e-johtajuus Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä pätevyys Valmisteltu Euroopan komission yritystoiminnan ja teollisuuden pääosastolle

Transkriptio

1 e-johtajuus Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä pätevyys Tutkimuksen tulosten kehittäjä: Valmisteltu Euroopan komission yritystoiminnan ja teollisuuden pääosastolle

2 Sisällysluettelo PROJEKTISTA...2 KIITOKSET...2 ESIPUHE...3 JOHDANTO...4 E-OSAAMISEN ENNUSTEET JA SKENAARIOT...6 e-johtajuuden MERKITYS...10 SUOSITELLUT TOIMENPITEET...20 Suositus 1: Laajempien sidosryhmien sitoutuminen kehittämään metriikkaa e-johtamistaidoille...21 Suositus 2: e-johtajuuden kysynnän ja tarpeen säännöllinen valvonta...22 Suositus 3: e-johtajuuden opintosuunnitelmien kehittäminen ja soveltaminen...23 Suositus 4: Uusien muotojen ja kumppanuuksien kehittäminen e-johtamistaitojen opetukselle...24 Suositus 5: e-johtamistaitojen kehittämistoimenpiteiden kohdentaminen ponnisteluihin yrittäjyyden edistämiseksi koko EU:ssa...25 Suositus 6: e-johtamistaitojen kehittäminen yrittäjyyden ja uusien yritysten luomisten kontekstissa...26 Suositus 7: Tietoisuuden lisääminen e-johtamistaitojen merkityksestä innovaatioille, kilpailukyvylle ja työllistymiselle...27 YLEISKATSAUS (takasivu)...28 Tutkimuksesta Vuoden 2012 aikana empirica, IDC ja INSEAD työskentelivät yhdessä tutkimuksen parissa Euroopan komission yritystoiminnan ja teollisuuden pääosaston toimeksiannosta. Otsikolla Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä e-osaaminen: Visiot, suunnitelma ja skenaariot varustetun tutkimuksen tavoite oli kehittää näkemys Euroopan e-osaamisesta kilpailukyvyn ja innovaatioiden edistämistä varten ja tutkia keinoja nykyisten ja tulevien haasteiden kohtaamiseen. Tutkimuksessa on kohdistettu erityistä huomiota e-johtamistaitoihin. Tuloksena saaduissa analyyseissa, keinoissa ja skenaarioissa on keskitytty siihen, miten Euroopassa voidaan tarttua tilaisuuksiin kehittää innovaatioita, uusia tekniikoita ja saada esille organisaatio- ja tuotantomuotoja ylläpitämällä samalla kokonaisvaltaisen kasvun ensisijaisuutta. Kiitokset Tämä tutkimus ei olisi ollut mahdollinen teollisuuden pääosasto, teollisuusosasto, ilman monien tahojen laaja-alaista keskeiset mahdollistavat teknologiat ja ICT osallistumista Olemme kiitollisia samastamme tuesta yksikkö. Lisäksi olemme hyvin kiitollisia niille valmistelukomitealle, koostuen Martin monille asiantuntijoille, jotka tärkeistä Curley, varapuheenjohtaja ja INTEL tehtävistään huolimatta käyttivät aikaansa Labs Europen johtaja; Annabella e-osaamisen edistämiseen osallistumalla Gawer, strategian ja innovaatioiden projektityöryhmiin ja keskusteluihin meidän apulaisprofessori, Imperial College kanssamme. Business School; Peter Hagedoorn, pääsihteeri, EuroCIO sekä Elmar Husmann, ylemmän johdon konsultti, IBM. Euroopan komissiossa (EC) yhdyshenkilömme oli André Richier, yritystoiminnan ja 2 e-johtajuus Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä pätevyys Painotiedot: INSEAD elab on laatinut tämän esitteen Euroopan komission yritystoiminnan ja teollisuuden pääosaston toimeksiannosta. Tämä on tutkimuksen Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä e-osaaminen: Visiot, suunnitelma ja skenaariot julkaisu, josta vastaa empirica, IDC ja INSEAD Lab. Laillinen tiedote: Euroopan komissio tai yksikään henkilö sen toimeksiannosta ei vastaa tämän julkaisun sisältämien tietojen käytöstä eikä huolellisesta valmistelusta ja tarkastuksesta huolimatta mahdollisesti ilmenevistä virheistä. Tässä julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä heijasta Euroopan komission näkemyksiä tai suhtautumista. Euroopan unioni, Jäljennös on sallittua, kunhan lähde ilmoitetaan, paitsi kohdat, joista toisin ilmoitetaan. Kolmannen osapuolen sellaisten tekijänoikeuden alaisten materiaalien käytölle/jäljennykselle, jotka on määritetty luvanvaraisiksi, pitää hankkia lupa tekijänoikeuden haltijalta.

3 Esipuhe Euroopan ei pidä jättää käyttämättä suunnatonta mahdollisuutta työpaikkojen luomiseen ja kasvuun. antonio Tajani, antonio Tajani, Euroopan Teollisuuden ja muiden sidosryhmien piirissä on selviä merkkejä siitä, että ICTalaan liittyvien ammattien (digitaalisen tuotannon työpaikat) tarve tulee kasvamaan voimallisesti tulevina vuosina. Kuitenkin yliopistosta valmistuvien ICTloppututkinnon suorittaneiden määrän väheneminen ja ICT-työntekijöiden eläkkeelle siirtyminen tulevien vuosien aikana vaarantaa ICT-työpaikkojen kasvupotentiaalin. On olemassa suunnaton mahdollisuus työpaikkojen luomiseen, jota Euroopan ei pidä jättää käyttämättä. Euroopalla, kansallisilla hallituksilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus luoda vuoteen 2015 mennessä työpaikkaa, joiden täyttämiseen markkinoilla on valmius. Tällä pystytään kuromaan umpeen ennakoitu e-osaamisen vajaus, joka oli maaliskuuta 2013 pidetyn korkeantason konferenssin e-osaaminen ja koulutus aiheena, jossa puheenjohtaja Barroso käynnisti hankkeen Suuri koalitio digitaalialojen työpaikkojen edistämiseksi. Viimeaikainen kehitys on osoittanut, että ICT-alaan liittyvät ammatit ovat merkittävästi kriiseistä riippumattomampia kuin useimmat muut työpaikat. Markkinat imevät enemmän kuin oppilaitokset tuottavat vuosittain ICT-alan loppututkinnon suorittaneita. Näin ollen tällä hetkellä e-osaamiseen investointi tuo mukanaan jopa suurempia mahdollisuuksia ja vähemmän riskejä. ICT-alan kasvava merkitys sekä liiketoiminnoille että innovaatioille on mahdollisuus ammattilaisille, joilla on e-osaamista, ts. niille, jotka ovat perehtyneet sekä ICT-alaan että liiketoimintaan. Nämä pätevyydet ovat kriittisiä molempien alojen työpaikkojen edistämiseen, jotka syntyvät olemassa olevissa yrityksissä innovaatioiden ja kasvun kautta kuten myös niiden yrittäjien (mukaan luettuna sosiaalialan yrittäjät) itse luomissa työpaikoissa, jotka edistävät tekniikkaa uusien tuotteiden, palvelujen ja liiketoimintojen luomiseksi. e-osaamisen ammattilaisten kasvava merkitys - erityisesti e-johtajuuden - merkitsee myös, että suurempi määrä sidosryhmiä kiinnostuu ja osallistuu sen varmistamiseen, että kysyntä on hyvin määriteltyä ja arvioitu tarjonta riittävää. Kun komissio käynnisti alkuvaiheen työt sen varmistamiseksi, että Euroopassa on riittävästi e-osaamisen ammattilaisia ollakseen innovatiivinen ja kilpailukykyinen, se työskenteli etupäässä niiden kanssa, jotka olivat eniten kiinnostuneita - erityisesti ICT-teollisuuden ja ICT-palvelusektorin kanssa. Siitä lähtien, kun organisaatiot ovat investoineet voimakkaammin ICT:hen ja digitalisoineet lisääntyvässä määrin toimintaprosesseja, tuotteita ja palveluita, työt ovat laajentuneet ja olemme olleet yhteistyössä tiedotuspäälliköiden ja vastaavien kanssa - ts. johtajien kanssa, jotka vastaavat siitä, että heidän organisaationsa (joko ICT-sektorilla tai ei, pääasiassa keskisuurissa ja suurissa yrityksissä) maksimoivat ICT:n arvonlisäyksen. Osallistuvien sidosryhmien lukumäärä kasvaa. Hankeen Suuri koalitio digitaalialojen työpaikkojen edistämiseksi käynnistäminen heijastaa tätä kehitystä. INSEADin, empirican ja IDC:n tutkimus osoittaa, että e-johtajat ovat välttämättömiä kaikentyyppisille organisaatioille ja Euroopassa on jo useita onnistuneita hankkeita e-osaamisen ammattilaisten kouluttamisessa. Seuraava askel tulee olemaan yhteistyö monipuolisempien sidosryhmien kanssa Suuren koalition merkityksessä suositusten käytäntöön soveltamiseksi ja saavutettujen onnistuneiden tulosten lisäämiseksi. Komissio suuntautuu antamaan jatkuvan panoksensa siihen, että Euroopassa on sopivia ammattilaisia ja johtajia riittävässä määrin innovatiivisuuden ja kilpailukyvyn varmistamiseksi. Tutkimus e-johtajuudesta 3

4 Johdanto Ollakseen innovatiivisia ja kilpailukykyisiä globaalissa, digitaalisessa taloudessa organisaatioilla ei ole paljon muita vaihtoehtoja, kuin investoida tieto- ja viestintäteknologiaan (ICT). Kuitenkin ilman sopivia pätevyyksiä, joita näiden tekniikoiden tehokas käyttö edellyttää, yrityksillä on merkittävä riski tehdä hukkainvestointeja ja menettää avainmahdollisuutensa kasvuun ja kilpailukyvyn parantamiseen. INSEAD elabin tekemä tuore tutkimus tekee tämän hätkähdyttävän selväksi. He korostavat, että jos yrityksillä on mahdollisuus käyttää e-osaamisen ammattilaisia, kuten yritysarkkitehteja, riskien ja turvallisuushallinnan asiantuntijoita sekä sovelluskehittäjiä, ja ne investoivat enemmän uuteen teknologiaan, niiden mahdollisuudet kilpailussa voivat kaksinkertaistua. Jos yritykset silti tekevät merkittäviä investointeja uuteen teknologiaan puutteellisella e-osaamisella, ne eivät todennäköisesti paranna tehokkuuttaan - oikeastaan ne riskeeraavat tekemällä hukkainvestointeja uuteen teknologiaan eivätkä saavuta mitään kilpailuetua. Kuvassa 1 esitetään eräs esimerkki monista tällaisista vastaavuuksista teknologian, osaamisen ja tehokkuuden välillä. Koko otoksessa, johon nämä tulokset perustuvat, 46 % haastatelluista olivat alhaisen tason investoijia pilvipalveluihin (ts. he kuluttivat vähemmän kuin 10 % ICTkokonaisbudjetistaan pilvipalveluihin), kun taas 30 % olivat korkean tason investoijia pilvipalveluihin, ja jäljelle jäävät 24 % (ei näytetty alla olevassa kaaviossa) eivät investoineet pilvipalveluihin. 1 1 INSEAD elab. (2013). Building Competitiveness and Business Performance with ICT: How investments in new technology can make companies more competitive. A research report developed in collaboration with AT&T. Available at Kuva 1: Edut sopivan e-osaamisen käytöstä, riskit epäsopivan e-osaamisen käytöstä Within group, % of firms that are competitively agile 72% 72% were competitively agile 42% 42% were competitively agile 36% 36% were competitively agile 46% of participants were Low Investors in Cloud 13% of participants were High Investors in Cloud with Weak Technical Talent 17% of participants were Low Investors in Cloud with Strong Technical Talent Size of Each Group Type (% of total sample) 46% 13% 17% 4 e-johtajuus Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä pätevyys

5 Alhaisen tason investoijista vain 36 % oli kilpailussa nopeita - se tarkoittaa, että he verrattuna keskiarvoon reagoivat nopeammin ja tehokkaammin paikallisiin mahdollisuuksiin ja uhkiin. Edut riittävien teknologiakohtaisten lahjakkuuksien omaamisesta: 17 % koko haastatteluotoksesta sisältäen korkean tason investoijat pilvipalveluihin, joilla oli myös huipputeknologian osaaminen. Tämän ryhmän yrityksistä 72 % olivat kilpailussa nopeita. Riskit riittämättömästä teknologiakohtaisten lahjakkuuksien omaamisesta: Korkean tason investoijat, jotka investoivat pilvipalveluihin, riittämättömillä teknologiakohtaisilla lahjakkuuksilla, edustavat 13 % koko haastatteluotoksesta ja 44 % korkean tason investoijista, jotka investoivat pilvipalveluihin. Haastattelun tuloksista selviää, että nämä korkean tason investoijat eivät olleet tilastollisesti todennäköisemmin nopeampia kuin matalan tason investoijat pilvipalveluihin. Olennaisesti yritykset, jotka investoivat enemmän pilvipalveluihin nopeamman mukautuvuuden saavuttamiseksi, mutta joilla kuitenkaan ei ollut käytettävissään teknologista osaamista, olivat vaarassa tuhlata investointinsa pilvipalveluihin. hva e-osaaminen ei ole vain edullista kilpailukyvylle, vaan se on välttämätöntä hukkainvestointien välttämiselle ICT-alalla. Tämä pätee kaikentyyppisiin organisaatioihin koosta ja sektorista riippumatta. Johtajilla, yrittäjillä ja yritysjohtajilla pitää olla e-osaamista kasvattaakseen yritystä, osallistuakseen vientiin ja ollakseen yhteydessä globaalin digitaalisen maailman kanssa. Digitaalisessa taloudessa e-johtamistaidot ovat elintärkeitä. Tämä raportti yhdistää tutkimuksen Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä e-osaaminen: Visiot, suunnitelma ja skenaariot päätulokset. Tämän tutkimuksen päätavoite on auttaa vähentämään innovaatiotaitojen puutteita, vajausta ja yhteensopimattomuutta Euroopassa sekä tarjota luotettava, puolueeton empiirinen näyttö ICTalaan liittyvän osaamisen eri tyyppien tarjonnasta ja kysynnästä Euroopassa erilaisilla sosioekonomisilla skenaarioilla. Tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota korkeamman tason innovaatiotaitoihin (jota kutsumme e-johtamistaidoiksi ) ICT-ammatissa työskentelevien ja ICT-käyttäjien osaamisen tarjonnan ja kysynnän kehittymisen arvioinnin synteesin jälkeen tämän asiakirjan loppuosassa keskitytään e-johtamistaitoihin ja seitsemään toimintasuositukseen. Michel Catinat, yksikön johtaja Keskeiset mahdollistavat teknologiat ja ICT, yritystoiminnan ja teollisuuden pääosasto, Euroopan komissio Tutkimus e-johtajuudesta 5

6 e-osaamisen ennusteet ja skenaariot Kasvava vajaus: Jopa kriisin aikana ICT-työntekijöiden kysyntä on yhä edelleen suurempi kuin tarjonta. Tämä vajaus on mahdollisuus työpaikkojen luomiseen, jota Euroopan ei pidä jättää käyttämättä. ICT-työntekijöiden määrä Euroopassa nousi vuonna ,67 miljoonaan, joka on 3,1 % työntekijöiden kokonaismäärästä. Se on ollut kasvussa viime vuosikymmenien aikana ja jatkaa kasvuaan tulevaisuudessa. Vuosina ICT-työntekijöiden määrä kasvoi keskimäärin 4,26 % vuotta kohden. Jopa Euroopan loppuvuodesta 2008 alkaneen talous- ja finanssikriisin aikana kasvu on pysynyt 2,65 %:ssa. E-johtajien kysyntä näyttää olevan merkittävä. Suunnilleen avoimesta toimesta EU:n 27 valtiossa vuonna avointa tointa oli ICT-hallinnon ja yritysarkkitehtuurin pätevyyksille. Lisäksi vajaus vaikuttaa suhteellisesti enemmän pieniin ja keskisuuriin yrityksiin: 70 % avoimista toimista löytyy PK-sektorilta, jonka ICT-osaamisen kysyntä on paljon suurempi kuin suurissa yrityksissä. Kuitenkin kiinnostus pyrkiä ICTammatteihin näyttää heikentyvät nuoren sukupolven piirissä. Vuodesta 2005 tietojenkäsittelyopin tutkinnon suorittaneiden määrä on jatkuvasti vähentynyt Euroopassa. Tätä vähenemistä tehostaa ICT-ammatista eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden määrän kasvu. Tulos on: Eurooppa ei tuota riittävää määrää ICT-alan loppututkinnon suorittaneita tyydyttääkseen kysynnän. Edustava tietohallintojohtajien ja henkilöstöjohtajien empiirinen tutkimus kahdeksassa Euroopan maassa vuonna 2012 osoittaa, että odotettavien avoimien toimien lukumäärä ICT-alalla yleistettynä koko Eurooppaan (EU-27) voidaan arvioida noin vuonna Innovatiivisuus on kilpailukyvylle ratkaiseva. Vaikuttavien ja tehokkaiden innovaatioiden tekemiselle on kolme päänäkökohtaa: strategia, osaaminen ja työvälineet. Nämä kolme ovat useimmiten ylimmän johtotiimin vastuulla. Federico Flórez, tiedotus- ja innovaatiopäällikkö, Ferrovial 6 e-johtajuus Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä pätevyys

7 Tuleva vajaus: Skenaarioperustainen ennuste ICT-ammatissa työskentelevistä ja ammattilaisista Euroopassa empirican useisiin skenaariopohjaisiin ennusteisiin perustuva arvio todennäköisestä tulevaisuuden kehityksestä e-osaamisen kysynnässä ja tarjonnassa. Varovainen kasvu - skenaariossa liiallinen kysyntä tai vajaus nousee vuonna 2015 verrattuna nykyiseen Optimistisemmassa Luottamuksen paluu -skenaariossa vajaus ts. avointen ICT-toimien teoreettinen lukumäärä nousee vuonna Molempiin skenaarioihin vaikuttavat alalle tulevien tekijä ja alalta lähtevien tekijä, joista tulevaisuuden kysynnän ja tarjonnan malli muodostuu. Alalle tulevien tekijöihin sisältyvät sellaiset tekijät kuten ICT-loppututkinnon suorittaneiden odotettavissa oleva ICT-alan töihin osallistuminen ja myös itseopiskelleet tai teollisuuden sertifioimat työntekijät. Alalta lähtevien tekijöihin sisältyvät sellaiset tekijät kuten eläkkeelle siirtymisen kehityssuunta tai muut lähtömallit. Nämä skenaariot testattiin kolmessa työryhmässä ja asiantuntijat tutkivat tarkoin olettamukset ja myötävaikuttivat lopullisen mallin hiontaan. Tuleva e-osaamisen tarve tulee esiintymään kasvavassa määrin korkeamman tason ICT-tehtävien alueella sisältäen hallinnon, kehittämisen ja strategian sekä ICTkehittämisen erikoisammatit ja vähemmän ICT-tuen, toimitusten ja käytön alueella ts. infrastruktuurityyppisissä tehtävissä. Jopa kahdessa todennäköisimmässä skenaariossa - Varovainen kasvu ja Luottamuksen paluu - e-osaamisen kysynnän ja tarjonnan välinen kuilu on merkittävä. 2 For a signifi cantly more detailed description of the methodology used, please refer to Chapter 2 of the Final Report, available at Tutkimus e-johtajuudesta 7

8 e-osaamisen ennusteet ja skenaariot Tulokset Varovaisen kasvun -skenaariosta Varovaisen kasvun -skenaarioon sisältyy taloudellinen kasvu hitaalla paluulla historiallisen kasvun urille. Vuodesta 2010 ja 2015 bruttokansantuotteen kasvun Euroopassa oletetaan olevan keskimäärin 0,92 % muodostuen vuosittaisesta kasvuprosentista. Kohtuulliset IT-investoinnit heijastuvat 2.1 % vuosittaisessa kasvussa vuoteen 2015 asti, kasvavalla kehityssuunnalla vuodesta 2014 eteenpäin, 4.3 % kasvunopeuteen keskimäärin vuosina ITinvestoinnit pohjautuvat mobiililaitteiden, sovellusten, pilvipalveluiden ja muiden uusien IT-toimitusmallien nopeaan leviämiseen. Suurten tietosovellusten ja palveluiden odotetaan kasvavan merkittävästi vuodesta 2014 eteenpäin. Pienten ja keskisuurten yritysten investoinnit IT-innovaatioihin tulevat kasvamaan vain erittäin hitaasti hitaan elpymisen ja luottojen tiukentuneiden ehtojen jatkuessa. Koulutuksen alueella odotetaan ICTloppututkintojen suoritusmäärissä lievää kasvua ja jonkin verran työvoiman liikkuvuutta. Koulutukseen sijoitettava yksityinen rahoitus tulee olemaan keskinkertaisella tasolla. Sosiaalitoimen alalla datapohjaiset kaupalliset palvelut verkossa, siis mobiililaitteille käyttetävät, voivat tuoda mukanaan isoveli -riskejä. Poliittisesti odotetaan Euroopan vähittäisen muotoutumisen kasvuprosessin jatkuvan. Jatkuvat neuvottelut EU-jäsenvaltioiden välillä synnyttävät asteittaisen ja kumulatiivisen kehityksen Euroopan yhteenkuuluvuudessa. Varovaisen kasvun -skenaariossa ICTtyövoima tulee kasvamaan Euroopassa 6,53 miljoonasta ihmisestä vuonna ,09 miljoonaan ihmiseen vuonna 2020, jolloin 5,15 miljoonaa ihmistä tulee olemaan ICT-ammateissa työskenteleviä ja 1,95 miljoonaa tulevat olemaan ICThallintotason työntekijöitä. Samaan aikaan, kun on havaittavissa yleinen kehityssuunta ammatissa työskentelevien puutteesta, tulee kuitenkin joissakin ammateissa olemaan työttömyyttä joissakin maissa, mutta vain muutamien vuosien ajan johtuen vähäisestä/ puuttuvasta liikkuvuudesta EU:ssa. Nämä maat ovat erityisesti Puola ja Espanja. Puolassa on ylitarjontaa johtuen pääasiassa kolmannen asteen ja ammattikoulutuksen tasaisesti ja voimakkaasti kasvavasta loppututkinnon suorittaneiden määrästä, kun taas Espanjassa kärsitään kysynnän taantumisesta. Varovaisen kasvun - skenaariossa kysynnän ja tarjonnan välisen kuilun odotetaan saavuttavan määrän vuonna Lukua voidaan kuvata ICT-työpaikkojen kysyntäpotentiaaliksi tai työpaikkapotentiaaliksi. Kuva 2: e-osaamisen ennustettu kysyntä ja tarjonta kahden skenaarion mukaan 1,000, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Scenario: Return to Confidence Vacancies Total Practitioners Management & Architects Scenario: Cautious Growth Vacancies Total Practitioners Mangement & Architects 8 e-johtajuus Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä pätevyys

9 Luottamuksen paluu - skenaarion tulokset Luottamuksen paluu -skenaarioon sisältyy huomattavasti optimistisempi taloudellisen kasvun skenaario Euroopan toipumisella vuodesta 2014 eteenpäin. Bruttokansantuotteen oletetaan kasvavan keskimäärin 1,3 % vuosittain välillä 2010 ja Kysyntä tulee olemaan erityisen suuri ICT-hallintoon liittyvissä tehtävissä ja ICTammatissa työskenteleville tulee olemaan kasvava määrä avoimia työpaikkoja. Taloudellinen toipuminen luo myönteisen ympäristön IT-investoinneille, jotka kasvavat 2.9 % vuosittain vuoteen 2015 mennessä ja jatkavat kasvuaan 5,6 %:lla vuosina Tässä skenaariossa kasvavat sekä yhteiset lukumäärät että sovelluskehittäjien työpaikkojen kokonaislukumäärä ja enemmän infrastruktuurin painottuvien työpaikkojen lukumäärä vähenee hieman. Luottamuksen paluu -skenaarioon sisältyy voimakas yleiskehityssuunta ammatissa työskentelevien puutteeseen, jolloin, jos yleensä havaitaan ammatissa työskentelevien työttömyyttä, se on normaalin työttömyysprosentin luokkaa noin 2 %. Tässä skenaariossa ICTtyöntekijöiden kysyntäpotentiaali saavuttaa yli 7,47 miljoonaa vuonna 2020 ja nousee 8,99 miljoonaan. Luottamuksen paluu - skenaariossa kysynnän ja tarjonnan välisen kuilun odotetaan saavuttavan määrän vuonna Me olemme käännekohdassa, jossa Eurooppa voi todella hyödyntää ICT:tä tuottavuuden dramaattisessa lisäämisessä - edellyttäen että meillä on oikeaa osaamista ja johtajuutta. Tämä on ainoa tie Euroopan tuottavuuden kasvuun. Nämä uudet teknologiat luovat yleensä ottaen työpaikkoja. Jan Muehlfeit, Euroopan alueen johtaja, Microsoft Corporation Jotkin johtajamme ovat hukanneet ajatuksen, että hyödyllisen kriisin tarjoamia mahdollisuuksia ei saa hukata. Olemme tekemässä vähemmällä vähemmän, kun meidän pitäisi tehdä vähemmällä enemmän. Meidän pitäisi keskittyä siihen, miten löydämme itsemme uudelleen. Constantijn van Oranje-Nassau, varapuheenjohtajan Neelie Kroesin kabinettipäällikkö, Euroopan komissio Tutkimus e-johtajuudesta 9

10 e-johtamistaitojen merkitys Uuden tyyppinen johtaminen - e-johtajuus - on muuttumassa elintärkeäksi organisatorisille innovaatioille ja kilpailukyvylle. Organisaatiot ovat tuottavuutensa ja kilpailukykynsä parantamisessa kasvavassa määrin riippuvaisia ICT-alasta liiketoimintaprosessiensa hoitamisessa, uudistusten tekemisessä ja tuotteiden ja palveluiden tuottamisessa. Kun organisaatiot investoivat liiketoimintaprosesseihin ja teknologiaan, ICT-johtajilta odotetaan enemmän liiketaloudellista osaamista ja liiketoiminnan johtajilta enemmän ICT-osaamista. INSEAD-tutkijat ovat havainneet, että tietohallintojohtajien ja heidän ICT-ryhmiensä strateginen merkitys on kasvanut huomattavasti. INSEADtuktijat ovat tehneet vuodesta 2009 lähtien yhteistyötä Euroopan IT-liiton CIOnetin kanssa tehdessään tietohallintojohtajien vuosittaista haastattelutukimusta. Tulokset osoittavat yhdenmukaisesti, että: Tietohallintojohtajat kuluttavat merkittävän prosenttiosuuden ajastaan muuhun kuin ICT-palveluiden hallinnointiin, Tietohallintojohtajat kuluttavat noin kolmanneksen ajastaan työskennellen muiden kuin ICT-työntekijöiden kanssa, kun taas ICT-ryhmät kuluttavat noin neljänneksen ajastaan työskennellen muiden kuin ICT-työntekijöiden kanssa. Molemmissa tapauksissa he olettavat, että se prosenttiosuus työajasta, jonka he työskentelevät liikeyrityksen muiden työntekijöiden kanssa, tulee kasvamaan vähintään 20 %. Tietohallintojohtajat ja ICT-ryhmät arvioivat kuluttavansa yhä pienemmän prosenttiosuuden ajastaan ICTpalveluiden hallinnoinnissa ja kasvavan prosenttisosuuden työskentelemällä yrityksen muiden työntekijöiden kanssa hallinnoiden koko yritystä koskevia liiketoimintaprosesseja ja työskennellen ulkoisten asiakkaiden ja kumppanien kanssa. e-johtajuus e-osaamisen yhteydessä Komissio on ollut eturivissä e-osaamisen kysynnän ja tarjonnan kehityksen seuraamisessa. Vuonna 2004 Euroopan e-osaamisen foorumi hyväksyi seuraavan e-osaamisen määritelmän (EC, 2004): ICT-käyttäjien osaaminen: Kyvyt, jotka tarvitaan tehokkaassa ICT-järjestelmien ja laitteiden yksilöllisessä käytössä. ICT-käyttäjät käyttävät järjestelmää omaa työtään tukevana työkaluna. Käyttäjäosaamiseen sisältyy yleisten ohjelmatyökalujen ja liiketoimintaprosesseja ja teollisuutta tukevien erikoistyökalujen käyttö. ICT-ammatissa työskentelevien osaaminen: Kyvyt, jotka tarvitaan ICT-järjestelmien tutkimisessa, kehittämisessä, suunnittelussa, strategisessa suunnittelussa, hallinnossa, tuotannossa, konsultoinnissa, markkinoinnissa, myynnissä, integroinnissa, asennuksessa, hallinnassa, ylläpidossa, tuessa ja palveluissa. e-liiketoimintaosaaminen (myös e-johtajuus): Kyvyt, jotka tarvitaan ICT:n tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä, etenkin Internetissä, erityyppisten organisaatioiden tehokkuuden ja suorituskyvyn varmistamisessa, mahdollisuuksien hyödyntämisessä liiketoiminnan uusille johtamistavoille/hallinnollisille ja organisatorisille prosesseille ja/tai uusien yritysten perustamiselle. Tämän tutkimuksen aikana on konsultoitu eri sidosryhmiä ja asiantuntijoita ja kehitetty seuraava määritelmä e-johtajuudesta. e-johtajuus on päämäärän toteuttamista, jossa tukeudutaan ICT:hen henkilöstöresurssien johtamisen kautta sekä ICT:n hyödyntämiseen. Periaatteessa e-johtajat ovat johtajia, jotka luottavat tekniikkaan ICT-avusteisen tavoitteen saavuttamisessa. 3 Aral, Brynjolfsson and Wu 2012; Brynjolfsson and Saunders 2010; Hunter and Westerman 2010; and Weil and Ross For recent examples, see Austin et al. 2009; Fonstad 2011, 2012; Peppard 2010, 2013; Spitze and Lee 2012; Woerner and Weill (2009). 5 Fonstad (2012). Three ways to thrive: How Chief Information Offi cers are enabling their organizations to grow and strengthen in today s challenging economy. An annual report on the expanding strategic roles of ICT professionals, developed by INSEAD elab in collaboration with CIONET 10 e-johtajuus Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä pätevyys

11 Osoittamalla, miten e-johtajien kysyntä ylittää tarjonnan INSEAD-tutkijat ovat kuvanneet monia organisaatioita, joiden pätevyys on parantunut erilaisesta ICT:n käytöstä. Alla tarkastelemme kahta niistä, yrityksiä AkzoNobel ja Coca-Cola Europe. Vuonna 2012 AkzoNobel yrityksen tietohallintojohtaja Pieter Schoehuijs sai Vuoden eurooppalainen tietohallintojohtaja arvonimen liiketoimintavetoisesta johtajuudesta, jolla arvostettiin hänen merkitystään e-johtajien uuden sukupolven kasvattamisessa yrityksen sisällä ja sen ulkopuolella. Noin kahdeksan vuotta sitten kilpailukyvyn parantamiseksi ja uusien markkinoiden avaamiseksi AkzoNobelin ylin johto päätti muuttaa yrityksen erillisten liiketoimintojen holdingyhtiöstä enemmän matriisiorganisaatioksi, jossa liiketoimintayksiköt olisivat koordinoituja tehokkuuden parantamiseksi ja synergian saavuttamiseksi. ICT oli tämän muutoksen oleellinen osa. Tällä hetkellä AkzoNobelin ICT-ryhmällä on vuosittainen 300 miljoonan käyttöbudjetti ja se vastaa kaikista yrityksen järjestelmistä sisältäen tukevat toiminnalliset organisaatiot kuten rahoituksen, toimitusketjun, henkilöstöhallinnan ja juridiikan. Noin 930 henkilöä työskentelee ICT:ssä 43 maassa ympäri maailman. Tämä massiivinen konsolidaatio yhdistettynä ulkoisten palvelun tarjoajien laajempaan käyttöön muutti merkittävästi AkzoNobelin ICTryhmässä tarvittavaa osaamista. Aiemmin oli suurempi tarve teknisille henkilöille, jotka tiesivät, kuinka palveluja suoritetaan, kuten palvelimien asennus, järjestelmän hallinta ja korjaustiedostojen käyttö. Nyt on suurempi tarve ammattilaisista, jotka ovat kyvykkäämpiä palvelujen toimittamisen hallinnassa, järjestelmän suunnittelussa (esim. yritysarkkitehtuurissa) sekä liiketoimintaprosesseissa. Coca-Cola yrityksessä Euroopan tietohallintojohtaja Sabine Everaet ja hänen 45 asiantuntijan tiiminsä hoitavat kaikki ei-ulkoistetut ICT-tarpeet Euroopassa. Globaalissa yrityksessä, jonka liikevaihto oli enemmän kuin 46,5 miljardia euroa vuonna 2011, Everaetia ja hänen ryhmäänsä pidetään liiketoiminnan avainkumppanina monimutkaisten ohjelmien riskien ja riippuvuussuhteiden hallinnassa, ja heidän alueensa on paljon perinteisten ICT-projektien alueiden yläpuolella. He ansaitsivat korostuneen strategisen roolinsa vasta ICT-operaatioiden parantamisen ja avainliiketoimintaprosessien vahvistamisen jälkeen. Everaet on parantanut koko ICT-tiimin taitoja aktivoimalla heidät sujahtamaan helposti korkean tason liiketoiminnan ICT-suhteiden johtajan rooliin. Everaet selvittää, Olen todella rohkaissut porukkaani työskentelemään liiketoimintayksiköiden kanssa, pullotuspuolen ylimmän johdon kanssa ja yhtiön kanssa, jotta he ymmärtävät, mitä dynamiikka on ja näkevät asiat heidän perspektiivistään sekä oppivat yhdistämään yksityiskohdat ja luomaan kokonaisvaltaisen näkemyksen. Tutkimus e-johtajuudesta 11

12 e-johtajuuden merkitys Tehokkaat e-johtajat ovat kykeneviä johtamaan tiimiään ja hallitsemaan teknologisia järjestelmiä tavoilla, joilla vastataan sekä paikallisiin että globaaleihin vaatimuksiin. Vuonna 1961 W.C.H Prentice julkaisi artikkelin Johtajuuden ymmärtäminen Havard Business Reviewissä (HBR), joka ososttautui niin tärkeäksi, että arvostettu aikakausilehti julkaisi sen uudelleen vuonna Artikkelissaan Prentice tarjoaa seuraavan johtajuuden määritelmän (Prentice 2004: 102-3):102-3 Johtajuus on päämäärän toteuttamista henkilöstön johtamisen kautta. Henkilö, joka kykenee onnistuneesti ohjaaman yhteistyökumppaninsa saavuttamaan erityiset tavoitteensa, on johtaja. Suuri johtaja on henkilö, joka pystyy tekemään sitä päivästä päivään ja vuodesta vuoteen mitä erilaisimmissa olosuhteissa. Siitä lähtien kun Prentice avasi tämän tutkimusalan on tehty merkittäviä tutkimuksia johtajuudesta, joissa yksilöidään tärkeitä toimintoja ja kykyjä, jotka muodostavat tehokkaan johtajuuden ja joissa kuvataan, kuinka johtamistoiminnot ja vastuut voidaan jakaa useiden henkilöiden kesken. Johtajuustutkimuksessa korostetaan yhtenäisesti neljää päätoimintoa, jotka johtajan pitää kyetä suorittamaan hyvin: Tilanteen hallinta (esim. riippuvuussuhteiden tunnistaminen) Rajat ylittävien suhteiden luominen ja kohdistamien (esim. suhteiden luominen organisaatioiden sisällä ja välillä) Vakuuttavan vision luominen hankkeelle, joka luo arvoa (esim. riippuvuussuhteiden riskien ja yhteisvaikutuksen tunnistaminen) Muutosten ja keksintöjen hallinta - lähestyä, neuvotella, koordinoida ja motivoida erilaisia resursseja hankkeen toteuttamisen ja saavuttamisen kaikkien prosessien aikana sekä sen arvon ylläpitäminen (esim. aktiivinen kokeilutoiminta). Toimintojen luetteloinnin lisäksi tutkijat ovat verranneet johtajuusominaisuuksia hallintataipumuksiin korostaakseen kahden konseptin eroavaisuuksia. Vuonna 1989 Warren Bennis laati kirjassaan On Becoming a Leader (Kehittyminen johtajaksi) luettelon näistä eroista. Seuraavassa muutamia esimerkkejä hänen tutkimuksestaan: Huono johtaja hallinnoi, todellinen johtaja innovoi. Huono johtaja ylläpitää, todellinen johtaja kehittää. Huono johtaja keskittyy järjestelmiin ja rakenteisiin, todellinen johtaja keskittyy ihmisiin. Huono johtaja tukeutuu valvontaan, todellinen johtaja innostaa luottamaan. Huono johtaja kysyy miten ja koska, todellinen johtaja kysyy mitä ja miksi. Huono johtaja tekee asiat oikein, todellinen johtaja tekee oikeita asioita. Pretenticeen ja lukemattomiin muihin tutkijoihin tukeutuen INSEADin tutkijat ovat määritelleet johtajuuden seuraavasti: e-johtajuus on päämäärän toteuttamista, jossa tukeudutaan ICT:hen henkilöstöresurssien johtamisen kautta sekä ICT:n hyödyntämiseen. e-johtajat ovat erityisen merkittäviä digitaalialan yrityksille. Digitaalialan yritykset ovat talouden kakkien sektorien yrityksiä, jotka voivat edistää taloudellisia ja/tai sosiaalisia arvoja digitaalitekniikkaan käyttämällä. Niille on ominaista uuden digitaalitekniikan erittäin korkea hyödyntämistaso liiketoiminnallisen ajattelunsa terävöittämisessä, asiakaskanssakäymisessä, toimintojen parantamisessa ja uusien liiketoimintamallien löytämisessä. 12 e-johtajuus Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä pätevyys

13 Kuva 3: e-johtajat ovat johtajia, jotka keskittyvät teknologian hyödyntämiseen ja moninaisiin resursseihin ICT:n mahdollistamien päämäärien saavuttamisessa. e-johtaja Johtaja Johtaja Digitaalialan yrittäjä Yrittäjä Johtajuus on päämäärän toteuttamista henkilöstön johtamisen kautta. e-johtajuus on päämäärän toteuttamista, jossa tukeudutaan ICT:hen henkilöstöjohtamisen kautta ja hyödynnetään ICT:tä. e-johtajat ovat johtajia, jotka tukeutuvat tekniikkaan ICT:n mahdollistamien tavoitteiden saavuttamisessa. Yrittäjyys on uuden organisaation luomista henkilöstön johtamisen kautta. Yrittäjät ovat henkilöitä, jotka perustavat uusia yrityksiä. Digitaalialan yrittäjyys on uuden organisaation toteuttamista, jonka toiminnoissa ja tuotteissa tukeudutaan ICT:hen henkilöstön johtamisen kautta ja hyödynnetään ICT:tä. Digitaalialan yrittäjät ovat johtajia, jotka esimerkiksi perustavat uusia yrityksiä, joiden toiminnoissa, tuotteissa ja palveluissa tukeudutaan ICT:hen. Tutkimus e-johtajuudesta 13

14 e-johtajuuden merkitys Tehokkailla e-johtajilla on T-muotoinen pätevyyksien portfolio Tehokkaat organisaatiot edellyttävät, että e-johtajilla on T-muotoinen pätevyyksien portfolio. T-muotoinen pätevyyksien portfolio merkitsee yksinkertaisesti sitä, että johtajalla on ammatillisesti sekä liiketoimintataitoja että ICT-taitoja. Eritellymmin T-muotoinen portfolio tarkoittaa, että johtajalla on seuraavat pätevyydet: ICT:n käyttö: Pätevyyksien pystysuunta edustaa asiantuntemusta tai syvällisiä tietoja erityisalueella (esim. tiede, insinööritaito, sosiaalitieteet) Pätevyyksien vaakasuunta edustaa poikkisuuntaisia kykyjä (esim. neuvottelutaidot, kriittinen ajattelu, suunnittelu ja järjestelmäajattelu, liiketoiminnallisuus ja yrittäjyys jne.), jotka mahdollistavat moninaiset rajat ylittävän yhteistyön. SEKÄ pysty- että vaakasuuntaiset pätevyydet edellyttävät ICTperustason käyttäjätaidot, kuten komissio on määrittänyt. Vaikka e-johtajilla pitää olla T-muotoinen pätevyyksien portfolio, asiantuntemuksen jakauma voi vaihdella riippuen siitä, mitkä toiminnot ovat e-johtajan vastuulla. Alla olevassa taulukossa esitetään kahdeksan yleistavoitetta ja niihin liittyvät toiminnot, joista menestyvien organisaatioiden pitää selviytyä (joko sisäisten tai ulkoisten resurssien avulla) kyetäkseen käyttämään ICT:tä kilpailukykyisesti. Taulukossa osoitetaan, kuinka kaikki kahdeksan toiminta-aluetta vaativat pätevyyksiltä joko strategisia taitoja (sen tietämistä, mikä on mahdollista) tai käytännöllisiä taitoja (sen tietämistä, miten jokin tehdään mahdolliseksi). Esimerkiksi markkinointipäälliköltä edellytetään teknologian strategisia kykyjä kuten esimerkiksi sosiaalinen media ja analyysit sekä asiakaskäyttäytymisen mittauksen ja mallintamisen kyvyt. Toisaalta yritysarkkitehdilla pitää olla käytännöllisiä kykyjä ICT-järjestelmistä ja siitä, miten määritellä ja hallita riippuvuussuhteita (esim. ICT:n, liiketoimintaprosessien ja tietojen välillä) kuten myös toiminnallista, tuote- ja sektorikohtaista asiantuntemusta, jotta hän voi varmistaa, että yrityksen arkkitehtuuri tukee käyttömallia, joka on paras organisaation strategian määritysten mukaisesti. Nykyaikaisen ICT-johtajuuden ratkaisevia ominaisuuksia ovat, olennaisten teknologisten mahdollisuuksien tunnistaminen ja organisatorisiin sidosryhmiin vaikuttaminen siten, että ne hyödyntävät näitä mahdollisuuksia. Työntekijät - erityisesti juuri tutkintonsa suorittaneet - hyötyvät usein siitä, että on määritelty rakenne, joka auttaa heitä kehittymään ja kasvamaan organisaation kehittymisen ja kasvun myötä. Intel uskoo, että parhaiden kykyjen saamiselle ja pysymiselle on tärkeää luoda työntekijöille selkeä ja täsmällinen kehitystie, jossa otetaan huomioon henkilökunta, organisatorinen ja teollinen johtajuus. Jim Kenneally, päätutkija, Intel Labs ja tutkija innovaatioinstituutissa 14 e-johtajuus Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä pätevyys

15 Suurissa ja keskikokoisissa organisaatioissa e-johtajuus on jaettu useille henkilöille. Monissa suurissa organisaatioissa yksi e-pääjohtaja, kuten tietohallintojohtaja, vastaa ICT-järjestelmän kokonaiskehittämisestä ja hallinnasta, kun taas muut e-apulaisjohtajat ovat vastuussa yksityiskohtaisemmista toiminnoista kuten esimerkiksi yhdestä taulukossa luetellusta kahdeksasta toiminnosta. Tietohallintojohtajan lisäksi monet organisaatiot palkkaavat nykyisin yrityksen pääarkkitehdin, joka vastaa siitä, että ICT-järjestelmät, liiketoimintaprosessit ja tietoalueet koordinoidaan ja kohdistetaan organisaation toimintamalliin. Monissa organisaatioissa on myös korkeamman tason liiketoiminnallisten IT-suhteiden johtajia, jotka johtavat liiketoimintajohtajien ja ICT-kehittäjien tiimiä varmistamaan, että erikoisliiketoimintayksiköiden tarpeisiin vastataan, että ne priorisoidaan ja kohdistetaan. Taulukko 1: Jokaisen seuraavan päätoiminnon suorittaminen edellyttää erilaista pysty- ja vaakatason asiantuntemuksen strategisten ja käytännöllisten kykyjen kokoonpanoa. Literacy & Basic Skills Using ICT (Vertical Expertise) Developing Organisations (Horizontal/Transversal Expertise) Global Knowledge Economy Talents Key Sets of activities digital literacy, etc. Reading, writing, math, ICT expertise Function expertise Product expertise Customer & Sector expertise Managing change & inventing Developing a compelling vision Building and aligning relationships across boundaries Making sense of a situation Business development, sales and marketing Business process management Program & project management Global sourcing management Enterprise architecture Solution development and implementation Information management & security IT services management & delivery = strategic understanding (knowing what is possible) = practical understanding (knowing how to do the possible) 6 For general research on the importance of distributed leadership see Ancona and Bresman (2007), Ancona et al. (2007), and Ancona et al. (2009). Tutkimus e-johtajuudesta 15

16 e-johtajien kysynnän ja tarjonnan arviointi Onko Euroopan organisaatioilla riittävästi e-johtajia teknologian käyttämiseen kilpailukykynsä vahvistamiseksi parempien toimintojen ja innovaatioiden avulla? Yksinkertainen vastaus on ei, mutta todellisuus on monivivahteisempi. e-johtajien kysyntää arvioidessaan tutkijatiimi oletti kahden näkökannan perusteella, että tietyt organisaatiot tarvitsevat enemmän e-johtajia kuin toiset. 1. Organisaation koko: FTE-lukuina (fulltime equivalents) ilmaistuna suurilla yrityksillä ( FTEs) tai erittäin suurilla yrityksillä (1000+ FTEs) on suurempi tarve ja kapasiteetti jakaa päävastuita useammalle henkilölle kuin erittäin pienillä yrityksillä (1-9 FTEs) tai pienillä yrityksillä (10-49 FTEs). 2. Sektorin ICT-intensiteetti: Tällä kuvataan organisaation teknologian käyttämisastetta liiketoiminnoissa, innovaatioissa ja palveluiden ja tuotteiden tuottamisessa. e-johtajien kysyntä on suurempi ICT-sektorin organisaatioissa kuin ei-ict-sektorilla, koska ICT-sektori tarvitsee e-johtajia sisäisiin toimintoihin, innovaatioihin ja palveluiden ulkoiseen tuottamiseen. Ei-ICT-alalla on korkean ICTintensiteetin sektorit ja matalan ICTintensiteetin sektorit. Näiden tekijöiden perusteella organisaatiot on kohdistettu yhteen kolmesta eri ryhmästä eroteltuna eri väreillä alla olevassa taulukossa. Kaikissa kolmessa ryhmässä arvioitiin kysyntä. e-johtajien kysynnän kokonaislukumäärä Euroopassa on arvioitu henkilöksi. Taulukko 2: Yhteenveto arvioidusta e-johtajien kysynnästä Type of Firm & Sector Size of firm Estimated demand of e-leaders per enterprise Number of enterprises Estimated total demand for e-leaders by firm type high growth SMEs 1 15,000 15,000 ICT sector medium 4 6,500 26,000 large & very large 8 1,400 11,000 High ICT intensity sectors high growth SMEs medium large & very large ,000 30,000 60, ,000 29, ,000 Low ICT intensity sectors high growth SMEs medium large & very large ,000 25, , ,000 42,000 84,000 TOTAL ESTIMATED DEMAND OF e-leaders 436, , e-johtajuus Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä pätevyys

17 Arviot e-johtajien tarjonnasta Tutkijatiimi käytti tutkimuksessaan Euroopan tilastokeskuksen työvoimatutkimusten (LFS) yhteydessä keräämiä hyödyllisiä tietoja, jotka ovat ISCO-08 (International Standard Classification of Occupations) koodattuja tietoja eri ammateista sisältäen ylimmän johdon huippujohtajat aina tuotantolinjojen apulaisjohtajiin asti. jokaisessa kahdeksassa luokassa tutkijat kertoivat väestön jokaisessa ryhmässä sen e-johtaja osuudelle - arvioitu henkilöiden lukumäärä ISCO-08 luokassa, joilla on riittävä T-muotoinen ICT-portfolio ja liiketoimintakyvyt toimia e-johtajina. Kokonaistarjonta muodostuu yksinkertaisesti e-johtajien yhteenlaskemisesta jokaisessa NACEtoimialaluokituksessa. Tämän oletuksen tuloksena e-johtajien kokonaistarjonta johtajatasolla Euroopassa on arvioitu noin henkilöksi. e-johtajien tarjonnan arvioimiseksi SAFRANissa riittävän e-johtajien määrän varmistaminen on tärkeä liiketoimintakysymys. Me tarvitsemme johtajia, jotka ymmärtävät liiketoimintaprosesseja, mitä uusia ja tärkeitä tieto- ja viestintäteknologioita on saatavilla, ja miten voimme parhaiten hyödyntää mahdollisuuksia, jotka nämä uudet teknologiat tarjoavat liiketoiminnan menestymiselle. Daniel Dubreuil, tietohallintojohtaja, SAFRAN Taulukko 3: Yhteenveto arvioidusta e-johtajien tarjonnasta Occupation Group Population of Each Occupation Group Times (x) e-leadership quota Equals (=) ICT Population Entrepreneur Gazelles ICT service managers (ISCO 1330) 12, % 12, , % 260,697 Other Managers (ISCO 112, 121, 123, 131, 1332, 134, 141, 142, 143) (selection of examples, below) 12,553,845 varied (average is about 3%) 389,182 Managing directors and chief executives 1,495,180 3% 44,855 Business services and administrative managers 2,283,360 5% 114,168 Sales and marketing managers 1,094,997 5% 54,750 Research & development managers 129,445 50% 64,723 Managers in agriculture, forestry and fisheries 109,833.5% 549 Professional services managers (other) 135,759.5% 679 TOTAL ESTIMATED SUPPLY OF e-leaders 661,000 Tutkimus e-johtajuudesta 17

18 e-johtajien kysynnän ja tarjonnan arviointi Oletuksien vaihtaminen tuo esille vieläkin suuremman kuilun e-johtajien kysynnän ja tarjonnan välillä. Tässä raportissa lainatut e-johtajien kysynnän ja tarjonnan arvioit ovat melko konservatiivisia. Jos arviot esitettäisiin akatemioiden, teollisuuden ja yhteiskuntapoliittisten laitosten edustajille, useimmat heistä olisivat yhtenevästi sitä mieltä, että kysyntä on luultavasti suurempi, todellinen tarjonta jopa alhaisempi ja johdonmukaisesti olemassa oleva kuilu kysynnän ja tarjonnan välillä vieläkin suurempi. Selkeämmän käsityksen saamiseksi siitä, kuinka herkkiä arviot ovat kaikissa avainoletuksissa ja prosesseissa sekä siitä, miten kysyntä ja tarjonta vaihtelevat, lukijoita rohkaistaan tutkimaan jokaisen olettamuksen haasteet ja muutokset sen suhteen, miten ne vaikuttavat kysyntään ja tarjontaan. Taulukossa 3 kuvataan, miten muutaman pääoletuksen muuttaminen, vähentäminen tai lisääminen, vaikuttaa alkuperäiseen arvioon kysynnästä ja tarjonnasta. Pääolettamusten muuttaminen suhteessa arvioituun e-johtajien TARJONTAAN Aiheutuva muutos Olettamus: 100 % ICT-palvelupäälliköistä pätevöityy e-johtajiksi Kuitenkin organisaatioiden, jotka ovat yhdistäneet ja keskittäneet ICT-toimintansa yhteiseen palveluorganisaatioon, on ollut erotettava joitakin johtajia, kun ne samaan aikaan ovat palkanneet uusia johtajia. Kun tätä olettamusta väljennetään 100 %:sta 80 %:iin, Euroopassa on e-johtajaa vähemmän. Olettamus: 50 % tutkimus- ja kehityspäällikköä pätevöityy e-johtajiksi. Siitä voitaisiin kiistellä, että tämä on myös yleinen olettamus, sillä monilla tieteen parissa tutkimus- ja kehityslaboratorioissa työskentelevillä ei välttämättä ole kykyä inspiroida ja ohjata työntekijätiimejä luomaan ICT-perustaisia ratkaisuja. Kun tätä olettamusta väljennetään puolella, 50 %:ta 25 %:iin Euroopassa on e-johtajaa vähemmän. Olettamus: 5 % palvelu- ja hallintojohtajista (NACE 1210) pätevöityy e-johtajiksi. Joitakin olettamuksia voidaan pitää liian rajoitettuina. Esimerkiksi voidaan olettaa, että kaksinkertaisella määrällä palvelu- ja hallintojohtajia on riittävät ICT-kyvyt ollakseen e-johtajia. Kun tätä olettamusta muutetaan 5 %:sta 10 %:iin, Euroopassa on e-johtajaa enemmän. Yhdistimme voimamma Euroopan komission ja joidenkin kauppaoppilaitosten kanssa 2-vuoden opintosuunnitelman kehittämiseksi tiedonhallinnan MBA-tutkinnoille ja master-tutkinnolle yritysarkkitehtuurissa. Christian Pagel, varapuheenjohtaja, liiketoimintajärjestelmien ja tietohallinnon johtaja, SGLCarbon SE, hallituksen jäsen, HR & koulutus, EuroCIO 18 e-johtajuus Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä pätevyys

19 Pääolettamusten muuttaminen suhteessa arvioituun e-johtajien KYSYNTÄÄN Olettamus: ICT-palvelusektorilla keskikokoiset yritykset tarvitsevat vain neljä e-johtajaa ja suuret yritykset tarvitsevat kahdeksan e-johtajaa ollakseen tuottavia. Voidaan helposti väittää, että tämä olettamus on virheellinen, sillä ICT-palvelusektorin yritykset tarvitsevat e-johtajia yhteyksien rakentamiseen sisäisten asiakkaiden kanssa Olettamus: Nuoret, nopeasti kasvavat yritykset tarvitsevat menestymiseensä vain yhden e-johtajan. Voidaan väittää, että tämän päivän digitaalisessa taloudessa jokainen vasta perustettu yritys, joka on saavuttanut 20 % vuosittaisen kasvun ensimmäisinä viitenä vuotenaan, tukeutuu voimakkaasti teknologiaan toiminnoissaan ja uusien tuotteiden ja palveluiden tuottamisessa. Tuloksena useimmat nuoret, nopeasti kasvavat yritykset tarvitsevat vähintään kaksi e-johtajaa, toisen johtamaan toimintoihin liittyviä projekteja ja toisen uusiin tuotteisiin ja palveluihin liittyviä projekteja. Olettamus: Keskikokoiset yritykset erittäin ICT-intensiivisellä sektorilla tarvitsevat vain kaksi e-johtajaa. Voidaan väittää, että koska yritykset ovat erittäin ICT-intensiivisellä sektorilla, ne tarvitsevat vähintään neljä e-johtajaa, joista jokainen voisi vastata kahdesta aiemmin kuvastusta kahdeksasta toiminnasta. Aiheutuva muutos Jos tämä olettamus muunnetaan ICTpalvelusektorille yritykset tarvitsevat kaksinkertaisen määrän e-johtajia, ja e-johtajien kysyntä kasvaisi :een. Jos kaikki nuoret, nopeasti kasvavat yritykset tarvitsevat kaksi e-johtajaa Euroopassa kasvaa e-johtajien kysyntä lisäksi :een. Jos kaikki keskikokoiset yritykset erittäin ICT-intensiivisellä sektorilla tarvitsevat pikemminkin neljä kuin kaksi e-johtajaa, kysyntä kasvaa e-johtajaan. Kun kaikki olettamukset otetaan huomioon, silloin e-johtajien kysyntä kasvaa :sta :een. Olettamukset, joita on käytetty e-johtajien kysynnän ja tarjonnan arvioimisessa antavat tärkeitä näkökohtia akateemisten laitosten, politiikan tekijöiden ja yritysten yhteistyön kehittämiselle kysynnän täsmällisemmässä ennustamisessa ja rittävän tarjonnan turvaamisessa. Suositusosassa on esitetty tarkemmin toimenpiteet, joihin voidaan ryhtyä vajauksen korjaamiseksi. Työntekijämme ja asiakkaamme osoittivat meille, että on olemassa vajaus. Olemme kehittäneet opintomateriaaleja tulevaisuuden tietohallintojohtajien kehittämiseen. Jeannette Weisschuh, kestävyyden ja sosiaalisten innovaatioiden johtaja, Hewlett-Packard GmbH Tutkimus e-johtajuudesta 19

20 Suositeltava toimenpiteet Hyvä uutinen on, että Euroopassa on useita esimerkkejä onnistuneista monisidosryhmien hankkeista, joiden avulla lisätään e-johtajien tarjontaa. Edistymisen haaste on erittäin kiireellinen. Tässä osassa esitellään suosituksia tutkimuksesta Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä e-osaaminen: Visiot, suunnitelmat ja skenaariot, jotta Euroopassa voidaan turvata riittävät e-johtamistaidot. Näiden suositusten tarkoitus on antaa hyödyllinen panos kokonaisvaltaiselle toimintasuunnitelmalle EU-tasolla ja kansallisella tasolla. Suositukset on tarkoitettu erilaisille sidosryhmille. Projektissa kehitettiin seuraavat seitsemän suositusta. Seuraavilla sivuilla kuvataan jokainen suositus yksityiskohtaisesti. 1 Recommendation Laajempien sidosryhmien sitoutuminen kehittämään metriikkaa e-johtamistaidoille Esivalmistelu Käyttöönotto Ensimmäiset tulokset 2 e-johtajuuden kysynnän ja tarjonnan säännöllinen valvonta ja samanaikainen suunnittelun parantaminen ja tietojen saatavuus e-johtajuuteen liittyvistä taidoista. Esivalmistelu Käyttöönotto Ensimmäiset tulokset 3 e-johtajuuden opintosuunnitelmien ja laatumerkin kehittäminen ja soveltaminen. Esivalmistelu Käyttöönotto Ensimmäiset tulokset 4 Uusien muotojen ja kumppanuuksien kehittäminen e-johtamistaitojen opetukselle. Esivalmistelu Käyttöönotto Ensimmäiset tulokset 5 Kohdistetut toimenpiteet e-johtamistaitojen kehittämiselle yrittäjyyden edistämiseksi koko Esivalmistelu Käyttöönotto EU:ssa. Ensimmäiset tulokset 6 e-johtamistaitojen kehittäminen yrittäjyyden ja uusien yritysten luomisen kontekstissa. Esivalmistelu Käyttöönotto Ensimmäiset tulokset 7 Tietoisuuden lisääminen e-johtamistaitojen merkityksestä innovaatioille, kilpailukyvylle ja työllistymiselle Esivalmistelu Käyttöönotto Ensimmäiset tulokset 20 e-johtajuus Kilpailukyvyn ja innovaatioiden edellyttämä pätevyys