Edellytyksiä Kajaanin Datakeskus-klusterille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Edellytyksiä Kajaanin Datakeskus-klusterille"

Transkriptio

1 Edellytyksiä Kajaanin Datakeskus-klusterille University of Oulu Department of Information Processing Science Master s Thesis Kati Haverinen

2 2 Tiivistelmä Tarve uusille datakeskuksille on koko ajan kasvava tiedon varastoinnin tarpeen lisääntyessä. Nykyhetken painotukset datakeskuksille ovat niiden ekotehokkuudessa sekä niiden tuomissa hyödyissä datakeskus-alueen kehitykselle. Tutkimukset ovat osoittaneet sekä ekotehokkuuden merkitystä ympäristölle ja taloudelle että aluekehityksen ja työllisyyden kasvua datakeskuksen sijoitusalueelle. Datakeskuksen ympärille muodostuva klusteri nostaa niin alueen kuin myös klusteriin kuuluvien organisaatioiden ja yhteistyötahojen kilpailukykyä. Tämä työ on laadullinen tutkimus, jossa tutkitaan edellytyksiä Kajaaniin muodostuvalle Datakeskus-klusterille käsitteellis-analyyttisellä menetelmällä. Tutkimuksessa käytetään viitekehyksenä Porterin timanttimallista johdettua rakennemallia syntyvän datakeskusklusterin hahmottamisessa. Uuden klusterin syntymisen arvioinnissa käytetään sekä Cluster Navigatorsin klusterin kehittymismallia sekä kehittämismallina Ffowcs- Williamsin klusterin kehittymisen viisivaiheista prosessia. Nämä yhdessä muodostavat kehikon, jonka avulla pystytään arvioimaan monipuolisesti klusterin rakennetta, kehittymistä ja kehittämistä. Tutkimuskehikon mukaisesti arvioituna Kajaani tarjoaa selkeästi hyvät mahdollisuudet kaikkine taustatekijöineen, ydinyrityksineen, yhteistyöverkostoineen, tutkimus- ja koulutusyhteistöineen sekä julkisen hallinnon tuen avulla tulevan Datakeskus-klusterin ja sen jäsenten kehitykselle ja kilpailukyvylle. Jotta edellytykset olisivat jatkuvia ja kilpailuetua saavutetaan tulevaisuudessa, tarvitaan kaikkien klusterin ydinyritysten panosta koko prosessin ajan. Saumaton yhteistyö ja luottamus tulisi säilyttää alusta asti, jotta yhteiset tavoitteet ja visiot pysyvät selkeinä. Klusterinvetäjän ja jatkossa klusterin virallisen organisaation tulee kannustaa eri tahoja yhteistyöhön ja varmistaa näin tutkimuskehikon mukaisten tekijöiden tasapaino jokaisella niiden osa-alueella, käyttäen hyväksi ympärillä olevaa tiimiä ja eri organisaatioiden vastuuhenkilöitä. Se, mitä klusterista jatkossa muodostuu, on nähtävissä ajan kuluessa. Tutkimusta Kajaanin Datakeskus-klusterin edellytyksistä voidaan hyödyntää aloitettaessa tai arvioitaessa uusia ICT-alan klustereita ja varsinkin datakeskusten ympärille muotoutuvia klustereita. Asiasanat Verkosto, klusteri, timanttimalli, kilpailukyky, ICT-ala, datakeskus, ekotehokkuus, pilvipalvelut

3 3 Esipuhe Haluan kiittää tämän tutkimuksen toteutumisesta työnantajaani Kainuun Etu Oy:tä sekä EDC Park hanketta, joissa olen saanut työskennellä ja joiden ansioista Kajaanin Datakeskus klusteri on saanut alkunsa. Kiitos EDC Park tiimille hyvästä yhteishengestä ja kannustuksesta. Kiitokset kuuluvat myös koko Kajaaniin muodostumassa olevan uuden klusterin yhteistyöverkostolle eli sen ydinyrityksille, tutkimus- ja koulutuslaitoksille, Kainuun maakunta kuntayhtymälle sekä muille tahoille, joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä hankkeen aikana. Toivon työni antavan tulevalle klusterille ja sen jäsenille eväitä klusterin muodostumisvaiheeseen, kuten myös sen tulevaan menestykseen ja kilpailukykyyn. Kiitokset myös ohjaajalleni yliopistolehtori Juhani Warstalle tuesta ja ohjauksesta sekä professori Veikko Seppäselle arvokkaista neuvoista. Ja suuret kiitokset perheelleni työni ja tutkimukseni tukemisesta. Kati Haverinen Kajaani,

4 4 Sisältö Tiivistelmä... 2 Esipuhe... 3 Sisältö Johdanto Klusteriteoria Verkostot ja klusterit Porterin timanttimalli Tuotannontekijät Kysyntä Lähi- ja tukialat Strategia, rakenne ja kilpailutilanne Sattumat ja valtionvallan merkitys Klustereiden muodostuminen Klusterit ICT-alalla ICT-alan kehitys ICT-alan klusterit ICT-alan klusterit Suomessa ICT-klustereiden toiminnan edellytykset ICT-klustereiden alueelliset vaikutukset Datakeskus-infrastruktuuri ja nykytrendit Datakeskusten infrastruktuurin luominen Datakeskusten nykypäivän trendit Tutkimuskehikko rakennemalli, kehittymismalli ja kehittämismalli Tutkimuksen rakennemalli ICT-alan klusterin yritykset ICT-alan tuotannontekijät ICT-alan kysyntä ICT-alan klusterin lähi- ja tukialat ICT-alan strategia, rakenne ja kilpailu ICT-alan klustereihin vaikuttavat sattumat ja valtiovalta Tutkimuksen kehittymis- ja kehittämismallit Tutkimuksen kehittymismalli Tutkimuksen kehittämismalli Kajaanin DC-klusterin kehittyminen Kajaanin DC-klusteri Porterin timanttimallin mukaan Kajaanin DC-klusterin yritykset Kajaanin DC-klusterin tuotannontekijät Kajaanin DC-klusterin kysyntä Kajaanin DC-klusterin lähi- ja tukialat Kajaanin DC-klusterin strategia, rakenne ja kilpailu Kajaanin DC-klusteriin vaikuttavat sattumat ja valtiovalta Kajaanin DC-klusterin muodostuminen Kajaanin DC-klusterin ytimen ja verkottumisen muodostuminen Klusterin kehityksen viisivaiheinen prosessi Pohdinta ja johtopäätökset Tutkimustulokset Kajaanin DC-klusterin edellytyksistä... 52

5 7.2 Tutkimusongelmaan vastaaminen Kelpoisuus ja luotettavuus Tulevaisuuden tutkimuskohteet Lähteet

6 6 1. Johdanto Tämän tutkimuksen aiheena on Kajaanin Datakeskus klusterin (myöhemmin DCklusteri) kehittyminen. Toimin Kainuun Edun projektikoordinaattorina EDC Park eli Ecological Data Center Park hankkeessa. Hankkeen tavoitteina on luoda toimintaedellytykset sekä ekotehokkaan datakeskuksen rakentamiselle että sen ympärille syntyvän ICT-alan klusterin muodostumiselle sekä luoda klusterin avulla Kajaanista kansainvälisesti kiinnostava ja kannattava sijaintipaikka uudelle, kestävälle tietointensiiviselle liiketoiminnalle, tutkimukselle, koulutukselle sekä uusille työpaikoille. Kajaanin DC-klusteri on työnimi tulevalle uudelle alueelliselle ICT-alan klusterille. Tutkimusympäristönä tutkimuksessa on Kajaaniin muodostuva DC-klusteri ja klusterin kehittäjät ja toimijat: Kainuun Etu Oy, CSC (CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy), paikallinen Kainuun puhelinosuuskunnan omistama operaattori HIT Oy (Herman IT Oy), UPM/Renforsin Ranta, alueen tutkimus- ja oppilaitokset sekä julkinen sektori. Tästä työstä rajataan pois mahdolliset tulevat datakeskus-asiakkaat ja heidän tarpeidensa kartoitus. Siitä aihealueesta on parhaillaan menossa opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoululla. Nämä kaksi työtä tukevat hyvin toisiaan. Tutkimusongelma tässä työssä on jäsentää ja arvioida Kajaanin Datakeskus-klusterin kehittämiseen liittyviä tekijöitä ja edellytyksiä. Tutkimusmenetelmänä käytetään laadullista menetelmää, jonka taustalla on Käsitteellisteoreettinen menetelmä. Porterin (1998) timanttimallia eli klusterianalyysia käytetään viitekehyksenä syntyvän klusterin muodostumisen hahmottamisessa. Uuden klusterin syntymisen arvioinnissa käytetään Cluster Navigatorsin (2001) klusterin ytimen muodostumisen mallia sekä Ffowcs-Williamsin (2004) klusterin kehittymisen kahdentoista askeleen prosessia. Aineisto koostuu Käsitteellis-teoreettisesta kirjallisuuskatsauksesta, jonka avulla tuotetaan teoreettinen viitekehys klustereista, ICT-alasta ja datakeskuksista. ICT-ala kytketään teoreettiseen viitekehykseen niin, että muodostetaan tutkimusmalli eli rakenne-, kehittymis- ja kehittämismallit, joita vasten Kajaaniin syntyvää DC-klusteria arvioidaan. Tutkimusprosessi etenee seuraavasti: aluksi käsitellään yleisesti klustereita ja klusterikäsitettä, jonka jälkeen siirrytään tarkastelemaan erityisesti ICT-alan klustereita sekä sitä, minkälaisia elementtejä ja vaatimuksia datakeskus-toimintaan yleisellä tasolla liittyy. Kartoituksen avulla tarkastellaan myös, minkälaisia ICT-alan klustereita Suomesta ja ulkomailta löytyy. Aineistona tarkastelussa käytetään tutkimusraportteja alan julkaisuista, tieteellisiä artikkeleita sekä alan teoksia. Tutkimusaineistona käytetään myös Kainuun Edun hanke- ja projektisuunnitelmia, joista saatiin aineisto Kajaanin DCklusterin analyysiin. Klusteriteorioiden ja ICT-alan tarkasteluiden avulla muodostetaan tutkimusmallit eli rakenne-, kehittymis- ja kehittämismallit, joiden avulla vastataan tutkimusongelmiin eli analysoidaan ja pohditaan edellytyksiä Kajaanin DC-klusterin muodostumiselle. Tutkimus antaa ohjeita siihen, mitä tulisi ottaa huomioon perustettaessa isoa datakeskusta ja luotaessa sen ympärille muodostuvaa uutta ICT-alan klusteria. Tutkimuksessa on myös alueellinen näkökulma.

7 7 2. Klusteriteoria Klusterit ovat tuttuja monista yhteyksistä. Ne ovat ympäristöjä, jotka mahdollistavat ja kannustavat johonkin toimialaan erikoistuneita yrityksiä parempaan kilpailukykyyn laajoilla, usein globaaleilla markkinoilla klusterin tarjoaman verkoston avulla. Tunnetuin esimerkki klusterista lienee Silicon Valley eli Piilaakso San Franciscossa, jossa toimii yli 7000 teknologiayritystä. (Cluster Navigators Ltd., 2001.) Tässä kappaleessa määritellään verkoston ja klusterin käsitteet sekä käydään läpi tutkimuksen teoriaa klustereista, klusterin analyysimalleja sekä uuden klusterin syntymisen viitekehystä. 2.1 Verkostot ja klusterit Silénin (2001) mukaan klusteri voidaan määritellä yrityskeskittymäksi, jossa verkostoksi muodostuneet yritykset pyrkivät saamaan kilpailuetua suhteessa muihin yrityksiin muodostamalla keskittymän laaja-alaisen yhteistoiminnan ja sopimustoimittajayhteistyön avulla. Yhteistyötä voidaan löytää niin yritysten intressien tai resurssien samankaltaisuudesta kuin myös toimintatapojen ja organisaatiokulttuureiden samankaltaisuudesta. Erilaisten verkostomallien muodostumisen historia pohjautuu 80-luvulle Yhdysvaltoihin, jolloin yritysten keskinäinen kasvava kansainvälinen kilpailu ja teknologian kehittyminen ohjasivat yrityksiä muodostamaan verkostoja eli yhteistyösuhteita, kuten kumppanuus- ja alihankintasuhteita. Näiden avulla saatiin alennettua toimintakustannuksia, lisättyä joustavuutta ja reagointikykyä sekä kasvatettua toimintojen tehokkuutta. (Silén, 2001.) Klusterin tavoitteena on tuoda hyötyä siihen kuuluville jäsenille. Klusterin ja verkoston käsitteet voidaan erottaa toisistaan, vaikka niitä käytetäänkin usein kuvaamaan samaa asiaa. Klusteri voidaan nähdä enemmänkin usean yrityksen rypäksenä ja niiden verkostona, kun taas verkostoituminen tarkoittaa usein yhden yrityksen ympärille rakentuvista yhteistyömuodoista. (Silén, 2001.) Maskellin ja Lorenzenin (2003) mukaan klusterit voidaan kuvata markkinoiksi, missä hyödykkeitä, palveluita ja tietoutta vaihdetaan tehokkaalla tavalla sisäpiirin kesken rajoittamatta jäsenten kykyjä rakentaa kanavia ja olla vuorovaikutuksessa toimittajien ja asiakkaiden kanssa klusterin ulkopuolella. Tämä lisää markkinasuhteiden etuja, tietouden luomista ja resurssien tehokkuutta sekä vähentää näin liiketoiminnan kustannuksia. Markkinoiden vaihtelevuuden vuoksi klusterit antavat yrityksille myös varmuutta ja vakautta sekä työkaluja helpottamaan näitä vaihteluita. Yritykset oppivat muilta klusteriyrityksiltä kilpailusta ja kilpailijoista sekä saavat joustavan ja sopeutuvaisen toimintaympäristön tuen toiminnalleen. (Maskell & Lorenzen, 2003.) Klusterit voidaan jaotella esimerkiksi sen mukaan, miten kaupallisia tai julkisia ne ovat. Nämä kolme klusterityyppiä ovat kansalliset klusterit, alueelliset klusterit ja kaupalliset klusterit (kuva 1). Kansalliset klusterit ovat keskittyneet ratkaisemaan kansallisia asioita, kuten politiikkaa, infrastruktuuria ja laajuutta (esimerkiksi terveydenhuollon ITklusteri). Alueelliset klusterit ovat esimerkki Porterin (1998) selittämistä ja tässäkin tutkimuksessa kuvatuista klustereista, jotka keskittyvät kehittämään kansainvälistä kilpailuja ja luomaan verkostoympäristön klusterin jäsenyrityksille, niiden toimittajilleen sekä lähi- ja tukialojen organisaatioille mukaan lukien oppi- ja

8 tutkimuslaitokset ja julkinen sektori. Kaupalliset klusterit ovat yritysten muodostamia konsortioita, joiden jäsenyritykset tekevät yhteistyötä useilla eri alueilla. Kaupallisissa klustereissa on usein palkattuna klusterityöntekijä tukemaan yhteistyötä. (Cluster Navigators Ltd., 2001.) Kajaanin DC-klusteri voidaan luokitella kuuluvaksi sekä alueellisiin että kaupallisiin klustereihin. 8 Kuva 1. Klusterityypit (Cluster Navigators Ltd., 2001.) Suomessakin voidaan tunnistaa useita toimialapohjaisia klustereita. Näitä ovat: metsä-, metalli-, telekommunikaatio-, rakennus-, energia-, kuljetus-, elintarvike-, ympäristö- ja hyvinvointiklusterit. Klusteri nähdään yritysten ja jopa eri toimialojen kilpailukykyä, voimavaroja ja vuorovaikutusta edistävänä tekijänä. (Silén, 2001.) Nykyaikana klusterit ovat yhä enemmän yleistymässä. Tähän ovat syynä seuraavat kolme asiaa: 1. useat tutkimukset osoittavat klustereiden tuomat taloudelliset hyödyt työntekijöille, yrityksille ja alueille (uudet innovaatiot, uudet yritykset, sama teollisuudenala, aluekehitys), 2. klusterit heijastavat todellisen talouden luonnetta (alueen talousperusta, paikallinen erikoistuminen ja vaihtelu, alueen talouden dynamiikka ja vaihtelu), 3. klusterit tuottavat viitekehyksen talouspolitiikan uudelleenajattelulle ja uudelleensuuntautumiselle (saadaan poliittiset päättäjät kohdistamaan huomionsa alueille sekä niiden kasvuun ja tuottavuuteen, työvoimamarkkinoihin, jakeluketjuvuorovaikutukseen, tiedonkehityksen heijastusvaikutuksiin, organisaatioiden välisiin vuorovaikutuksiin, paikallisten ominaisuuksiin sekä klustereihin erilaisten hankkeiden ja investointien koordinoijina valtion kanssa ). (Muro & Katz, 2010.) Klustereita voidaan kuvata Porterin (1998) klusterimallin eli timanttimallin avulla, jossa tietyn toimialan yritykset kilpailevat ja tekevät yhteistyötä keskenään asiakkaiden tarpeiden tyydyttämiseksi niin koti- kuin ulkomaan markkinoilla. Timanttimallissa klusterissa arvoa ja kilpailuetua ovat luomassa myös toimialajärjestöt ja tutkimuslaitokset sekä julkinen sektori. Timanttimalli painottaa vapaata kilpailuympäristöä, jossa julkisen sektorin tehtävänä on ohjata yrityksiä standardeissa, valvoa hyvää kilpailuhenkeä sekä toimia myös asiakkaana. (Porter, 1998.) Porterin mallia voidaan soveltaa eri toimialoille, mutta sitä on kritisoitu, että se ei ota tarpeeksi

9 huomioon tuotteiden ja palveluiden laadun jatkuvaa kehittämistä ja innovatiivisuutta (Silén, 2001.) Porterin (1998) timanttimallia eli klusterianalyysia käytetään tässä tutkimuksessa viitekehyksenä syntyvän DC-klusterin kehityksen ja kilpailukyvyn hahmottamisessa. Valitsin Porterin timanttimallin, koska se on tunnetuin klusterimalli ja useat tehdyt klusterianalyysit perustuvat Porterin timanttimalliin. 2.2 Porterin timanttimalli Porterin (1998) timanttimallin neljän taustatekijän avulla voidaan hahmottaa kansallisten tai alueellisten yritysten ja organisaatioiden, kuten esimerkiksi yksityisten ja julkisten toimijoiden, toimintaympäristöä ja kilpailukyvyn muodostumista (kuva 2) esimerkiksi jollakin tietyllä teollisuuden alalla tai klusterissa (Porter, 1998.) 9 Kuva 2. Timanttimalli (Porter, 1998.) Porterin (1998) määrittelemät taustatekijät ovat yritysten tuotannontekijät, strategia, rakenne ja kilpailu, kysyntä sekä lähi- ja tukialat. Nämä taustatekijät muodostavat kontekstin, missä yritykset syntyvät ja kilpailevat. Kun timanttimallin taustatekijät ovat suotuisia, klusterin yrityksillä ja muilla organisaatioilla on mahdollisuus menestymiseen. Timanttimallin suotuisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki klusterin organisaatiot automaattisesti saavuttaisivat kilpailuedun. Jokainen taustatekijä voi vaikuttaa toiseen, mutta voi olla myös niin, että organisaatioiden kilpailuetu painottuu esimerkiksi yhteen tai kahteen taustatekijään. Tällöin kilpailuetu ei kuitenkaan välttämättä ole kestävää. Timantin jokaisen taustatekijän tulisi olla suotuisia, jotta kestävää kilpailuetua saavutettaisiin. Myös se, miten tehokkaasti eri taustatekijöitä hyödynnetään, vaikuttaa organisaatioiden menestykseen. Organisaatiot voivat myös hankkia taustatekijöitä muista maista. (Porter, 1998.) Seuraavissa kappaleissa kuvataan nämä neljä eri taustatekijää Tuotannontekijät Timanttimallin mukaisesti yritysten ja organisaatioiden tuotannontekijöitä ovat resurssit, kuten inhimilliset resurssit (työntekijöiden määrä, taidot, kustannukset), fyysiset

10 resurssit (varantojen ja materiaalien määrä, laatu ja saavutettavuus, ympäristöolosuhteet, palveluiden ja infrastruktuurin kustannukset), tietoresurssit (tieteellinen, tekninen ja markkinoinnin osaaminen), pääomaresurssit (määrä ja kustannus) ja infrastruktuuri (tyyppi, laatu, käyttökustannukset, kuljetus, tietoliikenne, terveydenhuolto, kulttuuripalvelut). Tuotannontekijöiden eli resurssien keskinäiset suhteet ja painotukset voivat vaihdella eri teollisuuden aloilla ja ne voivat olla myös liikkuvia esimerkiksi eri maiden välillä. Tuotannontekijät voidaan jakaa perustekijöihin ja kehittyneisiin tuotannontekijöihin (taulukko 1). Kehittyneet tuotannontekijät perustuvat usein perustekijöihin, jotka luovat niille pohjan. (Porter, 1998.) Taulukko 1. Timanttimallin tuotannontekijät (Porter, 2008.) 10 Edellä mainittuja tuotannontekijöitä voidaan tarkastella myös niiden erikoistumisen ulottuvuudesta. Tekijät voivat olla joko yleistettyjä tai erikoistuneita. Yleistetyt tekijät ovat esimerkiksi päätieverkosto, velkapääoman ketju, hyvin koulutettujen ja motivoituneiden työntekijöiden verkosto. Erikoistuneet tekijät taas tarkoittavat esimerkiksi tietyn osaamisen omaavia työntekijöitä, tietyn ominaisuuden omaavia infrastruktuureja tai tietyn tieteenalan erityistä osaamista. Jos tuotannontekijät ovat sekä kestävyydeltään, saatavuudeltaan että laadultaan kehittyneitä ja erikoistuneita, tämä turvaa paremman ja vaikeasti jäljiteltävän kilpailukyvyn. Tärkeässä osassa kehittyneitä ja erikoistuneita tuotannontekijöitä tukemassa ja kasvattamassa ovat erilaiset yksityiset investoinnit ja yksityisen sektorin tuoma tuki, kun taas valtion tai alueen julkisen sektorin tuki kohdistuu enemmänkin perus- ja yleistekijöiden tukemiseen ja vahvistamiseen. Se, mitkä tuotannontekijät ovat kehittyneitä ja erikoistuneita missäkin tapauksessa, niin yrityksessä kuin klusterissakin, riippuu muista tekijöistä. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi kotimaan kysyntä, lähi- ja tukialojen mukanaolo, yrityksen, organisaation tai klusterin tavoitteet sekä kotimaisen kilpailun luonne. (Porter, 1998.) Kysyntä Kysynnän olosuhteet ovat merkittävä tekijä kilpailukyvyn lisäämisessä. Mahdollisimman suureksi saavutettu asiakaskunta sekä yritysten ja organisaatioiden tuotteiden ja palveluiden kysynnän määrän kasvattaminen parantaa kilpailukykyä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Yritysten ja organisaatioiden olisi suotuisaa löytää ne asiakkaat, jotka ovat kokeilunhaluisimpia ja vaativimpia. Tämä auttaa niitä kehittämään itseään, toimintansa tehokkuutta, tuotteiden ja palveluiden laatua ja ominaisuuksia sekä näin ollen tuottamaan asiakkaille parempaa lisäarvoa. Kysynnän olosuhteissa on havaittavissa kolme merkittävää ominaisuutta: kotimaan kysynnän koostumus, kysynnän koko ja kasvu sekä kysynnän kansainvälistyminen (taulukko 2). Kahden

11 jälkimmäisen merkitys riippuu ensimmäisestä. Kysynnän laatu on sen määrää tärkeämpi. (Porter, 1998.) Taulukko 2. Timanttimallin kysyntä (Porter, 2008.) 11 Kotimaan kysynnän koostumus muotoilee sen, miten yritys tai organisaatio ymmärtää, tulkitsee ja vastaa asiakkaan tarpeisiin. On erityisen tärkeää huomioida asiakkaiden tarpeet myös esimerkiksi tuotekehitysnäkökulmasta. Tämä vaatii avoimuutta niin yritykseltä kuin myös asiakkaalta. Kotimaan markkinoilla onkin helpompi vastata asiakkaan tarpeisiin kuin pitkien välimatkojen päähän ulkomaan markkinoille. Kysynnän rakenteella ja luonteella on kolme ominaisuutta, joiden avulla kilpailukykyä voidaan saavuttaa. Nämä ovat kysynnän segmentit, valistuneet ja vaativat asiakkaat sekä ennakoivat asiakkaan tarpeet. Kysynnän segmentoinnin avulla voidaan määrittää ja priorisoida kilpailuetua tuovat asiakassegmentit koti- ja ulkomaan markkinoilla. Valistuneiden ja vaativien asiakkaiden avulla yritys pääsee lähemmäksi yhä vaativampia asiakkaita, mikä taas auttaa yritystä kehittämään itseään, tuotteitaan ja palveluitaan yhä paremmiksi ja laadukkaimmiksi. Tuotteiden ja palveluiden laadun lisäksi asiakkaat ovat tarkkoja muissa tarpeissaan, kuten esimerkiksi maantieteelliset olosuhteet, ilmasto, luonnonresurssien saatavuus, verotus, standardit ja sosiaaliset normit. Myös jakelukanavien joustavuus ja tarpeiden kulttuurillisten erojen vaikutukset ovat merkittäviä. Yritysten tulee myös ennakoida asiakkaiden tarpeita. Mikä on tulossa markkinoille jossakin, laajenee kohta myös muihin maihin. (Porter, 1998.) Kysynnän koko ja kasvu eli sen suuruus nähdään olevan sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Joissakin tapauksissa, varsinkin tuotekehitysalalla ja laajoilla teollisuustuotteiden aloilla, markkinoiden suuruus auttaa esimerkiksi investoimaan enemmän tiloihin ja palveluihin sekä tuotekehitykseen ja näin saavuttamaan parempaa markkina-asemaa. Jos jollakin tuotteella tai teollisuudenalalla ei ole kovaa kysyntää kansainvälisillä markkinoilla, myöskään laaja kotimarkkinoiden koko ei silloin ole välttämättä etu. Kotimarkkinoiden koko voi kuitenkin olla etu, jos sen avulla saadaan sijoittajat kiinnostumaan. Asiakkaiden määrällä on myös vaikutusta yrityksen kilpailukykyyn. Mitä useampia asiakkaita yrityksellä on, sitä enemmän yritys saa ideoita kehitykseensä ja sitä kautta markkinatietoutta ja motivaatiota kehitykseensä.

12 Kotimaan kysynnän kasvun vauhti on yhtä tärkeä kilpailukyvylle kuin sen absoluuttinen koko on. Se kuvaa sitä, kuinka nopeasti markkinat kasvavat. Mitä nopeampaa kasvu on, sitä enemmän niihin investoidaan ja sitä nopeampaa yritykset ottavat käyttöönsä uutta teknologiaa ja hyödyntävät sitä. Myös se, miten aikaisessa vaiheessa kysyntää on kotimaan markkinoilla, sitä paremmin yritykset voivat siirtyä ulkomaan markkinoille. Kotimaan kysynnän koostumus on kuitenkin sen kokoa tärkeämpi tässäkin tapauksessa. Varhainen kyllästyminen on käsite, joka tarkoittaa sitä, miten nopeasti tuote omaksutaan ja otetaan käyttöön (tuotteen elinkaari) ja miten nopeasti siihen vakiinnutaan. Myös se, miten nopeasti tuote tekee läpimurron, on tärkeää. Kyllästyminen painostaa yrityksiä jatkokehittämään ja päivittämään tuotteitaan nopeasti, jotta asiakkaat olisivat edelleen kiinnostuneet tuotteista ja uusista versioista. (Porter, 1998.) Kotimaan kysynnän koostumus on kilpailuedun perusta, kun taas koko ja kasvun malli vahvistavat kilpailuetua vaikuttamalla investoijien käyttäytymiseen, ajoitukseen ja motivaatioon. Kysynnän kansainvälistyminen taas kuvaa sitä, millä mekanismilla kotimaan kysyntä kansainvälistyy ja kiskoo yrityksen tuotteet ja palvelut ulkomaille. Kysynnän kansainvälistymistä kuvaavat kaksi osatekijää: liikkuva tai monikansallinen asiakas sekä ulkomaisten tarpeiden vaikutukset. Jos yrityksen asiakkaat ovat liikkuvia tai monikansallisia, kilpailuetu on usein korkeaa, koska kotimaan asiakkaat ovat usein myös samoja ulkomaan asiakkaita. Myös se parantaa kilpailukykyä, jos ulkomaan tarpeet kohtaavat myös kotimaan markkinoilla. Esimerkiksi ulkomaiset harjoittelijat saavat vaikutteita ollessaan Suomessa ja vievät ne mukanaan kotimaahansa. Tämä on yleistä myös tieteellisissä yhteisöissä, joissa tieto ja kokemukset leviävät tutkijoilta toisille. Myös ulkomaanvienti, maastamuutto ja turismi sekä poliittiset liitot ja historialliset suhteet levittävät uusia tuotteita ja palveluita maasta toiseen. (Porter, 1998.) Kysynnän olosuhteet vaikuttavat ja vahvistavat toisiaan sekä ovat merkittäviä teollisuudenalan eri evoluution vaiheissa. Myös timanttimallin muut osa-alueet vaikuttavat kysynnän olosuhteiden kilpailukyvyn merkitykseen. Jokaisen timanttimallin osa-alueen vaikutus toisiin on merkityksellinen. (Porter, 1998.) Lähi- ja tukialat Kolmas timanttimallin osa-alue on lähi- ja tukialat ja niiden merkitys kilpailukyvylle (taulukko 3). Lähi- ja tukialojen yritysten muodostuminen joko yrityksen tai klusterin avaintuoteyritysten ympärille on erittäin tärkeää. Ne tuovat klusterille joustavuutta ja erikoistuneisuutta sekä antavat klusterin yrityksille mahdollisuuden keskittyä tuottavaan ydinliiketoimintaansa mahdollistaen sujuvat tukipalvelut. Tämä kehittää klusterin yritysten ja organisaatioiden sekä myös lähi- ja tukialojen yritysten arvoketjua ja voi jopa avata niille väylän kansainvälisille markkinoille tai yhdistää klusterin yrityksiä ja organisaatioita muihin klustereihin. (Porter, 1998.) Tukialat (hankkija-alat) eli esimerkiksi toimittajat ja kilpailevat yritykset tai teollisuudenalat luovat kilpailuetua usealla eri tavalla. Yksi niistä on tehokas, aikainen, nopea ja etuoikeutettu pääsy kustannustehokkaisiin tuotteisiin ja toimenpiteisiin. Tukialojen kontaktien avulla myös verkostot kasvavat ja luovat pääsyn yhä merkityksellisimpiin arvoketjuihin. Työskentelemällä yhteistyössä tukialojen tekijöiden kanssa yritykset saavat myös uusinta tietoa innovaatiosta ja pystyvät näin itsekin kehittämään toimintaansa. Tämän tiedon jakaminen edellyttää kuitenkin tiivistä yhteistyötä yritysten ja toimittajien kesken. Yritykset saavat eniten kilpailuetua, jos niiden toimittajat ovat globaaleja kilpailijoita. Näin uusin tieto ja näkymät välittyvät myös yrityksille itselleen kansainvälisten toimijoiden kautta. (Porter, 1998.) 12

13 13 Taulukko 3. Timanttimallin lähi- ja tukialat (Porter, 1998.) Lähialat voivat olla klusterin yritysten arvoketjuun kuuluvia muita yrityksiä, joiden kanssa yritys tekee yhteistyötä tai jakaa toimintojaan. Näitä yhteistyön muotoja tai toimintoja ovat esimerkiksi teknologian kehitys, valmistus, jakelu, markkinointi tai palvelut. Lähialojen yhteistyö mahdollistaa tiedon liikkumisen ja teknisen ajatustenvaihdon. Varsinkin kotimaassa lähialojen yhteistyö on helppoa, koska etäisyydet ja kulttuuriset erot ovat pienempiä kuin ulkomaille suuntautuessa. Myös yhden teollisuuden alan pärjääminen esimerkiksi kansainvälisillä markkinoilla mahdollistaa tällöin myös muiden lähialojen menestystä. Ja vastaavasti, jos yritysten lähialat ovat menestyksellisiä, tällöin myös yritysten mahdollisuudet pärjätä kansainvälisillä markkinoilla paranevat. (Porter, 1998.) Strategia, rakenne ja kilpailutilanne Kilpailuolosuhteet vaikuttavat klusterin yritysten kilpailukykyyn. Se, miten yritys, organisaatio tai klusteri on luotu, organisoitu ja johdettu sekä millainen sen kotimainen kilpailu on, vaikuttavat myös sen kansainväliseen kilpailukykyyn (taulukko 4). Tehostamalla toimintaansa ja lisäämällä innovatiivisuuttaan yritykset pääsevät vahvistamaan kilpailuasemaansa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kilpailukykyä lisäävät myös koulutuksen, tutkimuksen ja osaamisen laadun parantaminen yrityksissä. Yritysten ja organisaatioiden tavoitteet, strategiat sekä organisointitavat ovat toteutettu eri maissa ja eri teollisuudenaloilla useilla eri tavoilla ja ne heijastavat kyseisen maan olosuhteita, kulttuuria ja käytäntöjä. Erot esimerkiksi johtamiskäytännöissä vaihtelevat eri maiden välillä. Eroja esiintyy koulutuksessa, taustoissa, johtajien osallistumisessa, organisaatiohierarkiassa, yksilön merkityksessä yrityksessä, päätöksentekoprosesseissa, suhteissa asiakkaisiin, toimintojen koordinoinneissa, suhtautumisessa kansainvälistymiseen sekä työntekijöiden ja johdon

14 välisissä suhteissa. Nämä erot luovat sekä hyötyjä että haittoja eri teollisuudenalan kilpailussa. Myös yritysten ja sen johdon asenne varsinkin kansainvälisen kilpailukyvyn lisäämiseen vaikuttaa kilpailukyvyn kasvattamiseen. Tämä ilmenee esimerkiksi asenteen matkustamiseen tai ulkomailla oleviin toimipisteisiin sekä kielitaitoon ja sen kehittämiseen. (Porter, 1998.) Taulukko 4. Timanttimallin strategia, rakenne ja kilpailu (Porter, 1998.) 14 Yritysten tavoitteet pohjautuvat niiden omistajarakenteisiin, omistajien motivaatioon, yrityshallinnon luonteeseen ja johtajien kannustinprosesseihin. Tavoitteet heijastuvat myös kansallisiin yleisiin pääomamarkkinoihin sekä rahoittajien käyttäytymiseen ja toimintatapoihin. Omistajarakenteet, pääomamarkkinaolosuhteet ja yrityshallinnon luonne vaikuttavat kilpailuetuun kahdella tavalla. Ensinnäkin eri teollisuudenaloilla on erilaiset rahoitukset, riskit, erilaiset investointiajat ja keskimääräiset tuotto-odotukset. Myös kansalliset pääomamarkkinat asettavat erilaiset tavoitteet eri teollisuudenaloille. On huomattu, että sellaiset yritykset, joiden omistajien ja johdon tavoitteet ovat samat kuin teollisuuden tarpeet, pärjäävät markkinoilla. Toiseksi eri teollisuudenaloilla rahoituksen tarve on erilainen riippuen esimerkiksi siitä, ovatko yritykset yksityisiä vai eivät. (Porter, 1998.) Yksilöiden eli niiden henkilöiden tavoitteet ja motivaatiot, jotka johtavat ja työskentelevät yrityksissä ja organisaatioissa, voivat kasvattaa tai vähentää yritysten menestymistä tietyillä teollisuudenaloilla. Henkilöillä tulee olla halu kasvattaa omia kykyjään ja tietouttaan luodakseen ja parantaakseen kilpailuetua. Yksi yleinen yksilöiden motivaattori on yritysten palkitsemisjärjestelmä. Myös valtion verotuksella on katsottu olevan merkitystä siihen, mikä motivoi työntekijää tekemään työnsä. Korkea verotus ei niinkään lisää työntekijöiden tuloa, ja työskentely työntekijän näkökulmasta nähdään palkan lisäksi yrityksen tukemisena ja oman statuksen nostona. Varallisuus on

15 kuitenkin yksi tärkeimmistä motivaattoreista. Toinen tärkeä tekijä yksilön tavoitteissa on suhteet johdon tai työntekijöiden sekä yrityksen välillä. Jotta kestävää kilpailuetua voidaan luoda ja ylläpitää, tulee pystyä investoimaan koulutukseen, teollisuudenalan parempaan ymmärrykseen sekä ideoiden vaihtamiseen. Yksilöiden asenne riskinottoon on myös tärkeä tekijä ja se vaikuttaa kykyyn saavuttaa menestystä joillakin teollisuudenaloilla. Jos riskejä ei uskalleta ottaa, myöskään innovaatioita ei synny yhtä hyvin. Joissakin kulttuureissa epäonnistuminen koetaan henkilökohtaisena katastrofina, kun taas joissakin se on oppimista. (Porter, 1998.) Kansallisen prioriteetin vaikutus tavoitteisiin tarkoittaa sitä, miten eri teollisuudenalat ovat esimerkiksi suosittuja työpaikkoina ja toimialoina tai mistä rahoittajat ovat kiinnostuneet ja miten tämä taas vaikuttaa niiden kilpailukykyyn. Esimerkiksi joillakin teollisuudenaloilla, kuten luonnontieteissä ja tekniikan alalla, saattaa työskennellä hyvinkin lahjakkaita ihmisiä, jotka tuovat etuja ja arvovaltaa yrityksille ja tuottavat uusia innovaatioita. Yritysten tunnettuus ja suosittavuus voi pohjautua myös esimerkiksi historiaan, maantieteellisen sijaintiin ja sosiaalisiin rakenteisiin. (Porter, 1998.) Yritysten ja yksilöiden tavoitteet heijastuvat toimialalle pääoman ja henkilöstöresurssien muodossa. Ideaalisinta olisivat vapaasti ja nopeasti käytössä olevat tuottavat ja liikkuvat resurssit, mikä ei tietenkään aina ole käytännössä mahdollista. Resursseja hyödynnetään kuitenkin enemmän tuottavimmilla teollisuudenaloilla. Innovaatiot vaativat niin kestäviä taloudellisia resursseja, kuin myös kestäviä ja sitoutuneita henkilöstöresursseja kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. On myös tärkeää, että yrityksillä on monipuolistaa toimintaa, joten resursseja voi hyödyntää monipuolisesti. (Porter, 1998.) Kotimaisen kilpailun tärkeydestä voidaan olla eri mieltä. Usein väitetään, että kotimainen kilpailu ei välttämättä edistä ulkomaiden markkinoilla pärjäämistä, mutta on myös huomattu, että vahva kotimainen kilpailu sekä panostus kehittää ja innovoida auttavat myös pärjäämään ulkomaan markkinoilla. Kotimaan markkinoilla yritykset joutuvat miettimään hintojaan, kehittämään laatuaan ja palveluitaan sekä luomaan uusia tuotteita ja prosesseja pärjätäkseen kilpailussa. Kilpailun ansioista myös uusia yrityksiä syntyy alalle. Kotimaan markkinoilla kilpaillaan markkinaosuuden lisäksi asiakkaista, teknisistä läpimurroista ja oikeuksista. Kilpailu auttaa yrityksiä myös panostamaan ulkomaan markkinoille kasvaakseen yrityksinä sekä luodakseen globaaleja verkostoja. Kotimaan kilpailu nostaa kyseessä olevan teollisuudenalan kansallista laatutasoa ja tuottavuutta, luo uusia tuotteita ja palveluita sekä parantaa innovaatioita ja näin ollen parantaa kansainvälistä kilpailukykyä. Teollisuudenalojen keskittymät tehostavat niiden kehittymistä ja menestymistä. Esimerkiksi yhden yrityksen pärjääminen alalla kannustaa muitakin yrityksiä parempiin suorituksiin. (Porter, 1998.) Voimakas kotimainen kilpailu riippuu uusien yritysten eli tätä myöten uusien kilpailijoiden syntymisestä. Uusien yritysten syntyminen kannustaa myös kilpailuedun joustavuutta ja pitämistä ajan tasalla, koska se ruokkii teollisuuden innovaatioprosesseja. On olemassa kaksi perustapaa, miten uudet yritykset syntyvät. Ensimmäinen on täysin uudet perustettavat yritykset, kuten spin-off-yritykset jo olemassa olevista yrityksistä, yritykset, joiden perustajia ovat toimittajien työntekijät ja asiakkaat tai yritykset, jotka perustetaan esimerkiksi työharjoittelupaikassa tai yliopistotutkimuksessa tulleen idean pohjalta. Toinen mekanismi uusien yritysten perustamiseen on jo olemassa olevien yritysten sisäinen toimintojen monipuolistaminen ja eriytyminen uusille teollisuudenaloille (start-up-yritykset). (Porter, 1998.) 15

16 Sattumat ja valtionvallan merkitys Timanttimalliin voivat vaikuttaa myös sattumat sekä valtiovalta (politiikka) (kuva 2). Mahdollisuuksia ja sattumia ovat yritysten ulkopuoliset kehitykset, kuten uudet keksinnöt, läpimurrot perusteknologioiden kehityksessä, sodat, ulkopolitiikan kehittyminen ja suuret tarvemuutokset ulkomaan markkinoilla. Sattumat luovat epäjatkuvuutta joka joko jarruttaa tai muokkaa uudelleen teollisuuden rakenteita ja tuottaa yrityksille mahdollisuuksia ja kilpailuetua verrattuna muihin. Keksinnöt ja yrittäjyys ovat kilpailuedun perustoja. Ne eivät ole pelkästään sattumanvaraisia, vaikka niin väitetäänkin. (Porter, 1998.) Valtio, julkisen vallan ja sen politiikan tasot voivat joko parantaa tai vähentää yrityksen ja klusterin kilpailuetua. Politiikan roolia timanttimallissa voidaan tarkastella siitä näkökulmasta, miten politiikalla on vaikutusta kuhunkin taustatekijään. Julkisen vallan vaikutukset klusterin kilpailukykyyn voivat näkyä hyvin monilla eri osa-alueilla. Elinkeinopolitiikan vaikutukset voivat ilmetä esimerkiksi yritystukina, koulutuksen ja tuotekehityksen kehittämisenä, tukemalla kilpailun toimivuutta ja uusien yritysten perustamista sekä asettamalla erilaisia standardeja liittyen laatuun, turvallisuuteen ja ympäristöön sekä myös julkisen vallan antamilla tilauksilla klusterin yrityksille. Julkisen vallan ja yritysten yhteistyö on klusterin toimivuuden perusta. (Porter, 1998.) 2.3 Klustereiden muodostuminen Porterin (1998) timanttimallin lisäksi klusterin muodostumista voidaan tarkastella Cluster Navigatorsin (2001) ja Ffowcs-Williamsin (2004) kehittämien klusterin keskeisten yritysten eli sen ytimen muodostumisen ja klusterin syntymisen kehittämisprosessin mukaan, jolloin voidaan laajentaa vielä Porterin (1998) timanttimallia klusterin ytimen syntymisen avulla sekä tarkastella klusterin kehittämisen askeleita. Nämä kolmea mallia muodostavat tutkimuksen kehikon, jonka avulla pystytään arvioimaan monipuolisesti klusterin rakennetta, kehittymistä ja kehittämistä. Cluster Navigatorsin (2001) julkaisu kuvaa Ifor Ffowcs-Williamsin kehittämää klusterinvetäjien eli erityisavustajien toimintakonseptia. Konseptissa klusterin johtamisen reunaehtoja ovat seuraavat osa-alueet: klusterin muodostuminen perustuu markkinavoimiin, sen toimintaympäristön parantaminen kehittää klusterin suorituskykyä ja klusterin kehittämisessä tarvitaan klusterinvetäjiä eli niin sanottuja erityisavustajia. Hyvien ja laadukkaiden yhteistyösuhteiden muodostaminen paikallisella tasolla eri organisaatioiden kesken on erittäin tärkeää korkean tason klusterin muodostumiselle. (Cluster Navigators Ltd., 2001.) Klusterin (kuva 3) löytymistä ja muodostumista edeltää verkottuminen ja ytimen muodostuminen. Ydin muodostuu johtavista klusterin jäsenyrityksistä, joiden ansainta muodostuu pääasiassa klusterin ulkopuolella olevilta asiakkailta. Tukiyritykset tarkoittavat liiketoimintaa ja palveluita, jotka tukevat suorasti ja epäsuorasti klusterin yritysten toimintaa. Näitä ovat esimerkiksi materiaalin toimittajat, palveluyritykset, kuten rahoittajat, lakimiehet, suunnittelijat ja markkinointi. Tukiyritykset toimivat lähellä klusterin ydintä. Toimintaympäristö voidaan jakaa kahteen eri osaan. Sisempi ympyrä kuvaa muun muassa oppilaitoksia, yliopistoja, tutkimuslaitoksia, paikallisia kauppa- ja ammattiyhdistyksiä sekä kehitystoimistoja. Ulompi toimintaympäristö tarkoittaa taas fyysistä infrastruktuuria eli esimerkiksi teitä, satamia, jätehuoltoa ja tietoliikennettä. (Cluster Navigators Ltd., 2001.)

17 17 Kuva 3. Klusteri (Cluster Navigators Ltd., 2001.) Ffowcs-Williams (2004) kuvaa artikkelissaan klusterin kehityksen viisivaiheista prosessia, jota voidaan soveltaa erilaisiin muotoutuviin klustereihin. Vaiheet ovat tuen kokoaminen, perustan rakentaminen, voiman luominen, perustan laajentaminen ja voiman ylläpitäminen. Ne voidaan vielä jakaa kahteentoista askeleeseen (kuva 4). (Ffowcs-Williams, 2004.) Kuva 4. Klusterin kehityksen viisi vaihetta ja kaksitoista askelta (Ffowcs-Williams, 2004.) Klusterin kehityksen kaksitoista askelta ovat: 1. Klusterin kehityksen merkitys rahoittajille sekä paikallisen taloudellisen kehityksen painottaminen. Yksityisen sektorin osallistuminen klusterin rahoittamiseen on merkittävää. Klusterinvetäjän osallistuminen on tärkeää jo prosessin aloitusvaiheessa. Klusterinvetäjä on neutraali välittäjä joka kannustaa ja varmistaa prosessia etenemään sekä toimii klusteriin kuuluvien sidosryhmien motivaattorina. 2. Paikallisten klustereiden tunnistaminen ja priorisointi on tärkeää, jotta saadaan tietoa ja yhteistyön mahdollisuuksia jo toimivista klustereista. 3. Alkuanalyysi tarkoittaa yleisten tietojen keräämistä klusteriin kuuluvilta yrityksiltä ja sidosryhmiltä. Alkuanalyysi tehdään, jotta saadaan tietoon

18 mahdolliset yleiset esteet ja yleiset mahdollisuudet sekä ymmärretään muodostuvan klusterin kulttuuria. 4. Johtoryhmän muodostuminen tapahtuu klusterinvetäjän toimesta. Johtoryhmä voi alussa olla hyvinkin epävirallinen. Johtoryhmään kuuluu viisi - seitsemän henkilöä. Myös klusterinvetäjä kuuluu johtoryhmään. 5. Haluttu tulevaisuus tarkoittaa klusterin vision rakentamista. Klusterinvetäjä muodostaa sidosryhmien sekä mahdollisten työryhmien tuen avulla vision klusterin tulevaisuudesta. 6. Virstanpylväiden asettaminen klusterin kehitykselle tehdään sidosryhmien tunnistamana. Yhteisen näkymän ja ymmärryksen saavuttaminen sidosryhmien kesken on yksi avainasia, jotta klusterin visio saadaan toteutumaan. Työryhmien perustaminen ja tapaamiset auttavat tässä prosessin vaiheessa. Viennin kehittäminen, koulutus, pääomarahoitus ja tuotekehitys ovat useimmiten niitä laajemman mittakaavan asioita, jotka työryhmissä yleisesti nousevat esille. 7. Pitkän tähtäimen toimintasuunnitelman tekeminen on välttämätöntä tunnistaa myös ne pienet lyhyen tähtäimen toiminnot, jotta saavutetaan lopulta klusterin haluttu tulevaisuus, visio. Klusterinvetäjän tehtävän on luoda kannustava ympäristö, jotta näitä askeleita mennään eteenpäin kohti visiota. Toteutettaville tehtäville on hyvä valita vastuuhenkilöt sidosryhmistä, joita klusterinvetäjä tukee tehtävässään. 8. Klusterin lanseeraminen eli julkistaminen kasvattaa yleisön kiinnostusta ja innostusta muodostuvaan klusteriin ja laajentaa näin myös klusterin perustaa. Klusterin visio kirkastuu ja toimintasuunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi alkaa liikkua kohti päämäärää. 9. Useat klusterit ovat käynnistyneet yleensä jonkin valtion viraston tai julkisen yrityksen tai yhteisön toimesta. Jotta klusteriprosessi olisi tehokas pitkällä tähtäimellä, se tarvitsee taakseen virallisen ja pysyvän organisaation, joka tulisi perustaa ennen kuin alun innostus häviää. Usein tällainen organisaatio voi olla esimerkiksi maksulliseen jäsenyyteen perustuva organisaatio tai talouskehitysvirasto, joka tarjoaa tilat klusterin toimistoille ja esimerkiksi klusterinvetäjän palvelut. 10. Strategisen toimintasuunnitelman päivittäminen sekä yleisen klusterin strategian tarkistaminen on tärkeää. Klusterin toimintatapoja voidaan tarkastella ja käytäntöjä muuttaa tarvittaessa. Myös vierailut muihin klustereihin antavat uusia näkökulmia. Yhteistyö julkisen sektorin kanssa auttaa klusterin kehityksen parantamisessa. Tämä tehtävä on erityisen tärkeä klusterinvetäjän toteutettavaksi. Klusterinvetäjän tulee tuntea klusterin sidosryhmät ja heidän tarpeensa hyvin, jotta heille annettava tuki on mahdollisimman laadukasta. Kun klusterin lanseeraamisesta on kulunut vuosi, olisi hyvä pitää ensimmäinen vuosittainen julkinen yritysjohtajien tapaaminen. Tämä kasvattaa klusterin yritysten, sidosryhmien ja johtoryhmän intoa ja sitoutumista klusteriin. 11. Klusteriprosessin katselmointi antaa mahdollisuuden tarkastella klusterin muodostumisen onnistumisia ja epäonnistumisia. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi vuosittaisella kyselyllä, joka tehdään klusterin yrityksille. Se antaa arvoa ja merkitystä klusterin sidosryhmille ja rahoittajille. 12. Klusterin linkittäminen tarkoittaa mahdollisuuksia sitoa klusteri muihin klustereihin ja yhteistyöhön niiden kanssa paikallisella tai globaalilla tasolla. Esimerkiksi saman alueen eri klusterit voivat yhdessä muodostaa vahvan ryhmittymän ja edistää aluekehitystä yhdessä. Klusterivetäjien tulisi tunnistaa näitä mahdollisuuksia klusterille. (Ffowcs-Williams, 2004.) 18

19 Klusterin muodostuminen perustuu johtamiseen. Johtamisprosessi tapahtuu klusterinvetäjän toimesta ja siihen kuuluvat seuraavat, edellä lueteltuihin klusterin kehityksen kahteentoista askeleeseen perustuvat osa-alueet: klusterin toiminnan perusteleminen (rahoittajat, elinkeinopolitiikka ja seudun muut yritykset) tunnistaminen (julkisen vallan hyväksyntä; taloudelliset hyödyt, vienti, innovaatiot, osaamiskeskittymät, heijastusvaikutukset, rahoittajien painopisteet ja yhteistyö) klusterianalyysin tekeminen (jäsentely, toimivuus ja suorituskyky) ydinryhmän kokoaminen (klusterinvetäjä kokoaa, joukkuehengen merkitys, sitoutuneisuus) vision määrittely (kilpailukyky, imago, teknologia, vienti, työllisyyden kasvu, palkkatulot, innovaatiot) kehitysaskeleiden tunnistaminen (eteenpäin suuntautuneisuus) toimenpideohjelman laatiminen (prioriteetit, konkreettiset saavutukset, onnistuneet suoritukset, resurssit, aikataulut ja vastuut) toimeenpanijoiden kokoaminen (projektit, tiimit, onnistuneet suoritukset, henkilöroolit, vastuut) viestinnän organisointi (imago, brandi, julkiset tilaisuudet, workshopit) julkisen tilaisuuden järjestäminen (ydinryhmä esillä, innostuksen levittäminen, klusterin laajentaminen) strategian määrittely (ajanmukaisuus, kilpailukyvyn perusta, vertailut, keskittymät, sosiaalinen pääoma, vuorovaikutus, motivointi, analyysit, sitoutuminen, toimenpiteet) järjestäytyminen (prosessi vie pari vuotta, kotipesä, klusterinvetäjän haaste, yhteensopivuus, ydinryhmä) onnistumisen arviointi (vuoden parin välein, puolueettomuus, menestymisen mittaaminen, vaikuttavuus, vuorovaikutuksen syventäminen) (Cluster Navigators Ltd., 2001.) Klusterin johtamisen tavoitteina on saada verkostoon tiivis vuorovaikutus, luottamus, kilpailu ja yhteistyö. Tärkeää on myös hiljaisen tiedon välittyminen. Maantieteellinen läheisyys ja investointien erikoistuminen sekä strategian merkitys ja selkeä jäsentyminen tavoitteina tukevat myös klusterin johtamista. Klusterinvetäjän tehtävinä on vaikuttaa prosessiin ja toimia verkottajana ja kontaktihenkilönä sekä sitouttaa osallistujat mukaan prosessiin ja varmistaa rahoituksen saatavuus. (Cluster Navigators Ltd., 2001.) Ffowcs-Williams (2004) kuvaa artikkelissaan myös julkisen hallinnon merkitystä klusterin kehitykselle. Vaikka klusterit ovatkin pääasiassa yksityisen sektorin yritysten muodostamia, julkisen hallinnon merkitys rooli yhteistyökumppanina on tärkeä klusterin kehitysprosessissa. Julkisen hallinnon rooleja voivat olla esimerkiksi seuraavat: klusterin kehittymisen ja toiminnan laillisuuden varmistaminen, pitkäaikaisen klusterinvetäjän tarjoaminen klusterin kehitysprosessille, pitkän tähtäimen klusterianalyysin resursointi, julkisen sektorin tuki klusterikehityksen eri vaiheisiin, klusterista tiedottaminen ja klusterin myyminen muille sidosryhmille, poliittisten rajojen ylittäminen klusterinvetäjän toimesta, paikallisten erikoisuuksien korostaminen, klusterikulttuurin rakentaminen, klustereiden välisten yhteistyön varmistaminen sekä klusterin kehityksen näkeminen orgaanisena prosessina joustavasti. (Ffowcs-Williams, 2004.) 19

20 20 3. Klusterit ICT-alalla ICT (information and communication technology) voidaan suomentaa tieto- ja viestintäteknologiaksi ja siihen liittyviksi aloiksi. ICT-alan kasvu Suomessa voidaan katsoa alkaneeksi jo 1880-luvulta, jolloin puhelinliikenne alkoi kehittyä. Suomen itsenäistymisen aikoihin ensimmäinen teleoperaattori perustettiin, jonka jälkeen markkinat avautuivat myös kansainvälisille tuottajille luvulla Suomessa oli jo yli 800 yksityistä operaattoria ja kommunikaatioalan kehitys jatkui nopeana aina luvulle saakka, jolloin matkapuhelimet alkoivat kehittyä. Tämän jälkeen kehitys on ollutkin yhä kiivaampaa luvulla matkapuhelimet yleistyvät merkittävästi, jolloin myös Nokian kasvu oli suurta. (Salminen, 2003.) Kehityksen nopeasta kasvusta 90- luvulta seurasi, että Suomi kehittyi yhdestä ICT-alan vähiten teollistuneimmista maista yhdeksi teollistuneimmista ollen edelleen yksi ICT-intensiivisimmistä maista maailmassa (Koski et al., 2002; Salminen, 2003.) Suomen ICT-alan klusterin katsotaankin kasvaneen Nokian ympärille Nokian toimiessa ICT-alan globalisaation pioneerina. Nokian vaikutukset Suomen ICT-alan kehitykseen ovat merkittävät ja Nokian ansiosta ulkomaan markkinat ovat avautuneet useille muille ICT-alan yrityksille mukaan lukien myös pienet alan yritykset. Ulkomaisten sijoittajien ja rahoittajien kiinnostus on ollut nousujohteista. (Steinbock, 2004.) 3.1 ICT-alan kehitys Vahvan suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitystä ovat edesauttaneet vankka teknologinen infrastruktuuri, avoin kilpailuympäristö, laaja jaettu yhteinen visio ja yhteistyö, hallituksen aktiivinen tuki, teknologiaorientoituneet, laadukkaasti koulutetut ja lahjakkaat kansalaiset sekä tietointensiiviset teknologiakeskukset (klusterit, osaamiskeskittymät). Nämä ovat mahdollistaneet työskentelyn kehityksen niin yksilöiden, alueiden, kaupunkien tasolla kuin myös kotimaan ja ulkomaan markkinoilla. Suomi onkin yksi maailman johtavia maita ICT-alalla sekä muilla perinteisimmillä aloilla, kuten metsäteollisuudessa ja Suomeen on kehittynyt yksi maailman parhaista ICT-infrastruktuurista. Suomessa panostetaan koko ajan yhä enemmän ICT-alan tutkimus- ja kehitystyöhön, joiden kustannukset ovatkin näin ollen maailman korkeinta tasoa. Tämä kannustaakin jatkuvasti uusiin innovaatioihin ja parantaa kilpailukykyä. Informaatioteknologian omaksumisen laatua todentaa myös se, että Suomessa on eniten maailmassa matkapuhelimia yhtä asukasta kohden. (Salminen, 2003.) Suomen vahvuudet ICT-alalla ovat liittyneet matkapuhelimien lisäksi myös muiden langattomien ratkaisujen kehittämiseen. Suomessa on koko maan kattava kuituverkko ja hyvät tietoliikenneyhteydet niin itään kuin länteenkin. (Steinbock, 2003.) 2000-luvun alusta lähtien matkapuhelinten valmistus alkoi vähitellen siirtymään pois kotimaasta, jolloin ICT-ala tuli siihen pisteeseen, jossa pelkkä matkapuhelinten kehitys ei riittänyt ylläpitämään toimialan menestystä. Tästä seurasi rakennemuutos niin työntekijöiden kuin myös ICT-alan viennissä. ICT-ala muuttui enemmän palvelukeskeisemmäksi ja laman myötä myös alan vienti vähentyi. Vaikka alan kasvuvauhti on hieman hiipunutta, Suomen työllisyys ja tuotanto-osuudet ovat edelleen maailman huipputasoa. (Hernesniemi, 2010.) Tehokkaasti ja viisaasti käytettynä ICT-alan tuotteet ja palvelut auttavat nostamaan elintasoa ja saavuttamaan taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden ja tuottavuuden. Suomi tunnetaan tällä hetkellä yhtenä maailman johtavimpina ICT-innovaatioiden ja huipputekniikan ICT-tuotteiden maana ja yhtenä

21 kehittyneimpänä tietoyhteiskuntana maailmassa. Suomen vahvuuksia ICT-alalla ovat osaamisen lisäksi luonnonmukainen ja puhdas ympäristö sekä ympäristötietoisuus. (Väyrynen, 2009.) 3.2 ICT-alan klusterit ICT-toimiala ja ICT-klusterit (taulukko 5) kattavat alan tuotannollisen toiminnan ja siihen liittyvät palvelut (elektroniikan komponentit, tietokoneet ja päätelaitteet, viestintälaitteet, instrumentit ja laitteet mittaukseen, tarkkailuun ja testaamiseen, optisen instrumentit ja laitteet sekä sähkötekniset tuotteet), viestintäpalvelut (televiestintä ja muut informaatiopalvelut), ohjelmistot ja niihin liittyvät palvelut (ohjelmistot ja digitaaliset sisällöt, kuten Internet, tietokone- ja videopelit, videot ja filmit, verkkomainostaminen ja kauppa sekä muut vastaavat palvelut) sekä ratkaisut ja sulautetut järjestelmät, jotka hyödyntävät edellä mainittuja tuotteita ja palveluita. Suomen ICT-klusteri vastaa yli puolesta Suomen tutkimuksen ja tuotekehityksen investoinneista. (Hernesniemi, 2010.) Taulukko 5. ICT-klusteri (Hernesniemi, 2010.) 21 ICT-alan muutosten ja kasvun elementtejä Hernesniemen (2010) mukaan Suomessa ovat globaalit muutosajurit (energiatehokkuus, ympäristötietoisuus, terveysteknologia, kaupungistuminen), kansalliset vahvuudet (mobiiliosaaminen, älykkäät ympäristöt, rakentaminen, ympäristöteknologia), politiikkavalinnat (ympäristö- ja energiaratkaisut, julkisen sektorin järjestelmät, ICT-infrastruktuuri, valokaapelit), tuottavuuden parantaminen (tuottavuuden parantaminen myös muille aloille) sekä investointien kohdentaminen uusille alueille (terveysteknologia, älykkäät infrastruktuurijärjestelmät, tietoturva, tietovarannot, tulevaisuuden Internetin ja mobiilin Internetin liiketoiminta). Edellä mainitut tarjoavat ICT-alan yrityksille suuret mahdollisuudet kannattavaan kasvuun. Koko ICT-alan liikevaihto Suomessa oli vuonna ,5 miljardia euroa ja tuotekehitysinvestointien liikevaihto 2,7 miljardia euroa. Koko liikevaihdosta elektroniikan ja laitteiden (esimerkiksi kuluttajalaitteet, komponentit, mittalaitteet) osuus oli 43,4 miljardia euroa, josta tuotekehitysosuus oli 2,32 miljardia. Ohjelmistojen ja palveluiden osuus koko liikevaihdosta oli 5,6 miljardia euroa, josta tuotekehitykseen meni 0,29 miljardia. Teleoperaattorien (mobiilioperaattorit sekä tele- ja datapalvelut)

22 osuus oli 6,3 miljardia euroa, josta tuotekehitys oli 0,08 miljardia. Median (digitaalinen ja printtimedia, radio, TV, CD:t, DVD:t, mainokset) osuus koko liikevaihdosta oli 7,1 miljardia euroa, josta tuotekehitys vei 0,01 miljardia. (Nordgren, 2009.) 3.3 ICT-alan klusterit Suomessa Lappeenrannan teknillinen yliopisto julkaisi vuonna 2005 raportin Katapulttihankkeesta, jossa tutkittiin Kaakkois-Suomen tieto- ja viestintäklusteria eli tietojenkäsittely- ja ohjelmistoalan yritysten osaamista ja prosesseja Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Yhteistyötä klusterissa tehtiin pääasiassa tuotekehityksen, tuen ja ylläpidon osa-alueilla, mutta myös myynti ja markkinointi olivat suosittuja yhteistyön muotoja. Yhteistyötä tehtiin myös alueen yrityspalveluiden ja Tekesin kanssa. Klusterissa ei nähty olevan kovinkaan paljon sisäistä kilpailua, vaan kilpailu nähtiin olevan enemmänkin klusterin ulkopuolella joko muualla Suomessa tai ulkomailla. Klusterin yritykset tekivät yhteistyötä alueella koulutus- ja tutkimustyön merkeissä. Yritykset ovat palkanneet opiskelijoita sekä ottaneet heitä aktiivisesti työharjoitteluihin. Opiskelijat ovat myös tehneet lopputöitä yrityksille. Lisäksi opiskelijoiden toteuttamaa tutkimusyhteistyötä ja alihankintaa on käytetty yrityksissä hyödyksi. Oppilaitosten henkilökunnan kanssa tehty yhteistyö keskittyi lähinnä ideointiin, suunnitteluun ja ohjaukseen. Tutkimuksessa ei niinkään keskitytty klusterin jäsenyritysten yhteistyön selvittämiseen, vaan käytiin läpi yleisiä yhteistyökumppaneita, kuten asiakkaita, toimittajia ja alihankkijoita. Vaikka yhteistyötä olisi ollut klusterin sisällä, sitä ei mainittu. Toisaalta kuitenkin esimerkiksi tutkimus- ja oppilaitokset sekä julkinen sektori, kuten myös rinnakkaiset yritykset mainittiin yhteistyökumppaneiksi, joiden voi olettaa liittyvän klusteriin. Yhteistyökumppaneiden merkitys arvioitiin tutkimuksessa pääsääntöisesti yrityksille elintärkeäksi. Verkottumisen edistäminen ja tieto muista alueen yrityksistä sekä kontaktien edistäminen nähtiin tärkeinä etenkin pienissä yrityksissä. (Nikula et al., 2005.) Turun Science Park ja sen ympärillä oleva klusteri on rakentunut ICT-alan yrityksistä, joita on noin 1500 kappaletta Turku-Salo akselilla. ICT-klusteriin on linkittynyt terveydenhuollon, merenkulun, metallialan ja lääkealan teollisuutta sekä elektroniikan ja tietoliikennealan teknologiayrityksiä. Turku Science Park valmistelee, toteuttaa ja järjestää muun muassa EU:n ja Tekesin rahoittamaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Alue on tunnettu erityisesti langattomien sovellusten edelläkävijänä. Alueella on isoja kansainvälisiä ICT-alan yrityksiä ja alueen yrityksiin ollaan kiinnostuneita sijoittamaan ulkomailta asti. (Simola, 2009.) Oulun seudun kehitysyhtiö BusinessOulu sekä 3D-osaamisen yritys Cyberlightning Oy ovat yhdessä aloittaneet Suomeen kansallisen 3D-liiketoimintaklusterin luomisen syksyllä On ollut nähtävissä jo pitempään, että julkiset rahoittajat ja kansainvälisesti toimivat suomalaiset suuryritykset ovat olleet kiinnostuneita tukemaan ja sijoittamaan innovatiivisten klustereiden muodostumista globaaliin kilpailuun ja markkinoille. Oulun yliopiston Center for Internet Excellence ja virtuaalimaailmaprojekti ovat mahdollistaneet uuden liiketoiminnan synnyttämisen 3D toimialalle Oulun alueella. 3D-liiketoimintaklusterin kehitysprojektin tavoitteena on luoda osaamiskeskittymä, jossa tehdään yritys-, markkina- ja kilpailututkimusta sekä luodaan kansainvälisiä kontakteja alan järjestöihin, organisaatioihin, rahoittajiin ja asiakkaisiin. (Business Oulu, 2011.) 22

23 ICT-klustereiden toiminnan edellytykset Pikan (2007) väitös käsittelee Oulun seudun informaatio- ja kommunikaatioteknologian yritysten verkostoa ja niiden yhteistyötä, konsepteja, elementtejä ja toimijoita. Tutkimuksen mukaan verkostojen ja klustereiden toiminta vaatii onnistuakseen yhteistyötä siihen kuuluvilta yrityksiltä. Yritysten on asetettava yhteiset tavoitteet, heillä on oltava luottamusta toisiinsa ja yritysten osaaminen on oltava hallussa. Liiketoiminta vaatii myös aina onnistuakseen taustalle tarkoituksenmukaisen infrastruktuurin, joka mahdollistaa taloudellisen toiminnan. (Pikka, 2007.) Yhteistyössä työskentelevillä yrityksillä tulee olla yhteiset tavoitteet, jotka ohjaavat toimintoja ja päätöksiä. Tavoitteet liittyvät olennaisesti strategiseen työskentelyyn ja tulevaisuuden skenaarioihin. Yhteisten tavoitteiden avulla voidaan jatkossa vaikuttaa aluekehitykseen, työntekijöiden määrään ja yritysten kasvuun. Verkostojen ja klustereiden tavoitteet poikkeavat selkeästi yksittäisten yritysten tavoitteista, joiden strategiat ja tavoitteiden asettelu ovat suoraviivaisempia ja yksinkertaisempia, kun taas verkostoissa ja klustereissa ei ole takana muodollista organisaatiota, joka hoitaisi klusterin johdon perinteisesti. Tavoitteena onkin saada eri yritysten ihmiset keskustelemaan ja työskentelemään yhteisten tavoitteiden hyväksi ja vielä vapaaehtoisesti. (Pikka, 2007.) Pikan (2007) tekemän tutkimuksen mukaan luottamus ICT-alan verkostoissa ja klustereissa tarkoittaa lupausten pitämistä, turvallisuutta, joustavuutta ja yksinkertaisia prosesseja. Arvoina voidaan nähdä olevan avoimuus, luottamus, pätevyys, rehellisyys, perusahneus, alueellinen yhteisöllinen ilmapiiri, yhteistyö, visio jaetusta liiketoiminnasta, innovatiivisuus, kommunikointi ja sitoutuminen. Osaaminen klustereissa ja verkostoissa Pikan (2007) tutkimuksessa kuvataan muun muassa ICT-alan ydinosaamiseksi, yhteistyötaidoiksi, tuotekehitysosaamiseksi, teknisiksi taidoiksi, korkeasti koulutetuiksi työntekijöiksi, innovointitaidoiksi ja luovuudeksi. Fyysistä infrastruktuuria taas ovat esimerkiksi liikenneyhteydet (kuten tiet, lentokenttä), sähköistys, tietoverkot sekä yritysyhteistyöverkostot. Fyysisen infrastruktuurin lisäksi infrastruktuuriksi voidaan luetella yritykset ja muut organisaatiot, yhteistyön rakenteet ja kommunikaatiokanavat. Näiden edellä mainittujen tekijöiden lisäksi yritysten on myös huomioitava klusterin toiminnan jatkuvuus ja kilpailukyky. (Pikka, 2007.) Hernesniemi (2010) kuvaa tekijöitä, joita päättäjien, julkisen sektorin ja yritysten tulisi ottaa huomioon toiminnassaan kehittääkseen ICT-toimialaa ja klusteria ylläpitääkseen ja kasvattaaksen sen kilpailuetua ja kannattavuutta. Näistä ensimmäinen on ICT-alan ymmärtäminen tuottavuuden parantajaksi ja yhteiskunnan uudistajaksi. Suomen julkisen sektorin tulisi luoda strategia klustereiden tukemiseen ja auttaa esimerkiksi klustereita julkisten hankintojen ja järjestelmäpilottien tuella. Yritykset voivat parantaa tuottavuutta ja yhteiskuntaa tekemällä yhteistyötä myös muiden toimialojen kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti. Toisena tekijänä voidaan kuvata digitalisoitumisen hyödyntäminen. Tämän tulisi näkyä julkisella sektorilla Euroopan Unionin yhteismarkkinoiden ja lainsäädännön kehittämisenä, joka tukisi kotimaassamme kehitettyjen digitaalisten palveluiden leviämistä kotimaan ulkopuolelle. Yritysten tulisi huomioida toiminnassaan digitaalisten liiketoimintamallien uudistuminen, kuten esimerkiksi pilvipalveluiden ja sosiaalisen median yleistyminen. Kolmantena vaikuttavana tekijänä nähdään julkisen sektorin päivittäminen nykyaikaan. Julkisen hallinnon ICT-järjestelmiä on kehitettävä vastaamaan nykypäivän tarpeita. Yritysten tulisi tarjota julkiselle sektorille heidän käyttöönsä sopivia järjestelmiä. Neljäntenä

24 tärkeänä tekijänä nähdään tutkimus- ja innovaatiopolitiikan merkitys menestykselle. Julkinen rahoitus tulisi päivittää vastaamaan yritysten tarpeita ja parantaa rahoituksen avulla yritysten toimintoja ja kansainvälistymistä. Yritysten tulisi myös hakeutua tiiviimpään yhteistyöhön esimerkiksi ammattikorkeakoulujen ja osaamiskeskittymien kanssa. Viides merkittävä tekijä ICT-alan kehitykselle on siirtyminen yrittäjyyspolitiikasta kasvuyrittäjyyspolitiikkaan. Julkinen sektori voi tukea tätä tavoitetta lisäämällä oppilaitosten yrittäjyysopintoja sekä kannustaa uusien yritysten perustamiseen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan pohjalta. (Hernesniemi, 2010.) 3.5 ICT-klustereiden alueelliset vaikutukset Klusterin nähdään tuovan etuja niin siihen kuuluville yrityksille kuin aluepolitiikkaan. Yrityksille klusteri luo lisäarvoa kiristyvässä kilpailussa alueen kiinteistöistä, osaamisesta ja asiakkaista. Aluepolitiikalle klusterit tuovat kestävää hyvinvointia niiden mukanaan tuomien korkean tuottavuuden ja innovaatioiden myötä. Klustereiden yritykset voivat myös luoda yhteistyöverkostoja ja tehdä yhteistyötä niin klusterin sisällä kuin myös klusterin ulkopuolella alueella, kansallisesti ja globaalisti. (Gatautis et al., 2010.) Googlen Haminaan tuoman Data Centerin eli datakeskuksen on määrä työllistää noin 50 henkilöä Linux-järjestelmänhallinnoijista erikoistuneisiin datakeskuksen johtohenkilöihin saakka. (Miller, 2009.) Google tuo lisää työpaikkoja haminalaisille ja on mukana alueen kehittämisessä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa kehittämällä toimialansa koulutusta. Google hyödyntää myös paikallista yritystoimintaa etsimällä alihankkijoita ja tavarantoimittajia Haminan alueelta liittyen esimerkiksi seuraaviin aloihin: maisemointi-, jätehuolto- ja kiinteistöhuoltopalvelut. (Hamina Data Center, 2011.) Virkkala (2007) on tutkinut ICT-klustereiden muodostumista syrjäisille alueille (Pohjois-Suomi) ja huomannut, miten niillekin voidaan muodostaa uusia teollisuusklustereita kansallisten ja alueellisten tekijöiden, kuten erikoistuneiden yritysten ja paikallisten tietointensiivisten oppi- ja tutkimuslaitosten tuella. (Virkkala, 2007.) Klustereiden avulla voidaan kehittää alueiden yritysten tutkimus- ja kehitystyötä. (Moreno et al., 2004; Virkkala, 2007.) Klusterit yleistyvät koko ajan, joten aluehallintojen tulisi ottaa huomioon tällaiset yrityskeskittymät ja niiden kehittyminen ja olla mukana vaikuttamassa osaltaan niiden tuotantokustannuksiin, rahallisiin vaikutuksiin sekä ruuhkavaikutuksiin ja huomioida ne aluepolitiikassa ja strategioissaan. (Kim, 2002; Moreno et al., 2004.) Useiden tutkimusten mukaan muodostuvat klusterit ankkuriyrityksineen tuovat alueelle uutta, osaavaa, ammattitaitoista ja innovatiivista työvoimaa ja kasvattavat näin alueen osaamista. Tämä kasvattaa myös alueen attraktiivisuutta ja houkuttaa alueelle lisää ammattitaitoista työvoimaa. Työvoiman lisäksi yleinen kyseessä olevan toimialan innovointi, osaaminen ja oppiminen lisääntyvät ja kasvattavat koko alueen osaamista sekä kilpailukykyä ja johtajuuden laatua ja luonnetta. (Harrison et al., 2004; Lucas et al., 2009; Wolfe & Gertler, 2004.) Klustereiden muodostumisen myötä oppilaitokset kasvattavat koulutusmahdollisuuksiaan, varsinkin niitä, mitä klusterit toimiakseen tarvitsevat. Tutkimuslaitokset lisäävät tutkimustyötään ja yhteistyö tutkimus- ja oppilaitosten kesken lisääntyy. Tutkimuslaitokset tuottavat myös innovaatioita, jotka nostavat yritysten, klusterin ja alueen kilpailukykyä. Myös uusia yrityksiä syntyy klusterin vetovoiman vuoksi. (Lucas et al., 2009; Wolfe & Gertler, 2004.) 24

25 Harrisonin et al. (2004) sekä Lucasin et al. (2009) tutkimuksissa kanadalaisista alueellisista klustereista kävi ilmi, että ankkuriyritysten merkitys klustereiden muotoutumisessa on suuri ja ratkaiseva. Tämä ilmenee esimerkiksi ankkuriyritysten resurssien kohdentamisella uuden tiedon ja teknologian kaupallisen potentiaalin hyödyntämiseen. Ankkuriyritykset tuovat klusteriin ja alueelle taloudellista ja resurssipääomaa, sijoituksia, kansallisia ja globaaleja verkostoyhteyksiä sekä pysyvää työvoimaa (myös tulevia yrittäjiä). Klustereiden kasvu tuo tullessaan myös yhdistyksiä ja järjestöjä alueelle, jotka kasvattavat alueiden yritysten yhteistyötä ja tietoutta kyseiseltä alalta (Harrison et al., 2004; Lucas et al., 2009.) Klusteriin perustettavat uudet yritykset voivat myös hyödyntää alkuvaiheessa paikallisia yrityshautomon palveluita muodostumisvaiheessaan (Harrison et al., 2004.) Klusterin yritykset käyttävät myös alueen toimittajia jakelukanavissaan, joka tuo näin ollen tuloja alueelle ja avaa uusia globaaleja kanavia myös näille yrityksille (Lucas et al., 2009.) 25

26 26 4. Datakeskus-infrastruktuuri ja nykytrendit Data Centerit eli datakeskukset ja tietokonesalit voidaan määritellä kokonaisuuksiksi, jotka muodostuvat tietoliikenteestä ja tiedonvarastointijärjestelmistä. Datakeskukset käsittävät järjestelmän kahdennuksen ja varavirtalähteet, kahdennetut tietoliikenneyhteydet, ympäristön kontrolloinnin (kuten ilmastointi ja paloturvallisuus) sekä turvallisuuslaitteiston. (Dwen-Ren Tsai & Sheng-Wei Lin, 2010.) Datakeskukset voidaan nähdä osana ICT-alan palveluita ja toimintaa sekä tietovarantopalveluiden kehittämistä, josta myös Hernesniemi (2010) raportissaan kertoo. 4.1 Datakeskusten infrastruktuurin luominen Datakeskuksen eli suuren palvelinkonesalin infrastruktuurin luominen ja syntyminen voi olla iso tai pienimuotoinen projekti. Se voi sisältää kokonaan uuden datakeskuksen rakentamisen tai vain jonkun sen osan korjaamisen tai laajentamisen. Se voi liittyä esimerkiksi sähkönjakelukapasiteetin lisäämiseen tai jäähdytysjärjestelmien arkkitehtuurin muutokseen. Huolellinen toteutus edellyttää tarkkaa suunnittelua. Hyvä suunnittelu säästää aikaa ja rahaa, jotka ovat useasti kriittisiä asioita datakeskusten kaltaisissa suurissa projekteissa. Sillä, että datakeskuksia suunnitellaan standardoidun prosessin avulla (kuva 5), vältetään laadun heikkenemistä, ylimääräisiä kustannuksia, tuhlattua aikaa, huonoa dokumentaatiota, puutteellista testausta sekä huonoa palveluntuotantoa. (Rasmussen & Niles 1, 2010.) Jokainen vaihe päättyy etappiin Kuva 5. Datakeskus-projektin standardoidun prosessin peruselementit (Rasmussen & Niles 1, 2010.)

27 27 Datakeskus-projektiin kuuluvat seuraavat vaiheet: valmisteluvaihe (esisuunnittelu), suunnitteluvaihe, hankintavaihe ja toteutusvaihe. Ensimmäiset kaksi kuuluvat varsinaiseen suunnitteluvaiheeseen ja kaksi jälkimmäistä varsinaiseen rakennusvaiheeseen. Suunnitteluvaiheessa tehdään tarvittavat määrittelyt ja rakennusvaihe taas käsittää projektin varsinaisen fyysisen toteutuksen. Projektin kriittisin vaihe onkin juuri suunnitteluvaihe, jolloin koko projektille määritellään sen tarvittavat tekniset ja liiketoiminnalliset osa-alueet, jotta rakennusvaihe voidaan toteuttaa sujuvasti. Onnistuakseen projektissa tulee määritellä tarkasti kaikki sen aikana tarvittavat yksityiskohdat, toimenpiteet, vaiheet ja etapit eli tarkistuspisteet. (Rasmussen & Niles 1, 2010.) Suunniteltujen projektin eri vaiheiden lisäksi projektissa voi esiintyä sen missä vaiheessa tahansa muutostoimintoja (kuva 5). Etenkin muutokset voivat olla hyvinkin yleisiä projektin edetessä. Sen vuoksi niihin on hyvä varautua etukäteen, jotta ylimääräisiltä viivästyksiltä ja kustannuksilta voidaan välttyä. On myös hyvä varautua siihen, että toimitetut tuotteet voivat olla vahingoittuneita tai myöhässä. Myös itse prosessi, varsinkin jos ollaan suunnittelemassa datakeskusta ensimmäistä kertaa uudella projektiryhmällä, voi epäonnistua joillakin osa-alueilla. Hyvällä esisuunnittelulla näitäkin ongelmia voidaan minimoida. (Rasmussen & Niles 1, 2010.) Projektinhallinnan ja prosessisuunnittelun avulla voidaan huolehtia datakeskusprojektien projekti-kriittisistä toiminnoista kuten, aikataulutus, resurssit, vastuut, jatkuvuus, budjetti, muutokset, riskit ja statuksen raportointi. Projektinhallinta tulee aloittaa jo projektin valmistelu- eli esisuunnitteluvaiheessa, jossa jaetaan roolit ja vastuut projektiorganisaatiolle. Mitä tarkempaa suunnittelua projekti vaatii tai mitä vaativampi, isompi, monimutkaisempi tai kriittisempi projekti, sitä aiemmin hyvä ja organisoitu projektinhallinta tulee aloittaa. Datakeskus-projekteissa projektiorganisaatio on usein suuri. Toimijoita voi olla useita ja projektihenkilöstöä voi olla palkattu myös varsinaisen yrityksen ulkopuolelta. Kuvassa 5 esitetty Projektinhallinta voidaan jakaa seuraaviin osiin eli projektin johtotehtävien rooleihin (kuva 6): asiakaspuolen projektinhallinta, projektin sitoutumisenhallinta, tekninen projektinhallinta, suunnittelunhallinta ja asennustenhallinta. (Rasmussen & Niles 2, 2010.)

28 28 Kuva 6. Projektinhallinnan roolien määritelmät (Rasmussen & Niles 2, 2010.) Kuten muissakin projekteissa, datakeskus-projektin projektinhallinnan roolit tulee olla tarkasti määriteltyjä ja osoitettuja tietyille vastuuhenkilöille. Tarkalla projektiorganisaation vastuiden määrittelyillä vältytään yllätyksiltä ja viivytyksiltä, kun tiedetään tarkkaan, mitä kenenkin vastuulla on tehdä. (Rasmussen & Niles 2, 2010.) Oleellinen osa projektinhallintaa on koko projektin aikana tapahtuva dokumentaatio ja seuranta. Jokaisen projektiorganisaatioon kuuluvan on erittäin tärkeää päästä interaktiivisesti käsiksi kaikkeen projektiin liittyvän materiaaliin ajasta ja paikasta riippumatta. Projektinhallinnan työkalujen tulisi mahdollistaa esimerkiksi dokumentaation kommentointi ja antaa tietoa kaikkeen projektiin liittyvistä käytännön asioista. (Rasmussen & Niles 2, 2010.) Jo projektin esisuunnitteluvaiheessa ja tehdessä tarjouskyselyitä, olisi hyvä määrittää vastuuhenkilöt datakeskus-projektin eri osa-alueille ja niiden hankinnoille (kuten rakentaminen, jäähdytysprosessi, sähkö- ja automaatio, tietokonepalvelimet, turvallisuus, palojärjestelmät). Datakeskusten kokoisissa valtavissa projekteissa on usein ongelmana se, että toimittajia ja alihankkijoita voi olla useita, joten hankintojen koordinointi on erittäin tärkeää. Ilman tätä koordinointia voi eteen tulla myöhästymisiä ja lisäkustannuksia. (Rasmussen & Niles 2, 2010.) Ajoissa aloitettu datakeskuksen järjestelmäsuunnittelu pyrkii takaamaan sen, että projektissa ilmenisi mahdollisimman vähän virheitä myöhemmissä projektin vaiheissa. On tärkeää, että projektissa on oikeat ihmiset tekemässä oikeita päätöksiä oikeina

29 ajankohtina. Suunnitteluvaihe yleensäkin voidaan nähdä koko datakeskus-projektin perustana. Järjestelmäsuunnittelun osa-alueita ovat IT-parametrien määrittely, järjestelmäkonseptin kehittäminen, käyttäjävaatimusten määrittely, spesifikaatioiden luominen ja yksityiskohtainen suunnittelu. Jokainen näistä vaiheista on seurausta aiemmasta ja johtaa lopulta yksityiskohtaiseen suunnitelmaan datakeskuksesta mahdollistaen projektin hankinnat ja toteutuksen eli rakennusvaiheen sujuvan ja joustavan onnistumisen sekä loppujen lopuksi datakeskuksen sujuvan käyttöönottokoulutuksen, käyttöönoton ja ylläpidon. (Rasmussen & Niles 3, 2010.) Datakeskuksen käyttö ja ylläpito ovat Kajaanin datakeskuksen tapauksessa operaattorin vastuulla (Kainuun Etu Oy, 2011.) 4.2 Datakeskusten nykypäivän trendit Suomen tasolla iso uutinen oli, kun Google vuonna 2009 ilmoitti tuovansa datakeskuksensa Suomeen. Googlen Data Center rakennetaan entiseen Haminan paperitehtaaseen, joka tarjoaa hyvät tilat ja palvelut datakeskuksen infrastruktuurille. Datakeskus valmistuu vuonna (Miller, 2009.) Pari vuotta sitten Googlen Haminaan tulosta ei vielä tiedetty mitään ja konesalitkaan eivät olleet kovin yleisiä Suomessa. CSC:llä oli ennestään konesalit Espoon Keilarannassa, jotka kuitenkin tarvitsivat laajennusta yhä kasvavaan konesalitarpeeseen. Konesalien fyysinen laajennettavuus ei kuitenkaan ollut riittävä, koska datamäärän jatkuva ja valtava kasvu vaatii uusien infrastruktuurien kehittämistä, joten uusien konesalitilojen etsiminen oli aloitettava. Tavoitteena oli löytää sähkönsiirtokuluiltaan edullinen alue, jossa on vakaa maaperä ja ekotehokas infrastruktuuri. Kajaanin UPM:n entinen tehdasalue, nykyinen Renforsin Ranta osoittautui tiloiltaan ja ympäristöltään sopivimmaksi ja seuraava Suomen datakeskus nouseekin näin Kajaaniin vuonna (Leiponen, 2010.) Yhä laajentuvat datakeskukset ovat nostaneet keskusteluihin niiden energiankulutuksen niin taloudellisista kuin ympäristönäkökulmista. Vihreyden merkitys on kasvanut koko ajan ja tämän vuoksi on alettu kiinnittämään yhä enemmän huomioita energiatehokkuuteen Datakeskusten suunnittelussa ja pilvipalveluiden eli virtuaalipalvelimien käytössä. Lisääntyneen Internetin käytön vuoksi koko ajan laajentuvat isot palvelimet ja tietovarastot eli konesalit vaativat yllättävän paljon energiaa ja näin ollen nostavat sähkönkulutuksen hintaa ja hiilidioksidipäästöjä. Datakeskusten sähköntarve voidaan jakaa palvelimien ja infrastruktuurin sähköntarpeisiin. Datakeskukset vaativat myös tehokasta jäähdytystä, lämmön kontrollointia ja ilmastointia, joita voidaan tutkia energiatehokkuusarvoja mittaamalla. Hyvällä datakeskuksen suunnittelulla voidaan säästää sekä sähköä että luontoa. (Hang Yuan et al., 2010; Xiaoshu Lu et al., 2011.) Esimerkiksi pilvipalveluympäristöjen käyttö datakeskuksissa vaikuttaa palvelimien energiankulutukseen laskevasti ja vähentää näin datakeskusten energiakustannuksia (Hang Yuan et al., 2010.) On myös tutkittu, että vaikka datakeskus olisi suuritehoinen, se voi olla joissakin tapauksissa energiatehokkaampi, kuin pienitehoisempi datakeskus. Tämä perustuu siihen, että pienitehoisten palvelimien datakeskukset eivät ole niin tehokkaita, eivätkä näin ollen pysty käsittelemään yhtä paljon tietoa kuin suuritehoiset palvelimet. Näiden kahden jäähdytysten ero ei ole enää kovinkaan suuri, joten suuritehoisten palvelinten tehokkuuden hyödyt ovat jäähdytyskustannuksia suuremmat. (Meisner & Wenisch, 2011.) Superkoneiden ja massiivisten tallennuslaitteiden käyttämän energian tuottaminen ja laiteympäristön jäähdyttäminen perustuen kestävään kehitykseen ja ympäristötavoitteet huomioiden asettavat datakeskuksille uusia ja suuria haasteita (Leiponen, 2010.) 29

30 Konesalien ja tietokoneiden ekologisuutta voidaan mitata monenlaisten eri mittareiden avulla. Näitä ovat esimerkiksi tietokoneen energiatehokkuus, PUE-luku (Power Usage Effectiveness) ja hiilijalanjälki. Näiden mittareiden avulla voidaan määritellä myös datakeskusten ekotehokkuutta. Tietokoneiden energiatehokkuus lasketaan vertaamalla tietokoneen suorituskykyä wattia kohti. Maailman suurimmat supertietokoneet listataan muun muassa energiatehokkuuden perusteella. PUE-luku saadaan laskemalla datakeskuksen käyttämän kokonaissähköenergian suhde IT-laitteiden käyttämään energiaan. (Kutilainen 2, 2010; Mahadevan et al., 2011.) Minimiarvo on 1. Vanhoissa datakeskuksissa arvo voi olla jopa 3. Kajaanin tulevan datakeskuksen PUElukutavoitteena on 1,12 1,15. (Kutilainen 2, 2010.) Jäähdytysvesi on yksi oleellinen osa datakeskusten jäähdytyksessä ja se on myös yksi suurin osatekijä, mikä vaikuttaa datakeskusten ekotehokkuuteen, ympäristöystävällisyyteen ja kustannustehokkuuteen. Googlen Haminaan nouseva datakeskus on ekotehokas jäähdytysratkaisuiltaan. Haminan konesalissa tietokoneiden jäähdytykseen käytetään kylmää merivettä. Vaihtoehtoisia jäähdytysvesien lähteitä ovat myös maanalaiset kaivot ja järvet, alppijärvet Euroopassa sekä jokivesi. (Miller 2, 2010.) CSC:n konesalien jäähdytysjärjestelmät on toteutettu vapaajäähdytyksellä, joka tarkoittaa jäähdytyksen tuomista konesalin jäähdytyssysteemiin jo olemassa olevalla kylmällä ilmalla tai vedellä. PUE-luvuista pyritään saamaan mahdollisimman pieniä (minimi 1) ja esimerkiksi CSC:n uusimman konesalin PUE-luku on 1,48 ja Google on ilmoittanut erään konesalinsa PUE-luvuksi 1.2. Ekotehokkuus ei kuitenkaan ole sidottuna pelkkään PUE-lukuun, vaan se voidaan nähdä suurempana kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon koko konesalin elinkaari. Nykyaikana konesalit kannattaa rakentaa paikkoihin, missä ilmasto ja vesi ovat viileitä ja energia on edullista. Myös maaperän vakaus (ei maanjäristyksiä tms.) on tärkeä tekijä konesalien paikkaa valitessa. Toimivat tietoliikenneyhteydet ja muusta käytöstä vapautuneet tehdassalit tarjoavat hyvät mahdollisuudet ekotehokkaalle konesalille. Hukkalämmön hyödyntäminen on myös otettava huomioon datakeskuksia suunniteltaessa, jotta myös sen osalta saavutetaan parhaat mahdolliset hyödyt ekotehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden näkökulmista. (Turunen, 2009.) Datakeskusten jäähdytysvesistä muodostuu hukkalämpöä, kun jäähdytysvesi lämpenee jäähdytettyään ensin konesalin jäähdytystä vaativat laitteistot. Hukkalämmön hyödyntämisestä on olemassa monia esimerkkejä maailmalta ja myös Suomesta. Ekotehokkuuden takaamiseksi hukkalämpöä voidaan hyödyntää asuntojen, toimistojen, kasvihuoneiden ja uima-altaiden lämmityksessä. (Miller 1, 2010.) Esimerkiksi Helsingissä sijaitsevan Academican Uspenskin konesalin hukkalämpöä käytetään läheisten kotien lämmitykseen (Heimbuch, 2009.) Datakeskuksen energian kulutusta saadaan mahdollisimman pieneksi tehokkaalla vapaajäähdytyksellä. Myös palvelimien modulaarinen käyttö eli palvelimien käyttö vain osalla palvelimista kerrallaan ja hyvällä hyötysuhteella takaavat mahdollisimman pienen energiakulutuksen. (Kutilainen 2, 2010.) Hiilijalanjäljellä mitataan esimerkiksi datakeskuksen aiheuttamaa ilmastokuormaa eli kuinka paljon kasvihuonekaasuja syntyy datakeskuksen elinkaaren aikana. Hiilijalanjäljen mittaamiseen on useita standardeita, sertifiointeja, joista käytetyimmät datakeskuksissa ovat BREEAM (BRE Environmental Assessment Method) ja LEED (Leadership in Energy & Environmental Design). (Kutilainen 2, 2010.) Ekotehokkuuden avulla voidaan vähentää ympäristön saaste- ja ilmastokuormaa, 30

31 tehostetaan kierrätystä, vähennetään käytettyjen raaka-aineiden ja kulutetun energian määrää sekä pyritään tuottamaan elinkaareltaan mahdollisimman pitkäikäisiä toimintoja, tuotteita ja palveluita. (Kutilainen 2, 2010; Mahadevan et al., 2011.) Kuten jo edellä mainittiin, palvelinliikenteen virtualisointi ja pilvipalveluiden käyttö datakeskuksissa pienentävät palvelinten kokoa, vähentävät energiankulutusta sekä ylläpito-, operointi- ja energiakustannuksia. Pilvipalvelut voidaan määritellä jaetuksi tiedon prosessoinniksi, päällekkäisiksi prosessoinneiksi ja jaetuiksi tietokannoiksi, jotka toimivat virtuaalisesti. Pilvipalvelinten kokoa voi laajentaa helposti virtuaalisesti. Pilvipalveluita käytetään nykyisin yhä enemmän yrityksissä ja tietopalveluissa. Pilvipalvelut voidaan myös luetella IT-palveluntarjoajan asiakkailleen verkon välityksellä tarjoamiksi IT-resursseiksi. Näitä resursseja ovat esimerkiksi tietoliikenneyhteydet, laskenta- ja tallennuskapasiteetti, sovellukset sekä palvelut. (Dwen-Ren Tsai & Sheng-Wei Lin, 2010; Salo, 2010.) Pilvipalveluiden käyttö voidaan jakaa kolmeen perustyyppiin, joita ovat SaaS (Software as a Service) eli vuokratut Internetin kautta toimivat sovellukset, PaaS (Platform as a Service) eli erilaiset sovellusalustat palveluina, kuten tietokannat, sovelluspalvelimet ja ohjelmistokehitysalustat sekä IaaS (Infrastructure as a Service) eli ohjelmistokehitysympäristöt, palvelinalustat ja laitteistoresurssit. Pilvipalveluiden (tietojärjestelmät ja virtuaalialustat) voidaan katsoa muodostuvan laitteistoista (sovellusohjelmat ja käyttöjärjestelmä) sekä infrastruktuurista palveluna. (Dwen-Ren Tsai & Sheng-Wei Lin, 2010; Salo, 2010.) Ympäristövaikutusten lisäksi pilvipalvelut tuovat niitä käyttäville yrityksille useita hyötyjä. Näkyvimmät hyödyt ovat kustannussäästöt yritysten välittömässä toiminnassa laitteistojen ja ohjelmistojen suhteen. Vuokrattavien pilvipalveluiden hankinta on kustannustehokkuuden lisäksi joustavaa ja helppoa. Pilvipalvelut tuovat työntekijöille myös paikkariippumattomuuden; töitä voi tehdä missä tahansa. Pilvipalvelut ovat helposti skaalattavissa yritysten tarpeiden kasvaessa ja laskutus voidaan hoitaa käyttöön perustuen. Palveluiden laatu on yleensä hyvää ja ohjelmistot ovat ajan tasalla pilvipalvelutarjoajan toimesta. Kustannussäästöjen lisäksi yrityksen liiketoimintaprosesseja voidaan tehostaa ja näin parantaa laatua. (Salo, 2010.) 31

32 32 5. Tutkimuskehikko rakennemalli, kehittymismalli ja kehittämismalli Tässä työssä käytetään viitekehyksenä Porterin (1998) timanttimallia eli klusterianalyysia syntyvän Kajaanin DC-klusterin rakenteen hahmottamisessa. Kehitettäessä tutkimusmallia, Suomen ICT-alaa on verrattu Porterin (1998) timanttimallin taustatekijöihin. Tästä on muodostettu tutkimuksen rakennemalli. Uuden klusterin syntymisen arvioinnissa käytetään Cluster Navigatorsin (2001) klusterin ytimen syntymisen pohjalta luotua kehittymismallia sekä Ffowcs-Williamsin (2004) klusterin kehittymisen kahdentoista askeleen prosessia, josta on muodostettu tutkimuksen kehittämismalli. 5.1 Tutkimuksen rakennemalli ICT-alan klustereita voidaan tarkastella Porterin (1998) timanttimallin (kuva 2) mukaan sen neljän taustatekijän eli tuotannontekijöiden, strategian, rakenteen ja kilpailun, kysynnän sekä lähi- ja tukialojen näkökulmista huomioiden myös mahdollisuuksien ja sattumien sekä talous- ja elinkeinopolitiikan tuomat vaikutukset. Kuvassa 7 on tässä työssä muodostettu rakennemalli. Kuva 7. Tutkimuksen rakennemalli Porterin timanttimalliin pohjautuen (Porter, 1998.) ICT-alan klusterin yritykset Klusterin keskeinen osa eli klusterin yritykset ICT-alalla voivat olla esimerkiksi Hernesniemen (2010) mukaan alan tuotannollinen toiminta ja siihen liittyvät palvelut, viestintäpalvelut, ohjelmistot ja niihin liittyvät palvelut sekä ratkaisut ja sulautetut

33 järjestelmät, jotka hyödyntävät edellä mainittuja tuotteita ja palveluita. Suomessa ICTalan yritysten liikevaihto oli vuonna 2006 yhteensä 65,2 miljardia euroa (Nordgren, 2009.) Suomen tunnetuimpien ICT-alan klustereiden yritykset toimivat esimerkiksi tietojenkäsittely- ja ohjelmistoalalla (Nikula et al., 2005), langattomien sovellusten edelläkävijäyrityksinä (Simola, 2009), 3D-toimialan yrityksinä (Business Oulu, 2001) sekä esimerkiksi älykkäiden päätelaitteiden, nanoteknologian, mobiiliteknologian, sensoriverkkojen, ohjelmistoliiketoiminnan ja automaatiotekniikan kehittäjinä (Miettinen, 2008.) ICT-alan tuotannontekijät Timanttimallin tuotannontekijöiksi ICT-alalla kutsutaan erilaisia resursseja. Näitä resursseja ovat kuten työntekijät, fyysiset resurssit, tietoresurssit, pääomaresurssit ja infrastruktuuri. Edellä mainitut tuotannontekijät voidaan jakaa perustekijöihin ja kehittyneisiin tuotannontekijöihin, joita voidaan tarkastella niiden erikoistumisen ulottuvuudesta (Porter, 1998.) Tuotannontekijät yhdistettynä ICT-alaan on kuvattu taulukossa 6. Taulukko 6. Tuotannontekijät yhdistettynä ICT-alaan Porterin timanttimallin mukaan (Porter, 1998.) 33 Ensimmäinen tuotannontekijöiden resurssi eli työntekijät ja heidän osaamisensa nähdään Silénin (2001) mukaan hyvin tärkeänä, mutta toisaalta haasteena teleklustereissa voidaan todeta olevan osaavan ja koulutetun työvoiman puute, johon ratkaisuna on koulutusjärjestelmän kehittäminen. Steinbock (2003) kuvailee pari vuotta myöhemmin ICT-alan työntekijöitä Suomessa hyvin teknologiaorientoituneiksi sekä laadukkaasti koulutetuiksi ja lahjakkaiksi kansalaisiksi. Pikka (2007) painottaa väitöksessään klustereiden ja verkostojen osaamisen merkitystä eli esimerkiksi työntekijöiden teknisiä taitoja, korkeasti koulutettua henkilöstä, innovointitaitoja ja luovuutta. Nikula et al. (2005) kertoo, että ICT-alan yrityksissä käytetään myös paljon opiskelijoita niin palkattuina työntekijöinä kuin työharjoittelijoina. Opiskelijat tekevät myös lopputöitä yrityksille sekä toteuttavat tutkimusyhteistyötä ja alihankintaa yrityksille (Nikula et al., 2005.) Muodostuvat klusterit tuovat alueelle uutta, osaavaa, ammattitaitoista ja innovatiivista työvoimaa ja kasvattavat osaamista alueella sekä houkuttavat alueelle lisää ammattitaitoista työvoimaa (Harrison et al., 2004; Lucas et al., 2009; Wolfe & Gertler, 2004.) Klusteri luo myös yrityksille lisäarvoa esimerkiksi kiristyvässä kilpailussa osaamisesta ja ammattitaidosta (Gatautis et al., 2010.) Klusterin ja siihen kuuluvien ankkuriyritysten myötä pysyvän työvoiman määrä kasvaa ja alueelle

34 saadaan heidän mukanaan myös uusia tulevia yrittäjiä (Harrison et al., 2004; Lucas et al., 2009.) Tuotannontekijöiden fyysiset resurssit tarkoittavat varantojen ja materiaalien määrää, laatua, saavutettavuutta, olosuhteita ja palveluiden kustannuksia. Salmista (2003) mukaillen fyysiset resurssit voidaan nähdä informaatioteknologian omaksumisen tasona, joka ilmenee muun muassa siinä, että Suomessa on eniten matkapuhelimia asukasta kohden. Väyrynen (2009) kertoo ICT-alan tuotteiden ja palveluiden nostavan elintasoa ja saavuttamaan taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden ja tuottavuuden viisaasti käytettynä. Suomen vahvuutena on osaamisen lisäksi luonnonmukainen ja puhdas ympäristö sekä ympäristötietoisuus. (Väyrynen, 2009.) Jotta liiketoiminta klustereissa olisi onnistunutta, se vaatii taustalle toimivan fyysisen infrastruktuurin, kuten liikenneyhteydet, sähköistys, tietoverkot sekä yritysyhteistyöverkostot (Pikka, 2007.) Tietoresursseiksi ICT-alalla voidaan Salmisen (2003) mukaan luetella tietointensiiviset teknologiakeskukset eli ICT-alan klusterit ja osaamiskeskittymät sekä ICT-alan tutkimus- ja kehitystyö, johon Suomessa panostetaan koko ajan yhä enemmän ja jonka myötä saadaan uusia innovaatioita ja parannetaan kilpailukykyä. Suomi tunnetaankin yhtenä maailman johtavimpana ICT-innovaatioiden ja huipputekniikan tuotteiden maan ja yhtenä kehittyneimpänä tietoyhteiskuntana maailmassa (Väyrynen, 2009.) Klusterin yritykset voivat tehdä yhteistyötä alueilla esimerkiksi koulutus- ja tutkimustyön osalta. Opiskelijoita on yrityksissä työharjoitteluissa, tekemässä lopputöitään, toteuttamassa tutkimustyötä ja alihankintaa. Oppilaitosten henkilökunnan kanssa yhteistyötä voidaan tehdä ideoinnin, suunnittelun ja ohjauksen osalta. (Nikula et al., 2005.) Klustereiden myötä alueiden tutkimus- ja kehitystyö sekä yhteistyö oppilaitosten kanssa lisääntyvät (Lucas et al., 2009; Wolfe & Getler, 2004.) Klustereissa voidaan tehdä myös tutkimusja tuotekehitystyötä EU:n ja Tekesin rahoittamana (Simola, 2009.) Erilaiset yritys-, markkina- ja kilpailututkimusten toteutukset yhdessä yritysten kesken on helpompi toteuttaa klustereissa (Business Oulu, 2011.) Suomen ICT-alalla pääomaresurssien kasvu oli nousevaa varsinkin Nokian vaikutusten myötä 90-luvulta lähtien, jolloin ulkomaiset sijoittajat ja rahoittajat alkoivat kiinnostua Suomen ICT-alan yrityksistä (Steinbock, 2004.) On ollut nähtävissä myös pitempään, että julkiset rahoittajat ja globaalit suomalaiset yritykset ovat kiinnostuneita sijoittamaan innovatiivisten klustereiden muodostumiseen globaaleille markkinoille (Business Oulu, 2011.) Kuten jo aikaisemmin mainittiin, myös EU ja Tekes rahoittavat Suomen ICTalan tutkimus- ja tuotekehitystyötä (Simola, 2009.) Klusterialueelle tulevat ankkuriyritykset tuovat myös mukanaan taloudellista pääomaa ja sijoituksia (Harrison et al., 2004; Lucas et al., 2009.) Infrastruktuuriresursseja ICT-alalla voidaan katsoa olevan esimerkiksi Steinbockin (2003) mukaan koko Suomen kattava kuituverkko ja hyvät tietoliikenneyhteydet niin itään kuin länteen sekä Nokian kasvun vaikutus jo 1990-luvun alusta Suomen ICT-alan globalisaatioon. Salminen (2003) sanoo suomalaisen tietoyhteiskunnan ja ICT-alan vahvuutena olevan vankan teknologisen infrastruktuurin. Kuten aiemmin jo mainittiin, fyysinen infrastruktuuri, kuten liikenneyhteydet, tietoverkot sekä yritysyhteistyöverkostot ovat osa tuotannontekijöiden resursseja (Pikka, 2007.) ICT-alan kysyntä Porterin (1998) mukaan kysynnän olosuhteet voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: kysynnän koostumus, kysynnän koko ja kasvu sekä kysynnän kansainvälistyminen. 34

35 Laatua ja rakennetta kuvaa asiakkaiden tarpeiden huomiointi ja asiakassegmentointi. Kokoa ja kasvua kuvaavat markkinoiden suuruus koti- ja ulkomailla, asiakkaiden määrä, kasvun nopeus, kysynnän aikaisuuden aste ja läpimurrot sekä jatkokehityksen nopeus. Kysynnän kansainvälistyminen taas kertoo mekanismista, millä kotimaan markkinat kansainvälistyvät. (Porter, 1998.) Kysynnän olosuhteet yhdistettynä ICTalaan on kuvattu taulukossa 7. Taulukko 7. Kysynnän olosuhteet yhdistettynä ICT-alaan Porterin timanttimallin mukaan (Porter, 1998.) 35 Kysynnän laadun suhteen Suomi tunnetaan ICT-innovaatioiden ja huipputekniikan tuotteiden maana (Väyrynen, 2009.) Kilpailukykyä voidaan varmistaa keskittymällä tuotannon laatuun ja varmistamalla myös toimivat alihankintasuhteet. Yhteistyö klusterin yritysten välillä kehittää klusterin laatua ja laadun johtamista. Nokiaa voidaan kuvata yhdeksi Suomen laatuveturiksi ICT-alalla. Klustereiden tulee pitää huolta laadun kehittymisestä ja asiakaskeskeisyyden parantamisesta sekä kehittää itseään kokonaisvaltaisemman laatukulttuurin suuntaan. (Silén, 2001.) Lucasin et al. (2009) mukaan jakelukanavien toimivuuden varmistus sekä Väyrysen (2009) mukaan Suomen vahvuudet luonnonmukaisena, puhtaana ja ympäristötietoisena maana varmistavat osaltaan asiakastyytyväisyyttä. Klustereiden tehtävinä voidaan nähdä toimialan yritysten kasvun ja kehityksen luominen verkostoitumalla muiden yritysten, sidosryhmien ja julkisen sektorin kanssa (Miettinen, 2008.) Yhteisten tavoitteiden määritteleminen tukee Pikan (2009) yritysten kasvua. Jatkuvat innovaatiot ja niiden kehitteleminen niin yrityksissä kuin myös tutkimus- ja oppilaitoksissa parantavat koko ajan klustereiden ja niihin kuuluvien yritysten kilpailukykyä (Väyrynen, 2009; Lucas et al., 2009; Wolfe & Gertler, 2004.) Kysynnän kansainvälistyminen voidaan nähdä ICT-alalla jo Nokian 1990-luvulla tuomien mahdollisuuksien mukana, jolloin ulkomaanmarkkinat avautuivat yhä

36 enemmän myös pienemmille alan yrityksille mukanaan Suomen ICT-alasta kiinnostuneita rahoittajia ja sijoittajia (Steinbock, 2004.) Klusterin kansainvälistymistä voidaan kehittää verkostoitumalla yhteistyössä muiden yritysten, sidosryhmien ja julkisen sektorin kanssa (Miettinen, 2004.) Myös suomalaiset globaalit yritykset ovat kiinnostuneita sijoittamaan klustereihin, jotka tähtäävät globaaleille markkinoille (Business Oulu, 2011.) Toimiva infrastruktuuri edistää myös kansainvälistymistä. Esimerkiksi liikenneyhteydet ja toimivat tietoverkot parantavat kilpailukykyä (Pikka, 2007.) ICT-alan klusterin lähi- ja tukialat Lähi- ja tukialojen merkitys klusterille ja sen yrityksille on erittäin tärkeää ja ne mahdollistavat klusterin yrityksille mahdollisuuden keskittyä ydinliiketoimintaansa. Tukialoja voivat olla esimerkiksi toimittajat, kilpailevat yritykset tai teollisuudenalat ja lähialat voivat olla yrityksen arvoketjuun kuuluvia muita yrityksiä, joiden kanssa yhteistyötä tehdään tai toimintoja jaetaan. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi teknologinen kehitys, valmistus, jakelu, markkinointi ja muut palvelut. (Porter, 1998.) Lähi- ja tukialat yhdistettynä ICT-alaan on kuvattu taulukossa 8. Taulukko 8. Tuki- ja lähialat yhdistettynä ICT-alaan Porterin timanttimallin mukaan (Porter, 1998.) 36 ICT-alan klustereiden tukialoiksi eli hankkija-aloiksi voidaan luetella osa- ja komponenttivalmistus, sopimusvalmistajat sekä koulutus ja tuotekehitys (Paija, 2000.) Nikula et al. (2005) luettelee myös ICT-alaan linkittyneitä tukialoja eli esimerkiksi terveydenhuollon, merenkulun, metallialan ja lääkealan teollisuus sekä elektroniikan ja tietoliikennealan yritykset. Esimerkiksi pilvipalveluiden yleistyminen ICT-alalla tuo mukanaan lukemattoman määrän erilaisia palveluita pilvipalveluiden tarjoajilta sekä myös koulutus-, konsultointi- ja integrointipalveluita. Johtavia pilvipalveluiden tarjoajia tällä hetkellä ovat esimerkiksi Amazon (pilvipalvelut), Google (hakukoneet, pilvipalvelut), Microsoft (käyttöjärjestelmät, pilvipalvelut), Salesforce (CRMjärjestelmät, pilvipalvelut) ja IBM (laitteistot, ohjelmistot, pilvipalvelut). Internetin sosiaaliset verkostot sekä vertaisverkkoteknologiat voidaan luetella myös kuuluviksi pilvipalveluihin. Esimerkkejä kuuluisista sosiaalisista verkostoista ovat LinkedIn

37 (ammattikäyttö) ja Facebook (kuluttajalähtöisempi). Vertaisverkkoteknologioita taas ovat esimerkiksi Skype (kommunikaatio), Spotify (musiikki) ja Voddler (elokuvat). Paijan (2000) mukaan klusterin lähialoja ICT-alalla voivat olla media, viihde- ja mainosala, varauspalvelut, pankkiala ja terveydenhuolto sekä julkiset palvelut, koulutus ja viihde-elektroniikka. (Salo, 2010.) Tekesin (2005) raportin mukaan ICT-alan klustereita tukevia liike-elämän palveluita ovat esimerkiksi kirjanpito, konsultointi, mainospalvelut, siivous, vartiointi, turvapalvelut, majoitus ja ravitsemus, kiinteistöala, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä sähkö ICT-alan strategia, rakenne ja kilpailu Klustereiden kilpailukykyyn vaikuttavat yleiset kilpailuolosuhteet sekä se, miten klusteri on luotu, organisoitu ja johdettu. Kilpailukykyä parantavat myös koulutuksen, tutkimuksen ja osaamisen laatu yrityksissä. Johtamiskäytännöillä sekä yritysten ja johdon asenteilla kilpailukykyyn ja tavoitteisiin on myös vaikutusta kilpailukyvyn kasvattamisessa. Myös yksilöiden henkilökohtaiset motiivit sekä asenne ja riskinottokyky sekä työntekijöiden ja johdon keskinäiset suhteet vaikuttavat niin innovaatioiden syntyyn kuin sitä myötä yritysten kilpailukykyyn. Henkilöstöresurssien saatavuus vaikuttaa omalta osaltaan myös innovaatioiden syntymiseen, kuten myös taloudelliset resurssit. Vahva kotimainen kilpailu ja siihen panostaminen auttavat kehittymään ja innovoimaan sekä pärjäämään myös globaaleilla markkinoilla. Kilpailu synnyttää uusia yrityksiä, kuten esimerkiksi spin-off-yrityksiä tai start-up-yrityksiä. (Porter, 1998.) Suomen vahvan globaalin markkina-aseman kehitystä ICT-alalla ovat auttaneet muun muassa avoin kilpailuympäristö, laaja jaettu yhteinen visio ja yhteistyö (Salminen, 2003.) Kilpailukykyä voidaan kehittää ICT-alan klustereissa myös joustavien strategioiden sekä johtamisen kehittämisenä laatukulttuurin suuntaan (Silén, 2001.) Toiminta vaatiikin onnistuakseen yhteistyötä siihen kuuluvilta yrityksiltä. Yrityksillä on oltava yhteiset tavoitteet ja luottamus toisiinsa sekä vahva osaamistausta. Tavoitteiden asettaminen vaatii strategista työskentelyä ja skenaarioiden muodostamisen taitoa. Yritysten tulee työskennellä yhteisten tavoitteiden hyväksi vapaaehtoisesti. Lupaukset tulee pitää, työskentelyn tulee olla joustavaa ja prosessien yksinkertaisia. Tärkeitä arvoja ovat muun muassa avoimuus, luottamus, pätevyys, rehellisyys, perusahneus, yhteisöllinen ilmapiiri, yhteistyö, visio, innovatiivisuus, kommunikointi ja sitoutuminen. Korkeasti koulutettu, innovoiva ja luova henkilöstö varmistaa kilpailukyvyn kehittymistä klusterille. (Pikka, 2007.) ICT-alan klustereihin vaikuttavat sattumat ja valtiovalta Mahdollisuuksia ja sattumia Porterin (1998) timanttimallin mukaan voivat olla esimerkiksi erilaiset yritysten ulkopuoliset kehitykset, kuten uudet keksinnöt ja läpimurrot perusteknologioissa, sodat, ulkopolitiikan kehittyminen ja muutokset ulkomaanmarkkinoilla. Julkisen vallan ja politiikan vaikutuksia klusteriin voivat olla esimerkiksi yritystuet, koulutuksen ja tuotekehityksen kehitys, kilpailun toimivuuden kehittäminen, uusien yritysten perustaminen sekä laatuun, turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät standardit. Myös julkisen vallan tekemät tilaukset yrityksille kuuluvat klustereihin vaikuttaviin politiikan keinoihin. (Porter, 1998.) Suomen ICT-alan kasvuun vaikutti erityisen paljon aiemminkin mainittu Nokian kehitys ja kasvu 1990-luvulla, jolloin Suomi saatiin Nokian matkapuhelinten avulla maailmankartalle (Steinbock, 2004; Hernesniemi, 2010.) Suomen ICT-alan huima 37

38 tutkimus- ja kehitystyö tuottaa jatkuvasti uusia innovaatioita ja tuo niitä tunnetuksi ympäri maailmaa (Salminen, 2003.) Suomi on tunnettu maailmalla esimerkiksi langattomien ratkaisujen kehittäjänä (Steinbock, 2004; Simola, 2009; Hernesniemi, 2010.) Suomi on alkanut kasvavissa määrin kiinnostamaan ulkomaisia rahoittajia ja sijoittajia innovaatiokehityksensä vuoksi (Steinbock, 2004; Simola, 2009; Business Oulu, 2011.) Suomen ICT-alan kehitystä ovat auttaneet muun muassa vahva teknologinen infrastruktuuri, avoin kilpailuympäristö, hallituksen aktiivinen tuki, korkeasti koulutetut ammattilaiset ja tietointensiiviset osaamiskeskittymät sekä ICT-alan tutkimus- ja kehitystyö (Steinbock, 2003.) ICT-alan tuotteet auttavat oikein hyödynnettyinä nostamaan elintasoa sekä taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä ja tuottavuutta. Suomi onkin maailman ICT-alan johtavimpia maita, jonka vahvuuksia ovat myös jo aiemminkin mainitut luonnonmukainen ja puhdas ympäristö sekä ympäristötietoisuus. (Väyrynen, 2009.) Suomen hyvä infrastruktuuri liikenneyhteyksineen, sähköistyksineen ja tietoliikenneverkkoineen tarjoaa vankan pohjan liiketoiminnalle (Pikka, 2007.) Suomessa on esimerkiksi meneillään ICT-alan klusteriohjelmia, Jokapaikan tietotekniikan osaamiskeskuksia, joita Työ- ja elinkeinoministeriö hallinnoi. Näiden osaamiskeskusten tavoitteena on lisätä yritysten kasvua, kehitystä ja kansainvälistymistä verkostoitumalla muiden yritysten, sidosryhmien ja julkisen sektorin kanssa. (Miettinen, 2008.) Klustereiden mukana tulevat ankkuriyritykset tuovat klusterin alueelle osaavaa työvoimaa, tutkimus- ja kehitystyötä kasvattaen alueen osaamista ja houkuttaen alueelle yhä enemmän osaavaa työvoimaa ja uusia yrityksiä (Harrison et al., 2004; Lucas et al., 2009; Wolfe & Gertler, 2004.) Edellä mainittujen lisäksi ankkuriyritykset tuovat myös taloudellista ja resurssipääomaa, sijoituksia sekä kansallisia ja globaaleja verkostoyhteyksiä (Harrison et al., 2004; Lucas et al., 2009.) Klusterit hyödyntävät myös paikallisia jakelukanavia liiketoiminnassa tuoden alueelle tuloja ja globaaleja kanavia (Lucas et al., 2009.) Aluehallintojen tulisi huomioida jo aluepolitiikassaan ja strategioissaan klusterien yrityskeskittymät ja olla vaikuttamassa niiden tuotantokustannuksiin, rahallisiin vaikutuksiin sekä ruuhkavaikutuksiin. (Kim, 2002; Moreno et al., 2004.) Aluepolitiikalle klusterit tuovat hyvinvointia niiden tuottavuuden ja innovaatioiden myötä (Gatautis et al., 2010.) 5.2 Tutkimuksen kehittymis- ja kehittämismallit Porterin (1998) timanttimallin pohjalta luodun rakennemallin lisäksi tämän työn tutkimuskehikko koostuu Cluster Navigatorsin (2001) uuden klusterin syntymisen ja sitä edeltävän verkottumisen ja ytimen muodostumisen pohjalta luodun kehittymismallin sekä Ffowcs-Williamsin (2004) klusterin kehittämisen prosessin pohjalta luodun kehittämismallin mukaan Tutkimuksen kehittymismalli Klusterin ytimeen kuuluvat klusterin jäsenyritykset, jonka ympärillä ovat sen toimintaa palvelevat tukiyritykset. Toimintaympäristöt ovat klusterin yritysten ja niiden tukiyritysten ympärillä. (Cluster Navigators Ltd., 2001.) Ytimen muodostuminen ICTalalla on kuvattu luvussa 2.3. Klustereiden muodostumisen ympyrä yhdistettynä ICTalaan on kuvattu kuvassa 8. 38

39 39 Kuva 8. Tutkimuksen kehittymismalli. ICT-alan klusterin muodostuminen Cluster Navigatorsin (2001) mukaan. ICT-alan klustereissa klusterin keskeisiä aloja ovat jo aiemmin Hernesniemen (2010) mukaan mainitut ICT-alan tuotannollinen toiminta ja siihen liittyvät palvelut, viestintäpalvelut, ohjelmistot ja niihin liittyvät palvelut sekä ratkaisut ja sulautetut järjestelmät, jotka hyödyntävät edellä mainittuja tuotteita ja palveluita. Ankkuriyritykset kuuluvat myös klusterin ytimeen ja tuovat oman osaamisensa sekä pääomansa klusteriin (Harrison et al., 2004; Lucas et al., 2009.) Tukiyrityksiksi voidaan lukea esimerkiksi osa- ja komponenttivalmistus, sopimusvalmistajat sekä media, viihde ja mainosala sekä varauspalvelut, pankkiala, sijoittajat, terveydenhuolto ja julkiset palvelut sekä jakelukanavat. Toimintaympäristön sisempi ympyrä kuvaa osaamista, johon ICT-alalla voidaan lukea koulutus ja tuotekehitys, oppilaitokset ja konsultointi. (Paija, 2000.) Klusterin toimintaympäristöön voidaan luetella kuuluvaksi myös yhdistykset ja järjestöt (Harrison et al., 2004; Lucas et al., 2009.) sekä yrityshautomot, joiden palveluita klusterin uudet yritykset voivat hyödyntää (Harrison et al., 2004.) Ulompi ympyrä kuvaa materiaalista toimintaympäristöä eli fyysistä infrastruktuuria, joita Paijan (2000) jaottelun perusteella ovat esimerkiksi julkiset palvelut, kuten esimerkiksi Cluster Navigatorsin (2001) lähteen mukaan esimerkiksi jätehuolto. Tietoliikenneyhteydet voidaan sanoa kuuluvaksi uloimpaan, materiaaliseen toimintaympäristöön ja Suomessa onkin koko maan kattava kuituverkko ja hyvät tietoliikenneyhteydet (Steinbock, 2003.) Kuten jo aiemmin on kerrottu, Suomen vahvuutena ICT-alalla on luonnonmukainen ja puhdas ympäristö (Väyrynen, 2009; Hernesniemi, 2010) sekä hyvät liikenneyhteydet (tiet, lentokentät), sähköistys ja tietoverkot (Pikka, 2007.) Tutkimuksen kehittämismalli Tässä työssä kolmantena tutkimusmallina eli kehittämismallina käytetään Ffowcs- Williamsin (2004) kuvaamaa klusterin kehityksen viisivaiheista prosessia ja verrataan

40 sitä Kajaaniin muodostuvan DC-klusterin kehitysvaiheisiin. Ffowcs-Williamsin (2004) prosessi on kuvattu tarkemmin kappaleessa 2.3 (kuva 4). 40

41 41 6. Kajaanin DC-klusterin kehittyminen Tarve uusille datakeskuksille on koko ajan kasvava. Nykyhetken painotukset datakeskuksille ovat niiden ekotehokkuudessa sekä niiden tuomissa hyödyissä datakeskus-alueen kehitykselle (CSC, 2010.) Tässä tutkimuksessa datakeskus tulee olemaan klusterin käynnistäjänä ja edellytyksenä klusterin muodostumiselle. "Palvelinkeskushankkeella on suuri merkitys Suomelle. Se vahvistaa suomalaisen tutkimuksen kansainvälistä kilpailukykyä tarjoamalla ekotehokkaan sijoituspaikan Suomen uudelle supertietokoneelle ja sen mahdollistamille palveluille. CSC, jota opetus- ja kulttuuriministeriö hallinnoi, edistää tällä hankkeella myös suomalaista yritystoimintaa ja uusien työpaikkojen syntymistä, toteaa opetusministeri Henna Virkkunen. (CSC, 2010.) "Tavoitteenamme on luoda yksi maailman ekotehokkaimmista konesaleista, jonka energia tuotetaan paikallisesti ja hiilijalanjälki on minimaalinen. Kaikkiin harkitsemiimme vaihtoehtoihin sisältyy sitova energiatarjous tehdaskokonaisuuden omasta verkosta. Tällä ratkaisulla saavutetaan merkittäviä kustannusetuja sähkön siirtomaksujen osalta, sanoo CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski. (CSC, 2010.) "CSC:n päätös perustaa tietokonesali Renforsin Rantaan Kajaanin yritysalueelle on merkittävä kehitysaskel yritysalueelle. Hanke merkitsee alueelle lisää työpaikkoja ja uusia yrityksiä, sanoo UPM:n kiinteistöjohtaja Kaj- Erik Lindberg. (CSC, 2010.) 6.1 Kajaanin DC-klusteri Porterin timanttimallin mukaan Tässä kappaleessa tarkastellaan ja analysoidaan Kajaaniin muodostumassa olevaa DCklusteria Porterin (1998) timanttimallin (kuva 2) ja ICT-alan klustereiden pohjalta luodun rakennemallin mukaan. Rakennemalli esiteltiin kappaleessa 5.1 (kuva 7). Kuvassa 9 on koottu yhteen rakennemalliin pohjautuen Kajaanin DC-klusterin taustatekijät eli tuotannontekijät, kysyntä, lähi- ja tukialat sekä strategia, rakenne ja kilpailu. Kuvassa on huomioitu myös sattumien ja mahdollisuuksien luomat edellytykset sekä valtiovalta eli julkisen sektorin ja politiikan vaikutukset ja edellytykset klusterin toiminnalle. Nämä eri rakennemallin taustatekijät esitellään seuraavissa kappaleissa. Aineisto on saatu Kainuun Edun hanke- ja projektisuunnitelmista (Kainuun Etu, 2009; Kainuun Etu Oy, 2011.) Hyvä klusteri tarvitsee strategian, yrityksiä, manageerauksen, koulutusta ja tutkimusta sekä tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. Välittömästi päätöksen jälkeen aloitettiin klusterin rakentaminen. Kainuun Etu Oy:n hallinnoima euron hanke klusterin rakentamiselle hyväksyttiin ennätysnopeasti Kainuun maakuntakuntayhtymässä. Avainhenkilöiden rekrytointi on parhaillaan käynnissä. Lisäksi on aloitettu projekti, jolla tuodaan alueelle muita investoija- ja toimijayrityksiä. Yhteyksiä on ollut ympäri maailmaa. sanoo Antti Toivanen. (Turunen, 2010.)

42 42 Kuva 9. Kajaanin DC-klusteri pohjautuen rakennemalliin Kajaanin DC-klusterin yritykset DC-klusterin kehittyminen Kainuuseen pohjautuu Kainuun Edun EDC Park hankkeeseen sekä kaupalliseen DC2012-rakennusprojektiin (Data Center projekti). Kaupallisina toimijoina hankkeessa ovat CSC, UPM/Renforsin Ranta sekä HIT Oy. Kainuun Etu toimii hankkeessa esimerkiksi selvitysten ja tarjousten tekijänä. Myös potentiaalisten investoijien selvitykset ovat olleet Kainuun Edun vastuulla. Kainuun Edun EDC Park -hanke toimii DC-klusterin eli datakeskuksen ympärille muodostettavan ICT-alan osaamiskeskittymän kokoajana Kajaanissa sekä pyrkii

43 kehittämään alan toimijoiden palveluita ja osaamista sekä tuomaan niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin toimijoita Kainuuseen. CSC:n perusroolina on tuoda ja edesauttaa datakeskuksen rakentamista Kajaaniin. CSC:n konesali tulee käsittämään supertietokoneen, tietokantapalvelimia sekä informaatiopalvelimia ja heillä on palveluiden käyttäjinä esimerkiksi korkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja suuria yrityksiä, jotka tarvitsevat mittavaa tallennuskapasiteettia. Renforsin Rannan eli UPM:n rooli on ollut merkittävä projektin teknisten selvitysten tekijänä sekä kilpailukykyisten sähkö- ja jäähdytysratkaisujen asiantuntijoina. HIT Oy ottaa vastuuta datakeskus-rakennuksen sisätiloista ja toiminnoista yhdessä mahdollisen mukaan tulevan kumppanin (potentiaalisen ison ankkuriyrityksen) kanssa. (Kainuun Etu Oy, 2009; Kainuun Etu Oy, 2011.) Jo ennen projektin virallista aloitusta lokakuussa 2010 hankeen toimijat ovat kokoontuneet yhteen ja tehneet taustatyötä eli esiselvitystä, arvioineet hankkeen ja projektin tarpeita liiketoiminnallisista lähtökohdista, tehneet budjettiarviota ja sitouttaneet eri osapuolet projektiin mukaan. Varsinkin Kainuun Edulla on ollut hankkeen ja projektin valmisteluvaiheessa suuri rooli hankehakemuksen, selvitysten ja tutkimusten valmistelussa, jotta CSC:lle saatiin varmistettua mahdollisimman hyvät edellytykset tuoda datakeskus Kajaaniin. (Kainuun Etu Oy, 2011.) Kajaanin DC-klusterin tuotannontekijät Päätavoitteena EDC Park -hankkeella on luoda Kainuuseen kansallisesti ja kansainvälisesti menestyvä tietointensiivinen ICT-alan klusteri, joka muodostuu tulevan datakeskuksen ympärille ja joka tarjoaa Kainuulle uutta innovatiivista kehitystä, aluekehitysmahdollisuuden ja kilpailukyvyn kasvamista sekä uusia pysyviä työpaikkoja, yrityksiä ja kasvua Kainuun alueelle. Kajaanin DC-klusteri antaa Kainuulle mahdollisuuden luoda uusia teknologioita, tuotteita sekä palveluita ja toteuttaa uutta tieteellistä tutkimusta. Tavoitteena projektilla on mahdollistaa yhden maailman ekotehokkaimman datakeskuksen rakentaminen, jossa olisi mahdollisimman pieni hiilijalanjälki ja jonka sähkö tuotetaan mahdollisimman ekologisesti pääasiassa vesivoimalla. Datakeskuksen ekotehokkuus ilmenee myös jäähdytysveden tuottamisena läheisestä Kajaaninjoesta. (Kainuun Etu Oy, 2009; Kainuun Etu Oy, 2011.) Edellisten lisäksi tehtävänä on kasvattaa tietotaitoa ja osaamista klustereista, ekotehokkuudesta ja pilvipalveluista. DC-klusterin muodostuva toiminta perustuu sen runkoon eli klusterisektorin tutkimus- ja tuotekehityksen laatuun, opetuksen laatuun kyseisellä sektorilla, alueen dynamiikan luomiin uusiin ja innovatiivisiin yrityksiin sekä ankkuriyrityksen (CSC) ja muiden mahdollisten globaalien ankkuriyritysten sekä valmiin infrastruktuurin tuomaan alueen potentiaalisen vetovoimaan, joka vetää puoleensa maailmanluokan tutkijoita ja ulkomaisia sijoittajia. (Kainuun Etu Oy, 2011.) Työntekijäresursseina Kajaanin DC-klusterissa voidaan nähdä klusterin muodostumisen aikaiset työntekijät sekä sen luomat työntekijäresurssit. EDC Park hankkeen vastuutaho on Kainuun Etu Oy ja sen projektihenkilöstöön kuuluvat klusterimestari (Project Manager, jonka vastuulla on klusterin luominen ja kehittäminen), osaamisverkkorakentaja (Sustainable Manager, jonka vastuulla on datakeskuksen ekotehokkuus, sen kehittäminen ja asiakashankinta), Päämajan cloud-tietovalmentaja (Cloud Specialist, jonka vastuulla on osaamisen ja tiedon kerääminen ja kirjaaminen sekä toimialan viimeisimmän tiedon kerääminen) sekä Päämajan kirjuri/projektikoordinaattori (Project Coordinator, jonka vastuulla on projektin dokumentointi ja projektinhallinnan työkalujen hallinta). Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Kainuun Edun lisäksi CSC:n, UPM:n, operaattorin sekä rahoittajan eli Kainuun maakunta kuntayhtymän edustajana tekninen neuvonantaja. Itse datakeskuksen suunnittelu- ja rakennusprojektin eli DC2012-projektin projektiorganisaatio koostuu hallinnollisesti seuraavista osista: projektin johtaja, 43

44 projektin konsultoiva projektipäällikkö, ohjausryhmä, johon kuuluvat projektin johtaja, toimijoiden edustajat, projektipäällikkö sekä kaupungin edustaja. Lisäksi projektiorganisaatioon kuuluvat projektipäälliköt (toimijoiden edustajat), teknisten ryhmien vetäjät (vastuuhenkilöt eri ryhmille, kuten prosessi, sähkö, automaatio, rakennus, IT-verkot jne.), projektiryhmä (noin 50 henkilöä, insinöörit, suunnittelijat, arkkitehdit) ja kirjuri. Klusterin tavoitteena on tehdä tiivistä yhteistyötä alueen tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen sekä oppilaitosten kanssa. Kajaanin DC-klusterin toivotaan tuottavan alueelle pysyviä työpaikkoja sekä houkuttelevan osaajia ja yrityksiä. Klusteri tarjoaa paikallisille IT-alan yrityksille yhteistyön mahdollisuuksia sekä uusia työpaikkoja. Hankkeeseen liittyviä eli joko hankkeen aikaisia tai sen ansioista muodostuvia uusia pysyviä työpaikkoja ovat esimerkiksi konesalin rakentaminen ja laajennukset (suunnittelu ja toteutus), laitteistojen ja ohjelmistojen kehitys, konesalin työntekijät, konesalin ylläpitotyöt, työntekijöiden koulutus (esimerkiksi ammattikorkeakoulu ja ammattiopisto), tietoliikenne, kiinteistöhuolto, taloushallinto, catering, vartiointi, tavaraliikenne, henkilöliikenne, majoituspalvelut, markkinointi, asunnot, kauppa, terveydenhuolto, päiväkodit, koulut, harrasteet, matkailu. (Kainuun Etu Oy, 2009; Kainuun Etu Oy, 2011.) Fyysisinä resursseina Kajaanin DC-klusterissa voidaan tunnistaa datakeskuksen tuomat hyödyt ja kilpailuedut sen sijaintipaikan suhteen. Tietoliikenteen kapasiteetin kasvu on vääjäämätöntä. Käyttäjämäärien kasvaessa tarvitaan yhä enemmän datakeskuksia tiedon varastointiin. Kajaanilla on hyvät mahdollisuudet menestyä juuri tällaisena kansainvälisten ja suurien sekä kustannustehokkaiden datakeskusten sijaintipaikkana. Kajaanissa on hyvät ja toimivat tietoliikenneyhteydet, ympäri vuoden suhteellisen viileä ilmasto, jo valmis infrastruktuuri eli tehdassalit, vakaa sosiaalipoliittinen yhteiskuntarakenne, turvallinen ja vakaa maaperä sekä vesistöt. Nämä kaikki luovat erinomaisen kilpailuedun Kajaaniin muodostuvalle klusterille. (Kainuun Etu Oy, 2009; Kainuun Etu Oy, 2011.) Tulevan datakeskuksen ja sen ympärille muodostuvan klusterin tavoitteena on mahdollisimman pieni hiilijalanjälki. Datakeskuksen osalta tämä varmistetaan vesivoimalla tuotetun sähkön sekä viileän ilmaston ja Kajaanin joen mahdollistaman jäähdytysinfrastruktuurin avulla. Lähes kaikki käytetty energia tullaan hyödyntämään esimerkiksi konesalin tilojen lämmitykseen. (Kainuun Etu Oy, 2009; Kainuun Etu Oy, 2011.) Hukkalämmön hyödyntämisestä on käyty keskusteluja toimijoiden kesken. On esitetty mahdollisuuksia niin konesalin omasta lämmityksestä kuin kasvihuoneista ja kalanviljelylaitoksistakin, jotta hukkalämmön hyödyt saataisiin kohdistettua alueen omille yrittäjille. Yksi mahdollisuus olisi myös hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpöverkkoon. Datakeskukselle haetaan myös sertifiointia, joka lisää varmasti sen vaikuttavuutta ja luotettavuutta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Sertifioinnin avulla voidaan saada kokonaiskuva datakeskuksen elinkaaresta ja luoda näin konesalille mahdollisimman pieni hiilijalanjälki ja ekotehokkuus ja luoda näin sertifioinnin avulla Kajaanin datakeskuksesta jopa maailmanlaajuinen vientituote. (Kutilainen 1, 2010). Tietoresursseina klusterilla on hyvät yhteistyösuhteet paikallisiin koulutus- ja tutkimusorganisaatioihin. Yhteistyökumppaneina yritystoimijoiden lisäksi muodostuvalla klusterilla ja EDC Park -hankkeella on koulutus- ja tutkimuskeskus CEMIS (Centre for Measurement and Information Systems), joka on Oulun yliopiston, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston, Mittaustekniikan keskuksen (MIKES) ja VTT:n yhteinen sopimuspohjainen koulutus- ja tutkimuskeskus Kajaanissa. CEMIKSEN tavoitteena on kehittää alueen korkeakoulutasoista koulutusta ja tutkimusta sekä parantaa kehittämistoiminnan kilpailukykyä, vetovoimaa, laatua ja vaikuttavuutta. Teknologisina painopisteinä CEMIS korostaa mittaustekniikkaa, ajoneuvotietojärjestelmiä ja peli- ja simulointitekniikkaa. CEMIS kouluttaa yritysten 44

45 tarvitsemia ammattilaisia ja asiantuntijoita, tarjoaa tutkimus- ja tuotekehityspalveluita yrityksille sekä tuottaa uutta teknologiaa ja kannustaa opiskelijoita ja tutkijoita yritystoimintaan. Teknillisistä korkeakouluista klusterin kanssa yhteistyössä ovat muun muassa Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Aalto yliopiston teknillinen korkeakoulu, Joensuun yliopisto ja Jyväskylän yliopisto. Euroopan kehitysyhtiöiden liitto Eurada sekä kainuulaisten ICT-alan yritysten keskittymä IT-pooli ovat myös tärkeitä verkostokumppaneita. Esimerkiksi Eurada mahdollistaa yhteistyöverkostot Aasiaan ja Yhdysvaltoihin muihin kehitysyhtiöihin. (Kainuun Etu Oy, 2009; Kainuun Etu Oy, 2011.) Hankkeeseen tehdään kahta Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä (Kajaanin DC-klusterin potentiaalisten asiakasyritysten tarpeiden kartoitus ja datakeskusten vihreät mittarit ja niiden taloudelliset vaikutukset), yhtä Kainuun ammattiopiston työharjoittelua ja näyttötyötä (EDC Park hankkeen websivusto) sekä allekirjoittaneen gradua. Hankkeessa tullaan seuraamaan klusterin tuomien ja vahvistamien työpaikkojen ja yritysten kehitystä alueella. Myös tutkimus- ja koulutuslaitosten osaamisen syntymistä, kehittymistä ja mahdollisia tulevia uusia työpaikkoja seurataan. Hankkeen palaute kerätään hankkeeseen sitoutuneilta yrityksiltä ja hankkeen ohjausryhmältä. (Kainuun Etu Oy, 2009; Kainuun Etu Oy, 2011.) Kajaanin DC-klusterin kehittämishanke toimii yhteistyössä Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus TiViT Oy:n kanssa, jolla on juuri meneillään Cloud Software tutkimusohjelma. Tutkimusohjelman tarkoituksena on edistää pilvipalvelutoimintaa. TiViT:n avulla Kajaaniin voidaan saada alan huippuosaajia ja yrityksiä. (Kainuun Et Oy, 2011.) Kainuun Etu Oy kuuluu myös kansainväliseen Green Grid verkostoon, joka on voittoa tavoittelematon ja avoin yrityskonsortio, jonka tarkoituksena on kehittää datakeskusten resurssitehokkuutta ja vihreyttä asiantuntijuutensa avulla. Green Gridin asiantuntijuuden avulla saadaan viimeisintä tietoa esimerkiksi ekotehokkuuden lisäämisestä datakeskukseen. (The Green Grid, 2011.) Pääomaresursseiksi klusterin kehityksessä voidaan tunnistaa esimerkiksi yritysten tuomat osaamiset ja sijoitukset alueelle. CSC Kajaanin DC-klusterin yhtenä ankkuriyrityksenä tuo alueelle oman osaamisensa ja pääomansa sekä houkuttelee alueelle muita yrityksiä ja sijoittajia. Tavoitteena onkin saada Kainuuseen osaamiskeskittymä ankkuriyritysten avulla ja näin ollen houkutella alueelle merkittävää tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa. HIT Oy taas haluaa toiminnallaan ja pääomallaan kehittää aluetta kokonaisuutena, luoda uusia työpaikkoja sekä edesauttaa uusien yritysten syntymistä ja myös kasvattaa alueen elinvoimaisuutta. UPM/Renforsin Ranta mahdollistaa konesalien infrastruktuurin datakeskukselle. (Kainuun Etu Oy, 2011.) Renforsin Ranta tarjoaa entisellä UPM:n tehdasalueella erinomaisen infrastruktuurin sekä oman teknisen osaamisen datakeskukselle. Kustannustehokkaat sähkö- ja jäähdytysratkaisut sekä turvallinen ja vakaa ympäristö kattavilla tietoliikenneyhteyksillä takaavat kestävän perustan datakeskukselle ja sen ympärille muodostuvalle klusterille. (Kainuun Etu Oy, 2009; Kainuun Etu Oy, 2011.) Kajaanin DC-klusterin kysyntä Klusterihankkeen tarkoituksena on mahdollistaa uuden datakeskuksen rakentaminen ja klusterin muodostuminen sen ympärille, jotta voidaan tarjota tiedonvarastointi-, pilvipalvelu- sekä tiedonkäsittelypalveluita kasvavaan tarpeeseen sekä tuottaa uusia työpaikkoja ja yrityksiä alueelle. Tällä hetkellä esimerkiksi CSC tarjoaa tutkimuslaitoksille ja korkeakouluille tietoteknisiä resursseja, tehokkaita supertietokoneita ja tallennuskapasiteettia. Tiedon määrä yhteiskunnassa lisääntyy koko ajan, joten tiedonvarastoinnin ja datakeskusten tarve kasvaa koko ajan. Tavoitteena on muodostaa Kajaaniin osaamiskeskittymä ankkuriyritysten, kuten CSC:n avulla ja tuoda 45

46 alueelle tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa niin kotimaasta kuin tukea yhteistyötä myös kansainvälisille markkinoille. (Kainuun Etu Oy, 2011.) Klusterin EDC Park hankkeen yhtenä tavoitteena on tehdä asiakassegmentointi ja kartoittaa potentiaalisia asiakkaita klusteriin markkinoinnin avulla. Painopistealueiksi klusterihankkeessa on valittu kestävä kehitys, pilvipalvelut, tietovarannot ja yhteistyö yritysten ja koulutuslaitosten kanssa. Tähän pohjautuen avaintoimialoiksi ja näin ollen potentiaalisiksi asiakkaiksi on tunnistettu seuraavat: ohjelmistoliiketoiminta (pilvipalvelut, mobiliisisällöt, pelit), laitteistot (konesaliratkaisut, palvelin- ja tallennusjärjestelmät), IT-palvelut, kestävä kehitys ja ekologiset ratkaisut (Green IT), mittatekniikka (sisältäen sulautetut ohjelmistot, M2M (machine to machine) sovellukset ja sensoritekniikan). Ammattikorkeakouluopiskelijan parhaillaan tehtävä opinnäytetyö potentiaalisten asiakkaiden tarvekartoituksesta tukee asiakassegmentoinnin huomioimista. (Kainuun Etu Oy, 2011.) Kajaanin DC-klusterin lähi- ja tukialat Klusterin tukialoiksi voidaan katsoa kuuluvaksi alalla jo oleva ja alan uusi liiketoiminta, mikä tulee muodostuvan klusterin mukana. Näitä ovat esimerkiksi virtualisointia ja pilvipalveluita sekä IT-palveluita ja ohjelmistoja tarjoavat yritykset, joille avautuu laajat markkinat uuden datakeskuksen ja DC-klusteriin tulevien muiden yritysten tarjoamien palveluiden ja mahdollisuuksien myötä. Kajaanin DC-klusterin ekotehokkuus, kustannustehokkuus ja pieni hiilijalanjälki houkuttavat paikalle uusia pilvipalvelutarjoajia. Pilvipalvelut ovat ICT-alan nouseva trendi ja Kajaanin DCklusterin pääpainopiste onkin juuri pilvipalveluteknologiassa ja sen tarjoamissa liiketoimintamahdollisuuksissa niin uusille kuin paikallisillekin yrityksille. Tavoitteena on saada klusteriin myös tunnettuja kansainvälisiä ja globaaleja ICT-alan yrityksiä, jotka tuovat klusterille lisäarvoa ja lisäävät sen houkuttelevuutta muille yrityksille, sijoittajille ja työntekijöille. (Kainuun Etu Oy, 2011.) Kuten jo kappaleessa on lueteltu klusterin mahdollistamia uusia työpaikkoja, myös niistä voidaan löytää paljon klusterin toimintaa tukevia lähialoja. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset liike-elämän palvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, jotka tukevat niin klusterin yrityksiä kuin yritysten työntekijöidenkin hyvinvointia ja viihtyvyyttä. (Kainuun Etu Oy, 2011.) EDC Park eli tuleva yrityspuisto ja klusterin fyysinen sijaintipaikka käsittää koulutusta, tutkimusta, rekrytointia ja yhteistyötä esimerkiksi CSC:n ja muiden yritysten kanssa. Parkin tarkoituksena on tarjota yritysyhteistyön ja verkostojen lisäksi yrityshautomotoimintaa, yritysneuvontaa, liiketoimintapalveluita markkinointiin, asiakashankintaan ja kilpailuun, sijoittajapalveluita sekä toimistotiloja. EDC Park hankkeen tavoitteena on luoda 120 pysyvää työpaikkaa ja 10 uutta yritystä klusterin avulla. (EDC Park hanke, 2011.) Kajaanin DC-klusterin strategia, rakenne ja kilpailu Kajaanin DC-klusterin toimijoiden laatu ja organisaation kyky vaikuttavat sen menestykseen. Toimijoiden korkea laatu muodostuu klusteriin kuuluvista johtavista sekä kansainvälisesti näkyvistä markkinointi- ja teknologiayrityksistä, jotka kehittävät ja tuottavat korkean teknologian tuotteita sekä innovatiivisia palveluita. Yritysten tulee olla sitoutuneita ja aktiivisia kehittämään klusteria ja tehdä yhteistyötä paikallisen teollisuuden, korkeakoulujen ja julkisen sektorin kanssa. Yritysten keskinäinen kilpailuttaminen nähdään myös tärkeänä. Klusterin toimijat osallistuvat kansainväliseen yhteistyöhön ja yhteyksien luomiseen klusterin ulkopuolelle varsinkin avaintoimijoiden toimesta. Klusterin strategian luominen ja sen toteutus, hallinnoinnin ja palveluiden 46

47 korkeatasoisuus, kestävä rahoituspohja ja riittävä henkilöstömäärä sekä vahva yhtenäisyys oppilaitosten, tuotekehitys- ja klusteritoimijoiden kesken pyritään saavuttamaan jo heti muodostumisvaiheessa. (Kainuun Etu Oy, 2011.) Kajaanin DC-klusteriin vaikuttavat sattumat ja valtiovalta Kajaanin DC-klusteri tuottaa alueelle liiketoiminnan ja kannattavuuden kasvun sekä koulutukseen ja tutkimukseen liittyvien työpaikkojen sekä muiden uusien työpaikkojen ja yritysten lisäksi paljon uusia innovaatioita. Tämän toivotaan lisäävän myös sijoittajien ja rahoittajien kiinnostusta Kajaanin klusterista ja sen yrityksistä. CSC yhtenä klusterin ankkuriyrityksenä vahvistaa alueen imagoa ja houkuttaa magneetin lailla alueelle muita yrityksiä ja osaajia. Paikallisten yritysten tarjoamien palveluiden hyödyntäminen klusterin muodostamisessa sekä sen ylläpidossa ja jatkuvuudessa vahvistaa alueen kasvua ja kehitystä turvaten pysyvät työpaikat Kainuussa. (Kainuun Etu Oy, 2011.) Kajaanin EDC Park hanketta rahoittaa Kainuun Maakunta kuntayhtymä Kainuun kehittämisrahalla 80 %, KPO 5%, UPM 5% sekä Kainuun Etu 10 %. Hankkeen kustannusarvio on vajaa euroa. Kaupallisen datakeskuksen ja DC-klusterin rahoitus perustuu klusteriin tuleviin asiakasyrityksiin ja toimijoihin. (Kainuun Etu Oy, 2011.) Kajaanin DC-klusterin tavoitteena on tukea Kainuun aluekehitystä ja sen maakuntaohjelmaankin kuuluvaa innovaatiopolitiikkaa. Keskeisenä tavoitteena innovaatiopolitiikassa onkin luoda innovaatioympäristö, joka houkuttelee Kainuuseen uusia osaajia, yrityksiä ja investointeja. Innovaatiopolitiikalla tahdotaan luoda sujuvat ja toimivat innovaatioketjut koulutuksen, tutkimuksen ja kehitystoiminnan sekä osaamisintensiivisen palvelutoiminnan kautta alan yrityksiin. Innovaatiopolitiikan avulla halutaan myös saada kehitettyä yrityksille asiakaslähtöisempiä toimintatapoja innovaatioidensa kaupallistamiseen. Kainuu haluaa tukea osaamiskeskittymää innovaatiopalveluiden ja prosessien kehittämisessä sekä tukea yritysten verkostoitumista kansallisiin ja kansainvälisiin osaamiskeskittymiin sekä näin ollen tukea alueellisten yritysten kansainvälistymistä. Innovaatiopolitiikan painopisteitä Kainuussa ovat mittaustekniikka, ajoneuvojärjestelmät, langaton teknologia, peli- ja simulaatioteknologia, ympäristömittaukset, liikunta- ja hyvinvointiteknologia sekä tietoja viestintäteknologia. Kainuu tukee innovaatiopolitiikallaan myös mittaustekniikan, bioanalytiikan ja ICT-alan tekniikoiden soveltamista kaivannaisteollisuuteen, puutuotealalle sekä lähiruuan ja energiatuotannon kehittämiseen. (Kainuun Etu Oy, 2011.) Yhteistyö paikallisten tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa, kuten CEMIS, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kainuun ammattioppilaitos ja Aikopa (Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen aikuis- ja täydennyskoulutuspalveluita tarjoava aikuiskoulutusyksikkö), mahdollistavat tietotaidon lisäämisen sekä mahdollisten tulevien työntekijöiden koulutuksen ja opinnäytteiden tekemisen klusterille. Kajaanin ammattikorkeakoulu on käynnistämässä konesalityöntekijän koulutusta, kuten myös Aikopa. CEMIS taas tuottaa asiantuntijapalveluita sekä tutkimusta aiheesta tarjoten myös yhteistyöverkostoja kansallisesti ja kansainvälisesti. (Kainuun Etu Oy, 2011.) Datakeskus-alueelle tuleva tietoliikenneverkko toteutetaan yhteistyössä Kajaanin Puhelinosuuskunnan KPO:n ja FUNETin (tietoverkko) kanssa. Tämä vahvistaa kainuulaisen KPO:n liiketoimintaa ja sen asemaa tietoliikenneverkkoalalla. (Kutilainen 47

48 1, 2010). Kajaanin tarjoama puhdas ja turvallinen ympäristö tarjoavat datakeskukselle ja klusterille vakaan toimintaympäristön ja luovat näin asiakkaille luotettavuutta heidän liiketoimintansa sijoituspaikkana. Tietoliikenneverkkojen ja sähköistyksen varmuus Kainuussa vakuuttaa myös osaltaan tulevia asiakkaita datakeskuksen ja klusterin toimintavarmuudesta. (Kainuun Etu Oy, 2011.) 6.2 Kajaanin DC-klusterin muodostuminen Kajaanin DC-klusterin toiminnan edellytyksiä ovat sen keskeisten toimijoiden yhteistyö, tutkimus- ja tuotekehitys sekä oppilaitosten korkea taso. Myös dynaaminen liiketoiminnallinen ilmapiiri on erittäin tärkeää. Kaikki nämä yhdessä luovat pohjan innovaatioiden syntymiselle ja houkuttelevan ympäristön uuden klusterin muodostumiselle. Kajaanin DC-klusterin muodostuminen perustuu itse datakeskuksen rakennusprojektiin eli DC2012-projektiin sekä Kainuun Edun toteuttamaan EDC Park hankkeeseen, jonka tarkoitus on luoda datakeskuksen ympärille toimiva ja työllistävä tietointensiivinen klusteri. (Kainuun Etu Oy, 2011.) Kajaanin DC-klusterin ytimen ja verkottumisen muodostuminen Kajaanin DC-klusterin muodostumista voidaan tarkastella Cluster Navigatorsin (2001) uuden klusterin syntymisen ja sitä edeltävän verkottumisen ja ytimen muodostumisen mukaan (kuva 10). 48 Kuva 10. Kajaanin DC-klusteri pohjautuen kehittymismalliin. Kajaanin DC-klusterin keskeisiä aloja ovat ICT-alan yritykset, kuten esimerkiksi pilvipalveluyritykset ja ohjelmistoyritykset, laitteistoja valmistavat yritykset sekä mittaustekniikan alan yritykset. Tukiyrityksinä voidaan myös nähdä kaikki ICT-alan toimintoihin liittyvät yritykset, mainosalan yritykset, kuten paikalliset mainostoimistot ja painotalot, pankkiala ja sijoittajat (paikalliset ja globaalit), terveydenhuolto ja muut julkiset Kajaanin ja Kainuun Maakunta kuntayhtymän palvelut sekä jakelukanavat eli paikallisten yritysten tarjoamat palvelut ja tuotteet. (Kainuun Etu Oy, 2011.)

49 Toimintaympäristön osaamiseen kuuluvat koulutus- ja tutkimuslaitokset sekä tuotekehitys. Näitä ovat Kajaanin ammattikorkeakoulu, Aikopa, CEMIS, Kao, yliopistot sekä yritysten tuottamat tutkimus- ja tuotekehityspalvelut. IT-poolin toiminta tukee myös klusterin toimintaa ollen saman toimialan yritysverkosto. Intotalon, Yritys- Suomen ja Innovan tarjoamat yritysneuvontapalvelut tukevat taas uusia muodostuvia yrityksiä toiminnassaan ja innovaatioissaan. (Kainuun Etu Oy, 2011.) Materiaaliseen toimintaympäristöön voidaan katsoa kuuluvaksi Kajaanin ja Kainuun Maakunta kuntayhtymän tarjoamat julkiset palvelut, KPO:n ja Funet:n tarjoamat tietoliikenneyhteydet, Kajaanin vahva infrastruktuuri, joka on turvallinen datakeskukselle ja klusterille sekä infrastruktuurin tarjoamat kustannustehokkaat ja toimivat sähköistys- ja jäähdytyspalvelut. (Kainuun Etu Oy, 2011.) Klusterin kehityksen viisivaiheinen prosessi Tässä kappaleessa käsitellään Kajaanin DC-klusterin muodostumista pohjautuen Ffowcs-Williamsin (2004) klusterin kehityksen viisivaiheiseen prosessiin (kuva 4). Kajaani DC-klusteri on vasta muotoutumassa, joten kaikki vaiheet viisivaiheisesta prosessista eivät vielä ole toteutuneet (kuva 11). 49 Kuva 11. Kajaanin DC-klusterin kehittäminen pohjautuen tutkimuksen kehittämismalliin. Kajaanin DC-klusterin kokoaminen on alkanut alun perin jo syyskuussa 2009, jolloin Kainuun Etu On alkanut koota tietoja, yhteistyökumppaneita ja ankkuriyrityksiä klusterin muodostamista varten sekä tehnyt hankesuunnitelman DC-klusteria varten. Hankesuunnitelman avulla perusteltiin Kainuun Maakunta kuntayhtymältä saadun kehittämisrahan merkitys. Kaupallinen rakennussuunnittelu alkoi , jolloin myös projektikoordinaattori aloitti työnsä toimien ensin kaupallisessa projektissa

50 kirjurina. Pilvipalveluasiantuntija tuli mukaan hankkeeseen joulukuussa 2010 ja kestävän kehityksen asiantuntija sekä projektipäällikkö aloittivat hankkeessa tammikuussa Tammikuussa varsinainen klusterin kehityshanke käynnistyi, jolloin hankkeen henkilöstö alkoi tekemään klusterin muodostumiselle strategiaa ja varsinaista projektisuunnitelmaa. Tammikuussa 2011 jatkettiin yhteisiä palavereja toimijoiden kesken, jolloin mukaan liittyi myös EDC Park hankkeen tiimi. Palavereja oli ollut jo vuodesta 2009 asti toimijoiden itsensä järjestämänä. Näiden palavereiden lisäksi EDC Park hankkeen ohjausryhmä kokoontui kerran kuussa ja vetovastuussa näissä palavereissa on EDC Park hankkeen projektipäällikkö. Ohjausryhmä oli muodostettu jo ennen EDC Park hankkeen tiimin muodostamista. (Kainuun Etu Oy, 2009; Kainuun Etu Oy, 2011.) Hankkeen tiimi aloitti heti tammikuussa kartoittamaan muita alueellisia klustereita niin Suomesta kuin ulkomailta. Tätä kartoitusta oli tehty jo vuodesta 2009 lähtien Kainuun Edun muun henkilökunnan puolesta. Myös alkuanalyysia oli tehty aivan alusta asti. Hankkeen tiimi jatkoi kartoitusten ja analyysin tekoa sekä jo vuonna 2009 aloitetun klusterin muodostumiseen tarvittavan täydentävän tiedon keruuta. Strategian luomisessa määriteltiin klusterille visio, missio, tavoitteet, prioriteetit, tehtävät, markkinointi, kilpailijakartoitus, asiakassegmentointi, arvoketju, työkalut, SWOT ja aikataulut (kuva 12). (Kainuun Etu Oy, 2009; Kainuun Etu Oy, 2011.) 50 Kuva 12. Kajaanin EDC Park hankkeen ja DC-klusterin aikataulu (EDC Park hanke, 2011.) EDC Park hankkeen muodostaman DC-klusterin visiona on olla Suomessa paras sijaintipaikka uudelle vihreälle datakeskukselle ja olla johtavana maana vihreässä datakeskus-tutkimuksessa ja sovelluksissa tulevaisuudessa. EDC Park hanke on yhdessä CSC:n kanssa Kajaanin DC-klusterin käynnistäjä ja esimerkkitapaus Suomessa. Missiona hankkeella on mahdollistaa ekotehokkaan datakeskuksen rakentaminen Renforsin Rantaan Kajaaniin ja kehittää tietointensiivinen osaamiskeskittymä sen ympärille. Tarkoituksena on myös luoda kansallisia, alueellisia ja kansainvälisiä verkostoja ja resursseja. Päätavoitteina on luoda liiketoimintavetovoimaa

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft, 2005 Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft Globaalisti Maailman johtava ohjelmistovalmistaja 107 000 työntekijää Liikevaihto 40

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 2.3.214 Olemme sitoutuneet kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa informaatioteknologian avulla Palvelumme tukevat

Lisätiedot

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen Verkostoista Voimaa NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen 2 Toimintamalli Yliopistot, AMK, yritykset Kehitys-ja elinkeino- yhtiöt KyAMK TKI MAANTIET RAJA RAUTATIE MERI

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Haaste HoivaRekry -hankkeessa Työn tuottavuuden parantaminen uudella toimintamallilla Henkilöstöresurssien uusi

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13 paikka osoite Tervetuloa Kajaanin lentoaseman kehittämistilaisuuteen! Tilaisuus on osa Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanketta,

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI FinlandCare 2014 HYVÄ Ä SEMINAARI FinlandCare _Hyvinvointia Suomesta Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2011 käynnistämä ohjelma terveysalan yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi Ohjelma

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? @timoargillander Cable Days 18.11.2014 Teollisuuspolitiikka? Elinkeinopolitiikka? 2 1 Tapahtunut: Internet Globalisaatio Kehittyy: Teknologia Robotisaatio

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Onnistunut ohjelmistoprojekti Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot