Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset

Transkriptio

1 Raportti Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimuskonsultti Kaisa Mäki- Kihniä Innolink Research Oy

2 Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset (30) SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TAUSTATIEDOT JA AINEISTO Suhdannetilanne Länsi-Uudenmaan alueeseen liittyviä työllisyyden piirteitä Työllisyystilastot Selvityksen laatimisen menetelmät Nykyisten työllisyyspainopisteiden arviointi Työllisyysnäkymät yritysnäkökulmasta LÄNSI-UUDENMAAN TYÖLLISYYDEN PAINO-PISTEET JA KEHITYSLINJAUKSET - OHJELMA Aikaisempien hyvien käytäntöjen hyödyntäminen Kehittyvät välityömarkkinat Painopisteet Toimenpide-ehdotukset Vaikeimmin työllistettävien työllistäminen Toimenpide-ehdotukset Työvoiman osaamisen ja saatavuuden turvaaminen Painopisteet Toimenpide-ehdotukset Työllistävä yrittäjyys Painopisteet Toimenpide-ehdotukset... 30

3 Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset (30) 1. JOHDANTO Meneillään on merkittävä taloudellinen ja rakenteellinen murros. Aluekeskusohjelma Länsi-Uusimaan toiminta-alueella on tapahtunut kuntaliitoksia vuoden 2009 alusta. Koko alueen 11 kunnasta liittyivät yhteen Karjaa, Pohja ja Tammisaari Raaseporin kaupungiksi ja Sammatti liittyy Lohjaan. Kunnat ovat siten Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio ja Raasepori. Kuntien taloudellinen tilanne asettaa työllisyydenkehityksen ratkaisevaan asemaan - suotuisa työllisyyskehitys takaa vakaata ja kestävää kasvupohjaa kunnille kuntatalouden kiristyessä ja huoltosuhteen muuttuessa entistä epäedullisemmaksi. Alueen työvoimahallinto on muuttanut muotoaan seudullisempaan suuntaan tuoden mukanaan ministeriön yhteiset elinkeinopalvelut. Tuottavuusohjelman myötä toimintaedellytykset ja palveluiden kysyntä muuttuvat haasteellisiksi. Suhdanteiden epävarmuus luo työllisyyskehityksen ennakoinnista ja painopistevalinnoista haastavan. Uudistetuilla palvelurakenteilla pitäisi kyetä vastaamaan toisaalta väistämättä eteen palaavaan työvoiman saatavuuden vaikeutumiseen ja toisaalta varautumaan nykyisen taantuman vaikutusten korjaamiseen. Edellä luetellut tekijät luovat inspiroivan ympäristön uudistaa työllisyyden painopisteitä ja kehityslinjauksia Länsi-Uudenmaan AKO alueelle. Kun vielä luvun alussa työllisyydenhoito nähtiin väistämättömänä pahana tai sen liittyminen elinkeinopoliittisiin tavoitteisiin koettiin osin vieraana, nousee työllisyys nykyhetkessä ja tulevaisuudessa keskeisimpään asemaan alueen elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin toteuttajana. Myöhemmin tässä raportissa Länsi- Uudenmaan alueella tarkoitetaan Länsi-Uudenmaan AKO aluetta. Karjalohja- Karislojo Raasepori- Raseborg Lohja- Lojo Karkkila- Högfors Nummi- Pusula Siuntio- Sjundeå Inkoo- Ingå Hanko- Hangö Lähde: Tilastokeskus / SeutunNet / AKO Länsi-Uusimaa AKO Västra Nyland

4 Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset (30) 2. TAUSTATIEDOT JA AINEISTO Tässä työssä selvitettiin, mitkä ovat vuoteen 2013 kaikkia kuntia yhdistävät työllisyyteen liittyvät painopisteet ja kehittämistarpeet. Työ pohjautuu työllisyyteen liittyvien avaintoimijoiden yrittäjien, yhdistysten ja julkisen sektorin kuulemiseen. Kuuleminen oli laaja-alaista mutta samalla joustavaa. Yrityksille tehtiin kattava puhelinhaastattelututkimus, johon vastasi yhteensä 300 alueen yrittäjää. Muut sidosryhmät haastateltiin sähköisellä tutkimuksella, jota täydennettiin henkilökohtaisin haastatteluin. Alueella on tehty kattavaa selvitystyötä eri sektoreista (mm. pendelöinti) ja käytössä oli myös alueen Tilastokeskuksen Seutu.net tilastotietopalvelu. Taustamateriaali analysoitiin selvityksessä. Valmistelun pohjalta raportoitu kaikkia tai suurintaa osaa kuntia yhteisesti koskevat ja toisaalta kuntakohtaiset työllisyyden kehittämistarpeet vuoteen 2013 ulottuen. Kehittämistarpeiden lisäksi tämä raportti sisältää ehdotukset toimenpiteistä Suhdannetilanne Valtiovarainministeriön tuoreimman taloudellisen katsauksen (9/2009) mukaan tuotannon jyrkin supistumiskierre on takanapäin. Katsauksen mukaan on ennakoitavaa, että elpyminen tapahtuu hitaasti. Kansantaloudelle ratkaiseva on erityisesti teknologiateollisuuden vienti. Tämä elpyy hitaasti useastakin eri syystä. Yhdeksi syyksi on esitetty että suomalaiset yritykset ovat pääosin erikoistuneet tuotantoketjujen loppupäihin, johon kysyntä heijastuu vasta myöhemmin. Työttömyyden ennakoidaan jatkavan edelleen kasvuaan, joka osaltaan heikentää kuluttajien kulutusmahdollisuuksia. Samaan aikaan julkinen talous kiristyy. Länsi-Uudellamaalla yritysten arviot suhdannekehityksestä ovat suhteellisen myönteisiä. Suhdannenäkymissä saldoluku (kasvaa vähenee) on positiivinen 15,0 prosenttiyksikköä. Tämä on yli maan keskiarvon. Myös kasvuhakuisuus on myönteistä, lähes 35 % yrityksistä on kasvutavoitteita. Työttömyystilanne on heikentynyt alueella merkittävästi. Joidenkin kuntien alueella työttömyys on jopa yli kaksinkertaistunut, erityisen huono tilanne on Karkkilassa ja Hangossa. Osa työttömistä selittyy suurilla lomautuksilla jotka olivat käynnissä tilastoitumishetkellä (9/2009). Työttömistä nuorisotyöttömyys on noussut suhteellisesti eniten. Tällaisessa suhdannetilanteessa on leimallista, että toimijat arvioivat olemassa olevia strategioita kriittisesti, sillä vain harvoissa on kyetty ennakoimaan nopea suhdannenotkahdus. Mahdollisuutena alueen suhdannetilanteessa on erityisesti teollisuuden suhteellisen nopea palautuminen lähes taantumaa edeltävään aikaan, jolloin työllisyystilanne kohenee nopeasti. Uhkana puolestaan on, että taantuma on vaatinut rakenteellisia uudistuksia, jotka tarkoittavat väheneviä työpaikkoja. Julkisen sektorin toimilla on ratkaiseva vaikutus erityisesti työttömien aktivoimisessa.

5 Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset (30) 2.2. Länsi-Uudenmaan alueeseen liittyviä työllisyyden piirteitä Väestön kasvu ja ikääntyminen Länsi-Uudenmaan alueen yhteenlaskettu väestömäärä on noin asukasta ( ). Väestönkehitys on ollut yhtäjaksoisesti positiivista vuoden 1997 jälkeen, johtuen runsaammasta alueelle kuin sieltä pois muutosta (kts. liite). Myös syntyvyys on ylittänyt kuolleisuuden viimeisen kuuden vuoden ajan. Vuonna 2005 ja sen jälkeen väkiluku alueella on lisääntynyt vuosittain hengellä. Alueen kunnista ainoastaan Hangossa ja Nummi-Pusulassa asukkaiden määrä on vähentynyt vuoden 2008 aikana. Hangon osalta suunnan ennustetaan jatkuvan samana, mutta Nummi-Pusulan osalta vuodelle 2009 odotetaan kasvavan. Vanhusväestön osuus kaikissa seudun kunnissa kasvaa (kuva) Henkilöä/Personer Kuva 1. Väestöennuste ikäryhmittäin Länsi-Uudellamaalla (SeutuNet. Vuoden 2009 aluerajat. Lähde: Tilastokeskus/Väestö) Koulutetun työvoiman lisätarve Länsi-Uusimaa on vahva teollinen seutu, jonka teollisten työpaikkojen määrä osana metropolialuetta on merkittävä. Seudun teollinen tausta näkyy tarkasteltaessa väestön koulutustasoa (kuva). Perinteisesti teollisuudessa ammatti on hankittu työssä oppimisen kautta, joten nuorista useat ovat vailla ammatillista koulutusta. Koulutustaso 20 vuotta täyttäneiden osalta on vain 88 prosenttia koko maan keskimääräisestä odotetusta koulutustasosta. Yrityskenttä kritisoi voimakkaasti nykyisen ammatillisen koulutuksen sisältöä ja määrää. Yritykset kokevat, etteivät ne saa sellaista työvoimaa, mikä vastaa yritysten tarpeita. Voimakas muuttoliike kuitenkin tuo seudulle korkeammin koulutettuja. Työvoiman ikääntymisen seurauksena niin yksityinen kuin julkinen sektori tarvitsevat uutta, koulutettua työvoimaa.

6 Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset (30) Kirkkonummi - Kyrkslätt Siuntio - Sjundeå Inkoo - Ingå Lohja - Lojo Raasepori - Raseborg Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Nummi-Pusula Hanko - Hangö Miehet - män Naiset - kvinnor Hiiden alue - Hiisiområdet Raaseporin alue - Raseborgsområdet Lykes - Västra Nylands företagscentral AKO Länsi-Uusimaa - AKO Västra Nyland Uusimaa - Nyland Koko maa - hela landet vuotta täyttäneiden koulutustaso/utbildningsnivå bland 20 år fyllda SeutuNet Kuva 2. Koulutustaso sukupuolen mukaan kunnittain ja alueittain (SeutuNet. Vuoden 2009 aluerajat. Lähde: Tilastokeskus/Koulutus) Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Pendelöinti Länsi-Uudenmaan alueen kunnat eivät kykene tarjoamaan työlliselle väestölleen työtä kotikunnassa, vaan suuri osa joutuu pendelöimään eli käymään työssä päivittäin kotikuntansa ulkopuolella. Alueen pendelöintiluvut pääkaupunkiseudulle ovat kasvaneet merkittävästi 2000-luvulla ja kuntien työssäkäyntialue on laajentunut. Tämä kuvastaa Länsi-Uudenmaan kasvavaa merkitystä pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen osana ja kasvupaineiden tasaajana. Vuonna 2008 kuntien työllisestä työvoimasta 37 prosenttia pendelöi päivittäin. Aluekeskusohjelma AKO Länsi-Uusimaan teettämästä tutkimuksesta keväällä 2009 käy ilmi, että pendelöijät jakautuvat niihin, jotka pendelöivät mielellään ja enemmistöön (53 %), joiden mielestä heidän perhe-elämänsä kannalta olisi parempi, jos heidän työpaikkansa sijaitsisi kotikunnassa. Määrällisesti jälkimmäinen joukko tarkoittaa noin henkilöä. Siihen, miksi ihmiset käyvät töissä oman kotipaikkakuntansa ulkopuolella, ei ole mitään yksittäistä syytä. Pendelöinti on monimutkainen, osin ristiriitainenkin ilmiö, jossa risteilevät yksilölliset arvot ja ihanteet, yhteiskunnan rajoitukset ja kannustimet sekä normaaliin elämään kuuluva satunnaisuus.

7 Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset (30) Pienten yritysten määrän kasvu Kuluvan vuosikymmenen aikana kiinnostus yritystoimintaan on Länsi-Uudenmaan alueen kunnissa voimakkaasti kasvanut, mutta yritykset ovat enimmäkseen kooltaan pieniä. Vuonna 2008 aloittaneiden yritysten määrä kääntyi jälleen laskuun, mutta ylitti silti edelleen vuoden 2006 ja sitä aiempien vuosien tason. Sen sijaan lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi vuoden 2008 aikana selvästi. Kun edellisvuonna lopettaneiden yritysten määrä alueen yrityskannasta oli 6,6 prosenttia, niin vuonna 2008 se oli vastaavasti 8,7 prosenttia. Aloittaneita yrityksiä on silti edelleen selvästi enemmän (vuonna aloittaneita enemmän kuin lopettaneita, ja 2007 vuonna 365) kuin lopettaneita Lukumäärä/Antal Aloittaneet/Nya företag Lopettaneet/Nedlagda företag Vuoden 2009 aluerajat Kuva 3. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Länsi-Uudellamaalla (SeutuNet. Vuoden 2009 aluerajat. Lähde: Tilastokeskus/Koulutus) Työttömyys ja tuleva työvoiman tarve Koko maassa työttömyys on lisääntynyt vuodessa (9/2008-9/2009) 41 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita Uudenmaan alueella lokakuussa 2009 oli 52 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Nuorten työttömien osalta määrä yli kaksinkertaistui. Myös Länsi-Uudenmaan alueella työttömyysaste on kohonnut reilusti. Alle 25-vuotiaiden nuorten suhteellinen osuus työttömistä ei alueen mitassa ole merkittävästi kasvanut vuodesta 2008 vuoteen 2009, mutta luonnollisesti kokonaistyöttömyyden mukana myös nuorten työttömien määrä on lisääntynyt. Pitkäaikaistyöttömien määrä sen sijaan on laskenut tasaisesti viimeisen kahden vuoden aikana.

8 Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset (30) Alle 25-vuotiaat työttömät Pitkäaikaistyöttömät henkilöä Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi_09 Helmi_09 Maalis_09 Huhti_09 Touko_09 Kuva 4. Länsi-Uudenmaan AKO alueen nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien lukumäärät 1-12/ /2009. (SeutuNet. Vuoden 2009 aluerajat. Lähde: Tilastokeskus) 8,0 7,5 7,0 6,5 % 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi_09 Helmi_09 Maalis_09 Huhti_09 Touko_09 Kuva 5. Työttömien osuus työvoimasta Länsi-Uudenmaan AKO alueella 1-12/ /2009. (SeutuNet. Vuoden 2009 aluerajat. Lähde: Tilastokeskus)

9 Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset (30) Työvoiman määrä vuonna 2009 on lisääntynyt Länsi-Uudenmaan alueella vuosiin 2008 ja 2007 verrattuna. Myös (täytettyjen) työpaikkojen määrä on kasvanut. Samalla suurimmassa osassa alueen kunnista avointen työpaikkojen määrä on vähentynyt vuodesta Viimeisen vuoden aikana ainoastaan Karjalohjalla paikat ovat lisääntyneet (3 paikkaa) ja Nummi-Pusulassa määrä on pysynyt samana. Koko Länsi-Uudenmaan alueella avoimet paikat ovat vähentyneet vuodessa 213 paikan verran. On kuitenkin odotettavissa väestön kokonaismäärän kasvaessa ja erityisesti ikääntyvän väestön osuuden kasvaessa edelleen, että taantuman jälkeen tulee jälleen työvoimapula, johon täytyy myös varautua. Karjalohja 2007 Raasepori (Karjaa, Pohja ja Tammisaari) Siuntio Nummi-Pusula Lohja (+ Sammatti) Karkkila Inkoo Hanko Kuva 6. Avoimet työpaikat Länsi-Uudenmaan alueella vuosina (Uudenmaan TE-keskuksen työllisyyskatsaukset syyskuu ) % AKO Länsi-Uusimaa Uusimaa Koko maa Kuva 7. Työpaikkojen määrän muutos prosentteina edelliseen vuoteen verrattuna vuosien osalta. (SeutuNet. Vuoden 2009 aluerajat. Lähde: Tilastokeskus)

10 Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset (30) Nuorten työllisyys ja työttömyys Alle 25-vuotiaiden nuorten työllisyystilanteelle leimallista on se, että työllisyys seuraa suhdannetilannetta ääri-ilmiönä: työvoiman korkean kysynnän aikana nuoret ovat joustava työvoimareservi ottaa käyttöön esimerkiksi opintojen ohessa. Tämän hetkisistä alueen työttömyystilastoista voi myös päätellä, että työttömyys näyttäytyy nuorten keskuudessa suhteellisesti suurempana erityisesti niillä paikkakunnilla, jossa työttömyystilanne on muutenkin heikentynyt. Muutokset ovat myös nopeita ja tilastotrendi näyttäisi alueella edelleen heikkenevän Aluekeskusohjelma AKO Länsi-Uusimaan toimesta tehtiin keväällä 2009 kaksi selvitystä ammatillisista oppilaitoksista valmistuneille. Koulutukseen hakeutumisen ensisijaisena perusteena vastaajilla oli oppilaitoksen sijainti lähellä kotia. Vastanneet olivat sijoittuneet hyvin työmarkkinoille ja myös suurelta osin kotipaikkakunnalle. Pääosin vastaajat olivat tyytyväisiä saatuun koulutukseen. Tyytymättömiä vastaajat olivat tiedon saatiin koulutusta ja työmarkkinoita koskevien jatkomahdollisuuksien osalta. Nuoret ovat Länsi-Uudenmaan AKO alueella tärkeä kohderyhmä työllisyyden hoidossa, kuten kaikkialla muuallakin Suomessa. Nuorilla passiivisuusjaksojen on todettu aiheuttavan nopeammin syrjäytymistä edistäviä elämäntapamuutoksia. Vanhemmat ikäluokat kestävät työttömyyttä nuoria paremmin. Nuoret ovat myös taantuman jälkeisen työvoimapulan tärkeä resurssi. Kuva 8. Alle 20-vuotiaat työttömät AKO Länsi-Uusimaa alueen kunnissa (Lykes. Jukka Ollila.)

11 Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset (30) Esimerkiksi Lohjan alueella keski-ikäisten työttömyys ei ollut lisääntynyt oletetussa määrin viime keväästä tähän syksyyn. Sen sijaan nuorten työttömyys oli kaksinkertaistunut. Ennen kuin taantuma alkoi ajateltiin, että tärkeintä on saada nuoret opiskelemaan, ja työllistyminen ei muodostu ongelmaksi, kun nuoret ikäluokat pienenevät. Niin Länsi-Uudenmaan, kuin koko Suomen osalta työttömyys koskee ankarasti juuri nuoria. Tämä on seurausta yritysten rekrytoinnin lopettamisesta. Tällöin ensimmäisen työpaikan saaminen opintojen päätyttyä vaikeutuu erityisesti. Suomessa ensimmäisen työpaikan saaminen on muutoinkin useisiin muihin Euroopan maihin verrattuna eri syistä johtuen vaikeampaa. Suurin haaste nuorisotyöttömyyden hoitamisessa on rahan puute. On haasteellista pystyä perustelemaan nuorten tukemista, esimerkiksi harjoittelujaksoilla, kun samanaikaisesti vanhemmat työntekijät menettävät työpaikkojaan. Vanhempien pitkäaikaistyöttömien tukemista on lisätty, mikä on myös tuottanut tulosta. Nuoret eivät kuitenkaan pääse kovin pian tähän 500 päivän työttömyysrajaan asti. Lisäksi nuoren työttömän aktivointitoimista ei ole yhtä paljon hyötyä kuin vanhemman ikäluokan kohdalla. Tärkeintä tällä hetkellä on saattaa nykyinen nuoriso tämän taantuman yli. Tärkeää ei ole olla tuottavissa töissä, vaan ylipäätään estää syrjäytyminen. Syrjäytymisen ehkäisemin nuorten kohdalla tulisi tapahtua mieluummin koulutukseen kuin tukityöllistämiseen ohjaamalla. Julkinen sektori on ollut vähentämässä harjoittelupaikkoja ja tukityöllistämistä, mutta yhdessä työvoimaviranomaisen kanssa näitä tulisi nyt lisätä, vaikka budjetit ovat tiukalla.

12 Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset (30) 2.3. Työllisyystilastot Alla on esitetty Uudenmaan TE-keskuksen työllisyystilaston syyskuun 2009 tilanteen mukaan. Vertailuajankohtina vastaavan ajanjakson tilanne vuosilta 2008 ja ) Työvoima Karjalohja Karkkila L ohja (^ Nummi-Pusula Siuntio Hanko Inkoo Raasepori (* L änsi-uusimaa ) Alle 25-vuotiaita nuoria työttömistä (%) Karjalohja 6,5 13,8 11,4 Karkkila 18,0 13,4 8,8 L ohja (^ 16,1 9,8 12,9 Nummi-Pusula 12,8 13,9 7,5 Siuntio 11,9 14,1 4,3 Hanko 18,7 14,8 9,1 Inkoo 9,7 7,1 2,3 Raasepori (* 14,4 12,2 10,2 L änsi-uusimaa 13,5 12,4 8,3 2) Työttömyysaste (%) Karjalohja 6,8 4,4 6,7 Karkkila 9,4 4,6 5,4 L ohja (^ 8,1 3,9 4,7 Nummi-Pusula 8,1 4,2 5,2 Siuntio 4,8 3,2 3,4 Hanko 13,0 5,4 5,1 Inkoo 5,4 4,3 5,0 Raasepori (* 8,5 5,8 6,5 L änsi-uusimaa 8,0 4,5 5,2 4) Yli 1 v tyött. (henkilöä) Karjalohja Karkkila Lohja (^ Nummi-Pusula Siuntio Hanko Inkoo Raasepori (* Länsi-Uusimaa * vuoden 2008 ja 2007 osalta Lohja sisältää Lohjan ja Sammatin ja Raasepori sisältää Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan. Työvoiman määrä ei näytä alueella taantuman seurauksena vähenneen vaan se on jopa lisääntynyt, Raaseporissa, Lohjalla ja Siuntiossa usealla sadalla henkilöllä. Työttömyysaste on kohonnut alueella reilusti. Osasyynä tähän ovat lomautetut, jotka kuuluvat työttömiin työnhakijoihin. Alle 25-vuotiaiden nuorten suhteellinen osuus työttömistä ei koko alueen mitassa ole merkittävästi kasvanut vuodesta 2008 vuoteen Sen sijaan niissä kunnissa, joissa työttömyys on muutenkin heikentynyt, on nuorisotyöttömyys kasvanut rajusti. Alle 25-vuotiaiden ryhmässä ennakoidaan myös suurimpia muutoksia työttömyyden kasvuun, mitkä eivät vielä selvityksen tekohetkellä tilastoissa näkyneet. Näistä syistä tämä ongelma täytyy noteerata sekä kunnallisena että seudullisena. Kun tilannetta tarkastelee myös vuoden 2007 osalta, nuorison osuus työttömistä on kasvanut peräti 63 %. Yli 1 vuotta työttömänä olleiden määrä on pudonnut miltei kaikissa kunnissa. Tämän määrän on yleisesti ennakoitu kuitenkin kasvavan, kun osa taantuman seurauksena työttömäksi joutuneista yltää yli vuoden työttömyyteen.

13 Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset (30) 2.4. Selvityksen laatimisen menetelmät Sisällöllisesti tämä työ on koostettu pääosin kolmea tietolähdettä hyödyntäen, 1) nykyisen strategian arvioinnin käsittävä kyselytutkimusosio 2) tutkimus työllisyysnäkymistä yritysten näkökulmasta sekä 3) nykyiset asiakirjat, selvitykset ja meneillään olleita prosesseja hyödyntävä tiedonhankinta ja vuoropuhelu. Selvitysten läpiluku sekä tilastokatsaukset tehtiin työpöytätutkimuksena. Länsi- Uudenmaan alueella on tehty mittavaa selvitystyötä aiheista, jotka sivuavat läheisesti työllisyyden painopisteiden ja kehityslinjausten laadintaa, mm. varsinainen Työllisyysstrategia , Ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden seuranta, Länsi-Uudenmaan suhdannekysely (kevät 2009), Perusselvitys Hiiden alueen rekisteröityjen yhdistysten työllistämispotentiaalista yhdistyksille sekä Lempi-Uusimaa projektin selvityksiä, kuten Kunnallisen työllistämistuen mahdollisuudet Hiiden alueella. Tilastoanalysoinnissa hyödynnettiin pääosin Tilastokeskuksen SeutuNet- palvelua Nykyisten työllisyyspainopisteiden arviointi Nykyisten työllisyyspainopisteiden arviointikysely perustuu Länsi-Uudenmaan alueen toimijoiden näkemyksiin työllisyyden hoidon painopistevalinnoista ja toimenpiteistä vuosiksi Tulokset koostuvat 63 julkisen sektorin päättäjän sekä 44 yhdistyksen edustajan vastauksista syksyllä Vastauksen kerättiin kirjelomakekyselyinä, sähköisinä kyselyinä sekä puhelinhaastatteluin. Vastaajista hieman yli puolet (54 %) on ollut mukana kuntansa tai seudun työllisyyden kehittämistoiminnassa. Vastaajat arvioivat edustamansa paikkakunnan tai alueen työllisyydessä tai työllisyyden hoidossa ongelmallisimmiksi asioiksi yleisen heikon taloudellisen tilanteen lisäksi alhaisen työpaikkaomavaraisuuden, yksipuolisesti painottuneen elinkeinorakenteen, kuilun koulutuksen ja työllistymisen välillä sekä julkisen liikenteen vähyyden Työllisyysnäkymät yritysnäkökulmasta Syksyn 2009 aikana toteutetulla yritystutkimuksella selvitettiin Länsi-Uudenmaan alueen yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista ja yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksella kartoitettiin yritysten suhdanneodotuksia, yleistä elinkeinoilmastoa, yritysten rahoitustilannetta, kasvuhakuisuutta sekä yritysten kehittämistarpeita ja -esteitä. Tulokset perustuvat 303 vastaukseen. Tiedonkeruu toteutettiin sähköisenä kyselynä.

14 Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset (30) Suhdannenäkymät Suurin osa (61 %) selvitykseen vastanneista Länsi-Uudenmaan alueen yrittäjistä uskoo oman yrityksensä suhdannenäkymien pysyvän vuoden 2009 loppuun mennessä kevään tasolla. Lisäksi 16 % arvioi suhdannenäkymien paranevan ja noin viidesosa arvioi heikkenevän. paranevat huomattavasti verrattuna syksyyn ,3% (7) paranevat jonkin verran verrattuna syksyyn ,4% (95) pysyvät syksyn 2009 tasolla 53,1% (161) huononevat jonkin verran verrattuna syksyyn ,2% (34) huononevat huomattavasti verrattuna syksyyn ,0% (6) 0% 20% 40% 60% 80% 100% KUVA 9. Millaisena koette suhdannenäkymät oman YRITYKSENNE kannalta kevään (tammi-kesäkuu) 2010 osalta? Keväällä 2010 yrittäjät uskovat tilanteen parantuvan, sillä kolmasosa vastaajista arvioi suhdannenäkymien tuolloin parantuvan. Kuitenkin edelleen hieman yli puolet (53 %) uskoo suhdannenäkymien pysyvän syksyn 2009 tasolla. Heikkenemiseen uskoo 13 prosenttia vastaajista. Oman toimialan osalta arviot seuraavan vuoden osalta ovat samaa luokkaa, sillä 58 prosenttia arvioi suhdannenäkymien koko toimialalla pysyvän myös ennallaan. Noin joka kolmas (29 %) uskoo näkymien parantuvan ja 14 prosenttia huononevan. tämän vuoden loppuun mennessä 8,6% (23) vuoden 2010 aikana 42,1% (112) myöhemmin 41,4% (110) samaa tasoa on vaikea saavuttaa 7,9% (21) 0% 20% 40% 60% 80% 100% KUVA 10. Milloin uskotte omalla toimialallanne taloustilanteen palaavan vuoden takaiseen tilanteeseen?

15 Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset (30) Oman toimialan taloustilanteen palaamiseen vuoden 2008 alun tasolle vuoden 2010 aikana uskoo 42 prosenttia yrityksistä. Lähes yhtä moni (41 %) uskoo tason saavuttamiseen vasta myöhemmin. Noin joka kymmenes (9 %) uskoo tilanteen palautuvan kuitenkin jo vuoden 2009 aikana ja lähes yhtä moni (8 %) arvioi, että samaa tasoa on vaikea saavuttaa laisinkaan. Kasvu ja kehittäminen olemme voimakkaasti kasvuhakuinen 3,6% (11) pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 30,7% (93) pyrimme säilyttämään asemamme (ja tämä edellyttää kasvua) 32,3% (98) yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita 31,4% (95) yrityksemme toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 2,0% (6) 0% 20% 40% 60% 80% 100% KUVA 11. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten yrityksenne tilannetta? Länsi-Uudenmaan yritysten kasvuhakuisuus jakautuu selvityksen osalta tasapuolisesti kolmeen eri luokkaan: mahdollisuuksien mukaan kasvuun pyrkiviin (31 %), asemansa säilyttämiseen (mikä edellyttää kasvua) pyrkiviin (32 %) sekä yrityksiin, joilla ei ole kasvutavoitteita (31 %). Muutama prosentti on voimakkaasti kasvuhakuisia ja pari prosenttia ilmoittaa toiminnan päättyvän seuraavan vuoden aikana. Kasvua tavoittelevien yritysten yleisin (57 %) kasvukeino on uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen. Lähes yhtä yleinen keino on myynnin ja markkinoinnin lisääminen kotimaassa (54 %). Yhteistyön lisäämistä muiden yritysten kanssa sekä muuta verkostoitumista käyttää kasvukeinona 38 prosenttia vastaajista. Yritysten edustajat kokevat tällä hetkellä yleisen suhdannetilanteen yrityksen kehittämisen pahimmaksi esteeksi (33 %). Noin joka kymmenes pitää pahimpana esteenä kilpailutilannetta tai kustannustasoa. Muita esteitä ovat suuruusjärjestyksessä muut tekijät, joihin yritys ei voi suoraan vaikuttaa (7 %), rahoitus (6 %), resurssitekijät (esim. koneet, laitteet, tilat, ym.) (6 %), sekä yritystoiminnan sääntely (4 %). Kehitysnäkymien heikkenemiseen uskovat yritykset pitävät yleistä tilausten vähenemistä, erityisesti pääasiakkailta Suomessa, siihen suurimpana syynä.

16 Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset (30) Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus, rahoituksen saatavuus tai korkea hinta koetaan myös heikkenemiseen vaikuttavina merkittävinä syinä. Työvoima ja pendelöinti uusien työntekijöiden palkkaaminen 38,0% (52) olemassa olevan henkilöstön kouluttaminen 35,8% (49) henkilöstön koulutus lomautuksen sijaan 1,5% (2) henkilöstön lomautuksia 18,2% (25) henkilöstön irtisanomisia 6,6% (9) 0% 50% 100% KUVA 12. Jos yrityksenne suunnittelee henkilöstötoimenpiteitä, niin mitä seuraavista vaihtoehdoista tulisitte ehkä käyttämään? Henkilöstötoimenpiteitä suunnittelevista yrityksistä peräti 38 prosenttia tulisi ehkä palkkaamaan uusia työntekijöitä ja 36 prosenttia tulisi kouluttamaan olemassa olevaa henkilöstöä. Lomautuksia tulisi käyttämään lähes viidesosa, niistä yrityksistä, joissa suunnitellaan henkilöstötoimenpiteitä. Irtisanomisia tulisi ehkä käyttämään vajaa kymmenesosa (7 %). Suurin osa vastaajista (53 %) uskoo työllistämisen alkamiseen yleisesti omalla toimialalla vuoden 2010 aikana. Myöhempää ajankohtaa arvioi 38 prosenttia ja noin joka kymmenes (9 %) vielä loppuvuotta tämän vuoden loppuun mennessä 8,5% (22) vuoden 2010 aikana 53,3% (138) myöhemmin 38,2% (99) 0% 20% 40% 60% 80% 100% KUVA 13. Milloin uskotte, että yritykset alkavat omalla toimialallanne jälleen työllistää?

17 Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset (30) Suurimmassa osassa (73 %) selvitykseen osallistuneista yrityksistä työntekijöistä alle 5 prosenttia käy työssä toiselta paikkakunnalta. Joka kymmenennessä yrityksessä käy 5-20 prosenttia ja lähes yhtä monessa (8 %) jopa yli 60 prosenttia työntekijöistä pendelöi. Yritysten näkökulmasta työntekijöiden pendelöinnillä ei enimmäkseen ole merkitystä (92 %). Kuitenkin 4 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että se on etu ja yhtä suuri määrä kokee toiselta paikkakunnalta työntekijöiden liikkumisen haitaksi. Työllisen työvoiman keski-ikä on noussut kaikissa Länsi-Uudenmaan alueen kunnissa ja koko maassa. Työvoiman ikääntymistä suurin osa yrityksistä (76 %) ei kuitenkaan näe ongelmana. Myöskään korkeakoulutetun työvoiman vähyyttä Länsi-Uudenmaan alueella ei yrityksissä juuri tai lainkaan koeta ongelmaksi (88 %). Kuitenkin vastauksensa antaneet yritykset pitävät työllisyyden hoidossa tärkeimpänä asiana osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lähes yhtä tärkeänä pidetään aloittavien yritysten tukemista riittävillä neuvontapalveluilla ja taloudellisella tuella sekä koulutetun työvoiman saatavuuden turvaamista. Toimialoista erityisesti kuljetus, varastointi ja tietoliikenne korostavat osaavan ja koulutetun työvoiman saatavuuden turvaamista. Majoitus- ja ravitsemustoiminnan, kaupan ja luokan muut palvelut toimialoilla pidetään aloittavien yritysten tukemista hieman tärkeämpänä kuin muilla toimialoilla. Länsi-Uudenmaan alueella vastaavissa työllisyyden hoidon muodoissa on yrittäjien mukaan onnistuttu parhaiten juuri näissä kolmessa vastaajien mielestä tärkeimmissä tekijöissä. Suurten yritysten näkökulmasta on onnistuttu kaikista parhaiten. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, 268 kpl Aloittavien yritysten tukeminen riittävillä neuvontapalveluilla ja taloudellisella tuella, 265 kpl Koulutetun työvoiman saatavuuden turvaaminen, 270 kpl Kuntien entistä aktiivisempi osallistuminen vaikeasti työllistyvien työllistämisessä, 256 kpl Työttömyyden alentaminen ja sen seurausten minimoiminen seudullisten toimijoiden yhteistyönä, 257 kpl Työllisyyden hoidosta vastuu on seudullisilla toimijoilla (kuntien yhteistyö/seudulliset työ- ja elinkeinotoimistot), 265 kpl Aktiivisilla toimenpiteillä osa kotipaikkakunnan ulkopuolella työskentelevistä voidaan saada sijoittumaan työhön kotikuntaan, 265 kpl 3,3 3,2 3,2 3,0 2,9 2,8 2,6 0 max 4 KUVA 14. Miten tärkeinä pidätte seuraavia kohtia työllisyyden hoidossa? Arvioikaa asteikolla 1=ei lainkaan merkitystä 4=erittäin tärkeää. Suurin kuilu odotusten ja onnistumisen välillä on vastaajien keskiarvon mukaan edelleen juuri näissä kolmessa esiin nostetussa työllisyyden hoidon muodossa. Näiden lisäksi kunnilta odotetaan entistä aktiivisempaa osallistumista vaikeasti työllistyvien työllistymisessä. Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset ovat kaikista kriittisimpiä työllisyyden hoidon onnistumisen suhteen Länsi-Uudellamaalla.

18 Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset (30) Uusien yritysten määrä on Länsi-Uudellamaalla suurempi kuin muualla maassa väkiluvun suhteelliseen osuuteen nähden. Sen sijaan lopettaneiden yritysten määrä on alhaisempi (Tilastokeskus / SeutunNet / AKO Länsi-Uusimaa seutuprofiili). Selvityksen mukaan alueen yrittäjät katsovat tämän johtuvan muun muassa pääkaupunkiseudun läheisyydestä. Pääkaupungin markkinointialueen vetovoimaan uskotaan ja sen läheisyys tuo myös suuren määrän potentiaalisia asiakkaita sekä työntekijöitä suhteellisen lyhyen matkan etäisyydelle. Länsi- Uusimaalla on keskeinen sijainti ja sinne on edullisempaa sijoittua kuin pääkaupunkiseudulle edullisempien kustannusten vuoksi. Vastanneet yrittäjät uskovat myös, että alueelta löytyy paljon yrittäjähenkisyyttä sekä nuoria, minkä vuoksi esimerkiksi suurten yritysten irtisanottua väkeä, lähdetään suhteellisen helposti perustamaan omia yrityksiä itsensä työllistämiseksi. Suurempien yritysten lisäksi ulkoistaessa toimintojaan, riittää pienille yrityksille asiakkaita.

19 Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset (30) 3. LÄNSI-UUDENMAAN TYÖLLISYYDEN PAINO- PISTEET JA KEHITYSLINJAUKSET - OHJELMA 3.1. Aikaisempien hyvien käytäntöjen hyödyntäminen Nykyisten työllisyyspainopisteiden arviointikyselyssä Länsi-Uudenmaan alueen toimijoita pyydettiin arvioimaan Hiiden alueen työllisyysstrategiassa tärkeinä pidettyjä painopisteitä ja toimenpiteitä. Vastaajat antoivat mielipiteensä siitä, mitä näistä aikaisemmista painopisteistä ja toimenpiteistä tulisi ja voitaisiin hyödyntää tulevina vuosina Länsi-Uudenmaan AKO alueella. Vastaajista hieman yli puolet (54 %) on ollut mukana kuntansa tai seudun työllisyyden kehittämistoiminnassa. Vastaajat arvioivat edustamansa paikkakunnan tai alueen työllisyydessä tai työllisyyden hoidossa ongelmallisimmiksi asioiksi yleisen heikon taloudellisen tilanteen lisäksi alhaisen työpaikkaomavaraisuuden, yksipuolisesti painottuneen elinkeinorakenteen, kuilun koulutuksen ja työllistymisen välillä sekä julkisen liikenteen vähyyden. Yksittäisissä alueen kunnissa hyviksi työllisyyden hoidon käytännöiksi on havaittu muun muassa erilaiset tukimuodot, kuten erilaisten ohjelmien kautta hankitut työntekijät ja tukiraha. Erilaiset sosiaaliset yritykset ja pajat on koettu toimiviksi, erityisesti nuorten työttömien kohdalla. Kuitenkin vaikea taloudellinen tilanne on hankaloittanut niiden nykyistä toimintaa. Yleisesti Työvoimatoimistojen ja yrityspalvelukeskusten toimintaan on oltu varsin tyytyväisiä. Myös kunnat ovat tukeneet kohtuullisesti työllisyyden hoidossa esimerkiksi edistämällä yritysten hyvää sijoittumista kaavoituksella. Kunnat ovat olleet mukana myös ammatillisen koulutuksen tukemisessa sekä tukeneet kolmatta sektoria taloudellisesti. Kuntien yhteistyö yritysten ja muiden eri tahojen kanssa koulutuksessa, työvoimapula-aloilla, rakennemuutoksen kriisitilanteissa ja pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa on koettu hyväksi. Pendelöinti koetaan yleisesti ottaen hyväksi alueella. Sitä on lisäksi helpotettu yhteiskyyti-käytännöillä sekä aluelipuilla julkisissa kulkuvälineissä. Yleisesti koko Länsi-Uudenmaan alueella nykyisen työllisyyden hoidon hyvinä käytäntöinä pidetään muun muassa erilaisia kursseja ja aikuiskoulutusta. Useisiin eri toimijoihin ollaan alueella oltu tyytyväisiä. Näitä ovat esimerkiksi InnoSuomi, toimintapajat, Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus sekä Yrittäjäneuvonta. Peruspalveluihin ja alueen yhteistyötoimintaan on oltu tyytyväisiä. Toimijoiden keskinäinen tuntemus ja tiedon välitys toimii, erityisesti koskien toimialojen suhdanteita. Nykyisen työllisyyden hoidon tärkeänä painopisteenä on ollut seudullisuus. Selvityksen mukaan yli puolet julkisen sektorin sekä yhdistysten edustajista, jotka osallistuivat kyselyyn, ovat edelleen samaa mieltä tästä painopisteestä. Eniten samaa mieltä ollaan siitä, että kuntien tulee lisätä yhteistyötä työllisyyden

20 Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset (30) hoidossa, vaikka laki ei siihen velvoitakaan. Myös työllisyysasioita voidaan vastaajien mukaan hoitaa paremmin seudullisesti kuin kuntakohtaisesti. Kuntien tulee lisätä yhteistyötä työllisyyden hoidossa, vaikka laki ei siihen kuntia velvoitakaan 63,6% (68) 31,8% (34) Kuntien tulee lisätä yhteistyötä työllisyyden hoidossa, koska työllisyysongelmat ovat samanlaisia seutumme kunnissa 34,0% (36) 50,9% (54) 15,1% (16) Työllisyysasioita voidaan hoitaa paremmin seudullisesti kuin kuntakohtaisesti 42,9% (45) 37,1% (39) 16,2% (17) Hoidettaessa työllisyysasioita seudullisesti kuntani hyötyy siitä eniten 31,1% (32) 35,0% (36) 31,1% (32) Työllisyyden hoito seudullisesti on kunnan yritystoiminnan kannalta parempaa kuin kuntakohtaisesti hoidettuna 31,7% (33) 47,1% (49) 19,2% (20) Hoidettaessa työllisyysasioita seudullisesti edustamani organisaatio hyötyy siitä eniten 21,2% (22) 43,3% (45) 26,9% (28) 8,7% Työllisyyden hoito seudullisesti on ajankohtaista edustamani organisaation kannalta 31,4% (32) 33,3% (34) 24,5% (25) 10,8% 0% 20% 40% 60% täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä 80% 100% KUVA 15. Seudullisuus työllisyyden perustana. Pyydämme teitä arvioimaan joitakin aiemmin tärkeäksi koettuja työllisyydenhoidon painopisteitä asteikolla täysin samaa mieltä täysin eri mieltä. Seudullisuudella työllisyyden hoitoon saadaan enemmän tehokkuutta monipuolisuutta. Yhden kunnan resurssit ovat rajalliset ja ongelmat ovat pitkälti samoja eri kunnissa, jolloin on loogista ratkaista niitä yhteisesti. Toisaalta, myös päällekkäisyydet saadaan tällöin poistettua ja saadaan säästöjä aikaan. Uusia ideoita sekä mahdollisuuksia toteuttaa niitä on tarjolla enemmän, kun on käytettävissä laajemman alueen osaajat ja enemmän toimintavaihtoehtoja. Seudullisuus luo vankemman pohjan työllisyyden hoidolle, mutta sen yhteydessä on varmistettava tasapuolisuus kunnan koosta ja sijainnista huolimatta. Seudullisuus on tärkeää myös alueella tapahtuvan aktiivisen pendelöinnin vuoksi. Seudullisuus edistää työntekijöiden palkkaamista kuntien ulkopuolelta, laajentaa erilaisten työntekijöiden ja työpaikkojen tarjontaa. Työn kysyntä ja tarjonta kohtaavat paremmin ja uusien toimipaikkojen synty tulee varmemmalle ja laajemmalle pohjalle. Myös toimialakohtaiset vaihtelut tasoittuvat.

21 Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset (30) 3.2. Kehittyvät välityömarkkinat Vaikeasti työllistyvien ja pitkäaikaistyöttömien työllisyydenhoidossa selvitykseen osallistuneista haastatelluista yli puolet on yhtä mieltä suurimmasta osasta linjauksista. Erityisesti kuntien tulee heidän mielestään kantaa nykyistä suurempi vastuu vaikeasti työllistyvien hoidossa. Suurimman osan vastaajien mielestä eri toimijat eivät ole työllistäneet riittävästi vaikeasti työllistyviä. Oman kuntani tulee kantaa nykyistä suurempi vastuu vaikeasti työllistyvien hoidossa 43,4% (46) 40,6% (43) 16,0% (17) Eri toimijat ovat työllistäneet riittävästi vaikeasti työllistyviä 4,8% 25,7% (27) 55,2% (58) 14,3% (15) Vaikeasti työllistyvien palvelua tulee tehostaa, vaikka se aiheuttaisi lisäkustannuksia 27,1% (29) 46,7% (50) 23,4% (25) Edustamani organisaatio on kantanut työllistämisvastuun vaikeasti työllistyvien työllistämisessä 24,3% (25) 35,0% (36) 30,1% (31) 10,7% Vaikeasti työllistyvien palvelu toteutetaan kunnassani eri toimijoiden yhteistyönä 12,9% (13) 50,5% (51) 33,7% (34) Edustamani organisaatio on kunnassani yksi toimija vaikeasti työllistyvien työllistämisessä 24,8% (25) 37,6% (38) 18,8% (19) 18,8% (19) Yrityksillä on tärkeä rooli oman kuntani alueella vaikeasti työllistettävien työllistämisessä 18,1% (19) 55,2% (58) 22,9% (24) 0% 20% 40% 60% 80% täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä 100% KUVA 16. Työttömyyden alentaminen ja sen seurausten minimoiminen seudullisten toimijoiden yhteistyönä. Pyydämme teitä arvioimaan joitakin aiemmin tärkeäksi koettuja työllisyydenhoidon painopisteitä asteikolla täysin samaa mieltä täysin eri mieltä. Vaikeasti työllistyvien työllistämistoimenpiteille kunnissa ehdoton edellytys on työllistettävien motivaatio. Heitä tulisikin tukea sen löytämisessä ja ylläpitämisessä. Vaikeasti työllistyvien työllistämisessä on se haaste, että heihin pitää reagoida yksilöllisesti. Työllistettävien asenteen lisäksi työnantajien asenteisiin tulisi vaikuttaa ja rohkaista heitä työllistämiseen. Yrityksille tulisi tiedottaa enemmän mitä tarkoittaa vaikeasti työllistettävä ja millaisia hyötyjä palkkaamisessa on. Koulutusta ja harjoittelupaikkoja tulisi lisätä ja luoda mahdollisuuksia työssäharjoitteluun, erityisesti nuorille. Peruskoulun päättäneiden syrjäytymisen estämiseksi on luotava turvaverkko. Yleisesti työllistämistoimenpiteitä voidaan kehittää lisäämällä kunnan, työvoimaviranomaisten, työttömän ja työnantajan yhteistyötä. Myös sosiaaliset yritykset tulisi ottaa keskustelussa ja toiminnassa vahvemmin esille. Välityömarkkinoilla tarjotaan työskentelymahdollisuuksia henkilöille, joilla on eri syistä vaikeuksia sijoittua työhön avoimille työmarkkinoille ( = työmarkkinat, joilla palkkauskustannuksiin ei käytetä yhteiskunnan taloudellista tukea). Välityömarkkinoilla tarjotaan aktiivisen työvoima- ja sosiaalipolitiikan työmahdollisuuksien lisäksi työhön sijoittamista edistäviä ja työssä selviytymistä tukevia palveluja. Työmarkkinatoimenpiteiden (työharjoittelu ja työelämävalmennus) ja palkkatuetun työn tavoitteena on parantaa ammattitaitoa,

22 Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset (30) osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää pääsyä avoimille työmarkkinoille. Aktiivisen sosiaalipolitiikan (esimerkiksi kuntouttava työtoiminta ja sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta) tavoitteena on ylläpitää henkilöiden toimintakykyä ja parantaa elämänhallintaa ja näin luoda edellytyksiä siirtymiselle välityömarkkinoille tai suoraan avoimille työmarkkinoille. Aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteet kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle ja aktiivisen sosiaalipolitiikan sosiaali- ja terveysministeriölle. (lähde Työ- ja elinkeinoministeriö). Länsi-Uudellamaalla otetaan välityömarkkinat haltuun kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa esimerkiksi: Käsitellään välityömarkkinoille kuuluvan vaikeasti työllistettävän kohderyhmän työllistämistä yhtenä alueellisena kokonaisuutena. Kerätään yhteen toimijat ja toimenpiteet Määritellään toimijoille roolit Seurataan toimenpiteitä ja niiden vaikuttavuutta. Välityömarkkinaperiaatteiden mukaisesti eri alueellisten toimijoiden välisellä yhteistyöllä saavutetaan suurin lisäarvo aiempaan työllistämiseen verrattuna. Ajatuksena on, että sosiaali- ja työllisyyspoliittisissa (välityömarkkina)toimenpiteissä olevat henkilöt kulkevat työllistyessään johdonmukaista polkua toimenpiteestä toiseen tavoitteena työllistyä avoimille työmarkkinoille. Välityömarkkinoiden kehittämisessä tulisi huomioida ainakin alla luetellut kohdat Painopisteet Toimijoiden yhteistyön tiivistäminen kuntakohtaisesti ja seudullisesti. Toimivat välityömarkkinat vaativat yhteistyön tiivistämistä kuntakohtaisesti ja seudullisesti. Osa toimenpiteistä on paikallisia, mutta myös seudullisia ja alueellisia palveluntuottajia tarvitaan. Selkiytetään roolijakoa palveluiden tilaajiin ja palveluiden tuottajiin. Työhallinto (TE-toimisto) ja kunnat kattavat pääosin kaikki työllisyydenhoidon kustannukset. Erityisesti kunnat toimivat myös työllistämispalveluiden järjestäjinä ja tuottajina. Kolmas sektori ja sosiaaliset sekä muut yritykset aktivoivat ja työllistävät vaikeasti työllistettäviä ja toimivat palveluiden tuottajina. Panostetaan työllistämisen vaikuttavuuteen. Välityömarkkinaperiaatteiden mukaisesti ihmisten tulisi edetä työllistämisjaksolta ja toimenpiteeltä toiselle määrätietoisesti kohti avoimia työmarkkinoita. Kun toimijat ovat myös keskenään paremmin tietoisia toiminnan vaikuttavuudesta, voidaan toimenpiteitä ja yhteistyötä suunnitella tuloksekkaammin.

23 Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset (30) Toimenpide-ehdotukset Avoimille työmarkkinoille potentiaalisimmin työllistyvien henkilöiden aseman parantaminen: o Yrityksiin työllistymisen edistäminen o Sosiaalisen yrittäjyyden kehittäminen ja tukeminen o Työpankkikokeilun hyvien käytäntöjen jalostaminen o 3. sektorin ja kuntien edelleen sijoittamisen Arviointi alueen välityömarkkinatoimijoista ja toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Selvitys tähtää työllistämisen tilaaja-tuottaja mallin rakentamiseen ja kokoaa yhteen ja jalostaa työllistämisen hyvät käytännöt. Kaikkein vaikeimmin työllistettävien työllistäminen. Tällä osaalueella panostus kohdistetaan alle 25-vuotiaisiin nuoriin. Näiden nuorten osalta ajautuminen pitkäaikaistyöttömyyteen on erityisesti ennaltaehkäistävänä toimenpiteenä tärkeä. Kaikkein vaikeimmin työllistettävistä on tullut työmarkkinatukiuudistuksen myötä keskeinen ja vahvasti kuntien omassa intressissä oleva työllisyydenhoidon osaalue. Alla on avattu kokonaisuutta tarkemmin:

24 Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset (30) 3.3. Vaikeimmin työllistettävien työllistäminen Kunnat rahoittavat puolet työmarkkinatuesta, jota maksetaan yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneille. Tätä ns. yli 500-päivästen passiivituensaajien ryhmää pidetään kaikkein vaikeimmin työtä saavana ryhmänä työttömistä työnhakijoista. Joukossa on monenlaisia henkilöitä, kuten mielenterveyskuntoutujia ja päihdeongelmaisia. Vaikka tätä 500-päiväisten listaa on pyritty kunnissa siivoamaan, edelleen joukossa on osa henkilöitä, joille esimerkiksi sairaseläkkeelle siirtyminen on työllistymistä realistisempi tulevaisuuden vaihtoehto. Työttömien kovimman ytimen huolehtiminen korkeasuhdanteessa on tärkeää, mutta kriittiseksi se tulee matalasuhdanteessa, jolloin myös pitkäaikaistyöttömyyteen virtaa lisää ihmisiä. Kunnilla on edelleen tärkein rooli tämän ryhmän huolehtimisessa, esimerkiksi: o Yli 500-päiväistä passiivituensaajien työmarkkinatuen kustannuksista kunta vastaa 50 prosentin osuudella ja valtio 50 % osuudella o Kunnat ovat vastuussa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä o Osa tästä ryhmästä vaatii monentasoisia sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka ovat kuntien vastuulla. Alla olevasta taulukosta nähdään aktivointiaste alueittain. Aktivointiaste kertoo kuinka suuri osuus yli 500-päiväisistä on ollut tarkastelujaksolla jossakin työpoliittisessa aktivointitoimenpiteessä. Käytännössä mitä suurempi prosenttiosuus, sitä enemmän työttömiä on kyetty aktivoimaan ja sitä vähemmän kunnalle koituu sakkomenoja. Alue Aktivointiaste Aktivointiaste /09 keskimäärin UUSIMAA 30,1 % 31,2 % LÄNSI-UUSIMAAN TE- TOIMISTO 34,4 % 37,6 % KUNTA Hanko 32,1 % 28,2 % Inkoo 26,7 % 23,5 % Karjalohja 16,1 % 36,1 % Karkkila 54,8 % 56,8 % Lohja 31,9 % 35,6 % Nummi-Pusula 43,1 % 42,4 % Siuntio 9,1 % 20,7 % Raasepori 34,2 % * Vuoden 2009 keskimääräistä aktivointiastetta painaa alaspäin kesäkuun tilasto, joka on heikko aktivointikuukausi.

25 Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset (30) Työmarkkinatuen kuntaosuus eli ns. sakkomaksu KUNTA TYÖMARKKINATUEN KUNTAOSUUS 2009 (ennuste)* Hanko Inkoo Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Siuntio Raasepori * Vuoden 2009 summa on tiedossa syyskuun loppuun saakka, jotka olivat saatavilla TE-keskuksen Internetpalvelussa. Ennuste on laskettu v.2008 tammi-syyskuun ja 2008 lopullisen tilanteen suhteellisen kertoimen mukaan. Summien arvioidaan ylittävän ennusteet, sillä tämä tilasto ei huomio suhdannetilanteen tuomaa vuotta 2008 voimakkaampaa työttömyyden kasvua, joka viiveellä näkyy myös pitkäaikaistyöttömyytenä. Länsi-Uudellamaalla tilastot vaihtelevat varsin paljon kunnittain yli 500-päivästen aktivoinnista. Alueet isot maksajat yltävät aktivoinnissa Uudenmaan keskiarvon yläpuolelle. Kun huomioidaan, että Uudellamaalla tilastopainoarvoja hallitseva Helsinki on myös maakunnan keskiarvojen yläpuolella, Länsi-Uudenmaan suurten kuntien lukemaa voi pitää kohtalaisena saavutuksena. Sen sijaan alueen pienimmät maksajakunnat ovat myös selvästi passiivisimpia aktivointitoimenpiteissä. Tilastotarkastelun perusteella selkeä johtopäätös on, että Länsi-Uudenmaan kunnilta puuttuu yhtenäinen tahtotila ja alueellinen käytäntö vaikeimmin työllistettävien yli 500-päiväisten työllistämisessä. Joillakin kunnilla on käytössä omia hyviä käytäntöjä, mutta niitä ei ole kyetty tai haluttu soveltaa muissa kunnissa. Yksittäisenä hyvänä käytäntönä on esiin nostettava Karkkilan kaupunki, joka yltää aktivointiasteella mitattuna valtakunnan kärkiluokkaan Toimenpide-ehdotukset Yli 500-päivää työttömänä olleiden työllisyydenhoito on paikallinen ilmiö. Tämä osa työttömistä ei ole altis eikä monesti kykeneväinen matkustamaan palvelun tai työpaikan perässä. Palvelun järjestämisen hyödyt ja kustannukset kohdistuvat kuntatasolle. Alueellisina toimenpiteinä ja kehittämiskohteina suositellaan: Alueellinen edunvalvonta: Nostetaan yli 500-päivästen ryhmän asemaa ja tärkeyttä osana työllisyydenhoidon kokonaisuutta. Hyödyt on nähtävä erityisesti sosiaali- ja terveyskustannusten säästöinä sekä yksilöiden kannalta. Alueella on nähtävissä, että erityisesti palkkatuettu työllistäminen kunnissa ja työvoimapoliittinen koulutus ovat tämän kohderyhmän osalta harvoin käytössä olevia työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Hyvien käytäntöjen siirtäminen kuntakohtaisesti

26 Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset (30) Tukirakenteet ja erillisselvitykset, joissa voidaan kuntakohtaisesti tukea rakenteiden palveluiden kehittämistä tai palauttamista. Seudullinen työhönvalmennuskeskus: Perustetaan alueelle kuntien toimesta isompi työhönvalmennusyksikkö, jossa tarjotaan kuntouttavaa työtoimintaa, työpajatoimintaa ynnä muuta kuntouttavaa työtä. Tämän kautta koordinoitaisiin myös kuntien oma palkkatukityöllistäminen parempikuntoisille. Useamman kunnan yhteisenä toimintana saadaan tähän riittävät resurssit. Isompi työllistettävien joukko mahdollistaa myös toiminnan monipuolisuuden. "Eläke on mahdollisuus" -selvitys: Käynnistetään vaikeasti työllistettäville seudullinen eläkeselvitystoiminta (ELMA). Vastaavasta toiminnasta on hyviä kokemuksia eri puolilla Suomea, muun muassa Karkkilassa. Eläkeselvittelyyn panostaminen kannattaa, koska suuri osa ns. kuntien sakkolistalle pudonneista on potentiaalisia työkyvyttömyyseläkeläisiä. Eläkeselvittelyssä on tärkeää olla asiantuntevat vetäjät ja riittävät taloudelliset resurssit erikoisasiantuntijoiden tutkimuksiin (psykiatriset, neuropsykologiset, fysiatriset, toiminnalliset, juridiset ymv.). Esimerkki 1: Laskelmissa on osoitettu, että työllistäessään yli 500- päiväisen työttömän, kunta saavuttaa vuositasolla arviolta noin euron nettohyödyn kertyneiden säästöjen ja lisätuottojen muodossa. Tähän summaan on huomioitu työntekijöille kunnan maksama palkka. Hyöty perustuu säätöihin työmarkkinatuen kuntaosuuksissa (yli kolmen vuoden ajalta, jonka henkilö on ainakin pois nk. sakkomaksulistalta), saatavaan palkkatukeen, toimeentulotukisäästöihin sekä työn tuottavuusarvioon. Laskelmat ja toimintamallit on syytä tehdä aina kuntakohtaisesti. Esimerkki 2: Karkkilassa on tehty sosiaalista tilinpäätöstä mm. eläkeselvittelyn tuloksista. Yhden pitkäaikaistyöttömän saaminen eläkeselvitysprojektin kautta työkyvyttömyyseläkkeelle säästi Karkkilan kaupungin menoja noin 1889 eur/henkilö/vuosi. Vaikka tutkimukset ovat kalliita ja eläkehakuprosessi valituksineen vie paljon aikaa, on se jopa taloudellisesti kannattavaa kunnalle. Suurin hyötyjä on kuitenkin asiakas, työtön itse. Osalla on muun muassa oikeus työeläkkeeseen, jota he eivät voi työttömänä ollessaan saada. Kuntakohtaisina toimenpiteinä ja kehittämiskohteina suositellaan: Karkkilan kaupunki on aktiivisin hyödyntämään kuntouttavaa työtoimintaa osana yli 500 päiväisten aktivointia. Myös palkkatuettu työ yhdistelmätuen muodossa on käytetty keino. Näillä kahdella pääasiallisella työvoimapoliittisella toimenpiteellä Karkkila kykenee aktivoimaan yli 50 % kaikista yli 500-päivää työttömänä olleista henkilöistä (2008). Karkkilan käytäntöä on syytä pohtia hyödynnettäväksi sellaisenaan muissa vastaavan työttömyyden mittasuhteen omaavissa kunnissa, ainakin Lohjalla ja Hangossa sekä Raaseporissa. Karkkilassa voi selvittää, kuinka edellä mainittu esimerkki voisi edelleen lisätä palkkatuetun työllistämisen vaikuttavuutta, ts. kyetäänkö työllistettäville löytämään työssäoloehdon täyttäviä riittävän pitkiä työllistymisjaksoja ja toisaalta voisiko kuntouttavan työtoiminnan painopistettä ainakin osittain muuttaa työelämävalmennukseen. Karjalohjan, Siuntion ja Inkoon tulisi lisätä aktivointia. Määrät ovat vaatimattomalla tasolla ja kehitys erityisesti Karjalohjalla ja Siuntiossa näyttää siltä, että kuntouttavan työn ja työllisyydenhoidon toimenpiteet ovat tämän ryhmän osalta alasajettavana.