KAJAANIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KAJAANIN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAJAANIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2004-2010. KAJAANIN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus"

Transkriptio

1 KAJAANIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KAJAANIN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus

2 KAJAANIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KAJAANIN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus 2004

3 Kannen kuva: Paino: Suvantopuistoa Onnelasta katsottuna Tekninen palvelukeskus, kunnallistekniikka Kajaanin kaupungin painatuskeskus Kajaani 2004

4 1 KARTTALIITTEET... 2 SUUNNITELMASSA KÄYTETTYJÄ MÄÄRITELMIÄ JA NIMITYKSIÄ... 3 ALKUSANAT SUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET LÄHTÖTIETOJA ALUE VÄESTÖ ELINKEINOELÄMÄ VAPAA-AJAN TOIMINNOT POHJAVESIVARAT VESISTÖT VESIHUOLLON NYKYTILA VESIHUOLTO KUNNAN ALUEELLA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet VESIHUOLTO Vedenottamot Jätevedenpuhdistamo Lietteenkäsittely YHTEISTYÖ Vesihuoltolaitosten välinen yhteistyö Ylikunnallinen yhteistyö VESIHUOLTOLAITOSTEN ULKOPUOLISET ALUEET Vedenhankinta Viemäröinti ja jätevesien käsittely ENNUSTEET VÄESTÖ JA MUUT TOIMINNOT VEDENKULUTUSENNUSTEET JÄTEVESI- JA KUORMITUSENNUSTEET VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN TARPEET VEDENHANKINTA JA VESIJOHTOVERKOSTO JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY HULEVESIVIEMÄRÖINTI VESIHUOLLON TOIMINTAVARMUUS JA VARAUTUMINEN POIKKEUSTILANTEISIIN Varautumisvelvollisuus ja vesihuollon valmiussuunnittelu Vesihuoltolaitosten turvallisuusluokat ja toimintavarmuudet ORGANISAATION, HENKILÖSTÖN JA YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN TAVOITTEET JA PAINOPISTEET YLEISET TAVOITTEET VEDENHANKINTA JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY HULEVESIEN VIEMÄRÖINTI VESIHUOLTOPALVELUJEN PARANTAMINEN TOIMENPITEET KAAVOITUS SUUNNITELMAKAUDELLA KESKUSTAAJAMAN VESIHUOLTO Vedenhankinta Jätevesien viemäröinti ja käsittely Hulevesiviemäröinti Hallinnolliset toimenpiteet HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLTO KIINTEISTÖKOHTAISEN VESIHUOLLON KEHITTÄMINEN Vedenhankinta... 28

5 7.4.2 Viemäröinti ja jätevesien käsittely KUSTANNUKSET JA RAHOITUS INVESTOINTIEN RAHOITUS JA RAHOITUSTUKIMUODOT TAAJAMA-ALUEEN VESIHUOLTO Vesihuoltoverkosto Vedenottamot Jätevedenpuhdistamo HAJA-ASUTUSALUEEN UUDET VESIHUOLTOVERKOSTOT Rakentamiskustannusten laskentaperusteet Rakentamiskustannukset Käyttökustannukset TOIMENPIDEOHJELMA TOTEUTUKSEN ORGANISOINTI KUSTANNUKSET, AIKATAULU JA TOTEUTTAJA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN VAIKUTUKSET TALOUDELLISET VAIKUTUKSET YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET TIEDOTUS, SEURANTA JA SUUNNITELMAN TARKISTUS YHTEENVETO...38 LÄHDELUETTELO KARTTALIITTEET Karttaliite 1: Karttaliite 2: Karttaliite 3: Karttaliite 4: Nykytila - Kajaanin kaupungin vesihuollon vesijohtoverkoston toiminta-alue ja vesijohtoverkosto, vesiosuuskuntien ja vesihuoltoyhtymän vesijohtoverkostot, sekä pohjavesialueet Nykytila - Kajaanin kaupungin vesihuollon viemäriverkoston toiminta-alue ja viemäriverkosto, vesiosuuskuntien viemäriverkostot, sekä pohjavesialueet Tarvealueet Toimenpidealueet

6 3 SUUNNITELMASSA KÄYTETTYJÄ MÄÄRITELMIÄ JA NIMITYKSIÄ Haja-asutusalue Hulevesi Jätevesien käsittelyjärjestelmä Jätevesijärjestelmä Kajaanin kaupungin vesihuolto Kehittämistarvealue Keskustaajama Lieve-alue Pohjavesialue Suunnittelualue Talousjätevesi Talousvesi Toimenpidealue Toiminta-alue Vesihuolto Vesihuoltolaitos Vesihuoltoverkoston tarvealue Vesijohdon tarvealue Vesilaitos Viemärilaitos Viemäriverkoston tarvealue asemakaava-alueen ulkopuolinen alue ja ranta-asemakaava-alueet sadevettä, sulamisvettä ja perustusten kuivatusvettä talousjätevesien puhdistusta tai muuta käsittelyä varten tarvittavien laitteiden ja rakenteiden muodostama kiinteistökohtainen kokonaisuus rakennuksessa ja rakennusten ulkopuolella olevien talousjätevesiviemäreiden sekä jätevesien käsittelyjärjestelmien muodostama kokonaisuus, joka on tarpeen kiinteistön talousjätevesien johtamiseksi ja käsittelemiseksi Kajaanin kaupungin omistama vesihuoltolaitos, jonka keskeistä toiminta-aluetta on kaupungin keskustaajama alue, jolla on ilmennyt selkeä tarve vesihuoltopalvelujen kehittämiseen suurehko asukasjoukko yleis- tai asemakaava-alue alue, jolla on ympäristönsuojelumääräyksiä pohjavesialue muu erikseen mainittu tarve ympäristönsuojelulliset tai terveydelliset syyt asemakaavoitettu (ei ranta-asemakaava) alue keskustaajamaan liittyvä alue, jolla asukastiheys on haja-asutusaluetta suurempi alue, jonka pohjavettä käytetään, tai jonka pohjavesi soveltuu käytettäväksi talousvetenä liittyjämäärältään yli kymmenen asuinhuoneiston vesilaitoksessa tai vastaavassa muuta talousvettä toimittavassa laitoksessa alue, jota tämä suunnitelma koskee, eli koko Kajaanin kaupungin alue asuntojen, toimistojen, liikerakennusten ja laitosten vesikäymälöistä, keittiöistä, pesutiloista ja niitä vastaavista tiloista ja laitteista sekä ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan vastaava, karjatilojen maitohuoneista tai muusta elinkeinotoiminnasta peräisin olevaa jätevettä ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä sen mukaan kuin siitä terveydensuojelulaissa säädetään kehittämistarvealue, jolla esitetään suoritettavaksi toimenpiteitä kehittämissuunnitelman aikajaksolla. vesihuoltolain mukainen alue, jolla vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollosta veden hankintaa, eli veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä viemäröintiä, että jäteveden, huleveden poisjohtamista ja käsittelyä laitos, joka huolehtii toiminta-alueellaan yhdyskunnan vesihuollosta kehittämistarvealue, jolla vesihuoltolaotos voi hoitaa vesihuoltopalvelujen tuottamisen kehittämistarvealue, jolla vesilaitos voi hoitaa veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi laitos, joka huolehtii toiminta-alueellaan yhdyskunnan talousvesihuollosta laitos, joka huolehtii toiminta-alueellaan yhdyskunnan jätevesihuollosta kehittämistarvealue, jolla viemärilaitos voi hoitaa jäteveden ja/tai huleveden poisjohtamisen ja käsittelyn

7 4 ALKUSANAT Vesihuoltolain tavoitteena on, että moitteetonta talousvettä on riittävästi ja kohtuullisin kustannuksin saatavissa, ja että viemäröinti on järjestetty sekä terveyden että ympäristönsuojelun vaatimukset huomioon ottaen. Jotta tavoite toteutuisi, laki velvoittaa kunnan kehittämään vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Kunnan tulee laatia ja hyväksyä mennessä koko alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Lain mukaan suunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen sellaisille alueille, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla yleis- tai asemakaavan laatiminen on vireillä sekä alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Kehittämissuunnitelma ei ole kuntaa sitova oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan luonteeltaan tavoitteellinen suunnitteluväline, jossa osoitetaan, millä tavoin vesihuolto aiotaan järjestää koko kunnan alueella. Kajaanin vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu yhteistyössä Kajaanin kaupungin alueella toimivien vesilaitosten; Kajaanin kaupungin vesihuollon, vesihuolto-osuuskuntien ja yhtymän kanssa. Vesiosuuskunnat ovat toimittaneet tähän asiakirjaan lähtöaineistoa ja perustietoa omasta toiminnastaan. Suunnittelutyön muu lähtöaineisto, nykytilakartoitus, viranomais- ja vesiosuuskuntien näkemykset on koottu teknisen palvelukeskuksen kunnallistekniikka-vastuualueen toimesta, joka on pääasiassa vastannut myös suunnittelutyöstä. Kehittämissuunnitelman laadinnan aikana on järjestetty eri intressiryhmille keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, joissa kuntalaisilla, naapurikuntien edustajilla, Kajaanin kaupungin alueella toimivilla kylä- ja asukasyhdistyksillä sekä vesiosuuskuntien edustajilla on ollut mahdollisuus kertoa näkemyksensä ja esittää toiveensa vesihuollon kehittämisen suhteen. Lisäksi erikseen on kuultu Kajaanin kaupungin eri yksiköiden edustajia viranomaisina ja oman alansa asiantuntijoina. Kainuun ympäristökeskuksen näkemys tämän asiakirjan sisältöön on saatu viranomaiskeskusteluin sekä ympäristökeskuksen tekemiä tutkimuksia ja selvityksiä lähdeaineistona hyväksi käyttäen. Vesihuollon kehittämissuunnitelman keskeisen asiasisällön, erityisesti tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittämistä on johtanut ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut teknisen lautakunnan edustaja Rauno Ylikippari. Muina lautakuntien edustajina ohjausryhmään ovat kuuluneet Niilo Leinonen teknisestä lautakunnasta, sekä Leena Kortelainen ja Heikki Parviainen ympäristölautakunnasta. Työn puolesta ohjasryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet tekninen johtaja Martti Anttila, kaupungininsinööri Leo Räsänen, vesihuoltopäällikkö Juha Nurminen, suunnittelupäällikkö Risto Niskavaara ja rakennusmestari Eino Majava sekä vesihuoltoinsinööri Jari Pesonen Kainuun ympäristökeskuksesta. Kajaanin vesihuollon kehittämissuunnitelmaa laadittaessa malliasiakirjana on käytetty Suomussalmen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmaa, jonka suunnittelutyön ovat pääasiassa tehneet Kainuun ympäristökeskuksen vesihuoltoinsinööri Pekka Kiviniemi ja vesihuoltoinsinööri Jari Pesonen. Kehittämissuunnitelma on hyväksytty Kajaanin kaupunginvaltuustossa X.X.2004

8 5 1. SUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Vesihuollon kehittämissuunnitelman tarkoitus ja sisällölliset vaatimukset on esitetty vesihuoltolaissa. Vesihuoltolain mukaan kehittämissuunnitelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla yleis- tai asemakaava on vireillä sekä alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Lain perustelujen mukaan suunnitelmassa tulisi osoittaa alueet, jotka kunta aikoo sisällyttää vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin. Näin siitä kävisi ilmi, mitkä kunnan alueet on tarkoitus saattaa vesijohto- ja viemäriverkoston piiriin. Kehittämissuunnitelman tulee kattaa koko kunnan alue. Siinä tulee tarkastella myös niiden alueiden vesihuoltopalvelujen järjestämistä, jotka jäävät pysyvästi vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolelle. Näin suunnitelma palvelee myös kiinteistöjen omistajia harvaan asutuilla alueilla. Kajaanin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa tarkastellaan kaupungin taajamien ja hajaasutusalueen vesihuollon nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä esitetään koko kuntaa koskevat vesihuollon kehittämisen tavoitteet ja suuntaviivat. Suunnittelun aikajakso ulottuu vuoteen 2010 saakka. Suunnitelman toimenpideosassa käsitellään keskustaajaman vedenhankinta- ja viemäröintikysymyksiä ja esitetään toimenpiteet, joilla turvataan riittävän ja hyvälaatuisen talousveden saanti kaikissa olosuhteissa, myös erityis- ja poikkeustilanteissa, sekä ne toimet, jotka ovat tarpeen, jotta jätevedenkäsittely ja viemäröinti ympäristönsuojelullisesti ja terveydellisesti on riittävän hyvin järjestetty. Suunnitelmassa esitetään myöskin vesihuoltoverkon laajennustarpeet ja muut tarvittavat kehittämistoimenpiteet. Useat Kajaanin kylät ovat jo keskitetyn vedenhankinnan piirissä, näiden osalta tutkitaan verkostojen laajentamistarpeet. Suunnitelmassa kartoitetaan ne alueet, joihin tulisi järjestää yhteinen vesihuolto. Kajaanin eteläisimmät kylät, Halla-aho, Lahnasjärvi, Lehtovaara, Murtomäki, ovat harvaan asuttuja ja ne tulevat pääosin jäämään pysyvästi kiinteistökohtaisen vesihuollon varaan. Kehittämissuunnitelmassa tarkastellaan toimenpiteitä, joita tarvitaan haja-asutuksen vesihuollon saattamiseksi tavoitetasolle, niin vedenhankinnan kuin jätevesien käsittelynkin osalta. Kehittämissuunnitelmassa esitetään investointien kustannusarviot ja toteuttamisaikataulut sekä tarkastellaan rahoitusasioita ja toimenpiteiden toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on, että kehittämissuunnitelma toimii kaupungin vesihuollon kehittämisohjelmana ja luo perusteet vesihuollon toteuttamisille. 2. LÄHTÖTIETOJA 2.1 Alue Kajaanin kaupunki sijaitsee Oulun läänissä, Kainuun maakunnan keskustassa, noin 600 km Helsingistä pohjoiseen. Kaupungin kokonaispinta-ala on 1 369,9 km 2, josta vesistön osuus on noin 15,5 %. Alueesta oli vuonna 2001 yleiskaavoitettu 438 km 2, asemakaavoitettu 26 km 2 ja ranta-asemakaavoitettu 3 km 2. Rantaviivaa on 445,0 km.

9 6 2.2 Väestö Kajaanin kaupungissa oli asukkaita yhteensä Keskustaajaman väkiluku oli henkilöä, eli 87,5 % kunnan väestöstä. Haja-asutusalueen väkiluku oli vastavana ajankohtana henkilöä eli n.12 % kunnan asukasluvusta. Kajaanin väestömäärän kehitys on ollut laskeva 1990-luvun puolivälistä alkaen, jolloin kaupungissa oli enimmillään asukkaita noin Väestön painopiste on siirtynyt hajaasutusalueelta taajamiin. Haja-asutusalueen väestömäärä väheni voimakkaasti suhteessa taajaman väestöön 1990 luvun puoliväliin saakka, jolloin se alkoi lievästi nousta. Kajaanin asukastiheys on 31,2 asukasta/km 2. Kuva Asukastiheys ruuduissa Kajaanissa (as/0,25 km 2 ).

10 7 2.3 Elinkeinoelämä Kajaanin kaupunki kuuluu Kajaanin seutukuntaan, jonka muita kuntia ovat Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Vuolijoki. Rakennus 7 % Teollisuus 17 % Maa-/metsätalous 2 % Tuntematon 2 % Julkiset palvelut 41 % Palvelut 31 % Kuva Työpaikkojen jakautuminen elinkeinoaloittain Kajaanissa. Lähde Tilastokeskus. Alkutuotannon kehitys Kajaanissa on ollut samansuuntaista kuin koko maassa, eli maatilojen määrä ja työpaikat ovat vähentyneet. Maa- ja metsätalouden osuus työpaikoista on 2 %. Maidontuotantoa harjoitetaan 22 tilalla, hevostiloja on 16 kpl, lihatiloja 9 kpl, lammastiloja 2 kpl, emolehmätiloja 2 kpl, kasvinviljelytiloja 27 kpl ja puutarhoja 6 kpl. Erilaiset palvelut työllistävät Kajaanissa määrällisesti eniten eli 55 %. Teollisuudessa työskentelee n 17 % ja rakentamisessa n. 6 % työllisestä työvoimasta. Suurin työnantaja on Kajaanin kaupunki, jonka henkilöstön määrä on noin Suurin teollinen työnantaja on noin 800 henkilöä työllistävä UPM-Kymmene Oyj. Teknologiapuistossa on yrityksiä yli 100 ja työpaikkoja n Vapaa-ajan toiminnot Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2001 Kajaanissa oli vapaa-ajanasuntoa. Toisin ilmaistuna, 2,57 loma-as./ranta-km. Uusia loma-asuntoja on viime vuosina rakennettu n. 10 kpl/a. Mökkien varustelutason kohoaminen, käyttötarkoituksen muuttaminen pysyviksi asunnoiksi, sekä vuotuisen käyttöajan kasvu lisäävät kesäasuntojen vesihuollolle asetettavia vaatimuksia. Kajaanin kaupungin pienvenesatamat, jotka sijaitsevat Koutalahdessa, Paltaniemellä, Kajaanijoella Ämmäkosken alapuolella ja Koivukosken yläpuolella, Petäisenniskassa sekä Kuluntalahdessa, ovat viimeksi mainittua lukuun ottamatta kaikki liitetty vesijohtoverkkoon. Kajaanin golf-keskus sijaitsee Huuhkajanvaaran kaupunginosassa. Kivimäen Ruuhijärvellä sijaitsevan Kajaanin kaupungin virkistyskalastuskeskuksen vesihuolto on järjestetty kiinteistökohtaisin ratkaisuin.

11 8 2.5 Pohjavesivarat Kajaanin pohjavesivarat ovat huomattavan suuret. Vedenhankinnan kannalta merkittävin harjujakso ulottuu Matinmäestä Mustikkamäkeen. Tällä alueella sijaitsevat keskustaajaman pohjavedenottamot; Heteranta, Matinmäki, Hannusranta, Salmijärvi ja Mustikkamäki. Koutaniemen vedenottamo sijoittuu kaupungin länsiosaan. Harjumuodostumien pohjavedet ovat laadultaan lievästi happamia ja pehmeitä, mutta muutoin yleensä moitteettomia. Rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat tutkituissa esiintymissä olleet pieniä. Pohjavesialueet on luokiteltu käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa mukaan seuraavasti: I II III Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Muu pohjavesialue Luokkaan I kuuluu pohjavesialue, jonka pohjavettä käytetään tai tullaan suunnitelmien mukaan käyttämään vuoden kuluessa liittyjämäärältään yli kymmenen asuinhuoneiston vesilaitoksessa tai vastaavaan muuta talousvettä toimittavaan laitokseen. Luokkaan I luokitellaan myös pohjavesialue, josta otetaan vettä pakattua talousvettä toimittavaan laitokseen tai sitä tarvitaan kriisiaikojen vedenhankintaan. Yhteisvedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, jolle ei toistaiseksi ole osoitettavissa käyttöä yhdyskuntien, haja-asutuksen tai muussa vedenhankinnassa, kuuluu luokkaan II. Muuksi pohjavesialueeksi (luokka III) määritellään alue, joka vaatii lisätutkimuksia antoisuudesta, vedenlaadusta tai likaantumis- tai muuttumisuhasta, jotta hyödyntämiskelpoisuus voidaan arvioida. Mikäli luokkaan III kuuluva alue on todettu jatkotutkimuksissa vedenhankintaan soveltuvaksi, se siirretään luokkaan I tai II. Muussa tapauksessa se jätetään luokittelun ulkopuolelle. Taulukko Kajaanin pohjavesivarat (luokka I, II ja III) vuonna Luokka Lkm. Muodostumisalueen Kokonaisantoisuus Käytössä pinta-ala km 2 m 3 /d % I 2 25, II 1 2, III Kajaanin I- ja II-luokan pohjavesialueet on esitetty karttaliitteessä Vesistöt Kajaanin vesistöistä pääosa kuuluu Oulujoen vesistöalueen Sotkamon reittiin. Kajaanin vesipinta-ala on 212 km² eli noin 15,5 % kunnan kokonaispinta-alasta. Oulujärvi ja Nuasjärvi ovat vesistön suurimmat keskusjärvet. Oulujärvi jakautuu kolmeen suureen altaaseen: Paltaselkään, Ärjänselkään ja Niskanselkään. Sotkamon reitin viimeisiä järviä, Palta- ja Sokajärveä, voidaan pitää Oulujärven osa-alueina. Paltaselälle laskee kaksi suurta reittivesistöä: Hyrynsalmen reitti ja Sotkamon reitti, lisäksi Oulujärveen laskee useita pieniä jokia ja puroja. Kajaanijoki saa alkunsa Nuasjärven Rehjan selältä.

12 Vesistöjen veden laatu on pääosin hyvä. Oulujärven vesi on jokseenkin humuspitoista koko alueella. Kajaanijoen, Paltajärven ja Paltaselän eteläosassa happipitoisuus on ajoittain heikentynyt, orgaanisten aineiden pitoisuus, fekaalisten indikaattoori-bakteerien määrä ja ravinnepitoisuudet sekä perustuotannon taso ovat jonkin verran kohonneet. Vesistöjen yleistä tilaa kuvataan käyttökelpoisuusluokituksen avulla. Ympäristöhallinnon käyttämässä laatuluokituksessa on viisi laatuluokkaa. Kullakin luokalla on omat raja-arvonsa veden laatumuuttujille, joita ovat happipitoisuus, happamuus, humuspitoisuutta kuvaava veden väriarvo sekä rehevyyttä kuvaavat fosforipitoisuus ja a-klorofylli. Pääosa Kajaanin järvistä kuuluu laatuluokkaan hyvä (kuva 2.6-1). Merkittävimmän joen, Kajaanijoen käyttökelpoisuusluokka alajuoksulla on välttävä. Kajaanin kaupungin jätevedet johdetaan Peuraniemen jätevedenpuhdistamosta Kajaaninjokeen ja edelleen Oulujärven Paltaselälle. Paltamon keskustaajaman jätevedet laskevat Oulujärveen Kiehimäjoen suulle ja Paltamon Kontiomäen taajaman jätevedet Haarajoen ja edelleen Miesjoen kautta Oulujärveen. Jätevesien vaikutusta ei ollut havaittavissa vuonna 2002 mitatuissa tuloksissa. Oulujärven havaintopaikalla ravinne ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet kuvastivat lievää rehevyyttä ja veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Vuolijoen kunnan jätevedet johdetaan Vuolijokea pitkin Ärjänselälle. Jokisuussa, Ärjänselällä oli vuoden 2002 maaliskuussa havaittavissa selvää ravinnepitoisuuksien kasvua ja kohonnut bakteeritiheys. Kesällä ravinnepitoisuuksien nousua ei havaittu, mutta veden happitilanne oli heikentynyt. Oulujärven ympäristön taajamien ja kalalaitosten yhteenlaskettu kuormitus oli v 2002 noin 5,8 kg/d fosforia, 411 kg/d typpeä ja 410 kg/d happea kuluttavaa ainesta (BOD 7 ). Taajamakuormittajista selvästi suurin yksittäinen oli vuonna 2002 Kajaanin kaupunki, 49 kg/d happea kuluttavaa ainesta, 2,95 kg/d fosforia ja 47 kg/d typpeä. UPM-Kymmene Oyj:n kuormitus oli v.2002 noin 6,9 kg/d fosforia, 109 kg/d typpeä ja 7,3 t/d COD Cr Mainuanjärvi on Oulujoen vesistöalueen Mainuanjoen valuma-alueen keskusjärvi. Mainuanjärvi on maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon kuormittama lyhytviipymäinen matala ja rehevä järvi. Järveen kohdistuvan ravinnekuormituksen määräksi on fosforin osalta arvioitu keskimäärin kg/a ja typpikuormitukseksi kg/a. Yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan järvi kuuluu pääosin tyydyttävään, paikoin välttävään luokkaan. 9

13 10 Kuva Kajaanin vesistöjen käyttökelpoisuus 1990-luvun puolivälissä. Lähde: Kainuun ympäristöohjelma VESIHUOLLON NYKYTILA 3.1 Vesihuolto kunnan alueella Kajaanin kaupungin vesihuollon vesi- ja viemäriverkko kattaa keskustaajama-alueen. Hajaasutusalueilla on sekä Kajaanin kaupungin vesihuollon että kahdeksan vesiosuuskunnan ja yhtymän vesijohto- ja viemäriverkostoa. Kaupungin väestöstä 97 % on vesijohtoverkoston ja 89 % viemäriverkoston piirissä Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Kajaanin keskustaajama-alue reuna-alueineen kuuluu Kajaanin kaupungin vesihuollon toiminta-alueeseen. Laitos toimittaa ottamoistaan talousvettä myös kaikille kahdeksalle Kajaanin kaupungin alueella toimivalle vesiosuuskunnalle ja yhtymälle, sekä hankkii vähäisiä määriä vettä Vuolijoen kunnalta toimitettavaksi Mainuan taajamaan. Kajaanin kaupungin vesihuollon vesijohtoverkkoon oli vuonna 2002 liittynyt yhteensä asukasta ja viemäriverkkoon asukasta. Veden kulutus laskutuksella mitaten oli keskimäärin m 3 /d ja ominaiskulutus 168 l/as d. Vesiosuuskunnille ja yhtymälle vesihuolto toimitti vettä keskimäärin 218 m 3 /d. Peuraniemen jätevedenpuhdistamolle johdettiin vuonna 2002 jätevettä keskimäärin m 3 /d ja jäteveden ominaistuotto oli 249 l/as d.

14 11 Taulukko Kajaanin kaupungin vesihuollon runkoverkostot Vesijohdot materiaali pituus pituus km % Valurauta 73,3 21,6 Sg 18,4 5,4 Mannesman 1,1 0,3 Peh 215,8 63,6 Pvc 29,5 8,7 Himanit (ei käytössä) 1,3 0,4 339,4 100,0 Jätevesiviemärit Hulevesiviemärit Jätevesi - viettoviemärit Paineviemärit Yhteensä Viettoviemärit Paineviemärit Yhteensä materiaali pituus pituus pituus pituus pituus pituus pituus pituus km km km % km km km % Betoni 52,7-52,7 26,1 107,8-107,8 67,1 Valurauta 0,006-0,006 0,003 0,02-0,02 0,01 Puu 0,2-0,2 0, Pvc 111,6 0,06 111,7 55,4 5,5-5,5 3,4 Peh 15,7 21,5 37,1 18,4 47,2 0,2 47,4 29,5 180,2 21,5 201,7 100,0 160,5 0,2 160,6 100,0 Kajaanin kaupungin vesihuollon nykyiset verkostot kattava toiminta-alue on vahvistettu vuonna Kajaanissa toimivien vesiosuuskuntien ja yhtymän toiminta-alueita ei ole vahvistettu. Jätevedenkäsittely niiden alueilla hoidetaan Siikaniemen vesiosuuskuntaa lukuun ottamatta kiinteistökohtaisesti. Kajaanin kaupungin vesihuollon vesijohtoverkoston toiminta-alue sekä haja-asutusalueella toimivien vesiosuuskuntien ja -yhtymän vesijohtoverkostoalueet on esitetty karttaliitteellä 1. Kajaanin kaupungin vesihuollon viemäriverkoston toiminta-alue sekä haja-asutusalueella toimivan vesiosuuskunnan viemäriverkostoalueet on esitetty karttaliitteellä 2. Taulukko Haja-asutusalueella toimivat vesiosuuskunnat ja yhtymä Vesihuoltolaitos Verkoston Verkostoon liittyneet Veden Veden Sijainti pituus asukkaat kiinteistöt kulutus kulutus km kpl kpl m 3 /d m 3 /a Karttaliite 1 Jormuan vesioskuuskunta ) Jormua Kirkkoniemen vesiosuuskunta Paltaniemi Koutaniemen vesiosuuskunta Koutaniemen länsiosa Lauttolahden vesiosuuskunta Myötärinne - Karanka Paltaniemen vesiosuuskunta 5, Paltaniemi Siikaniemen vesiosuuskunta Polvilantie Vuoreslahden vesiosuuskunta Vuoreslahti Niemelänrannan vesihuoltoyhtymä 0, Kuluntalahti Yhteensä 205, ) Liittyjien määrä vuonna ) Osuuskunta toimittaa vettä Hövelönjoki yhtymälle n. 150 m 3 /a. 1) Liittyjien määrä vuonna 2002 Veden vesiosuuskunnille toimittaa Kajaanin kaupungin vesihuolto 3.2 Vesihuolto Vedenottamot Kajaanin kaupungin vesihuollon toimittama pohjavesi pumpataan kuudesta pohjavedenottamosta (taulukko ). Koutaniemen vedenottamo toimii omana vedenjakelupiirinään kaupungin keskustan länsipuolella, Koutaniemen pohjavesialueella. Muut viisi pohjave

15 denottamoa sijaitsevat eri puolilla Matinmäen-Mustikkamäen pohjavesialuetta, kaupungin keskusta pohjoiseen. Niistä pumpattu vesi ohjataan yhteiseen vedenjakelupiiriin, joka kattaa kaupungin keskustan ja muut vesijohtoverkoston piirissä olevat alueet. Ottamoiden vesi on hyvälaatuista ja täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset ilman minkäänlaista esikäsittelyä. Teknisen laadun parantamiseksi Matinmäen pohjavedenottamolle on vuonna 2003 suunniteltu kalkkikivialkalointilaitos, joka on määrä toteuttaa vuonna Lisäksi Kajaanin kaupungin vesihuolto ostaa vähäisiä määriä (2002 keskimäärin 16 m 3 /d) pohjavettä Vuolijoelta ja toimittaa sitä Mainuan kylään kaupungin keskustasta etelään. Taulukko Pohjavedenotto Pohjavedenottamo Otettu vesimäärä Teoreettinen maksimi* ) Vesioikeuden lupa m 3 /d m 3 /d m 3 /d Heteranta Matinmäki Salmijärvi Hannusranta Mustikkamäki Koutaniemi Muualta ostettu (Mainua) Yhteensä *) Teoreettinen maksimi tällä hetkellä käytössä olevin pumpuin yms Jätevedenpuhdistamo Kajaanin kaupungin vesihuollon viemäriverkoston toiminta-alueen jätevedet käsitellään vuonna 1975 rakennetussa ja vuosina 1998 ja 2003 saneeratussa Peuraniemen kemiallisbiologisessa jätevedenpuhdistamossa. Saneerausten yhteydessä vuonna 1998 uudistettiin laitoksen esikäsittely (välppäys sekä hiekan- ja rasvanerotus ja samalla flokkaus muutettiin korkeakuormitteiseksi aktiivilietelaitokseksi, joka ei kuitenkaan toiminut toivotulla tavalla). Kemiallinen laitos ei ole saavuttanut sille asetettuja lupaehtoja orgaanisen aineksen osalta. Vuonna 2003 laitos täydennettiin biologiseksi rakentamalla kemiallisen osan perään biologinen suodatin. Samassa yhteydessä uusittiin prosessinhallintajärjestelmä. Laitoksessa käsitellään noin asukkaan jätevedet. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Käsiteltävä vesimäärä Q kesk = m 3 /d ja q mit = 550 m 3 /h Orgaaninen kuorma BHK 7 = kg/d Kiintoaine SS = kg/d Kokonaistyppi N tot = 450 kg/d Kokonaisfosfori P tot = 80 kg/d Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston vuonna 2002 antaman, vuoteen 2010 voimassa olevien lupaehtojen mukaan puhdistamolta Kajaanijokeen johdettavan jäteveden on täytettävä taulukon lupaehdot. Suluissa aiemmat lupaehdot. Lupaehdot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina. Taulukko Peuraniemen jätevedenpuhdistamon lupaehdot alkaen (lupaehdot asti). Parametri Pitoisuus, puhdistettu jätevesi Pitoisuuden vähenemä mg/l % BHK 7 (ATU) < 15 (< 30) > 90 (> 70) Kokonaisfosfori < 0,5 (< 0,5) > 90 (> 90) Taulukkoon on koottu jätevedenpuhdistamon keskimääräisiä puhdistustuloksia vuosilta

16 13 Taulukko Peuraniemen jätevedenpuhdistamon keskimääräinen puhdistustulos vuosina Parametri Pitoisuus, puhdistettu jätevesi Pitoisuuden vähenemä mg/l % BHK 7 (ATU) Kokonaisfosfori 0,72 0,55 0,37 0, Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Kiintoaine COD cr Saostus- ja umpikaivolietettä otetaan vastaan yhdessä vastaanottopisteessä. Vastaanotettujen lietteiden määrä vuonna 2002 oli m 3 /v Lietteenkäsittely Peuraniemen jätevedenpuhdistamon liete kuivataan mekaanisesti lingolla ja aumakompostoidaan noin 0,5 km:n etäisyydellä jätevedenpuhdistamolta sijaitsevalla Auralan kompostointialueella, jolla on ympäristölupa vuoteen 2013 saakka. Kompostoinnissa syntyvät suotovedet johdetaan Peuraniemen jätevedenpuhdistamolle. Lietettä syntyi 16 m 3 /d vuonna Kompostoitu liete käytetään viherrakentamiseen ja maisemointiin. 3.3 Yhteistyö Vesihuoltolaitosten välinen yhteistyö Kajaanin kaupungin vesihuolto toimittaa talousvettä kaikille Kajaanin kaupungin alueella toimiville vesi-osuuskunnille ja yhtymälle ja vastaanottaa Siikaniemen vesiosuuskunnan jätevedet. Lisäksi Kajaanin kaupungin vesihuolto tekee vesiosuuskuntien kanssa yhteistyötä asennus- ja kunnossapitotöissä. Kirkkoniemen vesiosuuskunta toimittaa verkostonsa kautta talousvettä Paltaniemen vesiosuuskunnalle. Kajaanin kaupunki on avustanut vesiosuuskuntien vesijohtoverkostojen rakentamista ja Kajaanin kaupungin vesihuolto myy vettä osuuskunnille alennettuun hintaan Ylikunnallinen yhteistyö Kajaanin kaupungin vesihuolto ostaa talousvettä Vuolijoen kunnalta ja toimittaa sitä asiakkailleen Mainuan kylässä. Vuoreslahden vesiosuuskunnan jakelualue ulottuu Kajaanin kaupungin ja Vuolijoen kunnan alueille. Lauttolahden seudun vesiosuuskunta ulottuu Kajaanin kaupungin ja Sotkamon kunnan alueille. Jormuan vesiosuuskunta ulottuu Kajaanin kaupungin ja Sotkamon kunnan alueille ja se myy talousvettä yhdelle liittyjälle Paltamon kunnan puolelle. Kajaani Paltamo Ristijärvi vesihuollon yleissuunnitelma julkaistiin vuonna 1994 (Kainuun vesi- ja ympäristöpiiri). Suunnitelmassa käsitellään kuntien välisen vesihuollon kehittämistä ja yhteistoimintaa. Kainuun vesihuollon kehittämissuunnitelma julkaistiin vuonna Suunnitelmassa käsitellään yhdyskuntien ja haja-asutusalueiden vedenhankinnan, viemäröinnin ja jätevesien käsittelyn nykytilannetta, tavoitteita ja kehittämistarpeita. Kehitystoimenpiteiden tarkastelu ulottuu vuoteen 2006 saakka. (Kainuun ympäristökeskus, Pekka Kiviniemi, Jari Pesonen)

17 Kainuun maaseudun vesihuollon kehittäminen ja rahoitustukitarpeet-selvitys, julkaistiin vuonna Asiakirjassa tarkastellaan Kainuun maaseudun vesihuollon kehittämistarpeita ja yhteisten vesihuoltohankkeiden rahoituskysymyksiä. Toteuttamiskelpoisista hankkeista on laadittu alustavat suunnitelmat ja kustannusarviot sekä ehdotukset rahoitusjärjestelyistä. (Kainuun ympäristökeskus, Pekka Kiviniemi, Jari Pesonen) Vesihuoltolaitosten ulkopuoliset alueet Vedenhankinta Kajaanin kaupungin asukkaista noin 3 % eli henkilöä on keskitetyn vedenhankinnan ulkopuolella. Suurin osa näiden henkilöiden kiinteistöistä on järjestänyt vedenhankintansa omista kaivoistaan, joita arvioidaan olevan käytössä alle 400 kpl. Osa niistä on porakaivoja ja osa vanhempia rengaskaivoja. Lisäksi suurin osa noin 1 150:stä vapaa-ajan asunnosta on järjestänyt vedenhankintansa omasta tai naapurin kaivosta, lähteestä, vesistöstä tai tuo ainakin juomaveden vakituisesta asunnostaan. Viime vuosina on kiinnitetty erityistä huomiota porakaivojen radonpitoisuuksiin. Säteilyturvakeskus on vuonna 2000 julkaissut Porakaivoveden radonkartasto-nimisen julkaisun. Sen mukaan Kajaanin kaupungin alueella tutkitusta porakaivosta 300 Bq/l ylittyy % kaivoista. Porakaivojen radonpitoisuuksien keskiarvo Kajaanin alueella 43:n porakaivon osalta oli Bq/l, suurin mitattu arvo oli Bq/l. Kainuun ympäristökeskus käynnisti vuonna 2001 koko maakuntaa koskevan radonkartoituksen, mutta sen tulokset eivät ole vielä käytettävissä. Säteilyturvakeskus suosittelee radonpitoisuuden pienentämistä, mikäli talousveden radonpitoisuus ylittää Bq/l. Kaupunki on tutkinut sekä pora- että rengaskaivojen vedenlaatua. Porakaivoissa suurimpina ongelmina korkeiden radon pitoisuuksien lisäksi, ovat kohonneet rauta- ja mangaanipitoisuudet. Rengaskaivoissa yleisin ongelma on pohjaveden syövyttävyys, mikä aiheutuu mm. veden alhaisesta ph:sta. Lähes joka toisen kaivoveden ph-arvo oli alle 6, Viemäröinti ja jätevesien käsittely Kajaanissa toimivat vesiosuuskunnat huolehtivat pääsääntöisesti vain puhtaanveden jakelusta. Myös osa Kajaanin kaupungin vesihuollon vesijohtoverkostoalueista on viemäröimättä. Kajaanin väestöstä 9 %, eli n asukasta hoitaa jätevesien käsittelyn kiinteistökohtaisesti. Myöskin vapaa-ajan rakennusten jätevesien käsittely on toteutettu yleensä kiinteistökohtaisena. Kiinteistöjen omien puhdistusjärjestelmien toimivuudesta ja siitä, miten ne täyttävät tämän päivän vaatimukset, ei ole tarkkaa kuvaa, koska kattavia kartoituksia ja selvityksiä ei ole tehty. Kajaanin kaupungin ympäristötoimi julkaisi vuonna 1998 ohjeet haja-asutusalueen jätevesien käsittelystä. Yleisesti voidaan päätellä, että 1990-luvulla ja sen jälkeen rakennetut maapuhdistamot ovat asianmukaisia ja toimivat tyydyttävästi. Tätä aikaisemmin rakennetut puhdistusjärjestelmät ovat yksinkertaisempia käsittäen yleensä sakokaivoparin ja imeytyskuopan, joissakin tapauksissa myös imeytysojaston. Näiden toimivuudessa ja puhdistustehossa esiintyy suurta vaihtelua. Vuosina 1996 ja 1997 suoritettiin Teeri- ja Hevossuon haja-asutusalueilla jätevesikartoitus. Tällöin alueella oli 63 taloutta, joista suurin osa johti käymälävetensä umpikaivoon ja muut

18 vedet saostuskaivojen kautta imeyttämällä maaperään. Vuonna 2001 talouksia oli 66, mutta asukasmäärä oli hieman pienentynyt. Teeri- ja Hevossuon asutus sijoittuu Vimpelinlammen valuma-alueelle ja on selvityksen mukaan suurin Vimpelinlampeen kohdistuvista ihmisen aiheuttamista ravinnekuormittajista. (Kainuun ympäristökeskus, 2002, Vimpelinlammen kunnostuksen yleissuunnitelma.) Kartoituksen mukaan, lammen vedenlaadun parantamiseksi on ensisijaisen tärkeää saattaa alue viemäriverkoston piiriin. Toimenpiteellä on myönteinen vaikutus myös alapuoliseen Kaupunginlammen veden laatuun. Kajaanin kaupungilla ei ole kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä ENNUSTEET 4.1 Väestö ja muut toiminnot Kajaanin kehittämiskeskus on työstänyt Kainuun liitolle maakuntasuunnitelmaa ja maakuntakaavaa varten vuodesta 1999 vuoteen 2020 ulottuvia Kainuun väestöennusteita kunnittain. Raporttiin on koottu Tilastokeskuksen trendiennusteet ja Kajaanin kehittämiskeskuksen laatima maakunnallista näkökulmaa edustava trendiennuste sekä kunnilta pyydetyt niiden omat väestötavoitteet. Kajaanin kaupungin asettama väestötavoite vuodelle 2020 on Trendiennusteet ja väestötavoitteet Kajaanin kaupungin osalta on esitetty taulukossa KAJAANIN VÄESTÖENNUSTE hlöä TK-omavar Kaup. tavoite KKK-trendi TK-trendi valt TK-trendi kesk vuosi Kuva Kajaanin väestöennusteet kaupungin väestötavoite vuoteen Kainuu liitto Kainuun liiton kokoamassa ennusteessa on esitetty myös taajama-alueiden väestöennusteet. Kajaanin kehittämiskeskuksen Kainuun väestön trendiennusteen mukaan Kajaanin väkiluku

19 vuonna 2020 on , jossa muutosta vuoden 1999 tilanteeseen on taajama-alueella 5,2 % ja haja-asutusalueella + 9,8 %. Taajamaväestö väheni vuoteen 2002 mennessä jo henkeä eli -3,9 % ja haja-asutusalueen väestö lisääntyi 759 henkeä eli +21,6 %, vuodesta Kasvu kohdistui pääasiassa taajaman lähialueille. 16 TAAJAMAVÄESTÖ TK-omavarais TK-trendi kesk. KKK-trendi hlöä vuosi Kuva Kajaanin taajamaväestön kehitys ja ennusteet vuoteen Kainuun liitto HAJA - ALUEEN VÄESTÖ TK-omavarais TK-trendi kesk. KKK-trendi hlöä vuosi Kuva Kajaanin haja-asutusalueella asuvan väestön kehitys ja ennuste vuoteen Kainuun liitto Tämän kehittämissuunnitelman lähtökohdaksi on otettu kaupungin oma väestötavoite, eli asukasta. Haja-asutusalueen väestömäärän kasvu on suunnitelmassa huomioitu. 4.2 Vedenkulutusennusteet Keskustaajama-alueen vesijohtoverkostoon liitetyissä kiinteistöissä oli vuonna 2002 asukkaita noin Liittyjämäärä oli siten suurempi kuin taajamaväestö. Tämä johtuu lähinnä siitä, että vesilaitoksen toiminta-alue on laajempi kuin Tilastokeskuksen rajaama taajama-alue.

20 Keskustaajaman vesijohtoverkon liittyjämäärä noudattaa asukasluvun kehitystä eli liittyjämäärä tulee alenemaan (taulukko ). Liittyjäluvuissa on otettu huomioon vesijohtoverkon laajentaminen uusille asemakaava-alueille, keskustaajama-alueen lievealueille ja haja-alueille. Haja-asutusalueella toimivien vesihuoltolaitosten liittyjämäärät ovat pieniä, joten vähäisetkin muutokset asukasluvuissa vaikuttavat suhteellisesti katsoen merkittävästi. Tulevan kehityksen ennustaminen saattaa siten helposti johtaa virheellisiin johtopäätöksiin. Tässä suunnitelmassa on lähdetty siitä, että pienten vesilaitosten liittyjämäärät kasvavat hieman uudisrakentamisen mutta myös toiminta-alueilla verkon ulkopuolella olevien liittymisen seurauksena. Taulukko Vesilaitosten liittyjämääräennusteet asukkaina. Vesijohtoverkkoalue Kajaaniin taajama Jormua Kirkkoniemi Koutaniemi Lauttolahti Paltaniemi Vuoreslahti Siikaniemi Niemelänranta_ _ Yhteensä Vedenkulutusennuste on laadittu vesilaitokseen liittyneen asukasmäärän ja asukasta kohti kulutetun veden määrän eli ominaiskulutuksen perusteella. Ominaiskulutus sisältää talousveden käytön lisäksi mm. teollisuuden, myymälöiden, toimistojen, ravintoloiden, koulujen ja terveyskeskuksen veden käytön sekä ns. yleisen veden käytön ja hävikin. Haja-asutusalueella myös maatalouden veden käyttö sisältyy yleensä ominaiskulutukseen. Erityisesti suurissa taajamissa yleisen veden käyttö voi olla huomattavan runsasta. Taajaman koon kasvaessa palvelujen määrä kasvaa, mikä aiheuttaa ominaiskulutuksen kasvua. Pienillä laitoksilla yksittäiset suuret kuluttajat voivat vaikuttaa laitoksen kokonaiskulutukseen huomattavasti. Kajaanin keskustaajama-alueella veden ominaiskulutus vuonna 2003 oli 209 l/as d. Ominaiskulutuksen arvioidaan pienenevän vuoteen 2010 mennessä 205 l:aan/as d. Arviossa ei ole varauduttu runsaasti vettä tarvitsevien yritysten lisääntymiseen. Eräiden pienten vesihuoltolaitosten ominaiskulutuksen ennustetaan hieman kasvavan, mutta pääosin pysyvän nykyisen suuruisena. Ominaisvedenkulutuksen kehitysennuste on esitetty kuvassa l/as'd Kajaanin kaup Jormua Kirkkoniemi Koutaniemi Lauttolahti Niemelänranta Paltaniemi Siikaniemi Vuoreslahti Kuva Veden ominaiskulutusennusteet ( l/as d).

21 Taulukossa on esitetty liittyjämäärien ja ominaiskulutuksen perusteella lasketut vedenkulutusennusteet. Koutaniemen ja Vuoreslahden vesilaitoksille vesi pumpataan Koutaniemen ottamolta muiden käyttämä vesi pumpataan Matinmäki Mustikkamäki alueen vedenottamoilta. Niemelänrannan ja Siikaniemen vesilaitosten kulutuksella ei ole merkitystä vesitalouteen. Mainuan vesijohtoverkkoon ostetaan vettä Vuolijoen puolelta n 16 m 3 /d. Taulukko Vesihuoltolaitosten vedenkulutusennusteet (m 3 /d). Vesijohtoverkkoalue Kajaani Jormua Kirkkoniemi Koutaniemi Lauttolahti Paltaniemi Vuoreslahti Niemelänranta Siikaniemi Yhteensä Jätevesi- ja kuormitusennusteet Keskustaajama-alueen viemäriverkon liittyjämäärä noudattaa asukasluvun kehitystä, joten liittyjämäärä tulee lievealueet huomioiden pysymään lähes ennallaan. Taulukko Viemäriverkkojen liittyjämääräennusteet. Viemäriverkkoalue Kajaanin taajama Kirkkoaho, Kuluntalahti Hevossuo, Teerisuo Paltaniemi Yhteensä Jätevesimäärien ja -kuormitusten viemärilaitosten toiminta-alueilla oletetaan pysyvän suurin piirtein samana kuin nykyisinkin. Viemäriverkoston saneeraus ja sekaviemäröinnin poistuminen vähentää vuotovesien määrää ja sitä kautta jätevedenpuhdistamolle tuleva jätevesimäärä pienenee. Taulukko Viemärivesimäärien (m 3 /d) ennusteet. Viemäriverkostoalue Kajaanin taajama Kirkkoaho, Kuluntalahti Hevossuo, Teerisuo Paltaniemi Yhteensä Jätevesikuormitusennusteiden lähtökohtana on nykyinen kuormitus. Jätevesikuormitusta kuvaavat tärkeimmät kuormitusarvot ovat: Biologinen hapenkulutus (BHK 7 ) Fosfori (P) Typpi (N) Jätevedenpuhdistamolle tulevan BHK 7 :n, fosforin ja typen määrä arvioidaan puhdistamojen tarkkailuvelvoitteiden perusteella.

22 19 Taulukko Jätevedenpuhdistamolle tulevan kuormituksen kehitys (kg/d). Puhdistamo BHK 7 Fosfori Typpi BHK 7 Fosfori Typpi BHK 7 Fosfori Typpi Taulukko Jätevedenpuhdistamolla saavutettavat keskimääräiset puhdistustulokset Kajaanissa vuoteen 2010, tavoitereduktiot (%). Puhdistamo BHK 7 Fosfori Typpi BHK 7 Fosfori Typpi BHK 7 Fosfori Typpi Taulukko Jätevedenpuhdistamolta vesistöön lähtevän kuormituksen tavoitearvot (kg/d) Kajaanissa vuoteen Puhdistamo BHK 7 Fosfori Typpi BHK 7 Fosfori Typpi BHK 7 Fosfori Typpi 394 2, , , VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN TARPEET (Vesihuollon kehittämistarpeet esitetty karttaliitteessä 3.) 5.1 Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Pohjavedenottamot ja pohjavesien suojelu Kainuun ympäristökeskus on julkaisussaan, Kainuun pohjavesivarojen ja harjuainesten luonnonvaraselvitys , tehnyt Kainuun vedenottamoiden riskianalyysin, missä pohjavedenottamot on jaettu neljään riskiryhmään. Kajaanin vedenottamoilla riskit on luokiteltu kuudessa tapauksessa kohtalaiseksi ja yksi on katsottu riskittömäksi. Ärjänsaari, Sivolanniemi ja Pekonkangas Salmijärvellä on nimetty luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiksi harjualueiksi. Pekonkangas - Salmijärvi, 750 ha on lisäksi harjujensuojelualue ja Ärjänsaari Natura 2000 alue. Pohjaveden laadun ja määrän vaarantumisen merkittävimmät uhkatekijät ovat liikenne, tienpito, kuljetukset maanteillä, maa-ainesten otto sekä asutus. Pilaantuneiden maa-alueiden, maa- ja metsätalouden sekä teollisuuden aiheuttama riski pohjavedenottamoiden käytölle on vähäinen. Tärkeillä pohjavesialueilla on tarpeen tehdä seuraavat suojelutoimenpiteet: Muodostaa vesioikeudelliset suoja-alueet Laatia suojelusuunnitelma yhdessä kaupungin, alueellisen ympäristökeskuksen ja muiden vedenottajien kanssa. Kiinnittää erityistä huomiota maa-ainesten ottoon sekä jätevesien käsittelyyn. Laatia ottamisalueen kunnostussuunnitelma pohjavesialueille, joista maa-ainesten ottaminen on lopetettu. Suunnitelma tulisi laatia ensimmäiseksi Mustikkamäen alueelle. Selvittää ja minimoida pohjavesialueita saastuttava ja haittaava toiminta. Laatia kunnalliset ympäristönsuojelumääräykset

23 Pohjavedenottamoilla on tarpeen tehdä seuraavat toimenpiteet: Alkaloida käyttöön otettava pohjavesi, ensimmäisenä kohteena Matinmäen pohjavedenottamon vedelle (sijoitus Hepomäen paineenkorotusasemalle) Päivittää Heterannan pohjavedenottamon ottolupa ajanmukaiseksi Nykyaikaistaa vedenottamoiden turvallisuusjärjestelmät sekä uudistaa niiden aitaukset ja lukitukset Saneerata ottamoiden radioviestiverkko Päivittää pohjavedenottamoiden (ja jätevesipumppaamoiden) käyttöjärjestelmä Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkostossa on tarpeen tehdä seuraavat toimenpiteet: Nykyaikaistaa vesisäiliöiden ja paineenkorotuspumppaamoiden turvallisuusjärjestelmät sekä uusia aitaukset ja lukitukset Suorittaa vesisäiliöiden rakennustekniset tarkastukset ja perusparannukset Rakentaa lisää virtausseurantapisteitä (3-4 kpl) Yhdyskuntatekniikan verkostojen nykytila ja saneeraustarve-selvityksen (1992) mukaan vesijohtojen keskimääräinen vuotuinen saneeraustarve on 0,9 % verkostopituudesta. Tämän laskentaperusteen mukaan keskustaajamassa on vanhojen vesijohtoverkostojen saneeraustarvetta n. 3 km/v eli n. 21 km tarkastelujaksojen aikana. Uusien verkostojen rakentamistarvetta on seuraavilla asemakaavoitettavaksi suunnitelluilla alueilla: Kätönlahti Huuhkajanvaara Maasto Heinisuo Pöllyvaara Asukkaiden, viranomaisten, vesilaitosten sekä asukasyhdistysten kuulemiseen perustuen on ilmennyt vesijohtoverkoston rakentamistarvetta seuraavilla alueilla: Takkaranta Lehtomäki-Kuluntalahti Leväjoki ja Mainuanvaara Parkinniemi-Sokajärvi Karankajärvi Jätevesien viemäröinti ja käsittely Viemäriverkosto Yhdyskuntatekniikan verkostojen nykytila ja saneeraustarve-selvityksen (1992) mukaan viemärijohtojen keskimääräinen vuotuinen saneeraustarve on 1,5 % verkostopituudesta (jätevesija hulevesi). Tämän laskentaperusteen mukaan keskustaajamassa tulisi saneerata vanhoja viemäreitä n. 5,4 km/v, eli n. 38 km tarkastelujakson aikana sekä muuttaa sekaviemärit erillisviemäreiksi. Uusien viemäreiden ja vesijohtojen rakentamistarve kohdistuu asemakaavoitettavaksi suunnitelluille alueille. Viemäröintitarvetta on myös asemakaavoitetun alueen lievealueilla, joihin

24 21 on aikaisemmin rakennettu vesijohto. Näitä alueita ovat: Hevossuo Teerisuo Ammeniemi Kuninkaanniementie Kuulemisen yhteydessä esiin tulleita viemäröintitarvealueita ovat: Paltaniemi Parkinniemi- Sokajärvi Takkaranta Kuluntalahti Pärsänsuo Lehtomäki Niemelänranta Jätevesien käsittely Jätevedenkäsittelyssä on tarpeen tehdä seuraavia toimenpiteitä: Uuden puhdistamon käyttöönotto ja toiminnan vakiinnuttaminen Peuraniemen jätevedenpuhdistamon lämmityskattiloiden uusiminen Peuraniemen jätevedenpuhdistamon lietteen kuivauksen (nykyisin linko) uusinta Peuraniemen jätevedenpuhdistamon välpe- ja hiekanpesurin hankinta Jätevesilietteen käsittely Jätevesilietteen käsittelyssä on varauduttava käsittelyn tehostamiseen muuttuvien ympäristövaatimusten edellyttämällä tavalla. 5.3 Hulevesiviemäröinti Hulevesiviemäriverkosto Sekavesijärjestelmän systemaattinen vähentäminen lisää hulevesiverkoston kuormitusta, jonka vuoksi on tarpeen viivytyksettä tarkistaa hulevesiverkoston mitoitus ja varautua vuosittain verkostosaneerauksien rahoitukseen. Hulevesiviemäriverkostossa on tarpeen toteuttaa seuraavat toimenpiteet: Jäljellä olevien sekaviemäreiden erottaminen erillisviemäreiksi Jätevesiviemäriverkkoon kytkettyjen kiinteistöjen hulevesien kytkeminen hulevesiviemäriverkkoon Vanhan hulevesiverkoston mitoituksen tarkistaminen ja varautuminen selvityksen mukaisiin verkoston saneeraustoimiin, kuten putkikoon suurentamiseen ja tasausaltaiden rakentaminen. Padotuskorkeuksien (jäte- ja hulevesi) määrittäminen uusittaviin liittymissopimuksiin Hulevesien käsittely Varauduttava hulevesien laadun parantamiseen muuttuvien ympäristövaatimusten edellyttämällä tavalla.

25 Vesihuollon toimintavarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin Varautumisvelvollisuus ja vesihuollon valmiussuunnittelu Valmiuslain 40 :n mukaan kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja etukäteisvalmisteluin sekä muin toimenpitein varmistaa tehtävien häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa. Myös terveydensuojelulaissa ja pelastustoimilaissa on säädökset onnettomuuksiin ja muihin erityistilanteisiin varautumisesta. Sisäasiainministeriö on antanut vuonna 1994 ohjeen kuntien teknisten alojen valmiussuunnittelusta. Sen mukaan kunnan valmiussuunnitelman toimialaosassa tulee esittää keskeiset tiedot eri toimialojen, kuten vesi- ja viemärilaitostoiminnan valmiussuunnitelmista. Vesihuoltolaitokset laativat yksityiskohtaiset valmiussuunnitelmansa itse noudattaen puolustustaloudellisen suunnittelukunnan ohjeita, jotka on annettu vuonna Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnittelun keskeisenä tavoitteena on vesihuollon toimivuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa. Toiminta-ajatus on poikkeusoloissa ja muissa erityistilanteissa mahdollisimman suuressa määrin sama kuin normaaliolosuhteissa. Veden tarve tulee tyydyttää terveydellisesti vaarattomalla ja käyttöominaisuuksiltaan haitattomalla vedellä. Jätevesien käsittely ja johtaminen tulee hoitaa siten, että terveysvaaroja voidaan pitää vähäisinä ja muita haittoja olosuhteisiin nähden kohtuullisina. Vesihuoltolaitoksen tulee varautua erityistilanteisiin siten, että normaaliajan järjestelyin selvitään mahdollisimman kauan myös kriisien aikana ja kriisiajan toimintaa turvaavat lisäjärjestelyt valmistellaan jo normaaliaikana. Tekniselle toimialalle on laadittu poikkeusolojen valmiussuunnitelma, joka sisältää myös vesihuoltolaitosta koskevan osan. Valmiussuunnitelma on tarkoitettu vain virkakäyttöön ja nimettyjen henkilöiden tietoon. Kajaanin kaupungin vesihuollon on tarpeen laatia ja päivittää valmiussuunnitelma osaltaan ajan tasalle Vesihuoltolaitosten turvallisuusluokat ja toimintavarmuudet Vesilaitoksen turvallisuusluokka kuvaa vedenhankinnan turvallisuutta. Sillä tarkoitetaan käytännössä sitä, kuinka monta litraa riskitöntä vettä on käytettävissä yhtä henkilöä kohti vuorokaudessa poikkeustilanteissa eli vedenhankinnan erityistilanteissa. Poikkeustilanteeksi eli vedenhankinnan erityistilanteeksi määritellään pohjavesilaitoksilla tilannetta, jolloin tuottoisinta pohjavedenottamoa ei voida käyttää. Turvallisuusluokka määritetään siten, että poikkeustilanteessa käyttöön jäävien vedenottamoiden antoisuudesta vähennetään terveydenhuollon ja elinkeinoelämän minimivedentarve. Jäljelle jäävä vesimäärä jaetaan vesilaitoksen piirissä olevien vedenkuluttajien määrällä, jolloin saadaan poikkeustilanteessa käyttöön jäävä vesimäärä asukasta kohti vuorokaudessa. Vesilaitokset jaetaan neljään turvallisuusluokkaan taulukon mukaisesti. Taulukko Vesilaitoksen turvallisuusluokat. Turvallisuusluokka Käyttöön jäävä vesimäärä poikkeustilanteissa l /asαd I > 120 II III IV < 20

26 Koska Kajaanin kaupungin vesihuollolla ei ole ajan tasalla olevaa päivitettyä valmiussuunnitelmaa, vesilaitoksen turvallisuusluokituskaan ei välttämättä ole ajan tasalla. Mikäli terveydenhuollon ja elinkeinoelämän minimivedentarpeena käytetään vanhassa valmiussuunnitelmassa käytettyjä arvoja, kuuluu Kajaanin kaupungin vesihuolto turvallisuusluokkaan I Organisaation, henkilöstön ja yhteistyön kehittäminen Kajaanin kaupungin vesihuollosta on tarpeen muodostaa liikelaitos, mikä selkiinnyttää Kajaanin kaupungin vesihuollon aseman vesihuoltolain periaatteiden mukaiseksi (muusta kaupungista erillinen kirjanpito, pitkällä aikajänteellä menot katettava vesihuollosta perittävillä maksuilla, sijoitetulle pääomalle vain kohtuullinen tuotto, taksojen ja kulujen läpinäkyvyys) selkiinnyttää Kajaanin kaupungin vesihuollon investointien suunnittelua parantaa toiminnan tehokkuutta Käyttöön tulisi ottaa uusi käyttö-, perus- ja liittymismaksut sisältävä taksamalli, mikä helpottaa kustannusten oikeaa kohdentamista (käyttömaksu kattaa muuttuvat kulut, liittymismaksu kattaa osan investoinneista ja perusmaksu loput investoinneista ja kiinteät kulut) mahdollistaa eri suuruiset liittymis- ja perusmaksut eri alueille todellisten kulujen mukaisesti Tarpeelliseksi on nähty kuluvan vuoden aikana ottaa käyttöön uudet toimitus- ja liittymisehdot sekä käynnistää sopimusten uusiminen. Tällä saadaan käytäntö ja sopimukset Vesihuoltolain periaatteiden mukaiseksi selkiinnytetään laitoksen ja liittyjän vastuita ja velvollisuuksia Kajaanin kaupungin ja myöskin vesihuollon parissa työskentelevien ikärakenne edellyttää rekrytointeja lähivuosina. Henkilökunnan tiedolliset ja taidolliset puutteet sekä tarpeet tulee kartoittaa vuosittain kehityskeskustelujen yhteydessä. Ammattitaitoa tulee ylläpitää sopivin täydennyskoulutuksin. Vesihuollon suunnittelun, rakentamisen ja käytön parissa työskentelevien vuorovaikutusta lisättävä tavoitteena vesihuollon toteutuksen parantaminen. 6. VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN TAVOITTEET JA PAINOPISTEET 6.1 Yleiset tavoitteet Vesihuoltolaissa vastuu vesihuollosta on jaettu kunnan, vesihuoltolaitoksen ja kiinteistön omistajan tai haltijan kesken. Lain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavalla tavalla. Kunnalla on myös vesihuollon järjestämisvelvollisuus. Kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi, jos suurehkon asukasjoukon tarve, terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat. Vesihuoltolaitoksen tehtävänä on huolehtia vesihuollosta kunnan hyväksymällä toimintaalueella, jolla sijaitsevalla kiinteistöllä on velvollisuus liittyä vesihuoltolaitoksen verkostoon.

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (1) 22 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ 26.3.2012 TIIVISTELMÄ Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.03.2015 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.12.2014 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1585/ /2019

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1585/ /2019 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2019 1 (1) 62 Asianro 1585/14.05.00.01/2019 Kuopion Vesi Liikelaitoksen vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen laajentaminen Pajuniemen (Nilsiä) alueelle 1.

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2017 1 (1) 116 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 2/

Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 2/ Pöytäkirja 2/2019 14 Tekninen lautakunta Aika Paikka 02.05.2019 klo 18:00-19:30 Kunnanhallituksen kokoushuone Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Lisätiedot

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 1( 5 ) VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja

Lisätiedot

Tornionjoen vesiparlamentti

Tornionjoen vesiparlamentti Tornionjoen vesiparlamentti Pello 22.5.2008 Vesihuoltopäällikkö Arto Seppälä 1 ! Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan 2004 Orgaaninen

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008. Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus

Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008. Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008 Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus Hyvän vesihuollon kriteerejä Palvelut ovat tasapuolisia ja toimintavarmoja myös

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

Vesihuolto on ihmistä ja ympäristöä palveleva kokonaisuus kunnassa

Vesihuolto on ihmistä ja ympäristöä palveleva kokonaisuus kunnassa Vesihuolto on ihmistä ja ympäristöä palveleva kokonaisuus kunnassa Haja-asutuksen kartoitus- ja neuvontakäynnit 10 vuotta Länsi-Uudellamaalla Miira Riipinen, ympäristöpäällikkö @miirariipinen 27.3.2019

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Sisältö 1 Kunnan tulee kehittää alueensa vesihuoltoa 3 2 Palvelutason määritteleminen on omistajaohjauksen väline 4 3

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEIDEN MÄÄRITTÄMISEKSI

PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEIDEN MÄÄRITTÄMISEKSI PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEIDEN MÄÄRITTÄMISEKSI PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN PERINTEISESTI KEHITTÄMISSUUNNITELMISSA Perinteisesti kartoilla esitettyjä paikkatietoja

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti. Työ: E Turku

PORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti. Työ: E Turku PORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti Työ: E23868.10 Turku 28.01.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014 YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006

VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 Uudenmaan Vesi-ja rakennustekniikka Nahkurinkatu 23 b 17 04200 Kerava saki.salo@luukku.com 2 1. Johdanto 3 2. Yleissuunnitelman

Lisätiedot

Liittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti.

Liittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti. HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty tekla 15.11.2016 Voimaantulo 16.11.2016 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi- ja viemäri- ja liittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Suunnitteluinsinööri 10.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaava 9.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaavassa on osoitettu mm. uusia asuinaluevarauksia rantavyöhykkeelle 37 omakotitontin verran sekä matkailua palvelevia

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26705.10 Turku 3.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta

Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus 10.6.2017. Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta - Kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen. - Kiinteistö liitetään

Lisätiedot

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Raportti 10.3.2017 Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Toiminta-alueen päivitys 2017 2030 JOKIOISTEN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen vaihde 03 41821 fax 03 438 4025 jokioisten.kunta@jokioinen.fi

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

AURAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

AURAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti AURAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25339.10 Turku 07.05.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen Kaakkois-Suomi Kehotus KASELY/157/07.02/2010 21.11.2011 Lappeenrannan kaupunginhallitus PL 11 53101 LAPPEENRANTA Viite Lausuntopyyntö 6.9.2010 (144/740/2010) Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet;

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 20601324 SÄKYLÄN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIERON VALMIS 20.06.2017 FIANRY FIANRY FIERON LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Ympäristönsuojelulaki 16 luku Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 154 Talousjätevesien käsittelyyn liittyvät määritelmät Tässä luvussa tarkoitetaan: 1) talousjätevedellä

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. 26.9.2014 1 Yli 90 % suomalaisista on vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä. Yli 80 % on viemäriverkostojen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8304/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8304/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2018 1 (1) 30 Asianro 8304/14.05.00.01/2017 Pieksänkosken vesiosuuskunnan vesijohto- ja jätevesiverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho 1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti TAMMELAN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelu ja viemäröinti Tammelan kunta tekninen osasto 23.5.2011 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Vesihuoltolaki 3. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden

Lisätiedot

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos 1 (6) Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Kustannusarvio Varautumissuunnitelma Vesijohtoverkosto Vedenhankinnan poikkeustilanteet Vuotojen ehkäiseminen Laaditaan

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNNAN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSA

VESILAHDEN KUNNAN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSA VESILAHDEN KUNNAN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSA 1 Tämä taksa korvaa edellisen, Vesilahden kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 1.1.2015 alkaen. Tämän taksan on Vesilahden tekninen lautakunta

Lisätiedot

KEHITTÄMISTOIMENPITEET

KEHITTÄMISTOIMENPITEET AIRIX Ympäristö Oy Eurajoen kunta Liite 1 (s.1/8) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kustannusarviot eivät ole sitovia, vaan tietyillä suunnittelussa käytetyillä yksikköhinnoilla laskettuja ja suuntaa antavia. Suunnitelmat

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013.

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. Voimaantulopäivä 1.1.2014 Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän

Lisätiedot

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen.

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen. Voimaantulopäivä 1.1.2009 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa ottaen huomioon liittymistä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035

Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035 Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035 POSKI-hankkeen loppuseminaari 28.4.2015 Juha Kangaskokko, ylitarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 8.4.2105 Maakunnallinen vesihuollon kehittämisohjelma

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 tpjk 28.9.2017 Joensuun Vesi -liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet

Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Someron kaupunki Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Päivitys 2017 Someron kaupunki 2017 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Määritelmiä Vesihuolto. Vesihuolto on talousveden toimittamista sekä jäte-, hule-

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA Rauman Veden taksa 7 05 11

RAUMAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA Rauman Veden taksa 7 05 11 RAUMAN VEDEN TAKSA Kaupunginvaltuusto hyväksynyt taksarakenteen 18.11.2002, voimaan 22.11.2002 Rauman vesi- ja viemäriliikelaitoksen johtokunta hyväksynyt maksujen suuruudet 25.11.2014 Voimaantulopäivä

Lisätiedot

Veden hinnan määräytymisperusteet

Veden hinnan määräytymisperusteet Veden hinnan määräytymisperusteet Seminaari 5.11.2015 Säätytalo, Helsinki Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain muutoksista 1.9.2014 Muutoksia maksuja ja taloutta koskeviin

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät Kemi 16.11.2016 Arto Seppälä Aiheita Lapin vesihuollon tila Vesihuollon rahoitus Ajankohtaista vesihuoltolain siirtymäsäännöksissä Maakuntauudistus

Lisätiedot

Yhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja

Yhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja Yhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja 2016-2021 Vesienhoidon yhteistyöryhmä 8.5.2014 23.5.2014 Toimenpiteiden ja ohjauskeinojen perusteista Toimenpiteisiin sisältyvät merkittävimmät

Lisätiedot