ESIPUHE JOHDANTO Rautatietärinä Tampereen alueen raideliikennekuvaus 5 2. LAINSÄÄDÄNTÖ AIEMMAT SELVITYKSET...
|
|
- Annemari Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 ESIPUHE Ratahallintokeskus ja Tampereen kaupunki käynnistivät vuonna 2002 kahdesta vaiheesta koostuvan rautatieympäristöselvityksen. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien rautateiden ja niiden lähialueiden ympäristön tilaa ja mahdollisia ongelmakohtia. Hankkeen ensimmäisen vaiheen toteutti SITO-konsultit Oy, jonka raportti selvityksestä valmistui helmikuussa Ensimmäinen vaihe koostui yleisestä kartoituksesta, jonka osa-alueita olivat luonto, maisema, maankäyttö, maaperä ja pohjavesialueet, kuljetukset, melu, tärinä ja haju. Rautatieympäristöselvityksen toinen vaihe suoritettiin elokuun 2003 ja helmikuun 2004 välisenä aikana. Toisessa vaiheessa tarkennettiin ensimmäisessä raportissa esitettyjä toimenpidetarpeita ja laadittiin niiden pohjalta melun, tärinän, pohjavesien ja pilaantuneiden maiden sekä turvallisuuden toimenpideohjelmat. Tämän osaraportin aiheena on tärinä, jonka osalta tavoitteena oli täsmentää toimenpiteiden tarpeellisuutta olemassa olevien selvitysten pohjalta sekä maankäytön kehittyminen huomioon ottaen. Työtä ohjanneen ryhmän kokouksiin osallistuivat seuraavat henkilöt: Simo Kariluoma Arto Hovi Ari Elsilä Toivo Hankonen Mikko Järvi Ritva Kangasniemi Jukka Kyrölä Harri Willberg Reijo Väliharju Veikko Vänskä Otto Lehtipuu Auli Heinävä Hans Westman Eija Vinnari Ratahallintokeskus Ratahallintokeskus Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki VR-Yhtymä Oy Suunnittelukeskus Oy SCC Viatek Oy SCC Viatek Oy Selvityksen konsulttina toimi SCC Viatek Oy ( alkaen Ramboll Finland Oy) ja alikonsulttina Suunnittelukeskus Oy. Työhön ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: DI Hans Westman DI Jouko Noukka TkT Tim Länsivaara DI, KTM Eija Vinnari Arkkitehti Auli Heinävä SCC Viatek Oy SCC Viatek Oy SCC Viatek Oy SCC Viatek Oy Suunnittelukeskus Oy
3 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE JOHDANTO Rautatietärinä Tampereen alueen raideliikennekuvaus 5 2. LAINSÄÄDÄNTÖ AIEMMAT SELVITYKSET RISKIKARTOITUS Tärinän riskinarviointikriteerit Tärinän esiintyminen Tärinän seuraukset Toimenpiteitä vaativat kohteet 7 5. TOIMENPIDEOHJELMA Nykyiset alueet Uudet alueet 17 Lähteet LIITE Tärinän toimenpidekohteet 3
4 1. JOHDANTO 1.1 Rautatietärinä Junien nopeuksien nostaminen, raskaamman junakaluston käyttö ja kasvavat akselipainot ovat lisänneet rautatieympäristössä ilmenevää tärinäriskiä. Rautatieliikenteessä häiritsevän tärinän aiheuttavat pehmeiden maakerrosten alueella raskaiden junien akseleiden kuormituksen taajuusalueella noin 2-6 Hz. Samalla taajuusalueella ovat usein pientalojen alimmat ominaistaajuudet, jolloin tärinä voi vahvistua rakennuksissa. Häiritsevä alue voi ulottua yli 100 metrin etäisyydelle radasta. Kallioon louhittujen ratojen kiskojen ja liikkuvan kaluston kontaktista syntyy taajuudeltaan Hz tärinää, joka voi siirtyessään rakennuksiin vahvistua ja aiheuttaa matalataajuista häiritsevää melua. Ihminen aistii tärinän paljon alemmalla tasolla kuin se on rakenteille vauriollista. Tärinään vaikuttavat tekijät voidaan jakaa radasta ja raideliikenteestä riippuviin tekijöihin esimerkiksi seuraavasti: Radasta riippuvat tekijät maapohjan ja penkereen muodonmuutosominaisuudet tukikerroksen rakeisuus, paksuus ja tiiviys muiden maakerrosten tiiviys penkereen koko ja muoto pengerkorkeus radan rakenne ja kunto radan tai penkereen perustamistapa kiskon taivutusjäykkyys (yleensä vakio) kiskon kiinnityksen tiukkuus (yleensä vakio) pölkkyväli (yleensä vakio) pölkyn kunto ja koko (yleensä vakio) Raideliikenteestä riippuvia tekijöitä ovat junien määrä ja lajit, junien liikennöintinopeudet, junien pituus, junien paino (kokonais- ja akselipaino), akseliston mitat, jousituksen alimmat resonanssitaajuudet, vaunun värähtelyominaisuudet ja kaluston kunto Tärinän kannalta hankalimmat maapohjat muodostuvat pehmeistä maalajeista kuten savesta, siltistä, turpeesta ja liejusta. Tärinä voi olla merkittävää myös karkearakeisissa vedellä kyllästyneissä maapohjissa, mutta ei yleensä kantavilla maapohjilla kuten kalliolla tai tiiviillä hiekka- ja sora-alueilla. Tärinän hallitseva taajuus on pehmeillä maapohjilla yleensä matalampi kuin kovilla, sillä maapohja muokkaa tärinän taajuuden oman ominaistaajuutensa kaltaiseksi. Ratapihojen läheisyydessä voimakasta tärinää esiintyy erityisesti vaihteiden läheisyydessä. Ratapenger yleensä vaimentaa tärinää ja estää siten sen leviämistä ympäristöön. Värähtelevän penkereen riski on suurin matalalla penkereellä (< 2 m). Rautatietärinään kuuluu tyypillisesti tietty satunnaisuus, joka riippuu käytettävästä vaunukalustosta. Esimerkiksi lovi junan pyörässä lisää tärinää moninkertaiseksi. Yleisesti ottaen pientalot, erityisesti tyypilliset puutalot, ovat herkempiä tärinälle kuin kerrostalot, sillä kerrostalot ovat paremmin perustettuja ja rakenteeltaan jäykempiä kuin puurunkoiset pientalot. 4 Tärinää voidaan tarkastella laskennallisesti heilahdusnopeuden suuruutta kuvaavalla mallilla (VTT:n ohje, ks. kappale 2). Tärinämallin käyttöön ilman tärinämittauksia liittyy niin paljon epävarmuustekijöitä, että sen tarkkuus on verrattain huono. Tärinämittausten kanssa laskentamalli on varmempi. Tällöinkin olosuhteet voivat vaikuttaa tuloksiin hyvin paljon.
5 Tärinämallin käytöstä ei ole vielä riittävästi kokemuksia. Tärinäilmiöön vaikuttavia tekijöitä on enemmän kuin mallissa on käytettävissä. Radan epäjatkuvuuskohdat kuten vaihteet ja eristysjatkokset aiheuttavat ylimääräistä tärinää, jota on vaikea ennustaa laskentamallilla. Mallia kuitenkin kehitetään jatkuvasti. Tärinähaitat tulisi huomioida jo yhdyskuntasuunnittelussa, erityisesti mikäli asumiseen tai työskentelyyn kaavoitetuilla pehmeikköalueilla rakennukset sijaitsevat metrin etäisyydellä radasta. Tärinää voidaan pienentää noin yli 10 Hz taajuuksilla rakentamalla suojeltavat rakenteet tai laiteperustukset tärinäeristysten varaan. Alle 10 Hz taajuisen tärinän vaikutusten väheneminen voi vaatia rakenteiden ja rakennusten jäykistämistä. Ollakseen tehokas tärinän vaimennusrakenteen tulee ulottua radan suunnassa metriä rakennuksesta molempiin suuntiin. Tutkittuja tärinän vaimennusrakenteita ja niiden ominaisuuksia on lueteltu taulukossa 1. Taulukko 1. Tutkittuja tärinän vaimennusrakenteita (Mäkelä et al., 2002) Rakenne Tärinän aleneminen, % Rata perustettu paalulaatalle 90 Rata perustettu teräsbetonilaatalle Rata perustettu kalkki/sementtipilareille 50 Kuplaseinä radan vieressä 50 Kalkki/sementtipilari lokerikkoseinät 40 Ratapenkereen kasvattaminen 30 Taulukossa ilmoitetut tärinän alenemisprosentit ovat luonnollisesti viitteellisiä ja vaihtelevat olosuhteiden mukaan. Samoin tärinän vaimennusrakenteiden kustannuksia on vaikea arvioida, sillä niiden kustannukset riippuvat muun muassa siitä, rakennetaanko ne uuden vai olemassa olevan radan yhteyteen. Yleisluontoisesti voidaan kuitenkin todeta, että kaikki taulukossa mainitut vaimennusrakenteet ovat kalliita ratkaisuja, mutta erityisesti radan perustaminen paalu- tai teräsbetonilaatalle on hintavampaa kuin muiden rakenteiden toteuttaminen. 1.2 Tampereen alueen raideliikennekuvaus Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien ratojen nopeusrajoitukset on saatu Ratahallintokeskuksen julkaisusta Verkkoselostus Tavarajunien osalta on valittu raskaimpien eli akselipainoltaan 22,5-tonnisten junien nopeusrajoitukset, sillä niitä on enemmistö liikennöivistä tavarajunista ja niiden vaikutus tärinään on suurempi kuin kevyempien junien. Tampereen keskustan seudulla asutus ympäröi tiiviisti rataa. Aseman kohdalla henkilö- ja tavarajunien nopeudet ovat alhaisia, alle 40 km/h. Helsingin radan varressa on laajoja ratapiha-alueita, joiden läheisyydessä sijaitsee teollisuusja toimistorakennuksia. Helsingin suuntaan nopeusrajoitukset ovat henkilöjunilla Viinikan ratapihan jälkeen 160 (veturijunat) tai 200 (moottorijunat). Raskaimpien tavarajunien nopeusrajoitus alueella on 100 km/h. Oriveden suuntaan nopeudet kasvavat henkilöjunilla yli 100 km/h kilometripaalulta 188 lähtien, raskaimpien tavarajunien nopeusrajoitus alueella on 100 km/h. Tässä suunnassa Järvensivulla ja Messukylässä on runsaasti pientaloja. Henkilö- ja tavarajunien nopeusrajoitukset Porin ja Parkanon suuntaan ovat aluksi 70 km/h ja kilometripaalujen 189,2 ja 193 välissä 80 km/h. Kilometripaalulta 193 eteenpäin henkilöjunien nopeus on Parkanon radalla 120 km/h ja Porin radalla ensin 120 km/h ja kilometripaalulta 194,3 lähtien 130 km/h. Raskaimpien tavarajunien nopeusrajoitus on kilometripaalulta 193 eteenpäin 100 km/h. Tavarajunien nopeusalueet on esitetty kartassa 1. Poriin menevä rata on yksiraiteinen, muut ovat kaksiraiteisia. 5
6 2. LAINSÄÄDÄNTÖ Tällä hetkellä ei liikennetärinälle ole olemassa erikseen käyttöön sovellettavia ja Suomen lainsäädännössä vahvistettuja raja-arvoja. Rakennevaurioiden osalta tärinän aiheuttaja on korvausvelvollinen. Häiritsevyyden osalta tilanne on epäselvä. Jatkuva ympäristötärinä voidaan periaatteessa rinnastaa ympäristöhaitaksi, johon sovelletaan ympäristönsuojelulain määräyksiä. Ankaran vastuun periaatteen mukaisesti tärinän aiheuttaja on aina vastuussa häiritsevyydestä. Toistaiseksi tärinän häiritsevyys ei kuitenkaan velvoita toimenpiteisiin. Rautatieliikenteen tärinän mittaamisesta on olemassa VTT:n ohje (Törnqvist ja Nuutilainen, 2002). Tärinäarvona käytetään heilahdusnopeuden resultantin huippuarvoa rakennuksen perustuksessa. Ohjeen mukaan tärinäalueiden rajauksessa käytettävät ohjearvot ovat v B < 1,0 mm/s (ns. E-alue, rakenteiden vaurioriski on merkityksetön) v B = 1,0 3,0 mm/s (ns. H-alue, tärinä ei todennäköisesti aiheuta rakennevaurioita) v B > 3,0 mm/s (ns. V-alue, tärinä voi aiheuttaa rakenteellisia vaurioita) Tärinän häiritsevyydelle ei ole olemassa laissa numeroarvoin esitettyä normistoa. Ratateknisten määräysten ja ohjeiden (RAMO) mukaan olemassa olevilla radoilla tärinää vähentäviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, kun rakenteesta mitattu tärinän heilahdusnopeuden resultantin maksimiarvo on yli 3,6 mm/s. RAMOn mukaan uusien ratojen perustaminen ja mahdolliset vahvistus- ja pohjarakenteet on suunniteltava siten, että asuma-alueilla pystysuuntaisen heilahdusnopeuden maksimiarvo on enintään 1,0 mm/s. Raja-arvoa voitaneen soveltaa myös uuden asuntorakentamisen yhteydessä. Ihmisen tärinänhavaitsemiskynnyksen on arvioitu olevan 0,2 0,5 mm/s. 3. AIEMMAT SELVITYKSET Varsinaisia tärinämittauksia on suoritettu vuonna 1997 Asunto Oy Ratavahdissa (Postikatu 1) sekä Iidesrannassa (talo Pohjola 2). Kyseisissä mittauksissa ei havaittu rakennuksille vauriollista tai ihmisiä häiritsevää tärinää. Järvensivussa vuonna 2001 suoritetussa tärinän riskikartoituksessa (Geobotnia Oy, 2002) on sovellettu VTT:n ohjeistusta yhdessä tärinämittausten kanssa. Mittauksia tehtiin neljässä poikkileikkauksessa ja mitatut tärinät olivat melko alhaisia. Riskikartoituksen mukaan H- alueella eli selvästi tai lievästi havaittavan tärinän alueella sijaitsee 57 rakennusta, joista pääosa on asuinrakennuksia. V-alueella sijaitsee seitsemän ulkorakennusta. Tärinäalueet on kuitenkin laskettu käyttäen varsin korkeaa tärinän vahvistuskerrointa (2,5). Ongelmaa voitaisiin tarkentaa mittaamalla tärinää sekä rakennusten perustuksista että sisältä lattiasta. SITO-konsulttien suorittamassa Tampereen rataympäristöselvityksen ensimmäisessä vaiheessa (2003) laskettiin yleispiirteisesti tärinäalueiden laajuus. 4. RISKIKARTOITUS 4.1 Tärinän riskinarviointikriteerit Tärinän riskinarviointikriteereiden laatimisessa sovellettiin taulukossa 2 esitettyä riskin luokittelumallia. Taulukko 2. Riskin luokittelumalli (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2003). ESIINTYMINEN SEURAUKSET Vähäiset Haitalliset Vakavat Epätodennäköistä Merkityksetön riski Vähäinen riski Kohtalainen riski Mahdollista Vähäinen riski Kohtalainen riski Merkittävä riski Todennäköistä Kohtalainen riski Merkittävä riski Sietämätön riski 6
7 4.2 Tärinän esiintyminen Tärinän esiintymistä todennäköisyyttä arvioidaan maaperä-, rata- ja rakennekohtaisilla ominaisuuksilla, tietyltä alueelta saatujen valitusten määrällä, uuden maankäytön suhteella ohjearvoon sekä huomioimalla mahdolliset poikkeusolosuhteet. Tärinän esiintymisen todennäköisyyttä selvitetään alkuvaiheessa maaperän ominaisuuksien kartoituksella. Tällöin voidaan karsia alueet, joilla tärinän esiintyminen on epätodennäköistä. Tämän lisäksi huomioidaan rakentamisen etäisyys radasta sekä perustamis- ja rakentamistapa, raideliikenteen nykyiset ja tulevat ominaisuudet (akselipainojen korotus, nopeuksien nosto) sekä radan päällysrakenteen kunto ja perustamistapa sekä pengerkorkeus. Esiintymisen todennäköisyys saadaan kaikkien tekijöiden yhteisvaikutuksen tuloksena. Lisäksi luokkien sisäisenä kriteerinä käytetään tärinälle altistuvien henkilöiden määriä. Alueelta saadut valitukset Tärinän esiintyminen tietyllä asutulla alueella on todennäköistä, kun asiasta on tehty toistuvia valituksia ja rakennuksissa on selkeitä vaurioita mahdollista, kun asiasta on tehty yksittäinen valitus ja rakennuksissa saattaa olla tärinän aiheuttamia vaurioita epätodennäköistä, kun asiasta ei ole tehty valituksia Uuteen maankäyttöön vaikuttavat tekijät Tärinän esiintymisen todennäköisyyttä voidaan kartoittaa usean tekijän yhtäaikaisella tarkastelulla. Alkuvaiheessa maaperän ominaisuuksien kartoituksella voidaan karsia alueet, joilla tärinän esiintyminen on epätodennäköistä. Tämän lisäksi huomioidaan uuden rakentamisen etäisyys radasta sekä perustamis- ja rakentamistapa, raideliikenteen nykyiset ominaisuudet ja tulevaisuuden muutokset (akselipainojen korotus, nopeuksien nosto) sekä radan päällysrakenteen kunto ja perustamistapa (esimerkiksi pengerkorkeus). Esiintymisen todennäköisyys saadaan kaikkien tekijöiden yhteisvaikutuksen tuloksena. Poikkeusolosuhteet Tärinän esiintymisen todennäköisyyttä suurentavia tekijöitä ovat esimerkiksi junanpyörien ja kiskojen voimakas kuluneisuus, kiskojen epätasaiset ja epäjatkuvuuskohdat, avoimet kiskojatkokset, siltojen ja maapohjan siirtymävyöhykkeet, vaihteet, radan kaarteet sekä pehmeä maapohja. 4.3 Tärinän seuraukset Tärinän seurauksia ovat esimerkiksi lähitalojen asukkaiden kokemat haittatuntemukset sekä rakennusten ja rakenteiden vauriot. Tärinän seurauksien suuruutta arvioidaan yleensä tärinäalueiden luokitteluarvojen avulla. Tässä selvityksessä ei kuitenkaan tehty tärinämittauksia, joten tärinän seurauksia arvioitiin asukkailta saatujen valitusten perusteella. 4.4 Toimenpiteitä vaativat kohteet Ensimmäisenä toimenpiteenä selvitettiin maaperäkarttojen avulla radan välittömässä läheisyydessä olevat nykyiset tai tulevat asutus- ja työpaikka-alueet, joilla voisi esiintyä tärinää. Näiden kohteiden osalta selvitettiin myös talojen tyyppi, niiden etäisyys radasta, tärinän vaikutuspiirissä olevien ihmisten määrä, pengerkorkeus, junien nopeus kyseisen alueen kohdalla, alueesta tehdyt tärinävalitukset sekä alueella tehdyt tärinämittaukset. 7 Toimenpiteitä vaativiksi kohteiksi valittiin 1) sellaiset asumiseen tai työskentelyyn tarkoitetut alueet, joilla tärinän esiintyminen on maaperän ominaisuuksien perusteella mahdollista ja joista on tehty tärinävalituksia 2) sellaiset asumista tai työskentelyä varten kaavoitetut alueet, joilla tärinän esiintyminen on maaperätietojen mukaan mahdollista.
8 8 Edellä mainituilla kriteereillä arvioituna toimenpiteitä vaativat kohteet on lueteltu taulukoissa 3 ja 4 ja esitetty kartassa I.
9 Taulukko 3. Olemassa olevat, toimenpiteitä vaativat kohteet Nro Kohde Maalaji Talo-tyyppi 1), penger Junien km/h henkilö/ tavarajuna nopeus Talojen etäisyys radasta m Valitukset/ mittaukset Tärinän vaikutuspiirissä Riski N1 Juhannuskylä, Polvik. 3 savi kt, penger 1,4 40/40 < 75 valitus 1 kt kohtalainen m N2 Juhannuskylä, Huhtimäenk. 3 savi kt, penger 1,4 m 40/40 < 75 valitus melusta (mahd. tärinän 1 kt kohtalainen aiheuttamaa runkoääntä) N3 Messukylän harjun savi pt 110/100 Pirkanmaan omakotialue ympäristökeskuksen ylitarkastajan valituksia kirjoitus n. 80 pt merkittävä N4 Järvensivun omakotialue vedellä kyllästynyt hienohiekka pt, penger < 2 m 110/100 < 75 valituksia, mittauksia n. 30 pt merkittävä N5 Tesoma, Ristimäenkatu karkea hieta kt 130/100 < 75 m valituksia n. 15 pt kohtalainen 1) kt = kerrostalo, pt = pientalo 9
10 Taulukko 4. Uuden maankäytön mukaiset kohteet, joiden suunnittelussa tärinäriski on huomioitava Nro Kohde Maalaji Kaavoitus Junien nopeus, km/h Talojen (henkilöjuna/ tavarajuna) etäisyys radasta, m Kaavoitus 2) Riski U1 Kalkunvuori hiesu kt AK2004(34) U2 Messukylä savi kt AK2006(66), YK (11) U3 Järvensivu vedellä kyllästyny hienohiekka 130/100 < 75 Yk-varanto/ kt-asuntoja 140/100 < 75 Yk-varanto/ kt-asuntoja kt 110/100 < 75 Yk-varanto/ kt-asuntoja kohtalainen kohtalainen kohtalainen 2) yk-varanto = yleiskaavavarannon asuntorakentamiskohteet 10
11 5. TOIMENPIDEOHJELMA 5.1 Nykyiset alueet Olemassa olevilla alueilla toteutettavat toimenpiteet on esitetty seuraavissa taulukoissa. Kohdassa toimenpide on pyritty luettelemaan kaikki tärinän vähentämiskeinot, joista kyseiseen kohteeseen sopivat vaihtoehdot on merkitty rastilla. Aikatauluehdotukset on esitetty kohdekorttien jälkeen. 11
12 N1 Polvikatu 3:n kohdekortti PÄÄMÄÄRÄ TOIMENPIDE MERKITTÄVYYS EDELTÄVÄT TOIMENPITEET AIKATAULU KUSTANNUSARVIO VASTUUTAHO ARVIO VAIKUTUKSISTA TAVOITE SEURANTA Tärinän vähentäminen Tärinäongelman varmentaminen - tärinämittaus Liikennöintinopeuksien alentaminen Radan ja rakennusten väliin sijoitettavat vaimennusrakenteet Radan perustuksiin tehtävät vaimennusrakenteet Tärinän huomioiminen rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa Muu vaihtoehto Asukkaiden mukaan tärinäongelma ilmaantunut junien siirryttyä käyttämään talon viereistä raidetta Rakennuksen ominaisuuksien kartoitus Todennus e Ongelman mahdollisen varmentumisen jälkeen voidaan määritellä tapaukseen soveltuva jatkotoimenpide Tärinän heilahdusnopeus < 1 mm/s Tärinämittaus, asukaskysely 12
13 N2 Huhtimäenkatu 3:n kohdekortti PÄÄMÄÄRÄ TOIMENPIDE MERKITTÄVYYS EDELTÄVÄT TOIMENPITEET AIKATAULU KUSTANNUSARVIO VASTUUTAHO ARVIO VAIKUTUKSISTA TAVOITE SEURANTA Tärinän vähentäminen Tärinäongelman varmentaminen - tärinämittaus Liikennöintinopeuksien alentaminen Radan ja rakennusten väliin sijoitettavat vaimennusrakenteet Radan perustuksiin tehtävät vaimennusrakenteet Tärinän huomioiminen rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa Muu vaihtoehto Asukkaiden mukaan melu lisääntynyt, VR:n asiantuntijan mukaan saattaa johtua myös tärinän aiheuttamasta runkoäänestä Rakennuksen ominaisuuksien kartoitus Todennus e Ongelman mahdollisen varmentumisen jälkeen voidaan määritellä tapaukseen soveltuva jatkotoimenpide Tärinän heilahdusnopeus < 1 mm/s Tärinämittaus, asukaskysely 13
14 N3 Messukylän kohdekortti PÄÄMÄÄRÄ TOIMENPIDE MERKITTÄVYYS EDELTÄVÄT TOIMENPITEET AIKATAULU KUSTANNUSARVIO VASTUUTAHO ARVIO VAIKUTUKSISTA TAVOITE SEURANTA Tärinän vähentäminen Tärinäongelman varmentaminen - tärinämittaus Liikennöintinopeuksien alentaminen Radan ja rakennusten väliin sijoitettavat vaimennusrakenteet Radan perustuksiin tehtävät vaimennusrakenteet Tärinän huomioiminen rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa Muu vaihtoehto Asukkaiden mukaan tärinä harjualueella lisääntynyt radan kunnostuksen jälkeen (betonipölkkyjen vaihto, junien nopeuden kasvu) Tärinäalueen tarkempi määrittely esimerkiksi omakotiyhdistyksen asukaskyselyn avulla. Todennus e Ongelman mahdollisen varmentumisen jälkeen voidaan määritellä tapaukseen soveltuva jatkotoimenpide Tärinän heilahdusnopeus < 1 mm/s Tärinämittaus, asukaskysely 14
15 N4 Järvensivun kohdekortti PÄÄMÄÄRÄ TOIMENPIDE MERKITTÄVYYS Tärinän vähentäminen Tärinäongelman varmentaminen - tärinämittaus Liikennöintinopeuksien alentaminen Radan ja rakennusten väliin sijoitettavat vaimennusrakenteet Radan perustuksiin tehtävät vaimennusrakenteet Tärinän huomioiminen rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa Muu vaihtoehto Häiritsevä tärinä lisääntynyt junien määrien, painojen ja nopeuksien kasvettua sekä erityisesti betonisten ratapölkkyjen vaihdon jälkeen. Tärinän todettu v 2001 mittauksin ja mallinnuksin koskevan 57 rakennusta. Mitatut neljä arvoa ovat kuitenkin alhaisia ja mallintamisessa käytetty korkeaa vahvistuskerrointa Ongelmaa voitaisiin tarkentaa mittaamalla tärinää rakennusten perustuksista ja sisältä lattiasta. Mittausalueen rajaus EDELTÄVÄT TOIMENPITEET AIKATAULU KUSTANNUSARVIO Todennus e VASTUUTAHO ARVIO VAIKUTUKSISTA Tärinän vaikutuspiirissä olevan alueen varmentumisen jälkeen voidaan määritellä tapaukseen soveltuva jatkotoimenpide TAVOITE SEURANTA Tärinän heilahdusnopeus < 1 mm/s Tärinämittaus, asukaskysely 15
16 N5 Ristimäenkadun kohdekortti PÄÄMÄÄRÄ TOIMENPIDE MERKITTÄVYYS EDELTÄVÄT TOIMENPITEET AIKATAULU KUSTANNUSARVIO VASTUUTAHO ARVIO VAIKUTUKSISTA TAVOITE SEURANTA Tärinän vähentäminen Tärinäongelman varmentaminen - tärinämittaus Liikennöintinopeuksien alentaminen Radan ja rakennusten väliin sijoitettavat vaimennusrakenteet Radan perustuksiin tehtävät vaimennusrakenteet Tärinän huomioiminen rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa Muu vaihtoehto Asukkaat valittaneet tärinästä Rakennuksen ominaisuuksien kartoitus Todennus e Ongelman mahdollisen varmentumisen jälkeen voidaan määritellä tapaukseen soveltuva jatkotoimenpide Tärinän heilahdusnopeus < 1 mm/s Tärinämittaus, asukaskysely 16
17 5.2 Uudet alueet U1 Kalkunvuoren kohdekortti PÄÄMÄÄRÄ TOIMENPIDE MERKITTÄVYYS EDELTÄVÄT TOIMENPITEET AIKATAULU KUSTANNUSARVIO VASTUUTAHO ARVIO VAIKUTUKSISTA TAVOITE SEURANTA Tärinän vähentäminen Tärinäongelman varmentaminen - tärinämittaus Liikennöintinopeuksien alentaminen Radan ja rakennusten väliin sijoitettavat vaimennusrakenteet Radan perustuksiin tehtävät vaimennusrakenteet Tärinän huomioiminen rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa Muu vaihtoehto Maaperä tärinäaltista, junien nopeudet korkeat Tärinäalttiin alueen rajaaminen Mahdollinen tärinäongelma voidaan huomioida jo rakentamisvaiheessa. Tärinän heilahdusnopeus < 1 mm/s Tärinämittaus tarvittaessa 17
18 U2 Messukylän kohdekortti PÄÄMÄÄRÄ TOIMENPIDE MERKITTÄVYYS EDELTÄVÄT TOIMENPITEET AIKATAULU KUSTANNUSARVIO VASTUUTAHO ARVIO VAIKUTUKSISTA TAVOITE SEURANTA Tärinän vähentäminen Tärinäongelman varmentaminen - tärinämittaus Liikennöintinopeuksien alentaminen Radan ja rakennusten väliin sijoitettavat vaimennusrakenteet Radan perustuksiin tehtävät vaimennusrakenteet Tärinän huomioiminen rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa Muu vaihtoehto Maaperä tärinäaltista, junien nopeudet korkeat Tärinälle alttiin alueen rajaaminen Mahdollinen tärinäongelma voidaan huomioida jo rakentamisvaiheessa. Tärinän heilahdusnopeus < 1 mm/s Tärinämittaus tarvittaessa 18
19 U3 Järvensivun kohdekortti PÄÄMÄÄRÄ TOIMENPIDE Tärinän vähentäminen Tärinäongelman varmentaminen - tärinämittaus Liikennöintinopeuksien alentaminen Radan ja rakennusten väliin sijoitettavat vaimennusrakenteet Radan perustuksiin tehtävät vaimennusrakenteet Tärinän huomioiminen rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa Muu vaihtoehto MERKITTÄVYYS Maaperä tärinäaltista, viereisellä Järvensivun omakotialueella tärinän esiintyminen varmennettu mittauksin EDELTÄVÄT TOIMENPITEET Tärinälle alttiin alueen rajaaminen AIKATAULU KUSTANNUSARVIO VASTUUTAHO ARVIO VAIKUTUKSISTA Mahdollinen tärinäongelma voidaan huomioida jo rakentamisvaiheessa. TAVOITE Tärinän heilahdusnopeus < 1 mm/s SEURANTA Tärinämittaus tarvittaessa 19
20 20
21 21
22 LÄHTEET Geobotnia Oy, Rautatieliikennetärinän riskikartoitus. Järvensivun kohta, Tampere. Mäkelä, T., Säily, S. ja Mäntynen, J Rautatieliikenne. Julkaisu 33. Tampere, Tampereen teknillinen korkeakoulu, Liikenne- ja kuljetustekniikka. Nuutilainen, O. Geobotnia Oy. Liikennetärinän mittaaminen ja vaikutukset. Luento TTY:ssä RAMO (Ratatekniset määräykset ja ohjeet), luku 3.9: Radan ympäristögeotekniset suunnitteluperusteet. VR-Yhtymä Oy. Voimassa lähtien. RIL Pohjarakenteet, luonnos. SITO-konsultit Oy, Tampereen rataympäristöselvitys. Vaihe 1. Lähtöaineiston ja nykytilan kartoitus. Törnqvist, J. ja Nuutilainen, O Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen. Luonnos. VTT tiedotteita. Espoo, Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Ratahallintokeskus, Liikennejärjestelmäyksikkö Verkkoselostus Ratahallintokeskuksen julkaisuja F1/2003. Helsinki, Ratahallintokeskus. 22
23 23
SCC Viatek Oy (1.4.2004 alkaen Ramboll Finland
ESIPUHE Ratahallintokeskus ja Tampereen kaupunki käynnistivät vuonna 2002 kahdesta vaiheesta koostuvan rautatieympäristöselvityksen. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien
LisätiedotFCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365
FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle
LisätiedotAKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Tärinäselvitys RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT. Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19860 Raportti
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3389 TÄR01 Sivu 1 (7) Lujatalo Oy Reijo Pitkämäki Sokerilinnantie 11 B 02600 Espoo Turku 13.8.2015 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Kotkansiipi 7, Vantaa Raportin vakuudeksi
LisätiedotRatapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki
Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka
LisätiedotKeskustaajaman asemakaavan päivitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Osmontie 34 PL 950 00601 Helsinki PARIKKALAN KUNTA Keskustaajaman asemakaavan päivitys Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19440 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo
LisätiedotTaajamaosayleiskaava ja osayleiskaavan tarkistus
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta NAKKILA Taajamaosayleiskaava ja osayleiskaavan tarkistus Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P 11420 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo
LisätiedotPEAB OY SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI
Vastaanottaja Ilkka Koskinen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 03/2010 PEAB OY SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI LIITE 8 PEAB OY SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI Päivämäärä 05/03/2010 Laatija
LisätiedotNivalan yleiskaava. Tärinäselvitys NIVALA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.2.2013 P 20968
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta NIVALA Nivalan yleiskaava Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P 20968 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1
LisätiedotLiikennetärinän vaikutus maankäytön suunnitteluun
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Liikennetärinän vaikutus maankäytön suunnitteluun Valtakunnalliset meluntorjuntapäivät Jyväskylä 25. 26.3.2015 Asko Talja, erikoistutkija VTT Lifetime management Machine
LisätiedotTampereen kaupunki Ranta-Tampellan tärinäselvitys
Ramboll Finland Oy Tampereen kaupunki Raportti 30.4.2009 Tampereen kaupunki Viite 82123898 Versio Pvm 30.4.2009 Hyväksynyt Tarkistanut Jouko Noukka Kirjoittanut Jussi Kurikka-Oja Ramboll PL 718 33101 Tampere
LisätiedotOPTIMIA OY HONGISTON KAAVAMUUTOSALUE, HÄMEENLINNA. Selvitys rautatien aiheuttamasta tärinästä. 1. Johdanto
VSu 10129 OPTIMIA OY HONGISTON KAAVAMUUTOSALUE, HÄMEENLINNA Selvitys rautatien aiheuttamasta tärinästä 1. Johdanto Hämeenlinnassa Hongiston alueella suunnitellaan asemakaavan muutosta. Alue on valtatie
LisätiedotTärinäselvitys, Alkkulan asemakaavan. Päiväys Tilaaja Akaan kaupunki
Tärinäselvitys, Alkkulan asemakaavan muutos Päiväys Tilaaja Akaan kaupunki Tärinäselvitys 1/9 Sisällys 1 Taustatiedot... 2 2 Tärinän voimakkuuden arviointi... 3 2.1 Tärinän häiritsevyys... 3 2.2 Tärinän
LisätiedotHENNA, ORIMATTILA HENNAN ALUEEN TÄYDEN- TÄVÄ TÄRINÄSELVITYS
Vastaanottaja Orimattilan kunta Päivämäärä 6.6.2014 (täydennetty 2.7.2014) HENNA, ORIMATTILA HENNAN ALUEEN TÄYDEN- TÄVÄ TÄRINÄSELVITYS Viite 82141930 HENNA, ORIMATTILA HENNAN ALUEEN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS
LisätiedotÄHTÄRIN KAUPUNKI JUNATÄRINÄSELVITYS. Villelän alue ja entinen sahan alue
JUNATÄRINÄSELVITYS 16WWE1552 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 24.8.2011 Päivitetty JUNATÄRINÄSELVITYS Villelän alue ja entinen sahan alue Mittalinja 1 (sahan alue yllä) ja mittalinja 2 (Villelän alue alla). i Kaikki oikeudet
LisätiedotIISALMEN RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS VETURINRANNAN ALUEEN 152 OSALTA Janne Nuutinen. Petri Tiitta
MITTAUSRAPORTTI LEVIÄMISMALLILASKELMA 1(13) LIITE 12 Tilaus/projekti nro: 403/2007 Tilaaja: Jukka Virtanen Iisalmen kaupunki Tekninenkeskus PL 10 74101 Iisalmi jukka.virtanen@iisalmi.fi Käsittelijä: Petri
LisätiedotJunaliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus maaperästä ja tärinäriskiselvitys Muhoksen aseman ympäristössä. Muhoksen Kunta
Muhoksen Kunta Työ n:o 11011 PL 39 13.6.2011 91501 Muhos Muhoksen Kunta Junaliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus maaperästä ja tärinäriskiselvitys Muhoksen Kunta 1 SISÄLLYS 1 TEHTÄVÄ... 1 2 MITTAUSALUEEN
LisätiedotTärinähaitan laajuus valtakunnallisesti arvioituna. Melu- ja tärinäasiantuntija Erkki Poikolainen
Tärinähaitan laajuus valtakunnallisesti arvioituna Melu- ja tärinäasiantuntija Erkki Poikolainen Tärinätilanne Suomessa Pääasiallisin tärinän aiheuttaja Suomessa on rautatieliikenne. Ajoittain Liikennevirastolle
LisätiedotNASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS ARVIOINTITASO 2, RAIDELIIKENNETÄRINÄ. Vastaanottaja Nastolan kunta, kaavoitus
Vastaanottaja Nastolan kunta, kaavoitus Asiakirjatyyppi Tärinäselvitys Päivämäärä 31.12.2013 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS ARVIOINTITASO 2, RAIDELIIKENNETÄRINÄ NASTOLAN KUNTA
LisätiedotMYYRMÄEN ALUEEN RUNKOMELU- SELVITYS
VANTAAN KAUPUNKI MYYRMÄEN ALUEEN RUNKOMELU- SELVITYS ARVIO RAIDELIIKENTEEN AIHEUTTAMASTA RUNKOMELUSTA 310222 2/9 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Runkomelu... 3 2.1. Yleistä runkomelusta... 3 2.2.
LisätiedotRautatieliikenteen tärinäriskikartoitus Ritaportin asemakaava-alueella
Oulun kaupunki Asemakaavoitus 15.10.2009 PL 32 90015 Oulun kaupunki Oulun kaupunki Rautatieliikenteen tärinäriskikartoitus Ritaportin asemakaava-alueella Oulu Oulun kaupunki SISÄLLYS 1 TEHTÄVÄ... 1 2 TÄRINÄMITTAUKSET...
LisätiedotPyöreälahden asemakaava ja asemakaavan muutos, tärinäselvitys Siilinjärven kunta
Pyöreälahden asemakaava ja asemakaavan muutos, tärinäselvitys Siilinjärven kunta Jussi Kurikka-Oja 4.9.2014 1 Taustatiedot Tämä tärinäselvitys on laadittu Siilinjärvellä, Pyöreälahden alueelle 2. kunnanosassa
LisätiedotHAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS, ARVIOINTI- TASO 2
HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 Vastaanottaja Haapajärven kaupunki LIITE 8b Asiakirjatyyppi Tärinäselvitys Päivämäärä 8.6.2012 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS, ARVIOINTI-
LisätiedotVT3 tärinämittaukset, Laihia
VT3 tärinämittaukset, Laihia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Jussi Kurikka-Oja 16.6.2014 1 Taustatiedot Tässä tärinämittausraportissa kuvataan Laihialla VT3:n varrella tehtyjen tärinämittausten toteuttamistapa
LisätiedotKYTTÄLÄ XI-174-3 JA 4, RAUTATIENKATU 21, ASUINRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN TONTILLE. AK-MUUTOS, KAAVA NRO. 8428 TÄRINÄSELVITYS
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Tärinäselvitys Päivämäärä 11.5.2012 ID-numero 384941 KYTTÄLÄ XI-174-3 JA 4, RAUTATIENKATU 21, ASUINRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN TONTILLE. AK-MUUTOS, KAAVA NRO.
LisätiedotHAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS, ARVIOINTITASO T JUNAMASSAT HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035.
HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 LIITE 8b Vastaanottaja Haapajärven kaupunki Asiakirjatyyppi Tärinäselvitys Päivämäärä 4.12.2012 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS, ARVIOINTITASO
LisätiedotOsa IV g Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen louhintatärinän tarkkailu v. 2010
Osa IV g Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen louhintatärinän tarkkailu v. 2010 Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelman mukaan tärinää mitataan vuosittain Pirttimäen alueella kertamittauksena.
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA ALTIAN ALUE TÄRINÄSELVITYS, ARVIOINTITASO 2
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.11.2012 NURMIJÄRVEN KUNTA ALTIAN ALUE TÄRINÄSELVITYS, ARVIOINTITASO 2 NURMIJÄRVEN KUNTA ALTIAN ALUE TÄRINÄSELVITYS, ARVIOINTITASO 2
Lisätiedot16WWE Päivitetty Temotek Oy Teknologiantie 4F OULU. Kortteli 61, Muhos. Rautatietärinämittaukset
16WWE1124 23.06.2011 Päivitetty 10.1.2012 Temotek Oy Teknologiantie 4F 90590 OULU Kortteli 61, Muhos SISÄLLYS Kortteli 61, Muhos 16WWE1124 SaL, MiK 23.6.2011 i Sivu 1. TOIMEKSIANTO 1 2. RAUTATIETÄRINÄMITTAUKSET
LisätiedotRunkomelu. Tampereen kaupunki Juha Jaakola PL Tampere
Tampereen aupuni Juha Jaaola PL 487 33101 Tampere LAUSUNTO RAIDELIIKENTEEN NOPEUDEN KASVATTAMISESTA RANTA- TAMPELLAN ALUEEN RUNKOMELU- JA TÄRINÄRISKIIN Ranta-Tampellan alueen tärinää on arvioitu selvitysessä
LisätiedotInsinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala
Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan
LisätiedotGUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELII- KENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSESTA
Vastaanottaja Lohjan kaupunki Päivämäärä 19.4.2012 GUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELII- KENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSESTA Viite 82141930 GUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELIIKENTEEN AIHEUTTAMAN
LisätiedotOulun Sivakka Oy. Kissankellontie OULU, RAJAKYLÄ JUNATÄRINÄ
JUNATÄRINÄ 16X289874-005 Oulun Sivakka Oy Kissankellontie OULU, RAJAKYLÄ JUNATÄRINÄ 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 TÄRINÄMITTAUKSET JA MITTAUSTULOKSET 2 3 RAUTATIETÄRINÄ JA SEN LEVIÄMINEN YMPÄRISTÖÖN 4 3.1 Tärinän
LisätiedotGUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELII- KENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSESTA
Vastaanottaja Lohjan kaupunki Päivämäärä 25.6.2012 GUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELII- KENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSESTA Viite 82141930 GUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELIIKENTEEN AIHEUTTAMAN
LisätiedotLAUSUNTO RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSTÄ
Tärinä Raportti PR TÄR1276 1 Sivu 1 (6) Vihdin kunta Matti Hult Turku 31.12.2013 LAUSUNTO RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSTÄ Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510 HELSINKI
LisätiedotHAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS, TÄRINÄMITTAUKSET JA 4000-5000T JUNAMASSAT, ARVIOINTITASO 2
Vastaanottaja Haapajärven kaupunki Liite 3 Haapajärvi, Ylipään alueen asemakaavan muutos Tärinäselvitys Asiakirjatyyppi Tärinäselvitys Päivämäärä 6.6.2013 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI RATAPIHANKADUN POHJOISOSAN ASEMAKAAVA 8330, TÄRINÄSELVITYKSEN PÄIVITYS. Vastaanottaja Tampereen kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.11.2012 ID 573528 TAMPEREEN KAUPUNKI RATAPIHANKADUN POHJOISOSAN ASEMAKAAVA 8330, TÄRINÄSELVITYKSEN PÄIVITYS TAMPEREEN KAUPUNKI RATAPIHANKADUN
LisätiedotHATTULAN KUNTA HATTULAN OYK, TÄRINÄSELVITYS
Vastaanottaja Hattulan kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 08/2010 HATTULAN KUNTA HATTULAN OYK, TÄRINÄSELVITYS HATTULAN KUNTA HATTULAN OYK, TÄRINÄSELVITYS Päivämäärä 10/08/2010 Laatija Jussi Kurikka-Oja
LisätiedotLIIKENNETÄRINÄMITTAUS Toinen vaihe
Työnro: 3409 Tilaaja: Porin kaupunki 3.10.2016 Muokattu versio 7.11.2016; yhteystiedot poistettu. LIIKENNETÄRINÄMITTUS Toinen vaihe Hallituskatu ja Maaherrankatu, Pori 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT Kohteen yleistiedot:
LisätiedotAseman seutu ja Siilinpää, tärinäselvitys Siilinjärven kunta
Aseman seutu ja Siilinpää, tärinäselvitys Siilinjärven kunta Jussi Kurikka-Oja Anne Kangasaho 26.2.2016 26.2.2016 1 (9) SISÄLTÖ 1 TAUSTATIEDOT... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 2.1 Tärinän häiritsevyyden
LisätiedotNurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SEINÄJOEN KAUPUNKI Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.9.2015 P25797P001 Raportti i P25797P001 Matti Manninen
LisätiedotSteinerkoulu Virkkula
LIITE 1, SIVU 44/58 KOHDEKORTTI 6.4.2018 Steinerkoulu Virkkula Ilmakuva Kuopion kaupunki 2018 NYKYTILANNE Kohteen käyttäjämäärä 205 Melulähteet alueella: RAIDELIIKENNE - Tavarajunia päivällä 5 kpl (yht.
LisätiedotAirix Ympäristö Oy. Junaliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus maaperästä ja tärinäriskiselvitys Limingan aseman koillispuolisella asemakaavaalueella
Airix Ympäristö Oy Työ n:o 11200 Mäkelininkatu 17A 27.11.2012 90100 OULU Airix Ympäristö Oy Junaliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus maaperästä ja tärinäriskiselvitys Limingan aseman koillispuolisella
LisätiedotJoensuun kaupunki Tekninen virasto. Kuhasalontien eteläpuolen tärinäselvitys ERILLISLIITE Geomatti Oy, työ 386
ERILLISLIITE 4 Joensuun kaupunki Tekninen virasto Kuhasalontien eteläpuolen tärinäselvitys 23.7.2011 Geomatti Oy, työ 386 Näkymä tärinäselvitysalueelle. 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO.......3 2. TÄRINÄMITTAUKSET
LisätiedotESIPUHE. Selvityksen konsulttina toimi SCC Viatek Oy. Työhön ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: M.Sc., ymp.ins. Tomi Pulkkinen
ESIPUHE Ratahallintokeskus ja Tampereen kaupunki käynnistivät vuonna 2002 kahdesta vaiheesta koostuvan rautatieympäristöselvityksen. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien
LisätiedotKauniaisten kaupunki Helsinki 28.9.2012 Mauri Liimatainen Maankäyttöpäällikkö Sivu 1 (12) + liitteet (13) Kauniaistentie 10 02700 Kauniainen
112 Tärinä Kauniaisten kaupunki Helsinki 28.9.2012 Mauri Liimatainen Maankäyttöpäällikkö Sivu 1 (12) + liitteet (13) Kauniaistentie 10 02700 Kauniainen TÄRINÄSELVITYS Villa Breda, Kauniainen Mittaukset
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI RANTA-TAMPELLAN ASEMAKAAVA-ALUEEN RUNKOMELUN RISKIARVIOINTI, TAMPERE. Vastaanottaja Tampereen kaupunki, Juha Jaakola
Vastaanottaja, Juha Jaakola Asiakirjatyyppi Runkomeluselvitysraportti Päivämäärä 2/2011 TAMPEREEN KAUPUNKI RANTA-TAMPELLAN ASEMAKAAVA-ALUEEN RUNKOMELUN RISKIARVIOINTI, TAMPERE TAMPEREEN KAUPUNKI RANTA-TAMPELLAN
LisätiedotTärinäselvitys Nivalan aseman kohdalla
NIVALAN KAUPUNKI Tärinäselvitys Nivalan aseman kohdalla RAPORTTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P30366P002 RAPORTTI 1 (11) Mauno Aho Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot... 1 2.1 Maaperä...
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA KASURILA 3 TÄRINÄSELVITYS
Vastaanottaja Siilinjären kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päiämäärä 2/2011 SIILINJÄRVEN KUNTA KASURILA 3 TÄRINÄSELVITYS SIILINJÄRVEN KUNTA KASURILA 3 TÄRINÄSELVITYS Päiämäärä 10/02/2011 Laatija Jussi Kurikka-Oja
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA RISUHARJUN ASEMAKAAVAN TÄRINÄSELVITYS
Vastaanottaja Siilinjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.213 SIILINJÄRVEN KUNTA RISUHARJUN ASEMAKAAVAN TÄRINÄSELVITYS SIILINJÄRVEN KUNTA RISUHARJUN ASEMAKAAVAN TÄRINÄSELVITYS Päivämäärä
LisätiedotS. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella
Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys päivitetty 13.8.2012 S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe... 3 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 3 Ohjearvot... 3 4 Raideliikennemelun leviäminen...
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Korttelit 4018 ja 4020, Kytömaa, Kerava
Keravan kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Tiina Hartman RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS HELSINKI Viikinportti 4 B 18 00790 Helsinki puh. 050 377 6565 TURKU Rautakatu 5 A 20520 Turku puh. 050
Lisätiedot17. TÄRINÄVAIKUTUKSET
17. TÄRINÄVAIKUTUKSET Kooste tärinävaikutusten arvioinnista Vaikutusten alkuperä ja arvioinnin tarkoitus Tehtävät Arvioinnin päätulokset Haitallisten vaikutusten lieventäminen Tärinävaikutuksia syntyy
LisätiedotSeinäjoen asemanseudun yleissuunnitelma, tärinäselvitys
Seinäjoen asemanseudun yleissuunnitelma, Seinäjoen kaupunki Jussi Kurikka-Oja 6.2.2017 2 (10) 6.2.2017 Seinäjoen asemanseudun yleissuunnitelma, SISÄLTÖ 1 TAUSTATIEDOT... 3 2 TÄRINÄN VOIMAKKUUDEN ARVIOINTI
LisätiedotSeinäjoki Oulu-radan palvelutason parantaminen, ympäristötärinämittaukset Ylivieska - Oulu Geomatti Oy työ 337
Oy VR-Rata Ab Rautatiesuunnittelu Rrs/Geo PL 488 11 Helsinki Seinäjoki Oulu-radan palvelutason parantaminen, ympäristötärinämittaukset Ylivieska - Oulu 25.5.28 Geomatti Oy työ 337 Liminka, (kmv noin 727+),
LisätiedotSiuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008
Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008 S. Jokinen 17.3.2008 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe...3 2 Menetelmät ja lähtötiedot...3 3 Ohjearvot...3 4 Raideliikennemelun leviäminen...4 5 Johtopäätökset...4
LisätiedotTärinäselvitys Siikaluodon alue
Pietarsaaren kaupunki Jussi Kurikka-Oja Anne Kangasaho 23.12.2015 23.12.2015 1 (7) SISÄLTÖ 1 TAUSTATIEDOT... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 2.1 Tärinän häiritsevyyden arviointi... 2 2.2 Tärinän arviointi
Lisätiedot1 (11) Rantakylän-Utran osayleiskaavaalue. T ärinäselvitys
4112541.1 1 (11) Rantakylän-Utran osayleiskaavaalue T ärinäselvitys 4112541.1 4112541.1 2 (11) Rantakylän-Utran osayleiskaava-alue SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 1.1 Tilaaja... 3 1.2 Akustiikkasuunnittelija...
LisätiedotKeskustan osayleiskaavan meluselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA EURAN KUNTA Keskustan osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (10) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...
LisätiedotTärinäselvitysraportti. Päiväys Projekti JYK yhtenäiskoulukeskus Asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Tilaaja Järvenpään kaupunki
raportti Päiväys Projekti Asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Tilaaja Järvenpään kaupunki raportti 1/8 Sisällys 1 Lähtökohdat... 2 Johdanto... 2 Suunnittelualue... 2 Maaperä... 2 2 Menetelmät ja lähtötiedot...
LisätiedotHIEKKAHARJU 5 KAAVA-ALUE. SELVITYS JUNALIIKENTEEN AIHEUTTAMASTA TÄRINÄSTÄ JA TÄRINÄVAIKUTUSTEN PIENENTÄMISMENETELMISTÄ
RAPORTTI JUNATÄRINÄN VAIKUTUKSESTA Vantaan kaupunki Heikki Pajunen Ramboll Finland Oy PL 3, Piispanmäentie 5 02241 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: + 358 20 755 6275 Fax: 020 755 6201 kirsi.koivisto@ramboll.fi
LisätiedotPerustelu melusuojaukselle Valtatien 5 aiheuttama päiväajan keskiäänitaso ylittää 60 db monin paikoin asuinrakennusten pihoilla.
LIITE 1, SIVU 23/58 KOHDEKORTTI 6.4.2018 Vt5, Niirala, Kehäkatu Ilmakuva Kuopion kaupunki 2018 NYKYTILANNE Asukkaita kohdealueella 346 Melulähde alueella: Valtatie 5:n liikenne - Keskim. vuorokausiliikenne
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3379 TÄR01 Sivu 1 (11) Quorum Kehitysrahasto Ky Antti Hänninen Turku 21.1.2015 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM
LisätiedotKASURILA 3 (OLKINUORA) ASEMAKAAVA, SIILINJÄRVI MELUSELVITYS
Vastaanottaja Siilinjärven kunta Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 11.2.2011 KASURILA 3 (OLKINUORA) ASEMAKAAVA, KASURILA 3 (OLKINUORA) ASEMAKAAVA, Päivämäärä 11.2.2011 Laatija Tarkastaja Jari Hosiokangas
LisätiedotNCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere
NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan
LisätiedotLappeenrannan kaupunki Tekninen toimi Kaavoitus
Lappeenrannan kaupunki Tekninen toimi Kaavoitus Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030 Lausunto Ihalaisen kaivoksen tärinävaikutuksista Geomatti Oy, työ 392 17.6.2016 2 1. Taustaa Lausunnossa
LisätiedotKempeleen taajaman osayleiskaava Tärinäselvitys A Muutokset Rev A: Tarkennettu suosituksia Alkuperäinen selvitys
Kempeleen taajaman osayleiskaava Tärinäselvitys.A.6.07 Muutokset.6.07 Rev A: Tarkennettu suosituksia..07 Alkuperäinen selvitys .A.6.07 (9) Kempeleen taajaman osayleiskaava SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...
LisätiedotKarhunmäki Joensuu, syksy 2012
Raportti 5436-2b 1(15) 20.12.2012 Raideliikenteen tärinäselvitys Karhunmäki Joensuu, syksy 2012 Selvityksen muutokset Numero Päiväys Muutokset 5436-2b 20.12.2012 Korjattu kappaletta 4 ratarakenteen vaimennusratkaisun
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3322 TÄR01 Sivu 1 (12) Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristöala Maankäyttö Armi Patrikainen PL 126 15101 Lahti Turku 11.12.2014 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Hennala,
LisätiedotSIUNTION KUNTA SIUNTION KESKUSTAN KEHITTÄMINEN, BOLLSTADINTIEN ALUE. Junaliikenteen tärinäselvitys
300427 1 (29) SIUNTION KUNTA SIUNTION KESKUSTAN KEHITTÄMINEN, BOLLSTADINTIEN ALUE Junaliikenteen tärinäselvitys 300427 2 (29) SISÄLLYSLUETTELO SIUNTION KESKUSTAN KEHITTÄMINEN Junaliikenteen tärinäselvitys
LisätiedotLAHDEN VARIKKOALUEEN TÄRINÄSELVITYS
2 Tärinä Senaatti-kiinteistöt Senaatti-kiinteistöt Turku 3.2. Lintulahdenkatu a 0030 Helsinki Sivu (2) LAHDEN VARIKKOALUEEN TÄRINÄSELVITYS Mittaukset suoritettu 2. 26.. Raportin vakuudeksi Olli Laivoranta
LisätiedotKokkolan Nykvistin tontin ympäristömeluselvitys
Raportti Kokkolan Nykvistin tontin ympäristömeluselvitys Kaavoituspalvelut, Kokkolan kaupunki 15.3.2017 Projektinumero: 308808 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Meluselvityksen menetelmät ja menettelyt...
LisätiedotHANKEKORTTI Ahjolan päiväkoti
41 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013 2018 Liite 4. 1/23 HANKEKORTTI 3.4.2013 Ahjolan päiväkoti Nykytilanne Hoitopaikkojen määrä 28 Melulähde Pispalan valtatie Keskimääräinen vuorokausiliikenne 19
LisätiedotTAMPEREEN RAITIOTIE LÄNTINEN HAARA PYYNIKINTORI - LENTÄVÄNNIEMI RUNKOMELU JA TÄRINÄMUISTIO
1 101003177-001 TAMPEREEN RAITIOTIE LÄNTINEN HAARA PYYNIKINTORI - LENTÄVÄNNIEMI RUNKOMELU JA TÄRINÄMUISTIO 27.5.2016 2 SISÄLLYS 1 TEHTÄVÄ... 3 2 RUNKOMELU... 4 2.1 Runkomelun synty... 4 2.2 Runkomelun
LisätiedotTÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS
110 Tärinä Raportti PR-TÄR1228-1 Järvenpään kaupunki Helsinki 14.8.2012 Ilkka Holmila Kaupunkiarkkitehti Sivu 1 (10) + liitteet (5) Seutulantie 12 04401 Järvenpää TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS Perhelän
LisätiedotKalliotunnelien ratarakenteiden tärinänvaimennuksen mitoituksen ja suunnittelun perusteet
Kalliotunnelien ratarakenteiden tärinänvaimennuksen mitoituksen ja suunnittelun perusteet Lauri Uotinen 12.12.2008 1 2008 19.5. 26.11. 6 kk 2009 2 3 P 4 5 6 7 12 % 15 % 11 % 156 s. 7 % 13 % 9 % 17 % 8
LisätiedotFCG Planeko Oy. Pöytyän kunta KYRÖN MELUSELVITYS. Raportti 589-D4110
FCG Planeko Oy Pöytyän kunta KYRÖN MELUSELVITYS Raportti 589-D4110 16.10.2009 FCG Planeko Oy Raportti I 16.10.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot... 1 3 Lähtötiedot... 2 3.1
LisätiedotKeskiäänitaso LAeq22-7, ei meluntorjuntaa LAeq22-7, meluesteet toteutettu Muutos asukasmäärässä
LIITE 1, SIVU 34/58 KOHDEKORTTI 6.4.2018 Linnanpelto Ilmakuva Kuopion kaupunki 2018 NYKYTILANNE Asukkaita kohdealueella 405 Melulähde alueella: raideliikenne - Tavarajunia päivällä 6 kpl (yht. 2 640 m)
LisätiedotPIEKSÄMÄEN PUUTERMINAALIN RAIDEYHTEYKSIEN SUUNNITTELU
RAIDEYHTEYKSIEN SUUNNITTELU ESISELVITYS MELUSELVITYS 24.4.2012 LUONNOS Suunn. Tark./Hyv. Pvm. 24.4.2012 Pauli Ruokanen Pvm. 24.4.2012 Arkisto Tsu I-S 3???/72 LUONNOS \\Re1hki20\rrs\Projektit\Raakapuuterminaaliselvitykset\3850
LisätiedotLiite 5. Liite 5. (1 / 33) HANKEKORTTI Ahjolan päiväkoti. L Aeq22-7 2m, meluntorjunta
64 Liite 5. Liite 5. (1 / 33) HANKEKORTTI 3.4.2013 Ahjolan päiväkoti Nykytilanne Hoitopaikkojen määrä 28 Melulähde Pispalan valtatie Keskimääräinen vuorokausiliikenne 19 700 ajon./vrk Raskaan liikenteen
LisätiedotYlöjärven kaupunki. Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen melu- ja tärinäselvityksen päivitys /YMP30281
Ylöjärven kaupunki Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen melu- ja tärinäselvityksen päivitys 18.1.2013 /YMP30281 Ylöjärven Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen melu- ja tärinäselvityksen päivitys 7 Loppuvuodesta
LisätiedotKaksoisraide Liminka Oulu yleissuunnittelu Ympäristötärinän täydentävä tärinäselvitys Oulun alueella Tilausnumero/rataosa/projekti / 1901 / 99
Ratahallintokeskus Kaksoisraide Liminka Oulu yleissuunnittelu Ympäristötärinän täydentävä tärinäselvitys Oulun alueella Tilausnumero/rataosa/projekti 295071 / 1901 / 99 Raportti 11.1.2010 Geomatti Oy,
LisätiedotRaportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072
! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...
LisätiedotMUHOKSEN KIRKONKYLÄN OYK SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSESTA
Vastaanottaja Muhoksen kunta Päivämäärä 24.2.2015 päivitetty 16.3.2016 MUHOKSEN KIRKONKYLÄN OYK SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSESTA Viite 82141930 MUHOKSEN KIRKONKYLÄN OYK SELVITYS LIIKENTEEN
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS
Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT
LisätiedotHangon Krogarsin meluselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti REVISIO A, 26.2.2016, lisätty junaliikenne FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (6) Matti Manninen Sisällysluettelo
LisätiedotMeijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (7) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1
LisätiedotKEINUSAARI II-ALUEEN TÄRINÄSELVITYS
3 Tärinä Hämeenlinna, Keinusaari II Hämeenlinnan kaupunki Turku 2.2.0 Päivi Saloranta Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Sivu (3) PL 30 Hämeenlinna KEINUSAARI II-ALUEEN TÄRINÄSELVITYS Mittaukset on suoritettu
LisätiedotLiikennetärinä: Alueiden tärinäkartoitus ja rakenteiden vaurioitumisalttius
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04703-14 Liikennetärinä: Alueiden tärinäkartoitus ja rakenteiden vaurioitumisalttius Kirjoittajat: Asko Talja, Jouko Törnqvist Luottamuksellisuus: Julkinen 2 (58) Alkusanat Ohjeen
LisätiedotInfraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy
Infraäänimittaukset DI Antti Aunio, Aunio Group Oy antti.aunio@aunio.fi Mitä infraääni on? Matalataajuista ilmanpaineen vaihtelua Taajuusalue < 20 Hz Ihmisen kuuloalue on tyypillisesti 20-20 000 Hz Osa
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3481 TÄR01 Sivu 1 (13) Hämeenlinnan kaupunki Maankäytön suunnittelu Leena Roppola Raatihuoneenkatu 9 11 13101 Hämeenlinna Turku 22.5.2015 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
LisätiedotKORTTELI 76, RIIHIKETO, PORI, TÄRINÄSELVITYS
Vastaanottaja NCC Suomi Oy Päivämäärä..07 KORTTELI 76, RIIHIKETO, PORI, TÄRINÄSELVITYS KORTTELI 76, RIIHIKETO, PORI, TÄRINÄSELVITYS Päivämäärä..07 Laatija Kuvaus Kirsi Koivisto Tärinäselvitys Viite Ramboll
LisätiedotRISTINUMMENTIE 121, KIRKKONUMMI SELVITYS MAANKAATO- PAIKAN LIIKENTEEN AI- HEUTTAMISTA TÄRINÄ- VAIKUTUKSISTA
Vastaanottaja Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy Päivämäärä 17.8.2015 RISTINUMMENTIE 121, KIRKKONUMMI SELVITYS MAANKAATO- PAIKAN LIIKENTEEN AI- HEUTTAMISTA TÄRINÄ- VAIKUTUKSISTA RISTINUMMENTIE 121, KIRKKONUMMI
LisätiedotKuopion hiljaisten luonnonalueiden määrittäminen
Kuopion hiljaisten luonnonalueiden määrittäminen Raportti Kuva: Kuopion kaupunki/ Vicente Serra Kuopion kaupunki 1.6.2018 Projektinumero: 310094 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Lähtötiedot ja menetelmät...
LisätiedotLahelanpellon tärinäselvitys Tuusula
Ramboll Finland Oy Tuusulan kunta Lahelanpellon tärinäselvitys Tuusula 9.10.2006 Viite 82114125 Versio Pvm 9.10.2006 Hyväksynyt Tarkistanut J. Noukka Kirjoittanut J. Kurikka-Oja Ramboll PL 718 33101 Tampere
LisätiedotRovaniemen kaupunki Helsinki Tekniset palvelut/ maankäyttö Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Sivu 1 (16) Hallituskatu Rovaniemi
116 Tärinä Raportti PR-TÄR1152 Rovaniemen kaupunki Helsinki 6.9.2010 Tekniset palvelut/ maankäyttö Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Sivu 1 (16) Hallituskatu 7 96100 Rovaniemi TÄRINÄSELVITYS Vaaralan asemakaava-alue,
LisätiedotTampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen
1 (5) Helsinki 17.03.2011 Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen Tiivistelmä Tampereelle suunnitellun monitoimiareenan ja kannen suunnitelmat
LisätiedotRambøll Finland Oy. Nokian kaupunki. Lehtimäen asemakaava. Ympäristömeluselvitys
Rambøll Finland Oy Nokian kaupunki Lehtimäen asemakaava Ympäristömeluselvitys 13.9.2005 Rambøll PL 718 33101 Tampere Finland Puhelin+45 020 755 6800 www.ramboll.fi Nokian kaupunki Lehtimäen asemakaava
LisätiedotYritysperän asemakaavan muutos meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAKENNUSLIIKE S. OJALA JA POJAT Yritysperän asemakaavan muutos meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (6) Manninen Matti Sisällysluettelo
LisätiedotRAIDELIIKENNETÄRINÄSELVITYS
7 Tärinä Raportti PR-TÄR3 Vihdin kunta Turku.2. Matti Hult Asematie 3 Sivu (7) + liitteet 030 Nummela RAIDELIIKENNETÄRINÄSELVITYS Otalammen taajaman pohjoisosan asemakaavoitus (Helminharju) ja vanhan kaavan
Lisätiedot