Terramaren emoyhtiö on Vilkastuvan sataman. maailmanlaajuisesti toimiva laajennustyöt

Transkriptio

1

2 Kattavaa erikoisosaamista kaikkialla vesirakentamisen osa-alueilla Terramare Oy tarjoaa asiakkailleen vankan kokemuksen ja monipuolisen erikoisosaamisen vaativissakin satama- ja vesirakennuskohteissa. Erikoistumisemme erilaisiin ruoppaustöihin, vedenalaiseen louhintaan, satama- ja laiturirakentamiseen, liukuvalukohteisiin sekä ympäristörakentamiseen on tehnyt Terramaresta alan johtavan ammattilaisen ja suunnannäyttäjän niin Suomessa kuin muuallakin Pohjoismaissa. Monipuolisen erikoisosaamisemme ansiosta voimme tarjota asiakkaillemme ajallaan toteutetut kustannustehokkaat projektit. Tervetuloa kotisivuillemme: SISÄLTÖ 1 Kansikuva: Valmistuva keinosaari Ajoksen tuulipuistossa. Ilmakuva: Hannus Vallas 3 Toimitusjohtajan palsta 4 Tuulen tie, Suomen suurin tuulipuisto valmistuu Kemin Ajokseen 6 Keinosaarten haasteelliset rakennusvaiheet 8 Loviisan Valkon sataman vinolaiturin saneeraus 4 6 TERRAMARE OY Laurinmäenkuja 3A Helsinki Vaihde (09) Faksi (09) Vesirakennusurakoinnin kansainvälinen ammattilainen Ruoppaus Satamarakentaminen Vedenalainen louhinta Ympäristörakentaminen Liukuvalukohteet Erikoiskohteet Henkilökunta : 234 Liikevaihto 2006: 63,9 milj.euroa 10 Port of Sillamäe / Silport Terramaren emoyhtiö on Vilkastuvan sataman maailmanlaajuisesti toimiva laajennustyöt Royal Boskalis Westminster nv. 11 Terramaren työmaat 8 Pörssinoteerattu yhtiö toimii yli 50 maassa. TERRAMARE TÄNÄÄN TALVI VUOSIKERTA Päätoimittaja: Henrik Holmberg Puh. (09) , Fax (09) henrik.holmberg@terramare.fi

3 Lämmin vuosi 2007 vilkastutti muutenkin kasvussa olevaa vesirakennusalaa Tämä vuosi on ollut ennätyksellisen vilkas myös meille vesirakentajille, mistä on osoituksena liikevaihtomme kasvu yli 70 miljoonaan euroon. Muutos edellisvuodesta on noin 20 %. Se kuvastaa sitä vakaata kasvukehitystä, joka on jatkunut meillä jo kolmatta vuotta peräkkäin. Suurelle työmäärälle on osaltaan selityksenä ennätyksellisen pitkä vesirakennuskausi täällä Suomessa. Alkoihan ruoppauskausi Etelä-Suomessa jo maaliskuussa ja näyttää jatkuvan hyvää vauhtia aina vuoden loppuun saakka. Vesirakentamisen volyymi on ollut tänä vuonna kovassa nousussa myös maailmanlaajuisesti. Jatkuva globaalin kaupankäynnin vilkastuminen on suorassa yhteydessä konttiliikenteen kasvuun. Maailman väestö lisääntyy tällä hetkellä noin 70 miljoonalla hengellä vuodessa ja suurinta kasvu on Intiassa ja Kiinassa. Vielä merkittävämpää ja yllättävämpää on se, että koko maailman väestöstä noin 70 % asuu noin 50 kilometrin päässä vesistöistä tai merenrannasta, johon taas meriliikenteellä on oleellinen vaikutus. Koska väestönkasvu keskittyy yhä suurelta osin jo olemassa olevien keskusten ympärille, jatkaa globaali meriliikenne vakaata kasvuaan myös tulevaisuudessa. Öljy- ja kaasuteollisuus ovat myös tällä hetkellä tärkeä moottori suurille vesirakennusalan investoinneille, joista hyvinä esimerkkeinä ovat useat LNG-projektit eli nesteytetyn kaasun laivakuljetukseen tähtäävät hankkeet, joita toteutetaan Lähi- Idässä ja myös muissa kaasurikkaissa maissa. Lisäksi ilmaston lämpeneminen on aikaansaanut vesirakennusalalla investointitarvetta, josta osuvana esimerkkinä on Pietarin tulvapadon rakentamisen loppuunsaattaminen Venäjällä. Kuluvan vuoden 2007 urakoinnistamme on satamarakentamisella ollut selkeästi suurin pääpaino. Yli 60 % liikevaihdostamme tulee laiturirakentamisesta. Merkittävimpinä laiturikohteinamme ovat olleet Vuosaari, Uusikaupunki, Kökar, Loviisa, Södertälje Ruotsissa ja Sillamäen sataman laajentaminen Virossa. Pelkkien ruoppaus- ja vedenalaisten louhintatöiden osuus tulee olemaan noin 25 % liikevaihdostamme, joista suurimpina kohteina ovat Malmön ja Östrandin ruoppaukset Ruotsissa, Pietarin tuloväylään sekä tulvapatoon liittyvät ruoppaukset Venäjällä, Risavikan louhinta ja ruoppaus Norjassa, Tornion väylän ulko-osan ruoppaukset sekä Kotkan Hietasen louhinnat ja ruoppaukset. Lisäksi tuulivoimaan liittyvä rakentaminen tulee olemaan noin 10 % toiminnastamme, joka koostuu kokonaisuudessaan Kemin Ajokseen tehtävästä 30 MW:n tuulipuiston rakentamisesta. Vuoden liukuvalukohteistamme valmistuivat Salmisaaren porras- ja hissikuilu-urakka Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2008 Jarmo Yletyinen Toimitusjohtaja sekä Kotka Energian lämpövoimalan bunkkerin liukuvalu. Työntäyteinen vuosi on merkinnyt koko henkilöstöllemme ja kalustollemme lähes täystyöllisyyttä koko vuoden ajan. Näkymät seuraavalle vuodelle ovat myös valoisat. Käynnissä olevista urakoista jatkuvat yli vuodenvaihteen Vuosaaren viimeiset laituriurakat, Kemin tuulipuiston loppuunsaattaminen sekä Naantalin väylän jäljellä olevien kohteiden ruoppaaminen. Porin kaupungin kanssa marraskuussa solmittu urakkasopimus Kemikaalilaiturin rakentamisesta Tahkoluotoon sekä osaksi EU:n tuella tehtävä Aurajoen saastuneiden massojen ruoppaus Turussa tullaan toteuttamaan kokonaisuudessaan ensi vuoden aikana. Tahdon lausua lämpimät kiitokset asiakkaillemme ja sidosryhmillemme siitä erittäin hyvästä yhteistyöstä, joka on johtanut yhteisten päämääriemme toteutumiseen kuluvana vuonna. Lisäksi erityinen kiitos koko henkilökunnallemme siitä ammattitaitoisesta ja tunnollisesta työpanoksesta, joka on ollut tärkein perusta yhtiömme positiiviselle kehitykselle. 3

4 Suomen suurin tuulipuisto valmistuu Kemin Ajokseen Tuulen tie Tuulivoima lisääntyy maailmalla noin % vuosivauhtia. Suomessa tuulivoiman osuus energiatuotannosta on vähäinen, noin 100 megawattia. Se selittyy osin tuulivoiman huonolla kannattavuudella ja toisaalta sillä, että Suomessa sähkön hinta on EU-maiden alhaisimpia. Suomessa tuulivoimahankkeet on toteutettu valtion maksaman, noin 30 prosentin, investointituen avulla. Sen lisäksi tuulivoima saa verotukea vajaa sentin per kilowattitunti. Kuitenkin tällä hetkellä investointitukiasiat ovat valtiovallan puolelta käymistilassa, joka vaikeuttaa merkittäviin investointeihin ryhtymistä. Investointipäätösten tekeminen tuulivoimarakentamisessa on mahdollista vain silloin, jos inves- tointitukea olisi merkittävästi tarjolla esimerkiksi Saksan, Tanskan ja Espanjan tapaan. Tuulivoiman tuotantohinta laskee mahdollisesti edelleen, kun kaupalliseen tuotantoon saadaan nykyisen 3 megawatin ohella myös 6 megawatin voimaloita. Samanaikaisesti tuulivoimarakentamisessa ollaan siirtymässä maalta merelle, jonne voidaan toteuttaa suuria tuulipuistoja. Tämä mahdollistaa alueellisesti merkittävän sähköntuotannon. Lisäksi tuulivoimaa osataan sijoittaa kohteisiin, missä haitat ympäristölle minimoituvat. Merituulipuistojen rakentaminen on kallista ja teknisesti haastavaa PVO-Innopower rakennuttaa parhaillaan Suomen suurinta tuulipuistoa Kemin Ajokseen. Yhteensä 30 megawatin tehoinen tuulipuisto koostuu kymmenestä kolmen megawatin voimalasta ja se rakennetaan osaksi maalle, osaksi merelle perustettaviin keinosaariin. Kahdeksan kymmenestä voimalasta nousee keinosaarien päälle, noin 3-8 metrin syvyiseen veteen. Yhden keinosaaren rakentamiseen tarvitaan keskimäärin kuutiometriä louhetta. Tämä määrä tarkoittaa lähes tuhatta kuorma-autolastillista louhetta Ajoksen satamaan. Louhen välivarasto on tehty satama-altaaseen, jonne Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 4

5 TERRAMARE TÄNÄÄN TIEDOTUSLEHTI TALVI kuorma-autoa ajaa tuntia päivässä louhetta edelleen vietäväksi merelle. Keinosaarten tasaukseen tarvitaan vielä noin 3000 kuutiometriä mursketta. Proomun päällä oleva kaivinkone lastaa kuljetusproomut, jotka vievät materiaalia rakennuspaikoille jatkuvasti, seitsemänä päivänä viikossa, 24 tuntia vuorokaudessa. Altaan käyttö välivarastona mahdollistaa myös sen, että kivipöly jää paikalleen, eikä leviä ympäristöön. Noin 12 tonnin painoinen rautakuutio tiivistää louheen paikan päällä keinosaarella. Se pudotetaan louheen päälle kuusi kertaa, jonka jälkeen tehdään voimalan betonisen perustuslaatan muotti, raudoitetaan se ja asennetaan keskelle 17 tonnia painava perustussylinteri. Meriolosuhteet vaativat erityisosaamista Betonoinnin täytyy tapahtua yhtäjaksoisesti, joten säätilan vaihteluille ei ole sijaa - työlle piti kehittää joustava ja jatkuva menetelmä. Kahteen proomuun pistettiin 36 kuutiometrin teräskuuppa, joihin kumpaankin vuorollaan betoniautot toivat 30 kuutiometriä betonia. Proomu kuljetti betonin keinosaaren laituriin, jossa kaivinkone kauhoi sen suppiloon, suppilosta betoni eteni pumppuauton syöttökaukaloon ja edelleen perustuksen muottiin. Tällaisella järjestelyllä päästiin 30 kuutiometrin betonointimäärään tunnissa. Yhden perustuslaatan betonointi kesti yhtäjaksoisesti noin 18 tuntia. Pahimmillaan kovan aallokon takia täytyi laiturin eteen sijoittaa iso ruoppaaja, jotta proomut pääsivät kiinnittymään laituriin noin yhden tunnin välein. Betonin kuivuttua keinosaareen tuodaan täyttömurske ja lopulta louheverhous estämään aaltojen ja jään vahingot. Näin on päästy niin pitkälle, että ne säilyvät ja kestävät talven ylitse. Perustustyöt viimeistellään keväällä. Voimalaitosten pystytys aloitettiin heinäkuussa Kaikki viisi rakennetaan mereen keinosaarille jo pystyssä olevien viiden voimalan viereen. Tuulipuiston ensimmäinen tuulivoimalaitos kytkettiin valtakunnan sähköverkkoon lokakuussa Koko tuulipuisto otetaan käyttöön kevät-talvella 2009 Nostot vaativat tyyntä säätä Jokaiseen keinosaareen on rakennettu laituri, johon voimalan pystytykseen tarvittava proomu ja myöhemmin huoltoalukset voivat kiinnittyä. Lisäksi keinosaaressa on suojapuolella pieni apulaituri, jotta korkean aallokon aikana voidaan turvallisesti rantautua. Voimalaitosten osien nostot paikoilleen tehdään Pekkaniskan Suomen suurimmalla nosturilla. Nosturi on nostovalmiudessa 750 tonnia painava, tela-alustainen, 114 metriä korkea puominosturi. Nostotyöt ovat täysin säiden armoilla. Kuljetuksien aikana tuulen nopeus ja aallonkorkeus ovat töitä rajoittavia tekijöitä. Nämä rajoitukset tuo veden syvyys, joka on matalimmillaan vain kolme metriä. Nosturia kuljettava proomu ei vaadi paljon vettä, mutta proomua siirtävät hinaajat uivat Näkymä lähitulevaisuuteen. Visuaalinen mallennus valmiista Ajoksen tuulipuistosta. 5

6 syvemmällä. Kun huomioidaan vielä kuljetusväylien kapeus, on ymmärrettävää, että liikkuminen kivisellä vesialueella nojautuu täysin tarkan GPS -laitteen antamaan paikkatietoon. Hinaajien etäisyys turvallisen väylän reunasta on paikoitellen vain muutama metri. Tuulipuiston ensimmäinen tuulivoimalaitos kytkettiin valtakunnan sähköverkkoon lokakuussa. Koko tuulipuisto otetaan käyttöön kevättalvella Tuulivoima tuo työpaikkoja Suomessa on merkittävää tuulivoimaan liittyvää teknologiateollisuutta. Viennin arvo oli vuonna 2006 noin 400 miljoonaa euroa. Globaalit kotimaiset toimijat hyötyvät tuulivoimarakentamisen vauhdittumisesta maailmalla, mutta Suomessa on kehittymässä myös tuulivoimarakentamiseen ja asennuksiin liittyvää osaamista, jota voidaan jatkossa myydä lisääntyvässä määrin myös ulkomailla. Nykyisen noin sadan megawatin kapasiteetin kymmenkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä on haastava tavoite. Tätä suurempaa tavoitetta ei näin lyhyellä aikavälillä nyt vallitsevassa markkinatilanteessa ole realistista hakea - tulevaisuus näyttää onko tuulivoima kilpailukyistä ilman tukia ja erityistoimia. Haastava tuulivoiman lisäämistavoite on nykykapasiteetin kymmenkertaistaminen eli noin 1000 MW kapasiteetti vuonna Tulevaisuudessa sähkön tuontimahdollisuudet Suomen naapurimaista heikkenevät ja meidän tuleekin itse varmistaa sähköhuolto kaikissa olosuhteissa. Tuulivoiman ja vesivoiman samanaikainen lisääminen ovat nykytilanteessa erinomainen ratkaisu lisätä uusiutuvaa energiaa. Teksti: Sirkka Inkinen Viestintäpäällikkö Pohjolan Voima Group Keinosaarten haasteelliset rakennusvaiheet Kuten vuosi sitten lehdessämme kerrottiin, Kemin Ajoksen tuulipuiston keinosaarien rakentaminen käynnistyi marraskuussa 2006 ajoteiden rakentamisella kahdelle rannan tuntumaan tulevalle laitokselle. Luonto osoitti oikullisuutensa jo tässä vaiheessa, kun veden korkeudet vaihtelivat joulu- ja tammikuussa peräti -0,5 +1,5 metriä keskiveden normaalista korkeudesta. Tämä on harvinaista Perämerellä tähän vuoden aikaan. Niinpä ranta-alueiden ajotiet olivat sääolosuhteista riippuen joko jääröykkiöiden tai veden valtaamia. Myös tilastojen mukainen talvikin jäi tällä kertaa tulematta, ja niin jäivät myös suunnitellut jäätiet tekemättä. Tämä tiesi painetta kesän kiviaineskuljetuksille proomuilla. Kiviainestarpeeksi oli laskettu kaikkiaan kuutiometriä. Kevään saavuttua varmistui myös optiona olleen viiden voimalan rakentaminen, kun Kauppa- ja teollisuusministeriö teki myönteisen tukipäätöksen. Kulkuväylien louhintaja ruoppaustyöt Projektiin valittu uiva kalustomme saapui paikalle toukokuun lopulla. Ruoppaajat, Kuokka-Pekka 2 ja Marika, sekä proomut, Tiukka ja Cara, aloittivat louheen lastauksen, kuljetuksen ja vastaanoton keinosaarille. Uusi yllätys oli, että kaikuluotaukset olivat antaneet erheellisen kuvan alueen karikkoisista vesistä. Niinpä jouduimmekin laskettua mittavimpiin louhintaja ruoppaustöihin avataksemme kulkukelpoisia väyliä. Riittävä väyläsyvyys ja -leveys olivat tarpeen myös suurelle Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 6

7 TERRAMARE TÄNÄÄN TIEDOTUSLEHTI TALVI Jouluksi kotiin Ajoksen tuulipuiston työmaa on hiljentynyt tältä erää ja toista vaihetta jatketaan kevään alkaessa. Suurin opetus tällaisessa uudentyyppisessä työssä on ollut löytää oikeanlainen kalusto tarvikkeiden ja koneiden kuljetuksiin ja siirtoihin keinosaarille, sillä muussa tapauksessa niihin kuluu paljon aikaa. Mutta jo tänä jouluna saanemme laulaa: kodin sähkökynttilät lämpöisin liekein... Teksti: Pekka Keskitalo Työpäällikkö / Terramare Oy Keinosaariin valmistetaan myös kiinteät laiturit. ponttoonille, jolla kuljetettiin myöhemmin keinosaariin suuri nosturi sekä voimaloiden osat. Laiturielementtien valmistus ja paikalleen asennus Toukokuun alussa aloitettiin satamakentällä keinosaarien laiturielementtien valmistaminen. Niitä valmistettiin kaikkiaan kolme yhtä saarta kohden. Raskain elementti painoi peräti 220 tonnia. Se, kuten muutkin elementit, asennettiin paikoilleen uivalla nosturilla Nosto-Pekalla. Laiturit olivat tarpeen voimalan osien nostoon tarvittavan 700 tonnia painavan nosturin siirtoihin ja varsinaisten voimalan osien kuljetuksiin. Työt sujuivat sutjakasti ja toisen vaiheen elementit saatiin asennettua etuajassa. Myöhemmin laitureista on hyötyä mm. erilaisissa huoltotoimenpiteissä. Keinosaarien perustusten betonointi Varsinainen ponnistus rakennuspuolella oli voimaloiden perustusten betonointi. Noin 500 kuutiometrin betonierien kuljetukset sekä yhtäjaksoinen valutyö saaressa onnistui hyvin. Kuljetus proomuun asennetuilla noin 30 kuutiometrin betonisäiliöillä mahdollisti riittävän nopeuden valutyölle. Perustuksia valettiin kaikkiaan seitsemän, joten ensi kaudeksi vuodelle 2008 jäi vielä valmistettavaksi kolme perustusta. Työhön liittyi myös voimaloita yhdistävien kaapeleiden vedenalainen ojitus. AJOKSEN TUULIPUISTO Tilaaja: PVO-Innopower Oy Urakoitsija: Terramare Oy Maarakennus- ja perustustyöt Suunnittelija: Ins.tsto Ponvia Oy Muita urakoitsijoita: Nostotyöt Pekka Niska Oy Tuulivoimala WinWind Oy Sähkösyöttökaapeli Eltel Networks Pohjoinen Oy Urakan 1. vaihe: 2 voimalaa rannan tuntumaan, 3 voimalaa keinosaarille kaudella 2007 Urakan 2. vaihe: 5 voimalaa keinosaarille kaudella 2008, (työstä toteutettu puolet 2007). 7

8 60 24 N E Valkon sataman vinolaiturin saneeraus Loviisassa Loviisa ja Valkon satama sijaitsee liikenteellisesti tärkeän E18-tien varrella. Rautatieyhteys kulkee Lahti-Loviisa rataa pitkin Lahteen, jossa se yhdistyy muuhun rataverkkoon. Loviisan eteläisessä kaupunginosassa, Valkossa, sijaitsee satama puutavara-, irto- ja kappaletavaran merikuljetuksille. Satamaan johtaa helppokulkuinen 9,5 metrin väylä. Vinolaiturin saneeraus Valkon sataman vinolaiturin saneerauksessa laiturin keskiosa uusitaan kestämään satamassa toimivien lastinkäsittelylaitteiden aiheuttamat kuormitukset. Uusi laiturinosa on rakenteeltaan paalulaituri, joka on ankkuroitu takareunastaan taustakenttään vaakaankkurien ja ankkurilaattojen välityksellä. Laiturin alle lyötyjen tukipaalujen päällä on paikalla valetut teräsbetonipalkit, joiden varaan asennetaan kuorilaatat. Kansirakenne betonoidaan kuorilaattojen päälle. Työn tilaaja on Loviisan kaupungin tekninen keskus. Urakan pääurakoitsijana toimii Terramare Oy. Urakka käsittää vanhojen rakenteiden purkutyöt, teräsputkipaalutuksen sekä uuden kansirakenteen teon ankkurointeineen ja varusteineen. Työhön sisältyy vanhojen teräsbetonirakenteiden purkutyötä 400 kuutiometriä, putkipaalutusta 1000 metriä, ankkurointia sekä teräsbetonirakenteita 1300 kuutiometriä. Työmaapäällikkönä työmaalla toimii rakennusmestari Matti Juslenius ja työmaan valvojana rakennusmestari Erkki Rahkonen. Rakennustyön vaiheet Työt työmaalla aloitettiin heinäkuussa laiturin edustan harauksella ja purkutöillä. Purkutyöt alkoivat katkaisemalla laiturin reunarakenteena ollut kotelopalkki timanttisahauksella saneerattavan alueen molemmista päistä vaijerisahalla. Katkaisun jälkeen purettiin kotelopalkin merenpuoleisen reunan palkki sekä ylä- ja alalaatta. Samassa purkutyön vaiheessa sahattiin reiät vanhan kannen läpi lyötäviä paaluja varten. Merenpuoleinen paalurivi lyötiin puretun kotelopalkin kohdalle ja keskimmäinen paalurivi kannen reikien läpi. Lyönti tehtiin purettavan laiturin Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 8

9 TERRAMARE TÄNÄÄN TIEDOTUSLEHTI TALVI kannelta käsin. Maanpuoleinen rivi paalutettiin laiturin taustakentän läpi. Paalutustyön valmistuttua purettiin ja pulveroitiin vanhan laiturin betonirakenteet. Uuden kannen rakennustyöt alkoivat telineiden teolla, telineet rakennettiin lyötyjen teräsputkipaalujen varaan. Telinetyötä haittasi korkealla ollut vesi ja aallokko, jotka häiritsivät hitsaustöitä; työajat jouduttiinkin sovittamaan vedenkorkeuden vaihtelun mukaisiksi. Projektin eteneminen Telineiden varaan rakennettu kannen teräsbetonipalkisto on jo valmistunut ja kuorilaatat ovat asennetut. Meneillään ovat työvaiheista kuorilaattojen päälle tulevan laiturikannen raudoitus ja betonointityöt sekä siirtymälaatan rakennustyöt. Alkamassa on suojaparrujen asennustyö; parrut odottavat jo laiturilla asentajaansa. Urakka on edennyt tilaajan myötävaikutuksella sekä teknisesti että ajallisesti suunnitelmien mukaisesti ja urakkaan kuuluvat työt valmistuvat aikataulun mukaisesti vuoden loppuun mennessä. Laituripalkit ennen kuorilaattojen asennusta Teksti: Mikko Latikka Työpäällikkö / Terramare Oy Uuden laiturin päätykaiteet Ripaus Loviisan historiaa Loviisa, Gavril Sergejev 1808 Loviisa perustettiin Degerbyn ratsutilan maille vuonna 1745, kun Turun rauhassa vuonna 1743 siirtyneen itärajan vuoksi Itä-Suomen ainut tapulikaupunki, Hamina, jäi rajan taakse. Pian perustamisen jälkeen ryhdyttiin kaupungin eteläpuolelle rakentamaan Svartholman merilinnoitusta. Linnoitus suojasi kaupunkia mereltä päin ja tarjosi suojasataman Ruotsin rannikkolaivastolle. Ohessa Gavril Sergejevin näkemys nykyisen Valkon sataman maisemista vuonna

10 Port of Sillamäe / Silport Vilkastuvan sataman laajennustyöt Sillamäen satama, Silport, avattiin liikenteelle lokakuussa 2006, jolloin se käsitti kaksi 16 metrin syvyistä laituripaikkaa öljylaivoille sekä viisi 12 metrin syvyistä laituripaikkaa RORO-, kemikaali- tai bulklaivoille. Silport on Suomenlahden eteläisen rannikon Venäjää lähinnä oleva EU-alueen syväsatama sijaiten 25 kilometriä Venäjän rajalta. Satamaan johtaa lähes luonnollinen syväväylä Itämeren liikenteen suurimmille aluksille. Sataman maaliikenne hoituu uudistetun tie- ja rataverkoston kautta EU maihin, Venäjälle tai Kaukoitään Sillamäen vapaasatamaalueen kautta. Pinta-alaa alueella on tällä hetkellä kaikkiaan 600 hehtaaria. Kemikaalisataman laajennus 2007 Sataman Kemikaaliliikenteen kasvutarpeista johtuen aloitettiin laajennustyöt talvella 2007 uuden läntisen aallonmurtajan rakentamisella. Kemikaalisatama tulee käsittämään neljä 12 metrin laituripaikkaa. Laiturien yhteispituus tulee olemaan 680 metriä. Projektissa pääurakoitsijana toimii Eesti Ehitus AS. Laiturirakenne, ns. kombiseinä, valmistetaan teräsputkipaaluista (D1220) ja teräspontista. Terramaren urakkana oli näiden teräsputkipaaluelementtien ja teräsponttien lyönti. Paaluja lyötiin yhteensä 236 kappaletta ja pontteja 697 kappaletta. Paalutustyöt suoritettiin kesän 2007 aikana Meri- Pekalla, paalujen ja ponttien siirrot kuljetuslautalla P325 ja hinaukset Sparkilla. Meri-Pekka varustettiin urakan aikana uudella lyöntiyksiköllämme, Junttan HHK 12/16S, jossa järkäleen paino voi olla 12 tai 16 tonnia ja pudotuskorkeus 1,5 metriä. Tässä työssä käytettiin 12 tonnin järkälettä. Aallonmurtajan rakennustyön yhteydessä louhetäyttö oli levinnyt myös paalutettavalle alueelle sillä seurauksella, että louhetäytön läpi oli mahdotonta lyödä kombiseinän teräspontteja. Paalutettavalta alueelta poistettiin ylimääräinen, paalutustyötä haittaava, louhetäyttö ruoppaaja Merikuokalla tasolle -13,5 metriä. Meri-Pekka varustettiin urakan aikana uudella lyöntiyksiköllä, Junttan HHK 12/16S. Laajennuksen paalutustyöt valmiit Paalutustyöt kestivät yhteensä kolme ja puoi kuukautta ja valmistuivat syyskuun lopulla. Sillamäellä vaativat vastaavan toimet hoiteli vanhalla rutiinilla Juhani Hartikainen ja Meri-Pekan päällä tehtävästä vastasivat vuoroviikoin sekä Olli Kivelä että Jari Sinervä loistavine miehistöineen. Teksti: Seppo Ajanko Terramare Oy Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 10

11 Työmaat Terramaren työmaat Työpäällikkö Työmaapäällikkö Tahkoluodon kemikaalilaituri Pori Pansion Sotasatama, eroosiosuoja Pansio Sorvakon ruoppaus Uusikaupunki Kantasataman ja Puolan laiturin ruoppaukset Kotka Vuosaaren reunapalkki- ja pistolaituriurakka RPU 2 Helsinki Ajoksen 30 MW tuulipuisto Kemi Tornion väylän ruoppaus Tornio Vuosaaren reunapalkki- ja pistolaituriurakka RPU 1 Helsinki Naantalin 15,3 metrin väylä Naantali Vinolaiturin saneeraus Valko Hepokarin laituri Uusikaupunki Södertäljen uusi laituri 13 Södertälje, Sweden Harparnäsin laituri Kökar Pietarin ruoppausurakat S1ja A2 St. Petersburg, Russia Belfast Victoria Terminal 4 Northern Ireland, UK Pekka Keskitalo Seppo Ajanko Seppo Ajanko Pekka Keskitalo Pekka Arppe Pekka Keskitalo Pekka Keskitalo Pekka Arppe Pekka Keskitalo Mikko Latikka Seppo Ajanko Seppo Ajanko Seppo Ajanko Jouko Sederholm Jouko Sederholm Jukka Sippola Hannu Mäkelä Reijo Kultalahti Markku Latikka Heikki Porrasmaa Jarmo Siimos Markku Latikka Jarmo Siimos Matti Juslenius Hannu Mäkelä Juhani Naukkarinen Marko Saarelma Harry Rajala EU-Life STABLE Turku STABLE on EU-Life ympäristörahoituksen saanut hanke, jonka tarkoituksena on demonstroida uusi ympäristöystävällinen ja kustannustehokas stabilointimenetelmä pilaantuneiden sedimenttien ruoppaukseen ja käsittelyyn. Uutta menetelmää kutsutaan prosessistabiloinniksi. Hankkeen kohdealueet ovat Pansion Sotasatama ja Aurajoen alajuoksu Turussa. STABLE-hanke alkoi ja sen päättymispäivä on Työpäällikkö: Seppo Ajanko Projektipäällikkö: Tapio Leinonen 11

12