VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Päivähoito Satumaa Järvenpää

2 Huoneentaulu aikuisille Te isot ihmiset ymmärtäkäähän, voi pientäkin joskus ottaa päähän. Voi lastakin väsyttää päivän työ, voi hältäkin huonosti mennä yö. Voi ystävä pettää ja huutaa pomo ja muutenkin olla surkea olo. Voi raivari tulla ja palaa proppu kun aina on niin kamala hoppu. Ei murheet ole vain isojen alaa voi pikkuiseltakin pinna palaa. Voi sattua harmeja aamusta asti niin että keljuttaa kamalasti. Voi äitikin huutaa ja ymmärtää väärin ja isääkin siepata ylenmääärin. Voi päivä mennä niin pipariksi, että on pantava ranttaliksi. Siis: koettakaa ottaa lapsenne lukuun, kun kuulutte samaan heimoon ja sukuun. Ei aina paista ja ole kesäkuu eikä kotikaan ole kilttien pesä. Jos paha päivä on sulla ja mulla niin annetaan kiukkujen ulos tulla. Niin aina ei vallitse riita ja känä ja pysytään muutenkin terveempänä. Lähde: Jarasto, N., Lehtinen, T. & Nepponen, K Hiljaa hyvä tulee. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

3 Sisällys 1 JÄRVENPÄÄN PÄIVÄHOITO SATUMAA SATUMAAN ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ KASVATUSKUMPPANUUS Tutustuminen päivähoitoon Yhteistyö vanhempien kanssa PERUSHOITO Hygienia Ruokailu Pukeutuminen Ulkoilu Lepo VARHAISKASVATUKSEN SISÄLTÖALUEET Matemaattinen orientaatio Luonnontieteellinen orientaatio Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Esteettinen orientaatio Eettinen orientaatio Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA, AJATELLA JA OPPIA Leikkiminen Liikkuminen Taiteen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen ERITYINEN TUKI PÄIVÄHOIDOSSA... 13

4 4 1 JÄRVENPÄÄN PÄIVÄHOITO SATUMAA Päiväkoti Satumaa sijaitsee Järvenpään Isokydössä. Oma aidattu piha tarjoaa monipuoliset ja turvalliset leikkimahdollisuudet. Päiväkoti on avannut ovensa Uudet tilat mahdollistavat hyvin pienryhmätoiminnan. Valoisat tilat ovat myös hyvin äänieristettyjä, mikä takaa kaikille leikkirauhan. Pihalla on runsaasti leikkitelineitä. Käytössämme on kolme ryhmätilaa, omilla sisäänkäynneillään. Kilpikonnissa on 12 alle 3-vuotiasta lasta, Koalissa vuotiasta lasta ja Kenguruissa vuotiasta lasta, joista 10 esikoululaisia. Jokaisessa ryhmässä työskentelee yksi lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Aamu- ja välipalan meille valmistaa päiväkodin oma emäntä. Lämmin ruoka tulee Järvenpään seurakuntaopistolta. Varhaiskasvatussuunnitelmamme (vasu) perustuu Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan, ja se päivitetään vuosittain. Päiväkodissamme toteutettava esiopetus perustuu Järvenpään kaupungin esiopetussuunnitelmaan. 2 SATUMAAN ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Satumaan neljä tärkeintä arvoa ovat lapsilähtöisyys, kasvatuskumppanuus, hyvä ja tasapainoinen arki sekä ilo ja huumori. Pyrimme luomaan lapsilähtöisen ilmapiirin huomioimalla jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet ja annamme aikaa jokaiseen kohtaamiseen lapsen kanssa. Hyödynnämme lasten kiinnostuksen kohteita ja ajankohtaisia aiheita suunnitellessamme toimintaa. Pidämme Satumaassa toimivaa kasvatuskumppanuutta erittäin tärkeänä. Sen vuoksi teemme tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Vanhempia kuunnellaan ja heitä arvostetaan. Pyrimme luomaan lapsille hyvän ja tasapainoisen arjen. Harjoittelemme hyviä käytöstapoja, ryhmässä toimimista ja oma-aloitteisuutta. Tiedostamme, että lapselle päivän jokainen hetki on tärkeä. Kasvattajan tulisi olla läsnä pienissä hetkissä pitkin

5 5 päivää, ei panostaa pelkkiin toimintatuokioihin tai erityistilanteisiin. Pyrimme ylläpitämään kannustavaa ja positiivista ilmapiiriä, jossa iloitsemme pienistäkin onnistumisista. 3 VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta oppimisympäristöstä. Kasvattajat pyrkivät järjestämään ympäristön yhdessä lasten kanssa niin, että siitä tulee mahdollisimman hyvä lapsen hoitoa, kasvatusta ja opetusta silmällä pitäen. Toimivassa, viihtyisässä ja muunneltavassa ympäristössä lapsi voi aktiivisesti osallistua ympäristön muokkaamiseen. Hyvä varhaiskasvatusympäristö innostaa lasta toimimaan, leikkimään, liikkumaan, tutkimaan ja oppimaan. Lasten leikeille pyritään antamaan mahdollisuus jatkua. Hyödynnämme myös lähiympäristöä: metsää, latuja, luistinrataa, jäähallia ja leikkipuistoja.

6 6 4 KASVATUSKUMPPANUUS 4.1 Tutustuminen päivähoitoon Tarjoamme mahdollisuuden tutustumiskäyntiin lapsen kotona. Jokaisen perheen kanssa käydään aloituskeskustelu ennen lapsen tutustumista päiväkotiin. Tutustumiskäynnin ja aloituskeskustelun perheen kanssa käy lapsen tuleva omahoitaja. Vanhempien tulee varata aikaa lapsen tutustuttamiseen päivähoitoon. Lapsen on tärkeää saada positiivinen kuva päiväkodista heti aluksi yhdessä tutun aikuisen kanssa. Tutustumiskäynneistä sovitaan yhdessä vanhempien kanssa lapsen tarpeet huomioon ottaen. 4.2 Yhteistyö vanhempien kanssa Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on, että henkilöstön ja vanhempien samanarvoiset, mutta sisällöltään osin erilaiset tiedot ja taidot toimia lapsen kanssa yhdistyvät lapsen hyvinvointia kannattelevalla tavalla. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu sekä oman lapsensa tuntemus. Ilman tätä tuntemusta on työmme mahdotonta. Lapsen tarpeet ovat vanhempien ja henkilökunnan kasvatuskumppanuuden lähtökohta. Kasvatuskumppanuus on kasvatusvastuun jakamista. Lapselle läheisten aikuisten toimiva yhteistyösuhde, kasvatuskumppanuus, kannattelee lapsen siirtymistä ja elämistä kodin ja päiväkodin kasvuympäristöissä. Lapsen hoito ja kasvatus pohjautuvat vanhempien kanssa tehtävään lapsen yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan (vasu), jota päivitetään vähintään kerran vuodessa vasu-keskusteluissa lapsen vanhempien ja päiväkodin ryhmän oman aikuisen kesken. Kasvatuskumppanuus toteutuu arkisessa vuorovaikutuksessa ja kanssakäymisessä perheiden kanssa tilanteissa, joissa puolin ja toisin kerrotaan tärkeät lasta koskevat asiat. Vanhempainillat järjestetään syksyisin ja keväisin. Päiväkotimme juhliin ovat vanhemmat aina tervetulleita, samoin äitien- ja isänpäiväkahveille.

7 7 Toivomme, että lasten hakutilanteet olisivat kiireettömiä, jotta ehdimme vaihtaa kuulumiset. Lapselle saattaa olla myös tärkeää näyttää vanhemmalle, mitä hän osaa jo tehdä tai mitä hän on kyseisenä päivänä saanut aikaan. Käytössämme on myös Muksunkirjapalvelu, joka toimii Internetin kautta. Muksunkirjan avulla jaamme kuulumisia ja tiedotamme päiväkodin ja lapsen asioista. 5 PERUSHOITO Pyrimme pitämään perushoitotilanteet kiireettöminä. Perushoidossa otetaan huomioon lapsen yksilölliset tarpeet. Lasta kannustetaan omatoimisuuteen, mutta tuetaan ja autetaan tarpeen mukaan. Perushoitotilanteet toimivat myös oppimistilanteina. 5.1 Hygienia Hyvä perushygienia antaa turvaa tartuntatauteja vastaan. Yhdessä opettelemme hygieniaa ruokailussa, wc- käynneillä ja käsienpesutilanteissa. Korostamme käsienpesun tärkeyttä. Vanhemmat huolehtivat lastensa käsienpesusta hoitoon tullessa. Ruokailuhygieniaa opettelemme syömällä siististi asianmukaisilla välineillä. Satumaan tilat siivotaan säännöllisesti. Perussiivous suoritetaan päivittäin. 5.2 Ruokailu Pyrimme tekemään ruokailusta rauhallisen tilanteen, jossa aikuiset syövät yhdessä lasten kanssa. Kannustamme lapsia maistamaan kaikkia ruokia. Ruoka on monipuolista ja maistuvaa. Myös kasviksia on tarjolla päivittäin. Ruokajuomana on maito. Aamupalalla tarjoamme pääsääntöisesti puuroa, leipää ja tuorepalaa. Huomioimme ruoka-aineallergiat. 5.3 Pukeutuminen Vanhempien tehtävä on huolehtia siitä, että lapsella on hoidossa asianmukainen vaatetus. Lisäksi vanhempien on huolehdittava tarpeellisesta määrästä varavaatteita. Tämä tarkoittaa pienemmillä lapsilla vähintään kahta vaatekertaa ja isommilla yhtä varavaatekertaa.

8 8 Kannustamme lapsia omatoimiseen pukemiseen ja riisumiseen, ottaen huomioon lapsen iän ja yksilöllisen kehitystason. Siksi lasten vaatteiden ja jalkineiden tulisi olla helposti puettavissa ja riisuttavissa, sekä riittävän tilavia. Aikuinen auttaa tarvittaessa ja tarkistaa ulos mentäessä, että isompikin lapsi on pukeutunut asianmukaisesti. Opettelemme myös yhdessä omista vaatteista ja jalkineista huolehtimista ja niiden omille paikoilleen laittamista. 5.4 Ulkoilu Satumaassa ulkoillaan kaksi kertaa päivässä sään salliessa. Ulkoilu on monipuolista ja oman pihamme lisäksi hyödynnämme usein lähiympäristöämme. Lapsi tarvitsee aina ulkovaatteiden lisäksi erikseen myös sisävaatteet sekä ulkopäähineen. 5.5 Lepo Lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta lapsella on oikeus riittävään lepoon. Tätä oikeutta meillä päivähoidossa puolustetaan. Hoitopäivä on lapselle työpäivä; lapsi tarvitsee unta jaksaakseen, kasvaakseen, oppiakseen ja käsitelläkseen uusia asioita. Kotoa voi tuoda päivälevolle mukaan oman unikaverin. Lepohetki alkaa sadun lukemisella tai rauhallisen musiikin kuuntelulla ja lasten rauhoittamisella peittelyin ja tarpeen mukaan silittelyin. Kengurut ja Koalat lepäävät salissa ja Kilpikonnat sekä esikoululaiset omissa ryhmissään. 6 VARHAISKASVATUKSEN SISÄLTÖALUEET Satumaan varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa. Siinä otetaan huomioon lapsen ikä ja kehitystaso. Satumaassa tuetaan lapsen kasvua asettamalla lapselle turvalliset rajat. Tuemme lasta olemaan oma itsensä, rohkaisemme ja ymmärrämme. Lapsen turvalliseen kehitykseen kuuluu jatkuva oppiminen ja pettymyksen sietokyvyn harjoittelu. Onnistumisen ja osallistamisen tukeminen on erityisen tärkeää, samoin hyväksytyksi tuleminen. Näitä ohjenuoria noudattaen pyrimme antamaan lapselle hyvää hoitoa ja takaamaan turvallisen kasvuympäristön. 6.1 Matemaattinen orientaatio

9 9 Jokapäiväisten touhujen yhteydessä verrataan, luokitellaan, mitataan, asetetaan järjestykseen, etsitään muotoja, mietitään aikaa ja lasketaan, harjoitellaan päättelyja ongelmanratkaisukykyä sekä opitaan uusia käsitteitä. Lasten kanssa pelataan erilaisia pelejä, harjoitellaan suuntia ja käsitteitä. 6.2 Luonnontieteellinen orientaatio Satumaassa syvennytään luonnonilmiöihin sekä eläimiin ja kasveihin eri vuoden aikoina. Tutustutaan, havainnoidaan, tutkitaan luonnossa liikkuessa erilaisia asioita. Nautitaan luonnosta yhdessä lasten kanssa kaikilla aisteilla ja opitaan liikkumaan luonnossa arvostaen sitä. Tavoitteenamme on luonnon kunnioitus ja suojelu, luonnon kauneuden ja luonnon merkityksen tajuaminen. Kiinnitämme huomiota kestävään kehitykseen. 6.3 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Tarkoituksenamme on rakentaa lapsen kanssa kuvaa menneisyydestä siitä kertovien tarinoiden, esineiden ja perinnelaulujen sekä -leikkien avulla. Lapsi aloittaa tutustumisen ympäristöönsä itsensä ja oman perheensä kautta. Tästä edetään tutustumaan omaan päiväkotiin, toisiin lapsiin, henkilökuntaan, lähiympäristöön, omaan kotikaupunkiin ja kotimaahan sekä suomalaisen kulttuuriperinteen välittämiseen. 6.4 Esteettinen orientaatio Satumaassa tuetaan lasten tunneilmaisua ja rohkaistaan monipuoliseen luovaan toimintaan. Meille on tärkeää lasten omien näkemysten ja arvostusten huomioiminen ja etsiminen. Pyrimme luomaan viihtyisän ympäristön, jossa kaikilla on hyvä olla. 6.5 Eettinen orientaatio Pyrimme Satumaassa vahvistamaan lapsen uskoa ja luottamusta itseensä ja luomaan hänelle positiivisen minäkuvan rohkaisemisen ja kannustamisen keinoin. Lapsen tulee saada kokea, että hänestä välitetään ja hänen tarpeistaan huolehditaan. Lapsen tu-

10 10 lee myös saada kokemuksia siitä, että hänen oma elämänsä on arvokas ja ainutlaatuinen, samalla hän oppii arvostamaan muita ihmisiä. Kasvattaja ohjaa lasta ottamaan vastuuta omasta käyttäytymisestään ja pohtimaan mikä on oikein ja mikä väärin. Lisäksi lasta ohjataan toisen huomioimiseen, näkemään tilanteita, joissa lapsi voi auttaa toista lasta tai aikuista. Tavoitteena on tukea toisaalta lapsen yksilöllisyyttä ja ainutlaatuisuutta, toisaalta lapsen kasvua yhteisöllisyyteen. Päivittäisessä vuorovaikutuksessa opitaan kiittämään, tervehtimään, pyytämään anteeksi, odottamaan vuoroaan, kuuntelemaan toisia, keskustelemaan, noudattamaan hyviä ruokailutapoja, katsomaan silmiin puhuteltaessa ja noudattamaan yhteisiä sääntöjä ja rajoja. 6.6 Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Satumaassa pyrimme antamaan tilaa ja aikaa hiljentymiselle ja lasten kysymyksille. Huomioimme toiminnassamme suomalaisen yhteiskunnan perinteitä ja juhlapyhiä. Osallistumme Järvenpään seurakunnan tarjoamiin lapsille suunnattuihin kirkkohetkiin. Lähtökohtanamme on perheiden uskonnollisen vakaumuksen kunnioittaminen. 7 LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA, AJATELLA JA OPPIA 7.1 Leikkiminen Leikki ja mielikuvitus ovat lapselle ominainen tapa hahmottaa ja käsitellä ympäröivää maailmaa. Leikkiminen kehittää lapsen minuutta kokonaisvaltaisesti. Me Satumaassa kunnioitamme lapsen leikkiä. Lapselle tarjotaan leikkimiseen riittävästi rauhaa, tilaa ja ikätasoisia välineitä. Annetaan myös mahdollisuuksia niin vapaaseen kuin ohjattuunkin leikkiin. Leikkivälineet ovat lasten saatavilla ja tuemme lasten pitkäkestoista leikkiä. Pienten lasten leikki on harjoittelemista, opettelua, havainnointia ja tutkimista. Aikuinen on enemmän läsnä ja auttaa pieniä leikin rakentamisessa, osallistuu tarvittaessa ja tarjoaa elämyksiä. Isompia lapsia ohjataan pienryhmiin ja leikkeihin sitoudutaan pidemmäksi aikaa. Aikuinen havainnoi leikkiä aktiivisesti ja omalla toiminnal-

11 11 laan kannattelee leikkiä tarpeen mukaan. Leikin loputtua opetellaan siivoamaan ja viemään tavarat oikeille paikoille.

12 Liikkuminen Päivittäinen monipuolinen liikkuminen on lapsen kehontuntemuksen ja kokonaisvaltaisen kehittymisen sekä terveen kasvun ja hyvinvoinnin perusta. Tarjoamme lapsille haasteita, iloa ja elämyksiä monipuolisen, suunnitelmallisen liikunnan keinoin. Tästä rakentuu pohja liikunnalliselle ja terveelle elämäntavalle. Säännöllinen ohjattu liikunta sisällä ja ulkona lisää myös lasten omaehtoista liikkumista. Päiväkodissa kannustetaan lapsia päivittäiseen monipuoliseen liikkumiseen. Viikoittaisten jumppavuorojen lisäksi liikunta huomioidaan päivittäin arjessa. Harjoittelemme monipuolisesti motorisia taitoja, kehonhallintaa ja hahmotusta muun muassa erilaisin liikuntaleikein. Piha välineineen kannustaa lapsia liikkumaan ja leikkimään. Lisäksi kaikki ryhmät tekevät retkiä lähimetsiin, joissa lapset saavat liikkua erilaisessa maastossa. Isommat lapset pääsevät kokeilemaan myös hiihtoa ja luistelua lähiladuilla ja luistinradalla. Päiväkotimme liikuntapainotteisuus näkyy päivittäisen arkiliikunnan lisäksi erilaisina liikunnan teemaviikkoina. Lisäksi painotamme vuosisuunnitelmassamme kuukausittain eri liikuntalajeja ja -muotoja. Henkilökuntamme osallistuu vuosittain erilaisiin liikunta-aiheisiin koulutuksiin.

13 Taiteen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteelliset kokemukset syntyvät musiikkia, kuvataidetta, kädentaitoja, tanssia ja draamaa sekä lasten kirjallisuutta vaalivassa toimintaympäristössä. Lasten taide on elämyksiä, riemua, kokeiluja ja hassuttelua. Taiteelliset kokemukset kehittävät lapsen persoonallisuutta ja tukevat monipuolisesti kehitystä. Harjoitamme erilaista luovaa toimintaa joka päivä; askartelemme, laulamme, tanssimme, musisoimme, esiinnymme. Järjestämme myös kuukausittain koko talon yhteisiä musiikki- ja taidehetkiä. 7.4 Tutkiminen Lapsen arkipäivä on täynnä pieniä ja isoja ihmetyksen aiheita. Lapsi tutkii jatkuvasti ympäristöään kaikilla aisteillaan. Lapselle annetaan riittävästi aikaa hämmästellä ja kysellä, yrittää, erehtyä ja onnistua. Kasvattaja luo avoimen oppimisympäristön joka tarjoaa mahdollisuuksia uusiin kokemuksiin. 8 ERITYINEN TUKI PÄIVÄHOIDOSSA Jokaisen lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen on yksilöllistä. Varhaiskasvatus pyritään järjestämään lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Lapsi voi jossain vaiheessa tarvita erityistä tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueella. Tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu. Tässä tilanteessa kasvattaja ottaa perheen luvalla yhteyttä varhaiskasvatuksen erityisopettajaan (veo). Veo huolehtii lasten erityisen tuen tarpeen varhaisesta tunnistamisesta, tutkimuksiin ohjaamisesta ja kuntoutuksen järjestämisestä yhdessä vanhempien, päivähoidon henkilökunnan ja muiden lasta tutkivien ja kuntouttavien tahojen kanssa. Veo:n tärkein yhteistyökumppanit ovat lapsen vanhemmat, sillä erityisen tuen tarpeen arviointi ja toteutumisen suunnittelu tehdään aina yhdessä vanhempien kanssa. Muita yhteistyökumppaneitamme ovat neuvolat, puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit, psykologit, kasvatus- ja perheneuvolan työntekijät sekä sosiaalityöntekijät.