NÄKÖKULMIA SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMISEEN

Transkriptio

1 NÄKÖKULMIA SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMISEEN Hankejohtaja Alpo Komminaho LÄNSI 2013 hanke Satakunnan sairaanhoitopiiri

2 Esityksen sisältö Oma tausta Lakityöryhmä ja sen työskentely Työryhmän esitykset (neuvotteleva virkamies Virpi Vuorisen STM-diat) -> esitykseni on yleiskatsaus valmistelutyöhön ja kommentointia joihinkin kohtiin oman taustaryhmän ja työryhmän keskustelujen pohjalta Yleisiä näkökulmia työryhmän esitykseen Päihde- ja mielenterveystyön näkökulmia

3 Oma tausta Sosiaalihuoltaja 1977 YTM (sosiaalityö) 2012 Sosiaalisihteeri sosiaalijohtaja: Nummi, Eura, Rauma yht. 30 v Kehittämistehtävissä yht. 5 v Huoltaja-säätiö hallituksen jäsen (pj ) Sosiaali- ja terveysturvan keskusliito hallitus Sosiaalijohto Socialledning ry:n hallitus (vpj ja pj )

4 Uusi sosiaalihuoltolaki - asiakaslähtöisempää ajattelua Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus -työryhmän ehdotukset -STM:n pohjalla olevat diat on laatinut lain kirjoittamisesta vastannut neuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen

5 Sosiaalihuoltolain uudistamistyöryhmä Laaja työryhmä (30 asiantuntijaa) asetettiin huhtikuussa 2009 vuoden 2011 loppuun, jatkoaika kokousta! STM virkamiehiä, THL, VM, Kuntaliitto, Valvira, AVI, kuntien ja kuntayhtymien sekä järjestöjen ja sidosryhmien edustus Jäsenten taustaryhmien kuuleminen jäsenten kautta sekä erilliset kuulemistilaisuudet Oman taustaryhmäni Huoltaja-säätiön asiantuntijaryhmän kannanottoja -> tiedotteet, kannat aloitteet Päihde- ja mielenterveystyön edustajana lääkintöneuvos Helena Vorma (Maria Vuorilehto)

6 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävät selvittää sosiaalihuoltoa koskevien lakien kokonaisrakenteen, soveltamisalan ja sisällön uudistamistarve. tehdä edellä mainitun selvityksen pohjalta esitykset keskeisiksi linjauksiksi sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisessa (väliraportti 6/2010: STM selvityksiä 2010:19). laatia vahvistettujen linjausten pohjalta esitys sosiaalihuollon lainsäädännön sisällön uudistamiseksi (loppuraportti 21/2012: STM raportteja ja muistioita). Ruotsinkielinen loppuraportti: Rapporter och promemorior 2012:26 Neuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen

7 Lausuntokierros Raportti oli laajalla lausuntokierroksella , lisäksi raportti oli lausuttavana STM:n internet-sivuilla ks. Lausuntoja tuli noin 120, kokoaminen käynnissä Ruotsinkielinen lausuntokierros alkoi vasta ja on käynnissä asti, ks. /view/ #sv

8 Laki yksityisestä terveydenhuollosta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalija terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta Työterveyshuoltolaki Tartuntatautilaki Lääkelaki Laki valtion mielisairaaloista Laki terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa Laki lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä Sairausvakuutuslaki Laki kunta- ja palvelurakenne uudistuksest a Laki sosiaalija terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä Kansanterveyslaki Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta Erikoissairaanhoitolaki Laki sähköisestä lääkemääräyksestä Laki sosiaalija terveydenhuollon saumattoman palveluketjun kokeilusta Päihdehuoltolaki Mielentervey s-laki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Laki sosiaalija terveyden -huollon asiakasmaksuista Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä Laki Kainuun hallintokokeilusta Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta Lastensuojelulaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista Laki kehitysvammaisten erityishuollosta Laki omaishoidon tuesta Laki kuntouttavasta työtoiminnasta Laki toimeentulotuesta Laki sosiaalisesta luototuksesta Laki sosiaalialan osaamiskeskuksista Laki yksityisistä sosiaalipalveluista Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksist a Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kokonaisuus Neuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen

9 Lainsäädännön kokonaisuus Osa lainsäädännöstä jopa 1970-luvulta Palvelut lainsäädännön keskiössä Rikkonainen kokonaisuus - useita lisäyksiä ja poistoja Vaihtelevaa velvoittavuutta asiakasryhmittäin esim. ikäihmisten palveluihin kunnille kevyt velvoite Uusimmat lait asiakkaan asemaa ja oikeuksia korostavia Tavoitteena selkiinnyttää ja yhtenäistää sosiaalihuollon lainsäädäntöä

10 Uudistamisen haasteita Sosiaalihuollon toimintaympäristön ja roolin muutos Yhteiskunnalliset ongelmat: lapsiperheiden sosiaaliset ongelmat, mielenterveys- ja päihdeongelmat, syrjäytymisen uhat, työttömyys, toimeentuloongelmat Arjen ongelmien moninaistuminen Ikärakenteen muutos Palvelurakenteen muutos Järjestelmälähtöinen ajattelutapa Asiakkuuden luonteen muutos Kilpailutus, ulkoistamiskehitys Globaali kehitys Kulttuurinen ja etninen moninaisuus Neuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen

11 Päihde- ja mielenterveystyön haasteita (s.73-74) Alkoholiin liittyvät sairaudet ovat työikäisten yleisin kuolinsyy sekä naisilla että miehillä Väkivalta ja päihteet Rikollisuus ja huumeet Päihteiden käyttö sikiön kehityshäiriöiden yleisin syy Lasten tuen tarve perheissä Koulutuksesta ja työelämästä syrjäytyminen Asunnottomuus ja riittämättömät asumista tukevat palvelut Neuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen

12 Lainsäädännön uudistamisen tavoitteet Edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta Vahvistaa sosiaalihuollon yleislain asemaa Vahvistaa asiakaslähtöisyyttä Siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen Vahvistaa sosiaalihuoltoa ihmisten elämänkaaren eri vaiheissa heidän omissa arkiympäristöissään Edistää ihmisten osallisuutta, omatoimisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnassa ja omassa palveluprosessissaan Muuttaa ajattelua ongelmalähtöisestä voimavaralähtöiseen Ymmärtää sosiaalihuolto sosiaalisena investointina neuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen

13 Ehdotus sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuuden uudistamiseksi I kokonaisuus: Uusi sosiaalihuoltolaki luonnos lakiehdotukseksi raportissa lakiehdotuksesta erityislainsäädäntöön aiheutuvat välittömät muutostarpeet voimaan vaiheittain, aikaisintaan 2015 II kokonaisuus: sosiaalihuoltoa ohjaavien erityislakien sisällön tarkistaminen säädösvalmistelun aikataulutus työryhmän ehdotusten pohjata, I kokonaisuutta pidemmällä aikajänteellä III kokonaisuus: sosiaalihuollon ja sosiaalihuoltolain rajapintojen sääntelyn tarkistaminen I kokonaisuutta pidemmällä aikajänteellä Neuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen

14 Työryhmässä ja taustaryhmissä keskusteltua Työryhmän tehtäväkentän tiukka rajaaminen kritiikin kohteena Onko valmistelussa taustoitettu riittävästi sosiaalihuollon tulevaisuusnäkyä? Vahva kannatus yleislaille ja hyvinvoinnin edistämisen korostamiselle tuki

15 Vaihe I: Luonnos sosiaalihuoltolaiksi Yleissäännökset sosiaalihuollon saatavuuden ohjaajana Hyvinvoinnin edistämiselle vahvempi perusta Tuen tarpeet asiakaslähtöisyyttä vahvistamassa Yleiset sosiaalipalvelut ja muut tukitoimet tarpeisiin vastaamiseksi Menettelysäännökset - tarpeiden selvittäminen, palvelujen suunnittelu ja päätöksenteko - yksilön palvelukokonaisuutta määrittämässä Sääntely sosiaalihuollon ohjaamiseksi Neuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen

16 Hyvinvoinnin edistäminen Sosiaalihuollon painopisteen siirtäminen hyvinvoinnin edistämiseen, ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen - Suunnitelmallista toimintaa: hyvinvointivaikutusten huomioon ottaminen, väestön hyvinvoinnin edistäminen, hyvinvointiarviointi ja sen raportointi - Rakenteellinen sosiaalityö - Etukäteistä ja varhaista vaikuttamista ongelmien ehkäisemiseksi - neuvonta, ohjaus ja muut matalankynnyksen toimet - edellytysten turvaaminen hyvinvointia edistävälle toiminnalle - Varhaisia ja oikea-aikaisia palveluja ongelmien ilmettyä Neuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen

17 Sosiaalipalvelujen ja muiden tukitoimien järjestäminen Tuen tarpeisiin vastataan ensisijaisesti sosiaalihuoltolain nojalla Kunnilla yleinen järjestämisvelvollisuus - ns. määrärahasidonnaisia oikeuksia - määrärahojen varaamista ohjaavan sääntelyn vahvistaminen - kunta laatii ja julkaisee perusteet palvelujen myöntämiseksi - valtakunnallinen ohjaus Palvelut järjestettävä asiakkaan tarpeiden perusteella - kattava tarpeiden määrittely - asiakassuunnitelma ja päätöksentekoprosessi Jos riittävää, sopivaa ja henkilön tai perheen edun mukaista tukea ei voida sosiaalihuoltolain mukaisesti järjestää tai muutoin on erityistä syytä, on henkilölle tai perheelle järjestettävä erityistä tukea erityislainsäädännön nojalla. neuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen

18 Yksilön ja perheen tuen tarpeet Määrittävät sosiaalihuollon toimintakenttää ja asiakkuuksia Siirtävät sääntelyn lähestymiskulmaa asiakaslähtöisemmäksi - Lapsen hyvinvoinnin ja yksilöllisen kasvun ja kehityksen edellyttämä tuen tarve - Toimintakykyyn liittyvä tuen tarve - Tuen tarve syrjäytymisen torjumiseksi - Lähisuhde- tai perheväkivallasta aiheutuvan tuen tarve - Äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvä tuen tarve - Taloudellisen tuen tarve - Tuen tarve asumisen järjestämisessä - Omaisen tai läheisen tuen tarve Neuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen

19 Työryhmässä ja taustaryhmissä keskusteltua HUOMAA TUEN MÄÄRITTELY: palvelujen ja tukitoimien kokonaisuus; myös muiden kuin sosiaalihuollon toimijoiden palvelut ja tukitoimet Tuen tarpeiden yksityiskohtaisesta määrittelystä ristiriitaisia näkemyksiä > kuinka paljon tarpeen määrittelyä jätetään ammatillisen arvioinnin varaan? -> vaarantuuko asiakkaan oikeudet tukeen ja palveluun väljässä määrittelyssä?

20 Yleiset sosiaalipalvelut Kunnan velvollisuutena järjestää Perheitä tukevat palvelut Suoriutumista ja osallistumista tukevat palvelut Hoiva Yksilö- ja perhekohtainen sosiaalityö Työelämäosallisuutta tukeva toiminta Sosiaalinen kuntoutus Toimeentulon turvaaminen Asumisen järjestämistä tukevat palvelut Omaista ja läheistä tukevat palvelut Palvelumäärittelyjen asiakaslähtöisyys ja modernisointi kotipalveluista suoriutumista ja osallistumista tukeviin palveluihin palveluasumisesta asumista tukeviin palveluihin Neuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen

21 Työryhmässä ja taustaryhmissä keskusteltua Palveluohjauksen puuttuminen tuen ja palveluiden kokonaisuudesta (23 ), vaikka on mainittu perusteluissa. Ks. kuitenkin -> 27 suoriutumista ja osallistumista tukevat palvelut Laitoshoidosta luopuminen oltava tavoitteena (28 ) Työelämäosallisuutta tukeva toiminta tärkeään asemaan (30 ): työelämävalmiudet Sosiaalinen kuntoutus vahvaan asemaan (31 ): henkilön toimintamahdollisuuksien tukeminen sekä tukea yhteisössä toimimiseen (päivätoiminta ym.)

22 Yleiset sosiaalipalvelut II Mahdollistavat palvelukokonaisuuksien räätälöinnin kunnan toiminnan kehittämisen uudenlaiset toimintatavat Yhdenvertaisuuden turvaamiseksi kunta laatii ja julkaisee perusteet palvelujen myöntämiseksi valtakunnallinen ohjaus Neuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen

23 Tuen tarpeiden selvittäminen ja päätöksenteko Tuen tarpeen selvittäminen Asiakassuunnitelma asiakkaan ja ammattilaisen yhteistyönä, asiakkaan aseman vahvistaminen Päätöksenteko perustana yksilöllinen tarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma suunnitelmasta poikkeaminen perusteltava jonoon johtavia päätöksiä ei voi tehdä Lapsen huomioon ottaminen aikuisille palveluja järjestettäessä Vastuutyöntekijä ns. heikoille asiakkaille Yhteistyön vahvistaminen Neuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen

24 Sosiaalihuollon ohjaus ja kehittäminen - ns. järjestämislakiin siirtyvää sääntelyä Kieli sosiaalihuollon saavutettavuus Laatu ja omavalvonta Asiakastietojen kirjaaminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Yhteistyö Ilmoitusvelvollisuus toiminnassa havaitut epäkohdat Sosiaalihuollon kehittäminen Neuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen

25 II VAIHE: Erityislainsäädännön uudistaminen Sosiaalihuoltolain uudistamisen lisäksi tarkistetaan sosiaalihuollon erityislainsäädäntö Lähtökohtana sosiaalipalvelujen järjestäminen ensisijaisesti sosiaalihuoltolain nojalla - erityislain nojalla silloin, kun yleiset palvelut eivät ole riittäviä, sopivia tai muuten asiakkaan edun mukaisia Isoimmat uudistukset vammais-, päihde- ja perhehoitoa sekä työtoimintaa ohjaavaan lainsäädäntöön Yhteensovitus ns. vanhuspalvelulain kanssa Pienempiä tarkistuksia lastensuojelua, toimeentulotukea ja sosiaalista luototusta ohjaavaan lainsäädäntöön Lisäksi selvitettävä lähisuhde- ja perheväkivaltaan vastaavan erityislainsäädännön tarve ja paikka Neuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen

26 Päihdehuoltolaki ja mielenterveyslaki (s ) Päihdehuoltolaki tyhjenee osin sosiaalihuoltolakiin? Päihdehuollossa palvelun peruste ohjaa sen kumpaa lakia (terveydenhuolto- vai sosiaalihuoltolakia) sovelletaan Työryhmä esittää päihdehuoltolain ja raittiuslain yhdistämistä sekä mielenterveyslain uudistamista siten, että edistävä ja ehkäisevä työhön kiinnitetään enemmän huomiota Vrt. Mieli-suunnitelmassa päihdehuoltolain, raittiustyölain ja mielenterveyslain yhdistämisen selvittäminen

27 III VAIHE: Rajapintalainsäädännön tarkistaminen Yhteensovitus olemassa olevan lainsäädännön sekä eri aikataululla etenevien ja vasta vireillä olevien lainsäädäntöuudistusten kanssa Uuden sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon erityislainsäädännön muutosten valmistelusta kohdistuu vaikutuksia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sisälle että muiden hallinnonalojen sääntelyyn tulevan järjestämislain valmistelu asiakaslakia koskevat ratkaisut ja itsemääräämisoikeushanke terveydenhuoltolaki asiakasmaksulainsäädäntö kuntalainsäädännön uudistamisessa tehtävät ratkaisut muiden hallinnonalojen rajapintalait Neuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen

28 Yksilöllisiin tuen tarpeisiin vastaamiseen kokeilulaki? Jatkovalmistelussa esitetään selvitettäväksi, miten voidaan kokeilla ja arvioida uudenlaisia keinoja sosiaalihuollon asiakkaan yksilöllisiin tuen tarpeisiin vastaamisessa ja valinnanvapauden toteuttamisessa Ns. henkilökohtaisen budjetoinnin suomalainen malli? Työryhmä: kokeilussa turvattava asiakkaan oikeudet

29 Työryhmässä esitettyä kritiikkiä Terveydenhuoltolain käsittely erillään vaikka integraatiota pidetään välttämättömänä Vanhuslain valmistelu tämän työryhmän työn rinnalla vastoin työryhmän kantaa Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelun epäselvä aikataulu ja sisältö: mitä siihen kuuluvaa pitäisi työryhmässä kuitenkin käsitellä Tutkimus- ja kehittämistoimintaa ei käsitelty työryhmässä pyynnöistä huolimatta -> eriävä mielipide Sosiaalityön määrittelystä ei yksimielisyyttä -> eriävä mielipide Suurista linjauksista kuitenkin yksimielisyys

30 Mikä on tärkeää sosiaalihuoltolakiehdotuksessa? Yleislain aseman vahvistaminen Palvelun perusteiden julkistaminen Hyvinvointitiedon kokoaminen Hyvinvoinnin edistämisen korostaminen Muiden kuin sosiaalihuollon toimijoiden merkityksen näkeminen Asiakassuunnitelman ohjaava merkitys Vastuuhenkilön nimeäminen asiakkaalle

31 Tärkeitä kohtia päihde- ja mielenterveystyön näkökulmasta? Asiakkaan aseman vahvistuminen Asiakkaan kokonaisuuden huomioiminen Sosiaalinen kuntoutus Asumisen järjestämistä tukevat palvelut Lapsiperheiden kotipalvelut Toteutuuko selkokielisyys? Saadaanko määrärahoja tarpeen mukaisiin palveluihin? -> Ks. 5 : Kunnan on osoitettava riittävästi voimavaroja kunnan sosiaalihuoltoon

32 Kritiikkiä päihdetyön näkökulmasta? Kehittämispäällikkö Airi Partasen (THL) puheenvuoro Sosiaaliportissa: Päihdetyö kapeutuu päihdeongelman hoidoksi, jos sosiaalihuoltolaissa jätetään päihteet mainitsematta tarpeissa ja päihdepalvelut palveluissa Terveysnäkökulman kautta (terveydenhuoltolaki 28 ) eivät aukea päihteiden ongelmakäytön vaikutukset esim. lasten, lähiyhteisön tai lähiympäristön turvallisuuteen. Ks. perustelutekstien maininnat päihde- ja mielenterveysasioista tarpeiden määrittelyssä ja palveluissa

33 Sosiaalihuollolla on oma rajattu roolinsa yhteiskunnassa ja se edellyttää: Vahvaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa Sosiaalihuollon osaamisen vahvistamista muilla sektoreilla (opetus, terveydenhuolto, asunto, työ- ja elinkeinohallinto) Yhteisten toimialueiden vahvistamista ja turhien rajaaitojen poistamista mm. päihde- ja mielenterveysasioissa, vammaisasioissa, vanhusten palveluissa, kuntoutuksessa (Ks. raportti s. 14)

34 Yhteystiedot Hankejohtaja Alpo Komminaho Puh

35 Kiitos mielenkiinnostanne!