TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE OSA I: TOIMINNAN PERUSTA JA KESKEISET TEHTÄVÄ Kslk

2 KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE OSA I: TOIMINNAN PERUSTA JA KESKEISET TEHTÄVÄT SISÄLTÖ Sivu 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä Keskeiset tehtävät Asiakkaat 1 2 TOIMINNAN PERUSTA VUOSILLE Toiminta-ajatus (missio) ja arvot Visio Toiminnan näkökulmat, osavisiot ja strategiset painopistealueet 5 3 STRATEGISET PAINOPISTEALUEET JA TAVOITTEET NÄKÖKULMITTAIN Strategiset painopistealueet ja tavoitteet näkökulmittain vuosille Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna VUOSIEN KESKEISET TEHTÄVÄT Keskeiset suunnittelutehtävät 9 Yleispiirteinen suunnittelu 10 Asuminen 11 Elinkeinotoiminta 12 Teknistaloudellinen suunnittelu 13 Virkistysalueet ja kaupunkiympäristö 13 Esikaupunginosien kehittäminen ja lähiöiden parantaminen 14 Kulttuuriympäristöt ja rakennussuojelu 14 Kaupunkitutkimus 16 Liikenne Keskeiset kehittämistehtävät 19 5 RESURSSIT Henkilöstö Määrärahat 20 LIITE: KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON NÄKÖKULMAKEHIKKO

3 1 (20) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE OSA I 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä Kaupunkisuunnitteluviraston vuosien toimintasuunnitelma on laadittu kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelman vuosille pohjalta (ks. liite 1). 1.2 Keskeiset tehtävät 1.3 Asiakkaat Toimintasuunnitelmassa on kaksi osaa. Osa I sisältää vuosien toiminnan painopistealueet, tavoitteet ja keskeiset tehtävät jaoteltuna nk. tasapainoisen näkökulmakehikon mukaisesti. Osa II on viraston sisäisen johtamisen väline ja informaatiokanava sidosryhmille. Osa II sisältää työyksikkökohtaiset tehtäväluettelot ja tehtäväkortit aikatauluineen vuosille Viraston keskeiset tehtävät liittyvät kaavoitukseen ja liikennesuunnitteluun sekä niitä tukeviin toimintoihin. Yleiskaavoitus Osayleiskaavoitus Asemakaavoitus Liikennesuunnittelu Teknistaloudellinen suunnittelu Kaavoitusta ja liikennesuunnittelua palveleva tutkimus Ympäristösuunnittelu Viraston asiakkaat voidaan jaotella sisäisiin ja ulkoisiin asiakkaisiin. Sisäiset asiakkaat Kaupunkisuunnittelulautakunta Muut luottamushenkilöt Muut hallintokunnat Ulkoiset asiakkaat Kaupunkilaiset (asukkaat, yritykset, yhteisöt) Kunnan jäsenet Kaupungin ulkopuoliset viranomaiset ja yhteisöt Helsingissä kävijät

4 2 (20) 2 TOIMINNAN PERUSTA VUOSILLE Kaupunkisuunnitteluvirasto on vuosien aikana määritellyt arvonsa, toiminta-ajatuksensa sekä visionsa. Strategiatyö alkoi arvokeskustelulla, minkä jälkeen määriteltiin viraston toiminta-ajatus (miksi olemme olemassa) ja visio (millaiseksi haluamme tulla). Strategian avulla ilmaistaan ne keinot tai menettelyt, joilla visiota pyritään toteuttamaan. Toiminta-ajatus (missio), visio ja arvot määriteltiin prosessissa, johon viraston johto ja henkilökunta osallistuivat yhdessä. Strategiatyö on jatkunut tasapainotetun näkökulmakehikon mukaisesti, jossa viraston näkökulmiksi on valittu yhteiskunnallinen vaikuttavuus, palvelukyky, toimintatavat sekä oppiminen ja kehittyminen. Virasto on määritellyt osavisiot näkökulmittain sekä niihin liittyvät toiminnan painopistealueet ja tavoitteet (ks. myös liite 2). Vuonna strategiatyötä on jatkettu työstämällä osastotasoisia painopistealueita sekä tavoitteiden toteutumisen mittareita. Strategiset painopistealueet tarkistetaan vuosittain. Strategiatyön rinnalla on työstetty tukistrategioita, joita ovat viestintä-, vuorovaikutus-, asiakaspalvelu-, henkilöstö- ja koulutus-, informaatiotekniikka (IT)-, tutkimus- sekä kansainvälisyysstrategiat. 2.1 Toiminta-ajatus (missio) ja arvot Toiminta-ajatus (missio) Arvot Kaupunkisuunnitteluviraston toiminta-ajatus (missio) on seuraavanlainen: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto suunnittelee ja ohjaa Helsingin maankäyttöä ja liikennettä sekä ohjaa kaupunkiympäristön kehittymistä. Virasto vastaa ammattitaitoisesti ja luovasti alansa päätöksenteon valmistelusta vuorovaikutuksessa muiden asiantuntijoiden ja kuntalaisten kanssa. Viraston arvot ovat ammattitaitoisuus, avoimuus, luovuus, oikeudenmukaisuus, päämäärätietoisuus ja yhteistyöhenkisyys. Ammattitaitoisuus Jokainen meistä on oman alansa asiantuntija Hankimme jatkuvasti uutta tietoa ja käytämme sitä työssämme hyväksi

5 3 (20) Arvostamme ja kehitämme jatkuvasti ammatti-taitoamme ja menetelmiämme Sovellamme teknisen kehityksen luomia uusia mahdollisuuksia Ansaitsemme luottamuksen asiantuntemuksella, asiallisella, kriittisellä ja ennakkoluulottomalla asenteella sekä joustavalla ja aikailemattomalla toiminnalla Avoimuus Kerromme tavoitteistamme, toiminnastamme ja mahdollisuuksistamme oikeaan aikaan ja ymmärrettävässä muodossa. Kuuntelemme toisten mielipiteitä ja olemme valmiita tarkistamaan omiamme. Ansaitsemme luottamuksen olemalla rehellisiä, suoria ja avoimia. Luovuus Oikeudenmukaisuus Päämäärätietoisuus Sovitamme yhteen erilaisia lähtökohtia, tavoitteita, mielipiteitä ja intressejä. Havaitsemme muutostarpeet ja uskallamme kokeilla ja puolustaa uutta. Olemme valmiit etsimään uusia ratkaisuja. Otamme haasteita ja asetamme riman korkealle. Olemme innostuneita työstämme. Kohtelemme muita ihmisiä ja yhteisöjä tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti niin työtovereita kuin yhteistyökumppaneitakin, niin nykyisiä kuin tuleviakin kaupunkilaisia. Kaikille pätevät samat, yhdessä hyväksytyt säännöt. Sovimme asioista keskustelun pohjalta. Arvostamme työn korkeata laatua. Tunnemme työmme tavoitteet ja pyrimme niihin johdonmukaisesti yhdessä. Keskitymme olennaiseen ja teemme oikeita asioita oikeaan aikaan. Otamme vastuun ratkaisuistamme.

6 4 (20) Yhteistyöhenkisyys Arvostamme työtovereitamme, yhteistyökumppaneitamme ja asiakkaitamme. Kunnioitamme toisen tekemää työtä ja annamme työtovereillemme tilaa ammattilaisina ja persoonina. Olemme aloitteellisia ja aktiivisia vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Hyväksymme erilaisuuden ja erilaiset näkemykset. Luotamme toisiimme. Jaamme osaamisemme ja tietomme Annamme tukea, kannustusta, kiitosta ja kritiikkiä. Kohtaamme ja käsittelemme konfliktit avoimesti Selviämme vaikeistakin ongelmista yhdessä. Emme "jätä kaveria". Noudatamme hyviä tapoja: olemme ystävällisiä, kohteliaita, avuliaita ja suvaitsevaisia. 2.2 Visio Kaupunkisuunnitteluvirasto on määritellyt visionsa eli tilan, millaiseksi se haluaa tulla, sekä kaupunkisuunnittelua että sisäistä toimintaansa varten. Kaupunkivisio Helsinki on elinvoimainen ja omintakeinen eurooppalainen pääkaupunki. Elinvoimainen Helsinki on luova, kilpailukykyinen ja näkee tulevaisuuden mahdollisuutena. Helsinkiä kehitetään toimivana, terveellisenä ja kauniina merellisenä kaupunkina sen ihmisten, luonnon ja historian lähtökohdista. Virastovisio Helsingin eurooppalaisuus heijastuu sen monipuolisessa rakenteessa ja suunnitteluperiaatteissa. Helsinki tarjoaa sosiaalisesti ja toiminnallisesti hyvän paikan asua ja elää. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on johtava ja arvostettu kaupunkisuunnitteluorganisaatio, jonka henkilökunta on avoin uusille ajatuksille ja yhteistyölle sekä ylpeä työstään.

7 5 (20) 2.3 Toiminnan näkökulmat, osavisiot ja strategiset painopistealueet Strategisten painopistealueiden ja tavoitteiden laatimisessa on käytetty apuna nk. tasapainoista näkökulmakehikkoa. Viraston toiminnan näkökulmia ovat yhteiskunnallinen vaikuttavuus, palvelukyky, toimintatavat sekä oppiminen ja kehittyminen, joille on määritelty osavisiot ja painopistealueet. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Palvelukyky Toimintatavat Kilpailukykyinen, sosiaalisesti, toiminnallisesti ja kaupunkirakenteellisesti tasapainoinen pääkaupunki 1. Suunnittelun seudullisuus 2. Kaupungin elinvoimaisuus: kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä 3. Vastuu kaupunkikokonaisuuden kehittämisestä Asiantuntevaa ja luotettavaa palvelua tehokkaasti ja tasapuolisesti 1. Asiakaslähtöisyys 2. Viestintä ja vuorovaikutus Yhteistyössä tehokkaasti, tavoitteellisesti ja joustavasti toimiva luova organisaatio Oppiminen ja kehittyminen 1. Suunnittelun ohjaus 2. Prosessit 3. Suunnittelun sisältö Osaava, uudistuva ja hyvinvoiva työyhteisö 1. Ammattitaito 2. Työilmapiiri 3. Kansainvälisyys

8 6 (20) 3 STRATEGISET PAINOPISTEALUEET JA TAVOITTEET NÄKÖKULMITTAIN Viraston painopistealueet ja tavoitteet on strategioiden toteuttamiseksi määritelty tasapainoisen näkökulmakehikon mukaisesti. Tavoitteisiin sisältyvät vuoden 2004 sitovat toiminnalliset tavoitteet. Strategisten painopistealueiden ja tavoitteiden lisäksi viraston toimintaa ohjaavat tukitoimintojen (henkilöstö ja koulutus, viestintä, asiakaspalvelu ja vuorovaikutus, informaatiotekniikka, tutkimus sekä kansainvälistyminen) avuksi luodut toimintaohjeet eli tukistrategiat. 3.1 Strategiset painopistealueet ja tavoitteet näkökulmittain vuosina sekä keskeiset tehtävät vuonna 2005 STRATEGISET PAINOPISTEALUEET VUOSINA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Suunnittelun seudullisuus Kaupungin elinvoimaisuus: kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä TAVOITTEET VUOSINA Seudullinen maankäyttö ja liikennejärjestelmä Perusteltu kanta seudullisiin haasteisiin Kaupunkirakenne Uusien kaupunginosien toteuttamisedellytysten luominen KESKEISET TEHTÄVÄT VUONNA 2005 Seudun ja Helsingin kehittämissuunnitelma Seudullisen maankäytön kehityskuvan uudistaminen PLJ päätöksen ja aiesopimuksen mukaiset jatkotyöt, tärkeimpänä Länsiraiteen YVA Itämetron jatkamisselvitykset yhdessä Vantaan kanssa Osallistuminen ja vaikuttaminen maakuntakaavatyöhön Osallistuminen seudun liikenteenhallinnan kehittämiseen Sörnäistenrannan- Hermanninrannan (Kalasataman) osayleiskaavaluonnos Kuninkaantammen osayleiskaavaluonnos Malmin lentokenttäalue, osayleiskaavatyö Kruunuvuorenranta, osayleiskaavatyö Maanalaisten toimintojen osayleiskaava Asuminen

9 7 (20) Vastuu kaupunkikokonaisuuden kehittämisestä Laaditaan asunto-ohjelman mukaisen asuntorakentamisen mahdollistamiseksi asemakaavaehdotuksia laatu- ja kustannustietoisesti Elinkeinot Turvataan elinkeinoelämän kehittäminen ja elinkeinopolitiikan toteuttaminen laatimalla riittävästi toimitilakaavoja kaupunkirakenteellisesti tarkoituksenmukaisille paikoille Liikenne Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan on > 71 % Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuvien ja kuolevien kokonaismäärän vähenemistrendi on vähintään 2 % vuodessa Ympäristö, virkistys Parannetaan julkista kaupunkiympäristöä, suunnitellaan virkistysalueita ja laaditaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden suojelukaavoja Suunnittelu Innovatiivisuuden ja aloitteellisuuden lisääminen Toimintaympäristön muuttumisen huomioonottaminen Pasilan konepaja Lehtisaaren pohjoisosa Katajaharju/Länsiväylän kattaminen Myllypuron eteläinen pientaloalue Keskustan hankkeet Ilmala Itäkeskus Keski-Pasila Joukkoliikennejärjestelmän kehittämissuunnitelmat Pääkatuverkon kehittämissuunnitelmat Pysäköintijärjestelmien kehittäminen Kevyen liikenteen verkon parantamissuunnitelmat Suunnitelmat projektialueiden liittämiseksi joukkoliikenne- ja katuverkkoon Joukkoliikenteen sujuvuuden parantamissuunnitelmat Raitioliikenteen laajentamissuunnitelmat Kävelykeskustan laajentamissuunnitelmat Keskustan huolto- ja pysäköintitunneli Liikenneturvallisuuden parantamissuunnitelmat HELMI - liikennetelematiikan laajentaminen Helsinkipuisto Kävelykeskustan laajentaminen ja kehittäminen Uutela Töölönlahden julkiset kaupunkitilat Suojelukaavoitus Uusien asumismuotojen kehittäminen Työn ja asumisen lomittaminen Julkinen kaupunkikuva Täydennysrakentamisen selvitys

10 8 (20) Osaamisen kehityskuva Uuden liikkumiskulttuurin edistämismahdollisuuksien ja vaikutusten selvitys PALVELUKYKY Asiakaslähtöisyys Viestintä ja vuorovaikutus Asiakaspalvelun yhtenäistäminen Verkkoviestinnän kehittäminen Tehokkuus ja tuottavuus Toimiva viestintä Tehokas ja kattava vuorovaikutus Asiakaspalvelun organisointi Karttakäyttöliittymän käyttöönotto Kaupungin yhteisen asiointiportaalin käyttöönotto Aloitteiden valmistelu määräajassa Asiakastyytyväisyyskyselyt Uusi organisaatio toiminnassa Liikenteen vuorovaikutusmenetelmien käytäntöön vakiinnuttaminen TOIMINTATAVAT Suunnittelun ohjaus Prosessit Suunnittelun sisältö Johtamisjärjestelmän kehittäminen Resurssien tarkoituksenmukainen käyttö Prosessien sujuvuuden parantaminen Suunnittelun koordinointi Suunnitelmien laadun ja toteutettavuuden varmistaminen Vaihtoehtoisten suunnittelumenetelmien kehittäminen Johdon tietojärjestelmä Suunnittelun ohjauksen (strategioiden) ja seurannan (tuloskortin) kehittäminen Henkilöstösuunnitelma Resursoinnin tarkastelut puolivuosittain Työparijärjestelmän käyttöönotto Rekrytointipolitiikan luominen Hankkeiden priorisointi Toimintaprosessien selkiyttäminen ja tehostaminen Sisäisen ja ulkoisen yhteistyön kehittäminen Suunnitelmien käsittely (mm. kollegio, seminaarit) Suunnittelun auditointi Itsearviointi

11 9 (20) OPPIMINEN JA KEHITTYMINEN Ammattitaito Työilmapiiri Kansainvälisyys Ammatillinen osaaminen Tehtäväkierto Johtamisen kehittäminen Keskustelevan, avoimen ja motivoivan työilmapiirin aikaansaaminen Kansainvälinen vuorovaikutus Koulutussuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen Johdon koulutus Mm. työhyvinvointikyselyn tulosten hyödyntäminen Kannustus, palkitseminen Kansainvälisen koulutuksen toteuttaminen Sitova toiminnallinen tavoite 3.2 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2005 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2005 talousarvion, missä kaupunkisuunnitteluvirastolle vahvistettiin seuraavat sitovat toiminnalliset tavoitteet. - Laaditaan Sörnäisten- ja Hermanninrannan sekä Kuninkaantammen osayleiskaavaluonnokset. - Laaditaan asunto-ohjelman mukaista asuntorakentamista varten asemakaavaehdotuksia laatu- ja kustannustietoisesti - Turvataan elinkeinoelämän kehittäminen ja elinkeinopolitiikan toteuttaminen laatimalla riittävästi toimitilakaavoja kaupunkirakenteellisesti tarkoituksenmukaisille paikoille - Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan on > 71 %. - Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden ja kuolleiden kokonaismäärän vähenemistrendi on vähintään 2 % vuodessa. 4 VUOSIEN KESKEISET TEHTÄVÄT 4.1 Keskeiset suunnittelutehtävät Vuosien keskeiset suunnittelutehtävät sektoreittain ovat seuraavat.

12 10 (20) Yleispiirteinen suunnittelu Seudullisen maankäytön ja liikennejärjestelmän osalta perusteltu kanta seudullisiin haasteisiin. Uusien kaupunginosien toteuttamisedellytysten luominen. Keskeiset suunnitelmat vuosina : Sörnäistenrannan-Hermanninrannan (Kalasatama), osayleiskaavaluonnos Kuninkaantammi, osayleiskaava Malmin lentokenttäalue, osayleiskaava Kruunuvuorenranta, osayleiskaava Roihupelto-Siilitie, osayleiskaava Maanalaisten toimintojen osayleiskaava Helsinkipuisto, yleissuunnitelma Seudun ja Helsingin kehittämissuunnitelma Selvitetään Yleiskaava 2002:n selvitysalueiden (Koivusaari, Kivinokka ja Vartiosaari) tilanne ja osayleiskaavojen käynnistämisaikataulu

13 11 (20) Asuminen Vuosien aikana laaditaan asemakaavaehdotuksia asuntorakentamista varten kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelman mukaisesti. Tärkeimmät kaavoituskohteet vuosina : Keski-Pasila Pasilan konepaja Lehtisaari Katajaharju/Länsiväylän kattaminen Vattuniemi Konala Koskela Honkasuo Myllypuron eteläinen pientaloalue Kulosaari/ Itäväylän kattaminen Itäkeskus Pohjois-Vuosaari Jätkäsaari Uudet pientaloalueet (mm. Tankovainio-Broända, Vaarnatie, Linnanpelto, Orapihlajantie)

14 12 (20) Elinkeinotoiminta Elinkeinopolitiikan toteuttamista varten laaditaan riittävästi toimitilakaavoja kaupunkirakenteellisesti tarkoituksenmukaisille paikoille. Keskustan elinvoimaisuutta tuetaan kaavoituksen ja ympäristösuunnittelun keinoin. Keski-Pasilaa suunnitellaan pääkeskuksen laajentumisalueena. Tärkeimmät kaavoituskohteet vuosina : Keskustan hankkeet Autokomppania Keski-Pasila Ilmala Vallilan teollisuusalue Pasilan konepaja Paciuksenkatu Latokartano Herttoniemi Itäkeskus Vuosaaren keskus

15 13 (20) Teknistaloudellinen suunnittelu Kaavoituksen edellyttämät tekniset, ympäristötekniset ja taloudelliset suunnitelmat Virkistysalueet ja kaupunkiympäristö Virkistysalueiden keskeisiä suunnittelukohteita ovat vihersormet, uusiin rakentamisalueisiin ja kaupunkirakenteen tiivistämiseen liittyvät virkistysaluekokonaisuudet. Keskeisimmät suunnittelukohteet vuosina : Kävelykeskustan laajentaminen ja kehittäminen Keskustan, Töölönlahden ja Kaisaniemen puistoalueet ja julkiset kaupunkitilat Kauppatori ympäristöineen Länsisataman puisto Uutelan ja Kallahdenniemen virkistysalue Keskuspuisto ja Paloheinä Helsinkipuisto

16 14 (20) Esikaupunginosien kehittäminen ja lähiöiden parantaminen Suunnittelussa painotetaan lähiöitten parantamista ja olemassa olevien alueiden kehittämistä ja täydennysrakentamista sekä ostoskeskusten kehittämistä. Harjoitetaan laaja-alaista yhteistyötä muiden hallintokuntien kanssa syrjäytymisen ja segregaation torjumiseksi. Tärkeimpiä suunnittelukohteita vuosina : Pihlajamäki Jakomäki Kontulan keskus Herttoniemen metroaseman ympäristö Laajasalon keskus Roihuvuoren keskusta ja uudet asuinkorttelit Kulttuuriympäristöt ja rakennussuojelu Tehdään kulttuurihistoriallisesti merkittävien ympäristöjen tutkimuksia ja selvityksiä. Laaditaan kehittämisperiaatteita kaavoituksen

17 15 (20) pohjaksi kulttuuriympäristöistä, rakennussuojelusta ja maisemakulttuurikohteista. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien aluekokonaisuuksien vanhentuneita asemakaavoja uusitaan ja laaditaan alueiden arvot turvaavia suojeluasemakaavoja. Tärkeimpiä ajankohtaisia teemoja vuosina : Uudemman arkkitehtuurin suojelu Sisätilojen suojelu Ostoskeskusten suojelu Kerrostaloalueiden suojelu- ja kehittämisperiaatteet Maisemakulttuurin suojelu- ja kehittämisperiaatteet Tärkeimpiä suojelukaavoituskohteita vuosina : Pihlajamäki Maunula Olympiakylä, Kisakylä Suomenlinna Punavuoren ja Ullanlinnan suojeltavat puutalot Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset

18 16 (20) Kaupunkitutkimus Liikenne Kaupunkiasumisen selvitys Toimitilojen muutokset asumiseen Elinkeinoselvitykset Helsingin rooli kaupunkituottavuuden näkökulmasta Keskeiset liikennesuunnittelutehtävät vuosina : Liikennejärjestelmän kehittäminen Joukkoliikennehankkeet Pääkadut Osallistuminen seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen o PLJ 2002:n ja aiesopimuksen hankkeiden edistäminen Metro/raideyhteyden ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ja rakentamispäätöksen valmistelu yhdessä Espoon, LVM:n ja YTV:n kanssa Poikittaisen joukkoliikenteen kehittäminen Pisara-radan tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys o Seuraavan PLJ:n puiteohjelman toteuttaminen o Metron jatke Mellunmäestä itään o Liikenteenhallinnan kehittäminen Kantakaupungin raideliikenneverkon kehittäminen Helsingin toinen metrolinja Pasilasta keskustan kautta Laajasalon suuntaan Logistiikkajärjestelmien kehityksen seuraaminen ja edistäminen yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa Bussi- ja raitiovaunuliikenteen nopeuttaminen Raitioliikenteen laajentaminen o Raitiolinja 9 o Kamppi o Länsisatama o Kantakaupungin itäranta o Muu kantakaupunki Raide-Jokerin alustava yleissuunnitelma Yleiset tiet Hakamäentien parantaminen sekä jatkeet Turunväylälle ja Lahdenväylälle Kehä I:n kehittäminen o Kivikonlaidan ja Itäväylän liittymät o Meluntorjunta Kehä III:n jatke Vuosaareen Hämeenlinnanväylän pohjoisosa Vihdintien parantaminen

19 17 (20) Pääkadut Muut kadut Itäväylän itäosan parantaminen Lahdenväylän kehittäminen o Viikin pohjoiset rampit o Suurmetsäntien liittymä o Meluntorjunta Länsiväylän kehittäminen Turunväylän meluesteet Munkkivuoren kohdalla Kehä II:n yleissuunnittelu Sörnäisten ja Hermannin rantateiden liittymä Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymän parantaminen Lahdenväylän ja Koskelantien liittymä Yhdyskatu Itäväylä Kehä I (Kivikontie) Tuusulanväylän jatke Veturitielle, alustava yleissuunnitelma Pitäjänmäenkaari Keskustatunneli Kampin liikennejärjestelyt Lauttasaaren liikenneturvallisuuden parantaminen Käpyläntien ja Kullervonkadun liittymä Takkatien ja Ravitien liikennesuunnitelma Pakilantien kehittäminen Maunulassa Suutarilantien ja Riimusauvantien liittymä Tapaninvainiontien ja Karhusuontien liittymä Tapanilankaaren ja Tapulikaupungintien liittymä Malminkaaren ja Suurmetsäntien liittymä Viilarintien ja Kauppamyllyntien liittymä Laajasalontien ja Koirasaarentien liittymä Rastilan pientaloalueen liikenneturvallisuussuunnitelma Kaavoitukseen liittyvä liikennesuunnittelu Jätkäsaari Sörnäistenranta ja Hermanninranta Keski-Pasila Malmin lentokenttäalue Kruunuvuorenranta Kuninkaantammi Roihupelto Keskustan maanalainen huoltotunneli Liikennetelematiikan ja liikennevalo-ohjauksen kehittäminen Pääkatujen liikennevalo-ohjauksen kehittäminen Joukkoliikenteen HELMI liikennetelematiikan laajentaminen ja kehittäminen Liikenteen ajantasaisen informaatiojärjestelmän kehittäminen o sujuvuustiedot

20 18 (20) Kevyt liikenne Pysäköinti o liikennekamerat o pysäköintitiedot Liikennevalojen keskusohjauksen kehittäminen Ajantasaisen pysäköintiopastuksen laajentaminen Kävelykeskustan laajentaminen Huopalahdentien alikulkutunneli Esikaupunkialueiden kevyen liikenteen viitoituksen parantaminen Läntisen ja Kehä I:n seuturaitin parantaminen Lauttasaarentien länsipään pyörätie Helsinginkadun itäpään pyörätie Kotikonnuntien pyörätie Uusien alueiden pysäköintijärjestelmän kehittäminen Pysäköintimaksujärjestelmien kehittäminen

21 19 (20) 4.2 Keskeiset kehittämistehtävät Viraston tärkeimmät kehittämistehtävät vuosina ovat seuraavat: Strategiantyön jatkuminen Johtamisjärjestelmän kehittäminen Toimintajärjestelmän kehittäminen Asiakastyytyväisyysselvitykset Auditointi ja sen kehittäminen Teknisten dokumenttien hallintajärjestelmän kehittäminen Kansainvälisyysstrategian toteuttaminen

22 20 (20) 5 RESURSSIT 5.1 Henkilöstö Vuonna 2005 virastolla on 280 vakanssia (2 vakanssia vähemmän kuin vuonna 2004). Viraston työntekijöiden keski-ikä on 49,8 vuotta (lisäystä 0,6 vuotta vuoteen 2004 verrattuna). Vuonna 2004 jäi eläkkeelle 7 työntekijää, vuonna 2005 työtekijöistä 10 jää eläkkeelle, vuonna 2006 eläkkeelle jää 14 työntekijää ja vuonna 2007 eläkkeelle jää 15 työntekijää, mikäli he jäävät vanhan eläkelain mukaisesti eläkkeelle. Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden 2004 lopussa 17 henkilöä. Vuonna 2003 voimaan tulleiden säännösten mukaan osa-aikaeläkkeelle on mahdollista siirtyä täytettyään 58 vuotta, joten jo osa-aikaeläkkeellä olevien lisäksi 51 henkilöllä on mahdollisuus jäädä osa-aikaeläkkeelle vuoden 2005 aikana. Kahta osa-aikaeläkkeelle siirtyvää henkilöä kohti virasto pyrkii palkkaamaan uuden työntekijän, mutta tätä mahdollisuutta voi uusien säännösten mukaan käyttää vain kaupunginkanslialta erikseen anottavalla luvalla. Viraston henkilöstömäärä on tulevina vuosina tarkoitus säilyttää vuoden 2005 tasolla toiminnan tuloksellisuuden turvaamiseksi. 5.2 Määrärahat Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 2004 talousarvio sekä määrärahat vuodelle 2005 menolajeittain: Vuosi 2004 (euroa) 2005 (euroa) Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut tulot TULOT YHTEENSÄ Palkat Muut henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut kulut MENOT YHTEENSÄ

23 KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON STRATEGISET PAINOPISTEALUEET HELSINKI ELINVOIMAINEN JA OMINTAKEINEN EUROOPPALAINEN PÄÄKAUPUNKI Yhteiskunnall. vaikuttavuus SUUNNITTELUN SEUDULLISUUS - seudullinen maankäyttö ja liikennejärjestelmä KAUPUNGIN ELINVOIMAISUUS - kaupunkirakenne, asuminen, elinkeinot, liikenne, ympäristö, virkistys, suunnittelu KAUPUNKIKOKONAISUUDEN KEHITTÄMINEN - innovatiivisuus ja aloitteellisuus - toimintaympäristön muuttuminen Palvelukyky ASIAKASLÄHTÖISYYS - asiakaspalvelun yhtenäistäminen - verkkoviestintä - tehokkuus, tuottavuus VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS - toimiva viestintä - tehokas ja kattava vuorovaikutus Toimintatavat SUUNNITTELUN OHJAUS - johtamisjärjestelmä - resurssien tarkoituksenmukai- PROSESSIT - prosessien sujuvuus - suunnittelun koordinointi SUUNNITTELUN SISÄLTÖ - suunnitelmien laatu ja toteutettavuus - vaihtoehtoiset suunnittelumenetelmät nen käyttö Oppiminen ja kehittyminen AMMATTITAITO - ammatillinen osaaminen - johtamisen kehittäminen - tehtäväkierto TYÖILMAPIIRI - keskusteleva, avoin ja motivoiva työyhteisö KANSAINVÄLISYYS - kansainvälinen vuorovaikutus LIITE