e-johtajuus Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä pätevyys Valmisteltu Euroopan komission yritystoiminnan ja teollisuuden pääosastolle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "e-johtajuus Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä pätevyys Valmisteltu Euroopan komission yritystoiminnan ja teollisuuden pääosastolle"

Transkriptio

1 e-johtajuus Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä pätevyys Tutkimuksen tulosten kehittäjä: Valmisteltu Euroopan komission yritystoiminnan ja teollisuuden pääosastolle

2 Sisällysluettelo PROJEKTISTA...2 KIITOKSET...2 ESIPUHE...3 JOHDANTO...4 E-OSAAMISEN ENNUSTEET JA SKENAARIOT...6 e-johtajuuden MERKITYS...10 SUOSITELLUT TOIMENPITEET...20 Suositus 1: Laajempien sidosryhmien sitoutuminen kehittämään metriikkaa e-johtamistaidoille...21 Suositus 2: e-johtajuuden kysynnän ja tarpeen säännöllinen valvonta...22 Suositus 3: e-johtajuuden opintosuunnitelmien kehittäminen ja soveltaminen...23 Suositus 4: Uusien muotojen ja kumppanuuksien kehittäminen e-johtamistaitojen opetukselle...24 Suositus 5: e-johtamistaitojen kehittämistoimenpiteiden kohdentaminen ponnisteluihin yrittäjyyden edistämiseksi koko EU:ssa...25 Suositus 6: e-johtamistaitojen kehittäminen yrittäjyyden ja uusien yritysten luomisten kontekstissa...26 Suositus 7: Tietoisuuden lisääminen e-johtamistaitojen merkityksestä innovaatioille, kilpailukyvylle ja työllistymiselle...27 YLEISKATSAUS (takasivu)...28 Tutkimuksesta Vuoden 2012 aikana empirica, IDC ja INSEAD työskentelivät yhdessä tutkimuksen parissa Euroopan komission yritystoiminnan ja teollisuuden pääosaston toimeksiannosta. Otsikolla Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä e-osaaminen: Visiot, suunnitelma ja skenaariot varustetun tutkimuksen tavoite oli kehittää näkemys Euroopan e-osaamisesta kilpailukyvyn ja innovaatioiden edistämistä varten ja tutkia keinoja nykyisten ja tulevien haasteiden kohtaamiseen. Tutkimuksessa on kohdistettu erityistä huomiota e-johtamistaitoihin. Tuloksena saaduissa analyyseissa, keinoissa ja skenaarioissa on keskitytty siihen, miten Euroopassa voidaan tarttua tilaisuuksiin kehittää innovaatioita, uusia tekniikoita ja saada esille organisaatio- ja tuotantomuotoja ylläpitämällä samalla kokonaisvaltaisen kasvun ensisijaisuutta. Kiitokset Tämä tutkimus ei olisi ollut mahdollinen teollisuuden pääosasto, teollisuusosasto, ilman monien tahojen laaja-alaista keskeiset mahdollistavat teknologiat ja ICT osallistumista Olemme kiitollisia samastamme tuesta yksikkö. Lisäksi olemme hyvin kiitollisia niille valmistelukomitealle, koostuen Martin monille asiantuntijoille, jotka tärkeistä Curley, varapuheenjohtaja ja INTEL tehtävistään huolimatta käyttivät aikaansa Labs Europen johtaja; Annabella e-osaamisen edistämiseen osallistumalla Gawer, strategian ja innovaatioiden projektityöryhmiin ja keskusteluihin meidän apulaisprofessori, Imperial College kanssamme. Business School; Peter Hagedoorn, pääsihteeri, EuroCIO sekä Elmar Husmann, ylemmän johdon konsultti, IBM. Euroopan komissiossa (EC) yhdyshenkilömme oli André Richier, yritystoiminnan ja 2 e-johtajuus Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä pätevyys Painotiedot: INSEAD elab on laatinut tämän esitteen Euroopan komission yritystoiminnan ja teollisuuden pääosaston toimeksiannosta. Tämä on tutkimuksen Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä e-osaaminen: Visiot, suunnitelma ja skenaariot julkaisu, josta vastaa empirica, IDC ja INSEAD Lab. Laillinen tiedote: Euroopan komissio tai yksikään henkilö sen toimeksiannosta ei vastaa tämän julkaisun sisältämien tietojen käytöstä eikä huolellisesta valmistelusta ja tarkastuksesta huolimatta mahdollisesti ilmenevistä virheistä. Tässä julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä heijasta Euroopan komission näkemyksiä tai suhtautumista. Euroopan unioni, Jäljennös on sallittua, kunhan lähde ilmoitetaan, paitsi kohdat, joista toisin ilmoitetaan. Kolmannen osapuolen sellaisten tekijänoikeuden alaisten materiaalien käytölle/jäljennykselle, jotka on määritetty luvanvaraisiksi, pitää hankkia lupa tekijänoikeuden haltijalta.

3 Esipuhe Euroopan ei pidä jättää käyttämättä suunnatonta mahdollisuutta työpaikkojen luomiseen ja kasvuun. antonio Tajani, antonio Tajani, Euroopan Teollisuuden ja muiden sidosryhmien piirissä on selviä merkkejä siitä, että ICTalaan liittyvien ammattien (digitaalisen tuotannon työpaikat) tarve tulee kasvamaan voimallisesti tulevina vuosina. Kuitenkin yliopistosta valmistuvien ICTloppututkinnon suorittaneiden määrän väheneminen ja ICT-työntekijöiden eläkkeelle siirtyminen tulevien vuosien aikana vaarantaa ICT-työpaikkojen kasvupotentiaalin. On olemassa suunnaton mahdollisuus työpaikkojen luomiseen, jota Euroopan ei pidä jättää käyttämättä. Euroopalla, kansallisilla hallituksilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus luoda vuoteen 2015 mennessä työpaikkaa, joiden täyttämiseen markkinoilla on valmius. Tällä pystytään kuromaan umpeen ennakoitu e-osaamisen vajaus, joka oli maaliskuuta 2013 pidetyn korkeantason konferenssin e-osaaminen ja koulutus aiheena, jossa puheenjohtaja Barroso käynnisti hankkeen Suuri koalitio digitaalialojen työpaikkojen edistämiseksi. Viimeaikainen kehitys on osoittanut, että ICT-alaan liittyvät ammatit ovat merkittävästi kriiseistä riippumattomampia kuin useimmat muut työpaikat. Markkinat imevät enemmän kuin oppilaitokset tuottavat vuosittain ICT-alan loppututkinnon suorittaneita. Näin ollen tällä hetkellä e-osaamiseen investointi tuo mukanaan jopa suurempia mahdollisuuksia ja vähemmän riskejä. ICT-alan kasvava merkitys sekä liiketoiminnoille että innovaatioille on mahdollisuus ammattilaisille, joilla on e-osaamista, ts. niille, jotka ovat perehtyneet sekä ICT-alaan että liiketoimintaan. Nämä pätevyydet ovat kriittisiä molempien alojen työpaikkojen edistämiseen, jotka syntyvät olemassa olevissa yrityksissä innovaatioiden ja kasvun kautta kuten myös niiden yrittäjien (mukaan luettuna sosiaalialan yrittäjät) itse luomissa työpaikoissa, jotka edistävät tekniikkaa uusien tuotteiden, palvelujen ja liiketoimintojen luomiseksi. e-osaamisen ammattilaisten kasvava merkitys - erityisesti e-johtajuuden - merkitsee myös, että suurempi määrä sidosryhmiä kiinnostuu ja osallistuu sen varmistamiseen, että kysyntä on hyvin määriteltyä ja arvioitu tarjonta riittävää. Kun komissio käynnisti alkuvaiheen työt sen varmistamiseksi, että Euroopassa on riittävästi e-osaamisen ammattilaisia ollakseen innovatiivinen ja kilpailukykyinen, se työskenteli etupäässä niiden kanssa, jotka olivat eniten kiinnostuneita - erityisesti ICT-teollisuuden ja ICT-palvelusektorin kanssa. Siitä lähtien, kun organisaatiot ovat investoineet voimakkaammin ICT:hen ja digitalisoineet lisääntyvässä määrin toimintaprosesseja, tuotteita ja palveluita, työt ovat laajentuneet ja olemme olleet yhteistyössä tiedotuspäälliköiden ja vastaavien kanssa - ts. johtajien kanssa, jotka vastaavat siitä, että heidän organisaationsa (joko ICT-sektorilla tai ei, pääasiassa keskisuurissa ja suurissa yrityksissä) maksimoivat ICT:n arvonlisäyksen. Osallistuvien sidosryhmien lukumäärä kasvaa. Hankeen Suuri koalitio digitaalialojen työpaikkojen edistämiseksi käynnistäminen heijastaa tätä kehitystä. INSEADin, empirican ja IDC:n tutkimus osoittaa, että e-johtajat ovat välttämättömiä kaikentyyppisille organisaatioille ja Euroopassa on jo useita onnistuneita hankkeita e-osaamisen ammattilaisten kouluttamisessa. Seuraava askel tulee olemaan yhteistyö monipuolisempien sidosryhmien kanssa Suuren koalition merkityksessä suositusten käytäntöön soveltamiseksi ja saavutettujen onnistuneiden tulosten lisäämiseksi. Komissio suuntautuu antamaan jatkuvan panoksensa siihen, että Euroopassa on sopivia ammattilaisia ja johtajia riittävässä määrin innovatiivisuuden ja kilpailukyvyn varmistamiseksi. Tutkimus e-johtajuudesta 3

4 Johdanto Ollakseen innovatiivisia ja kilpailukykyisiä globaalissa, digitaalisessa taloudessa organisaatioilla ei ole paljon muita vaihtoehtoja, kuin investoida tieto- ja viestintäteknologiaan (ICT). Kuitenkin ilman sopivia pätevyyksiä, joita näiden tekniikoiden tehokas käyttö edellyttää, yrityksillä on merkittävä riski tehdä hukkainvestointeja ja menettää avainmahdollisuutensa kasvuun ja kilpailukyvyn parantamiseen. INSEAD elabin tekemä tuore tutkimus tekee tämän hätkähdyttävän selväksi. He korostavat, että jos yrityksillä on mahdollisuus käyttää e-osaamisen ammattilaisia, kuten yritysarkkitehteja, riskien ja turvallisuushallinnan asiantuntijoita sekä sovelluskehittäjiä, ja ne investoivat enemmän uuteen teknologiaan, niiden mahdollisuudet kilpailussa voivat kaksinkertaistua. Jos yritykset silti tekevät merkittäviä investointeja uuteen teknologiaan puutteellisella e-osaamisella, ne eivät todennäköisesti paranna tehokkuuttaan - oikeastaan ne riskeeraavat tekemällä hukkainvestointeja uuteen teknologiaan eivätkä saavuta mitään kilpailuetua. Kuvassa 1 esitetään eräs esimerkki monista tällaisista vastaavuuksista teknologian, osaamisen ja tehokkuuden välillä. Koko otoksessa, johon nämä tulokset perustuvat, 46 % haastatelluista olivat alhaisen tason investoijia pilvipalveluihin (ts. he kuluttivat vähemmän kuin 10 % ICTkokonaisbudjetistaan pilvipalveluihin), kun taas 30 % olivat korkean tason investoijia pilvipalveluihin, ja jäljelle jäävät 24 % (ei näytetty alla olevassa kaaviossa) eivät investoineet pilvipalveluihin. 1 1 INSEAD elab. (2013). Building Competitiveness and Business Performance with ICT: How investments in new technology can make companies more competitive. A research report developed in collaboration with AT&T. Available at Kuva 1: Edut sopivan e-osaamisen käytöstä, riskit epäsopivan e-osaamisen käytöstä Within group, % of firms that are competitively agile 72% 72% were competitively agile 42% 42% were competitively agile 36% 36% were competitively agile 46% of participants were Low Investors in Cloud 13% of participants were High Investors in Cloud with Weak Technical Talent 17% of participants were Low Investors in Cloud with Strong Technical Talent Size of Each Group Type (% of total sample) 46% 13% 17% 4 e-johtajuus Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä pätevyys

5 Alhaisen tason investoijista vain 36 % oli kilpailussa nopeita - se tarkoittaa, että he verrattuna keskiarvoon reagoivat nopeammin ja tehokkaammin paikallisiin mahdollisuuksiin ja uhkiin. Edut riittävien teknologiakohtaisten lahjakkuuksien omaamisesta: 17 % koko haastatteluotoksesta sisältäen korkean tason investoijat pilvipalveluihin, joilla oli myös huipputeknologian osaaminen. Tämän ryhmän yrityksistä 72 % olivat kilpailussa nopeita. Riskit riittämättömästä teknologiakohtaisten lahjakkuuksien omaamisesta: Korkean tason investoijat, jotka investoivat pilvipalveluihin, riittämättömillä teknologiakohtaisilla lahjakkuuksilla, edustavat 13 % koko haastatteluotoksesta ja 44 % korkean tason investoijista, jotka investoivat pilvipalveluihin. Haastattelun tuloksista selviää, että nämä korkean tason investoijat eivät olleet tilastollisesti todennäköisemmin nopeampia kuin matalan tason investoijat pilvipalveluihin. Olennaisesti yritykset, jotka investoivat enemmän pilvipalveluihin nopeamman mukautuvuuden saavuttamiseksi, mutta joilla kuitenkaan ei ollut käytettävissään teknologista osaamista, olivat vaarassa tuhlata investointinsa pilvipalveluihin. hva e-osaaminen ei ole vain edullista kilpailukyvylle, vaan se on välttämätöntä hukkainvestointien välttämiselle ICT-alalla. Tämä pätee kaikentyyppisiin organisaatioihin koosta ja sektorista riippumatta. Johtajilla, yrittäjillä ja yritysjohtajilla pitää olla e-osaamista kasvattaakseen yritystä, osallistuakseen vientiin ja ollakseen yhteydessä globaalin digitaalisen maailman kanssa. Digitaalisessa taloudessa e-johtamistaidot ovat elintärkeitä. Tämä raportti yhdistää tutkimuksen Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä e-osaaminen: Visiot, suunnitelma ja skenaariot päätulokset. Tämän tutkimuksen päätavoite on auttaa vähentämään innovaatiotaitojen puutteita, vajausta ja yhteensopimattomuutta Euroopassa sekä tarjota luotettava, puolueeton empiirinen näyttö ICTalaan liittyvän osaamisen eri tyyppien tarjonnasta ja kysynnästä Euroopassa erilaisilla sosioekonomisilla skenaarioilla. Tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota korkeamman tason innovaatiotaitoihin (jota kutsumme e-johtamistaidoiksi ) ICT-ammatissa työskentelevien ja ICT-käyttäjien osaamisen tarjonnan ja kysynnän kehittymisen arvioinnin synteesin jälkeen tämän asiakirjan loppuosassa keskitytään e-johtamistaitoihin ja seitsemään toimintasuositukseen. Michel Catinat, yksikön johtaja Keskeiset mahdollistavat teknologiat ja ICT, yritystoiminnan ja teollisuuden pääosasto, Euroopan komissio Tutkimus e-johtajuudesta 5

6 e-osaamisen ennusteet ja skenaariot Kasvava vajaus: Jopa kriisin aikana ICT-työntekijöiden kysyntä on yhä edelleen suurempi kuin tarjonta. Tämä vajaus on mahdollisuus työpaikkojen luomiseen, jota Euroopan ei pidä jättää käyttämättä. ICT-työntekijöiden määrä Euroopassa nousi vuonna ,67 miljoonaan, joka on 3,1 % työntekijöiden kokonaismäärästä. Se on ollut kasvussa viime vuosikymmenien aikana ja jatkaa kasvuaan tulevaisuudessa. Vuosina ICT-työntekijöiden määrä kasvoi keskimäärin 4,26 % vuotta kohden. Jopa Euroopan loppuvuodesta 2008 alkaneen talous- ja finanssikriisin aikana kasvu on pysynyt 2,65 %:ssa. E-johtajien kysyntä näyttää olevan merkittävä. Suunnilleen avoimesta toimesta EU:n 27 valtiossa vuonna avointa tointa oli ICT-hallinnon ja yritysarkkitehtuurin pätevyyksille. Lisäksi vajaus vaikuttaa suhteellisesti enemmän pieniin ja keskisuuriin yrityksiin: 70 % avoimista toimista löytyy PK-sektorilta, jonka ICT-osaamisen kysyntä on paljon suurempi kuin suurissa yrityksissä. Kuitenkin kiinnostus pyrkiä ICTammatteihin näyttää heikentyvät nuoren sukupolven piirissä. Vuodesta 2005 tietojenkäsittelyopin tutkinnon suorittaneiden määrä on jatkuvasti vähentynyt Euroopassa. Tätä vähenemistä tehostaa ICT-ammatista eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden määrän kasvu. Tulos on: Eurooppa ei tuota riittävää määrää ICT-alan loppututkinnon suorittaneita tyydyttääkseen kysynnän. Edustava tietohallintojohtajien ja henkilöstöjohtajien empiirinen tutkimus kahdeksassa Euroopan maassa vuonna 2012 osoittaa, että odotettavien avoimien toimien lukumäärä ICT-alalla yleistettynä koko Eurooppaan (EU-27) voidaan arvioida noin vuonna Innovatiivisuus on kilpailukyvylle ratkaiseva. Vaikuttavien ja tehokkaiden innovaatioiden tekemiselle on kolme päänäkökohtaa: strategia, osaaminen ja työvälineet. Nämä kolme ovat useimmiten ylimmän johtotiimin vastuulla. Federico Flórez, tiedotus- ja innovaatiopäällikkö, Ferrovial 6 e-johtajuus Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä pätevyys

7 Tuleva vajaus: Skenaarioperustainen ennuste ICT-ammatissa työskentelevistä ja ammattilaisista Euroopassa empirican useisiin skenaariopohjaisiin ennusteisiin perustuva arvio todennäköisestä tulevaisuuden kehityksestä e-osaamisen kysynnässä ja tarjonnassa. Varovainen kasvu - skenaariossa liiallinen kysyntä tai vajaus nousee vuonna 2015 verrattuna nykyiseen Optimistisemmassa Luottamuksen paluu -skenaariossa vajaus ts. avointen ICT-toimien teoreettinen lukumäärä nousee vuonna Molempiin skenaarioihin vaikuttavat alalle tulevien tekijä ja alalta lähtevien tekijä, joista tulevaisuuden kysynnän ja tarjonnan malli muodostuu. Alalle tulevien tekijöihin sisältyvät sellaiset tekijät kuten ICT-loppututkinnon suorittaneiden odotettavissa oleva ICT-alan töihin osallistuminen ja myös itseopiskelleet tai teollisuuden sertifioimat työntekijät. Alalta lähtevien tekijöihin sisältyvät sellaiset tekijät kuten eläkkeelle siirtymisen kehityssuunta tai muut lähtömallit. Nämä skenaariot testattiin kolmessa työryhmässä ja asiantuntijat tutkivat tarkoin olettamukset ja myötävaikuttivat lopullisen mallin hiontaan. Tuleva e-osaamisen tarve tulee esiintymään kasvavassa määrin korkeamman tason ICT-tehtävien alueella sisältäen hallinnon, kehittämisen ja strategian sekä ICTkehittämisen erikoisammatit ja vähemmän ICT-tuen, toimitusten ja käytön alueella ts. infrastruktuurityyppisissä tehtävissä. Jopa kahdessa todennäköisimmässä skenaariossa - Varovainen kasvu ja Luottamuksen paluu - e-osaamisen kysynnän ja tarjonnan välinen kuilu on merkittävä. 2 For a signifi cantly more detailed description of the methodology used, please refer to Chapter 2 of the Final Report, available at Tutkimus e-johtajuudesta 7

8 e-osaamisen ennusteet ja skenaariot Tulokset Varovaisen kasvun -skenaariosta Varovaisen kasvun -skenaarioon sisältyy taloudellinen kasvu hitaalla paluulla historiallisen kasvun urille. Vuodesta 2010 ja 2015 bruttokansantuotteen kasvun Euroopassa oletetaan olevan keskimäärin 0,92 % muodostuen vuosittaisesta kasvuprosentista. Kohtuulliset IT-investoinnit heijastuvat 2.1 % vuosittaisessa kasvussa vuoteen 2015 asti, kasvavalla kehityssuunnalla vuodesta 2014 eteenpäin, 4.3 % kasvunopeuteen keskimäärin vuosina ITinvestoinnit pohjautuvat mobiililaitteiden, sovellusten, pilvipalveluiden ja muiden uusien IT-toimitusmallien nopeaan leviämiseen. Suurten tietosovellusten ja palveluiden odotetaan kasvavan merkittävästi vuodesta 2014 eteenpäin. Pienten ja keskisuurten yritysten investoinnit IT-innovaatioihin tulevat kasvamaan vain erittäin hitaasti hitaan elpymisen ja luottojen tiukentuneiden ehtojen jatkuessa. Koulutuksen alueella odotetaan ICTloppututkintojen suoritusmäärissä lievää kasvua ja jonkin verran työvoiman liikkuvuutta. Koulutukseen sijoitettava yksityinen rahoitus tulee olemaan keskinkertaisella tasolla. Sosiaalitoimen alalla datapohjaiset kaupalliset palvelut verkossa, siis mobiililaitteille käyttetävät, voivat tuoda mukanaan isoveli -riskejä. Poliittisesti odotetaan Euroopan vähittäisen muotoutumisen kasvuprosessin jatkuvan. Jatkuvat neuvottelut EU-jäsenvaltioiden välillä synnyttävät asteittaisen ja kumulatiivisen kehityksen Euroopan yhteenkuuluvuudessa. Varovaisen kasvun -skenaariossa ICTtyövoima tulee kasvamaan Euroopassa 6,53 miljoonasta ihmisestä vuonna ,09 miljoonaan ihmiseen vuonna 2020, jolloin 5,15 miljoonaa ihmistä tulee olemaan ICT-ammateissa työskenteleviä ja 1,95 miljoonaa tulevat olemaan ICThallintotason työntekijöitä. Samaan aikaan, kun on havaittavissa yleinen kehityssuunta ammatissa työskentelevien puutteesta, tulee kuitenkin joissakin ammateissa olemaan työttömyyttä joissakin maissa, mutta vain muutamien vuosien ajan johtuen vähäisestä/ puuttuvasta liikkuvuudesta EU:ssa. Nämä maat ovat erityisesti Puola ja Espanja. Puolassa on ylitarjontaa johtuen pääasiassa kolmannen asteen ja ammattikoulutuksen tasaisesti ja voimakkaasti kasvavasta loppututkinnon suorittaneiden määrästä, kun taas Espanjassa kärsitään kysynnän taantumisesta. Varovaisen kasvun - skenaariossa kysynnän ja tarjonnan välisen kuilun odotetaan saavuttavan määrän vuonna Lukua voidaan kuvata ICT-työpaikkojen kysyntäpotentiaaliksi tai työpaikkapotentiaaliksi. Kuva 2: e-osaamisen ennustettu kysyntä ja tarjonta kahden skenaarion mukaan 1,000, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Scenario: Return to Confidence Vacancies Total Practitioners Management & Architects Scenario: Cautious Growth Vacancies Total Practitioners Mangement & Architects 8 e-johtajuus Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä pätevyys

9 Luottamuksen paluu - skenaarion tulokset Luottamuksen paluu -skenaarioon sisältyy huomattavasti optimistisempi taloudellisen kasvun skenaario Euroopan toipumisella vuodesta 2014 eteenpäin. Bruttokansantuotteen oletetaan kasvavan keskimäärin 1,3 % vuosittain välillä 2010 ja Kysyntä tulee olemaan erityisen suuri ICT-hallintoon liittyvissä tehtävissä ja ICTammatissa työskenteleville tulee olemaan kasvava määrä avoimia työpaikkoja. Taloudellinen toipuminen luo myönteisen ympäristön IT-investoinneille, jotka kasvavat 2.9 % vuosittain vuoteen 2015 mennessä ja jatkavat kasvuaan 5,6 %:lla vuosina Tässä skenaariossa kasvavat sekä yhteiset lukumäärät että sovelluskehittäjien työpaikkojen kokonaislukumäärä ja enemmän infrastruktuurin painottuvien työpaikkojen lukumäärä vähenee hieman. Luottamuksen paluu -skenaarioon sisältyy voimakas yleiskehityssuunta ammatissa työskentelevien puutteeseen, jolloin, jos yleensä havaitaan ammatissa työskentelevien työttömyyttä, se on normaalin työttömyysprosentin luokkaa noin 2 %. Tässä skenaariossa ICTtyöntekijöiden kysyntäpotentiaali saavuttaa yli 7,47 miljoonaa vuonna 2020 ja nousee 8,99 miljoonaan. Luottamuksen paluu - skenaariossa kysynnän ja tarjonnan välisen kuilun odotetaan saavuttavan määrän vuonna Me olemme käännekohdassa, jossa Eurooppa voi todella hyödyntää ICT:tä tuottavuuden dramaattisessa lisäämisessä - edellyttäen että meillä on oikeaa osaamista ja johtajuutta. Tämä on ainoa tie Euroopan tuottavuuden kasvuun. Nämä uudet teknologiat luovat yleensä ottaen työpaikkoja. Jan Muehlfeit, Euroopan alueen johtaja, Microsoft Corporation Jotkin johtajamme ovat hukanneet ajatuksen, että hyödyllisen kriisin tarjoamia mahdollisuuksia ei saa hukata. Olemme tekemässä vähemmällä vähemmän, kun meidän pitäisi tehdä vähemmällä enemmän. Meidän pitäisi keskittyä siihen, miten löydämme itsemme uudelleen. Constantijn van Oranje-Nassau, varapuheenjohtajan Neelie Kroesin kabinettipäällikkö, Euroopan komissio Tutkimus e-johtajuudesta 9

10 e-johtamistaitojen merkitys Uuden tyyppinen johtaminen - e-johtajuus - on muuttumassa elintärkeäksi organisatorisille innovaatioille ja kilpailukyvylle. Organisaatiot ovat tuottavuutensa ja kilpailukykynsä parantamisessa kasvavassa määrin riippuvaisia ICT-alasta liiketoimintaprosessiensa hoitamisessa, uudistusten tekemisessä ja tuotteiden ja palveluiden tuottamisessa. Kun organisaatiot investoivat liiketoimintaprosesseihin ja teknologiaan, ICT-johtajilta odotetaan enemmän liiketaloudellista osaamista ja liiketoiminnan johtajilta enemmän ICT-osaamista. INSEAD-tutkijat ovat havainneet, että tietohallintojohtajien ja heidän ICT-ryhmiensä strateginen merkitys on kasvanut huomattavasti. INSEADtuktijat ovat tehneet vuodesta 2009 lähtien yhteistyötä Euroopan IT-liiton CIOnetin kanssa tehdessään tietohallintojohtajien vuosittaista haastattelutukimusta. Tulokset osoittavat yhdenmukaisesti, että: Tietohallintojohtajat kuluttavat merkittävän prosenttiosuuden ajastaan muuhun kuin ICT-palveluiden hallinnointiin, Tietohallintojohtajat kuluttavat noin kolmanneksen ajastaan työskennellen muiden kuin ICT-työntekijöiden kanssa, kun taas ICT-ryhmät kuluttavat noin neljänneksen ajastaan työskennellen muiden kuin ICT-työntekijöiden kanssa. Molemmissa tapauksissa he olettavat, että se prosenttiosuus työajasta, jonka he työskentelevät liikeyrityksen muiden työntekijöiden kanssa, tulee kasvamaan vähintään 20 %. Tietohallintojohtajat ja ICT-ryhmät arvioivat kuluttavansa yhä pienemmän prosenttiosuuden ajastaan ICTpalveluiden hallinnoinnissa ja kasvavan prosenttisosuuden työskentelemällä yrityksen muiden työntekijöiden kanssa hallinnoiden koko yritystä koskevia liiketoimintaprosesseja ja työskennellen ulkoisten asiakkaiden ja kumppanien kanssa. e-johtajuus e-osaamisen yhteydessä Komissio on ollut eturivissä e-osaamisen kysynnän ja tarjonnan kehityksen seuraamisessa. Vuonna 2004 Euroopan e-osaamisen foorumi hyväksyi seuraavan e-osaamisen määritelmän (EC, 2004): ICT-käyttäjien osaaminen: Kyvyt, jotka tarvitaan tehokkaassa ICT-järjestelmien ja laitteiden yksilöllisessä käytössä. ICT-käyttäjät käyttävät järjestelmää omaa työtään tukevana työkaluna. Käyttäjäosaamiseen sisältyy yleisten ohjelmatyökalujen ja liiketoimintaprosesseja ja teollisuutta tukevien erikoistyökalujen käyttö. ICT-ammatissa työskentelevien osaaminen: Kyvyt, jotka tarvitaan ICT-järjestelmien tutkimisessa, kehittämisessä, suunnittelussa, strategisessa suunnittelussa, hallinnossa, tuotannossa, konsultoinnissa, markkinoinnissa, myynnissä, integroinnissa, asennuksessa, hallinnassa, ylläpidossa, tuessa ja palveluissa. e-liiketoimintaosaaminen (myös e-johtajuus): Kyvyt, jotka tarvitaan ICT:n tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä, etenkin Internetissä, erityyppisten organisaatioiden tehokkuuden ja suorituskyvyn varmistamisessa, mahdollisuuksien hyödyntämisessä liiketoiminnan uusille johtamistavoille/hallinnollisille ja organisatorisille prosesseille ja/tai uusien yritysten perustamiselle. Tämän tutkimuksen aikana on konsultoitu eri sidosryhmiä ja asiantuntijoita ja kehitetty seuraava määritelmä e-johtajuudesta. e-johtajuus on päämäärän toteuttamista, jossa tukeudutaan ICT:hen henkilöstöresurssien johtamisen kautta sekä ICT:n hyödyntämiseen. Periaatteessa e-johtajat ovat johtajia, jotka luottavat tekniikkaan ICT-avusteisen tavoitteen saavuttamisessa. 3 Aral, Brynjolfsson and Wu 2012; Brynjolfsson and Saunders 2010; Hunter and Westerman 2010; and Weil and Ross For recent examples, see Austin et al. 2009; Fonstad 2011, 2012; Peppard 2010, 2013; Spitze and Lee 2012; Woerner and Weill (2009). 5 Fonstad (2012). Three ways to thrive: How Chief Information Offi cers are enabling their organizations to grow and strengthen in today s challenging economy. An annual report on the expanding strategic roles of ICT professionals, developed by INSEAD elab in collaboration with CIONET 10 e-johtajuus Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä pätevyys

11 Osoittamalla, miten e-johtajien kysyntä ylittää tarjonnan INSEAD-tutkijat ovat kuvanneet monia organisaatioita, joiden pätevyys on parantunut erilaisesta ICT:n käytöstä. Alla tarkastelemme kahta niistä, yrityksiä AkzoNobel ja Coca-Cola Europe. Vuonna 2012 AkzoNobel yrityksen tietohallintojohtaja Pieter Schoehuijs sai Vuoden eurooppalainen tietohallintojohtaja arvonimen liiketoimintavetoisesta johtajuudesta, jolla arvostettiin hänen merkitystään e-johtajien uuden sukupolven kasvattamisessa yrityksen sisällä ja sen ulkopuolella. Noin kahdeksan vuotta sitten kilpailukyvyn parantamiseksi ja uusien markkinoiden avaamiseksi AkzoNobelin ylin johto päätti muuttaa yrityksen erillisten liiketoimintojen holdingyhtiöstä enemmän matriisiorganisaatioksi, jossa liiketoimintayksiköt olisivat koordinoituja tehokkuuden parantamiseksi ja synergian saavuttamiseksi. ICT oli tämän muutoksen oleellinen osa. Tällä hetkellä AkzoNobelin ICT-ryhmällä on vuosittainen 300 miljoonan käyttöbudjetti ja se vastaa kaikista yrityksen järjestelmistä sisältäen tukevat toiminnalliset organisaatiot kuten rahoituksen, toimitusketjun, henkilöstöhallinnan ja juridiikan. Noin 930 henkilöä työskentelee ICT:ssä 43 maassa ympäri maailman. Tämä massiivinen konsolidaatio yhdistettynä ulkoisten palvelun tarjoajien laajempaan käyttöön muutti merkittävästi AkzoNobelin ICTryhmässä tarvittavaa osaamista. Aiemmin oli suurempi tarve teknisille henkilöille, jotka tiesivät, kuinka palveluja suoritetaan, kuten palvelimien asennus, järjestelmän hallinta ja korjaustiedostojen käyttö. Nyt on suurempi tarve ammattilaisista, jotka ovat kyvykkäämpiä palvelujen toimittamisen hallinnassa, järjestelmän suunnittelussa (esim. yritysarkkitehtuurissa) sekä liiketoimintaprosesseissa. Coca-Cola yrityksessä Euroopan tietohallintojohtaja Sabine Everaet ja hänen 45 asiantuntijan tiiminsä hoitavat kaikki ei-ulkoistetut ICT-tarpeet Euroopassa. Globaalissa yrityksessä, jonka liikevaihto oli enemmän kuin 46,5 miljardia euroa vuonna 2011, Everaetia ja hänen ryhmäänsä pidetään liiketoiminnan avainkumppanina monimutkaisten ohjelmien riskien ja riippuvuussuhteiden hallinnassa, ja heidän alueensa on paljon perinteisten ICT-projektien alueiden yläpuolella. He ansaitsivat korostuneen strategisen roolinsa vasta ICT-operaatioiden parantamisen ja avainliiketoimintaprosessien vahvistamisen jälkeen. Everaet on parantanut koko ICT-tiimin taitoja aktivoimalla heidät sujahtamaan helposti korkean tason liiketoiminnan ICT-suhteiden johtajan rooliin. Everaet selvittää, Olen todella rohkaissut porukkaani työskentelemään liiketoimintayksiköiden kanssa, pullotuspuolen ylimmän johdon kanssa ja yhtiön kanssa, jotta he ymmärtävät, mitä dynamiikka on ja näkevät asiat heidän perspektiivistään sekä oppivat yhdistämään yksityiskohdat ja luomaan kokonaisvaltaisen näkemyksen. Tutkimus e-johtajuudesta 11

12 e-johtajuuden merkitys Tehokkaat e-johtajat ovat kykeneviä johtamaan tiimiään ja hallitsemaan teknologisia järjestelmiä tavoilla, joilla vastataan sekä paikallisiin että globaaleihin vaatimuksiin. Vuonna 1961 W.C.H Prentice julkaisi artikkelin Johtajuuden ymmärtäminen Havard Business Reviewissä (HBR), joka ososttautui niin tärkeäksi, että arvostettu aikakausilehti julkaisi sen uudelleen vuonna Artikkelissaan Prentice tarjoaa seuraavan johtajuuden määritelmän (Prentice 2004: 102-3):102-3 Johtajuus on päämäärän toteuttamista henkilöstön johtamisen kautta. Henkilö, joka kykenee onnistuneesti ohjaaman yhteistyökumppaninsa saavuttamaan erityiset tavoitteensa, on johtaja. Suuri johtaja on henkilö, joka pystyy tekemään sitä päivästä päivään ja vuodesta vuoteen mitä erilaisimmissa olosuhteissa. Siitä lähtien kun Prentice avasi tämän tutkimusalan on tehty merkittäviä tutkimuksia johtajuudesta, joissa yksilöidään tärkeitä toimintoja ja kykyjä, jotka muodostavat tehokkaan johtajuuden ja joissa kuvataan, kuinka johtamistoiminnot ja vastuut voidaan jakaa useiden henkilöiden kesken. Johtajuustutkimuksessa korostetaan yhtenäisesti neljää päätoimintoa, jotka johtajan pitää kyetä suorittamaan hyvin: Tilanteen hallinta (esim. riippuvuussuhteiden tunnistaminen) Rajat ylittävien suhteiden luominen ja kohdistamien (esim. suhteiden luominen organisaatioiden sisällä ja välillä) Vakuuttavan vision luominen hankkeelle, joka luo arvoa (esim. riippuvuussuhteiden riskien ja yhteisvaikutuksen tunnistaminen) Muutosten ja keksintöjen hallinta - lähestyä, neuvotella, koordinoida ja motivoida erilaisia resursseja hankkeen toteuttamisen ja saavuttamisen kaikkien prosessien aikana sekä sen arvon ylläpitäminen (esim. aktiivinen kokeilutoiminta). Toimintojen luetteloinnin lisäksi tutkijat ovat verranneet johtajuusominaisuuksia hallintataipumuksiin korostaakseen kahden konseptin eroavaisuuksia. Vuonna 1989 Warren Bennis laati kirjassaan On Becoming a Leader (Kehittyminen johtajaksi) luettelon näistä eroista. Seuraavassa muutamia esimerkkejä hänen tutkimuksestaan: Huono johtaja hallinnoi, todellinen johtaja innovoi. Huono johtaja ylläpitää, todellinen johtaja kehittää. Huono johtaja keskittyy järjestelmiin ja rakenteisiin, todellinen johtaja keskittyy ihmisiin. Huono johtaja tukeutuu valvontaan, todellinen johtaja innostaa luottamaan. Huono johtaja kysyy miten ja koska, todellinen johtaja kysyy mitä ja miksi. Huono johtaja tekee asiat oikein, todellinen johtaja tekee oikeita asioita. Pretenticeen ja lukemattomiin muihin tutkijoihin tukeutuen INSEADin tutkijat ovat määritelleet johtajuuden seuraavasti: e-johtajuus on päämäärän toteuttamista, jossa tukeudutaan ICT:hen henkilöstöresurssien johtamisen kautta sekä ICT:n hyödyntämiseen. e-johtajat ovat erityisen merkittäviä digitaalialan yrityksille. Digitaalialan yritykset ovat talouden kakkien sektorien yrityksiä, jotka voivat edistää taloudellisia ja/tai sosiaalisia arvoja digitaalitekniikkaan käyttämällä. Niille on ominaista uuden digitaalitekniikan erittäin korkea hyödyntämistaso liiketoiminnallisen ajattelunsa terävöittämisessä, asiakaskanssakäymisessä, toimintojen parantamisessa ja uusien liiketoimintamallien löytämisessä. 12 e-johtajuus Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä pätevyys

13 Kuva 3: e-johtajat ovat johtajia, jotka keskittyvät teknologian hyödyntämiseen ja moninaisiin resursseihin ICT:n mahdollistamien päämäärien saavuttamisessa. e-johtaja Johtaja Johtaja Digitaalialan yrittäjä Yrittäjä Johtajuus on päämäärän toteuttamista henkilöstön johtamisen kautta. e-johtajuus on päämäärän toteuttamista, jossa tukeudutaan ICT:hen henkilöstöjohtamisen kautta ja hyödynnetään ICT:tä. e-johtajat ovat johtajia, jotka tukeutuvat tekniikkaan ICT:n mahdollistamien tavoitteiden saavuttamisessa. Yrittäjyys on uuden organisaation luomista henkilöstön johtamisen kautta. Yrittäjät ovat henkilöitä, jotka perustavat uusia yrityksiä. Digitaalialan yrittäjyys on uuden organisaation toteuttamista, jonka toiminnoissa ja tuotteissa tukeudutaan ICT:hen henkilöstön johtamisen kautta ja hyödynnetään ICT:tä. Digitaalialan yrittäjät ovat johtajia, jotka esimerkiksi perustavat uusia yrityksiä, joiden toiminnoissa, tuotteissa ja palveluissa tukeudutaan ICT:hen. Tutkimus e-johtajuudesta 13

14 e-johtajuuden merkitys Tehokkailla e-johtajilla on T-muotoinen pätevyyksien portfolio Tehokkaat organisaatiot edellyttävät, että e-johtajilla on T-muotoinen pätevyyksien portfolio. T-muotoinen pätevyyksien portfolio merkitsee yksinkertaisesti sitä, että johtajalla on ammatillisesti sekä liiketoimintataitoja että ICT-taitoja. Eritellymmin T-muotoinen portfolio tarkoittaa, että johtajalla on seuraavat pätevyydet: ICT:n käyttö: Pätevyyksien pystysuunta edustaa asiantuntemusta tai syvällisiä tietoja erityisalueella (esim. tiede, insinööritaito, sosiaalitieteet) Pätevyyksien vaakasuunta edustaa poikkisuuntaisia kykyjä (esim. neuvottelutaidot, kriittinen ajattelu, suunnittelu ja järjestelmäajattelu, liiketoiminnallisuus ja yrittäjyys jne.), jotka mahdollistavat moninaiset rajat ylittävän yhteistyön. SEKÄ pysty- että vaakasuuntaiset pätevyydet edellyttävät ICTperustason käyttäjätaidot, kuten komissio on määrittänyt. Vaikka e-johtajilla pitää olla T-muotoinen pätevyyksien portfolio, asiantuntemuksen jakauma voi vaihdella riippuen siitä, mitkä toiminnot ovat e-johtajan vastuulla. Alla olevassa taulukossa esitetään kahdeksan yleistavoitetta ja niihin liittyvät toiminnot, joista menestyvien organisaatioiden pitää selviytyä (joko sisäisten tai ulkoisten resurssien avulla) kyetäkseen käyttämään ICT:tä kilpailukykyisesti. Taulukossa osoitetaan, kuinka kaikki kahdeksan toiminta-aluetta vaativat pätevyyksiltä joko strategisia taitoja (sen tietämistä, mikä on mahdollista) tai käytännöllisiä taitoja (sen tietämistä, miten jokin tehdään mahdolliseksi). Esimerkiksi markkinointipäälliköltä edellytetään teknologian strategisia kykyjä kuten esimerkiksi sosiaalinen media ja analyysit sekä asiakaskäyttäytymisen mittauksen ja mallintamisen kyvyt. Toisaalta yritysarkkitehdilla pitää olla käytännöllisiä kykyjä ICT-järjestelmistä ja siitä, miten määritellä ja hallita riippuvuussuhteita (esim. ICT:n, liiketoimintaprosessien ja tietojen välillä) kuten myös toiminnallista, tuote- ja sektorikohtaista asiantuntemusta, jotta hän voi varmistaa, että yrityksen arkkitehtuuri tukee käyttömallia, joka on paras organisaation strategian määritysten mukaisesti. Nykyaikaisen ICT-johtajuuden ratkaisevia ominaisuuksia ovat, olennaisten teknologisten mahdollisuuksien tunnistaminen ja organisatorisiin sidosryhmiin vaikuttaminen siten, että ne hyödyntävät näitä mahdollisuuksia. Työntekijät - erityisesti juuri tutkintonsa suorittaneet - hyötyvät usein siitä, että on määritelty rakenne, joka auttaa heitä kehittymään ja kasvamaan organisaation kehittymisen ja kasvun myötä. Intel uskoo, että parhaiden kykyjen saamiselle ja pysymiselle on tärkeää luoda työntekijöille selkeä ja täsmällinen kehitystie, jossa otetaan huomioon henkilökunta, organisatorinen ja teollinen johtajuus. Jim Kenneally, päätutkija, Intel Labs ja tutkija innovaatioinstituutissa 14 e-johtajuus Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä pätevyys

15 Suurissa ja keskikokoisissa organisaatioissa e-johtajuus on jaettu useille henkilöille. Monissa suurissa organisaatioissa yksi e-pääjohtaja, kuten tietohallintojohtaja, vastaa ICT-järjestelmän kokonaiskehittämisestä ja hallinnasta, kun taas muut e-apulaisjohtajat ovat vastuussa yksityiskohtaisemmista toiminnoista kuten esimerkiksi yhdestä taulukossa luetellusta kahdeksasta toiminnosta. Tietohallintojohtajan lisäksi monet organisaatiot palkkaavat nykyisin yrityksen pääarkkitehdin, joka vastaa siitä, että ICT-järjestelmät, liiketoimintaprosessit ja tietoalueet koordinoidaan ja kohdistetaan organisaation toimintamalliin. Monissa organisaatioissa on myös korkeamman tason liiketoiminnallisten IT-suhteiden johtajia, jotka johtavat liiketoimintajohtajien ja ICT-kehittäjien tiimiä varmistamaan, että erikoisliiketoimintayksiköiden tarpeisiin vastataan, että ne priorisoidaan ja kohdistetaan. Taulukko 1: Jokaisen seuraavan päätoiminnon suorittaminen edellyttää erilaista pysty- ja vaakatason asiantuntemuksen strategisten ja käytännöllisten kykyjen kokoonpanoa. Literacy & Basic Skills Using ICT (Vertical Expertise) Developing Organisations (Horizontal/Transversal Expertise) Global Knowledge Economy Talents Key Sets of activities digital literacy, etc. Reading, writing, math, ICT expertise Function expertise Product expertise Customer & Sector expertise Managing change & inventing Developing a compelling vision Building and aligning relationships across boundaries Making sense of a situation Business development, sales and marketing Business process management Program & project management Global sourcing management Enterprise architecture Solution development and implementation Information management & security IT services management & delivery = strategic understanding (knowing what is possible) = practical understanding (knowing how to do the possible) 6 For general research on the importance of distributed leadership see Ancona and Bresman (2007), Ancona et al. (2007), and Ancona et al. (2009). Tutkimus e-johtajuudesta 15

16 e-johtajien kysynnän ja tarjonnan arviointi Onko Euroopan organisaatioilla riittävästi e-johtajia teknologian käyttämiseen kilpailukykynsä vahvistamiseksi parempien toimintojen ja innovaatioiden avulla? Yksinkertainen vastaus on ei, mutta todellisuus on monivivahteisempi. e-johtajien kysyntää arvioidessaan tutkijatiimi oletti kahden näkökannan perusteella, että tietyt organisaatiot tarvitsevat enemmän e-johtajia kuin toiset. 1. Organisaation koko: FTE-lukuina (fulltime equivalents) ilmaistuna suurilla yrityksillä ( FTEs) tai erittäin suurilla yrityksillä (1000+ FTEs) on suurempi tarve ja kapasiteetti jakaa päävastuita useammalle henkilölle kuin erittäin pienillä yrityksillä (1-9 FTEs) tai pienillä yrityksillä (10-49 FTEs). 2. Sektorin ICT-intensiteetti: Tällä kuvataan organisaation teknologian käyttämisastetta liiketoiminnoissa, innovaatioissa ja palveluiden ja tuotteiden tuottamisessa. e-johtajien kysyntä on suurempi ICT-sektorin organisaatioissa kuin ei-ict-sektorilla, koska ICT-sektori tarvitsee e-johtajia sisäisiin toimintoihin, innovaatioihin ja palveluiden ulkoiseen tuottamiseen. Ei-ICT-alalla on korkean ICTintensiteetin sektorit ja matalan ICTintensiteetin sektorit. Näiden tekijöiden perusteella organisaatiot on kohdistettu yhteen kolmesta eri ryhmästä eroteltuna eri väreillä alla olevassa taulukossa. Kaikissa kolmessa ryhmässä arvioitiin kysyntä. e-johtajien kysynnän kokonaislukumäärä Euroopassa on arvioitu henkilöksi. Taulukko 2: Yhteenveto arvioidusta e-johtajien kysynnästä Type of Firm & Sector Size of firm Estimated demand of e-leaders per enterprise Number of enterprises Estimated total demand for e-leaders by firm type high growth SMEs 1 15,000 15,000 ICT sector medium 4 6,500 26,000 large & very large 8 1,400 11,000 High ICT intensity sectors high growth SMEs medium large & very large ,000 30,000 60, ,000 29, ,000 Low ICT intensity sectors high growth SMEs medium large & very large ,000 25, , ,000 42,000 84,000 TOTAL ESTIMATED DEMAND OF e-leaders 436, , e-johtajuus Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä pätevyys

17 Arviot e-johtajien tarjonnasta Tutkijatiimi käytti tutkimuksessaan Euroopan tilastokeskuksen työvoimatutkimusten (LFS) yhteydessä keräämiä hyödyllisiä tietoja, jotka ovat ISCO-08 (International Standard Classification of Occupations) koodattuja tietoja eri ammateista sisältäen ylimmän johdon huippujohtajat aina tuotantolinjojen apulaisjohtajiin asti. jokaisessa kahdeksassa luokassa tutkijat kertoivat väestön jokaisessa ryhmässä sen e-johtaja osuudelle - arvioitu henkilöiden lukumäärä ISCO-08 luokassa, joilla on riittävä T-muotoinen ICT-portfolio ja liiketoimintakyvyt toimia e-johtajina. Kokonaistarjonta muodostuu yksinkertaisesti e-johtajien yhteenlaskemisesta jokaisessa NACEtoimialaluokituksessa. Tämän oletuksen tuloksena e-johtajien kokonaistarjonta johtajatasolla Euroopassa on arvioitu noin henkilöksi. e-johtajien tarjonnan arvioimiseksi SAFRANissa riittävän e-johtajien määrän varmistaminen on tärkeä liiketoimintakysymys. Me tarvitsemme johtajia, jotka ymmärtävät liiketoimintaprosesseja, mitä uusia ja tärkeitä tieto- ja viestintäteknologioita on saatavilla, ja miten voimme parhaiten hyödyntää mahdollisuuksia, jotka nämä uudet teknologiat tarjoavat liiketoiminnan menestymiselle. Daniel Dubreuil, tietohallintojohtaja, SAFRAN Taulukko 3: Yhteenveto arvioidusta e-johtajien tarjonnasta Occupation Group Population of Each Occupation Group Times (x) e-leadership quota Equals (=) ICT Population Entrepreneur Gazelles ICT service managers (ISCO 1330) 12, % 12, , % 260,697 Other Managers (ISCO 112, 121, 123, 131, 1332, 134, 141, 142, 143) (selection of examples, below) 12,553,845 varied (average is about 3%) 389,182 Managing directors and chief executives 1,495,180 3% 44,855 Business services and administrative managers 2,283,360 5% 114,168 Sales and marketing managers 1,094,997 5% 54,750 Research & development managers 129,445 50% 64,723 Managers in agriculture, forestry and fisheries 109,833.5% 549 Professional services managers (other) 135,759.5% 679 TOTAL ESTIMATED SUPPLY OF e-leaders 661,000 Tutkimus e-johtajuudesta 17

18 e-johtajien kysynnän ja tarjonnan arviointi Oletuksien vaihtaminen tuo esille vieläkin suuremman kuilun e-johtajien kysynnän ja tarjonnan välillä. Tässä raportissa lainatut e-johtajien kysynnän ja tarjonnan arvioit ovat melko konservatiivisia. Jos arviot esitettäisiin akatemioiden, teollisuuden ja yhteiskuntapoliittisten laitosten edustajille, useimmat heistä olisivat yhtenevästi sitä mieltä, että kysyntä on luultavasti suurempi, todellinen tarjonta jopa alhaisempi ja johdonmukaisesti olemassa oleva kuilu kysynnän ja tarjonnan välillä vieläkin suurempi. Selkeämmän käsityksen saamiseksi siitä, kuinka herkkiä arviot ovat kaikissa avainoletuksissa ja prosesseissa sekä siitä, miten kysyntä ja tarjonta vaihtelevat, lukijoita rohkaistaan tutkimaan jokaisen olettamuksen haasteet ja muutokset sen suhteen, miten ne vaikuttavat kysyntään ja tarjontaan. Taulukossa 3 kuvataan, miten muutaman pääoletuksen muuttaminen, vähentäminen tai lisääminen, vaikuttaa alkuperäiseen arvioon kysynnästä ja tarjonnasta. Pääolettamusten muuttaminen suhteessa arvioituun e-johtajien TARJONTAAN Aiheutuva muutos Olettamus: 100 % ICT-palvelupäälliköistä pätevöityy e-johtajiksi Kuitenkin organisaatioiden, jotka ovat yhdistäneet ja keskittäneet ICT-toimintansa yhteiseen palveluorganisaatioon, on ollut erotettava joitakin johtajia, kun ne samaan aikaan ovat palkanneet uusia johtajia. Kun tätä olettamusta väljennetään 100 %:sta 80 %:iin, Euroopassa on e-johtajaa vähemmän. Olettamus: 50 % tutkimus- ja kehityspäällikköä pätevöityy e-johtajiksi. Siitä voitaisiin kiistellä, että tämä on myös yleinen olettamus, sillä monilla tieteen parissa tutkimus- ja kehityslaboratorioissa työskentelevillä ei välttämättä ole kykyä inspiroida ja ohjata työntekijätiimejä luomaan ICT-perustaisia ratkaisuja. Kun tätä olettamusta väljennetään puolella, 50 %:ta 25 %:iin Euroopassa on e-johtajaa vähemmän. Olettamus: 5 % palvelu- ja hallintojohtajista (NACE 1210) pätevöityy e-johtajiksi. Joitakin olettamuksia voidaan pitää liian rajoitettuina. Esimerkiksi voidaan olettaa, että kaksinkertaisella määrällä palvelu- ja hallintojohtajia on riittävät ICT-kyvyt ollakseen e-johtajia. Kun tätä olettamusta muutetaan 5 %:sta 10 %:iin, Euroopassa on e-johtajaa enemmän. Yhdistimme voimamma Euroopan komission ja joidenkin kauppaoppilaitosten kanssa 2-vuoden opintosuunnitelman kehittämiseksi tiedonhallinnan MBA-tutkinnoille ja master-tutkinnolle yritysarkkitehtuurissa. Christian Pagel, varapuheenjohtaja, liiketoimintajärjestelmien ja tietohallinnon johtaja, SGLCarbon SE, hallituksen jäsen, HR & koulutus, EuroCIO 18 e-johtajuus Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä pätevyys

19 Pääolettamusten muuttaminen suhteessa arvioituun e-johtajien KYSYNTÄÄN Olettamus: ICT-palvelusektorilla keskikokoiset yritykset tarvitsevat vain neljä e-johtajaa ja suuret yritykset tarvitsevat kahdeksan e-johtajaa ollakseen tuottavia. Voidaan helposti väittää, että tämä olettamus on virheellinen, sillä ICT-palvelusektorin yritykset tarvitsevat e-johtajia yhteyksien rakentamiseen sisäisten asiakkaiden kanssa Olettamus: Nuoret, nopeasti kasvavat yritykset tarvitsevat menestymiseensä vain yhden e-johtajan. Voidaan väittää, että tämän päivän digitaalisessa taloudessa jokainen vasta perustettu yritys, joka on saavuttanut 20 % vuosittaisen kasvun ensimmäisinä viitenä vuotenaan, tukeutuu voimakkaasti teknologiaan toiminnoissaan ja uusien tuotteiden ja palveluiden tuottamisessa. Tuloksena useimmat nuoret, nopeasti kasvavat yritykset tarvitsevat vähintään kaksi e-johtajaa, toisen johtamaan toimintoihin liittyviä projekteja ja toisen uusiin tuotteisiin ja palveluihin liittyviä projekteja. Olettamus: Keskikokoiset yritykset erittäin ICT-intensiivisellä sektorilla tarvitsevat vain kaksi e-johtajaa. Voidaan väittää, että koska yritykset ovat erittäin ICT-intensiivisellä sektorilla, ne tarvitsevat vähintään neljä e-johtajaa, joista jokainen voisi vastata kahdesta aiemmin kuvastusta kahdeksasta toiminnasta. Aiheutuva muutos Jos tämä olettamus muunnetaan ICTpalvelusektorille yritykset tarvitsevat kaksinkertaisen määrän e-johtajia, ja e-johtajien kysyntä kasvaisi :een. Jos kaikki nuoret, nopeasti kasvavat yritykset tarvitsevat kaksi e-johtajaa Euroopassa kasvaa e-johtajien kysyntä lisäksi :een. Jos kaikki keskikokoiset yritykset erittäin ICT-intensiivisellä sektorilla tarvitsevat pikemminkin neljä kuin kaksi e-johtajaa, kysyntä kasvaa e-johtajaan. Kun kaikki olettamukset otetaan huomioon, silloin e-johtajien kysyntä kasvaa :sta :een. Olettamukset, joita on käytetty e-johtajien kysynnän ja tarjonnan arvioimisessa antavat tärkeitä näkökohtia akateemisten laitosten, politiikan tekijöiden ja yritysten yhteistyön kehittämiselle kysynnän täsmällisemmässä ennustamisessa ja rittävän tarjonnan turvaamisessa. Suositusosassa on esitetty tarkemmin toimenpiteet, joihin voidaan ryhtyä vajauksen korjaamiseksi. Työntekijämme ja asiakkaamme osoittivat meille, että on olemassa vajaus. Olemme kehittäneet opintomateriaaleja tulevaisuuden tietohallintojohtajien kehittämiseen. Jeannette Weisschuh, kestävyyden ja sosiaalisten innovaatioiden johtaja, Hewlett-Packard GmbH Tutkimus e-johtajuudesta 19

20 Suositeltava toimenpiteet Hyvä uutinen on, että Euroopassa on useita esimerkkejä onnistuneista monisidosryhmien hankkeista, joiden avulla lisätään e-johtajien tarjontaa. Edistymisen haaste on erittäin kiireellinen. Tässä osassa esitellään suosituksia tutkimuksesta Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä e-osaaminen: Visiot, suunnitelmat ja skenaariot, jotta Euroopassa voidaan turvata riittävät e-johtamistaidot. Näiden suositusten tarkoitus on antaa hyödyllinen panos kokonaisvaltaiselle toimintasuunnitelmalle EU-tasolla ja kansallisella tasolla. Suositukset on tarkoitettu erilaisille sidosryhmille. Projektissa kehitettiin seuraavat seitsemän suositusta. Seuraavilla sivuilla kuvataan jokainen suositus yksityiskohtaisesti. 1 Recommendation Laajempien sidosryhmien sitoutuminen kehittämään metriikkaa e-johtamistaidoille Esivalmistelu Käyttöönotto Ensimmäiset tulokset 2 e-johtajuuden kysynnän ja tarjonnan säännöllinen valvonta ja samanaikainen suunnittelun parantaminen ja tietojen saatavuus e-johtajuuteen liittyvistä taidoista. Esivalmistelu Käyttöönotto Ensimmäiset tulokset 3 e-johtajuuden opintosuunnitelmien ja laatumerkin kehittäminen ja soveltaminen. Esivalmistelu Käyttöönotto Ensimmäiset tulokset 4 Uusien muotojen ja kumppanuuksien kehittäminen e-johtamistaitojen opetukselle. Esivalmistelu Käyttöönotto Ensimmäiset tulokset 5 Kohdistetut toimenpiteet e-johtamistaitojen kehittämiselle yrittäjyyden edistämiseksi koko Esivalmistelu Käyttöönotto EU:ssa. Ensimmäiset tulokset 6 e-johtamistaitojen kehittäminen yrittäjyyden ja uusien yritysten luomisen kontekstissa. Esivalmistelu Käyttöönotto Ensimmäiset tulokset 7 Tietoisuuden lisääminen e-johtamistaitojen merkityksestä innovaatioille, kilpailukyvylle ja työllistymiselle Esivalmistelu Käyttöönotto Ensimmäiset tulokset 20 e-johtajuus Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä pätevyys

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HR! ü TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, ü SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HUMAN PERFORMANCE EQUATION 3 THE HUMAN PERFORMANCE EQUATION

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 CIO Forum Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 Tervetuloa Taloudellisen tilanteen haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi vahvalla

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 25.3.2013 Sisältö Tieto lyhyesti Markkinat Vuosi 2012 Strategian toteutus 2012 2016 Vuosi 2013 2 2 Olemme sitoutuneet

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy Virvo Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Miksi mittaaminen on tärkeää? HR-mittareiden

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina

HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina - Käytännön esimerkkejä ITIL ja ITSM mukaisista IT palveluhallinnan toteutuksista ja mahdollisuuksista Ville Koskinen Sales Specialist, HP Software

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 2.3.214 Olemme sitoutuneet kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa informaatioteknologian avulla Palvelumme tukevat

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ 3 Hallituksen koko 3 Riippumattomuus 3 Jäsenten valinta 4 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 2 Sampo Oyj:n hallituksen monimuotoisuuspolitiikka

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Digitalisaatio ja tuottavuuden uusi ulottuvuus

Digitalisaatio ja tuottavuuden uusi ulottuvuus Digitalisaatio ja tuottavuuden uusi ulottuvuus Visio Määrittely Kilpailutus Valvonta Sulava Ray Byman Käyttöönotto Käyttö ray.byman@sulava.com Puhelin: 040 5920960 www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009 Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Sisältö Taloudellinen kehitys 1-6/2009 Markkinakehitys KONEen kehittämisohjelmat Johtaminen haastavassa

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Aktuaarina Suomessa tänään ja huomenna finanssiryhmittymän riskienhallinnassa. Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 26.2.2009 Markku Miettinen

Aktuaarina Suomessa tänään ja huomenna finanssiryhmittymän riskienhallinnassa. Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 26.2.2009 Markku Miettinen Aktuaarina Suomessa tänään ja huomenna finanssiryhmittymän riskienhallinnassa Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 26.2.2009 Markku Miettinen 1 Tapiola-ryhmä ja konsernit 31.12.2008 VAKUUTUKSENOTTAJAT Alma

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin että kansainvälisen liiketoiminnan

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri tuottavuuskasvun vauhdittajana

Kokonaisarkkitehtuuri tuottavuuskasvun vauhdittajana Kokonaisarkkitehtuuri tuottavuuskasvun vauhdittajana 21.3.2013, ICTexpo / Tuottava ICT Marco Halén Lähde: Matti Pohjola, 2011 Miten mittaamme menestystämme kansantalouden tasolla? Elintaso = bruttokansantuote/asukas

Lisätiedot

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Lupaavat pörssiyhtiöt tilaisuus 3.3.2015 3.3.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 3.3.2015 Nixu

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Asiantuntijapalvelut (EN 16775) ja Asiakastyytyväisyys (CEN/TS

Lisätiedot

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa & Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa Hannu Laukkanen johtaja, Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, 2 Esityksen runko Yleiskatsaus Strategiset mahdollisuudet Integroidut oppimisjärjestelmät

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011?

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? 1 TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Haasteita tutkimusalueen tilan kuvailulle Miten määritellään tuottavuus? Tuottavuus = tuotos / panos Tuottavuus

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Talent Q. työsuhteen elinkaaren kaikkiin eri vaiheisiin.

Talent Q. työsuhteen elinkaaren kaikkiin eri vaiheisiin. Talent Q henkilöstön kehittämisen seuraava askel Perinteisesti organisaatiot käyttävät useita soveltuvuusarviointityökaluja henkilöstön osaamisen kehittämisen eri vaiheissa. Eri menetelmien ylläpito kuitenkin

Lisätiedot

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista 1 Aineisto 7 organisaatiosta henkilöstöjohtaja 4 * henkilöstöpäällikkö henkilöstöosaston päällikkö henkilöstönkehittämispäällikkö koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Miten innovointia tehdään Euroopassa

Miten innovointia tehdään Euroopassa klo 15.45-16.15 Miten innovointia tehdään Euroopassa - olisiko standardin EN16555 soveltamisesta hyötyä Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Euroopan innovaatio keskittymät 3 Eurooopan ICT keskittymät

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

PALVELUKULTTUURIN JA MINDSETIN KEHITTÄMINEN 3 STEP IT. 15.3.2013 2013 3 Step IT Group / Palvelukulttuuri / Artti Aurasmaa

PALVELUKULTTUURIN JA MINDSETIN KEHITTÄMINEN 3 STEP IT. 15.3.2013 2013 3 Step IT Group / Palvelukulttuuri / Artti Aurasmaa PALVELUKULTTUURIN JA MINDSETIN KEHITTÄMINEN 3 STEP IT 1 Päivän kolme kysymystä Miksi, miten mitä? Mitä? Miten? Mitä? 1. 3 Step IT 3 minuutissa 2. Työntekijät ensin 3. Arvoista asenteeseen 4. PPPP -> SAVE

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

ja prosessien tiedoista noin 90 tehty ilman selviä

ja prosessien tiedoista noin 90 tehty ilman selviä Lehdistötiedote Konica Minolta esittelee asiakkaidensa työnkulkuja merkittävästi tehostavat dokumentinhallinnan ja prosessien palvelut (MCS, Managed Content Services) Lokakuu 2014 Konica Minolta, Inc.

Lisätiedot

Logistiikka-alan Ennakointikamari

Logistiikka-alan Ennakointikamari Logistiikka-alan Ennakointikamari 31.1.2014, Taitotalo, Helsinki Oikea tie osaamiseen Timo Karkola rehtori Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Lähes 40 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta Vuonna

Lisätiedot

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Älykäs muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Pohjois-Savon liitto 11.3.2015 Pentti Sydänmaanlakka - Johtamisen suurimmat haasteet - Älykäs vai älytön organisaatio? - Älykäs

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Kuinka hallita suuria muutoshankkeita? Onnistumisen ja epäonnistumisen elementit

Kuinka hallita suuria muutoshankkeita? Onnistumisen ja epäonnistumisen elementit Kuinka hallita suuria muutoshankkeita? Onnistumisen ja epäonnistumisen elementit Jarmo Nykänen, Director, EY Agenda: Tausta Ongelmankentän jäsentäminen Hankkeiden elinkaari ja näkökulmat Esimerkki onnistuneesta

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Työnantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria. Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold

Työnantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria. Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold Työnantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold Työnantajakuvan haasteet muutoksessa Tilanne Asiakkaat Uusi suunta, Vanhasta luopuminen

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot