Digipalveluiden Suomi. Tieto- ja viestintäteknologia Suomessa 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Digipalveluiden Suomi. Tieto- ja viestintäteknologia Suomessa 2012"

Transkriptio

1 Digipalveluiden Suomi Tieto- ja viestintäteknologia Suomessa 2012

2 Sisällys Esipuhe Muutos on alkanut Nokia-kivijalka ohenee Uudet idut aukeavat Suomi ja ICT Tieto- ja viestintäteknologian markkinat Kansantalous veitsen terällä Tietotekniikan markkinat kasvavat hitaasti Televiestintä: Mobiili tukee kiinteää Uutta suuntaa etsimässä Mittavat haasteet edessä Softa uppoaa koneeseen Äly on ase Täyskäännös palveluihin Pilvee pilvee Kehitystaidosta liiketoimintaa Yhteispeliä parannettava Maailma rakastaa pelejä Valtio parantaa vauhtiaan Yhteiskunta hyvin verkottunut Alueet kohtaavat omat haasteet Valoa rahoituksessa Tarvitaan räätälöityä rahoitusta Ulkomaiset pääomasijoittajat lisäävät panoksiaan Uusia rahastoja syntyy Osaajat uusille urille ICT-alan verkkopalveluja Suomessa Lähteet Sisältö: Attention Communication Oy Ulkoasu: Mainostoimisto Bravuuri Oy Paino: Star-Offset Oy Teknologiateollisuus ry:n Tietotekniikan toimialaryhmä DIGI.FI 63 3

3 Esipuhe Nokian vaikeudet ovat huojuttaneet Suomen kansantalouden lisäksi monien uskoa koko ICT-alan tulevaisuuteen. Alan kasvunäkymät ovat kuitenkin mittaamattomat. Suomen haaste on lähinnä löytää keinot, joilla pysymme kasvussa mukana. Tämä julkaisu kuvaa osaltaan uutta suuntaa, johon suomalainen ICT-teollisuus on menossa. Suunta löytyy älystä ja palveluista. Nokia-klusterin vaikeuksien varjoon on jäänyt, että monien ohjelmistoyritysten viime vuodet ovat olleet mainioita. ICT-osaaminen yhdistyy entistä enemmän myös sellaisiin koneisiin ja laitteisiin, joissa sitä on tähän asti ollut kovin vähän. Samoin verkottunut maailma tarjoaa entistä enemmän mahdollisuuksia digitaalisten palveluiden tuottamiseen. Sekä yritykset että julkinen sektori voivat palvella asiakkaitaan aivan uudella tavalla. Pienetkin yritykset voivat tarjota digitaalisia palveluita globaalisti ilman, että niiden pitää kehittää maailmanlaajuista konttoriverkostoa. Maailmassa vahvistuu eräänlainen digitasa-arvo: pienet voivat ponnistaa kauemmaksi ja heikot saavat paremmin palveluita. Tilaisuuksien avautuminen tarkoittaa vastavuoroisesti kilpailun kovenemista. Siksi Suomen on juostava entistä ketterämmin sähköisessä kilpailussa.on ajateltava entistä ennakkoluulottomammin, ja raivattava luutuneet käsitykset uusien virtausten tieltä, jos vanha estää uuden syntymisen. Näin on tehnyt muun muassa Tietotekniikan osaamiskeskittymä TIVIT, jonka tutkimushankkeet ovat lähes kokonaan digitaalisissa palveluissa ja niiden mahdollistamissa ratkaisuissa. Suomeen on syntynyt iso joukko pienehköjä ICT-yrityksiä, jotka ovat rakentaneet kansainvälisesti kiinnostavia ratkaisuja. Samoin julkinen sektori on ottanut pitkiä loikkia ICT:n soveltamisessa. Suomi on nostanut sijoitustaan kansainvälisissä ICT-vertailuissa, joita muun muassa YK ja World Economic Forum ovat tehneet. Meillä ei siis ole mitään häpeämistä. Mutta meillä on parannettavaa joka rintamalla. Tutkimuksessa, tuotekehityksessä, kaupallistamisessa ja kaiken jalostamamme osaamisen täysimääräisessä käytössä. Nokiasta vapautuvan osaamisen hyödyntämisestä liikkeelle lähteneen ICT2015-ryhmän työ valmistuu vuoden vaihteessa Se on poikkeuksellisen mittava ponnistus löytää nimenomaan Suomelle sopivat toimintatavat synnyttää uutta ICT-osaamiseen perustuvaa kasvua. Hankkeeseen ovat oman panoksensa tuoneet tuhannet henkilöt ja organisaatiot lukuisissa työpajoissa, kokouksissa ja keskusteluissa. Ryhmän ehdotukset edustavat konkreettista, käytännönläheistä tapaa toimia, ja niillä tavoitellaan vahvaa edelläkävijyyttä kansainvälisessä mitassa. Tätä kirjoittaessani ehdotukset eivät ole vielä julkisia, mutta jo nyt voi sanoa, että Teknologiateollisuus tulee osaltaan viemään niitä eteenpäin ja seuraamaan niiden toteutumista. ICT-osaaminen tulee tulevaisuudessakin olemaan yksi Suomen tärkeimmistä hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn takeista, ja Nokiasta vapautuva osaaminen on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen mahdollisuus. Miettikäämme kukin omalla kohdallamme, kuinka otamme sen parhaiten käyttöön. Jukka Viitasaari Johtaja Teknologiateollisuus ry 4 5

4 1. Muutos on alkanut 1.1 Nokia-kivijalka ohenee Nokian kriisi on iskenyt voimalla koko Suomen kansantalouteen. Nokia on menettänyt liikevaihdostaan neljässä vuodessa yli 12 miljardia euroa, ja yhtiö on tehnyt kahden vuoden aikana tappiota yli kaksi miljardia euroa. Keväällä luottoluokittaja Fitch pudotti yhtiön roskalainaluokkaan (BB+) ja kesäkuussa saman teki Moody s. Samaan aikaan spekulaatiot yhtiön valtaamisesta ovat lisääntyneet. Yhtiön Suomessa toimivien työntekijöiden määrä on pudonnut vuoden 2000 lähes hengestä alle ihmiseen. Kesäkuussa yhtiö ilmoitti yli hengen maailmanlaajuisista henkilöstövähennyksistä. Päätös vie Suomesta noin 3700 työpaikkaa. Yhtiön suuret alihankkijat Digia, Ixonos, Elektrobit ja Tieto ovat vähentäneet yhteensä lähes 1000 henkilöä sen jälkeen, kun Nokia ilmoitti ottavansa Windows-käyttöjärjestelmän oman Symbianinsa tilalle. Nokian alihankkija Foxconn ilmoitti kesäkuussa irtisanovansa jopa yli sata Salon tehtaan 130 työntekijästä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ekonomisti Jyrki Ali-Yrkkö arvioi huhtikuussa Bloomberg Businessweekille, että Nokia muodosti viime vuonna noin 0,8 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Tänä vuonna Nokian osuus laskee ja jää Ali-Yrkön arvion mukaan korkeintaan 0,2 prosenttiin loppuvuoden myynnistä riippuen. Parhaimmillaan yhtiön osuus bkt:sta oli neljän prosentin luokkaa vuonna Nokian haasteet näkyvät myös Suomen tutkimus- ja kehityspanoksissa. TEKbaro julkistuksen yhteydessä tutkimuksen tekijä Pekka Pellinen arvioi, että Nokia voisi leikata t&k-rahojaan jopa 500 miljoonalla eurolla. Nokian merkitys suomalaiselle tutkimukselle on huikea, sillä yhtiö on tehnyt noin puolet kaikkien yritysten yhteenlasketuista t&k-investoinneista. Siksi sen mahdollisesti tekemät leikkaukset heijastuvat pahimmillaan monella taholla suomalaisessa tutkimuskentässä. Nokia dominoi tutkimusta Yritys t&k-menot milj. euroa Nokia Wärtsilä 162 Metso 124 Orion 88 Kone 83 Stora Enso 80 OP-Pohjola 67 Amer Sports 64 Cargotec 60 Lähde: Talouselämä 1.2 Uudet idut aukeavat Nokia on niin suuri osa koko Suomen ICT-teollisuutta, että yhtiössä tapahtuvat muutokset heiluttavat toimialaa kuvaavia lukuja voimakkaasti. Tämä antaa paikoitellen liiankin synkän kuvan koko alan tilanteesta. Esimerkiksi Talouselämä-lehden 500 suurinta yritystä -listauksesta näkyy, että monet elektroniikka- ja tietotekniikkayritykset tekevät Suomessakin kelpo tulosta ja kasvavat. Moni juoksee lujaa Yritys Liikevaihdon muutos % 2011 Sijoitetun pääoman tuotto % PKC Group Step It Efore F-Secure Affecto 12 9 Tieto 7 15 Basware 5 15 Nokia Lähde: Talouselämä 6 7

5 Vaikeuksien keskeltä kasvaa myös uutta. Aalto-yliopiston ohjelmistoyritysselvityksen mukaan Nokian matkapuhelinpuolelta lähteneet henkilöt ovat perustaneet 200 yritystä, ja vuoden loppuun mennessä uusien yritysten määrä lähestyy jo kolmea sataa. Deloitten kasvuyritysselvitys puolestaan kertoo tarinaa nopeista kasvajista, joita Suomi tarvitsee. Vuoden 2010 kasvajat olivat Deloitten tutkimuksen mukaan pitkälle erikoistuneita yrityksiä, joista monet olivat pienestä koostaan huolimatta erittäin kansainvälisiä. Ne olivat myös tuotekehityssuuntautuneita innovaattoreita, jotka pitivät suurimpana haasteenaan osaavan henkilöstön saatavuutta. Vuoden 2011 voittajista Deloitte ei tehnyt vastaavaa kyselytutkimusta, mutta menestyjien profiili oli samankaltainen kuin edellisvuonna. Deloitte Technology Fast 50 Finland 2011 top 10: Yhtiö Liikevaihdon kasvu % Tuote/palvelu Eniram Oy 6209 Laivojen trimmin säädön etätuki 2. SLM Finland Oy 5146 Pizza-online.fi sekä Shoppi.fi -palvelut. 3. Analyse Asiakastiedon ja markkinatiedon analyysiratkaisut 4. Retail Logistics Excellence, RELEX Oy Klikkicom Oy Priorite Oy 1707 Vähittäiskaupan logistiset ratkaisut Internetmarkkinointiratkaisut yrityksille Liiketoiminnan kehittämisen ratkaisut. 7. Endero Oy 1106 It-ohjelmistot ja -sovellukset 8. Confidex Oy 1083 Kontaktittomat matkaliput, RFID-etätunnistinratkaisut 9. Sympa Oy 1010 HR-järjestelmät 10. Hibox Systems Oy 923 Interaktiiviset televisiojärjestelmäratkaisut Lähde: Deloitte Technology Fast Case: Laivan trimmi kohdalleen Suomalainen Eniram auttaa laivoja säätämään trimminsä optimaaliseen asentoon. Oikea säätö tuo yhtiön mukaan vähintään kahden prosentin säästön polttoainekulutuksessa, mikä tarkoittaa vuodessa noin euron säästöä suurissa laivoissa. Eniramin järjestelmä asennetaan laivaan, mistä tieto kulkee satelliittilinkillä Eniramin palvelimille. Yhtiö analysoi datan ja toimittaa tiedon laivalle. Yhtiön tuote on asennettu 140 laivaan. Kohderyhmään kuuluu alusta, joiden propulsion kokonaisteho on yli 20 megawattia. Tavoitteena on laajentaa kohderyhmä pienempiin aluksiin, jolloin potentiaalinen kohderyhmä kasvaisi laivalla. Valtaosa kasvuyrityksistä työllistää kuitenkin edelleen vain muutamia kymmeniä henkilöitä. Nokian henkilöstövähennysten paikkaaminen vaatisi useita satoja kasvuyrityksiä. Siksi Suomelle olisi tärkeää, että Nokian yhteistyö Microsoftin kanssa alkaisi tuottaa hedelmiä. Sen lisäksi tarvitsemme paljon uusia kasvuyrityksiä, jotka valtaavat asemia kansainvälisillä markkinoilla. Aalto-yliopiston ohjelmistoyritysselvitys kertoo, että ainakaan ohjelmistoyrityksiä ei synny vauhdilla, joka kertoisi paljon puhutusta alan buumista. Ohjelmistoalan yritysten syntyvauhti polkee paikallaan Vuosi Aloitettuja yrityksiä Lopetettuja yrityksiä Lähde: Aalto-yliopisto, Software industry Survey

6 Vakava uhka on luonnollisesti herättänyt myös Suomen hallituksen. Talouspoliittinen ministerivaliokunta asetti maaliskuussa ICT2015-työryhmän arvioimaan ICT-sektorin kehitysnäkymiä. Ryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin entinen Nokian toimitusjohtaja Pekka Ala-Pietilä. Työryhmältä odotetaan näkemyksiä muun muassa: alan kehitysnäkymistä ICT-osaamisen hyödyntämismahdollisuuksista muilla toimialoilla ja julkisella sektorilla rakennemuutoksen kokonaisvaikutuksista rakennemuutostoimenpiteiden riittävyydestä työttömäksi jäävän henkilöstön työllistämisestä kasvuyrittäjyyden lisäämisestä ulkomaisten investointien houkuttelemisesta Suomeen ICT-sektorin uuden kasvun mahdollisuuksista. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Seuraavissa luvuissa tarkastelemme ensin Suomen tietoja viestintäteknologian markkinoita ja sen jälkeen uusia kasvumahdollisuuksia. 1.3 Suomi ja ICT Matkaviestinliittymien määrä 8,94 miljoonaa (1,6/henkilö) Laajakaistaliittymiä 5,12 miljoonaa (0,91/henkilö) Langattomia laajakaistaliittymiä 3,6 miljoonaa (0,64/henkilö) Internet-liittymä 88 prosentissa kotitalouksista World Economic Forumin maailman parhaiten verkottuneiden maiden listalla sijalla 3. YK:n e-government selvityksessä maailman parhaiden sähköisten hallintojen listalla sijalla 9. Maailman vähiten epäonnistunut valtio, Failed States-indeksi (Fund of Peace) Maailman kolmanneksi paras kilpailukyky (World Economic Forum) 10 11

7 2. Tieto- ja viestintäteknologian markkinat 2.1 Kansantalous veitsen terällä Eteläisen Euroopan ylivelkaantumisesta johtuva finanssikriisi synkensi suhdannenäkymiä nopeasti keväällä Vielä helmimaaliskuussa osa ennustelaitoksista arvioi suhdannekuopan pahimman vaiheen olevan ohi. Jo kesäkuussa finanssikriisin kärjistyminen oli ekonomistien yhteinen huoli. Vuoden 2011 viimeinen neljännes ja vuoden 2012 ensimmäinen neljännes olivat kuitenkin odotettua parempia Suomen taloudessa. Siksi esimerkiksi Tapiola Pankki nosti kesäkuussa koko vuoden bkt:n kasvuarviotaan prosenttiyksiköllä. Korjauksestaan huolimatta Tapiola kuuluu ennustajajoukon pessimistisimpään ryhmään. Pankki uskoo bkt:n putoavan puoli prosenttia vuonna 2012, kun Nordea ennustaa pientä 0,8 prosentin ja Suomen Pankki 1,5 prosentin kasvua. Vuoden 2013 ennusteet hajoavat 0,5 2,6 prosentin haarukkaan. Optimistisimmat ennusteet tehtiin jo alkuvuonna ETLAssa ja Palkan saajien tutkimuslaitoksessa. Vuoden 2012 inflaatioennusteet pysyvät melko tiukassa 2,7 3,0 prosentin vaihteluvälissä. Ensi vuonna lukemien odotetaan asettuvan 1,5 prosentin tietämille. Nordea tosin ennustaa 2,5:tä prosenttia. Tämän vuoden inflaatiota selittävät pitkälti hallituksen toteuttamat hyödykeverojen korotukset. Euroopan keskuspankki EKP:n ohjaustoimet ovat pitäneet lainakorot matalina. Suomen pankki ennakoi kolmen kuukauden euriborin jäävän alle yhden prosentin vielä vuonna ETLA arvioi hallituksen joutuvan edelleen jatkamaan budjettikiristyksiä, jotta Suomen julkisen sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei nousisi. Toisaalta euroaluetta seuraavat ekonomistit varoittelevat liian tiukkojen budjettileikkauksien vain kiihdyttävän talouskehityksen negatiivista kierrettä. Nordean silmissä vuoden alun kehitys oli yllättävän hyvä Suomessa ja euroalueella. Edessä on kuitenkin Euroopan ajautuminen taantumaan, josta myös Suomi kärsii. Kreikan ja Espanjan tilanne lisää epävarmuutta ja synkentää näkymiä. Sen sijaan maailmantalouden piristymistoiveet pohjautuvat pankin mukaan Yhdysvaltojen verkkaiseen, mutta vakaaseen kasvuun ja Kiinan hallituksen vihjaamaan elvytykseen. Kahden suurimman talousmahdin vetoapu on maailmantaloudelle tarpeen. Työttömyys kasvaa, vaihtotase vajoaa Suomessa työttömyyden ennustetaan pysyvän sitkeästi noin kahdeksassa prosentissa, tosin Tapiola Pankki ennustaa ensi vuodelle jo yhdeksää prosenttia. Kesäkuun uutiset Nokian laajoista irtisanomisista tulevat rumentamaan vuoden 2013 lukuja. Teknologiateollisuus pelkää Suomen vaihtotaseen vajoavan jopa Euroopan kriisimaiden tasolle. Viennistä elävän Suomen teollisuus ei ole kyennyt palauttamaan liikevaihtoaan talouskriisiä edeltävälle tasolle. Vuonna 2008 saavutetusta 82 miljardista eurosta puuttui viime vuonna vielä yli 15 prosenttia. Teknologiateollisuuden henkilöstön määrä ei kasva Suomessa, vaan kehittyvissä maissa. Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen vaatii hallitukselta kaikkia mahdollisia vientiä tukevia toimia. Tietotekniikka-alan liikevaihto kääntyi kasvu-uralle jo vuonna 2009, mutta se ei pysty paikkaamaan etenkään elektroniikka- ja sähköalan menetyksiä. Nokian rapautumisen aiheuttama rakennemuutos realisoi karusti yhden suuren tukijalan varassa riippuneen toimialan riskin. Seuraukset ovat vakavia koko Suomelle

8 Suomen keskeisiä tunnuslukuja e 2013e Yksityinen kulutus, %-muutos 3,0 3,1 1,5 1,8 Julkinen kulutus, %-muutos 0,2 0,8 0,3 0,5 Investoinnit, %-muutos 2,6 4,3-1,1 0,5 Varastojen muutos*, % 0,9 1,3 0,0 0,0 Vienti, %-muutos 7,8-1,1-0,3 4,7 Tuonti, %-muutos 7,7 0,2 0,0 4,3 BKT, %-muutos 3,7 2,9 0,8 1,6 Nimellinen BKT, mrd EUR 180,0 192,0 198,0 205,0 Työttömyysaste, % 8,4 7,8 8,0 8,0 Teollisuustuotanto, %-muutos 10,4 1,9-3,0 2,0 Kuluttajahinnat, %-muutos 1,2 3,4 3,0 2,5 Ansiotaso, %-muutos 2,6 2,7 3,5 3,0 Vaihtotase, mrd EUR 2,5-0,8-0,3 0,1 - % BKT:sta 1,4-0,4-0,1 0,1 Kauppatase, mrd EUR 2,5-1,0-0,9-0,5 - % BKT:sta 1,4-0,5-0,4-0,3 Julkisen sektorin ylijäämä, mrd EUR -4,6-0,9-0,5 0,6 - % BKT:sta -2,6-0,5-0,2 0,3 Julkisen sektorin velka, mrd EUR 87,0 93,0 98,0 102,1 - % BKT:sta 48,4 48,5 49,6 49,9 * Vaikutus BKT:n kasvuun %-yksikköä Lähde: Nordea IT-markkinoiden kokonaisarvosta noin neljännes muodostuu laitekaupasta. Sen ennakoidaan vähenevän tänä vuonna ja kiihtyvän hieman ensi vuonna. Laitepuolella oikeastaan vain tablettietokoneiden kasvava kauppa piristää haaleaa kokonaiskuvaa. Ohjelmistomarkkinat muodostavat toisen neljänneksen IT-kokonaismarkkinoista. Sektorin arvioidaan kasvavan vuonna 2012 mukavat 3,6 prosenttia. Suurimpina kasvuajureina sovellusohjelmistoissa ovat toimitusketjun hallintaohjelmistot sekä myynti-, markkinointi- ja asiakaspalveluohjelmistot. Infrastruktuuriohjelmistoissa kasvun ennustetaan olevan voimakkainta dokumentti- ja sisällönhallinnassa, sekä BI/DW-aluella (Business Intelligence ja tietovarasto). Kokonaismarkkinoista toisen puolen vie IT-palvelumarkkinat. Sen kasvuvauhdin ennakoidaan hidastuvan 2,6 prosenttiin. Sektorin kasvukärjessä ovat sovellusten hallintapalvelut ja pakettiohjelmistojen ylläpito- ja tukipalvelut. Suomen suurimmat IT-palveluiden tarjoajat 2011 Loppukäyttökulutuksella mitattuna Osuus-% Tieto 23 Logica 14 Fujitsu 11 Lähde: Market-Visio Oy 6/ Tietotekniikkamarkkinat kasvavat hitaasti Market-Vision ennusteen mukaan Suomen IT-kokonaismarkkinoiden ennustetaan kasvavan kaksi prosenttia vuonna Kasvu olisi kuitenkin hidastumassa puoli prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna, jolloin kokonaismarkkinoiden arvoksi laskettiin 5,62 miljardia euroa ja kasvuksi 2,5 prosenttia

9 Suomen IT-markkinat e 2013e Laitteet Kasvu, % 5,2-0,1-0,6 0,5 Ohjelmistot (miljoonaa euroa) Kasvu, % 3,7 4,3 3,6 3,8 IT-palvelut, (miljoonaa euroa) Kasvu, % 2,9 3,2 2,6 2,8 IT-markkinat yhteensä Kasvu, % 3,7 2,5 2,0 2,5 Lähde: Market-Visio Oy 6/2012 Laitekaupan kehityksellä on kahdet kasvot Laiteinvestoinnit hidastuvat Euroopan talouskriisin puhurissa. Epävarmuus ei romahduta laitekauppaa, sillä kuluttajatuotteiden puolella kauppa sujuu paremmin. Lähivuosille ennakoidaan jopa voimakasta kasvua. Yritysten IT-laitehankintoihin taloussuhdanne heijastuu voimakkaammin. Laitteiden käyttöaikojen pidentäminen vuodella on edennyt jopa pysyväksi käytännöksi. Huippuvuosien lukuihin ei päästäne lähivuosina. Pöytäkoneiden osuus näyttää pienenevän edelleen. Vastaavasti kannettavat ja tablettikoneet valtaavat lisää markkinaosuutta. Windows 7 -päivityksien tuoma piristys kauppaan on jäänyt selvästi alan odotuksista. Tablettikoneiden myynnille ennustetaan vuodelle 2012 lähes 150 prosentin kasvua. Sen sijaan palvelinkauppa on ollut vaisua ja laskusuunnan povataan jatkuvan. Palvelinkapasiteetin hankinta siirtyy enenevässä määrin palveluna hankittavaksi. Tallennuskapasiteettia tarvitaan koko ajan enemmän, joten tallennuslaitteiden kauppa sujuu hyvin. Sen euromäärä ei kuitenkaan juuri kasva, koska storage-laitteiden hinnat laskevat koko ajan. Myös ulkoistettujen tallennuspalvelujen osto yleistyy. Tulostimien, kopiokoneiden ja kameroiden myynti laskee selvästi. Trendi kulkee kohti sähköisten palvelujen käyttöä ja ulkoistettua tulostusta. Kuluttajat puolestaan käyttävät kuvaamiseen yhä enemmän koko ajan mukana kulkevia älypuhelimia. Komponenttikauppa hiipuu laitteita itse kokoavien vähentyessä. Sen sijaan esimerkiksi puhelimien ja pelien tarvikkeet, kuten kuulokkeet, käyvät hyvin kaupaksi. Niistä on tullut merkittävä tulonlähde kaupalle, sillä moni oheislaite maksaa paljon suhteessa hankittuun peruslaitteeseen. Tuoteryhmässä on paljon hyväkatteista myytävää. Tablettitietokoneista on tulossa eräänlaisia oheislaitteita, koska ne eivät juuri korvaa muita välineitä, vaan pikemminkin täydentävät niitä. Ihminen ei enää viihdy missään ilman internetin tietolaareja, pelejä ja sosiaalista mediaa

10 Suomen laitemarkkinat e 2013e PC-laitteet: notebook Kasvu, % 7,9-4,4-2,5-1,3 PC-laitteet: desktop Kasvu, % 6,6-6,7-8,5-4,5 Tablet-tietokoneet Kasvu, % 312,5 140,0 35,0 Palvelimet Kasvu, % 5,3-2,5-1,0 0,5 Tallennus Kasvu, % 1,7 0,8 1,5 2,1 Tulostimet ja kopiokoneet Kasvu, % 0,7 4,2-5,5-1,5 Verkkolaitteet Kasvu, % -2,0-3,0 0,0 1,9 Valokuva & video Kasvu, % 9,0 1,4-14,1-9,5 Muut laitteet ja IT -komponentit Kasvu, % 0,0 2,0-0,7 0,9 Laitemarkkinat yhteensä Kasvu, % 5,2-0,1-0,6 0,5 Lähde: Market-Visio Oy 6/2012 Ohjelmistomarkkinat muuttuvat lisenssimyynnin hiipuessa Ohjelmistomarkkinat etenevät Market-Vision ennusteen mukaan lähivuodet vajaan neljän prosentin kasvuvauhdissa. Lisenssien myynti hiipuu asteittain ja palveluntarjoajien hoidossa olevat ohjelmistoratkaisut valtaavat markkinoita. Pilvipalvelujen todellista tulemista ovat edesauttaneet parantuneet verkkoyhteydet ja helpompi käytettävyys. Liiketoimintakriittiset, erityisesti yrityssalaisuuden piiriin kuuluvat asiat halutaan kuitenkin pitää edelleen omissa tiloissa ja kontrollissa. Pieni, mutta merkittävä trendimuutos on liiketoiminnan myynti- ja analysointisovelluksien hankintapäätöksien vienti ohi tietohallinnon suoraan liiketoimintapäättäjille. Ohjelmistovalmistajien pitää sopeutua muutokseen, jossa liiketoiminnasta vastaavat vaativat toimivuuden lisäksi myös miellyttävää käyttäjäkokemusta. Suomen ohjelmistomarkkinat e 2013e Sovellusohjelmistot Kasvu, % 3,2 3,4 3,0 3,2 Infrastruktuuriohjelmistot Kasvu, % 3,5 5,2 4,2 4,3 Ohjelmistomarkkinat yhteensä Kasvu, % 3,7 4,3 3,6 3,8 Lähde: Market-Visio Oy 6/2012 Palvelumarkkinoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia Market-Visio odottaa konsultointipalvelujen kysynnän kasvavan hieman kokonaispalvelumarkkinoiden kehitystä hitaampana. Vanheneva teknologia ja tuen loppuminen laukaisevat liikkeelle lukuisia kehitysprojekteja. Tarpeellisia ovat etenkin sovelluskehitys-, integrointi- ja käyttöönottopalvelut. Trendeissä näkyy siirtyminen räätälisovelluksista paketoituihin ohjelmistoratkaisuihin. Se kasvattaa ohjelmistojen tukipalvelutarvetta

11 Palvelumarkkinat viriävät euroissa mitattuna eniten hallinta-, käyttö- ja verkkopalveluissa. Prosentuaalinen nousu taas on kovinta hieman pienemmässä sovellusten hallintapalvelut -sektorissa. Hintakilpailu ja edullisemman kustannustason maiden hyödyntäminen ovat hyydyttäneet infrastruktuuripalveluiden euromääräistä kasvua. Asiakkaiden kasvaneet laatuvaatimukset avaavat IT-palveluiden toimittajille mahdollisuuksia paremman katteen palvelujen tarjoamiseen. Myös monien toimialojen rakennemuutokset luovat kysyntää entistä älykkäämmille palveluille. Kolikon kääntöpuolta hallitsee IT-ostamisen päätöksentekoaikojen hidastuminen sekä valtionhallinnon tarve leikata IT-kustannuksia. IT-palvelumarkkinat e 2013e IT-konsultointipalvelut Kasvu, % 1,9 3,4 2,4 2,6 Sovelluskehitys-, integrointi- ja käyttöönottopalvelut Kasvu, % 1,4 4,1 2,5 2,9 Pakettiohjelmistojen ylläpito ja tuki Kasvu, % 2,1 3,5 3,2 2,5 Laitteiden ylläpito ja tuki Kasvu, % 0,4 0,0-0,5-0,3 Hallinta-, käyttö- ja verkkopalvelut (miljoonaa euroa) Kasvu, % 3,1 3,3 3,6 3,7 Sovellusten hallintapalvelut Kasvu, % 6,8 7,3 8,1 8,4 Infrastruktuuripalvelut Kasvu, % 2,0 2,2 2,2 2,2 IT-koulutuspalvelut Kasvu, % 2,3 2,6-0,1 1,2 Palvelumarkkinat yhteensä Kasvu, % 2,9 3,2 2,6 2,8 Lähde: Market-Visio Oy 6/

12 2.3 Televiestintä: Mobiili tukee kiinteää Viestintäviraston selvitys kertoo, että melkein neljäsosalla kotitalouksista oli vuonna 2011 sekä kiinteä laajakaistayhteys että mobiililaajakaistaratkaisu. Tällaisten kotitalouksien määrä melkein kaksinkertaistui edellisvuodesta. Nopea kasvu johtui pitkälti kovasta hintakisasta, joka on painanut mobiililaajakaistan hinnat lähes puoleen kiinteään ratkaisuun verrattuna. Vuoden 2011 lopussa kuukausimaksullisia tiedonsiirtoliittymiä oli noin 3,6 miljoonaa kappaletta. Niiden osuus kaikista mobiililiittymistä kohosi jo 40 prosenttiin. Kuukausimaksullisten mobiililiittymien määrä nousi vuoden viimeisten kuuden kuukauden aikana kappaleella. Samaan aikaan myös kiinteiden laajakaistaliittymien määrä kasvoi. Viestintäviraston kysely kertoo, että kiinteä laajakaista on pääasiallinen internetyhteys noin 80 prosentille kuluttajista, joilla on sekä kiinteä että mobiiliratkaisu. Mobiililaajakaista on siis suurelle osalle suomalaisista täydentävä ratkaisu. Tosin mobiililaajakaistan pääasialliseksi ratkaisuksi valinneiden määrä on kaksinkertaistunut vuodessa. Vaikka kuluttajilla on yhä enemmän kiinteähintaisia tiedonsiirtoratkaisuja, ovat myös teksti- ja multimediaviestien käyttömäärät kasvaneet selvästi. Kansalaiset käyttävät siis yhä enemmän myös niin sanottuja perinteisiä matkaviestinpalveluita, vaikka puhelin ja liittymä mahdollistaisivat edullisemman viestintävaihtoehdon. Vuoden 2011 lopussa jo lähes viidestä miljoonasta mobiililiittymästä oli käytetty tiedonsiirtopalvelua. Näistä noin 70 prosenttia on kotitalouksien käytössä. Vailla tiedonsiirtoliittymää on kuitenkin vielä runsas neljä miljoonaa matkapuhelinta. Huutokauppa mobiilioperaattoreita kiinnostavasta 800 megahertsin taajuudesta voi toteutua jo ensi vuonna. Naapurimaan sotilasilmailua häirinneen taajuuden vapauttamisesta päästiin nimittäin sopuun syksyllä Mhz:n käyttöönotto toisi lisää tilaa nopeille 4G-yhteyksille. Sen avulla operaattorit voisivat tarjota entistä nopeampia palveluita myös Itä-Suomessa ja aiempaa lähempänä Venäjän rajaa. Hitaimmat liittymät vähenevät kiinteästä verkosta Kiinteän verkon laajakaistaliittymien määrä kasvoi hieman yli 1,6 miljoonaan. Niistä noin 74 prosenttia on kotitalouksissa. Nopeimpien liittymien määrä ei juuri kasvanut, mutta hitaimpien määrä väheni. Noin 42 prosenttia laajakaistaliittymistä on yhteysnopeudeltaan vähintään 10 Mbit/s. Laajakaistaliittymien kehitys DSL Kiinteistö- ja taloyhtiöliittymä Kaapelimodeemi Mobiililaajakaista Langaton (kiinteä) laajakaista FTTH (optisessa kuituverkossa toimiva laajakaista) Muu Yhteensä Lähde: Viestintävirasto 22 23

13 Suomessa puhutaan ja tekstataan Suomalaiset rakastavat edelleen puhelimessa puhumista, mutta parissa vuodessa matkaviestinliittymien määrä on kasvanut suhteessa nopeammin kuin puheluiden. Tämä kertoo mobiilien laajakaistaliittymien lisääntymisestä ja niiden käytön monipuolistumisesta. Matkaviestinliittymät ja viestimäärät Matkaviestinliittymiä Puhelut (miljoonaa kpl) Puheluminuutit (miljoonaa) SMS-viestit (miljoonaa kpl) MMS-viestit (miljoonaa kpl) Lähde: Viestintävirasto Kiinteän puhelinverkon käyttö Liittymien määrä Puhelut (miljoonaa kpl) Puheluminuutit (miljoonaa) Lähde: Viestintävirasto Lisää tilaa internetiin Noin neljä miljardia yhteen kytkettyä tietokonetta kattava IPv4- standardi täyttyy nopeasti. Noin 80 prosenttia maailman internet-toimittajista tukee jo uutta tilaa tarjoavaa IPv6-protokollaa. Operaattorit arvelevat siirtymisen olevan vaikeasti asiakkaille markkinoitava, koska se ei tuo mukanaan mitään uusia palveluja. Palveluntarjoajista esimerkiksi Google, Youtube ja Facebook aikovat siirtyä IPv6:een jo tänä vuonna. Viestintäviraston mukaan sen.fi-domainit tukevat jo uutta protokollaa ja vastuu siirtymisestä on nyt operaattoreilla. Monia operaattoreita edustava Ficom ry toteaa puolestaan, että siirtyminen tapahtuu vuosien siirtymäajan puitteissa, jona aikana järjestelmiä käytetään rinnakkain. Aasian alueen Internet-rekisterissä (RIR) IPv4-osoitteet ovat jo loppuneet. Niistä tuntuu olevan kysyntää, sillä esimerkiksi Microsoft on ostanut niitä konkurssipesistä. Keskitettyä operaattoripalvelua Suomen kiinteän verkon puhelin- ja laajakaistaliittymät jakavat keskenään yli 90 prosentin markkinaosuudella Finnet, DNA, Elisa ja TeliaSonera. Niistä kolme viimeksi mainittua hallitsevat myös matkaviestinliittymiä lähes 100 prosentin osuudella. Kiinteän laajakaistan kärkeen nousi TeliaSonera (31 %), perässään Elisa (30 %). Matkapuhelinliittymissä Elisa säilyi suurimpana (39 %), perässään TeliaSonera (35 %). Matkapuhelimien osalta haastajana on vain DNA, mutta kiinteissä liittymissä on mukana myös Finnet. Kiinteän verkon laajakaistayhteyksien markkinaosuudet TeliaSonera 31 Elisa 30 DNA 19 Finnet 16 Muut 4 Lähde: Viestintävirasto Matkaviestinliittymien markkinaosuudet Elisa 39 TeliaSonera 35 DNA 24 Muut 2 Lähde: Viestintävirasto 24 25

14 3. Uutta suuntaa etsimässä 3.1 Mittavat haasteet edessä ICT-ala on vauhdittanut vuosikymmenen ajan Suomen tuottavuuden paranemista ja viennin kasvua. Veturina on toiminut luonnollisesti Nokia. Nyt Nokian vaikeudet ovat kansankunnan yhteinen huoli. Esimerkiksi Tekniikan Akateemisten TEKbaro 2012 arvioi Suomen tieteen ja teknologisen tutkimuksen kehitysnäkymät entistä heikommiksi. Koko t&k-järjestelmä on barometrin mukaan mittavien haasteiden edessä. Haasteet eivät johdu kuitenkaan ainoastaan Nokiasta. Suomi on TEKbarometrin mukaan silmiinpistävän heikko verkottuneisuudessa ja kansainvälistymisen mittareissa erityisesti Ruotsiin verrattuna. Suorissa investoinneissa ja yritysten t&k-investoinneissa Ruotsi on selvästi Suomen edellä. Samoin TEKbaro kertoo, että Suomen tietoyhteiskuntakehitys on hiipunut vertailumaihin nähden ja Suomi sijoittuu nyt vertailumaiden joukossa keskitason alapuolelle. Syynä ovat muun muassa internetin ja laajakaistayhteyksien muita vähäisempi levinneisyys, kaukopuheluiden kalleus ja sähköisen kaupankäynnin alhainen taso. Samaan johtopäätökseen on tultu myös liikenne- ja viestintäministeriön selvityksessä internetin merkityksestä. Vuoden 2008 lukuihin perustuvassa selvityksessä Suomi menestyy tosin vertailumaista parhaiten ICT-palveluiden viejänä, mikä on erinomainen asia. Sen sijaan ICT:n käyttäjänä olemme huonoin kahdeksan maan vertailussa. Raportin johtopäätös onkin, että Suomen pitäisi puhua enemmän todellisesta siirtymisestä tietoyhteiskunnaksi eikä keskustella pelkästään laajakaistaliittymien määrästä ja nopeudesta. Erityisen huolestuttava on Aalto-yliopiston ohjelmistoyrityskatsauksen johtopäätös, että ohjelmistoyrityksistä ei ole tullut sellaista talouden tukipylvästä kuin ala odotti vuonna Tuolloin odotettiin eksponentiaalista kasvua, mutta kasvu on ollut lineaarista ja vain vähän yleistä talouskasvua nopeampaa. Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsaus puolestaan kertoo, että kasvuyritysten osuus on pienentynyt eniten eli neljä prosenttiyksikköä tietointensiivisissä palveluissa ja teollisuuden korkean teknologian toimialoilla. Kasvuyritysten osuus on kuitenkin suurin tietointensiivissä palveluissa, joista lähes joka kymmenes yritys luokitellaan kasvuyritykseksi

15 Kasvuyritysten toimialajakauma, % Alkutuotanto, kaivannaiset, energia 1,9 1,3 2,2 Teollisuus, korkeamman teknologian 10,4 15,9 8,1 Teollisuus, matalamman teknologian 4,1 4,4 5,5 Rakentaminen 12,1 11,5 12,9 Palvelut, tietointensiiviset 20,7 24,0 24,4 Palvelut, muut 50,8 42,9 46,9 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Kasvuyrityskatsaus 2012 Myös Euroopan komissio arvioi, että Suomi saattaa menettää asemiaan EU:n innovointijohtajana, ellei innovatiivisten kasvuyritysten määrä lisäänny merkittävästi. Tämän vuoksi komissio kannustaa helpottamaan innovointia ja siirtymistä tutkimus- ja kehitysvaiheesta myyntikelpoisiin tuotteisiin. Komissio arvioi myös, että lyhyellä aikavälillä laajan tieto- ja viestintäteknisen osaamisen hyödyntäminen ja sen levittäminen Suomessa muille teollisuudenaloille sekä julkiselle sektorille on keskeistä. 3.2 Softa uppoaa kovaan koneeseen Yksi suomalaisen ICT-alan suurista kasvumahdollisuuksista liittyy vahvaan konepajateollisuuteemme. Ohjelmistoteollisuuden merkitys näkyy yhä enemmän teollisuustuotteissa, joiden toimintaa ohjelmistot ohjaavat. Etlan tutkija Tuomo Nikulainen kollegoineen on kartoittanut, mikä on tällaisten niin sanottujen sulautettujen ohjelmistojen arvo ja arvonlisä Suomessa. Selvityksen mukaan monien teollisten tuotteiden arvo syntyy enemmän ohjelmistoissa kuin itse valmistuksessa tai kokoonpanossa. Tutkijoiden mukaan ohjelmistoista riippuvaisen teollisuuden liikevaihto oli vuonna 2010 noin 39 miljardia euroa. Viennistä kolmannes (17 miljardia) tuli tuotteista, jotka ovat ohjelmistoista riippuvaisia. Nuo luvut eivät kuitenkaan synny pelkästään ohjelmistoista, jotka tuovat teollisuudelle lisäarvoa noin 17 miljardia ja vientiä noin kahdeksan miljardia. Liikevaihtoluvut kertovat, että koneisiin ja laitteisiin tehtävät ohjelmistot työllistävät paljon ihmisiä. Nikulaisen selvityksen mukaan Suomessa toimivat teollisuusyritykset työllistävät noin ohjelmistokehittäjää globaalisti. Näistä kotimaassa työskentelee noin henkilöä. Lisäksi nuo yritykset työllistävät noin ihmistä alihankkijoilla. Tutkijoiden tekemä kysely vahvistaa näkemyksen, että ohjelmistojen merkitys kasvaa lähivuosina. Näin arvioivat monet perinteisetkin toimialat kuten puu- ja paperiteollisuus. Ohjelmistokehityksen luonne teollisuudessa Sulautetut ohjelmistot 65% Ohjelmistot sisäiseen käyttöön 21% Ohjelmistotuotteet 12% Ohjelmistokehitys jota myydään alihankintana muille yrityksille 2% Lähde: Softaa koneisiin, ETLA 2011 Ohjelmistojen merkitys kasvaa lähivuosina

16 3.3 Äly on ase Ohjelmistoihin panostaminen on suomalaisyrityksille järkevää, sillä äly on keskeisin keino erottautua halpamaiden kilpailijoista. Etlan tutkija Mika Pajarinen kollegoineen kuvaa asiaa mainiosti selvityksessään Kenelle arvoketju hymyilee? Kilpailuetu voi perustua lyhyisiin sarjoihin, asiakasräätälöintiin, joustavaan tuotantoon, kestävyyteen, energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Tämä tarkoittaa usein älyn ja softan lisäämistä koneisiin ja samalla irtautumista kustannuskilpailun strategiasta. Kiinalaisten konepajojen hintakilpailukyky on kova, joten suomalaiset konepajat eivät menesty kisassa pelkällä hinnalla. Kilpailukykyään parantaakseen kotimaiset yritykset ovat lisänneet älyn ja ohjelmistojen osuutta koneissa. Tämä on vähentänyt myös yritysten suhdanneherkkyyttä. Yritykset ovat myös hajauttaneet arvoketjuaan pienempiin osiin. Yhtiöt ovat sijoittaneet eri toimintojaan eri maihin suhteellisen edun mukaisesti. Tässä työnjaossa Suomeen jää suunnittelua ja tietoteknistä työtä. Pajarinen kollegoineen tiivistääkin kehityksen seuraavasti. Suomessa on maailmanluokan osaamista, jota lähivuosina on muidenkin kuin ICT-laitevalmistuksen käytössä enemmän kuin milloinkaan. Koneteollisuuden yritykset ovat varmastikin tämän potentiaalin yksi merkittävimmistä hyödyntäjistä. Äly näyttelee keskeistä roolia myös aloilla, joilla sen merkitys on tähän asti ollut vähäinen. Esimerkiksi niin sanotut älyvaatteet tekevät tuloaan kovalla ryminällä. Case: Anturit mittaavat lihasten toimintaa Kuopiossa toimiva Myontec on kehittänyt vaatteita, joissa olevat anturit mittaavat lihasten toimintaa. Etenkin urheilijoiden käyttöön suunnitellut älyvaatteet antavat reaaliaikaista tietoa lihaksista harjoittelun aikana. Tämä puolestaan auttaa välttämään loukkaantumisia, analysoimaan tekniikkaa ja parantamaan harjoittelun tehoa. Yhtiön kehittämiä tuotteita voidaan hyödyntää urheilun lisäksi myös esimerkiksi kuntoutuksessa, lääketieteellisessä tutkimuksessa ja puolustusvoimain valmennuksessa. Yhtiön käyttämä mittaustekniikka on samankaltainen kuin aivosähkökäyrää mitattaessa. Vaatteiden tuottamaa tietoa voi seurata esimerkiksi matkapuhelimesta tai tietokoneelta. Kotimaisten kumppaneiden lisäksi yhtiö tekee yhteistyötä muun muassa kiinalaisen yliopiston, NHL-jääkiekkojoukkueen ja englantilaisen jalkapallojoukkueen kanssa. 3.4 Täyskäännös palveluihin Palvelut ratkaisevat yhä useamman teollisuudenalan menestyksen. ICT puolestaan mahdollistaa etäpalveluita, joiden avulla pienetkin yritykset pystyvät kustannustehokkaasti tukemaan asiakkaita vaikkapa maapallon toisella puolella. Suomalainen ICT-klusteri onkin tehnyt yksissä tuumin täyskäännöksen kohti palveluita. Tieto- ja viestintäteollisuuden osaamiskeskittymä TIVIT Oy on siirtänyt koko tutkimussalkkunsa verkoista ja puhelimista digitaalisiin palveluihin. Uudet tutkimusalueet kuvaavat, mihin alan yritykset haluavat mennä. Device and Interoperability Ecosystem: Älykkäiden laitteiden ja tilojen verkottuminen ja uustodellisuus Cloud Software: Pilvipalveluiden teknologiat ja arvoketjut, ketterä sekä kestävä kehitys, käyttäjäkokemus ja tietoturva Next Media: Median uudet ansaintamallit 30 31

17 Internet of Things (IoT): Esineiden Internet Data to Intelligence (D2I): Tiedon jalostaminen Digital Services: Digitaaliset palvelut. Digitaaliset palvelut kiinnostavat TIVITiä, koska sen avulla ICTyritykset voivat nousta kansainvälisiksi toimijoiksi. Digitaalisten palveluiden osaamisesta on tarkoitus rakentaa kantava tukijalka, jolla on jo kysyntää monilla toimialoilla sekä julkisessa hallinnossa. Kysyntää on TIVITin mukaan siksi, että fyysisen tuotteen valmistuksen kompleksisuus, vastuut sekä ympäristö- ja kierrätysvaatimukset muuttuvat koko ajan haastavimmiksi. Globaaleille markkinoille menevä yritys joutuu muokkaamaan uusiksi koko tuotantoprosessinsa, logistiikkansa ja huoltonsa. Digitaaliset ratkaisut helpottavat merkittävästi näiden haasteiden ratkaisemista. Tiedon kasvu puolestaan tuottaa TIVITin mukaan raakaainetta digitaalisille palveluille. 3.5 Pilvee pilvee Pilvipalvelut mullistavat lähivuosina ohjelmistojen käyttötavat. Maan hallitusta myöten on havaittu, että se synnyttää merkittävän mahdollisuuden myös Suomen ICT-sektorille. Muun muassa asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru on ehdottanut, että Suomeen tulisi rakentaa uusi pilviteollisuuden keskittymä. Kiuru arvioi, että haasteeseen vastaaminen vaatii julkisen ja yksityisen sektorin aiempaa syvempää yhteistyötä. Digitaalisten palveluiden tuotanto edellyttää Kiurun mukaan lisää panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan. Samoin tarvitaan uudenlaista koulutusta ja riskirahoituskanavia. TIVITin pilvipalveluita tutkivan ohjelman raportissa arvioidaankin, että pilvi korvaa PC:n jo lähivuosina. Se muuttaa liiketoiminnan selkeästi. Oulun yliopiston professori Veikko Seppänen toteaa Cloude Software-ohjelman raportissa seuraavasti. Tulevaisuudessa käyttäjien ja laitteiden määrä on rajaton ja ohjelmiston hinta on nolla. Se mistä maksetaan, ovat palvelut. Pilvipalvelut avaavat uusia mahdollisuuksia erityisesti pkyrityksille, sillä ne laskevat kynnystä luoda pieniä sovelluksia. Uuden liiketoiminnan aloituskustannukset laskevat, kun palveluiden jakelu muuttuu ennennäkemättömän helpoksi. Pilvipalveluihin vakaasti uskovat Matti Lehti, Petri Rouvinen ja Pekka Ylä-Anttila muistuttavat kuitenkin teoksessaan Suuri hämmennys, että pilveen liittyy myös hypeä. Tärkeimpiä ratkaisemattomia kysymyksiä on tietoturva ja pilvipalveluiden globaali hallinta. Siksi on vaikea hahmottaa etukäteen, mikä on realistista ja mikä ei. Case: Jäätelöpakkauksella nettipeliin Kouvolassa toimiva Solver Palvelu tekee muun muassa pakkauksia ja tarraetikettejä Euroopan ensimmäisessä digitaaliseen painotekniikkaan perustuvassa kotelotehtaassa. Tehdas pystyy tuottamaan yksilöllisiä pakkauksia, joissa on esimerkiksi käyttäjäkohtaisia lisenssejä tai turvatietoa. Lisäksi yhtiö tarjoaa verkossa pilvipalveluita, jotka mahdollistavat henkilökohtaista palvelua. Tuotteen ostanut ihminen voi näyttää pakettia kotitietokoneen kameralle ja saada pääsyn johonkin lisäpalveluun kuten vaikkapa verkossa toimivaan peliin. Solverin digiratkaisut tarjoavat asiakkailleen muun muassa yksilöllisyyttä, joustavuutta ja turvallisuutta. Kyseessä on myös yhtä yritystä laajempi yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on tuottaa uutta toimintaa työpaikkoja menettäneeseen Kymenlaaksoon. Verkostossa on mukana yrityksiä, jotka hallitsevat maksujärjestelmiä, kieliteknologiaa ja tietoturvaa. Pilvi on mahdollisuus, mutta samalla haaste. Cloud Software -ohjelman raportissa painotetaan, että yritysten on opittava uudenlaisia toimintamalleja. Yritysten on kehitettävä entistä enemmän muitakin palveluita kuin huoltoa ja koulutusta. Tuotekehityksen on oltava entistä nopeampaa. Myös turvallisuus, varmuus ja käytettävyys ovat haasteita

18 3.7 Yhteispeliä parannettava 3.6 Kehitystaidoista liiketoimintaa Suomalaisen ICT-klusterin muutos laitteista palveluihin näkyy myös Oulussa, missä alan yritykset ovat alkaneet myydä tutkimus- ja tuotekehitysosaamista kansainvälisille asiakkaille. Ensimmäisenä uutta konseptia lähti toteuttamaan Ericsson, joka perusti Ouluun tutkimus- ja tuotekehitysyksikön radioverkkoteknologian ja -sovellusten kehittämiseen. Oulun-mallissa uutta on se, että Ericsson tekee poikkeuksellisen syvää kehitystyötä kumppaneiden kanssa. Ericsson palkkaa uuteen yksikköön alkuvaiheessa arviolta omaa työntekijää. Paikallisilla yhteistyökumppaneilla on kuitenkin kehitystyössä niin keskeinen rooli, että kaikkiaan kehitystyössä on jopa 200 henkeä. Ericssonilla on Oulun tiloissaan Common Space- niminen yhteinen tila, jossa kumppaneiden työntekijät tekevät työtä yhdessä ericssonlaisten kanssa. Tavoitteena onkin luoda uudenlainen avoimuuteen perustuva ketterä kulttuuri, jossa kaikki hyötyvät uusista ideoista. Ericsson on ensimmäinen uudesta ajattelusta innostunut kansainvälinen yritys, mutta ei viimeinen. Myös Texas Instruments on perustanut Ouluun uuden tuotekehitysyksikön, joka toimii samankaltaisella mallilla. Erilaiset tutkimukset ja selvitykset ovat tunnistaneet monia alueita, joilla ICT:n avulla voitaisiin ottaa merkittäviä tuotta vuus loikkia. Market-Visio Oy on analysoinut koneteollisuusyritysten mahdollisuutta nostaa tuottavuutta. Tutkimuksen pääkohteena olivat järjestelmätoimittajat, jotka toimivat päähankkijoiden ja alihankkijoiden välissä. Tutkimuksen mukaan suomalainen valmistava teollisuus käyttää ICT:hen suhteessa vähemmän rahaa kuin kansainväliset kilpailijat. Lisäksi ala investoi kilpailijoita enemmän operatiivisen toiminnan kehittämiseen kuin strategista muutosta tukeviin ICT-ratkaisuihin. Selvityksen tekijät näkevät myös, että tuottavuuden kannalta olisi tärkeää tehostaa toimitusketjun kaikilla tasoilla tuotetiedon saamista oikeassa muodossa oikeaan aikaan. Aikaa kuluu liikaa, kun tuotetieto kulkee päähankkijoilta toimittajille. Siksi koneteollisuusyrityksillä on paljon mahdollisuuksia parantaa tuottavuuttaan investoimalla tuotetiedon hallintajärjestelmiin ja toiminnanohjausjärjestelmiin. Järjestelmätoimittajat ovat suorastaan investointipakon edessä, sillä päähankkijat tulevat jatkossa asettamaan nykyistä enemmän vaatimuksia tuotteita ja palveluita toimittaville yrityksille. Päähankkijan kannalta keskeisessä asemassa olevat järjestelmätoimittajat joutuvat panostamaan nykyistä enemmän sähköiseen liiketoimintaan. Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle tehdyssä tutkimuksessa Ari Happonen ja Erno Salmela toteavat, että muutosnopeus kasvaa konepajateollisuudessakin, minkä vuoksi alan yritykset tarvitsevat yhä nopeammin uusia tuotteita, palveluita ja tuotepäivityksiä. Toimittajan tekemä kehitystyö vaikuttaa tutkimuksen mukaan positiivisesti toimijoiden välisiin suhteisiin muun muassa seuraavalla tavalla: Asiakkaan toimittajasuhteeseen tekemät investoinnit vaikuttavat positiivisesti toimittajan halukkuuteen tehdä täysin asiakaskohtaisesti kustomoituja tuotteita Asiakkaan osallistuminen toimitusketjun kehittämiseen toi uutta tehokkuutta, etenkin jos tämä oli yhdistetty siihen että toimittaja auttoi asiakasta tuotekehityksessä Yhteisten kehittämisaktiviteettien myötä suurin osa ostajayrityksistä näki toimittajat partnereina 34 35

19 Asiakas toimittajakehitykseen panostaminen paransi molempien toimijoiden kustannusrakennetta logistiikan osalta. Tutkimuksen mukaan suurimpia esteitä yhteiselle kehittämiselle olivat osaamisen ja ajan puute. Lisäksi alan yritykset vierastivat uusia käytäntöjä, koska teollisuudenalalla ei ole vielä vakiintuneita käytäntöjä esimerkiksi siitä, kuinka yhteisen kehittämisen tuomia voittoja ja tuottoja jaetaan. 3.8 Maailma rakastaa pelejä Peliteollisuus on hyvässä vauhdissa oleva kasvuala, jolle osaajapula on rahoitusta suurempi haaste. Noin henkilöä työllistävä ala tarvitsee etenkin graafikoita ja ohjelmoijia. Peliliiketoiminnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Neogamesin mukaan pelialan liikevaihto on noussut Suomessa vuonna 2011 noin 180 miljoonaan euroon. Se oli kymmenisen prosenttia ennakoitua enemmän. Vuoden 2012 arvion pohjana on alan vuotuinen kasvu. Pelialan kasvu e Liikevaihto (milj. euroa) Työpaikat Lähde: Neogames Vuonna 2010 pelitoimialamme koostui noin 70 yrityksestä. Suomalaiset pelifirmat luovat brändejä yhä aikaisemmassa pelinkehitysvaiheessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi oheistuotteiden kehittämistä jo ohjelmointikehityksen rinnalla. Testauksen avuksi on otettu myös sosiaalinen media. Viime aikoina eniten julkisuutta saaneelle Roviolle Angry Birds -oheistuotteet tuovat jo noin 30 prosenttia liikevaihdosta. Vihaiset linnut seikkailevat muun muassa makeisissa, leikkipuistoissa ja leluina. Suosikkilinnut madaltavat etenkin yritysten vientiponnisteluita uusilla markkinoilla. Rovion lisäksi maailmalle tähyävät esimerkiksi Kyygames- ja Frozenbyte-yhtiöt. 3.9 Valtio parantaa vauhtiaan ICT:llä on keskeinen rooli myös julkisen sektorin toiminnan tehostamisessa. YK:n E-Government-selvityksen mukaan Suomen julkinen sektori on ottanut merkittävän loikan ICT:n hyödyntämisessä. Suomi hyppäsi 190 maan vertailussa sijalle yhdeksän, kun edellisessä vertailussa olimme kymmenen sijaa heikompia. Kiitosta sai kansallinen tietoyhteiskuntastrategia, joka keskittyy monikanavaisiin, interaktiivisiin palveluihin. Erityismaininnan sai Suomi.fi, jonka kautta kansalaisilla on pääsy julkisiin palveluihin, olipa tarjoajana valtio tai kunta. Suomi on parantanut asemiaan erityisesti vertailtaessa ihmisten osallistumismahdollisuuksia. Edellisessä YK:n selvityksessä olimme sijalle 30 Kirgisian ja Mongolian jälkeen. Nyt Suomi löytyy jaetulta kuudennelta sijalta. Huomionarvoista on myös, että tässäkin selvityksessä kymmenen parhaan maan joukossa on neljä Pohjoismaata. YK:n selvityksen alaotsikko on E-Government for the people. Nimi korostaa, että hallinnolla on entistä suurempi tarve tehdä yhteistyötä kansalaisten kanssa, jotta se voisi täyttää kansalaisten palveluodotukset. Sekä kansalaisten kasvavat odotukset että tiukkeneva taloustilanne pakottavat hallitukset ajattelemaan palvelutuotantoaan kokonaisvaltaisesti niin, että hallinnon eri osaset toimivat yhdessä ja tuottavat synergiaa toisilleen. Siksi verkkopalveluiden tuottamisessa tarvitaan paljon koordinaatiota. Selvityksen tekijät korostavat, että taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöystävällisten tavoitteiden täyttyminen edellyttää, että hallitukset: Tunnistavat eri hallintoinstituutioiden synergiamahdollisuudet, jotka sähköinen hallinto luo. Muuttavat rakenteita niin, että sähköisen hallinnon mahdollistama yhteistyö voi toteutua. Edistävät yhteistyötä ja yhteensopivuutta ekosysteemien välillä. Suomen julkinen sektori on ottanut merkittävän loikan ICT:n hyödyntämisessä

20 3.10 Yhteiskunta hyvin verkottunut Sähköisen hallinnon pitää muuttua informaation ja palveluiden kontrolloijasta edellytysten luojaksi niin, että informaatio ja palvelut palvelevat kansalaisten tarpeita. Valtiovarainministeriön vetämä JulkICT-hanke pyrkii vastaamaan juuri edellä mainittuihin haasteisiin. Hankkeessa pohditaan muun muassa, mikä on ICT:n rooli julkisten palveluiden ja hallinnon vaikuttavuuden lisäämiseksi asiakkaan näkökulmasta ja miten tätä roolia vahvistetaan ja selkeytetään. JulkICT-hankkeessa on määritelty muun muassa seuraavanlaisia visioita: Julkisen hallinnon ICT mahdollistaa kansalaisen hyvän arjen ja elämän hallinnan Helppokäyttöiset sähköiset palvelut: julkisesti, avoimesti, läpinäkyvästi, tasa-arvoisesti Julkisen hallinnon ICT:llä turvataan ja tuetaan tasavertaiset arjen palvelut Julkisen hallinnon ICT tuo kansalaisille välineitä hallita itse elämäänsä Tieto palveluiden käytössä, turvallisesti ja oikein. Suomi menestyy vielä YK:n selvitystä paremmin World Economic Forumin selvityksessä, jossa vertaillaan 142 maan verkottuneisuutta. Tuossa selvityksessä Suomi nappasi pronssia Ruotsin ja Singaporen jälkeen. YK:n selvityksen tavoin tämänkin listan kärkikymmenikköön mahtuu neljä pohjoismaata. WEF:n Global Infromation Technology Report 2012 mittaa kuitenkin YK:n selvitystä laajemmin koko yhteiskunnan verkottuneisuutta. Arvioinnissa on huomioitu poliittinen ja liiketoiminnallinen toimintaympäristö, infrastruktuuri ja osaaminen, yksilöiden, yritysten ja hallinnon ICT:n hyödyntäminen ja ICT:n vaikutukset. Suomi menestyy erityisen hyvin osaamista (1.) ja toimintaympäristöä (4.) arvioitaessa. Heikommin suoriudumme, kun selvityksessä arvioidaan hallinnon ICT:n hyödyntämisestä (17.) ja sosiaalisia vaikutuksia (18.). WEF:n selvityksen tekijät näkevät maailman menneen hyperyhteensopivaksi niin, että internetissä olevat palvelut ovat jatkuvasti kaikkien ulottuvilla. Yksilöt ja yritykset voivat kommunikoida kaikkialta toistensa kanssa. Hyperyhteensopivassa yhteiskunnassa nousee paljon uusia mahdollisuuksia lisätä tuottavuutta ja hyvinvointia. Yrityksille puolestaan tulee paljon uusia mahdollisuuksia kehittää uusia tuotteita ja palveluita. Samoin julkisten palveluiden jakelu voi tehostua merkittävästi. Sähköisen hallinnon mestarit 2012 Parhaat verkottujat Etelä-Korea 1. Ruotsi 2. Hollanti 2. Singapore 3. Iso-Britannia 3. Suomi 4. Tanska 4. Tanska 5. USA 5. Sveitsi 6. Ranska 6. Hollanti 7. Ruotsi 7. Norja 8. Norja 8. USA 9. Suomi 9. Kanada 10. Singapore 10. Iso-Britannia Lähde: YK:n E-Government Survey 2012 Lähde: WEF: The Global Information Technology Report

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012 DNA:n huhti-kesäkuu 2012 Osavuosikatsaus 20.7.2012 Sisältö Taloudellinen kehitys Tärkeimmät tapahtumat Markkinatilanne Tulevaisuuden näkymät 2 20.7.2012 Julkinen Yhteenveto Q2 Liikevaihto kasvoi 7,2 %

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 TeliaSonera Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere Digitaalisuus teollisuuden uudistajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Systeemiset muutokset ja liiketoimintaekosysteemit

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Glaston tammi-maaliskuu 2016

Glaston tammi-maaliskuu 2016 Glaston tammi-maaliskuu 2016 28.4.2016 Q1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 25,0 (22,5) M Tilauskanta 31.3.2016 oli 34,5 (52,8) M Liikevaihto oli 29,4 (26,3) M Vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,7 (1,2)

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Katsaus vuoden 2015 keskeisiin teemoihin Informaation arvo kasvaa Oikea-aikaisen tiedon hyödyntäminen elintärkeää jokaisella toimialalla Fyysisen ja digitaalisen maailman yhdistyminen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne Liikkuminen palveluna seminaari Älyliikenne Kuinka materiaalien käsittely tehostuu, arvoketjut Aki Jumppanen Toimitusjohtaja HUB logistics Älyliikenne Älyliikenteen perusajatus on luoda kansallista kilpailukykyä.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit Viestintäviraston toimialan kehityksestä Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu Langattomuuden merkitys kasvaa Viestintäviraston toimintaympäristön muutostekijät Globalisaatio Kuluttajatottumusten

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Kuva 1. BKT kasvaa ja kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasolla sitten syksyn

Kuva 1. BKT kasvaa ja kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasolla sitten syksyn Suomi ei ole enää taantumassa, ja talouden kasvun odotetaan jatkuvan myös kuluvana vuonna. Vuosi 216 toi lupauksen paremmasta myös media-alalle. Mediaalan odotetaan kasvavan lievästi vuonna 217. I/217

Lisätiedot