Suomen Judoliitto JOHTOKUNTA 1979 SEPPO MYLLYLÄ HANNU KOSKIVUORI. Puheenjohtaja: Koskivuori Hannu, Veikkaus Oy, Kuopio 9, puh. t

Transkriptio

1 JOHTOKUNTA 1979 Suomen Judoliitto HANNU KOSKIVUORI Koskivuori Hannu, Veikkaus Oy, Kuopio 9, puh. t Varapuheenjohtajat: Heikkinen Alpo, Lehtisaarentie 1, Helsinki 34, puh. t Petäjä Paavo M, Haapajärvi, puh. t k ' Eskelinen Väinö, Kartanontie 15, Leppävirta, puh. t , k Hyvärinen Antti, Suhosenmutka, Saarenkylä, puh. t , k Kangas Jussi, Patruunantie 1 A, Seinäjoki 20, puh. t , k Lehtovuori Toivo, Suksitie 26, Vesala, puh. t , k Nuolikivi Senja, Pa 656 Laukka, Ou/kautta puh. k ' Ristola Pekka, Sotkamo kk., puh. t k ' Stenfors Tor-Björn, Jääkärinkatu 10 A Helsinki 15, puh. t , k ' Suikula Pauli, Tarhamäentie 1, Jyväskylä 50, puh. t , k Turunen Antero, Rääkkylä, puh. t k ' Viitanen Arvo, Kaarlontie 16, Myllykoski puh. k ' Vuoden 1978 päätapahtuma oli luonnollisesti omat EM-kilpailut Helsingissä Suomen Judoliitto vietti näin 20-vuotisjuhliaan merkittävällä tavalla. Menestys sekä kilpailuissa että järjestely tehtävissä oli erittäin hyvä. Euroopan Judoliiton (EJU) johtokunta antoi suomalaisille varauksettoman tunnustuksen kilpailujen onnistuneesta läpiviennistä. Huolimatta EM-kilpailujen vaatimasta työajasta pystyttiin myös Suomen judon tasoa nostamaan erityisesti seurojen perustoimintojen osalta. Projekti -78 tuotti tuloksensa odotetulla tavalla: seurojen perustoiminnot siirtyivät kokonaisuudessaan aivan uudelle tasolle. Erityisenä apuna oli SVUL:n myöntämä 8000 markan projekti määräraha. Vuoden lopussa toiminnan tason yleinen nousu koko maassa "pakotti" Judoliiton ottamaan rohkean askeleen. Liittoon palkattiin päätoiminen koulutuspäällikkö (Reino Fagerlund). 70-luvun alussa ei Judoliitolla ollut yhtään kokopäivätoimista henkilöä, mutta tällä hetkellä on päätoimisten henkilöiden lukumäärä neljä. Perustoimintojen kehittyminen näkyi myös harrastajamäärän kasvussa. Vuoden 1978 lopussa harrastajia oli ja seuroja 87. Näin asetettu harrastajan tavoite saavutetaan mitä todennäköisimmin jo vuonna 1979 eikä vasta Kilpailullisesti vuosi 1978 oli menestyksekkäin koko Judoliiton historiassa. Omissa EM-kilpailuissa saatiin neljä loppukilpailupaikkaa: Jarmo Erikäinen ja Markku Airio sijoittuvat viidensiksi, Pekka Korpiolan ja Arvo Tarvaisen sijoitus oli 7:s. EM-mitaliketju jatkui nuorten osalta, kun Seppo Myllylä otti pronssia painoluokassa alle 71 kiloa Unkarissa. PM-kilpailuissa, joissa ratkaistiin Suomen EMedustajat, nähtiin todellista yritystä. Tuloksena olikin todellinen täysosuma: Suomi korjasi kaikki yksilömestaruudet sekä myös joukkuemestaruuden. Judon PM-kilpailujen historiassa ei ole koskaan aikaisemmin yksi maa saanut kaikkia kultamitaleita. Maaottelukosketusta jatkettiin naisten judossa: tällä kertaa Ruotsi oli parempi luvuin SEPPO MYLLYLÄ 98 99

2 Vuonna 1977 omia EM-kilpailuja varten nimetty miesten tehovalmennusryhmä jatkoi toimintaansa edellä kerrotuin tuloksin. Loppuvuodesta 1978 muodostettiin Moskova-80 ryhmä, jonka perusrungon muodostavat EM-78 ryhmäläiset. Valmennustoiminta pystyttiin ensimmäistä kertaa toteuttamaan myös ulkomaisten kilpailujen osalta täyspalnolsena. Edustusvalmennettavat saivat näin hankituksi välttämätöntä ottelurutiinia arvokilpailuja varten. Vuoden 1977 vahvan taloudellisen tuloksen vuoksi oli hyvä lähteä kohtaamaan ne rahavaikeudet, jotka arvioitiin tulevan omista EM-kilpailuista. Tehdyt laskelmat pitivät palkkansa ja vaikka EM-kilpailut tuottivat liitolle tappiota, pystyttiin edellisen vuoden hyvällä tuloksella "paikkaamaan" syntynyt vajaus lähes täysin. Näin liiton toiminta ei kärsinyt lainkaan tästä suururakasta. Judoliitto on perustettu 1958 ja liittynyt SVUL:oon liitto kuuluu kansainväliseen liittoon Federation Internatlonale de Judo (IJF) ja Euroopan Judoliittoon Union Europeenne de Judo (EJU). SUOMEN MESTARIT 1978 Miehet, Helsingissä 18_-19_3_ -60 kg: Seppo Hiltunen kg: Arvo Tarvainen. -71 kg : Timo Holmalahti. -78 kg : ~armo Erikälnen. -86 kg : Jaakko Saari. -95 kg : Pauli Angeslevä kg : Markku Alrlo. Naiset, Keravalla 18_2_ -48 kg : Kirsi-Marja Mäkinen. -52 kg: Eeva Nieminen. -56 kg : Marja Oikarainen. -61 kg: Eeva Sorkklla. -66 kg: Riitta Suutarinen kg : Pirkko Salomaa. PM-kllpallut_ Henkilökohtainen kilpailu, 60 kg : 1) Seppo Hiltunen, Suomi, 2) Reino Fagerlund, Suom i. 65 kg : 1) Arvo Tarvainen, Suomi, 3) Jussi Kann isto, Suomi. 71 kg : 1) Timo Holmalahti, Suomi. 78 kg: 1) Jarmo Erikäinen, Suomi, 2) Seppo Virtanen, Suomi. 86 kg : 1) Pekka Korpiola, Suomi, 2) Jaakko Saari, Suomi. 95 kg : 1) Pauli Ängeslevä, Suomi, 3) Juha Vain io, Suomi. Yli 95 kg: 1) Markku Airio, Suomi, 3) Juha Salonen, Suomi. Avoin sarja: 1) Pekka Korpiola, Suomi, 3) Pauli Ängeslevä, Suomi. Joukkuekilpailu: Suomi-Ruotsi 4-3, Suomi-Norja 7-0, Suomi-Islanti 6-1, Suomi-Tanska 6-1. Järjestys: Suomi Ruotsi Norja Tanska Islanti CISM:n (sotilaiden) maailmanmestaruuskilpai luissa sijoittuivat seuraavat suomalaiset: Harri Ahdesmäki 1. (- 95 kg), Seppo Hiltunen 3. (- 60 kg) ja Jaakko Saari 3. (- 86 kg). TIMO HARJU JOHTOKUNTA 1979 Timo Harju, Mustikkatie 23 C 1, Kuopio 28, puh. k , t Varapuheenjohtaja: Kaj Lindberg, Saattokuja 2 A 1, Nummela, puh. k , t Ari Grönholm, Vihdintie , Helsinki 30, puh. k , t Jouko Heikkilä, Majavankatu 6, Hyvinkää 3, puh. k , t Raimo Heino, Punakiventie 13 K 64, Helsinki 98, puh. k , t /16. Teo Lehtimäki, Puolukkapolku 24, Kurikka, puh. k , t Tuula Helenius, Otavantie , Helsinki 20, puh. k , t Vesa Reilimo, Niemenkulmantie 97, Turku 96, puh. k. ja t Ossi Sairanen, Kuitukatu 778 A, Imatra 80, puh. k , t /862. Matti Tleksola, Peltotie 22 A, Jääli, puh. k , t Joukkuemestaruus: Meldo-Kan. KANSAINVÄLINEN MENESTYS 1978 Euroopan mestaruuskilpailut. Miehet, Helsinki: Jarmo Erlkälnen 5. sija -71 kg. Markku Alrlo 5. sija + 95 kg. Arvo Tarvainen 7. sija -65 kg. Pekka Korpiola 7. sija -86 kg. Nuoret, Unkari: Seppo Myllylä 3. sija -71 kg. _

3 Suomen Jääkiekkoliftto Jääkiekkovuosi 1978 osoitti liiton junioritoiminnan alkavan kantaa hedelmää. Vuoden vaihteessa voitti nuorten maajoukkueemme, alle 18-vuotiaat, EMkultaa. Ensimmäisen kultamitalin suomalaisissa joukkueurheilulajeissa kautta aikojen. Junioritoiminta kasvaa ilahduttavasti vuosi vuodelta. Tällä kaudella osallistui yli poikaa eri ikäluokkien sarjatoimintaan. Tähän lukuun on vielä lisättävä ns. korttelisarjat, jotka eivät kuulu liiton viralliseen sarjatoimintaan. Näin ollen junioripelaajien lukumäärä on noin A-maajoukkueen kauden päätapahtuma oli Wienissä pidetyt MM-kisat. Leijonamiehistömme aloitti kisat loistavasti voittamalla Kanadan ja pelaamalla tasaväkisesti Neuvostoliittoa ja Tshekkoslovakiaa vastaan, mutta loppu olikin täyttä jännitysnäytelmää. A-sarjan paikka säilytettiin viimeisessä MM-ottelussa voittamalla DDR. Sisu-teamillä oli ensimmäistä kertaa sellainen kausi, joka täytti tälle joukkueelle asetetut tavoitteet: kasvattaa uusia, nuoria pelaajia kansainvälisissä otteluissa A-maajoukkuetta varten. Sisu team menestyi parhaiten USA:ssa, jossa joukkue voitti kolme ottelua kaikkiaan viidestä WHA:n ammattiiaisjoukkueita vastaan pelatusta ottelusta. Kauden aikana kiinnitettiin varsin suurta huomiota koulutustoimintaan. Koulutusvuorokausien määrä kasvoi nyt yli 7000 vuorokauden. Talous saatiin vihdoinkin tasapainoon tilinpäätöksen näyttäessä pientä ylijäämää. SM LlIGA 1978 Tappara Assät TPS Ilves HIFK K-Reipas Kärpät KooVee Lukko Jokerit PLAY OFF OTTELUT Semifinaalit: Tappara -- Ilves Assät -- TPS Ilves --.Tappara TPS -- Assät Tappara -- Ilves Assät -- TPS Ilves -- Tappara TPS -- Ässät Ässät -- TPS Pronssiottelut: TPS -- Ilves Ilves -- TPS TPS -- Ilves Finaalit: Tappara -- Ässät Ässät -- Tap.para Tappara -- Assät Ässät -- Tappara (4-0,1-1,0-0) 2--4 (1-0,0-1,1-3) 1--3 (0-1,0-1, 1-1) 2--6 (0-0, 0-4, 2-2) 3--4 (1-2, 2-0, 0-1, 0-1) 8--1 (1-0,2-0,5-1) 2--6 (0-2, 0-2, 2-2) 2--1 (1-0, 1-0,0-1) 3--1 (1-0, 2-1, 0-0) 7--6 (1-1,2-1,4-4) 4--2 (1-1,0-1,3-0) 8--1 (3-1, 3-0, 2-0) 8--0 (3-0, 2-0, 3-0) 3--2 (1-0,0-1, 1-1, 1-0) 4--8 (2-1, 2-3, 0-4) 6--3 (2-2, 1-0, 3-1) Suomen mestari: Porin Ässät Hopeajoukkue: Tappara Pronssijoukkue: Turun Palloseura NUORTEN EUROOPAN MESTARIT 103

4 KANSAI NV ÄLI N EN MENESTYS Tampere, Suomi - Ruotsi 1-2 (0-0, 1-2, 0 0) Helsinki, Suomi - Ruotsi 4-4 (4-2, 0-1, 0-1) Helsinki, Suomi - Neuvostoliitto 0-9 (0-3,0 3,0-3) Tampere, Suomi - Neuvostoliitto 2-4 (H, 1-1, 0-2) Helsinki, Suomi - USA 7-1 (0-1, 4-0, 3 1) Turku, Suomi - USA 10-3 (2-0, 3 0, 5-3) Berlin, Suomi - DDR Dresden, Suomi - DDR 8-2. MM- JA EM-KISOJEN ALKUSARJA Tshekkoslovakia Neuvostoliitto Kanada Ruotsi Länsi-Saksa USA Itä-Saksa Suomi LOPPUSARJAT MESTARUUDESTA JA PUTOAMISESTA 1. Neuvostoliitto 2. Tshekkoslovakia 3. Kanada 4. Ruotsi 5. Länsi-Saksa 6. USA 7. Suomi 8. Itä-Saksa VÄINÖ LASSILA LIITTOHALLITUS 1979 PUheenjohtaja: Väinö Lassila, Annankatu 20, Pori 10, puh. t , k Suomen Kanoottiliilto Vuosi 1978 oli laji keskeisesti ajateltuna jo varsin painokkaasti aattovuosi suurtapahtuman alla. Melotaanhan avoimet nuorten Euroopanmestaruuskilpailut päivinä elokuuta 1979 Tampereen Kaukajärvellä. Tuleva tapahtuma on luonnollisesti antanut voimakkaan lisänsä erityisesti Tampereen seudun toimintaaktiviteettiin sekä ennen kaikkea nuorten valmennustoimintaan. Kuluneen vuoden nuorten kansainvälinen menestys oli varovaisia lupauksia antava, joskaan ei niinkään yllättävä huomioiden viime vuosien määrätietoisen panostuksen koulutus- ja valmennustoiminnassa. Olympiaehdokkaitten kapean, mutta verrattain terävän kärjen valmennus ja menestys on ollut suunnitellun mukaista. Tältä osin kuluva vuosi merkitsee olennaisen tärkeää osaa liiton tavoitteissa. Retkeily- ja kuntoliikuntatoiminta on jatkanut voimakasta etenemistään harrastuksen laajentajana. Oleellista mahdollisuuksien lisääntymistä on varmastikin merkinnyt kanoottien liiketoiminnallisen sekä harrastuksenomaisen valmistuksen lisääntyminen. Liiton tehokkaana ulospäinsuuntautuvana tiedottajana on toiminut ja toimii " Meloja" -Iehti, joka nyttemmin on jo vapaasti tilattavissa oleva julkaisu. Kanoottiliitto on International Canoe Federationin jäsen. HANNU KOJO 104 Paul Blomqvist, Suvikummunpolku 2, Espoo 12, puh. t , k Rainer Grannas, Riutojankatu 1 a P 111, Turku 36, puh. t , k Jorma Huura, Lystikuja 6, Tampere 70, puh. t Kalervo Kummola, Kaukalonkatu 5, Tampere 82, puh. t Pekka Paavola, Aallontie 19 C 13, Joensuu 16, puh. t , k Esko Paitanen, Tammela 10, puh. t , k Erkki Turunen, Luukkaanrinne 16-18, Lappeenranta 30, puh. t , k KANSAI NV ÄLI N EN M EN ESTYS 1978 MM kilpailut, Belgrad, Jugoslavia. K m: Hannu Kojo, C m: Timo Grönlund, 9. - C m: Timo Grönlund-Jyrki Hakala, 11. PM kllpailut, juniorit, Tukholma. Miehet: K m: Ismo Nieminen, 2., Mika Nissilä, 7. - K m: Jyrki Häyry, 6., Mika Nissilä, 8. - K m: Ismo Nieminen-Ilpo Nieminen, 1. - K m: Juha Lähteenmäki-Jyrki Häyry, 6. - K m: Ismo Nieminen-Ilpo Nieminen, 4. - C m: Jyrki Ha- kala, 2., Pekka Kylkilahti, 6. - C m: Jyrki Hakala, 3., Pekka Kylkil ahti, 5. - C m: Jyrki Hakala, 2., Pekka Kylkilahti, 4. - C m: Jyrki Hakala, 3. - C m: Jyrki Hakala-Jarmo Hakala, 1. - C m: Jyrki Hakala Jarmo Hakala, 1. - K m: Ismo Nieminen-Ilpo Nieminen-Juha Lähteenmäki Jyrki Häyry, 2. - K-1 4)(500 m: Nieminen-Nieminen Lähteenmäki-Häyry, 2. Naiset. K m: Soili-liris Tamminen, 6., Hanna Pynnönen, 8. - K m: Soile Kottonen, 7., Soili Iiris Tamminen, 8. - K-1 4x500 m: Lahtinen-Salmi Kottonen-Tamm in en, 4. - K m: Hanna Pynnönen-Soili-liris Tamminen, 7., Anne Salmi-Soi le Kottonen, 8. - K m: Soili-liris Tamminen, 6. PM-kllpailut, nuoriso, Tampere. 14 henk. joukkue, 6x1., 5x2., 4x2. 105

5 SUOMEN MESTARIT 1978 Miehet: K m: Hannu Kojo, PM K m: Hannu Kojo, PM K m: Hannu Kojo, PM K m: Ismo Nieminen-Ilpo Nieminen, PM K m: Pertti Kauppila-Ilpo Nieminen, PM K m: Unto Elo-Leo Kaukiainen, M C m: Timo Grönlund, PM C m: Timo Grönlund, PM C m: Timo Grönlund, PM C m: Timo Grönlund-Jyrki Hakala, PM C m: Timo Grönlund-Jyrki Hakala, PM K m: Hannu Kojo- Pertti Kauppila-Ismo Nieminen-Timo Grönlund, PM K m: Hannu Kojo-Pertti Kauppila-Ismo Nieminen-Timo Grönlund, PM Naiset: K m: Soili-liris Tamminen, KaMe K m: Soili-liris Tamminen, KaMe K m: Soi li-iiris Tamminen-Hanna Pynnönen, Ka Me K m: Soili-liris Tamminen-Hanna Pynnönen, KaMe K m: Soili-liris Tamminen-Hanna Pynnönen-Pirjo Hangaslammi Anne Tommiska, KaMe JOHTOKUNTA 1979 Erkki Woivalin, Suoramantie 12, Suorama, puh. t , k Varapuheenjohtajat: Hannu Koskinen, Lukinkatu 13, Tampere 73, puh. t , k Jorma Honkala, Tanssimäenkatu 6 A 29, Lahti 24, puh. t , k Risto Fagerholm, Mannerheimintie 31 B 35, Helsinki 25, puh. k Erkki Heusala, Säästäjänkatu 15 A 5, Tampere 84, puh. t , k Yrjö Hietanen, Kauhavankuja 1, Helsinki 56, puh. t , k Yrjö Hämäläinen, Lahdenkatu 18 H 68, Lahti 11, puh. t , k Heikki Kukkola, Kylänevantie 2 A 8, Helsinki 32, puh. t , k Matti Myllylä, Kiertotie 10, Kangasala, puh. t , k Jari Myllyniemi, Mutkakatu 45, Tampere 50/10, puh. k Seppo Savilahti, Reikonkatu 5, Tampere 73, puh. t , k Suomen Karateliitto t Suomen Karateliitto r.y., joka perustettiin 1969, liittyi syksyllä 1977 SVUL:oon. Karateliittoon kuului vuoden 1978 lopulla 36 jäsenseuraa. Liiton näkyvin toiminta oli tänäkin vuonna kilpailutoiminta. Kansallisia kilpailuja pidettiin kerran kuussa, SM-kisat tammi-, maalis-, syys-, loka- ja marraskuussa. Kotimaassa parhaiten menestynyt karateka oli Jukka Lindström, joka voitti avoimen- ja alle 65 kg Suomen mestaruuden ja oli joukkue-sm kakkonen. Helsingissä järjestettiin kahdet maaottelut, lokakuussa Hollannin maailmanmestarijoukkuetta ja marraskuussa Ruotsia ja Tanskaa vastaan. Joukkueemme hävisi yllättävän niukasti Hollannilie ja Ruotsi ja Tanska saivat tunnustaa Suomen selvästi paremmakseen. Marraskuussa järjestetty Helsinki International Open Cup keräsi kotimaisten huippujen lisäksi myös Ruotsin ja Tanskan karaten parhaimmiston Helsinkiin. Maajoukkueemme valmentautuminen tähtäsi Helsingissä toukokuussa 1979 järjestettäviin Karaten Euroopanmestaruuskilpailuihin. Mm. Olavi Tuovisen prpnssimitali miesten EM-kilpailuista antaa toivoa hyvistä sijoituksista omissa kisoissamme, jotka ovat samalla liiton kymmenvuotiskilpailut. Tuomariston koulutusta tehostettiin järjest ämällä useita koulutustilaisuuksia ympäri maata ja lähettämällä tuomareita Euroopan Karateliiton tuomarikursseille. Sanomalehdistöön suuntautuvaa tiedotusta tehostettiin, koska lehdissä oli alkanut esiintyä asiattomia ja karatea herjaavia kirjoituksia. Liiton Dan-kollegio järjesti vyökoetilaisuuksia ympäri maata ja mustien vöiden lukumäärä kasvoi maassamme 44:ään. Suomen Karateliitto kuuluu jäsenenä Euroopan Karateliittoon (EKU) ja Maailman Karateli ittoon (WUKO). 106 ERKKI WOIVALlN JUKKA LINDSTRÖM 107

6 SUOMEN MESTARIT 1978 Miehet: 65 kg Jukka Lindström, Wadokan, Helsinki - 70 kg Olavi Tuovinen, Wadokan, Helsinki - 75 kg Kei jo Mikkonen, Wadokan, Helsinki - 80 kg Kim Isaksson, Renshin-kan, Helsinki - yli 80 kg Markku Olenius, Shukoikai Karate, Espoo - avoin Jukka Lindström, Wadokan, Helsinki. Joukkuemestaruus: 1. Renshin-kan 1, Helsinki, 2. Wadokan 1, Helsinki, 3. Wadokan II, Helsinki. Katakilpailu_ Miehet: 1. Kim Isaksson, Renshin-kan, H:ki. Naiset: 1. Johanna Jokinen, Shukoikai, Espoo. KANSAINVÄLINEN MENESTYS Nuorten EM-kilpailut Leonessa (Espanja), hopeaa Tapio Pirttioja. Miesten EM-kilpailut Genevessä (Sveitsi), pronssia Olavi Tuovinen. Kolmimaaottelu Suomi-Ruotsi-Tanska, voitto Helsingissä. JOHTOKUNTA 1979 Kari Kuula, Särkiniementie 23 A 13, Helsinki 21, puh. k , t Varapuheenjohtaja: Seppo Tarkkonen, Risupadontie 4 E 42, Helsinki 64, puh Lasse Jääskeläinen, Vaahtorinne 1 B 19, Vantaa 60, puh Heikki Meurala, Ehrensvärdintie 5, Helsinki 15, puh. t Mikko Tuominen, Kirkkokatu 48 A 24, Oulu 12, puh Sirpa Tuominen, Soukankaari 11 G 71, Espoo 36, puh Timo Wiiala, Lum ikintie 3 C, Helsinki 82, puh Matti Konu, Jönsaksenpolku 2 B 29, Vantaa 60, puh Suomen Koripalloliitto Koripalloilumme ei tarvitse, kuten monen muun urheilumuotomme, elää pelkästään muistoissa. Elämme railakkaan kasvun ja menestyksen kautta. Olemme palanneet kaikilla tasoilla kansainvälisen koripalloilun täysivaltaisiksi jäseniksi. Tytöt ovat olleet yhtä suurena ilonaiheena kuin miehet ja pojat. Tukijoittemme ja kannustajiemme joukko on samalla koko ajan kasvamassa ja esimerkiksi Coca Colan tukemana tapahtunut esiintyminen Jyväskylän kesäisillä Finnspo-messuilla oli vertaansa vailla oleva nuorten lahjakkuuksien katselmus. Kilpailu maajoukkuepaikoista on kaikissa ikäluokissa kovempi kuin koskaan aikaisemmin ja se takaa jatkuvaa menestystä niin kotimaassa kuin kansainvälisilläkin kentillä. Kun myös Terveet ympyrät-kampanja koulumaailmassa on saavuttanut muutamassa vuodessa pysyvän jalansijan ja yleisen hyväksymisen, katseet voidaan kääntää turvallisin mielin seuraavaliekin vuosikymmenelle. Taisteltavaakin silti vielä riittää. Muun muassa kouluista tulevien nuorten kori palloilijoiden vastaanotto on yielä monin paikoin puuttellista. Perinteisiä urheilumuotojamme itsepintaisesti ja yksinomaan ylläpitävät yleisseurat ovat paikoittain jopa vastahakoisia ottamaan koripalloilun ohjelmaansa ilmeisesti peläten, että pikkusormen ojentaminen vie koko käden. Emme edes väitä, etteikö pelko olisi aiheellinen. Tästä syystä nuoren koripalloväen pitäisikin ryhtyä rohkeasti perustamaan uusia koripalloilun erikoiseuroja, jos vanhojen seurojen vastustus on tympäännyttävää. Koripalloilun rahoitusongelmat ovat sittenkin pienemmät kuin urheilussa keskimäärin. Yleisöä on helppo saada ja amatöörihenki leijailee edelleen päällimmäisenä, vaikka jonkinasteisia ylilyöntejä onkin viime vuosina ollut eräissä seuroissa vaistottavissa. Liittovaltuustomme rooli ja työkenttä on sekin edelleen selvittämättä. Näyttää siltä, että kun SVUL hidastelee piirijaon uudistamisessa, meidän on otettava jo ennakolta omat, uudet aluejaot pysyvästi käyttöömme. Niitähän jo kuluneen kesän nuorisoleireillä menestyksellisesti kokeilimme. Yksi merkittävä tapahtumasarja on kaavailtu työväen 108 KARI KUULA HEIKKI KASKO 109

7 urheilujärjestöjen yhtyminen eli TUK:n toiminnan lopettaminen. Koripalloilussa TUK näyttelee huomattavaa osaa sekä kilpailutoiminnassamme että hallinnossamme. TUK:l la on muun muassa jo vuosia ollut sekä varapuheenjohtajan paikka että ainakin yksi lisäpaikka liittohallituksessamme. Suhteemme ovat olleet muutenkin erinomaiset. Toivoa sopii, että korkean tason poliitikkojen taktikointi ja tarkoituksenmukainen laskelmointi ei jätä heitteille pelaajia ja urheiluseuroja, joiden toiminnasta puuhakkaat poliitikot eivät koskaan aikaisemmin ole olleet kiinnostuneita. Miesten maajoukkue pelasi juuri niinkuin edellisten EM-kisojen saavutukset oikeuttivat odottamaan. Vuoden lopussa kaatui EM-kisojen seitsemäs joukkue Hollanti 17 pisteellä Helsingissä ja vain kolmen tunnin tauon jälkeen suunnilleen samat pelaajat saivat itsestään irti niin paljon, että seuraavien EMkarsintojen isäntämaa Kreikka sai tuorein voimin taistella täyden rupeaman ansaitakseen neljän pisteen voittonsa Messukeskuksen UKK-hallissa. Maajoukkueemme onkin saavuttanut sellaisen varmuuden ja esimerkillisen joukkuehengen, että henkisiä sen enempää ku in fyysisiäkään romahduksia ei tarvitse enää koviakaan vastustajia vastaan pelätä. Myös naisjoukkueemme, joka on Euroopan nuorin, on saatettu kuluneen vuoden aikana kovaan seuraan. Siitä se selviytyi sekä EM-karsinnoissa Tampereella että erityisesti Rotterdamissa joulun alla järjestetyssä neljän maan turnauksessa mainiosti. Niukahkot tappiot HOllannille, Romanialie ja Puolalle olivat osoituksia taidon ja kunnon huimaavasti noususta muutamassa vuodessa. Tappiot Ruotsille johtuivat väsymyksestä ja joukkueen varamiehisyydestä. Itälohko Playhonka, Espoo Hyvinkään Tahko Helsingin NMKY Joensuun Kataja Kotkan Työväen Palloilijat Play offs: Playhonka-PeKa PeKa- Pl ayhonka TuNM KY-HN MKY HNMKY-TuNM KY TuNMKY-HNMKY HyT - Pantterit Pantterit-HyT ToPo-JoKa JoKa-ToPo Välierät: Playhonka-Tu NMKY TuNM KY- Playhonka Playhonka- TuNM KY , ToPo-Pantterit Pantterit-ToPo ToPo-Pantterit Pantterit-ToPo (59-39) (25-47) (57-45) (50-46) (56-44) (43-52) (40-44) (55-37) (37-42) (58-52) (48-49) (61-42) (38-46) (44-43) (43-46) (34-35) Ottelut 3. sijasta: TuNM KY-Pantterit (60-49) Pantterit-TuNMKY (50-37) TuN MKY-Pantterit (31-34) Pantterit saavutti näin pronssi mitalit, voitot 2-1. Ottelut mestaruudesta: Playhonka- ToPo ToPo-Playhonka Playhonka-ToPo ToPo-Playhonka... : ToPo otti Suomen mestaruuden, voitot (30-48) (42-40) (39-49) (39-37) Vallosarja Nokian Urheiliiat Lahden Sampo Karhun Pojat, H:ki Playhonka, Espoo Putoamissarja Torpan Pojat, H:ki Helsingin Jyry Kankaantaan Kisa, Nokia Työväen Mallapojat, H:ki TM P putosi suoraan Suomen sarjaan. Play offs: Sampo-KaPo KaPo-Sampo NoU-Playhonka Playhonka-NoU Ottelut 3. sijasta: KaPo-Playhonka Playhonka-KaPo KaPo-Playhonka Playhonka saavutti pronssimitalit, voitot 2-1. KANSAI NV ÄLI N EN MENESTYS (53-35) (35-30) (39-16) (26-37) (30-33) (30-32) (20-22) Johtokunta 1979 Martti Huhtamäki, Kyösti Kalliontie 6 C 30, Helsinki 57, pk , pt Varapuheenjohtajat: Raimo Lindholm, Sysimiehentie 35 B, Helsinki 67, puh. k , t Teuvo Tuominen, Teräksentie as. 1., Pirkkala 6, puh. k t Pentti Hilke, Niittykatu 5., Turku 72, puh. k , t Jouni Puhakka, Länsikatu 10. A, Joensuu 11, puh. k , t Heikki Parkatti, Keitinmäentie E, Jyväskylä 63, t Matti Suonpää, Forssan Kirjapaino Oy, Forssa 10, puh. k , t Seppo Kiljunen, Kapteen inkatu 26 B, Helsinki 14, puh. k , ~ _ Reijo Koski, Asemakatu 31, Hyvinkää, puh. k , t SUOMEN MESTARIT 1978 Miesten SM-sarja Varsinainen sarjan taulukot Länsilohko Torpan Pojat, H:ki... _ Turun NM KY Pantteri t, H:ki Pel i Karhut, Kotka Äänekosken Huima....., Putoamiskarsinta: ÄänekoSken Hulma-KTP (44-42) KTP-Äänekosken Huima (41-37) Huima hävisi molemmat ottelut ja putosi suoraan I divisioonaan. Naisten SM-sarja Varsinaisen sarjan taulukot: Miehet: Suomi-Englanti (49-33), Varberg , Suomi-Ruotsi (47-41), Borås , Suomi- Ruotsi (41-31 ), Kalanti , Suomi-Islanti (49-33), Reykjavik , Suomi- Norja (62-18), Reykjavik , Suomi-Tanska (51-28), Reykjavik , Suomi-Ruotsi (41-29), Reykjavik , Suomi-Algeria (36-33), Orimattila , Suomi- Algeria (41-28), Hämeenlinna , Suomi- Eesti (40-42), Riika , Latvia- Suomi (56-51 ), Riika , Suomi-Puola (45-37), Riika , Suomi-Hollanti (43-39), Helsinki, Suomi-Kreikka (39-40), Helsinki. Naiset: Ruotsi-Suomi (38-36), Hyvinkää , Englanti-Suomi (34-32), Turku , Suomi-Tanska (17-16), Tampere , Ruotsi-Suomi (32-27), Tampere , Belgia-Suomi 88-85, (47-39), Tampere , Unkari-Suomi (48-25), Tampere , Hollant i-suomi (44-33), Spijkenisse, Romania-Suomi (54-35), Spijkenisse, Puola-Suomi (37-38), Rozenburg, Ruotsi - Suomi (47-33), Uppsala, Ruotsi-Suomi (42-33), Uppsala. MARTTI HUHTAMÄKI 111

8 Suomen Kuntourheiluliölo Kuntovuosi 1978 toteutettiin perinteiseen tapaan valtakunnallisella tasolla kuntojärjestöjen yhteisvoimin. Toimintaa edistävät tapahtumat olivat kampanjoita ja toimintajaksoja, joilla pyrittiin aktivoimaan ajankohtaisten liikuntalajien harrastusta. Talvikauden merkittävin kuntoiluteema oli Kansanhiihdot, joita markkinoitiin perinteisesti ilman erikoistapahtumia. Kansanhiihtosuorituksia kertyi edellisvuotta vähemmän, kansanhiihtäjää kirjattiin, ja suorituskertoja Tulokset ovat kuitenkin keskimäärin samoja kuin aiempina vuosina. Kansanhiihtosuoritusten määrä ei olennaisesti ole kuitenkaan lisääntynyt pitkällä aikavälillä tarkasteltaessa, sillä esim. v kirjattiin suorittajia kappaletta. Toisen talvisen ulkoliikuntalajin eli luistelun harrastusta pyrittiin kasvattamaan " Liiku luistimilla" kampanjalla, jonka yhteydessä heräteltiin henkiin rusettiluistelua. Kevään ja kesän kuntokaudet painottuivat ulkona tapahtuvan kuntoliikunnan edistämiseen mm. teemalla "Älä jää kuntokuoppaan - kesä 1978". Kesälomakautena järjestettiin myös kuntouintikampanja, joka lomakaudesta johtuen jäi tuloksiltaan heikoksi. Syksyn kuntokausi järjestettiin yhteispohjoismaisena kuntokisana. Liikuntamuodoissa painotettiin ulkona liikkumista, hyötyliikuntaa marjastuksen ja sienestyksen parissa sekä retkeilyä ja suunnistusta pyöräilyn ohella. Suoritusmatkoina oli vähintään 2,5 km:n kertasuoritus päivää kohden, pyöräilyn vähimmäismatka oli 10 km :n ajo. Pohjoismaiden kesken suoritettiin tulosvertailu suorituksissa, ja erityisesti yhteinen kampanjaviikko tuotti tuloksia. Varsinaisena tempauspäivänä, 24.9., kirjattiin liikuntasuorituksia Suomen Kuntourheiluliiton ja Marttaliiton yhteistoimin toteutettu panos hyötyiiikunnan edistämiseksi syksyn kuntokauden yhteydessä, erityisesti kampanjapäivänä, tuotti hyvän tuloksen. Marttojen suorituksia kirjattiin noin ja lähes saman verran suorituksia saivat aikaan SKUL:n piirit ja seurat. Eräiden erikoisliittojen kanssa aloitettiin SVULorganisaation kuntoliikuntatoimintojen kehittäminen tarkoituksenmukaiseksi tavoitteena saada aikaan käytännön toimintamalleja urheiluseurojen kuntoiiikunnan edistämiseksi lajikohtaisesti. Yhteistoimintaliitot ovat Suomen Suunn istusliitto, Suomen Urheiluliitto, Suomen Lentopalloliitto, Suomen Pyöräilyliitto, Suomen Pöytätennisliitto. Käytännön toimet aloitettiin syksyllä -78, ja tätä SVULprojektia tullaan tulevaisuudessa laajentamaan useamman liikuntalajin kuntoliikuntatoimien kehittämiseksi. Koulutustoiminnan merkittävä kohderyhmä kuluneena toimintavuonna oli Marttaliitto, jonka 781 jäsentä koulutettiin kuntoliikunnan perustason ohjaajiksi. Kuntourheiluliiton koulutuksen kävi läpi 15 eri tyyppisellä kurssilla yhteensä 1501 henkilöä. Työpaikkaurheilurenkaan jäsenyritysten määrä nousi vuoden -78 aikana 450:een. Syksyllä järjesti liitto " Terveys ja liikunta"-seminaarin, johon osallistui 156 työpaikkojen, kuntien ja järjestöjen edustajaa. Suomen Kuntourheiluliiton kehittämistoiminta aloitettiin keväällä -78, ja sitä jatkettiin toimintavuoden aikana tavoitteena tehdä liiton-pitkän aikavälin kehittämisohjelma. Kehittämisohjelman tekoa jatketaan vielä v. -80 puolella. PERTTI TUOMALA JOHTOKUNTA 1979 Pertti Tuomala, Pitkänkalliontie 14 A, Espoo 17, puh. t , k Varapuheenjohtajat: Erkki Isoniemi, Roikolantie 1, Haapajärvi, puh. t , k Pentti Hintsala, Ilomäentie 5 B, Helsinki 84, puh. t , k Martti Inkeroinen, Osuuspankintalo, Rajamäki, puh. t , k Joel Juppi, Vellamontie 21 as. 9, Kerava, puh. t , k Onni Kari-Koskinen, Jalohaukantie 6 F 40, Oulu 25, puh. t , k Antero Koivunen, Lappajärvi, puh. t /18. Untamo Kuikka, Särkiniementie 14 A 12, Kuopio 70, puh. t , k Erkki Levy, Kangasvuorentie 6 B 43, Jyväskylä 32, puh. t , k Kalevi Salokangas, Mullintie 4 A 33, Turku 30, puh. t , k Maire Suominen, Kanukantie, Pori 66, puh. t , k Eino Verronen, Alavojakkala, puh. k Risto Viljan maa, Naavatie 34, Kajaani 50, puh. t , k

9 Suomen Käsipalloliitto 114 Vuoden 1978 maaottelutilasto muodostui todella murheelliseksi: pelkkiä tappioita niin kotikentällä pelatuissa kaksoismaaotteluissa Israelia, Japania ja Hollantia vastaan kuin Sveitsissä C-ryhmän kamppailuissa Israelia ja Itävaltaa vastaan. Samanlaisin tuloksin päättyivät myös poikien PM-kisat Norjassa. Ylläoleva tilasto vahvistaa sen eittämättömän tosiasian, ettei Suomen kapeapohjainen käsipalloilu ole pystynyt pysymään mukana kansainvälisen käsipalloilun viime vuosien todella voimakkaassa sekä tasoon että laajuuteen kohdistuneessa kehityksessä. Tilanteen parantamiseksi käynnistettiin vuoden lopulla erityisen työryhmän suorittama selvitystyö liiton urheilullisten voimavarojen keskittämisestä projektiluonteisesti yhteen valmennusryhmään, jollaisena nousi esiin v tai myöhemmin syntyneiden nuorten maajoukkue. Projektisuunnitelman toivotaan samalla muodostuvan liiton keskipitkän tähtäyksen toimintasuunnitelman rungon, jonka perustalie myös taloudellisen kehittäminen voidaan perustaa. On kuitenkin selvää, ettei käytettävissä olevien vähäisten voimavarojen kehittäminen yksin tuo pitkän tähtäyksen taetta paremmasta menestyksestä. Samanaikaisesti on välttämätöntä suunnitella realistinen ohjelma lajin harrastuksen lisäämiseksi sekä määrällisesti että alueellisesti. Olennaisesti kysymyksenä tämän onnistumiseksi on henkilöiden löytäminen. Ratkaisuna voidaan nähdä vain järjestelmällinen etsintä ja koulutus, sillä nykyisen seurakentän toimihenkilöt ovat suurelta osalta äärimmilleen työllistettyjä ja kaipaavat hekin tuekseen uusia voimia. Kansallisen kilpailutoiminnan ilahduttavana piirteenä oli poikien ja tyttöjen joukkue- ja ottelumäärien lisääntyminen, jota halliharjoitustuntien vähyys useimmilla paikkakunnilla kuitenkin edelleen rajoittaa. KANSAINVÄLINEN MENESTYS Vuoden 1978 maaottelutulokset Miesten MM-kisat Sveitsissä Frauenfeld, Suomi-Israel (3-13) Weinfelden, Suomi-Itävalta (8-11) Miesten maaottelut Riihimäki, Suomi-Israel (9-11) Espoo, Suomi-Israel (8-9) Karjaa, Suomi-Japani (7-14) Espoo, Suomi-Japani (14-14) 4.2. Karjaa, Suomi-Hollanti (14-14) 5.2. Espoo, Suomi-Hollanti (6-10) Poikien PM-kisat Norjassa Skien, Suomi - Ruotsi (5-12) Skien, Suomi-Tanska (10-15) Skien, Norja- Suomi (9-8) Skien, Suomi-Islanti (7-14) MIESTEN SM-SARJA Alkusarjan taulukko HENRIK VAENERBERG HIFK Kiffen Sparta Cocks BK SIF PIF Arsenal HJK AIFK HJK ja AIFK putosivat I divisioonaan Loppuottelu: Kiffen-Cocks (9-10), Cocks-Kiffen (8-9), Kiffen-Cocks (9-5). Pronssiottelu: HIFK-Sparta (13-10), Sparta-HIFK (11-5), HIFK-Sparta (8-13), Sparta-HIFK (13-11). Suomen mestari: Kiffen. NAISTEN SM-SARJA Alkusarjan taulukko SIF RPL GrlFK HIFK EsbolF Sparta PIF Haukat Haukat putosi I divisioonaan Loppuottelu: SIF-RPL (11-8), RPL-SIF 9-14 (5-7), SIF-RPL (8-2). Pronssiottelu: GrIFK-HIFK 11-9 (4-8), HIFK-GrIFK 12-9 (6-2), GrIFK- HIFK 5-16 (1-9). Suomen mestari: SIF. JOHTOKUNTA 1979 Henrik Vaenerberg, Kylpyläntie 16 A, Kauniainen, puh. k , t Varapuheenjohtaja: Lars-Erik Ahlgren, Punahilkantie 12 B 15, Helsinki 82, puh. k , t Jukka Aalto, Uudenmaankatu 3 C 55, Turku 50, puh. k , t /241 Bengt Fager, Thurmaninpuistotie 4 0, Kauniainen, puh. k , t Boris Kock, Keskiyöntie 10 B, Espoo 21, puh. k , t Veikko Marttinen, Kouiukatu 9, Karjaa, puh. k Börje Nordström, Puistokaari 9 0, Helsinki 20, puh. k , t Maiti Norstedt, Soukanahde 8 B 23, Espoo 36, puh. k , t Ake Nyberg, Sotarovastintie 10 C, Helsinki 37, puh. k , t Marjatta Sipi, Mariankatu 19 B 36, Helsinki 17, puh. k , t Tapio Arponen, Pohj. Hesperiankatu 37 B 35, Helsinki 26, puh. k , t Hannu Bergholm, Seiltemänmiehenkatu 9 C, Hyvinkää, puh. k , t

10 Suomen Kävelyurheiluliitto Vuoden tärkeimpänä "saavutuksena" kävelyurheilun tulevaisuuden kannalta voidaan pitää yhteistyösopimusta Suomen Urheiluliiton kanssa. Sopimuksen avulla saadaan seurat kiinnostumaan lajistamme entistä enemmän, sillä neljältä matkalta: miesten 20 km, ja 50 km, nuorten 10 km ja naisten 5 km:ltä on seurojen mahdollisuus saada myös SM-pisteitä samalla periaatteella kuin muistakin yleisurheilulajeista. Kun pisteet lasketaan mukaan seuraluokitukseen tämän lisäksi piirinmestaruuskilpailuista näiden matkojen ohella myös A-poikien 10 km:ltä, B-poikien 5 km:lt'::', A-tyttöjen 5 km :ltä ja B-tyttöjen 3 km :ltä, on luotu mitä parhaat puitteet kävelyharrastuksen leviämiselle maamme joka kolkkaan. Yhteistyösopimuksen mukaan vaihtavat liitot myös tietoja valmennuksen ja koulutuksen osalta. Lisäksi tulee yhteistyö vilkastuttamaan kotimaisen kilpailutoiminnan ohella kansainvälistä kilpailutoimintaa, mm. yleisurheilumaaotteluihin pyritään saamaan mukaan sopiva kävelymatka. Kilpailullisesti saavutukset eivät kansainvälisellä tasolla nousseet niin korkealle kuin odotettiin. Tähän vaikutti Reima Salosen sairastuminen juuri EMkilpailujen aikana, eikä hän siten päässyt "ottamaan " mitalia, jota häneltä tilaston kärkimiehenä odotettiin 50 km :ltä. Toinen kävelyn EMkisaedustajamme Seppo Immonen ei menestynyt kykyjensä mukaisesti jäätyään toistakymmentä minuuttia kauden parhaasta tuloksestaan ollen 50 km :llä 21. Tuloksellisesti voidaan kauteen olla tyytyväisiä, sillä taso koheni tuntuvasti juuri kansainvälisillä päämatkoilla sen lisäksi, että Reima Salonen saavutti Euroopan parhaat ajat kautta aikojen 10 km:llä ja 50 km:llä. KANSAINVÄLINEN MENESTYS Pohjoismaiset hallimestaruuskilpailut 4_2. Turussa 5 km miehet: 1. Reima Salonen Paavo Pohjolainen maaottelu Puola-Suomi-Ruotsi, 12_8. Varsova 10 km : 1. Reima Salonen km: 1. Jan Ornoch Puola Lasse Ala-Pietilä Pisteet: Puola-Suomi 28-16, Suomi-Ruotsi Yleisurheilun-ottelun Suomi-Italia 10 km:n kävely 11_7. Kouvola. 1. Reima Salonen Immo Rintala Pisteet kävelystä Suomi 7, Italia 4. Naisten epäv_ MM-kilpailu Fredrlkstad_ 10 km: 1. Elisabeth Olsson Ruotsi Sirkka Haataja km: 1. Britt-Marie Karlsson Ruotsi Helena Åström Pohjoismainen nuorten- ja nuorisomaaottelu, 26.8 KIsa_ Pisteet: Nuorisom-o: Ruotsi 127, Norja 106, Tanska 55, Suomi 31. Nuorten m-o: Ruotsi 111, Norja 95, Tanska 67, Suomi 12. SUOMEN MESTARIT km, miehet: Reima Salonen Turun Weikot km, miehet: Reima Salonen Turun Weikot HallImestarit 5 km, miehet: Reima Salonen Turun Weikot JOHTOKUNTA 1979 Kangaspunta, Väinö, Saanatunturintie 2 H 66, HKl 97, puh. 90/ Varapuheenjohtaja: Tarkkanen, Pentti, vpj., Emännänkuja 3 B 4, VANTAA 67, puh. 90/ Aarnio, Esko, Vadstenankatu 6, NAANTALI, puh. 921/ Hartonen, Kalevi, LÄSÄKOSKI, puh /6102 Hokkanen, Martti, Ristikangas, KANGASNIE MI, puh /4555 Kapuli, Heikki, MASKU, puh. 921/ Åström, Kurt, livisniemenaukio 4 A 15, ESPOO 26, puh. 90/ VÄINÖ KANGASPUNTA 116 REIMA SALONEN 117

11 Suomen Lentopalloliitto 118 Toimintavuotta ovat värittäneet talouden tasapainottamiseen liittyneet toiminnot. Alkuvuoden aikana selvitettiin EM-77 kisojen kokonaistappion suuruutta_ Tämän jälkeen oli vuorossa pitkäaikaislainojen järjestäminen ja maksusuunnitelman laatiminen. Loppuvuoden aikana toteutettiin laadittujen suunnitelmien ensimmäistä osaa. Vaikka toimintavuoden alku sujuikin taloudellisten vaikeuksien alaisuudessa, on liiton kokonaisvaltainen toiminta toteutettu toimintasuunnitelman mukaisesti. Liittovaltuuston hyväksymä talouden tasapainottamisohjelma rakentuu perustoimintojen supista-" mattomaan toteuttamiseen. Talouden tasapainottamiseen liittyvät säästötoimenpiteet on toteutettu toimintalukujen kaunistamiseen tarkoitettujen toimintojen osalta. Kansainvälisellä sektorilla miesten ja naisten maajoukkueet toteuttivat ennakkosuunnitelmia laajemman ohjelman. Keväällä saapuneet yllätyskutsut oikeuttivat osallistumiseen MM-kisoihin. Hieman puutteellisella valmistautumisella miehet ja naiset osallistuivat kisoihin ja menestyivät tyydyttävästi. Toimintavuosi oli omistettu nuorille. Teemavuoden suunnitelmien mukaisesti nuorille järjestettiin erilaista leiri- ja kilpailutoimintaa ympäri SuorMa. Osallistujamäärät ylittivät ennakkoarviot ja vsoittivat nuorten voimakkaan mukaantulon lajimme pariin. Kilpailutoiminnan kasvu jatkui ennakoitua suurempana. Odotetun laantumisen vastapainoksi sarjoihin osallistui 397 uutta joukkuetta, mikä tiesi toiminnan kasvua 18 %:lla. Kasvuennusteiden uusiminen on seuraava uusittava toiminto. Toimintavuoden aikana käynnistettiin Lentopalloliiton huippuseuroille tarkoitettu teho-projekti, jonka tarkoituksena on kehittää mukana olevien seurojen kokonaisvaltaista toimintaa ja avustaa valmennukseen liittyvissä erikoiskysymyksissä. Kokonaisuutena toimintavuosi on sujunut erinomaisesti. Vaikeasta taloudesta huolimatta toimintasuunnitelma on toteutunut ja toiminta kasvanut jopa ennakoitua enemmän. Tämä antaa uutta uskoa toiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen. JOUNI PARKKALI LentO?allOliitto. on perustettu 1959, liittynyt SVUL.oon 1961 Ja kuuluu Jäsenenä Kansainväliseen Lentopalloliittoon FIVB:hen. MM-kisojen lisäksi joukkueemme osallistuivat Länsi Euroopan kisoihin ja PM-kisoihin. Miehet sijoittuivat LEM-kisoissa toiseksi ja voittivat PM-kisat jo tutuksi käyneen perinteen mukaisesti. Kansainvälisessä järjestötoiminnassa on Kainu Mikkola kuulunut jäsenenä FIVB:n pelisääntövaliokuntaan ja Raimo Peltonen jäsenenä Euroopan alueliiton EVC:n kilpailuvaliokuntaan. SUOMEN MESTARIT 1978 Miehet: Pieksämäen NMKY. Naiset: Karhulan Veikot. Miesten SM-sarja 1978 Pieksämäen NMKy Kimmo Raision Loimu Karhulan Veikot Lautta,Pojat Luolajan Kajastus Sale Vammalan Kisa _.. _ Play off ottelut Kimmo-Raision Loimu 2 3 (15-10, 7-15, 1()'15, 15-5, 11-15) Pieksämäen NMKY-Karhulan Veikot 3-1 (15-11, 15-13, 15-17, 15-9) Raision Loimu-Kimmo ()'3 (14 1 6, 8-15, 12-15) Karhulan Veikot-Pieksämäen NMKY 3-0 (15-4, 15-11, 15-8) Kimmo-Raision Loimu 3-1 (15-4, 15-12, 1()'15, 15-10) Karhulan NMKY-Karhulan Veikot 3-1 (4 15, 15-7, 15-12, 15 2) Pieksämäen NMKY-Kimmo 3 0 (15 11, 15 8, 15-9) Kimmo-Pieksämäen NMKY 3-2 (9 15, 6 15, 15 10,15-11,15-8) Pieksämäen NMKY-Kimmo 3-1 (11 5, 15-6, 15-7, 16-14) Kimmo-Pieksämäen NNKY 2-3 (15 5,15 5, 5 15, 8-15, ()'15) Raision Loimu-Karhulan Veikot 3-2 (15 7, 1()'15, 15-9, 11-15, 15-6) Karhulan Veikot-Raision Loimu 3 0 (15-10, 15 11, 15 10) Raision Loimu-Karhulan Veikot 3 0 (15-12, 15-7, 15-10) Naisten SM-sårja 1978 Karhulan Veikot Jyväskylän Pesä Veikot Luolajan Kajastus Kalevan Lentopallo Euran Ralku RIIstaveden Urheilijat Helsingin Klrl Kimmo Sale Aholahden Veto KANSAINVÄLINEN MENESTYS MIEHET Länsi-Euroopan mestaruuskisat Englannissa _1978 Alkulohkon ottelut: Suomi - itävaita..... Suomi - Luxenburg... Suomi - Turkki Suomi voitti lohkonsa Huddersfield Loppusarja: Suomi - Ruotsi Nottlngham 3-2 Suomi -Italia Suomi - Belgia Suomi sijoittui turnauksessa toiseksi, turnaukseen osallistui 17 jouko kuetta. Kansainvälinen lentopalloturnaus Puolassa _1978 Tshekkoslovakia - Suomi Puola A - Suomi Italia - Suomi Puola B - Suomi Neuvostoliitto - Suomi Suomi - Kuuba Helsinki Suomi - Kuuba... _ Seinäjoki Suomi - Kuuba Jyväskylä Suomi - Kuuba Laurltsala Suomi - Kuuba Lahti MM-kisat Italiassa Suomi - Puola Bergamo Suomi - Meksiko _ Suomi - Venezuela Suomi - USA Venetsia Suomi - Unkari Suomi - Romania Suomi - Argentina Suomi - Kanada Suomi - Belgia Suomen sijoitus MM kisoissa 17. Osanottajamalta 24.,

12 Miesten PM kisat Tanskassa Suomi -Islanli Middelfart Suomi - Tanska Esbjerg Suomi - Norja Vejle Suomi - Ruolsi Vejle Suomi Ruotsi Tanska Norja Islanti NAISET Suomi-Ruotsi Suomi-Ruotsi KaiantI Salo Länsi Euroopan mestaruuskilpailut Espanjassa Alkulohkon ottelut: Suoml- Länsi Saksa Mallorca Suomi - Sveitsi Suomi - Norja Loppusarja: Suomi - Espanja Suomi -Itävalta Suomi - Englanti Suomi sijoittui turnauksessa yhdeksänneksi. Turnaukseen osallistui 15 joukkuetta. Suomi - Länsi Saksa Suom l - Kanada Suom i - Dominikaninen Tasavalta Riikal Suomi - Tunisia Leningrad Suomi - Belgia Leningrad Suomen sijoitus MM klsolssa 21. Osanottajamaita 23. Naisten PM kisat Ruotsissa Suoml- Tanska Valhalla Suomi - Ruotsi Suomi - Norja Ruotsi Suomi Tanska Norja JOHTOKUNTA 1979 Rune Nylander, Luostarinkatu 14 C 29, Turku 70, puh. k , t Varapuheenjohtajat: Eero Ehrnrooth, Klaavuntie 14, Helsinki 91, puh. k , t Pentti Niemelä, Kuohukuja 6 F 95, Vantaa 60, puh. k , t Pauli Ertolahti, Agricolankuja 8 A 8, Helsinki 53, puh. k , t Eino Javanainen, Pihlajaharjuntie 17, Kuopio 40, puh. k , t Veijo Majava, Haapaniemenkatu 16 C 377, Hei sinki 53, puh. t Erkki Närä, Kustaa Adolfinkatu 6 A 7, Kokkola 10, puh. k , t Lasse Silver, Kauttua, puh. k , t Pentti Uusi lllikainen, Puistola, Pudasjärvi, puh. k /225, t /132. Suoml- USA..., Espoo Suomi- USA Tampere Suomi -USA Eura RUNE NYLANDER MM kisat Neuvostoliitossa Suomi - Puola Suomi - Kiina Suomi - Unkari Riika

13 Suomen Luisteluliftto 122 JOUKO SALAKKA Vuosi 1978 oli Luisteluliiton 70. toimintavuosi. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin maaliskuun alussa, seitsemän vuoden tauon jälkeen, Helsingissä suuret kansainväliset kilpailut, naisten pikaluistelun MMkilpailut. Kilpailuihin osallistui kolmestatoista maasta yhteensä kolmekymmentäkaksi kilpailijaa. Oulunkylän tekojäärata loi hyvät puitteet tällaisten arvokilpailujen pitämiselle. Kilpailutoiminnassa kokonaisuudessaan tapahtui vuoden -78 aikana viriämistä. Kansallisten kilpailujen lukumäärä nousi voimakkaimmin ja lisäys edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 40 %. SM-kilpailutapahtumia järjestettiin kaikkiaan viidet ja suomenmestaruustitteleitä jaettiin neljätoista. Kansainvälisiin kilpailuihin osallistuttiin EM- ja MMtasolla sekä maaotteluissa. Kuluneen vuoden aikana kiinnitettiin entistä enemmän huomiota nuorisotoimintaan. Liiton nuorisotoimintaa, Hopealuistinkilpailua, kehitettiin edelleen, johon Kansallis-Osake-Pankki antoi yhteistyösopimuksen pohjalta merkittävää tukea. Hopealuistinkilpailun tarkoituksena on innostaa nuoria pikaluisteluun ja tarjota pikaluistelusta kiinnostuneille nuorille toimintaa. Vuoden -78 aikana tapahtui liitossa myöskin merkittävä henkilövaihdos. Liiton pitkäaikainen puheenjohtaja Aarno Pajunen luopui tehtävästään syksyllä -78. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin lokakuussa, liiton syyskokouksessa, lääketieteen tohtori Seppo Santavirta Helsingistä. Luisteluliitto on perustettu 1908 ja liittynyt SVUL:oon Liitto kuuluu jäsenenä kansainväliseen Luisteluliittoon (International Speed Skating Union). KANSAI NV ÄLI N EN M EN ESTYS 1978 MM-kilpailut: Miehet, yleisluistelijat: 25-26_2_ Ruotsi, Göteborg: Jorma Alppi, 500 m: ,74, 1500 m: ,72, 5000 m: ,79 - Jouko Salakka, 500 m: ,30, 1500 m: ,26, 5000 m: ,95. - Kolmen matkan yhteispisteissä Jarmo Alppi 26. ja Jouko Salakka 23. Naiset, yleisluistelijat: 4-5_3_ Helsinki: Paula Halonen, 500 m: ,42, 1000 m: ,83, 1500 m: 30. 2_31,25 - Tarja Rinne, 500 m: ,14,1000 m: ,37, 1500 m: ,04. - Kolmen matkan yhteispisteissä Tarja Rinne 25. ja Paula Halonen 27. EM-kilpailut, miehet, yleisluistelijat: 28-29_1. Oslo, Norja: Pertti Niittylä, 500 m: ,95, 5000 m: ,11 - Olavi Köppä, 500 m: ,52,1500 m: ,90, 5000 m: ,83 - Jouko Salakka, 500 m: ,33, 1500 m: ,50, 5000 m: ,99. - Pertti Niittylä keskeytti sairauden vuoksi. Kolmen matkan yhteispisteissä Olavi Köppä 21. ja Jouko Salakka 23. MAAOTTELUT 1978 Ikäkausiottelu Su-Ru, v. tytöt ja pojat, , Pälkäne: Pisteet: Ruotsi 264,5 - Suomi 194,5. 4-maaottelu Su-Ru-No-NL, miesjuniorit ja pojat, , Joensuu: Pisteet: Ruotsi 200,0 - NL 184,0- Norja 162,0 - Suomi 78,0. 3-maaottelu Su-Ru-No, naiset ja naisjuniorit, , Larvik: Pisteet: Ruotsi 149,0 - Norja 144,5 - Suomi 74,5. SUOM EN M EST ARIT 1978 Yleisluistelijat: miehet Pertti Niittylä, KarKi, naiset Tarja Rinne, Koo-Vee, Sprintterit: miehet Simo Rinne, Koo-Vee, naiset Paula Halonen, JoKa, naisjuni Miesjuniorit: Esa Puolakka, PiVe, orit: Virve Mäkelä, HLK, Pojat 18 v.: Jukka Ala-Louko, LaLu, tytöt 18 v.: Tarja Nuoramo, HLK, Paras luistelija 1978: Pertti Niittylä, KarKi. JOHTOKUNTA 1979 Seppo Santavirta, Wäinö Aaltosentie 9, Helsinki 57, puh. k , t Varapuheenjohtajat: Aarto Avellan, Riihitie 17 A, Helsinki 33, puh. k , t SEPPO SANTAVIRTA Keijo Tapiovaara, Makslahdentie 22 B 8, Espoo 14, puh. k , t Erkki Alho, Kirkkokatu 33 b A 1, Joensuu 12, puh. k , t Pentti Hartikka, Tahintie 4 VR 33, Pieksämäki 10, puh. k , t Jukka Lampiniva, Koulukatu 6 C 22, Valkeakoski, puh. k , t Pentti Lepistö, Pälkäne, puh. k , t Arvo Leppälä, Leinikinkuja 7, Seinäjoki 10, puh. k , t Arto Liinpää, Hiidenkiukaantie 4 as. 20, Helsinki 34, puh. t Helinä LÖfroos, Pelkäne, puh. k Jaakko Ukkonen, Topeliuksenkatu 17 A 4, Helsinki 25, puh. t Mauri Vilkas, Karstula, puh. k

14 Suomen Maahockeyliitto Kilpailullisesti tärkein toimintatapahtuma oli osallistuminen hockeyn Pohjoismaisiin mestaruuskilpailuihin, jotka suoritettiin syyskuussa Odensessa Tanskassa. Saavutettu PM; nuorten maajoukkueen ottelut Ruotsissa sekä seurajoukkueiden kansainväliset menestykset ovat luoneet uskoa hockeyn tulevaisuuteen. Kilpailumenestystä arvioitaessa on huomattava, että harrastajien ja käytettävissämme olevien "hockeykenttien" määrä on varsin vaatimaton useimpiin Europan maihin verrattuna. Menestys nykypäivän hockeyssa edellyttää tällä hetkellä melkoisia valmennuksellisia ja taloudellisia voimavaroja sekä seura- että liittotasolla. Menestys edellyttää myös seura- ja maajoukkueiden tavoitteiden ja valmennusmenetelmien yhtenäistä suunnittelua ja toteuttamista. Menestys edellyttää myös hyvien hockeykenttien ja hallien saamista hockeylijain käyttöön, - enemmän kv- otteluita sekä jälki kasvun turvaamista, voimakasta juniorit yötä. Käytettävissä olevien valmentajavoimien työn tuloksena sekä muuttuneiden harjoitus- ja valmentautumistapojen ansiona on pidettävä saavuttuja tuloksia, joista merkittävin päättyneen toimintakauden PM, josta kilpaillaan seuraavan kerran v Suomessa. Valmennuksellisesti oli kauden merkkitapaus englantilaisen,huippuvalmentajan John Godmanin vetämä viikon harjoitusleiri Espoossa. Englannin maajoukkueen päävalmentajan antamat arvokkaat opit pyritään hyödyntämään hockeyn valmennustoiminnassamme. Yhteydenpito kansainvälisiin hockeyjärjestöihin on muodostanut tärkeän osan kv- toiminnasta, joihin liittyvät olellisesti mm. toimenpiteet kv- urheilukosketuksen kehittämiseksi ja laajentamiseksi. Toimintamme osoitetusta kansainvälisestä arvostuksesta todettakoon mm. FIH:n hallitus myönsi Buenos Airesissa pitämässään kokouksessa kansainvälisen erotuomatinimityksen lisäyksenä Kalevi Ruutulie I Grade Umpire (ensimmäisen luokan erotuomari) nimityksen. kansainvälisten otteluiden erotuomaritehtävien myöntäminen tuomareillemme. Taloudelliset vaikeudet ovat aikaisempien vuosien tapaan olennaisesti rajoittaneet toiminnan kehitystä. Henkilövoimavarojen puute on myös osaltaan heijastunut negatiivisesti toimintaan. Yhteistyö valiokuntien puitteissa sujui hyvässä ra- - kentavassa hengessä. Sen sijaan liittohallituksen yhteistyössä ilmeni valitettavaa säröilyä, joka osaltaan himmensi toiminnallisesti menestyksellisen vuoden tuloksia. Liittohallituksessa on käynnistetty keskustelu toiminnallisista organisaatiomuutoksista, lähinnä tavoitteena tähänastista selvemmän kuvan saaminen vastuualueiden jakautumisesta eri vastuuhenkilöiden, valiokuntien ja liittohallituksen osalle. SUOMEN MESTARUUSSARJA 1978 Huovit ESU Nups TMP Hocbi Ali Stars se Botnia Tiikerit KANSAINVÄLINEN MENESTYS PM-KISAT v Odense, Tanska Suomen joukkue osoittautui vastustajiaan sekä teknisesti että taktisesti paremmaksi. PM-kisojen avausottelussa Suomi voitti Tanskan maaliluvuin 2-0. PM-kisojen ratkaisuottelussa Suomi voitti Ruotsin 1-0. PM-kisojen lopputilanne: Suomi Tanska Ruotsi Jugoslavia - Unkari - Suomi. Jugoslavian kutsumana suoritti hockeymaajoukkue kilpailumatkan Zagreb'iin ajalla Unkari - Suomi Suom i - Jugoslavia (nuorten maajoukkue) Jugoslavia - Suomi HUOVIT - SM

15 JOHTOKUNTA 1978 Kalevi Ruuttu, Sarantie 8, Pori 36, puh. k , t Suomen Metsästäjäliitto KALEVI RUUTTU Varapuheenjohtaja: Valto Mattila, Halkosuontie 108, Helsinki 66, puh. k , t Erkki Eskelinen, Raatihuoneenkatu 4 A, Hämeenlinna 10, puh Leo Heiskanen, Kivenlahdenkatu 3 B 15, Espoo 32, puh. k Veikko Jerkku, Lönnrotinkatu 39 B, Helsinki 18, puh. t Timo Jokisuu, Nummela, puh. k , t Juhani Kiviharju, Harjuviita A Espoo 10, puh. t , k Juhani Kokko, Hakamäki 6 C 18, Espoo 12. Teuvo Ruuttu, Lokkisaarentie , Helsinki 98, puh. k , t Torsten Lilja, Niemitie 13, Helsinki 70, puh. k , t Suomen Metsästäjäliiton 58. toimintavuosi tulee jäämään liiton aikakirjoihin henkilövaihdosten ja koulutustoiminnan vuotena. Henkilövaihdoksista merkittävin oli uuden puheenjohtajan valitseminen toimintavuoden lopulla. Kou lutustoiminnassa taas kunnostautuivat lähes kaikki piirit, sil lä erilaisia koulutustilaisuuksia järjestettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Perinteisten seuratoimintakurssien ja ampujakoulutustapahtumien lisäksi järjestettiin opaskursseja nuorille metsästäjille, hirvijahtien johtajille ja kilpailutoimintojen vetäjille. Jäsenkunnan kiinnostus koulutustapahtumia kohtaan oli joissakin piireissä jopa niin suuri, että osanottajien määrää oli käytännön syistä rajattava. Ilahduttavaa oli myös hirvenhiihtojen saama suosio. Tätä kymmenkunta vuotta vanhaa urheilulajia on harrastettu aikaisemmin etupäässä maan eteläosissa, mutta menneenä talvena kilpailulaji otettiin myös pohjoisten metsästysseurojen ohjelmaan. Piiritason katsastuskilpailuihin otti monessa piirissä osaa yli 300 kilpailijaa. Näiden katsastuskilpailujen perusteella valittiin sitten 670 osanottajaa lajin SM-kilpailuihin. Hirvenhiihdon lopputulos muodostuu kolmen osalajin loppupisteistä. Nämä osalajit ovat hiihto, ammunta ja etäisyyden arviointi. Kilpailujen saavuttama suosio erämiesten keskuudessa johtuukin juuri lajin monipuolist.ludesta. Vaatiihan hyvä menestyminen hyvän hiihtotaidon lisäksi tarkkaa kättä ja kykyä arvioida välimatkoja oikein. Näitä taitojahan tarvitaan varsinaisessa metsästyksessäkin. Metsästysammuntojen SM-kilpailuissa saavutettiin myös uusi osanottajaennätys. Heinäkuun lopulla Kuopiossa pidettyihin kilpailuihin osallistui 1600 miestä ja naista, jotka neljän päivän aikana ratkaisivat sarjoittaiset. paremmuutensa hirviammunnassa, metsästyshaulikkokilpailussa ja luodikkoammunnassa. Nämä metsästysammuntakilpail ut lienevät Jukolan viestin jälkeen osanottajamääräitään maamme suurin urheilutapahtuma. Näihin kesäisiin mestaruuskilpailuihin osanottajat karsitaan kaikissa liiton 16 piirissä järjestettävissä katsastuskilpailuissa. Kamppailu osanottooike)jdesta alkaa usein jo toukokuun lopulla, jolloin ensimmäiset katsastukset järjestetään. Kesän aikana näitä tapahtumia on sitten 4-5 kpl. Liiton joukkue otti osaa alkusyksystä Itävallassa järjestettyihin metsästysammuntojen EM-kilpailuihin. Näissä epävirallisissa kilpailuissa ammutaan meille oudoilla säännöillä, mutta tästä huolimatta joukkueemme menestys oli kohtalainen. Tärkein yhdysside liiton jäsenten kesken on kaikille jäsenille lisämaksutta postitettava Urheilumetsästys Sportjakten -jäsen lehti. Tämä kuudesti vuodessa ilmestyvä lehti tunnetaan vireänä ja ajankohtaisena eräjulkaisuna. Lehden kustantaminen on tosin liitolle kallista, sillä jäsenmaksutulot eivät riitä kattamaan sen kustannuksia kuin osaksi. Niinpä talouden hoitamiseen onkin jouduttu paneutumaan perusteellisesti. Liittohan perusti kolmisen vuotta sitten oman Oy Eräkontti Ab -nimisen yhtiön, joka markkinoi metsästykseen, riistanhoitoon ja luonnonvarain hoitoon liittyviä tarvikkeita niin Metsästäjäliiton jäsenille kuin muillekin metsästäjille. Yhtiön tehokkaan myyntitoiminnan ansiosta onkin taloudellinen tilanne huomattavasti helpottunut. Koska toiminnan jatkuvasti tehostuessa kasvaa rahantarvekin, toimeenpantiin viime vuonna myös eräarpajaiset. Arpajaiset onnistuivat yli odotusten ja niiden tuotto ylitti keskimääräisen arpajaistuloksen. Merkittävä osa arpajaisilla saaduista varoista tullaan käyttämään piirien toiminnan tukemiseen. Maininnan arvoinen asia on myös liiton sääntöjen muuttaminen. Kahdessa peräkkäisessä liittokokouksessa hyväksyttiin yksimielisesti sääntöjen 2 muutettavaksi kuulumaan seuraavasti: Liiton tarkoituksena on sopeuttaa maamme ikivanha eränkäynti ja sen perinteet nykyaikaan mukautuvaksi henkistä ja ruumiillista kuntoa kehittäväksi ja luonnon läheisyyteen vieväksi urheilumuodoksi. Näitä päämääriä silmälläpitäen se vaalii metsästyskulttuuria, edistää ja kehittää maamme metsästys- ja riistanhoito-oloja ja on niiden metsästäjäpiirien, met

16 sästysseurojen ja muiden oikeuskelpoisten yhteisöjen ja l1enkilöiden yhdyssiteenä, jotka harrastavat metsästystä ja riistan hoitoa sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua. Suomen Metsästäjäliitto pyrkii palvelemaan metsästäjien yhteisiä etuja ja pyrkii siihen, että metsästysoikeuden sidonnaisuus maanomistukseen edelleen säilytetään." Tässä sääntömuutoksessa uutta on tuo viimeinen lause. Se on Metsästäjäliiton yksiselitteinen metsästyspoliittinen kannanotto siihen, kuinka metsästysoikeuden maassamme tulisi olla. Viime aikoinahan on julkisuudessakin esitetty vaatimuksia, joiden mukaan metsästyksen tulisi kuulua jokamiehen oikeuksiin. Metsästäjäliiton mielestä tällaiset vaatimukset kuitenkin ovat vastuuttomia ja maamme metsästysolosuhteet voidaan parhaiten turvata säilyttämällä metsästysoikeuden ja maanomistuksen ikimuistoinen sidonnaisuus. SUOMEN MESTARIT 1978 HIrvenhiihto: Yleinen: Yrjö Salpakari 1136 pist. Naiset: Terttu Hietanen 1010 pist. Joukkuekilpailu: Satakunta pist. Viestihiihto: Satakunta Metsästysammunnat: Hirviammunta: Yleinen: Heikki Koskinen 115 pisto Naiset: Sisko Ukkola 39 pist. Joukkuekilpailu: Vars.-Suomi 800 pist. Luodikkoammunta: Yleinen Ismo Kuntola 179 pist. Naiset: Raija Mikkonen 82 pist. Joukkuekilpailu Pohjois-Savo 1217 pist. Haylikkoammunta: Yleinen: Lennart Tikkaoja 30 pist. Naiset: Hanna-Leena Wejberg 17 pist. Joukkuekilpailu: Pohjois-Savo 285 pist. LAURI PÖYHÖNEN Johtokunta 1979: Lauri Pöyhönen, Vänrikki Stoolinkatu 9 A, Helsinki 10, puh. k , t Varapuheenjohtaja: C.A. Borgström, Juhani Ahontie 16 A 3, Helsinki 15, puh. k Pentti Johansson, Voimalaitos, ENO, puh. k , t Martti Knuutila, Jalonoja, Kauvatsa as., puh. k Pekka Linnavirta, Bulevardi 12 A 18, Helsinki 12, puh. k , t vaihde. - Erkki Mäkiin, Pöylintie 16, Husupyöli, puh. k , t Olli Reenpää, Hietalahdenranta 17 A 11, Helsinki 18, puh. t Pekka Reinikka, Petäjätie 3 A 9, Kuopio 42, puh. k , t Olavi Skog, Pusula, puh. k , t Aatos Suvisalmi, Laurintie 19, Kurikka, puh

17 Suomen Miekkailuliitto SUOMEN MESTARIT 1978 Joukkue, naj set: 1) HFM I (Hätönen, Kittelä, Westerlund, Ekegren, Moulin). - Joukkue, kaipa: 1) HFM I (Sjöblom, Grönholm, Planting, Lindroos, Puranen). - Joukkue, floretti: 1) HFM I (Sjöblom, Vanamo, Suonperä, Grönholm, Planting). - Kaipa: 1) Kimmo Puranen HFM. - Floretti, miehet 1) Nils-Robert Sjöblom HFM. - Floretti, naiset: 1) Sirkku Hätönen HFM. - Säilä: 1) Nils-Robert Sjöblom HFM. 130 Vuosi 1978 jää Suomen miekkailun aikakirjoihin tasaisena toiminnan vuotena, jonka aikana tulokset pyörivät edellisten vuosien tasolla. Toiminnan painopistealueet olivat sekä juniorien koulutuksessa että edustusmiekkailijoitten kilpailuttamisessa kansainvälisen tason saavuttamiseksi. Junioritoiminta kehittyikin seuroissa kiitettävästi, kilpailuja järjestettiin runsaasti ja osanottajamäärät niissä kasvoivat edellisestä vuodesta. Liitto järjesti lupaavimmille nuorille kaksi kartoitus- ja koulutusleiriä. Vuoden 1978 kilpailumenestykset eivät vieläkään riittäneet vakuuttamaan Suomen Olympiakomiteaa miekkailun olympiavalmennuskelpoisuudesta. Saavutuksena on kuitenkin todettava miesten kaipajoukkueen 15. sija MM-kilpailuissa, naisten florettijoukkueen 2. sija Amsterdamin kansainvälisissä kilpailuissa marraskuussa sekä nuorten kaipajoukkueen Pohjoismaiden mestaruus. Vuoden lopulla saatiin myös vihdoinkin päiväjärjestykseen liittoa kauan askarruttanut pulma pätevän miekkailunopettajan saamiseksi Suomeen, kun liitto palkkasi puolalaisen Marek Szafirowskin liiton päävalmentajaksi. Sopimus pmvalmentajan kanssa on solmittu aluksi Moskovan kisoihin asti mutta sitä voidaan jatkaa kisojen jälkeenkin. Nyt onkin käynnistynyt totinen valmentautuminen vuoden 1980 kisoja silmällä pitäen. Taloudellisesti turvatusta asemastaan saa liitto kiittää vuosikymmeniä sitten tehtyjä päätöksiä Veikkausyhtiön osakkeiden ostamiseksi, sillä valtion lunastettua Veikkausyhtiön osakkeet, on liitto voinut lähteä mukaan SVUL:n Maaliikennekeskus-projektiin, joka turvaa liiton perusrahantarpee.n. JOHTQKUNTA 1979 Erkki E Nurmi, Pakilantie 115, Helsinki 67, puh. t , k Varapuh_joht: Kari Kärkkäinen, Aapontie 8 b, Espoo 18, puh. t , k Oiva Ahola, Parola, puh Risto Kanerva, Tuomiokirkonkatu 40 C 39, Tampere 10, puh. t , k Marja-Liisa Someroja, Ahvenkuja 4 B 12, Espoo 17, puh. t , k Nils-Robert Sjöblom, Myllytie 2, Helsinki 14, puh. t , k Nils Ake Trapp, Satamakatu 6, Turku 10, puh. t , k Markku Varjo, Pengerkatu 4 A, Helsinki 53, puli. k Jussi Wirta, Museokatu 5 B, puh. k TOiminnanjohtaja: Jarmo Lohi, Vaasankatu 10, Helsinki 50, puh. t , k /24. Päävalmentaja: Marek Szafirowski, Kiillekuja 4 B 23, HKl 71, puh. k ERKKI NURMI 131

18 Suomen Moottoriliitto Kansainvälisen menestyksen valossa Suomen Moottoriliiton toimintavuosi 1978 oli jo totuttuun tapaan erinomainen. Heikki Mikkola voitti jälleen motocrossin 500 ksm luokan maailmanmestaruuden - uransa neljännen - ja Yrjö Vesterinen oli kolmannen kerran peräkkäin maailman paras trialissa. Näiden jokavuotisiksi muodostuneiden voittojen lisäksi kirjattiin MM-tasolla uusi aluevaltaus. Ilkka Teromaa selvitti kaksien karsintojen kautta itsensä ensimmäisenä suomalaisena speedwayn MM-finaaliin, joka ajettiin perinteikkäällä Wembleyn stadionilla. Teromaa jäi tällä kertaa kymmenen parhaan joukosta sijoittuen 11. tilalle, mutta jo finaal iin selviytyminen oli hieno saavutus. Road Racingin ja motocrossin maailmanmestaruussarjoissa pääsi Vesterisen ja Mikkolan lisäksi 12 suomalaista MM-pisteille. Heistä parhaimmin sijoittuivat motocrossin 125 ksm luokan viidenneksi ja kuudenneksi yltäneet Matti Autio ja Göte Liljegren, jotka ajollaan osoittivat, ettei Mikkola ole ainoa suomalainen motocrossin huippu. Pohjoismaisella tasolla Suomi oli motocrossissa ylivoimainen voittaen joukkuemestaruudet molemmissa ajetuissa luokissa, 125 ksm ja 500 ksm. Henkilökohtaisissa tuloksissa suomalaiset ottivat kummassakin kaksoisvoitot, pienemmässä luokassa kärjessä olivat Autio ja Pauli Piippola ja isommassa ei tarvittu edes Mikkolan apua, vaan Tapani Pikkarainen ja Erkki Sundström pitivät muut takanaan maailmanmestarin poissaollessa. Myös Trialissa suomalaiset voittivat PM:n Yrjö Vesterisen johdolla. MM -kilpailussa 11 :nneksi sijoittunut Timo Ryysy oli PM-pronssilla. RR-ajossa Seppo Rossi otti Suomeen Pohjoismaiden mestaruuden luokassa 350 ksm. Korkean laadun ohella ilahduttaa myös kilpailutoiminnan määrällinen kasvu. Viime vuonna suorittivat suomalaiset moottoripyöräilijät 1482 lähtöä ulkomaisissa kilpailuissa, määrä on viitisenkymmentä suurempi kuin -77. Parhaiten harrastuksen kasvusta kertoo ajajalupien määrä. Vuonna -78 myönnettiin Suomessa 1636 lisenssiä, mikä merkitsee yli 12 prosentin lisäystä edellisvuoteen verrattuna. YRJÖ VESTERINEN Erityisen suuri ilonaihe kotimaassa oli viime vuonna tapahtunut nuorisotoiminnan voimistuminen. Moottoriliiton nappulalajiksi kehitetty minitrial on osoittautunut todelliseksi vetonaulaksi ja kauden viimeisissä kilpailuissa järjestäjät joutuivat jopa yllättäviin tilanteisiin odottamattoman suuren osanottajaryntäyksen vuoksi. Trial-kilpailun järjestäminen yli sadalle pienelle mopoilijalle ei olekaan enää mitään takapihapuuhaa ja minitrialissa kouliintuvat niin ajajat kuin ratamestarit, toimitsijat ja kerhojen kilpailujen järjestämisessä tarvittavat taidot. Minitrialin voimakas kehitys on seurausta siitä, että laji palvelee monia tarkoituksia. Turvallisena ja kustannuksiltaan halpana, sekä liikenteessä tarvittavia valmiuksia kasvattavana minitrial on saavuttanut vanhempien hyväksymisen. Yrjö Vesterisen tarjoama esikuva, sekä mopon hallinnan oppimisen ja vaikeilla jaksoilla onnistumisen antama tyydytys ovat poj ille ja mukaan ilmestyneille tytöille kannustimena. lisäksi minitrial opettaa harrastajalleen myös tekniikkaa, kun ajokkeja asianmukaisesti huolletaan, korjataan ja niihin myöhemmin jopa suunnitellaan omia teknisiä ratkaisuja. SUOMEN MESTARIT 1978 Road Racing: 125 cc: Auno Hakala, Ti MK cc: Seppo Ojala, TMK cc: Seppo Ojala, TMK cc: Seppo Rossi, KouvMK. - Sivuvaunulliset: Kalevi Rahko-Kari Laatikainen HMK. - Motocross: 125 cc: Matti Autio, TMK cc: Erkki Sundström, TiMK cc: Heikki Mikkola, HyMK. - Kerhojoukkueet cc: Hyvinkään MK (Heikki Mikkola, Matti Tarkkonen, Göte Liljegren ja Anssi Oksanen). Jäärata: 125 cc: Pekka Miettinen, KMK cc: Pekka Miettinen, KMK cc: Jari Suhonen, KouvMK. - Sivuvaunulliset: Kalevi Rahko-Kari Laatikainen, HMK. Jääspeedway: Håkan Storm, VMK. Speedway: Pariajo: Porin MK (Ilkka Teromaa ja Kai Niemi). - Joukkueet: HAUKAT (Salpausselän MK). Maarata: Kilpakoneet: 500 cc: Rauli Mäkinen, TaMK. Speedway: Henkilökohtainen: Kai Niemi, PMK. Luotettavuusajo: 125 cc: Antti-Juho Kemppainen, TiMK cc: Jukka Helminen, TiMK. Kerhojoukkueet: Tikkurilan MK I (Jukka Helminen, Antti-Juho Kemppainen ja Veikko Kuosa). Trial: AI + A: Yrjö Vesterinen, EMK. KiI Moottorikeikka: Kilpakelkat cc: Risto Kauppinen, LaMK. - pakelkat cc: Heikki Tuovila, KeMot. KANSAINVÄLINEN MENESTYS MM-kilpailut: Road Racing: 125 cc: Matti Kinnunen cc: Pentti Korhonen, 19., Pekka Nurmi, 24., Eero Hyvärinen, cc: Pentti Korhonen, 11., Eero Hyvärinen, cc: Teuvo Länsivuori, cc: Markku Matikainen, 28. Motocross: I 125 cc: Matti Autio, 5., Göte Liljegren, 6., Ppuli Piippola, cc: Erkki Sundström, 20., Matti Tarkkonen, cc: Heikki Mikkola, 1. - Joukkuekilpailu: 250 cc: Suomi cc: Suomi 14. Speedway: Ilkka Teromaa, 11. Trial: Yrjö Vesterinen,

19 JOHTOKUNTA 1979 Helmer Viiala, Sauramontie 10, Vantaa 35, puh. k , t Suomen Moottoriveneliitto H ELM ER VIIALA Varapuheenjohtajat: Timo Katajamäki, Kreetankuja 6-8 B 33, Pirkkala 5, puh. k , t Sten Storm, Takamaantie 44, Turku 72, puh. k , t Veikko Valavuo, Veikon polku 12, Imatra 10, puh. k , t Rolk Eklund, Hepokuja 9 A 38, Vantaa 20, puh. k , t Veikko Leino, Satakunnantie 29 A 1, Turku 30, puh. k, , t Kalevi Lahtinen, Sopuli katu 5, Tampere 53, puh. k , t H.annu Kekäläinen, Retkeilijäntie , Kuo PIO 20, puh. k , t Pertti Kasper, Hämeenkatu 73, Hyvinkää 2, puh. k , t Pentti Moskari, Niittyluhdantie 1, Helsinki 66, puh. k , t Mikko Henriksson, Niittyrannantie, Kempele, puh. k , t Aulis Talasmo, Vitikantie s B 11, Haapajärvi, puh. k , t Juhani Halme, Satamakatu 16 B 47, Tampere 20, puh. k , t Jyri Tengman, Hämeenkatu 7, Riihimäki 10, puh. k , t Vesa Ruostepuro, Puolalanpuisto 4 bc 12, Turku 10, puh. k , t Suomen Moottoriveneliiton 40. toimintavuosi oli kansainvälisesti menestyksellinen. Matkakilpailijat saavuttivat EM-kilpailuissa 2 toista sijaa, 3 kolmatta sijaa ja yhden viidennen sijan. Pohjoismaisia mestaruuksia saavuttivat matkakilpailijamme 3 kappaletta. Ratakilpailijat saavuttivat OA-Iuokan MM-kilpailussa sijat 5., 6. ja 7. OC-Iuokan EM-kilpailuissa 2. sijan ja OA-Iuokan EM -kilpailussa 2. ja 3. sijan. Vaikka mestaruuksia MM- ja EM-kilpailuissa ei saavutettukaan, on sijoituksia pidettävä hyvinä. SO-Iuokan valmennusjoukkueen sijoitukset jäivät vaatimattomiksi sen ensimmäisen valmennusvuoden osalta. Englannissa ajetussa EM-kilpailussa sijoitukset olivat 12. ja 17. Merenkulkukilpailujen osanottajamäärässä on edelleen tapahtunut lisäystä. Kilpailujen järjestäjät ovat aktiivisesti osallistuneet toimitsijakoulutukseen, joka vaikutti kuluneena vuonna kilpailijoiden määrän lisääntymiseen kuten edellisenäkin vuonna. Katsastusmiehiä koulutettiin 112, joka on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Katsastusmieskoulutuksessa ylitettiin 350 katsastusmiehen raja. Yhteistyö viranomaisten ja Pohjoismaiden kanssa on ollut aktiivista. Edustajamme ovat osallistuneet Veneilyasiain neuvottelukunnan työskentelyyn. Yhteistoiminnan laajentamiseksi Suomen Purjehtijaliiton kanssa on neuvoteltu ja tehty yhteistoimintaluonnos, joka on edelleen liittojen käsittelyssä. Kansainvälinen liitto on Union Internationale Motonautique (UIM). UIM :n Offshore komissionin konsulttina toimii Kaarlo A. Pinomaa. 134

20 136 SUOMEN MESTARIT 1978 Luokka OA (Imatra 23.07): Matti Salmi lehto, Hydro pistettä. - Luokka OSB (Voolahti ): Caj Fagerström, Hydro-59, 1200 pist. - Luokka OC (Ristiina ): Eero Pekkola, ToMVK, 800 pist. - Luokka SB (Tolijala 11.06): Tage Gustafson, GMS, 1200 pist. Luokka SD (Ristiina ): Osmo Lampinen, Veneurh., 1200 pist. - Luokka B: Henry Sjölund, 22 p. - Luokka D: Kaj Eskman, 22 p. - Luokka H: Jukka Huhtanen, 11 p. KANSAI NV ÄLI N EN MENESTYS Pohjoismaiden mestaruudet 1978: Luokka OA (Ruotsi, Smedjebacken ): 2) Erkki J. Pentti, Suomi, HMVK. - 6) Raimo Löflund Suomi Hydro Luokka OC (Toijala ): 1) Es'a Rytkö: nen, Suomi, RiPS. - 4) Eero Pekkola, Suomi, ToMVK. - Luokka OSB (Imatra ): 1) Caj Fagerström Suomi, Hydro ).Juha Mutanen, Suomi, JPS. ~ Luokka D (Ruotsi, Oregrund ): 1) Kaj Eskman/Jouko Laine, Suomi, Potkuri. - Luokka E (Tam~ere ): 1) Tommi Vormistolllkka Seppälä, Suomi, ImVK, 2) Martti Wellström/Toste Karlsson Suomi,. SMK, 4) Jorma Kangas/Seppo Siren, Suomi: PotkurI. - Luokka N (Ruotsi, Uppsala ): 1) Mikael Winogradoff/Veli-Pekka Kuuranne, Suomi HMVK. - ' Euroopan mestaruudet 1978: Luokka OA (Ruotsi, Strömsbruk ): 2) Matti Salmilehto, Suomi, Hydro Luokka OC (Ranska, St. Fargeau ): 2) Esa Rytkönen, Suomi, RiPS. Maailmanmestaruudet 1978: Luokka OA (Milano ): 5) Jorma Hämäläinen, Suomi, Hydro 59, 6) Matti Salmilehto, Suomi, Hydro 59, 7) Erkki J. Pentti, Suomi, HMVK. JOHTOKUNTA 1979 Ari Kautto, Peippola 67 b, Porvoo 10, puh. t , k ARI KAUTTO Varapuheenjohtajat: Pekka Helen, Valtakatu 3 A 16, Rauma 10, puh. t , k Jommi Salomaa, Airotie 8, Helsinki 83, puh. t , k S.O. Fagerström, Kanavasillantie 10, Helsinki 84, puh. t , k Matti Lukkari, Kumianpää 6 C 31, Helsinki 84, puh. t , k Ullamaria Smeds, Soukanniemi, Espoo 36, puh. k Leon Basilier, Angervontie 3 A 15, Helsinki 32, puh. t Kari Murtti, Rantalaivurintie 19, Helsinki 85, puh. t , k Matti Vuorisalo, Pietolankatu 6 C, Uusikaupunki, puh. t , k Enzio Raninen, Tyvi polku 2, Kotka 40, puh. t , k Kalevi Nikkilä, Terästehdas B 88 as 9, Imatra 61, puh. t , k Teknikantekgä Tarvitaan muitakin johtoja kuin lennonjohto Helsingin lentoaseman sähköistämiseen Hankkija on käyttänyt tonneittaln kojeita ja tarvikkeita sekä paljon ammattitaitoa. Maan suurimman sähköurakoitsijan, Hankkijan. muita työnäytteitä ovat esim. Pääjärven metsät yökeskus ja Finlandia-talo. Uusin aluevaltaus on Suomessa rakennettavien öljynporauslauttojen sähköistäminen. Odotettavissa lämpöä, vettä ja raitista Ilmaa Lämpö-, vesi- ja ilmastointialalla Hankkija lukeutuu maamme johtaviin yrityksiin. Suurten urakoitlen lisäksi, esimerkiksi Kauniaisten uimahallin LVItyöt Hankkija toimittaa LVI-tarvikkeita niin suurille kuin pienille kiinteistöille. sillä Hankkija on merkittävä tekijä alan tarvikkeitten tukku - ja vähittäiskaupassao mhankkija on monessa mukana MUISTA SAMMON MATKA~ S! Se on kovaa valuuttaa niin idässä kuin lännessäkin SAMPO-YHTICT ja matkustelet huolettomasti 137