Vastuullisuudesta kilpailuetua pk yrityksille. Kehittämisstrategia vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vastuullisuudesta kilpailuetua pk yrityksille. Kehittämisstrategia vuosille 2008 2011"

Transkriptio

1 Vastuullisuudestakilpailuetua pk yrityksille Kehittämisstrategiavuosille

2 Esipuhe Tämän kehittämisstrategian tavoitteena on edistää pk-yritysten kilpailuetua vastuullisten tuotanto- ja toimintatapojen avulla. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että pk-yritykset yhdistävät vastuullisuuden osaksi koko toimintaansa, johtamistaan ja strategioitaan. Tarkoituksena on luoda yhteinen tahtotila ja toimintatavat pk-yritysten vastuullisuuden kehittämiseksi kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä toimialakohtaisesti yhdessä yritysten ja keskeisten sidosryhmien julkisen hallinnon ja järjestöjen - kanssa. Strategian tavoitteiden toteuttamiseksi työryhmä esittää toimenpide-ehdotuksina tietoisuuden lisäämistä, työkalujen kehittämistä ja edelläkävijäyritysten tukemista verkostojen avulla. Työryhmän esittämin toimenpitein yritykset pystyvät kehittämään toimintaansa kestävästi. Strategiatyöryhmän kokoonpano: Petra Tarjanne, työ- ja elinkeinoministeriö, puheenjohtaja Susanna Monni, Finnish Business Society, sihteeri Markku Arminen, PKT-säätiö Ritva Hanski-Pitkäkoski, Mainostajien Liitto ry Auli Korhonen, SAK Juha Kurkinen, Rastor Oy Veli-Matti Lamppu, Suomen Yrittäjät Ritva Ohmeroluoma, Nordia Management Oy Kaija Pöysti, Aldanella Oy Pekka Ropponen, Elinkeinoelämän keskusliitto Arja Suomi, Tapiola-ryhmä Tommi Tervanen, Helsinki Foodstock Oy Maija-Leena Uimonen, työ- ja elinkeinoministeriö Työryhmän toimiaika oli Strategiaa valmistellessaan työryhmä kuuli seuraavia asiantuntijoita: Tietotekniikan liiton etiikan työryhmän puheenjohtaja ja konsultti Kari Kaipainen, Datainnovations Oy, eettisen kuluttamisen projektipäällikkö Juha Beurling, Suomen Kuluttajaliitto, toimitusjohtaja Pekka Pirinen, Oy Gustav Paulig Ab, toimitusjohtaja Lars Collin, Suomalaisen työn liitto, ympäristökouluttaja Erja Mähönen Miljöönääri Oy, professori Raimo Lovio, Helsingin Kauppakorkeakoulu ja ennakointijohtaja Timo Hämäläinen, Sitra. Useat yhteiskuntavastuun asiantuntijat ovat kommentoineet kehittämisstrategiaa työn eri vaiheissa. Lisäksi dosentti Minna Halme Helsingin kauppakorkeakoulusta ja toimitusjohtaja Marko Parkkinen News to Screen Oy:stä esittivät näkemyksiään yritysten vastuullisuudesta työryhmän järjestämässä työpajassa

3 Sisällysluettelo Esipuhe... 1 Sisällysluettelo Yhteiskuntavastuujapk yritykset Strategiantavoitteet Keinottavoitteidensaavuttamiseksi Sidosryhmientehtävät Toimenpiteet Tietoisuudenlisääminen Vastuuntyökalut Edelläkävijöidenverkostot Työnjako Liitteet Pk yritystenvastuullisuudenonnistumisenavaimet Linkkejävastuullistayritystoimintaakäsittelevillesivuille

4 1.Yhteiskuntavastuujapk yritykset Yritysten yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan yritysten ympäristö-, sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden tasapainoista kehittämistä ja johtamista yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Vastuullista yritystä johdetaan johdonmukaisesti pitkällä aikajänteellä, työ tukee liiketoimintaa ja painopisteet määräytyvät yrityskohtaisesti. Vastuullinen toiminta on pk-yrityksille strateginen väline lisätä kilpailukykyä. Yritysten kilpailu globaaleilla markkinoilla, tuotantoresurssien rajat ylittävä liikkuminen ja verkostomainen toimintapa ovat muuttaneet suomalaisten suurten sekä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaympäristöä merkittävästi. Yritysten yhteiskuntavastuu onkin nykyään niin paikallinen, kansallinen kuin kansainvälinenkin haaste. Esimerkiksi monikansallisten yritysten alihankinnat pk-yrityksiltä siirtävät globaalien markkinoiden vaikutukset paikalliselle tasolle. Toimintaympäristö heijastuu myös yritysten ja toimialojen jatkuviin ja nopeisiin sisäisiin ja jopa elinkeinorakenteen muutoksiin. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset synnyttävät uusi haasteita yritysten liiketoimissa ja vastuullisuudessa. Niin ikään arvot ja asenteet ovat muuttuneet aiempaa positiivisemmiksi yritysten vastuullisuudelle. Sidosryhmät edellyttävätkin yrityksiltä vastuullisia toimintatapoja, kuten avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vastuullisesti tuotettuja tuotteita ja palveluja. Uusi haaste yrityksille on ennakoida toimintaympäristön muutoksia ja olla aktiivisesti vaikuttamassa kehityksen suuntaan. Kyse on oivalluksista jotka heijastuvat toimintatapoihin tuotannossa ja henkilöstön mukaan ottamisessa toiminnan kehittämiseen. Tämä heijastuu välillisesti aluetalouksiin sekä kansalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Vastuullinen yritys johtaa ja kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja tasapainoisesti kiinnittäen huomiota toimintansa ekologisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin yli lakien asettamien minimivaatimusten. Moni pk-yritys on toiminut aina vastuullisesti. Uutta on lähinnä se, että ilmiölle on annettu nimi. Lisäksi sidosryhmät tiedotusvälineet, kuluttajat, sijoittajat, poliittiset vaikuttajat, työmarkkina- ja kansalaisjärjestöt sekä julkinen hallinto ovat aiempaa kiinnostuneempia yritysten vastuullisuudesta. Yritykset puolestaan haluavat kehittää vastuullisuuttaan muun muassa kilpailuetujen, luottamuksen ja maineen lisäämiseksi sekä riskien minimoimiseksi. Vastuullisten toimintatapojen suhde yrityksen taloudelliseen menestykseen on monisäikeinen ja niiden vaikutukset ovat yrityskohtaisia. Tämä ilmenee myös alan uusimmissa tutkimuksissa. Yritysten yhteiskuntavastuuta ei kuitenkaan nähdä kustannuksena, vaan pikemminkin kilpailukykytekijänä. Vastuullisuus kasvattaa pk-yrityksen kilpailuetua ja -kykyä monin tavoin: - asiakastyytyväisyys ja -uskollisuus paranevat - työntekijöiden luovuus ja innovatiivisuus lisääntyvät - työntekijöiden motivaatio ja sitoutuminen lisääntyy - yrityksen maine mm. ympäristötietoisena ja/tai innovatiivisena työnantajana kasvaa - pk-yritysten verkostoituminen lisääntyy kun näiden on pystyttävä vastaamaan suurien toimijoiden asettamiin vaatimuksiin - kannattavuus ja liikevaihto paranevat - toimintakustannukset pienenevät, koska inhimillisiä ja tuotannollisia resursseja käytetään kestävän kehityksen mukaisesti - liiketoimintamahdollisuudet lisääntyvät ja markkinat kasvavat. Seuraavassa taulukossa esitetään vastuullisen yrityksen tunnuspiirteitä. 3

5 Vastuullisen yrityksen tunnusmerkkejä ovat muun muassa seuraavat tekijät: JOHTAMINEN Vastuullisuus on kiinteä osa yrityksen ydinliiketoimintaa ja johtamiskulttuuria. Yritys - luo toimintatavoillaan ja valinnoillaan pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti taloudellista, sosiaalista ja ekologista lisäarvoa sidosryhmilleen. - toimii läpinäkyvästi ja liittää vastuullisuuden osaksi mittaus- ja kehittämisjärjestelmiään. HENKILÖSTÖ Työntekijöitä kohdellaan reilusti ja kunnioittavasti. Yritys - panostaa yksilöiden koulutukseen ja tukee työssä kehittymistä. - mahdollistaa työntekijöiden työn ja vapaa-ajan tasapainoisen yhdistämisen. - tunnistaa monimuotoisuuden mahdollisuudet palvelujen ja tuotteiden kehittämisessä ja sitä tukevassa johtamisessa. - mahdollistaa toimintakulttuurillaan kaikkien osallistumisen. Yhtäläiset mahdollisuudet sekä monimuotoisuus otetaan huomioon rekrytoinnissa, henkilöstön kehittämisessä ja käytännön työtehtävissä. - pyrkii edistämään omien ja alihankkijoidensa työntekijöiden työhyvinvointia, -terveyttä ja turvallisuutta. - maksaa oikeudenmukaista palkkaa. YMPÄRISTÖ Ympäristöä suojellaan tuleville sukupolville. Yritys - käyttää raaka-aineita kestävästi ja minimoi jätteen määrän. - kehittää tuotteita ja palveluja, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. - tekee toimitusketjussa yhteistyötä, jotta tavarantoimittajat ja asiakkaat voivat minimoida ekologisen jalanjälkensä. - minimoi ilmaston lämpenemistä vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä energian käytössä, kuljetuksessa ja tuotantoprosesseissa. SIDOSRYHMÄT Yhdessä sidosryhmien kanssa hallitaan toiminnan, tuotteiden ja palveluiden sosiaalisia ja ympäristöön kohdistuvia haittoja. Yritys työllistää, investoi ja tekee hankintoja kestävästi. Niin ikään yritys tukee samalla aluetalouksien ja kansalaisten hyvinvointia. Yritys - pyrkii tekemään hankintansa mahdollisimman paikallisesti. - tukee osaamista yhteistyössä oppilaitosten kanssa. - poistaa työllistämisen esteitä ja pyrkii työllistämään paikallisyhteisön jäseniä. - tukee työtekijöiden vapaaehtoista osallistumista yleishyödyllisiin hankkeisiin. - pyrkii aitoon dialogiin ja yhteistyöhön lähiyhteisöjen, julkisen sektorin, muiden yritysten, ja kansalaisjärjestöjen kanssa. MARKKINAT Yritys kohtelee asiakkaitaan ja alihankkijoitaan reilusti ja kunnioittavasti eikä käytä markkina-asemaansa väärin. Yritys kehittää sosiaalisia ja ekologisia ongelmia ehkäiseviä toimintamalleja. Yritys - tarjoaa turvallisia ja laadukkaita tuotteita. - markkinoi tuotteitaan ja palveluitaan eettisesti. - ymmärtää koko toimitusketjuun kohdistuvat riskit ja pyrkii hallitsemaan niitä. - ottaa huomioon sidosryhmien toiveet. - tarjoaa tuotteidensa palveluidensa tuki- ja neuvontapalveluita etenkin erityistä tukea tarvitseville asiakasryhmille, kuten vanhuksille ja vammaisille. - toimii reilusti ja läpinäkyvästi sekä torjuu liiketoiminnan epäeettiset lieveilmiöt, kuten lahjonnan. - noudattaa kansainvälisiä sopimuksia ja standardeja varsinkin alueilla, joilla lainsäädäntö on puutteellista. 4

6 2.Strategiantavoitteet Strategian tavoitteena on saada pk-yritykset yhdistämään vastuullisuus osaksi johtamistaan sekä strategista suunnitteluaan ja toimintaansa. Se tarkoittaa mm. systemaattista ja johdonmukaista johtamista, toisten yritysten hyvistä käytännöistä oppimista sekä yhteistyön vahvistamista yritysten ja sidosryhmien välillä. Lisäksi tavoitteena on, että yritykset sisällyttävät vastuullisuuden elementtejä tuotteisiinsa, palveluihinsa ja toimintatapoihinsa sekä hyödyntävät vastuullisen toiminnan innovaatiopotentiaalin. Yritysvastuun eri ulottuvuudet ja lähestymistavat on kuvattu tiivistetysti seuraavassa taulukossa. Kuva 1. Yhteiskuntavastuun lähestymistapojen suhde liiketoimintaan, tekojen motiivit ja yritysvastuun fokus. Tämän strategian tavoitteena on myötävaikuttaa siihen, että yritysten vastuullisuus etenee hyväntekeväisyydestä osaksi johtamista ja liiketoimintaa. Kun vastuullisuus on osa yrityksen johtamista ja myös koko henkilöstö on sitoutunut siihen, vastuullisuuden vaikutukset ovat ad hoc -tyyppistä hyväntekeväisyyttä pysyvämpiä ja kestävämpiä, Myös hyväntekeväisyydellä vastuullisena toimintatapana voi olla positiivisia ja kestäviä vaikutuksia. Taloudellinen hyöty toiminnasta kasvaa, kun kehitystoimenpiteet suunnataan oman toiminnan parantamiseen ja vastuullisuuden käyttämiseen innovaatioiden lähteenä. Yritysten yhteiskuntavastuu on nivottava myös osaksi elinkeino-, alue- ja työpolitiikkaa. Tämä edellyttää muun muassa lainsäädännön jatkuvaa kehittämistä, yritysten kehitystyön tukemista ja uusia hallinnon operatiivisia toimintatapoja. Ensisijaista on tehostaa yritysten ja sidosryhmien yhteisiä ennakoivia toimintatapoja esimerkiksi uusien liiketoimintaideoiden löytämiseksi, työntekijöiden osaamisen ylläpitämiseksi ja laajentamiseksi sekä työolojen ja työelämän laadun parantamiseksi. 5

7 3.Keinottavoitteidensaavuttamiseksi Strategian tavoitteiden saavuttamiseksi yritysten vastuullisuutta pyritään edistämään seuraavin keinoin: 1. Tuetaan edelläkävijöiksi haluavien yritysten kokonaisvaltaista kehittämistä ja edistetään sidosryhmävuorovaikutusta. 2. Tarjotaan helppokäyttöisiä työkaluja yritysten vastuullisuuden kehittämiseksi ja edistämiseksi. 3. Tarjotaan tietoa ja osaamista yritysten vastuullisuustyön kehittämisen tueksi. Yritykset tarvitsevat konkreettista tietoa vastuullisuudesta ja motivointia toimia vastuullisesti liiketoiminnassaan. Tehokkaita tapoja jakaa tietoa yritysvastuun mahdollisuuksista ovat edelläkävijäyritysten hyvistä kokemuksista viestiminen sekä yritysten perehdyttämien eri toimialojen vastuullisiin toimintatapoihin ja liiketoimintaratkaisuihin. Yritysten vastuullisten toimintatapojen kustannuksia ei aina voi sisällyttää tuotteiden tai palveluiden hintoihin. Hyödyt vastuullisuudesta syntyvätkin hyvän yritysmaineen kautta, mikä auttaa kasvattamaan asiakaskuntaa ja myyntiä. Yritysten yhteistyö eri sidosryhmiensä kanssa kasvattaa yritysten tietämystä sidosryhmien tarpeista ja huolista. Yhteistyö voi auttaa myös löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia, yrityspartnereita ja asiakkaita. 4.Sidosryhmientehtävät Yritykset ovat osa yhteiskuntaa. Siksi yritysten ja sidosryhmien yhteistyö ja jatkuva dialogi ovat välttämätön ja kiinteä osa yhteiskuntavastuullisuutta. Pk-yritykset ja niiden sidosryhmät tekevät jo nyt molempien tavoitteita edistävää yhteistyötä. Onkin tärkeää ja luontevaa, että näitä yhteistyösuhteita hyödynnetään myös yritysten vastuullisuuden edistämisessä. Sidosryhmät voivat tukea yrityksiä monin tavoin, kuten tarjoamalla tietoa ja helppokäyttöisiä vastuullisuustyökaluja. Julkiset neuvonta- ja kehittämispalvelut sekä yritys- ja työmarkkinajärjestöt voivat vahvistaa yritysten vastuullisuusosaamista ja -tietoa esimerkiksi alueellisten ja toimialoittain räätälöidyn koulutuksen ja ohjauksen kautta. Myös tiedostusvälineillä on tärkeä rooli vastuullisuuden edistämisessä viestinviejinä. Julkinen valta voi tukea yritysten vastuullisuutta lainsäädännön kautta, edistämällä kansainvälisten järjestöjen toimintasääntöjen noudattamista ja ohjaamalla yrityksiä vastuullisiin innovaatioihin. Lisäksi julkinen sektori voi yhdessä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa pyrkiä ennakoimaan esimerkiksi alue- ja paikallistasolla toimialojen välisiä ja sisäisiä muutoksia ja tukea näin muutoksenhallintaa. Julkinen sektori voi myös omissa toimissaan, esimerkiksi hankintakäytäntöjen kautta tukea yritysten vastuullisuutta. Tällöin hinnan lisäksi hankintakriteereinä voivat olla selkeästi arvioitavissa olevat sosiaaliset, eettiset ja ekologiset sekä työllisyyttä edistävät seikat. Strategian liitteessä luetellaan kaikkiaan 16 tekijää, jotka on tärkeää ottaa huomioon kehitettäessä pkyritysten vastuullista liiketoimintaa. 6

8 5.Toimenpiteet Tämän kehitysstrategian tavoitteena on saada pk-yritykset liittämään vastuullisuus osaksi johtamistaan ja toiminnan suunnitteluaan. Strategian tavoitteena on myös myötävaikuttaa siihen, että yritysten yhteiskuntavastuullisuus etenee hyväntekeväisyydestä kohti strategialähtöistä ajattelua. Strategiassa korostetaan sidosryhmäyhteistyön merkitystä kestävän kehityksen mukaisen innovatiivisuuden lähtökohtana ja vauhdittajana: yhteistyön kautta yritysten tuloksellisuuden ja tuottavuuden tavoitteet on mahdollista saavuttaa vastuullisesti. Suomessa on jo olemassa erilaisia strategiahankkeita ja toimintaohjelmia, joilla on monia samoja päämääriä kuin vastuullisella yritystoiminnalla. Näihin kuuluvat muun muassa innovaatiostrategia, kestävän kehityksen strategia, työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma sekä kestävät hankinnat toimintaohjelma. Tässä kehitysstrategiassa ehdotetaan keinoja myös näihin yhteisiin päämääriin pääsemiseksi. Toisaalta olemassa olevista toimintaohjelmista saadaan lisää konkreettisia numeerisia tavoitteita ja vetoapua pk-strategian toteuttamiseksi. Strategiatyön tarkoituksena on toimia lähtökohtana valtakunnallisille hankkeille. Työlle on määritelty kolme painopistealuetta, joiden tarkoituksena on auttaa pk-yrityksiä kehittämään vastuullista liiketoimintaansa pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Seuraavassa kuvassa esitetään yhteenveto strategian tavoitteista ja painopisteistä. Kuva 2: Yhteenveto strategian toimenpiteistä Koska vastuullinen yritystoiminta ja sen edistäminen koskettaa useita toimijoita (työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ulkoministeriö) toimenpiteiden koordinointi on olennaista. TEM:iin perustettava nelikantainen neuvottelukunta ja sen jaostot koordinoivat, tukevat sekä edistävät myös tämän strategian tavoitteita. 7

9 5.1Tietoisuudenlisääminen Tietoisuuden lisääminen kestävästä kehityksestä ja organisaatioiden mahdollisuuksista edistää vastuullista toimintaa on strategian onnistumisen kannalta avainasemassa. Viestinnän tavoitteena on muuttaa asenteita positiivisiksi vastuullista yritystoimintaa kohtaan sekä auttaa yrityksiä oivaltamaan vastuullisen toiminnan hyödyt oman liiketoimintansa kannalta. Yrittäjiä myös kannustetaan kertomaan omista vastuullisuuskäytännöistään. Vastuullisessa yritystoiminnassa on suurelta osin kyse arvoista ja asenteista. Siksi viestinnässä on tärkeää käyttää pk-yritysten ja näin sidosryhmien omaa kieltä ja tuoda esiin yrittäjien omia kokemuksia. Moni tutkimus korostaa oikean terminologian tärkeyttä viestinnän onnistumisen kannalta. Tietoisuutta lisätään kolmella tavalla: 1. huolehditaan viestintämateriaalin (esitteet, koulutusmateriaalit, hyvät case-kuvaukset, tutkimustieto) saatavuudesta 2. koulutetaan viestinviejät (yritysjärjestöt, yritysneuvojat, media) ja 3. lisätään tietoisuutta konkreettisten, yrittäjiä koskettavien hallinnon toimenpiteiden avulla (vastuullisuus tukikriteereissä, opetussuunnitelmissa, julkisen vallan hankintapäätöksissä, asiantuntijoiden koulutuksessa). Tietoisuuden lisääminen kestävästä kehityksestä ja yritysten mahdollisuuksista edistää vastuullista toimintaa on kehittämisstrategian onnistumisen kannalta avainasemassa. Alla olevassa kuvassa on kuvattu tietoisuuden lisäämiseksi toteutettavat toimenpiteet. Kuva 3: Tietoisuuden lisäämisen toimenpiteet ja vaiheet 8

10 Ensimmäinen vaihe Yrittäjien ja muiden sidosryhmien tietoisuutta vastuullisesta yritystoiminnasta lisätään lehtiartikkeleiden, koulutuksen, tietoiskujen ja yrityksille räätälöidyn tiedotusmateriaalin avulla. Erityistä huomiota kiinnitetään viestien terminologiaan ja tiedon helppoon omaksuttavuuteen. Tarjotaan toimialakohtaista tietoa ekologisesti ja sosiaalisesti hyvistä toiminta- ja tuotantotavoista. Laaditaan konkreettinen aikataulutettu toimenpidesuunnitelma tavoitteineen yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa päällekkäisyyksien välttämiseksi ja synergiaetujen löytämiseksi. Tietoisuutta lisätään useita kanavia käyttäen: avaintoimijoiden, hallinnon ja yritysjärjestöjen kautta. Kouluttajien asiantuntemusta kestävän kehityksen haasteista lisätään. Tiedon omaksumista edistää myös vastuullisuuden sisällyttäminen osaksi toimitussopimuksia ja tukikriteereitä. Toinen vaihe Vastuullisuuden eri ulottuvuudet otetaan huomioon yrityspalveluissa ja ne liitetään yritysten tukikriteereihin. Julkista rahoitusta saavia yrityksiä ja organisaatioita kannustetaan sisällyttämään vastuullisuuden eri ulottuvuudet johtamisjärjestelmiinsä. Yritysten sidosryhmille tarjotaan yritysvastuukoulutusta sekä konkreettisia työkaluja yritysten edistymisen seuraamiseksi. Yrittäjäkoulutuksessa, ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa kestävä kehitys ja yritysvastuu sisällytetään opetussuunnitelmiin sekä kurssien ja valmennusohjelmien tarjouspyyntöihin. Kolmas vaihe Vastuullisuus on osa yritysten tukikriteerejä. Yritysjärjestöt ja muut yrityskentän toimijat markkinoivat vastuullisuuden hyviä käytäntöjä ja tiedottavat onnistumisista. Osaamista syvennetään ja viestit kohdennetaan entistä tarkemmin vastaamaan eri sidosryhmien tarpeita ja kehityspotentiaalia. Toimijoiden edistymistä seurataan. Otetaan käyttöön tunnustuspalkintoja, joita myönnetään vastuullisuudessa kunnostautuneille yrityksille. 5.2Vastuuntyökalut Pk-yrittäjille tarjotaan helppokäyttöisiä verkkopohjaisia työkaluja vastuullisen toiminnan kehittämiseen, mittaamiseen ja raportointiin. Monet olemassa olevat vastuullisuustyökalut ja -toimintamallit ovat usein liian työläitä pk-yrityksiä ajatellen tai ne ovat muistilistoja, jotka eivät kerro riittävän yksinkertaisesti ja konkreettisesti, miten vastuullisuudessa tulee edetä. Hyvä esimerkki pk-yrityslähtöisestä ohjeistosta on brittiläinen internetsivusto jossa yritysvastuun mahdollisuuksista ja keinoista kerrotaan yrittäjien kielellä ja havainnollisten esimerkkien avulla. Yrittäjät tarvitsevat tietoa moninaisista asioista: - Miten hyödyntää omassa toiminnassaan vastuullisuuden eri ulottuvuuksia? - Miten hyödyntää vastuullisuutta myynnissä ja markkinoinnissa? - Mitä kestävän kehityksen mukaiseen liiketoimintaan sisältyy? - Mistä saada apua etenemisprojektin suunnitteluun? - Mitä on jo tehty ja mitkä keinot hyviksi havaittu käytännössä? - Mitä vastuullisuuden yhteistyötahoja on olemassa? - Miten arvioida ja kehittää toimintaa edelleen? Työkalujen tulee olla selkeitä ja informatiivisia, jotta mikä tahansa yrityskentän toimija voi auttaa yritystä kartoittamaan vastuullisuuden nykytilan ja tuottamaan helposti yhteenveto- ja vertailutietoja yritysten käyttöön. 9

11 Strategiatyön jatkona käynnistetään hanke verkkopohjaisen, kaikkien saatavissa olevan, maksuttomia online-työkaluja tarjoavan palvelun rakentamiseksi. Seuraavalla sivulla olevassa kuvassa esitetään työkalujen rakentamiseen liittyvät toimenpiteiden painopisteet strategian eri vuosina. Ensimmäinen vaihe Määritellään työkalun luomiseen tarvittavat tiedot ja suunnitellaan tarkoituksenmukainen toiminnallisuus, jossa korostuvat käyttäjäystävällisyys, joustavuus ja helppo päivitettävyys. Työkaluja aletaan rakentaa yhteisöllisesti (web 2.0), jotta voidaan varmistaa tiedon ajantasaisuus ja laatu. Yhteisöllisessä projektissa tiedon keskitetyn tuottamisen sijasta kaikki keskeiset sidosryhmät pyritään samaan mukaan sisällöntuotantoon. Toinen vaihe Työkaluista koostetaan työkalupakki, Tässä vaiheessa otetaan lisää toimijoita mukaan kehitystyöhön. Työkalupakkiin lisätään taustatietoa kestävästä kehityksestä, tukea etenemisprojektin suunnitteluun, tietoa hyvistä käytännöistä, mahdollisia yhteistyötahoja ja kontaktitietoja. Tietoa tuotetaan käyttäjälähtöisesti jalostettuna, ei linkkikokoelmina. Kuva 4: Vastuun työkalut -projekti Kolmas vaihe: Työkalupakkiin lisätään moduuleja, jotka tukevat eri toimialojen yritysten toimintaa. Eri portaalit linkitetään työkalupakkiin ja työkalun kehittäjien joukkoa laajennetaan. Käyttäjäystävällisyydestä ja toimintojen selkeydestä kiinnitetään erityistä huomiota koko projektin ajan. Työkalusta rakennetaan yksinkertainen ja toimiva, jotta se voidaan ottaa osaksi isojen yritysten toimitusketjun hallintaa. 10

12 5.3Edelläkävijöidenverkostot Edelläkävijäverkostojen tavoitteena on tukea yrityksiä, jotka haluavat panostaa vastuullisen johtamisen kehittämiseen ja kestävän kehityksen mukaiseen kilpailukykyyn. Edelläkävijyyteen voi sisältyä niin tuote- ja palveluinnovaatioita kuin hyviä johtamiskäytäntöjäkin. Verkostoissa yrittäjät jakavat hyviä käytäntöjä, oppivat toisiltaan ja löytävät uusia, innovatiivisia tapoja ratkaista ongelmia. Verkostot toimivat myös jatkuvan kehittämistyön moottoreina. Kokonaisvaltainen kilpailuedun tavoittelu sekä johdonmukaisen ja systemaattisen toiminnan kehittämisen hyödyt ilmenevät viiveellä. Toiminnan kehittäminen vaatii vuosia, oppiminen kestää noin 3 5 vuotta, mutta suurimmat hyödyt saavutetaan vasta noin 5 10 vuoden systemaattisen kehittämisen jälkeen. Oppimista nopeutetaan ja kehitetään verkostojen avulla. Konkreettiset hyödyt kuitenkin motivoivat pitkäjänteiseen kehittämiseen ja kehittämistyölle laaditaan tavoitteellinen etenemissuunnitelma. Kokemuksia vastaavista edelläkävijäverkostoista on jo saatu muualla Euroopassa. Pitkäjänteisen toiminnan kehittämisen tuloksena osaaminen on vahvistunut yrityksissä siinä määrin, ettei toimintoja ole ollut järkevää siirtää halvan työvoiman maihin. Toiminnan kehittyminen näkyy pitkällä aikavälillä liiketoimintatuloksen ja jalostusarvon kasvuna. Kuva 5: Edelläkävijöiden verkostot Vaihe 1 Yrityksille tarjotaan apua strategisessa suunnittelussa, toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa. Yhteisten kokoontumisten lisäksi apua tarjotaan yrityskohtaisesti. Verkostojen kehittäjien tehtävänä on tunnistaa kunkin yrityksen edelläkävijyyspotentiaali ja tukea niiden kehittymistä. 11

13 Kehittämisessä käytetään kansainvälisiä malleja, jotka lokalisoidaan suomalaisyritysten tarpeiden mukaisesti. Prosessin aikana syntyvää koulutusmateriaalia hyödynnetään seuraavassa vaiheessa. Vaihe 2. Edelläkävijäyrityksiä aletaan kouluttaa viestinviejiksi. Lisäksi pilottiyrityksille tarjotaan koulutusta, jotta ne voivat arvioida muiden pk-yritysten toimintaa ns. siemenperunaidealla. Yrittäjät toimivat muiden pk-yritysten kouluttajana ja toiminnan arvioijana. Yritysten jatkuvaa, pitkäjänteistä toimintaa kehitetään arvioimalla toimintaa kehittyneisyyden eli kypsyystason perusteella. Kypsyystasot kuvaavat menettelyjen kehittyneisyyttä, sidosryhmien tyytyväisyyttä ja muita saavutettuja tuloksia. Toiminnan arvioinnissa hyödynnetään olemassa olevia malleja. Toimintamalli tuotteistetaan ja sitä laajennetaan alueellisesti. Vaihe 3. Projektin kolmas vaihe keskittyy yritysten omaehtoisen toiminnan tukemiseen. Yrityksissä toimivia henkilöitä valmennetaan toimimaan solmukohtina. Toimintamallissa edellytetään, että jokainen osallistuva yritys osallistuu myös muiden toiminnan arviointiin ja vastaavasti saa muilta yrittäjiltä arvion omasta toiminnastaan. Lisäksi yritysjärjestöt organisoivat paikallisia tapaamisia ja jakavat kannustuspalkintoja. Vastuullisten tuotteiden ja palvelujen kehittymisen rinnalla pitkäjänteisen ja johdonmukaisen johtamisen merkitys korostuu. Vaihe 4. Hankkeen tavoitteena on luoda pysyvä järjestelmä, jossa suhteellisen pienillä lisäinvestoinneilla verkostoja voidaan monistaa. Toimintaa voidaan laajentaa yritysverkostoihin. Pk-yritysten on pystyttävä vastaamaan verkostojen suurempien toimijoiden asettamiin vaatimuksiin päästäkseen verkostoon ja pysyäkseen siellä. Arvoverkkojen tunnistaminen ja toimenpiteiden kehittäminen on oleellista tuloksellisuuden, kilpailuedun ja tuottavuuden saavuttamiseksi, koska useimmiten sidosryhmien vaateet yritysten vastuullisuudesta kohdistuvat koko toimitusketjuun. 6.Työnjako Strategian tavoitteena on, että vuoden 2011 loppuun mennessä - vastuullisuus sisältyy yritysten tukikriteereihin ja koulutusohjelmiin - yrityksillä on käytettävissään helppokäyttöisiä ja räätälöityjä vastuullisuustyökaluja ja suomalaista pk-yritystä kehittää pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti vastuullisuuttaan niin, että siitä muodostuu yrityksille konkreettinen kilpailuetutekijä. Työryhmä esittää, että sidosryhmät vastaisivat yritysten vastuullisuuden edistämisestä seuraavasti: Työ- ja elinkeinoministeriö mahdollistaa, tukee ja luo puitteet toimenpiteille. Projektien vetovastuu on Finnish Business & Society ry:lla. Työtä tehdään yhteistyössä yritysjärjestöjen, kehitys- ja koulutusyhteisöjen kanssa. Alueelliset veturit projekteissa voivat vaihdella. Raportissa esitetyt toimenpide-ehdotukset tehdään mahdollisimman kattavassa yhteistyössä muiden relevanttien sidosryhmien kanssa. 12

14 Yritys-, toimiala- ja työmarkkinajärjestöt levittävät tietoa hyvistä käytännöistä, johtamistavoista ja mittareista sekä aktivoivat jäsenistöään vastuulliseen toimintaan. Opetusministeriö on tehnyt erinomaista työtä mm. näyttötutkintojen kehittämisen kanssa. On toivottavaa, että vastuullisen yritystoiminnan opetus laajenee oppilaitostasolle. Tavoitteena on, että oppilaitokset ja korkeakoulut sisällyttävät ja laajentavat yritysten vastuullisuuden ulottuvuuksia koulutustarjonnassaan sekä toimivat yritysten kanssa yhteistyössä kehittämishankkeissa. Lisäksi tavoitteena on, että ne tuottavat tutkimustietoa yritysten vastuullisuuden katvealueilta. 13

15 Liitteet vastuullisuudenkehitystyönonnistumisenavaimet Euroopan Unioni on selvittänyt tekijöitä, jotka pitää ottaa huomioon kun halutaan onnistuneesti integroida sosiaaliset ja ympäristökysymykset osaksi pk-yritysten liiketoimintaa. Työn tuloksena on julkaistu raportti Mahdollisuus ja Vastuu Kuinka auttaa pk-yrityksiä integroimaan sosiaaliset ja ympäristökysymykset osaksi liiketoimintaansa. Työ on saatavana Mahdollisuus ja vastuu-raportin sisältö voidaan tiivistää 16 avainviestiin: 1. Yhteiskuntavastuu ei ole pk-yrityksille uusi asia. Moni pk-yritys on ollut aina yhteiskuntavastuullinen tietämättään. Uutta on kuitenkin se, että poliittiset päättäjät, kuluttajat, ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt kiinnittävät yhä enemmän huomiota yritysten yhteiskuntavastuuseen. Näiden toimijoiden olisikin annettava pkyrityksille enemmän tunnustusta yhteiskuntavastuun eteen tehdystä työstä. Haasteena on kuitenkin tulevaisuudessa saada entistä useampi pk-yritys toimimaan yhteiskuntavastuullisesti. 2. Yhteiskuntavastuullisesti toimiminen voi tuoda pk-yrityksille hyötyä... Yhteiskuntavastuullinen toimintatapa ei ole oikotie menestykseen, vaan investointi, joka voi tuottaa tulosta pitkällä aikavälillä. Siitä voi olla hyötyä esimerkiksi henkilöstön pysyvyyden, rekrytoinnin, kehittämisen, motivoinnin, asiakasuskollisuuden sekä energiakulujen pienentymisen kannalta. Se voi toimia myös innovaation lähteenä ja se voi helpottaa tiedon saantia ja levittämistä. Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin vastuullisuuden strategista ja tietoista johtamista. Yhteiskuntavastuu tarkoittaa toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja se pitäisi nähdä osana modernia liiketoimintaa. 3. mutta henkilökohtaiset ja eettiset arvot ovat myös tärkeitä. Pk-yritysten omistajien, johtajien sekä työntekijöiden henkilökohtaiset ja eettiset arvot vaikuttavat vahvasti siihen, missä määrin yrityksissä kiinnitetään huomiota yhteiskuntavastuukysymyksiin. Pk-yritysten vastuullisuuden edistämisen tulisikin perustua arvopohjaiseen motivointiin. 4. Vastuullisuus voi auttaa todellisten ongelmien ratkaisemisessa. Yritysten yhteiskuntavastuuta on toteutettava tuloshakuisesti tarjoamalla käytännön ratkaisuja yritys -, toiminta-alue- ja toimialakohtaisiin ongelmiin. Yritysten yhteiskuntavastuullisuus tulisi liittää myös poliittisessa päätöksenteossa entistä selkeämmin osaksi esimerkiksi syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn, yrittäjyyden edistämiseen tai kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävään politiikkaan sen sijaan että sitä tarkasteltaisiin omana erillisenä ilmiönään. 5. Pk-yritysten kanssa kannattaa työskennellä alueellisella ja paikallisella tasolla... Pk-yritykset identifioituvat usein kiinteästi sijaintipaikkakuntaansa ja ne ovat siten vastaavasti kiinnostuneita ensisijaisesti paikallisista ja alueellisista yhteiskuntavastuukysymyksistä. Pk-yritysten yhteiskuntavastuullisuuden vaikutukset näkyvätkin parhaiten paikallisella ja 14

16 alueellisella tasolla riippumatta siitä, kohdistuuko myönteinen vaikutus taloudellisiin, sosiaalisiin vai ympäristöllisiin asioihin. 6. sekä teollisuusryhmien ja sektorien kautta. Samaan ryhmään tai toimialaan kuuluvat pk-yritykset törmäävät usein samoihin sosiaalisiin ja ympäristöllisiin kysymyksiin. Tällaisten kysymysten ratkaiseminen yhteisesti voi vähentää toimenpidekustannuksia ja johtaa parannuksiin, jotka yksin toimivalle pk-yritykselle ei olisi ollut mahdollisia. 7. Sidosryhmien väliset kumppanuudet ovat ratkaisevia. Pk-yritysten yhteiskuntavastuullisuutta edistää parhaiten yritysten eri sidosryhmien ja näiden verkostojen ja asiantuntemuksen yhdistäminen. Työntekijöiden ja työnantajien vuoropuhelun merkitys on yritysten yhteiskuntavastuullisuuden kannalta erityisen tärkeää kaikilla toimialoilla. Eri toimialojen välinen yhteistyö on tärkeää paikallisia ja alueellisia kysymyksiä käsiteltäessä. Kansalaisjärjestöjä ja voittoa tavoittelemattomia järjestöjä olisi kannustettava yhteistyöhön pk-yritysten ja niitä edustavien toimijoiden kanssa vastuullisuuskysymysten osalta. 8. Pk-yritysten tukiorganisaatioiden rooli on keskeinen. Pk-yritysten tukiorganisaatioiden tulisi sisällyttää yhteiskuntavastuunäkökulma yrityksille suunnattuihin neuvontapalveluihinsa. Tukiorganisaatiot tuntevat pk-yritykset parhaiten ja ne osaavat siten myös välittää yhteiskuntavastuullisuudesta pk-yritysten kannalta olennaisimman tiedon. 9. Kielen ja terminologian on oltava selkeää. Yhteiskuntavastuu on käsitteenä epämääräinen ja etäännyttävä. Pk-yrityksille suunnatussa viestinnässä esimerkiksi vastuullinen yrittäjyys on toimivampi vaihtoehto. 10. Yritysten yhteiskuntavastuu kannattaa sisällyttää koulutukseen. Yritysten yhteiskuntavastuullisuuden sisällyttäminen opetukseen kaikilla koulutustasoilla on olennaista, jotta tulevaisuuden johtajat, yrittäjät ja työntekijät pystyisivät parhaiten sisäistämään vastuullisuuteen tehtävien investointien merkityksen pitkän aikavälin menestyksen kannalta. Erityishuomiota on kiinnitettävä yrittäjäkoulutukseen sekä pk-yritysten johtajille ja henkilökunnalle suunnattuun koulutukseen. 11. Kaikki pk-yritykset eivät ole samanlaisia Pk-yritykset eroavat suuresti toisistaan muun muassa koon, taustan, toimialan ja omistajuuden osalta. Vastaavasti tarvitaan erilaisia yhteiskuntavastuullisuuden kannustuskeinoja ja - strategioita. Viestinnän ja tukipalveluiden kohdentaminen ja eriyttämien ovat vastuullisuuden edistämistyön perusedellytyksiä. Pienet ja mikroyritykset edellyttävät paljon enemmän räätälöintiä kuin keskisuuret yritykset. 12. ja yritysten yhteiskuntavastuu on erilaista eri EU-maissa. Yritysten yhteiskuntavastuullisuus on kulttuurisidonnaista ja se vaihtelee poliittisten perinteiden, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelukeinojen ja sosiaali- ja ympäristöasioiden sääntelytason mukaan. Yritysten yhteiskuntavastuun määrittelystä ja merkityksestä on tärkeää olla yksimielisiä EU:n tasolla, mutta käytännön toteuttaminen on mukautettava eri maiden ja alueiden erityisolosuhteisiin. 15

17 13. Yritysten yhteiskuntavastuun kysyntää on kasvatettava. On luotava yhteiskuntavastuullisuuteen kannustava ilmapiiri. Tämä tarkoittaa muun muassa kuluttajien, julkisen hankintatoiminnan sekä suuryritysten hankintaosastojen roolin täsmentämistä. Pk-yritysten toimintakapasiteetti olisi otettava huomioon kaikissa tapauksissa ja niiden tahatonta syrjintää olisi pyrittävä välttämään. 14. Valtiovallan vastuuta tarvitaan myös. Pk-yritysten vastuullisuuden lisääminen edellyttää että valtiovalta luo yritysten kasvulle ja työpaikkojen lisäämiselle ja parantamiselle suotuisat toimintamahdollisuudet. 15. Tarvitaan enemmän tieteellistä tutkimusta pk-yritysten yhteiskuntavastuusta. Pk-yritysten vastuullisuuden tutkimus on lisääntynyt viime vuosina. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän toimintakeskeistä tutkimusta, jossa näkökulmana on pk-yritysten yhteiskuntavastuuta lisäävien toimintatapojen ja menetelmien onnistuminen tai epäonnistuminen, yhteiskuntavastuullisuuden taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset alueellisella ja paikallisella tasolla, yritysten yhteiskuntavastuuta lisäävien työkalujen käyttö ja niiden hyödyllisyys pk-yritysten kannalta sekä eri tyyppisten pk-yritysten sitoutuminen yhteiskuntavastuuseen. 16. Haaste on suuri ja palkinto mittava. Euroopan unionissa on noin 24 miljoonaa pk-yritystä eli 99 % kaikista alueen yrityksistä on kooltaan pieniä tai keskisuuria. EU:n tavoitteena on saada suurin osa niistä toimimaan yhteiskuntavastuullisesti. Periaatteena on edetä pienin mutta merkittävin askelin ja saada näin mahdollisimman moni yritys muutokseen mukaan. Tätä kautta voidaan vaikuttaa koko Euroopan kilpailukykyä, kestävää kehitystä ja kansalaisten elämänlaatua lisäävän yrityskulttuurin syntymiseen. Linkkejäyritystenvastuullisuuttakäsittelevillesivuille Elinkeinoelämän keskusliiton vastuullisen yritystoiminnan verkkosivut: Finnish Business & Societyn, vastuullisen yritystoiminnan verkoston sivut: Turun kauppakorkeakoulun vastuullisen liiketoiminnan keskuksen verkkosivut: t.aspx Ympäristöministeriön verkkosivut ympäristöasioista yrityksissä ja yhteistöistä: Työ ja elinkeinoministeriön vastuullisen yritystoiminnan verkkosivut: 16

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Yritykset toimivat hajautetuissa arvoverkostoissa, joissa on sekä suuria että pk yrityksiä/yhteisöjä.

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!!

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! !!! Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä?

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? YES -hanke Helsinki 19.05.2010 Aulikki Sippola, KTT, kehityspäällikkö Tapiola-ryhmä 22.6.2010 1 Esityksen sisältö Miksi tasapuolinen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Palveluntuottajien eettinen näkökulma Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Osaavan työvoiman turvaaminen aikuisohjausta kehittämällä

Osaavan työvoiman turvaaminen aikuisohjausta kehittämällä Osaavan työvoiman turvaaminen aikuisohjausta kehittämällä Poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö voimavaraksi - verkostoyhteistyöseminaari Hämeenlinna 27.3.2009 Esittelijä: projektipäällikkö

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015

KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 Lassila & Tikanoja Oyj 2 MAAILMA ON RAJUSSA MURROKSESSA Lassila & Tikanoja Oyj Mukaillen: Finland Futures Research Centre

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen

Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen 2014 PAULIG GROUP 2014 PAULIG GROUP Niin Pauligin perhe kuin yrityskin ovat läpi historiansa olleet maailmalla

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus 23.1.2017 Kaupunginvaltuusto 30.1.2017 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 STRATEGISET ARVOT... 3 Avoimuus... 3 Kestävä kasvu... 3 Kuntalaislähtöisyys... 3 Uudistumisvalmius... 3

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 8.10..2010. SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Taustalla globaali kehitys; raaka-aineiden kysynnän kasvu, hintojen

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot