsee pellolla ja se on periaatteessa identtinen suunnitellun uuden rakennuspaikan kanssa, paitsi että uusi paikka on lähempänä alueen länsiosassa asuvia naapureita ja kauempana rautatiestä (Seinäjoki-Oulu). Suunnitellun uuden rakennuspaikan länsipuolella on tällä hetkellä suhteellisen taajaan rakennettu alue ja kaksi rakentamatonta rakennuspaikkaa. Ympärillä oleva peltomaa on rantayleiskaavassa osoitettu asemakaavoitettavaksi alueeksi (AP). Suunniteltu rakennuspaikka on mahdollista liittää vesi- ja viemäriverkostoihin. Rakennuspaikan eteläpuolitse kulkee pienehkö sähköjohto. Kuva 3: Suunnitellun rakennuspaikan ohjeellinen sijainti lounaasta katsottuna.

8 8 Kuva 4: Rakennusoikeuksien uusi sijoitus on merkitty sinisellä ja voimassa olevan rantayleiskaavan mukainen rakennuspaikka punaisella. 4. Suunnittelutilanne 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Tavoitteita on tarkistettu joiltakin osin. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon maakuntasuunnittelussa, kunnan kaavoitustoiminnassa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Kunnissa yleiskaava on tärkein väline tavoitteiden konkretisoimiseen. Asiasisällön perusteella valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö sekä virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Selonteko siitä, miten osayleiskaava suhtautuu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin:

9 9 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Rakennuspaikan siirtäminen on omiaan tiivistämään yhdyskuntarakennetta. Pitkällä aikavälillä muutoksella ei ole merkitystä yhdyskuntarakenteelle. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Rantayleiskaava-alueella on tehty kulttuurihistoriallisen ympäristön ja luonnonympäristön inventoinnit, eikä alueelta ole löydetty erityisiä luonnonarvoja tai kulttuuriarvoja. Avoin peltomaisema otetaan kaavamuutoksessa paremmin huomioon kuin voimassa olevassa rantayleiskaavassa. Toimivat yhteydet ja energiahuolto Osayleiskaavassa uudet rakennusoikeudet on sijoitettu niin, että olemassa olevaa tieverkkoa voidaan hyödyntää. 4.2 Pohjanmaan maakuntakaava 2030 Kuva 5: Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta 2030 (rantayleiskaava-alueen ohjeellinen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä). Rantayleiskaavamuutos sijaitsee Ähtävän- ja Purmonjokilaaksojen kehittämisalueella (mk-4), jossa painotetaan luonnon ja ympäristön kestävää käyttöä, maiseman hoitoa ja vedenlaadun parantamista. Alue sijaitsee myös Pietarsaaren seudun matkailun vetovoima-alueella (mv-9), jossa joet, järvet, metsät, vaellus- ja pyöräreitit, virkistyskalastus ovat perusteena. Kolpin keskusta, joka sijaitsee kaava-alueelta joen vastakkaisella puolella, on maakuntakaavassa osoitettu keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca). Ähtävänjoki on tärkeä melontareitti, sisältyy Natura 2000-alueeseen ja on vedenhankinnan kannalta arvokas pintavesialue (av). Suunniteltu rakennuspaikka on mahdollista liittää kunnalliseen vesi- ja

10 10 viemäriverkostoon. Kaavamääräysten mukaan Ähtävänjoen rannalla olisi vältettävä maanalaisten öljysäiliöiden asentamista. Vaihemaakuntakaavassa 1 (kauppa) tai 2 (uusiutuva energia) rantayleiskaava-alueelle ei ole osoitettu varauksia tai kehittämisperiaatteita. 4.3 Voimassa oleva rantayleiskaava Voimassa olevassa rantayleiskaavassa kyseessä olevia rakennusoikeuksia ympäröivä alue on osoitettu asemakaavoitettavaksi asuntoalueeksi (AP). Asuntotontit, joilla on rakennuspaikka, on osoitettu erillispientalojen alueeksi (AO-1). Kuva 6: Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta Rakennuspaikan nykyinen sijainti on merkitty punaisella ja suunniteltu uusi sijainti sinisellä. 4.4 Asemakaava Aluetta ei ole asemakaavoitettu. Rantayleiskaavassa osoitettu AP-alue on asemakaavoitettava ennen kuin se voidaan toteuttaa. 5. Kaavoituksen vaiheet 5.1 Rantayleiskaavan muuttamisen tarve Aloite rakennusoikeuksien siirtämisestä on tullut maanomistajalta. 5.2 Rantayleiskaavamuutoksen tavoitteet Tavoitteena on siirtää rakennusoikeus sopivammalle paikalle. 5.3 Suunnittelun aikana syntyneet tavoitteet Suunnittelun aikana ei ole tullut esille uusia tavoitteita.

11 5.4 Aloitus-, valmistelu- ja luonnosvaihe Aloitusvaiheessa kerättiin tarvittavat tiedot rantayleiskaavasta. Arvioitiin tiedon riittävyyttä ja materiaalin pohjalta tehtiin rantayleiskaavan muutosluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka asetettiin nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa suunnitellaan vuorovaikutusta osallisten kanssa, kaavan käsittelyn aikataulua ja kaavan vaikutusten arviointia. 5.5 Ehdotusvaihe Luonnosvaiheessa tulleen palautteen pohjalta laadittiin kaavaehdotus, joka asetettiin nähtäville. 5.6 Rantayleiskaavan hyväksyminen Kunnanhallitus hyväksyi rantayleiskaavan ja kunnanvaltuusto Osallisuus ja yhteistyö Tiedotus kaavoitustyöstä ja sen lähtökohdista sekä kaavoituksen tavoitteista on järjestettävä siten, että kaikilla, joita asia koskee, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun. Osallisilla täytyy myös olla mahdollisuus arvioida kaavoituksen seurauksia ja kirjallisesti tai suullisesti lausua mielipiteensä kaavoituksesta Osalliset Ähtävänjoen rantojen yleiskaavan muutoksessa voidaan katsoa seuraavien osapuolten olevan osallisia: Maanomistajat, asukkaat ja yritykset Kaavamuutoksen kohteena olevan kiinteistön rajanaapurit. Oy Herrfors Ab Hallintoyksiköt 11 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Ympäristövalvonta Rakennusvalvonta Tekninen lautakunta Terveysvalvonta Pohjanmaan pelastuslaitos Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan liitto Vireille tulo Rantayleiskaavoituksen aloittamisesta kuulutettiin paikallislehdissä Österbottens Tidning ja Pietarsaaren Sanomat. Samassa yhteydessä kuulutettiin myös kaavaluonnoksen ja OAS:n nähtävillä olosta.

12 Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavoituksen aloitusvaiheessa laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS ja kaavaluonnos olivat nähtävillä Nähtävillä olon aikana osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä kaavasta. Naapurikiinteistöjen omistajille tiedotettiin luonnoksesta kirjeitse ja yleisölle tiedotettiin paikallislehdissä. Luonnoksen nähtävillä olon aikana ei tullut sellaista palautetta, joka olisi antanut aihetta tehdä muutoksia ehdotuksessa. Ehdotus asetettiin nähtäville Viranomaisyhteistyö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Pohjanmaan liitto ovat saaneet kaavamuutoksesta tiedon. Koska rakennusoikeuksien siirtäminen on pieni muutos, ei katsottu tarpeelliseksi pitää viranomaiskokouksia. 6. Rantayleiskaavamuutoksen selostus Rantayleiskaavan muutoksessa rakennusoikeus siirretään 100 metriä länteen päin. Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee lähempänä olevaa asutusta ja kauempana rautatiestä kuin nykyinen rakennuspaikka. 7. Rantayleiskaavamuutoksen vaikutukset Nykyinen ja suunniteltu rakennuspaikka ovat periaatteessa identtiset. Lyhyellä aikavälillä suunniteltu rakennuspaikka tiivistää yhdyskuntarakennetta enemmän kuin nykyinen, mutta pitkällä aikavälillä (mikäli asemakaava-alue toteutuu) ei ole eroja. Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee kauempana rautatiestä (Seinäjoki-Oulu), mikä on viihtyvyyden kannalta myönteistä. 8. Rantayleiskaavan toteuttaminen Tavoitteena on, että kaava hyväksytään kunnanvaltuustossa keväällä Tämän jälkeen kaavan toteutuminen on maanomistajien vastuulla. Pedersöre Anna-Karin Pensar, kaavoitusinsinööri