Yhteistyöllä hyvinvointia Maarit Niva

Transkriptio

1 Yhteistyöllä hyvinvointia Maarit Niva

2

3

4

5

6 - HYVINVOINTIKERTOMUS JA- SUUNNITELMA VALTUUSTOKAUDELLE

7

8 Hyvinvointisuunnitelma on tiivistetty kahden päätavoitteen ja neljän alatavoitteen alle: Kuntalaisen hyvinvointi, elämänhallinta ja terveydentila paranevat kuntalaisten oma vastuu, osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat liikunnallinen ja terve elämäntapa vahvistuvat terveydentila paranee ja syrjäytyminen vähenee. Vaikuttavat ja tehokkaat palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti olosuhteilla mahdollistetaan kuntalaisten hyvinvointia ja kaupungin kestävää kehitystä vaikuttavat ja tehokkaat palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti ikäihmisten ennaltaehkäiseviä ja poikkitoiminnallisia palvelurakenteita kehitetään ja lasten, nuorten ja lapsiperheiden ennaltaehkäiseviä ja poikkitoiminnallisia palvelurakenteita kehitetään.

9 Palvelujen järjestämisohjelma keskeiset linjaukset

10

11 Painopisteet: lapset ja nuoret Kolme keskeistä kokonaisuutta: sivistys- ja kulttuuripalveluiden ja hyvinvointipalveluiden yhteistyönä vuoden 2014 aikana 1. Lasten tukeminen kasvu- ja kehitysympäristöissä, uudenlaisten hyvinvointirakenteiden luominen Hyvinvointikoulun toimintamallin kehittäminen Sähköisten palveluiden ja hyvien käytänteiden kartoittaminen ja vakiinnuttaminen osana digitaalisen agendan valmistelua huomioiden sivistys- ja kulttuuripalveluiden ja hyvinvointipalveluiden arkkitehtuurien yhdistäminen. Pääpaino on alueellisen hyvinvoinnin palvelutarjottimen luominen/yhdistäminen 2. Hyvät ennaltaehkäisevät peruspalvelut, asiakas- ja perhelähtöinen poikkitoiminnallinen palvelumuotoilu Osallisuuden rakentaminen osaksi alueellista toimintaa Alueellisen perheiden palveluiden mallin kehittäminen 3. Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisy Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuun toimenpiteet Tuen painopisteen siirtäminen kevyempiin palveluihin Kehitetään lastensuojelullisista syistä kokopäivähoitoon sijoitettujen lasten perheiden palveluja Laitoksiin sijoitettujen lasten kotiutukset aloitetaan suunnitellusti ja kotiutumista vahvistavia palveluita kehitetään (kotiutussuunnitelma ja vastuutyöntekijä) Lasten

12 Työikäiset palveluiden järjestämisohjelmassa 2013 on määritelty työikäisten painopisteeksi elinvoimaisuuden ja yrittäjyyden edistäminen sekä hyvinvoinnin lisääminen. Avainasemassa ovat liikunnan, vapaan sivistystyön ja kulttuurin palvelut, joita kehitetään tarve- ja asiakaslähtöisesti yhdessä hyvinvointipalveluiden, ympäristö- ja yhdyskuntapalvelujen sekä muiden sidosryhmien ja yhteistyötahojen kanssa. työllistymistä tuetaan verkostojen ja kolmannen sektorin kanssa tehtävällä yhteistyöllä ja kumppanuuksilla. Uusien palvelukonseptien kehittämisellä ja toimijoita aktivoimalla luodaan uudenlaisia toimintaedellytyksiä ja parannetaan palveluiden kohdentumista työikäisille

13 Ikäihmiset Tavoitteena on edistää ikäihmisten toimintakykyä, yleistä hyvinvointia ja osallisuutta kohdentamalla sivistys- ja kulttuuripalveluita joustavasti erilaisiin elämäntilanteisiin ja ympäristöihin. Ikäihmisten omaa asiantuntemusta käytetään palvelumuotoilussa. Palveluita toteutetaan aluemallin puitteissa ja palveluissa hyödynnetään voimakkaasti kolmannen sektorin tarjoamaa osaamista ja toimintaa. Palveluiden ytimessä ovat kulttuurin, liikunnan ja vapaan sivistystyön palvelut, joita kohdennetaan ja kehitetään monialaisesti yhdessä hyvinvointipalveluiden ja yhdyskuntapalveluiden kanssa. Kaupungin tilojen monikäyttöisyydessä kiinnitetään erityistä huomiota ikäihmisten tarpeisiin ja toimintaedellytyksiin. Tavoitteiden toteuttamiseksi valmistellaan vuoden 2014 aikana yhdessä hyvinvointipalveluiden kanssa varhaiskasvatussuunnitelman rakennetta mukaileva Ikäihmisten toiminnallisuussuunnitelma, joka alustavasti koostuu viidestä pääelementistä:

14 jatkuu ikäihmiset 1 Toimintakyky Tavoitteena on ylläpitää ikäihmisten toimintakykyä mahdollistamalla jokaiselle päivälle jokin mielenkiintoinen ja ilahduttava aktiviteetti, joka voidaan toteuttaa läsnä ollen, yksin tai ryhmissä tai erilaisten mobiiliratkaisujen avulla. 2 Liikkuminen Peruslihaskunnon ja yleisen vetreyden merkitys niin fyysiselle toimintakyvylle kuin psyykkiselle kapasiteetillekin on keskeinen. Tavoitteena on saada jokainen ikäihminen nousemaan joka päivä tuolistaan tai vuoteestaan liikkumaan vähintään 15 minuuttia. 3 Kulttuurin ja taiteen kokeminen ja ilmaiseminen Ikäihmisille kehitetään yhdessä kaupungin kulttuuripalvelujen, vapaan sivistystyön, sopimuskumppaneiden ja muiden toimijoiden kanssa erilaisia kulttuuripolkuja, joissa tarjoutuu jokaiselle ikäihmiselle mahdollisuus sekä päästä kokemaan kulttuuria ja taidetta että ilmaisemaan itseään eri tavoin ja keinoin. 4 Tutkiminen Ikäihmisten tietotekniikan käytön opettaminen, studia generalia luennot, uusien asioiden opiskelu kansalaisopistoissa ja jopa ammatillisten tai korkeakoulututkintojen suorittaminen tulee tehdä mahdollisimman helpoksi ja myös tavoitteelliseksi. 5 Kestävä kehitys Ikäihmisten yleisen elämänkokemuksen ja työelämässä opittujen taitojen välittäminen nuoremmille on kaikissa yhteiskunnissa kestävän kehityksen keskeinen elementti. Oulussa on mahdollista luoda Vanhusneuvoston kanssa ja erilaisia järjestöjä hyödyntäen kanavia ja foorumeita ikäihmisten ja nuorempien polvien kohtaamisille ja kokemusasiantuntijuuden välittämiselle.

15 Hyvinvointipalveluiden painopisteet Vuonna 2014 painottuu yhteistyön tekeminen erityisesti ennaltaehkäisevän työn kehittämisessä kaupungin muiden toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuuksien yhteisiä tavoitteita ja niiden toimeenpanoa on suunniteltu sivistys- ja kulttuuripalveluiden ja hyvinvointipalveluiden toimijoiden yhteistyöllä kevään 2013 aikana. Vastaava työ on käynnistynyt työikäisen väestön ja ikäihmisten osalta. Yhteistyötä vahvistetaan myös yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen kanssa. Tavoitteena on, että kuntalaiset kohtaavat asiakkaana vain yhden palvelukokonaisuuden ilman näkyviä hallinnollisia rajoja. Monituottaja -mallin mukaisesti palvelujen järjestämisessä hyödynnetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä verkostoitumista ja kumppanuutta. Paljon erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitseville asiakkaille pyritään luomaan moniammatillisesti ehjä ja vaikuttava palvelukokonaisuus sekä nimeämään vastuutyöntekijät. Usein lääkärivastaanotolla käyneille ikäihmisille tehdään kohdennetusti hyvinvointia edistävät kotikäynnit.

16 Järjestöavustukset Kolmatta sektoria tuetaan suuntaamalla järjestöille myönnettäviä avustuksia strategisesti tärkeiden ennaltaehkäisevien toimintojen järjestämiseksi. Vuoden 2014 aikana järjestöjen tuen periaatteet uudistetaan.

17 Palveluverkko hyvinvointipalvelut

18 Lapset ja nuoret Kehityssuunnan muuttamiseksi lasten ja perheiden ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea lisätään. Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kehittämällä hyvinvointipalvelujen, sivistys- ja kulttuuripalvelujen, yhdyskuntapalvelujen ja kolmannen sektorin moniammatillista yhteistyötä neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa Hyvinvointineuvolatoimintaa, perhetyötä ja perhekuntoutusta laajennetaan ja kehitetään edelleen. Tukea tarvitseville perheille tarjotaan varhaisen vaiheen tukitoimia mm. kotiapuna ja perhetyönä ilman lastensuojeluasiakkuuden tarvetta.

19 Aikuisten palvelut päihde- ja mielenterveyspalveluissa voimakas avopalveluiden kehittäminen esim. Tuira - keskus; matala kynnys paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat: palveluohjauksen kehittäminen (vanhuspalvelut, lastensuojelu, päihde- ja mielenterveys, psykiatrinen erikoissairaanhoito, vammaispalvelut ja kalliit somaattiset sairaudet -10% asiakkaista käyttää 81% palveluista palvelumuotoilua ja -ohjausta paljon ja erilaisia hyvinvointipalveluja tarvitseville asiakkaille monialaisella yhteistyöllä. perusterveydenhuollon järjestämisessä painotetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, palvelujen saatavuutta, hoitosuhteen jatkuvuutta, väestön omahoitoa ja vastuuta, terveyshyötyjen tuottamista ja asiakkaan aseman vahvistamista.

20 Ikäihmiset toimintakyvyn edistäminen ja arjen turvallisuus 92% asuu kotona v 2020 omaishoitoon palveluja enemmän kuin taloudellista tukea; omaishoitajan kuormitusta keventäen ikäihmisille tarjotaan myös perhehoitoa

21 Hyvinvointikeskukset : suunnittelun pohjana seitsemän keskusta alueen väestön tarpeiden mukaan kaikki hyvinvoinnin (sosiaali- ja terveyspalvelut) palvelut, jotka edellyttävät asiakkaiden fyysistä asiointia, siirtyvät järjestettäviksi hyvinvointikeskuksiin hyvinvointipalvelut kootaan laaja-alaisemmin samaan paikkaan toiminnalliseksi kokonaisuudeksi monialaisuuden ja -ammatillisuuden toteuttaminen eri ammattilaisten toimiessa lähellä toisiaan sähköisten palvelujen käyttömahdollisuuksia tukikohtina mm. liikkuville erityisasiantuntijoille ja matalan kynnyksen palveluille. Hyvinvointikeskuksissa pidennetään palvelujen aukioloaikoja asiakaslähtöisyyden parantamiseksi sekä toimitilojen tehokkaamman käytön mahdollistamiseksi.

22 Hyvinvointipiste: alueen väestön tarpeiden mukaan matalan kynnyksen terveydenhuollon palvelupiste, joka tarjoaa hoitajatasoisia perusterveydenhoidon palveluita. matalalla kynnyksellä tavoittaa väestöä, joka muuten ei hakeudu terveydenhuoltoon. palveluina mm. terveysneuvontaa, Omahoidon tukea, elintapaohjausta (terveysliikunta, painonhallinta, tupakoinnin lopettaminen, muisti, mieliala), hoidon tarpeen arviointia ja palveluohjausta, pieniä toimenpiteitä sekä sähköisiä hyvinvointipalveluita.

23 Eri ohjelmista kootut keskeiset tavoitteet poikkitoiminnallisesti (omat palvelualueet) ja monitoimijaisesti (eri yhteistyökumppanit) keskitytään ennaltaehkäisyyn ja kotona asumisen tukemiseen, varhaiseen tukeen alueelliset palvelut - alueen väestötarpeista lähtien

24

25 Lausuntopyynnöt

26 Yhteistyöllä hyvinvointia synergiaa järjestöjen yhteisesti laatimilla hankehakemuksilla

27 Kunta-järjestöyhteistyön jatkuminen Sovitut asiat