Kiinteistöala Suomen kansantaloudessa Fastighets- och byggnadsbranschen i Finland
|
|
- Aila Melasniemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kiinteistöala Suomen kansantaloudessa Fastighets- och byggnadsbranschen i Finland Muistio kiinteistöalan yritystoiminnasta, markkinoista ja kehityslinjoista Rapport om fastighetsbranschens företagsverksamhet, marknader och utvecklingslinjer Helsinki Helsingfors Pekka Lith Lith Consulting Group Tiedustelut (tilläggsuppgifterna): Pekka Lith, puh. (tel) , pekka.lith@kolumbus.fi
2 2 Yhteenveto Kiinteistö- ja rakentamisalan kansantaloudellinen asema Noin 74 prosenttia Suomen kansallisvarallisuudesta (784 mrd. euroa) perustuu rakennettuun ympäristöön, kuten talorakennuksiin ja maa- ja vesirakennelmiin. Rakennetun ympäristön taustalla on kiinteistö- ja rakentamisala, jonka tärkeitä tukitoimintoja ovat rakennustarvikkeiden tuotanto ja kauppa, kuljetukset, koulutus ja tutkimus, rahoitus ja vakuutus sekä viranomaistoiminnot. Kiinteistö- ja rakentamisalan välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat arviolta henkilöä, mikä muodostaa yli viidenneksen kansantalouden kokonaistyöllisyydestä. Kuvio 1 Kiinteistö- ja rakentamisala alatoimialoittain (Lähde: VTT). Kiinteistöala: Kiinteistöomistus Kiinteistöjen ylläpito ja kunnostus Kiinteistö- ja asuntokauppa sekä vuokraus Muut palvelut Rauta- ja LVISkauppa Puutavaran kauppa Kuljetus Koulutus ja tutkimus Viranomaiset Rahoitus ja vakuutus Rakentamisala: Suunnittelu Rakennuttaminen Rakennustoiminta Rakennustuoteteollisuus Talotekniikka Kalusto- ja muut palvelut Merkittävä osa rakennetusta ympäristöstä koostuu talorakennuksista. Vuonna 2014 Suomessa oli 1,498 miljoonaa talorakennusta, joiden kerrosala nousi 461 miljoonaan neliömetriin. Siten jokaista suomalaista kohden laskettuna rakennettua kerrosalaa on 84 neliömetriä. Jos pääasiassa yksityisten henkilöiden (kotitalouksien) omistamia pienasuintaloja 1 ei oteta huomioon, oli asuinkerrostalojen ja muiden talorakennusten kerrosala 267 miljoonaa neliömetriä. Pienasuintaloja ovat muun muassa omakotitalot, rivija paritalot sekä vapaa-ajan rakennukset. Rakennuskanta on melko nuorta, sillä lähes 50 prosenttia siitä on rakennettu vuoden 1980 jälkeen ja miltei kolmannes vuoden 1990 jälkeen. Omistajatyypeittäin katsottuna 45 prosenttia rakennustemme kerrosalasta on asunto-osake- ja kiinteistöyhtiöiden hallussa, jos omakotitaloja ja rivi- ja paritaloja ei oteta huomioon. Yksityiset yritykset ja rahoituslaitokset omistavat kerrosalasta lähes neljänneksen. Julkisyhteisöjen ja niiden omistamien liikelaitosten ja yritysten hallinnassa on vajaa viidennes kerrosalasta, josta pääosa kuntien ja kuntayhtymien hallinnassa. 1 Pienasuintalot eivät ole tämän selvityksen painopistealuetta, koska niissä kiinteistöjen ylläpitopalvelut hoidetaan pääasiassa omatoimisesti.
3 3 Kuvio 2 Talorakennusten kerrosalan kehitys Suomessa , miljoonaa nelimetriä (Lähde: Rakennuskantatilasto, Tilastokeskus). Ajankohtainen suhdannetilanne Rakentaminen väheni 3,6 prosenttia vuonna 2014, mikä johtuu uudisrakentamisen laskusta. Ilman korjausrakentamisen tasaista 2-3 prosentin kasvua rakentaminen olisi supistunut paljon enemmän. Ennakkotietojen mukaan kasvua ei ole odotettavissa myöskään vuonna Asuntotuotanto on pienentynyt, vaikka markkinoilla on piilevää vapaarahoitteisten asuntojen kysyntää ja matala korkotaso. Eniten taloudellinen taantuma on heikentänyt kuitenkin liike- ja toimistotilojen sekä tuotannollisten teollisuusrakennusten uudisrakentamista. Taustalla on Suomen yleinen heikkoa taloustilanne. Bruttokansatuote bkt on supistunut kolmatta vuotta peräkkäin ja määrällisesti bkt ei ole saavuttanut edes vuoden 2006 tasoa. Suomen kilpailukyky on rapautunut koko 2000-luvun ajan, mikä johtuu kilpailijamaita nopeammasta hinta- ja kustannustason noususta. Kilpailukyvyn palauttamiseksi tuottavuutta tulisi nostaa, työmarkkinoiden joustavuutta lisätä ja työn teettämisen sivukuluja alentaa. Verotuksellisesti tulisi palkita niitä yrityksiä, jotka investoivat ja verottaa hieman enemmän niitä, jotka eivät investoi. Heikosta yleisestä taloudellisesta tilanteesta huolimatta kiinteistömarkkinoiden arvo kasvoi viime vuonna kahdella miljardilla eurolla. Yhteensä Suomen kiinteistösijoitusmarkkinat olivat 50 miljardia euroa vuonna Varsinkin ulkomaalaiset ja listaamattomat kotimaiset kiinteistösijoitusyhtiöt ja rahastot ovat kasvattaneet osuuttaan kiinteistömarkkinoilla. Sijoituskohteiden rakenne on muuttunut siten, että asuinkiinteistöjen merkitys on lisääntynyt vuokra-asuntojen kysynnän ja hyvien tuottojen takia samalla, kun toimitilakiinteistöjen merkitys on vähentynyt. Yleinen taloudellinen epävarmuus jäytää kuitenkin toimistomarkkinoita ja tyhjän toimistotilan määrä on jatkanut kasvuaan. Liiketilamarkkinoilla haasteita kasvattavat kuluttajien heikentynyt luottamus talouden kehitykseen ja yksityisen kulutuksen kasvun hiipuminen. Lisäksi tilannetta mutkistaa vähittäiskaupassa käynnistynyt rakennemuutos nettikaupan kasvun myötä. Liike- ja toimistotilojen suuren painoarvon vuoksi kiinteis-
4 4 tösijoitusten kokonaistuotto on pudonnut keskimäärin kuuteen prosenttiin, mikä on jo alhaisempi kuin osakesijoitusten tuotto. Kiinteistöpalvelujen markkinat Asuinkerrostalojen ja muiden talonrakennusten ylläpidon laskennalliset kokonaiskustannukset olivat vuonna 2014 Suomessa arviolta runsaat 13,1 miljardia euroa, jos pienasuinrakennuksia (omakotitalot, pari- ja rivitalot) ei oteta huomioon. Tästä summasta varsinaiset kiinteistön hoidon ja ylläpidon palvelut muodostavat arviolta noin 65 prosenttia (8,5 mrd. euroa) ja lämpö-, sähkö- ja vesihuollon jakeluyhtiöille maksetut korvaukset käyttöaineista noin 35 prosenttia (4,6 mrd. euroa). Käyttöaineiden merkitys korostuu etenkin teollisuusrakennuksissa. Kiinteistöjen laskennallisten puhdistus- ja siivouspalvelujen arvo on noin 1,6 miljardia euroa. Summa ei ole yhtä kuin Suomen siivouskustannukset, sillä kiinteistöjen siivous ei sisällä rakentamiseen liittyvää rakennussiivousta, kotisiivousta, liikennevälineiden siivousta ja muuta erikoissiivousta. Kaupallisen siivouksen osuus kiinteistöjen siivouskustannuksista on kasvanut nopeasti 1990-luvulta lähtien lukuun ottamatta kuntayhteisöjen kiinteistöjen siivousta. Kaupallisen siivouksen osuus kiinteistöjen siivouskustannuksista on arviolta jo 70 prosenttia. Laskennalliset kiinteistöhuollon, teknisten palvelujen sekä ulkotilojen hoidon kustannukset ovat yhteensä noin 6,5 miljardia euroa, jos pienasuintalojen ylläpidon kustannuksia ei lasketa mukaan. Summasta palvelutyön arvioidut kustannukset olivat 1,9 miljardia euroa ilman lämpö-, sähkö- ja vesihuollon käyttöaineita (4,6 mrd. euroa). Kiinteistöhoidolla ja teknisillä palveluilla tarkoitetaan kiinteistöjen yleishoitoa, erityislaitehuoltoa sekä lämpö-, sähkö- ja vesihuoltoa. Niiden kustannukset korostuvat erityisesti tuotannollisissa teollisuusrakennuksissa. Operatiivisen kiinteistöjohtamisen palvelujen arvo, jota on mitattu tässä raportissa kiinteistöjen hallinnoinnin ja isännöinnin laskennallisilla kustannuksilla, oli arviolta noin miljardi euroa, mikä on arviolta 11 prosenttia varsinaisten kiinteistöpalvelujen arvosta (8,5 mrd. euroa) ilman lämpö-, sähkö- ja vesihuollon käyttöaineita ja pienasuintalojen palveluja. Rakennustyypeittäin tarkasteltuna kiinteistöjohtamisen (isännöinnin) arvo on suhteellisesti suurinta asuinkerrostaloissa, minkä taustalla on mm. asunto-osakeyhtiölain muutosten myötä tulleet uudet tehtävät. Asuinkerrostalojen ja muiden talorakennusten rakennus- ja laitetekniset korjauskustannukset ja ulkoalueiden kunnossapidon kustannukset olivat noin 3,1 miljoonaa euroa vuonna 2014, kun pienasuintalojen omistajien osin omatoimisia korjaustöitä ei oteta huomioon. 2 Korjaustöiden merkitys on kasvanut rakennuskannan kasvun ja sen vanhenemisen seurauksena. Kiinteistöjen korjaustyöt ovat asuinkerrostaloissa merkittävin kiinteistöpalvelu. Ne hoidetaan kiinteistöissä pääosin ulkopuolisilla palveluntuottajilla, jotka voivat olla päätoimialaltaan rakennusyrityksiä. 2 Korjaustöiden arvosta rakennustekniset korjaustyöt olivat laskennallisesti 53 prosenttia, laitetekniset korjaustyöt 38 prosenttia ja ulkoalueiden kunnossapitotyöt yhdeksän prosenttia.
5 5 Kuvio 3 Kiinteistöjen ylläpidon laskennalliset kustannukset vuonna 2014 ilman pienasuintaloja, miljoonaa euroa 3 (Lähde: Rakennuskantatilasto, Tilastokeskus; Lith Consulting Group). Turvallisuuspalvelujen kysyntä kasvaa kohisten Laveasti määriteltynä kiinteistöpalveluihin luetaan myös toimitila- ja käyttäjäpalvelut. Käyttäjäpalveluilla tarkoitetaan toimitilojen käyttäjille suunnattuja tukipalveluja. Esimerkkejä tärkeistä käyttäjäpalveluista ovat catering-palvelut sekä vartiointi- ja turvapalvelut. Muita käyttäjäpalveluja ovat esimerkiksi vahtimestari-, aulaemäntä-, postitusja puhelinvaihdepalvelut. Käyttäjäpalvelujen markkinoista ei ole euromääräisiä tietoja, koska niiden kysyntää ei voida arvioida laskennallisesti rakennuksen tai kiinteistön ominaisuuksista kuten ylläpitopalvelujen osalta on voitu tehdä. Markkinoilla tapahtuneet muutokset ja käyttäjäpalveluihin suuntautunut kysynnän kasvu on merkinnyt sitä, että toisaalta osa suurista ja keskisuuristakin kiinteistöpalvelujen tuottajista on laajentanut toimintaansa käyttäjäpalveluihin ja toisaalta jotkut rakennusliikkeet ja käyttäjäpalvelujen perinteiset tuottajat muun muassa catering-alalla ovat laajentaneet toimintaansa kiinteistöjen ylläpitopalvelujen puolelle. Näin markkinoille on muodostunut kokonaispalvelujen tarjoajia, joilla on hyvin laaja palveluvalikoima. Osa niistä käyttää toiminnassaan alihankkijoita. Esimerkiksi vartiointi- ja turvapalveluissa (Nace 80 4 ) toimipaikkojen liikevaihto asettuu jo 0,6 miljardiin euroon. Summa ei kuvaa koko yksityisen turvallisuusalan toiminnan liikevaihtoa, joka nousi Suomessa noin kahteen miljardiin euroon vuonna Alan tuotteiden, palvelujen ja järjestelmien kysyntä on noussut nopeasti 1990-luvulta lukien, sillä kysyntä on pääosin riippumatonta lyhyen aikavälin suhdannevaihteluista. Suhdannevaihteluja ovat tasanneet asiakastoimialojen uudet turvallisuustarpeet ja asennettujen turvallisuusjärjestelmien ylläpito- ja huoltotyöt. 3 Kuviossa 3 muut kiinteistöpalvelut koostuvat esimerkiksi turvallisuuspalveluista. 4 Viittaus EU:n virallisen toimialaluokituksen toimialaan 80 (
6 6 Rakennetun ympäristön laajentuminen ja sen seurauksena lisääntynyt talonrakennusten ja muiden rakennelmien korjaus- ja kunnossapitorakentaminen ovat taanneet, että turvallisuusalan tuotteilla, palveluilla ja järjestelmillä on ollut koko ajan kysyntää. Tätä osoittaa se, että turvallisuusalan yritysten työllisyys on yli kaksinkertaistunut ja liikevaihdon määrä on viisinkertaistunut 20 vuodessa. Alan nopeasta teknistymisestä huolimatta merkittävä osa liikevaihdosta kertyy myös sähköisissä turvajärjestelmissä palvelutyöstä, mikä tuottaa enemmän arvonlisäystä kuin laitekauppa. Kuvio 4 Vartiointi- ja turvapalvelualan (Nace 80) yritystoimipaikkojen henkilöstön ja reaalisen liikevaihdon kehitys (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Catering-alan kehitys laahaa jäljessä Myös catering-alan yritystoimipaikkojen reaalisen liikevaihdon kehitys osoittaa, että alan kasvu oli nopeaa 1990-luvun jälkipuoliskolla. Tämä johtui siitä, että yksityiset yritykset sekä valtion virastot ja laitokset ulkoistivat vilkkaasti henkilöstöruokaloitaan luvulla kehitys on ollut paljon vaisumpaa, mikä on johtunut kunta-alan ruokahuollon hitaasta ulkoistamiskehityksestä ja taloudellisesta taantumasta. Tilastokeskuksen yritystilastojen mukaan catering-alan toimipaikkojen liikevaihdon määrä ja henkilöstö onkin kääntynyt jopa loivaan laskuun 2010-luvulla. Matkailu- ja ravintolapalvelut MARAn tilastojen mukaan henkilöstöravintoloiden myynti aleni 2,7 prosenttia vuonna 2014 ja supistuminen on jyrkentynyt vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla, mikä voi johtua työttömyyden kasvusta ja työntekijöiden muuttuneista ruokailutottumuksista. Kunnissa ulkoistamista vauhdittua siten, jos palvelujen järjestäjät saisivat valtiolta laskennallisen 5-8 prosentin piilevän arvolisäveron palautuksen verottoman oppilaitosruokailun ostopalveluista samaan tapaan kuin sosiaalija terveydenhuollon ateriapalveluissa. 5 5 Koulu- ja opiskelijaruokailu, jotka muodostavat annosmäärillä mitattuna yli 50 kuntien ateriapalvelusta, ovat arvonlisäverolain mukaan arvonlisäverotuksen ulkopuolella. Tämä koskee perusopetusta, toisen asteen opetusta ja korkeakouluopetusta. Korkeakouluopiskelijoiden ruokailu poikkeaa perusasteen ja toiseen asteen oppilaiden ateriapalveluista kuitenkin siten, että heidän ruokailuaan tuetaan valtion varoin osaa opintotukijärjestelmää, jolloin ateriatuki alentaa opiskelijalta ateriasta perittävää hintaa.
7 7 Kuvio 5 Henkilöstö- ja laitosruokailun ja ateriapalvelun (Nace 555 ja 562) yritystoimipaikkojen henkilöstön ja reaalisen liikevaihdon kehitys (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Alueellinen yritystoiminta Tilastokeskus). Julkisyhteisöjen kiinteistöpalvelut Kuntien ja kuntayhtymien, valtio-organisaation ja julkisyhteisöjen suoraan omistamien rakennusten ( kpl) kerrosala oli Tilastokeskuksen rakennuskantatilaston mukaan asuinrakennukset mukaan lukien 39,4 miljoonaa neliömetriä vuonna Ilman asuinrakennuksia julkisten rakennusten kerrosala oli 35,3 miljoonaa neliömetriä. Luvut eivät sisällä kuntaenemmistöisten yhtiöiden omistamien rakennusten kerrosalaa, koska niiden määrää ei voida erottaa rakennuskantatilastossa valtioenemmistöisten kilpailutaloudessa toimivien yritysten kerrosalasta. Suomen koko rakennuskannasta julkisyhteisöjen suoraan omistettujen rakennusten kerrospinta-ala oli 21 prosenttia vuonna 2013, jos asuinrakennuksia ei oteta lukuun. Siitä kuntayhteisöjen osuus oli 18 prosenttiyksikköä ja valtion kolme prosenttiyksikköä. Näin ollen etenkin kuntien kiinteistöpalvelut ovat yksityisille palveluntuottajille merkittävä potentiaalinen markkina-alue. Osasyynä on, että kuntien kiinteistöpalvelujen ulkoistaminen on edennyt hitaasti verrattuna valtion laitoksiin ja virastoihin yksityisen alan ulkoistamiskehityksestä puhumattakaan. Valtion, kuntien ja kuntayhtymien suoraan omistamien julkisten rakennusten laskennalliset ylläpidon kustannukset olivat yhteensä 2,2 miljardia euroa vuonna 2013, kun asuinrakennuksia ja julkisomisteisten yhtiöiden kiinteistöjä ei oteta lukuun. Kustannuksista siivous oli 620 miljoonaa euroa. Kiinteistöhuolto, tekniset palvelut ja ulkoalueiden hoito olivat 440 miljoonaa euroa ilman LVIS-alan käyttöaineita. Kiinteistöjen korjaustyöt olivat arviolta 400 miljoonaa euroa. Isännöinnin ja hallinnon palvelujen osuus oli noin 110 miljoonaa euroa ilman asuinrakennuksia. Kuntien kiinteistöpalveluissa siivouksella on suuri merkitys. Tämä on tulosta siitä, että toimitilojen puhtaanapidon tärkeys korostuu erityisesti sairaaloissa ja muissa terveydenhuollon rakennuksissa, sosiaalihuollon palvelurakennuksissa sekä kouluissa ja muissa opetusrakennuksissa. Lisäksi näiden rakennustyyppien osuus kuntayhteisöjen kiinteistö-
8 8 jen kerrosalasta on muutoinkin melko suuri. Erilaisesta palvelutuotanto- ja kiinteistörakenteesta johtuen eri kiinteistöpalvelujen painopistealue voi kuitenkin vaihdella eri kunnissa ja kuntayhtymissä. Kuvio 6 Kuntien julkisten rakennusten laskennalliset ylläpidon kustannukset vuonna 2013 ilman asuinrakennuksia, miljoonaa euroa (Lähde: Rakennuskantatilasto, Tilastokeskus; Lith Consulting Group). Kasvavat julkisten hankintojen markkinat Kiinteistöjen ylläpitopalvelujen julkisten hankintojen arvosta ei ole olemassa tilastotietoja. Kuntayhteisöjen talous- ja toimintatilastojen pohjalta tehtyjen arvioiden mukaan kunta-alan yksityiset ostopalvelut olivat 880 miljoonaa euroa vuonna 2014, jos liikelaitosten palveluostot lasketaan mukaan. Summaa lisäävät valtio-organisaatioiden ostot. Yrityskyselyjen mukaan julkisten hankintojen määrä lisääntyy lähivuosina erityisesti kuntayhteisöissä. Samaa osoittavat Kuntaliiton vuonna 2013 kuntien siivoustöistä vastaaville henkilöille suunnatun kyselyn tulokset. Kiinteistötyönantajat ry:n keväällä 2013 kuntavaikuttajille suunnatun kyselytutkimuksen mukaan 30 prosenttia vastanneista katsoi, että kiinteistöpalvelujen kokonaisulkoistus tai alue- ja palvelukokonaisuuksina suoritettava ulkoistus olisi paras tapa järjestää kunnan kiinteistöpalvelut. 6 Runsaat 60 prosenttia totesi, että pääasiallisena vaihtoehtona olisi kunnan oma palvelutuotanto, jota täydennetään yksittäisillä pienillä ostopalveluilla. Uutta ajattelua osoittaisi julkisen ja yksityisen alan kumppanuuteen perustuvan elinkaarivastuumallin laajempi käyttö. Kiinteistöpalvelujen ulkoistamiseen suhtaudutaan myönteisemmin suurissa yli asukkaan kunnissa kuin pienemmissä kunnissa. Siten kuntaliitokset ja käynnissä oleva keskimääräisen kuntakoon kasvattaminen suosii kiinteistöpalveluja koskevan tuotannon avaamista kilpailulle. Oman lukunsa muodostaa kuntien vastuulla oleva kiinteistöjen jätehuolto, jossa kunnan järjestämä ja kilpailuttama jätehuolto on yleistymässä Suomen 6 Kyselytutkimuksen suoritti Aula Research Oy ja siihen vastasi 806 kunnanvaltuutettua ja virkamiestä 75 suurimmasta kunnasta ja kasvukeskuksesta (ks. Aula Research Oy: Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista, 19/05/2013).
9 9 kunnissa. Tosin elinkeinoelämän järjestöt ovat puoltaneet sopimusperusteista jätteenkuljetusta, koska se tukee paikallista yrittäjyyttä Kuvio 7 Ostopalvelusiivouksen kehitys kunnissa seuraavan viiden vuoden aikana (Lähde: Kuntaliiton ja TOKI ry:n vuoden 2013 kyselytutkimus). Markkinoiden toimivuudessa parantamisen varaa Yrityskyselyjen mukaan julkisten hankintamarkkinoiden toimivuudessa on kuitenkin paljon parantamista, mikä koskee tarjouspyyntöjen sisällöllistä tasoa, hinnan ja laadullista kilpailutekijöiden välistä suhdetta, ehdokkaiden ja tarjoajien yleistä arviointia sekä hankintayksiköiden osaamista. Asiaa voidaan kohentaa käyttämällä kilpailullista neuvottelumenettelyä. Samalla voidaan lisätä innovatiivisuutta julkisissa hankinnoissa. Yksi tapa lisätä uusien toimintatapojen virtaa julkiseen toimintaa olisi palvelualoiteoikeuden käyttöönotto vapaaehtoiselta pohjalta. Suomessa on kiinnitetty ylipäätään liian vähän huomiota siihen, että julkisen alan organisaatiot (valtio, kunnat ja kuntayhtymät liikelaitoksineen) voivat omilla toimillaan vaikuttaa yksityisen yritystoiminnan kehittymiseen ilman, että tarvitaan suoria yritystoiminnan rahoitustukia tai muita kannustimia. Julkisyhteisöt ovat suuria potentiaalisia asiakkaita myös monille kiinteistöjen ylläpito- ja käyttäjäpalveluja tuottaville yrityksille. Alan liiketoiminta ei eroa ratkaisevasti muista toimialoista siinä, että vahvat kotimarkkinat antavat pohjaa kasvaa yrityksenä. Jos uusia toimintamalleja ja teknologiaa soveltava kiinteistöpalvelualan yritys voittaa julkisessa hankintakilpailussa, yritys voi saada uusia liiketoiminnan kasvumahdollisuuksia ja pystyy lisäämään investointejaan. 7 Julkisten hankintojen ongelmina ovat pienten hankintayksiköiden rajalliset voimavarat ja ammattiosaamisen puute kuntapuolella sekä se, että uusien palvelu- ja teknologiainnovaatioiden saaminen julkiseen palvelutuotantoon saatikka yritystoiminnan edistäminen eivät ole kuuluneet hankintapolitiikan keskeisiin tavoitteisiin. 7 Tämä voi pienentää edelleen yrityksen riskipääoman tarvetta, sillä riskipääoman puute on nähty yhdeksi yritystoiminnan kasvun esteeksi.
10 10 Yksityinen tarjonta Kiinteistöalan yritystoimipaikat työllistivät työntekijää vuonna Liikevaihtoa toimiala tuotti 10,8 miljardia euroa. Lähes 80 prosenttia työntekijöistä toimii kiinteistöpalveluja tuottavilla toimialoilla, mutta yli 70 prosenttia liikevaihdosta kertyy muusta kiinteistötoiminnasta. Kiinteistöpalvelualoilla tarkoitetaan tässä yrityksiä, jotka toimivat isännöinnin, kiinteistön hoidon sekä siivouksen toimialoilla. 8 Muu kiinteistötoiminta koostuu kiinteistövälityksestä, kiinteistöjen rakennuttamisesta ja kaupasta sekä asuntojen ja kiinteistöjen vuokrauksesta. 9 Yrityksiä kiinteistöalalla oli vuonna Niistä toimi kiinteistöpalveluja tuottavilla toimialoilla ja muussa kiinteistötoiminnassa. 10 Alan yritysten määrä on kasvanut vauhdilla 2000-luvulla. Selityksenä on toimintojen ulkoistaminen ja yhtiöittäminen yksityisellä ja julkisella puolella, uusien palvelutuotteiden esiinmarssi ja lainsäädännössä tapahtuneet muutokset. Esimerkki lainsäädäntöteitse kasvaneesta alasta on kotitalousvähennykseen perustuva kodinhoito ja kotisiivous, johon on perustettu runsaasti pieniä siivousyrityksiä. 94 prosenttia kiinteistöalojen yrityksistä työllisti alle viisi työntekijää vuonna Monissa yrityksissä ei ole lainkaan ulkopuolisia työntekijöitä, vaan henkilöstö koostuu yrittäjistä ja heidän perheenjäsenistään. 11 Pienten yritysten suuresta määrästä huolimatta kiinteistöpalvelujen tuotanto on keskittynyt suurten konsernien käsiin. Kiinteistöpalveluissa johtavia yrityksiä ovat ISS Palvelut Oy, SOL Palvelut Oy, RTK-Palvelut Oy, Servisole Oy, Lassila & Tikanoja Oyj, Coor Service Management Oy ja N-Clean Oy sekä catering-alalta tunnettu Sodexo Oy. Taulukko 2 Yritykset henkilöstön kokoluokittain koko kiinteistöalalla (pl. kiinteistöjen rakennuttaminen, ml. maisemahoito) 2013 (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus). Henkilöstön kokoluokka, työntekijää Yrityksiä, lkm Osuus yrityksistä, % Osuus henkilöstöstä, % Osuus liikevaihdosta, % Alle ,1 20,4 40, ,1 8,5 7, ,6 8,7 10, ,9 11,0 14, ,3 10,1 12, ,1 41,3 15,2 Yhteensä ,0 100,0 100,0 8 Ks. Liite 2: Kiinteistöala toimialaluokituksessa (Nace 2008). 9 Ks. Liite 2: Kiinteistöala toimialaluokituksessa (Nace 2008). 10 Muussa kiinteistötoiminnassa yritysten määrän kasvu on ollut osittain tilastollista, mikä johtuu Tilastokeskuksen yritystilastojen tietopohjan laajenemisesta kiinteistöjen käyttöoikeuden luovuttamisesta arvonveroverovelvollisiin yksiköihin vuonna 2006 ja Tilastokeskuksen suuresta yritystilastouudistuksesta, joka koski kaikkia yritystilastoja ensimmäistä kertaa tilastovuonna Keskimääräistä yrityskokoa tilastovuonna 2013 pienensi myös Tilastokeskuksen suuri yritystilastouudistus, joka laajensi tilastojen tietopohjaan etenkin kiinteistöjen kaupan, vuokrauksen ja hallinnan toimialoilla. Näiden toimialojen yrityksillä voi olla merkittävä liikevaihto muttei juuri lainkaan tai hyvin vähän palkattua henkilöstöä.
11 11 Suuret yritykset kasvavat ja monialaistuvat Leimaa antavaa yksityisen yritystoiminnan kehitykselle on suurten kiinteistöpalvelualan yritysten kasvu yritysostojen ja fuusioiden kautta ja muuttuminen ylläpitopalvelujen tuottajista kokonaispalvelujen tuottajiksi, kun toiminta on laajentunut rakennuttamiseen, käyttäjätoimintoihin ja asiantuntijapalveluihin. Tämän lisäksi alun perin erilaisia toimitila- ja käyttäjäpalveluja tuottavien yritysten palvelutarjonta on alkanut lähentyä toisiaan. Esimerkkinä ovat suuret catering-yritykset, jotka ovat laajentaneet tarjontaansa kiinteistöjen ylläpitopalveluihin, kuten siivoukseen. Kiinteistötyönantajien kesällä 2015 laadittujen kyselyjen mukaan 12 myös alihankkijoiden käyttö on varsinkin suurissa yrityksissä yleistä, sillä yli 50 prosenttia kyselyihin vastanneista sijoittui kiinteistö- ja rakennusalan arvoketjussa yrityksiin, jotka tuottavat kiinteistöpalveluja loppukäyttäjille ja käyttävät alihankkijoita toiminnassaan. Vajaa kolmannes oli kiinteistöpalveluja loppukäyttäjille tuottavia yrityksiä, jotka eivät käytä alihankkijoita. Loput vastanneista oli muita yrityksiä ja alihankkijoita, jotka tarjoavat palvelujaan muille saman toimialan yrityksille. Kiinteistöpalvelualan monialaisuutta kuvastaa se, että yli 60 prosenttia kyselyihin vastanneista toimi useammalla kuin yhdellä suoritealalla toisin sanoen palveluvalikoimaa kattaa erilaisia kiinteistö- ja toimitilapalveluja. Yleisimpänä päätoimialana olivat kiinteistöjen ja toimitilojen siivous sekä kiinteistöhuolto (perushuoltotehtävät) ja isännöinti (kiinteistö- ja toimitilajohtaminen). Sitä vastoin yleisimpiä sivutoimialoja ovat ulkotilojen hoito, talotekniikka- ja korjauspalvelut, kotisiivous ja erilaiset toimitila- ja käyttäjäpalvelut, kuten vahtimestari- ja vartiointipalvelut. Kuvio 8 Kiinteistötyönantaja ry:n jäsenyritykset kiinteistö- ja rakennusalan arvoketjussa 2015 (Lähde: Kiinteistötyönantajien jäsenyrityskyselyt 2015). 12 Kyselytutkimus liittyi Palvelualojen ammattiliitto PAM:in ja Kiinteistötyönantajat ry:n käynnistämään kiinteistöpalvelualan harmaan talouden selvitykseen. Määräaikoihin mennessä kyselyihin vastasi 91 Kiinteistötyönantajien jäsenyritystä.
12 12 Asiakaskunta Kiinteistöpalvelualan tärkeimmät asiakkaat koostuvat taloyhtiöistä. Taloyhtiöitä on erilaisia. Asuinkerrostaloiksi voidaan luokitella rakennukset, joissa asumiskäytössä on yli 80 prosenttia kerrospinta-alasta. Asuinliiketaloja ovat ne rakennukset, joissa asumiskäytössä on prosenttia kerrospinta-alasta. Rakennukset, joissa asumiskäytössä on alle 50 prosenttia, voidaan kutsua liike-toimistotaloiksi. Kunnat ja kuntayhtymät ovat toiseksi tärkein ja yksityiset kotitaloudet kolmanneksi tärkein asiakasryhmä. Asiakaskunnan koostumus vaihtelee tietysti yrityksittäin. Kuvio 9 Kiinteistötyönantaja ry:n jäsenyritysten tärkeimmät asiakastoimialat 2015, (Lähde: Kiinteistötyönantajien jäsenyrityskyselyt 2015). Suuntana kansainväliset markkinat Uutena kehityspiirteenä on kiinteistöjen omistuksen ja hallinnan sekä palvelutuotannon kansainvälistyminen. Ulkomaisten yritysten osuus kiinteistöalan markkinoista on yhdeksän prosenttia liikevaihdolla mitaten. Alan henkilöstöstä ulkomaalaistaustaiset työllistävät jo 16 prosenttia. Ulkomaisilla yrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, joiden osakepääomasta tai äänivallasta yli 50 prosenttia on suoraan tai välillisesti yhden ulkomaisen tahon hallussa. Tämän lisäksi Suomessa on ulkomaalaistaustaista maahanmuuttajien hallitsemaa kiinteistöalan yritystä. Myös suomalaiset kiinteistö- ja rakennusalan yritykset ovat laajentaneet toimintaansa ulkomaille. Pääasialliset ilmansuunnat ovat Pohjoismaat, Baltia ja Venäjä. Markkinatilanne on erityisesti Venäjän kasvukeskuksissa mielenkiintoinen, sillä niissä rakennetaan paljon ja kiinteistöpalveluille on kysyntää. Venäjällä ja Baltiassa suomalaiset yritykset ovat pyrkineet esiintymään uudentyyppisten kokonaispalvelujen tuottajina. Kansainvälistymällä suomalaiset kiinteistö- ja rakennusalan yritykset ovat halunneet parantaa kilpailukykyään. Alueellisesti kiinteistöalan yksityinen tarjonta on keskittynyt Helsingin seudulle, jossa rakennuskanta on suurta sekä rakentaminen ja kiinteistö- ja asuntokauppa vilkasta. Yleinen heikko taloudellinen tilanne on aiheuttanut turbulenssi pääkaupunkiseudulla ja
13 13 muulla Uudellamaalla, mikä lisännyt yrityskannan vaihtuvuutta alueella. Vireintä yritystoiminnan aktiviteetti on ollut viime vuosina Keski-Pohjanmaalla, mutta myös Ahvenanmaalla, Pirkanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa yritystoiminta on vilkasta ja kiinteistöalan yritysten nettolisäys suurta. Heikointa kehitys oli vuosina Kymenlaaksossa, jossa kiinteistöalan yrityskanta on supistunut, koska toimintansa aloittaneita on vähemmän kuin lopettaneita. Yritysten määrän kasvu on hidastunut ja kääntymässä laskuun myös Lapissa, Pohjois-Karjalassa, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Maakuntien sisällä voi olla kuitenkin alueita, jotka kehittyvät eri suuntiin. Pohjanmaan rannikkoseutu ja Pohjois-Savo kuuluvat alueisiin, jossa kehitys on varsin vakaata. Alan aloittaneita yrityksiä keskiarvoa vähemmän mutta silti enemmän kuin lopettaneita yrityksiä. Kuvio 10 Yritystoiminnan aktiviteetti kiinteistöalalla maakunnittain (Lähde: Tilastokeskus ja Lith Consulting Group). Yritysten nettolisäys selvästi yli maan keskitason Yritysten nettolisäys maan keskitasoa Yritysten nettolisäys selvästi alle maan keskitason Aloittaneita yrityksiä yrityskannasta yli keskitason ja lopettaneita alle keskitason 1. Yritystoiminta vireää ja erittäin kasvuhakuista - Keski-Pohjanmaa Aloittaneita yrityksiä yrityskannasta yli keskitason ja lopettaneita yli keskitason 2. Yritystoiminta vilkasta, kiristynyt kilpailu, lyhytikäisiä uusia yrityksiä - Ahvenanmaa - Pirkanmaa - Etelä-Karjala - Etelä-Savo 4. Yritystoiminta kasvuhakuista ja uudistuvaa - Keski-Suomi - Kanta-Häme - Päijät-Häme - Kainuu 6. Yritystoiminnan rakennemuutos käynnissä - Uusimaa Aloittaneita yrityksiä yrityskannasta alle keskitason ja lopettaneita alle keskitason 3. Yritystoiminta tasaisesti laajenevaa - Etelä-Pohjanmaa 5. Yritystoiminta vakiintuneessa tilassa - Pohjois-Pohjanmaa - Pohjanmaa - Pohjois-Savo 6. Yritysten määrän kasvu hidastunut ja kääntymässä laskuun - Lappi - Pohjois-Karjala - Satakunta - Varsinais-Suomi Aloittaneita yrityksiä yrityskannasta alle keskitason ja lopettaneita yli keskitason 8. Yrityskanta supistuu, paljon lopettaneita yrityksiä, vanhat toiminnot häviämässä - Kymenlaakso
Kiinteistöala Suomen kansantaloudessa
Kiinteistöala Suomen kansantaloudessa Muistio kiinteistöalan yritystoiminnasta, markkinoista ja kehityslinjoista 2010-11 Helsinki 07.01.2012 Pekka Lith Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith Projektering
LisätiedotKiinteistöala Suomen kansantaloudessa
Kiinteistöala Suomen kansantaloudessa Muistio kiinteistöalan yritystoiminnasta, markkinoista ja kehityslinjoista 2012-2013 Helsinki 29.12.2013 Pekka Lith Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith Projektering
LisätiedotKiinteistöpalvelut Suomessa yritystoiminta, markkinat ja keskeiset kehityslinjat
Kiinteistöpalvelut Suomessa yritystoiminta, markkinat ja keskeiset kehityslinjat 5. kesäkuuta 2006 Sisältö Johdanto 3 Kiinteistö- ja rakennusalan kansantaloudellinen asema 4 Kiinteistöpalvelujen markkinat
LisätiedotKiinteistöala Suomen kansantaloudessa
Kiinteistöala Suomen kansantaloudessa Raportti kiinteistöalan yritystoiminnasta, markkinoista ja kehityslinjoista 2016-2017 Helsinki 17.04.2017 Pekka Lith Lith Consulting Group Tiedustelut Pekka Lith,
LisätiedotKiinteistöala Suomen kansantaloudessa
Kiinteistöala Suomen kansantaloudessa Raportti kiinteistöalan yritystoiminnasta, markkinoista ja kehityslinjoista 2017-2018 Helsinki 30.05.2018 Pekka Lith Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith Projektering
Lisätiedotyritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013
Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut
LisätiedotTilastoja sote-alan markkinoista
Tilastoja sote-alan markkinoista Helsinki 15.6.2017 Eduskunta, talousvaliokunta Aino Närkki 13.6.2017 Sosiaalipalvelualan tuotos ja osuus palvelutuotannosta tuottajittain 2000-2015 Sosiaalipalveluiden
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto
Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä
LisätiedotPk-yritysten rooli Suomessa 1
- 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli
LisätiedotÄlykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015. Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt
Älykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015 Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt Yhteisellä Matkalla jo yli 150 vuotta Ensimmäinen säännöllinen junayhteys Helsinki Hämeenlinna maaliskuussa 1862 Valtionrautatiet
LisätiedotPohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät
Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne
Lisätiedot30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely
30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman
LisätiedotKiinteistöpalveluala kiinteistön elinkaaressa
Kiinteistöpalveluala kiinteistön elinkaaressa KIRA-Akatemia 6.10.2017 elinkeinopoliittinen asiantuntija Tiia Brax, Kiinteistötyönantajat ry Kiinteistön elinkaaren loppupään toimijoita ja tehtäviä Ympäristöanalyysi
LisätiedotTutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista
Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen
LisätiedotSalo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät
Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat
LisätiedotHyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011
Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan
LisätiedotPk-yritysten rooli Suomessa 1
Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotKiinteistöala Suomen kansantaloudessa Fastighets- och byggnadsbranschen i Finland
Kiinteistöala Suomen kansantaloudessa Fastighets- och byggnadsbranschen i Finland Muistio kiinteistöalan yritystoiminnasta, markkinoista ja kehityslinjoista 2015-2016 Rapport om fastighetsbranschens företagsverksamhet,
LisätiedotHyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset
Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo
LisätiedotToimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012
Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi
LisätiedotRakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu
Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
LisätiedotRakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti
Rakentamisen ajankohtaiskatsaus Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen suhdanteet Rakennustuotannon arvo vuonna 2013: korjausrakentaminen ohitti uudisrakentamisen Yhteensä 28,8
LisätiedotKaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät
Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:
LisätiedotTyöllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden
LisätiedotPienyritykset taantumassa. Ville Koskinen
Pienyritykset taantumassa Suomalaiset yritykset vuosiliikevaihdon mukaan Kumulatiivinen osuus 100,00 % 90,00 % 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,0000 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Noin 95:llä prosentilla
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotKiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010
Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010 Kiinteistö- ja rakennusala Kiinteistöala Kiinteistöjen ylläja kunnossapito Vuokraus Omistaminen Kiinteistö- ja asuntokauppa vuorovaikutus asiakkuus
LisätiedotToimintaympäristö: Yritykset
Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta
LisätiedotRakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014
Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden
LisätiedotHarmaa talous kiinteistöpalvelualalla
Harmaa talous kiinteistöpalvelualalla Raportti harmaan talouden merkityksestä, ilmenemismuodoista ja torjuntatoimenpiteistä kiinteistöpalveluissa kyselytutkimusten ja haastattelujen valossa Helsinki 22.09.2015
LisätiedotLastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus
Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen
LisätiedotHOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.
HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti
LisätiedotKuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu
Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden
LisätiedotRakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu
Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, elokuu Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa Elokuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonalle kuutiometrille, mikä on runsaan neljänneksen
LisätiedotPerusopetuksen opetusryhmäkoko 2013
Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut
LisätiedotPohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste
LisätiedotTaloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011
Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä
Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016
Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät
Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen
LisätiedotYritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I
Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin
LisätiedotKaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät
Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa
LisätiedotMikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?
Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina
LisätiedotELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä
ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty
LisätiedotIsännöinnin laatu 2015
Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä
LisätiedotKeskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...
Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.
LisätiedotKiinteistöpalvelut Suomessa - yritystoiminta, markkinat ja keskeiset kehityslinjat
Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith Projektering och Analys Pekka Lith Pekka Lith Kiinteistöpalvelut Suomessa - yritystoiminta, markkinat ja keskeiset kehityslinjat Tutkimuksia ja raportteja 1/2006
LisätiedotAsiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista
Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan
LisätiedotVenäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla
Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004
Lisätiedotsosiaalipalvelujen kilpailu- ja markkinatilanne
Asumisen sisältävien yksityisten sosiaalipalvelujen kilpailu- ja markkinatilanne - tuoreet tutkimustulokset Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja TEM Hämeenlinna 19.9.2012 TEM raportteja 24/2012 Pekka Lith
LisätiedotALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotJärjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä
Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti
LisätiedotEtelä-Savon maakuntatilaisuus
Etelä-Savon maakuntatilaisuus 11.5.2016 Etelä-Savon maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Etelä-Savon maakuntatalous Etelä-Savon
LisätiedotKoko maan tarkastelussa Pohjois-Suomessa kovin kasvu nykyisellä EUohjelmakaudella. Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto
Keski-Suomen Tilanne 30.6.2019 Matkailun, kaupan ja palveluiden kasvu on jatkunut kohtuullisena. Suhdannehuippu ohitettu viennissä, teollisuudessa ja rakentamisessa. Kovin kasvu Saarijärven-Viitasaaren
LisätiedotPeruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous
Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat
LisätiedotMatkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari
Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi Visit Finland seminaari 4.5.2017 Alueellinen matkailutilinpito -hanke - Hanke käynnistyi elokuussa 2016 TEM:n ohjauksessa ja rahoittamana - Alueellinen
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotTILASTOKATSAUS 19:2016
TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2017
Lappeenrannan toimialakatsaus 2017 10.10.2017 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotPuutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012
Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen
LisätiedotKorkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto
Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa
LisätiedotPalvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan
Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen
LisätiedotTerveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00
Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus
LisätiedotYksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään
Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotKiinteistöalan kehitysnäkymiä Suomessa
Kiinteistöalan kehitysnäkymiä Suomessa Eesti Kinnisvara Haldajate ja Hooldajate Liit EKHHL 20a juubeli foorum 20.11. 2015, Tallinnas Harri Hiltunen Suomen Kiinteistöliitto ry (Soome Kinnisvaraliidu) Harri.hiltunen@kiinteistoliitto.fi
LisätiedotMetsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008
Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne
Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt
LisätiedotPk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö
Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012
LisätiedotJyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen
suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto
LisätiedotPohjanmaan maakuntatilaisuus
Pohjanmaan maakuntatilaisuus 6.4.2016 Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Pohjanmaan maakuntatalous Maakuntatilaisuus
LisätiedotTikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen
Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat
LisätiedotKaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla
Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut
LisätiedotSuomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:
Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut
LisätiedotTavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
LisätiedotKIINTEISTÖPALVELUT RY. Ratkaisut eduksesi, työnantaja.
KIINTEISTÖPALVELUT RY Ratkaisut eduksesi, työnantaja. Historiaa. Kiinteistöpalvelut ry Perustettu 2002 Perustajajärjestöt Kiinteistöpalvelualat KIPA ry Kiinteistötyönantajat KITA ry Suomen Kiinteistöpalveluyritykset
LisätiedotPirkanmaan maakuntatilaisuus
Pirkanmaan maakuntatilaisuus 26.4.216 Pirkanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet
LisätiedotYRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.
YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri
LisätiedotSATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotMatkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola
Matkailun merkitys Kymenlaaksolle Matkailuparlamentti 17.10.2017 Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun kokonaiskysyntä maakunnittain Alueellisesti matkailukysyntä painottuu Uudenmaan lisäksi erityisesti
LisätiedotElintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019
Elintarviketeollisuuden talouskatsaus Syyskuu 2019 Suhdannetilanne normaali, varovaisin odotuksin syksyyn Alkuvuosi 2019 oli elintarviketeollisuudelle suotuisa ja suhdanteet etenivät myönteisesti. Odotukset
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2018
Lappeenrannan toimialakatsaus 2018 24.10.2018 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotMatkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari
Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari 12.12.2017 Alueellinen matkailutilinpito - Matkailutilinpito on kansantalouden tilinpidon satelliitti, jota tuotetaan kansainvälisten
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017
Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen
LisätiedotPäijät-Hämeen maakuntatilaisuus
Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 22.4.2016 Päijät-Hämeen maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet
LisätiedotHakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista
%-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.
LisätiedotAloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yritykset 2015 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden yritysten määrä väheni kaikissa maakunnissa Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni 8,3 prosenttia vuoden 2015 ensimmäisellä
LisätiedotRakentaminen sinnittelee yhä Ensi vuodesta tulee vaikeampi. Pääekonomisti Jouni Vihmo
Rakentaminen sinnittelee yhä Ensi vuodesta tulee vaikeampi Pääekonomisti Jouni Vihmo 15.10.2019 Joka viides suomalainen työllistyy uuden rakentamisesta tai olemassa olevan kiinteistön hoidosta Kaikkien
LisätiedotMuuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen
ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2016
Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
Lisätiedot