Lausuntopyyntö OKM/39/010/ Jakelussa mainituille. Viite

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö OKM/39/010/ Jakelussa mainituille Viite Asia Valtioneuvoston asetus yleissivistävien oppilaitosten ja päiväkotien sisäilma- ja kosteusvauriohankkeet Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi yleissivistävien oppilaitosten ja päiväkotien sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin myönnettävästä valtionavustuksesta Eduskunta hyväksyi 11. lokakuuta 2013 vuoden 2013 III lisätalousarvion (709/2013), jossa osoitettiin kolmivuotinen määräraha käytettäväksi yleissivistävien oppilaitosten ja päiväkotien sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin. Eduskunnan talousarviopäätöksessä edellytetään, että avustusten myöntämisessä noudatetaan valtionavustuslain (688/2001) säännöksiä. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmistelu luonnos valtioneuvoston asetukseksi yleissivistävien oppilaitosten ja päiväkotien sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin myönnettävästä valtionavustuksesta. Asetusluonnoksessa ehdotetaan annettavaksi tarkempia säännöksiä avustuksen hakemisesta, myöntämisestä, maksamisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta. Asetusehdotuksen mukaan avustusta haettaisiin mennessä siltä aluehallintovirastolta, jonka toimialueella hanke toteutetaan. Avustushakemukset toimitettaisiin Lapin aluehallintovirastoon myös Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueelta ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueelta. Lapin aluehallintovirastossa ja Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastot hoitaisivat asetuksessa aluehallintovirastoille esitetyt tehtävät myös niiden oppilaitosten ja päiväkotien hankkeiden osalta, jotka sijaitsevat Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen toimialueella. Valtiovarainministeriön lausunnolla olevassa luonnoksessa valtioneuvoston asetukseksi aluehallintovirastoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta esitetään vastaavaa toimialueen muutosta. Ehdotettava asetus velvoittaisi valtionavustuksen saajia tutkimaan, suunnittelemaan ja rakentamaan oppilaitokset ja päiväkodit hyvin sekä varmistamaan rakentamisen laadun. Tämän vuoksi valtionavustuksen käytölle ehdotetaan asetettavaksi tiukat ehdot.

2 OKM/39/010/ (2) Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoanne oheisesta asetusluonnoksesta ja siihen liittyvästä muistioluonnoksesta opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamoon osoitteeseen kirjaamo@minedu.fi sekä kirsti.kotaniemi@minedu.fi. Asetus on tarkoitus saada voimaan jo joulukuun 2013 aikana, jonka vuoksi lausuntoa pyydetään mahdollisimman pian, viimeistään Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Hallitusneuvos Kirsti Kotaniemi Liitteet Valtionavustusasetus homekorjaushankkeista muistio vn asetus sisäilma- ja kosteusvaurioihin Jakelu Lapin aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto Lounais-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen aluehallintovirasto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

3 LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS YLEISSIVISTÄVIEN OPPILAITOSTEN JA PÄIVÄKOTIEN SISÄILMA- JA KOSTEUSVAURIOHANKKEISIIN MYÖNNETTÄVÄSTÄ VALTIONAVUSTUKSESTA Annettu Helsingissä xx päivänä joulukuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001) 8 :n nojalla: 1 Soveltamisala Sen lisäksi, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään, sovelletaan valtion talousarvion mukaisten yleissivistävien oppilaitosten ja päiväkotien sisäilma- ja kosteusvauriohankkeiden valtionavustusten myöntämiseen, maksamiseen ja käyttöön, mitä tässä asetuksessa säädetään. Sisäilma- ja kosteusvauriohankkeilla tarkoitetaan tässä asetuksessa rakennusten tai niiden osien korjaushankkeita, joissa on todettu sisäilmaongelma tai kosteusvaurio taikka uusien tilojen rakentamista korvaamaan purettavaa rakennusta tai rakennuksen osaa, jossa on todettu merkittävä sisäilmaongelma tai kosteusvaurio. 2 Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustusta voidaan myöntää kunnille perusopetusta antavien oppilaitosten ja päiväkotien rakennushankkeisiin. Oppilaitosten rakennushankkeisiin valtionavustusta voidaan myöntää yhteisölle, jolle valtioneuvosto on myöntänyt luvan perusopetuksen järjestämiseen, taikka kunnalle tai muulle yhteisölle, jolle opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt luvan lukiokoulutuksen tai taiteen perusopetuksen järjestämiseen. Valtionavustusta voidaan myöntää kuntien ja 1 momentissa mainittujen yhteisöjen omistamien rakennusten hankkeisiin, jotka aloitetaan vuosina ja joiden on suunniteltu valmistuvan vuoden 2015 loppuun mennessä. Valtionavustusta voidaan myöntää hankkeeseen, jonka hyväksyttävät kustannukset ovat vähintään euroa. 3 Avustuksen hakeminen Avustusta haetaan 31 päivään tammikuuta 2014 mennessä siltä aluehallintovirastolta, jonka toimialueella hanke toteutetaan. Hakemukseen tulee liittää rakennusterveysasiantuntijan tai muun vastaavan pätevyyden omaavan asiantuntijan lausunto rakennuksen kunnosta ja

4 tehdyistä tutkimuksista sekä sisäilmaongelman tai kosteusvaurion merkityksestä rakennuksen käyttäjille. Avustusta haetaan 1 momentista poiketen Lapin aluehallintovirastolta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella sijaitsevien oppilaitosten ja päiväkotien hankkeisiin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella sijaitsevien oppilaitosten ja päiväkotien hankkeisiin. Tässä asetuksessa aluehallintovirastolle säädetyt tehtävät hoitaa Lapin aluehallintovirasto oman toimialueensa lisäksi Pohjois- Suomen aluehallintoviraston toimialueella ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto hoitaa oman toimialueensa lisäksi Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Aluehallintovirasto tekee hakemusten perusteella perustellut päätösehdotukset 31 päivään toukokuuta 2014 mennessä opetus- ja kulttuuriministeriölle hakuehdot täyttävistä hankkeista, niiden valtionavustuksen perusteeksi hyväksyttävistä kustannuksista ja hankkeille asettavista tarkentavista ehdoista ja rajoituksista sekä niistä hankkeista, jotka eivät täytä hakuehtoja. 4 Valtionavustuksen enimmäismäärä ja hyväksyttävät kustannukset Myönnettävän valtionavustuksen enimmäismäärä voi olla enintään 25 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista, joita ovat: 1) kuntotutkimusten ja rakennuksen kuntoa koskevien selvitysten kustannukset; 2) rakennuskustannukset. Hyväksyttävinä kustannuksina ei pidetä: 1) maa-alueen hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia; 2) irtaimiston hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia. 5 Avustuspäätös Avustuksesta päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Päätöksessä voidaan asettaa tarkentavia hankekohtaisia ehtoja ja rajoituksia avustuksen käytölle ja maksamiselle. 6 Valtionavustuksen käytön ehdot Valtionavustuksen käytön ehtona on että: 1) rakennuksesta on laadittu kuntoarvio sekä riittävät kuntotutkimukset ja muut selvitykset kosteusvaurion ja sisäilmaongelman syistä; 2) kuntotutkijalla, suunnittelijalla, valvojalla ja työnjohtajalla on asiantuntemusta ja kokemusta kosteusvauriokorjaushankkeista; 3) korjaussuunnitelmat sisältävät kaikkien kuntotutkimuksissa esiin tulleiden sisäilmaongelmien ja kosteusvaurioihin vaikuttavien vikojen ja vaurioiden korjaamisen;

5 4) kosteus- ja homevaurioituneessa rakennuksessa oleva irtaimisto puhdistetaan tai uusitaan; 5) hankkeelle laaditaan laadunvarmistusohje sekä kosteuden- ja pölynhallintasuunnitelma; 6) rakennustyöltä edellytetään riittäviä laadunvarmistus- sekä kosteuden- ja pölynhallintatoimenpiteitä; 7) korjaushankkeesta tehdään jälkiseuranta aikaisintaan kuusi ja viimeistään kymmenen kuukautta hankkeen valmistumisen jälkeen. Edellä mainitut 1 momentin ehdot koskevat uudisrakentamista tarpeellisilta osiltaan. 7 Aloitusilmoitus Valtionavustuksen saajan on annettava aluehallintovirastolle ilmoitus rakennustöiden aloituksesta, johon liitetään ulkopuolisen asiantuntijan lausunto korjaussuunnitelmista ja lausunnonantajan vakuutus puolueettomuudestaan ja riippumattomuudestaan. Aluehallintovirasto tekee viipymättä aloitusilmoitusten perusteella perustellut ehdotukset opetus- ja kulttuuriministeriölle avustuspäätöksen ehdot täyttävistä hankkeista ja niistä hankkeista, jotka eivät täytä avustuspäätöksen ehtoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö maksaa valtionavustuksen hankkeen toteutusaikana kuukausittain yhtä suurina erinä hyväksyttyään aloitusilmoituksen. 8 Hankeselvitys Valtionavustuksen saajan on toimitettava aluehallintovirastolle selvitys toteutetusta hankkeesta 12 kuukauden kuluttua hankkeen valmistumisesta kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta Hankeselvityksessä tulee olla tiedot hankkeen rakennustöiden alkamis- ja päätymisajankohdasta, kustannuksista, rakennusaikana tehdyistä muutoksista ja niiden vaikutuksista kustannuksiin sekä raportti jälkiseurannasta. Lisäksi hankeselvityksessä tulee esittää asetettujen ehtojen toteutuminen. Aluehallintovirasto tekee hankeselvitysten perusteella perustellut ehdotukset opetus- ja kulttuuriministeriölle avustuspäätöksen ehdot täyttävistä hankkeista ja niistä hankkeista, jotka eivät täytä avustuspäätöksen ehtoja. 9 Omaisuuden käyttö- ja luovutusrajoitus Valtionavustuksen kohteena ollutta omaisuutta tulee käyttää avustuspäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen 15 vuoden ajan päätöksestä eikä omaisuutta saa mainittuna aikana luovuttaa toiselle taikka siirtää toisen omistukseen tai hallintaan. Valtionavustuksen saajan on ilmoitettava viipymättä aluehallintovirastolle käyttö- tai luovutusrajoituksen noudattamiseen tai omaisuuden käyttöön avustuspäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen vaikuttavasta olosuhteiden muutoksesta.

6 Ilmoituksen saatuaan aluehallintovirasto tekee asiasta perustellun päätösehdotuksen opetusja kulttuuriministeriölle. 10 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan x päivänä joulukuuta Ennen asetuksen voimaantuloa opetus- ja kulttuuriministeriö voi ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä xx päivänä kuuta 2013 Opetusministeri

7 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistioluonnos Liite Hallitusneuvos Kirsti Kotaniemi VALTIONEUVOSTON ASETUS YLEISSIVISTÄVIEN OPPILAITOSTEN JA PÄIVÄKOTIEN SISÄILMA- JA KOSTEUSVAURIOHANKKEISIIN MYÖNNETTÄVÄSTÄ VALTIONAVUSTUKSESTA 1. Yleistä Eduskunta hyväksyi 11. lokakuuta 2013 vuoden 2013 III lisätalousarvion (709/2013), jossa osoitettiin kolmivuotinen määräraha käytettäväksi yleissivistävien oppilaitosten ja päiväkotien sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin. Yleissivistävän koulutuksen momentille myönnettyä euron suuruista määrärahaa saa talousarvion päätösosan mukaan käyttää avustuksina kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille vuosina 2013 ja 2014 alkaviin sisäilmaongelmia ja kosteusvaurioita sisältävien yleissivistävien oppilaitos- ja päiväkotirakennusten korjaushankkeisiin ja niitä korvaaviin uudisrakennushankkeisiin. Eduskunnan talousarviopäätöksessä edellytetään, että avustusten myöntämisessä noudatetaan valtionavustuslain (688/2001) säännöksiä. Valtioneuvoston asetuksen valmistelun yhteydessä selvitettiin momentissa mainitun toiminnan osalta toimivaltainen valtionapuviranomainen. Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan valtionapuviranomainen voitaisiin määritellä valtioneuvoston asetuksessa. Valtiovarainministeriö pyysi asiasta oikeuskanslerinvirastosta kannanottoa. Oikeuskanslerinvirastosta sähköpostitse saadussa vastauksessa todettiin, ettei ole oikeudellista estettä toimia valtionvarainministeriön suunnittelemalla tavalla. 2. Valtioneuvoston toimivalta Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista ja menettelyistä, joita noudatetaan myönnettäessä valtionavustuksia. Sitä sovelletaan muun muassa valtion talousarvioon otetusta määrärahasta myönnettäviin valtionavustuksiin. Valtionavustuslain 8 :n nojalla tarkempia säännöksiä lain soveltamisalaan kuuluvan valtionavustuksen talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 3. Asetuksen yksityiskohtaiset perustelut 1 Asetuksen soveltamisala

8 Valtionavustuslain ohella yleissivistävien oppilaitosten ja päiväkotien sisäilma- ja kosteusvauriohankkeiden valtionavustuksiin sovellettaisiin ehdotettua asetusta. Sisäilma- ja kosteusvauriohankkeella tarkoitettaisiin paitsi rakennusten ja niiden osien korjaushankkeita myös uudisrakennushankkeita silloin, kun uuden rakentaminen on joko teknisesti tai taloudellisesti korjaamista tarkoituksenmukaisempi ratkaisu. Hakijan tulisi osoittaa perusteet, joiden johdosta korjaamisesta aiotaan luopua ja hanke toteutetaan uudisrakennuksena. Tällainen peruste olisi esimerkiksi rakennuksen yli 70 %:n korjausaste. Valtionavustusta voitaisiin kuitenkin myöntää erityisestä syystä, esimerkiksi rakennuksen suojelun johdosta, korjaushankkeisiin myös silloin, kun rakennuksen korjausaste on yli 70 %. 2 Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset. Pykälän 1 momentin mukaan avustusta voitaisiin myöntää kunnalle peruskoulujen ja päiväkotien sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin. Oppilaitosten hankkeisiin avustusta voitaisiin myöntää myös muille yhteisöille, jolle valtioneuvosto on myöntänyt perusopetuslain (628/1998) mukaisen luvan perusopetuksen järjestämiseen sekä kunnalle ja muille yhteisöille, jolle opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt lukiolain (629/1998) mukaisen luvan lukiokoulutuksen tai taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) mukaisen taiteen perusopetuksen järjestämiseen. Pykälän toisen momentin mukaan valtionavustus olisi tarkoitettu myönnettäväksi kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien omistamien rakennusten hankkeisiin. Valtionavustusta ei myönnettäisi esimerkiksi vuokrattujen tilojen korjaushankkeisiin. Valtionavustusta myönnettäisiin vuosina 2013 ja 2014 aloitettaviin hankkeisiin. Kyseessä on kolmivuotinen siirtomääräraha, josta voidaan maksaa avustuksia vuoden 2015 loppuun asti. Pykälän 3 momentissa määriteltäisiin avustettavien hankkeiden kustannusten vähimmäismäärä. Talousarvion mukaan avustukset on tarkoitus myöntää kaikille tukikelpoisille ja viranomaiskäsittelyn ehdot täyttäville hankkeille. Tämä merkitsisi käytännössä sitä, että avustukset olisivat esimerkiksi perustamishankkeisiin myönnettäviä avustuksia pienempiä. Kyseessä on kuitenkin investointituki eikä käyttömenoina suoritettava vuosikorjausluonteinen ylläpitokorjaus, jonka vuoksi valtionavustukseen oikeuttavien kustannusten vähimmäismäärä olisi euroa. 3 Avustushakemukset Pykälän 1 momentin mukaan avustukset toimitettaisiin mennessä aluehallintovirastoille. Pykälän 2 momentin mukaan avustushakemukset toimitettaisiin Lapin aluehallintovirastoon myös Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueelta ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueelta. Asetuksessa aluehallintovirastolle ehdotetut tehtävät hoitaisi Lapin aluehallintovirasto oman toimialueensa lisäksi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto hoitaisi oman toimialueensa lisäksi Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Eduskunnassa käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen, HE 114/2013 vp, mukaan oppilaitosten

9 perustamishankkeita koskevat tehtävät ja resurssit on tarkoitus siirtää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista aluehallintovirastoihin. Lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan Valtiovarainministeriön lausunnolla olevassa asetusluonnoksessa esitetään vastaavaa toimialueen muutosta. Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon ja Itä-Suomen aluehallintovirastoon ei resurssien vähäisyydestä johtuen ole ehdotettu siirrettäväksi virkoja tätä tehtävää varten. Hakemukseen tulisi liittää 3 momentin mukaan rakennusterveysasiantuntijan tai muun vastaavan pätevyyden omaavan asiantuntijan lausunto rakennuksen kunnosta ja tehdyistä tutkimuksista sekä sisäilmaongelman tai kosteusvaurion merkityksestä rakennuksen käyttäjille. Lausunto sisältäisi yhteenvedon kuntoarvion, kuntotutkimusten, taloteknisten selvitysten, haitta-aineselvitysten, oirekyselyjen ja muiden vastaavien selvitysten keskeisimmistä tuloksista. Niiden perusteella lausunnonantaja esittäisi arvionsa koko rakennuksen kunnosta ja sen merkityksestä rakennuksen käyttäjien terveydellisiin olosuhteisiin sekä ehdotettujen toimenpiteiden riittävyydestä. Rakennusteknisen osaamisen lisäksi lausunnonantajan tulisi osata arvioida myös rakennuksessa esiintyviä vaurioita ja epäpuhtauslähteitä sekä niiden merkitystä rakennuksen käyttäjien terveydellisiin olosuhteisiin. Aluehallintoviraston tulisi 4 momentin mukaan käsitellä saapuneet hakemukset ja tehdä niiden perusteella hankekohtaiset ehdotukset ministeriölle hankkeille myönnettävistä avustuksista sekä perustella ehdotuksensa. Hankkeista tulisi esittää valtionavustuksen perusteeksi ehdotettavat kustannukset, ehdotukset tarkentavista ehdoista ja rajoituksista. Lisäksi aluehallintoviraston tulisi esittää ne hankekohtaiset perusteet, joilla valtionavustushakemus ehdotetaan hylättäväksi. 4 Valtionavustuksen enimmäismäärä ja hyväksyttävät kustannukset Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista, joita olisivat kuntotutkimusten ja -selvitysten kustannukset ja suunnittelusta, rakennusteknisistä töistä, LVI- ja sähkötöistä sekä rakentamiseen liittyvistä erillishankinnoista aiheutuvat kustannukset. Tarkoitus on myöntää avustus kaikille hakuehdot täyttäville hankkeille. Avustuksen enimmäismääräksi asetettaisiin 25 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Pykälän 2 momentissa määriteltäisiin kustannukset, joihin avustusta ei myönnettäisi. Näitä olisivat maa-alueen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset ja irtaimiston hankintakustannukset, joita olisivat esimerkiksi irtaimet koneet ja laitteet ja kalusteet. 5 Avustuspäätös Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi avustuspäätöksen tekemisestä ja tarkentavien ehtojen ja rajoitusten antamisesta. 6 Valtionavustuksen käytön ehdot Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi avustuksen käytölle asetettavista ehdoista, joilla varmistettaisiin hankkeiden laadukas rakentaminen.

10 Korjaamisen tulisi perustua asiantuntijoiden tutkimuksiin koko rakennuksen kunnosta sekä sisäilmaongelmien ja kosteus-, home- ym. vaurioiden syistä. Kuntoarviolla arvioitaisiin rakennuksen kunto ja tarve tehdä tätä yksityiskohtaisempia kuntotutkimuksia, joita ovat esimerkiksi rakenteiden kunnon selvittäminen, ilmanvaihtojärjestelmää koskevat tutkimukset ja haitta-ainetutkimukset. Tarvittaessa olisi tehtävä myös selvityksiä rakennuksen käyttäjien oireiluista, esimerkiksi haastatteluin tai oirekyselyin. Hankkeessa toimivalla kuntotutkijalla, suunnittelijalla, valvojalla ja työnjohtajalla tulisi olla riittävä asiantuntemus ja kokemus sisäilma- ja kosteusvauriohankkeista. Nämä tulisi osoittaa koulutuksella sekä selvityksellä onnistuneista sisäilmaongelma- ja kosteusvauriotutkimuksista, korjaustöiden suunnittelemisesta, rakennustöiden työnjohdosta tai niiden valvonnasta. Korjaussuunnitelmien tulisi sisältää kaikkien rakennuksen kuntotutkimuksissa havaittujen ongelmien ja niiden aiheuttamien vikojen ja vaurioiden poistaminen. Jos kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen irtaimistoa on tarkoitus käyttää korjausten jälkeen, niin se tulisi puhdistaa mikrobeista ja muista epäpuhtauksista. Mikäli puhdistus ei onnistuisi, tulisi irtaimisto uusia. Hankkeelle tulisi laatia laadunvarmistusohje ja kosteuden- sekä pölynhallintasuunnitelma. Kosteudenhallintasuunnitelman tulisi sisältää ohjeet muun muassa rakennuksen, rakennustarvikkeiden ja -materiaalien suojaamisesta rakennusaikaiselta kosteudelta. Pölynhallintasuunnitelman tulisi sisältää ohjeet muun muassa rakennuspölyn leviämisen estämisestä työmaalla ja sen ulkopuolelle työntekijöiden ja rakennusten käyttäjien altistumisen välttämiseksi. Rakentamiselta edellytettäisiin riittävää laadunvarmistusta sekä riittäviä kosteuden- ja pölynhallintatoimenpiteitä. Korjausten onnistuminen tulisi varmistaa 6 10 kuukautta korjausten valmistumisen jälkeen tehtävällä jälkiseurannalla, esimerkiksi rakennuksen käyttäjien oirekyselyllä, sisäilman laatua koskevilla mittauksilla tai selvityksillä. Pykälän 2 momentin mukaan uudisrakentamisen osalta 1 momentin ehtojen soveltamisen laajuus riippuisi esimerkiksi siitä, rakennetaanko kokonaan uusi rakennus vai liitetäänkö olemassa olevaan rakennukseen uusi lisärakennus. 7 Aloitusilmoitus Valtionavustuksen saajan olisi annettava aluehallintovirastolle ilmoitus rakennustöiden aloituksesta. Siihen olisi liitettävä ulkopuolisen rakennusterveyteen perehtyneen rakennusalan asiantuntijan lausunto siitä, että korjaussuunnitelmat sisältävät kuntotutkimuksissa havaittujen sisäilma- tai kosteusvaurioiden poistamisen rakennuksesta. Lausuntoon olisi liitettävä myös lausunnonantajan vakuutus puolueettomuudestaan ja riippumattomuudestaan suhteessa avustuksen hakijaan ja suunnittelijoihin.

11 Aluehallintoviraston tulisi 2 momentin mukaan käsitellä saapuneet aloitusilmoitukset ja tehdä niiden perusteella ehdotukset ministeriölle myönnetyn valtionavustuksen maksamisesta. Lisäksi aluehallintoviraston tulisi esittää ne hankekohtaiset perusteet, joiden mukaan aloitusilmoitus ei täytä avustuspäätöksessä asetettuja ehtoja. 8 Hankeselvitys Pykälän 1 momentissa säädettäisiin valtionavustuksen saajan velvollisuudesta toimittaa määräajassa aluehallintovirastolle selvitys toteutetusta hankkeesta. Aluehallintoviraston tulisi 3 momentin mukaan käsitellä saapuneet hankeselvitykset ja tehdä niiden perusteella ehdotukset ministeriölle hyväksyttävistä hankkeista ja niistä hankkeista, jotka eivät täytä myöntöpäätöksessä asettuja ehtoja, sekä mahdollisesta takaisinperittävästä avustuksesta. 9 Omaisuuden ja käyttö- ja luovutusrajoitus Pykälässä ehdotetaan valtionavustuksen kohteena olevan rakennuksen käytölle ja luovutukselle asetettavista rajoituksista. Rakennusta, johon valtionavustus on myönnetty, tulisi asetuksen 1 momentin mukaan käyttää myöntöpäätöksen mukaisesti. Momentissa esitetään valtionavustuslain 13 :n 4 momentista poiketen avustuspäätöksen mukaiseksi rakennuksen käyttöajaksi 15 vuotta avustuksen myöntämisestä, koska kunnissa taloudelliset ja toiminnalliset muutokset tapahtuvat niin nopeasti, että tarve omaisuuden perusteltuun ja tarkoituksenmukaiseen luovutukseen saattaa syntyä jo 15 vuoden aikana. Aluehallintovirasto tekisi 3 momentin mukaan päätösesityksen ministeriölle, joka käyttäisi harkintavaltaa ottaen huomioon kaikki asiaan liittyvät seikat päättäessään palautuksen suuruudesta tai siitä luopumisesta. 10 Voimaantulo Tämä asetus tulisi voimaan x päivänä joulukuuta Ennen asetuksen voimaantuloa opetus- ja kulttuuriministeriö voi ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. 4. Esityksen vaikutukset Ehdotettavat säännökset koskevat sisäilma- ja kosteusvauriohankkeille myönnettävien valtionavustusten hakemiseen ja maksamiseen liittyviä menettelyjä sekä avustuksen käytön ehtoja eikä niillä ole suoranaisia valtiontaloudellisia vaikutuksia. Ehdotettava asetus velvoittaisi valtionavustuksen saajia korjaamaan rakennukset laadukkaasti. Tällöin korjaukset onnistuisivat aiempaa paremmin, mikä lisäisi hankkeille myönnettävien määrärahojen vaikuttavuutta ja kunnat välttyisivät

12 korjausten uusimisesta aiheutuvilta lisäkustannuksilta. Ehdotettavalla säännöksellä voitaisiin vahvistaa laajemminkin laadukkaita korjausrakentamisen toimintatapoja. 5. Asian valmistelu Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut asiaa yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.