KORKEAKOULURUOKAILUN PERIAATTEITA KOSKEVA SUOSITUS
|
|
- Satu Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KANSANELÄKELAITOS KORKEAKOULURUOKAILUN PERIAATTEITA KOSKEVA SUOSITUS Sisällysluettelo 1. Suosituksen taustaa 1 2. Suosituksen tavoite 2 3. Suomalaiset ravitsemussuositukset 3 4. Opiskelija-aterian energia- ja energiaravintoainesisältö 3 5. Aterioiden ravitsemuksellinen laatu 4 6. Opiskelija-aterioiden tuen piiriin hyväksyttävät ateriat Opiskelijalounaan koostumus Lounaan ja erikoisannoksen hinta- ja laatukriteerit 5 7. Korkeakoulun, opiskelijoiden ja ravintolanpitäjien välinen yhteistyö 6 8. Kirjallisuutta 7 Liite: Ruoan ravitsemuksellisen laadun arviointikriteerit sekä arviointilomake 8 1. Suosituksen taustaa Valtioneuvosto on antanut asetuksen korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukemisen perusteista ( ). Siinä yksi avustuksen myöntämisen edellytyksistä on kirjattu seuraavasti: Opiskelija-ateria täyttää laadultaan yleiset terveydelliset ja ravitsemukselliset vaatimukset. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija-aterian tason tulisi vastata henkilöstöruokailussa yleensä vaadittavaa tasoa. Tarjottavien tuotteiden valikoima voi olla kuitenkin suppeampi ja arvok- 1
2 kaammista raaka-aineista valmistettuja ruokia voidaan tarjota harvemmin kuin henkilöstöravintoloissa, joissa on korkeampi hintataso. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä tehdyn tutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijoista noin 80 % syö lämpimän aterian lounasaikaan, mutta vain hieman yli puolet nauttii sen opiskelijaravintolassa (Kunttu ja Huttunen 2005). Opiskelijoiden ravitsemukseen liittyvät erityispiirteet voidaan kiteyttää seuraavasti: - Opiskelevista naisista 15 % ja miehistä noin 30 % on ylipainoisia (BMI >25 kg/m 2 ). Toisaalta joka kymmenes naisopiskelija on alipainoinen. Syömishäiriöitä opiskelijoista esiintyy 8-10 %:lla. - Varsinkin miesopiskeliioilla rasvan ja suolan saanti on suosituksiin nähden runsasta. Sen sijaan kasvisten, hedelmien ja marjojen käytössä on lisäämisen varaa, sillä alle puolet opiskelijoista syö niitä päivittäin. Kalsiumin saanti jää noin 15 %:lla opiskelijoista suositeltua vähäisemmäksi lähinnä maitovalmisteiden käytön vähäisyyden vuoksi. Naisopiskelijoilla myös raudanpuutosanemia on melko yleistä. - Noin 10 % opiskelijoista noudattaa jotakin erikoisruokavaliota sairauden, allergian tai ylipainoisuuden vuoksi. Lisäksi opiskelevista naisista 17 % ja miehistä 7 % noudattaa erityisruokavaliota muista syistä. Tällöin on yleensä kyse kasvisruokavaliosta tai eettisin perustein valitusta ruoasta. - Opiskelijoiden terveystietoisuus näkyy siten, että miehistä 40 % ja naisista noin 60 % ajattelee ruokaa valitessaan sen terveellisyyttä usein. Varsinkin naisopiskelijat pyrkivät vähentämään rasvan ja suolan saantia. Myös makean syönti on opiskelijoilla vähäisempää kuin nuorilla aikuisilla yleensä, sillä vain noin 10 % opiskelijoista nauttii päivittäin makeisia ja 8 % sokeroituja juomia. Opiskelija-aterioiden laatua ja tarjontaa kehittämällä on mahdollista lisätä opiskelijaruokailun suosiota ja ehkäistä sitä kautta opiskelijoiden ravitsemukseen ja terveyteen liittyviä ongelmia. 2. Suosituksen tavoite Tämän suosituksen tarkoituksen on antaa suuntaviivat opiskelijaruokailun suunnittelusta ja toteutuksesta vastaaville tahoille. Suositus pohjautuu seuraaviin julkaisuihin: Suomalaisiin ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005 ( Arkilounas on sydämen asia. Kriteerit aterioiden ravitsemuksellisen laadun arviointiin. Opas suurkeittiöille. Suomen Sydänliitto 2006 ( Suosituksen laadinnassa on hyödynnetty myös kouluruokailusuositusta (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008). 2
3 Toteutuessaan tämä suositus varmistaa sen, että lounasateria kattaa opiskelijoiden ravitsemukselliset tarpeet. Tällä voi vaikuttaa suuresti siihen, että opiskelijoiden terveys ja opiskeluvireys säilyvät hyvänä. 3. Suomalaiset ravitsemussuositukset Ravitsemussuositusten tavoitteena on parantaa suomalaisten ruokavaliota ja edistää sitä kautta koko väestön ravitsemuksen ja terveyden myönteistä kehitystä. Suosituksiin sisältyy sekä laadullisia että määrällisiä suosituksia. Tavoitteisiin pääsemisen edellytykset ovat seuraavat: - energian saannin ja kulutuksen tasapainottaminen - tasapainoinen ja riittävä ravintoaineiden saanti - kuitupitoisten hiilihydraattien saannin lisääminen - puhdistettujen sokereiden saannin vähentäminen - kovan rasvan (tyydyttyneet ja transrasvahapot) saannin vähentäminen ja osittainen korvaaminen pehmeillä rasvoilla - suolan (natriumin) saannin vähentäminen - alkoholin kulutuksen pitäminen kohtuullisena Suositusten eräs tärkeimpiä tavoitteita on energian saannin ja kulutuksen tasapainottaminen, sillä lihavuus lisääntyy heikentäen väestön terveydentilaa monin tavoin. Energiantarpeeseen vaikuttavat monet yksilölliset tekijät, kuten henkilön sukupuoli, ikä, työn laatu, liikunnan määrä jne. Tästä syystä yksilöllinen energian tarve voi vaihdella suuresti. Opiskeluikäisten ( vuotiaat) energiantarve vaihtelee yleensä välillä kcal (8,3 13,8 MJ). 4. Opiskelija-aterian energia- ja energiaravintoainesisältö Opiskelija-aterian tulisi kattaa noin kolmannes opiskelijoiden päivittäisestä energian tarpeesta. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että aterioiden rasvan laatu ja määrä ovat suositusten mukaiset (Taulukko 1). Taulukko 1. Opiskelija-aterian suositeltava energiamäärä sekä energiaravintoaineiden osuus (%) aterian energiasisällöstä. Energia vähintään kcal (2,5 2,9 MJ) Rasva 30 % Tyydyttynyt rasva enintään 10 % Proteiini 15 % Hiilihydraatit 55 % 3
4 5. Aterioiden ravitsemuksellinen laatu Opiskelijalounaan ravitsemuksellista laatua voidaan arvioida joukkoruokailuun kehitetyn kriteeristön avulla (liite). Näin saadaan suuntaa antavaa tietoa siitä, onko opiskelijoille tarjolla oleva ruoka keskimäärin suositusten mukaista. Kriteeristö perustuu vuonna 2004 tehtyyn laajaan suurkeittiöiden tarjoaman ruoan ravitsemuksellista laatua koskevan tutkimuksen tuloksiin. Tutkimuksen mukaan rasvan laatua on syytä parantaa ja määrää vähentää erityisesti aikuisille ruokaa valmistavissa keittiöissä ja suolan käyttöön on kiinnitettävä huomiota kaikissa keittiössä. Tutkimuksen tuloksiin perustuen on kehitetty neljä kriteeriä: peruskriteeri, rasvakriteeri 1, suolakriteeri ja tiedotuskriteeri. Kriteereistä muodostui mittari, jonka avulla voi nopeasti ja helposti arvioida tarjotun ruoan ravitsemuksellista laatua. Tavoitteena on varmistaa, että kaikilla joukkoruokailun piiriin kuuluvilla, opiskelijat mukaan lukien on mahdollisuus aterioida terveellisesti työpäivänsä aikana. Aterioiden ravitsemuksellista laatua voidaan suurkeittiöissä parantaa tarkistamalla elintarvikevalintoja ja ruoanvalmistustapoja ravitsemussuositusten linjan mukaisiksi. Vastuu ruoan laadusta ei ole kuitenkaan yksin ruokapalveluhenkilöstöllä, vaan myös ruokapalveluista päättävillä. Viime kädessä ruokailija päättä itse, mitä hän lautaselleen valitsee. Oleellista on, että hänelle on tarjolla terveellisiä vaihtoehtoja. On myös tärkeää, että ruokailijoita informoidaan tarjotun ruuan hyvästä laadusta ja heitä ohjataan koostamaan ateriansa suositusten mukaisesti. Se voidaan tehdä esimerkiksi koostamalla lautasmallin mukainen malliateria tai tiedottamalla ruokalistassa aterioiden energiamäärästä ja tärkeimpien ravintoaineiden määristä. Ruoan ravitsemuksellista laatua voidaan arvioida myös ravintoainetiheyteen perustuen. Ravintoainetiheyden arvioimiseksi lasketaan ateriasta keskeisten ravintosisältöä kuvaavien ravintoaineiden määrä energiayksikköä kohti keskiarvona 4 6 viikon ajalta. Arvoja verrataan suositeltaviin arvoihin, jotka on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Ravintokuidun, vitamiinien ja kivennäisaineiden suositeltava ravintoainetiheys. Ravintoaine Suositus/MJ Suositus/1000 kcal Ravintokuitu g 3 12,6 Tiamiini mg 0,12 0,5 C-vitamiini mg 8 34 Kalsium mg Rauta mg 1,6 6,7 1 Rasvakriteerin kohtia, jotka koskevat erityyppisten ruokien tarjonnan useutta, ei voi kuitenkaan soveltaa sellaisenaan niissä opiskelijaravintoloissa, joissa on päivittäin tarjolla lukuisia eri ateriavaihtoehtoja. 4
5 Suolan saanniksi suositellaan aikuisilla naisilla korkeintaan 6 g/vrk ja miehillä 7 g/vrk. Tähän pääsemiseksi myös opiskelija-aterioiden sisältämää suolan määrää tulee pyrkiä vähentämään. Aterioiden (kaikki aterian osat mukaan lukien) suolamäärän olisi suositeltavaa olla keskimäärin korkeintaan 2-3 g ateriaa kohden aterian tyypistä ja energiamäärästä riippuen, mieluummin tätäkin vähäisempi. Ravintoainetiheydeksi laskettuna aterioiden suositeltava suolamäärä on keskimäärin noin 0,9 g/mj (noin 3,5 g/1000 kcal). 6. Opiskelija-aterioiden tuen piiriin hyväksyttävät ateriat 6.1 Opiskelijalounaan koostumus Täysipainoinen opiskelijoiden lounas sisältää päivittäin lämpimän ruoan, kasvislisäkkeen, ruokajuoman (maito/piimä), leivän ja levitteen. Opiskelijoiden lounasaterian tulisi sisältää: Monipuolisesti kasviksia, hedelmiä tai marjoja Runsaskuituista leipää (kuitua vähintään 6 g/100 g; leipä mieluiten vähäsuolaista) Pehmeää kasvirasvalevitettä ja kasviöljypohjaista salaattikastiketta Perunaa, riisiä tai pastaa Vähärasvaista lihaa tai kalaa (kalaa vähintään 1-2 kertaa viikossa) tai muuta hyvälaatuisen proteiinin lähdettä (esim. papuja) Rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita Vettä janojuomaksi Hyvä ateriakokonaisuus on mahdollista koota usealla tavalla. Sopivia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi seuraavat: - lämminruoka, peruna/riisi/pasta, salaatti, leipä, levite ja juoma - laatikko-/vuokaruoka, salaatti, leipä, levite ja juoma - ruokaisa salaatti, leipä, levite ja juoma - keitto, salaatti, leipä, levite ja juoma - pasta, salaatti, leipä, levite ja juoma - puuro, salaatti, leipä, levite ja juoma - täytetty patonki/ciapatta/sandwich, salaatti ja juoma - pizza, salaatti, leipä, levite ja juoma (korkeintaan pari kertaa viikossa, koska sisältää runsaasti tyydyttynyttä rasvaa). 6.2 Lounaan ja erikoisannoksen hinta- ja laatukriteerit Valtioneuvoston asetuksessa korkeakouluopiskelijaruokailun tukemisesta määritellään peruslounaan ja erikoisannoksen ateriakokonaisuuden enimmäishinta. Ateriakokonaisuus sisältää pääruoan lisäksi juoman, salaatin, leivän ja levitteen. Lounaan ja erikoisannoksen hinnoittelun lähtökohtana ovat raaka-aine- ja henkilöstökustannukset. 5
6 Lounas Opiskelijalta perittävän lounaan hinta on enintään asetuksen mukainen enimmäishinta vähennettynä ateriatuen määrällä. Lounaalla tulee olla tarjolla riittävä määrä vaihtoehtoja päivittäin, vähintään 2 vaihtoehtoa. Lounaalla tarjottavia ruokalajeja ovat esimerkiksi kasviskeitot, ruokaisat salaatit, patongit, kotiruoat kuten laatikkoruoat, ruokaisat keitot, jauheliharuoat, suurin osa pastaruoista ja kokolihakastikkeista, makkararuoat, kanaruoat, edullisemmat kalaruoat sekä kasvisruoat. Erikoisannos Erikoisannoksen alin hinta on noin 25 %:a kalliimpi kuin peruslounaan enimmäishinta ja enintään asetuksen mukainen erikoisannoksen enimmäishinta. Erikoisannoksen hinta voi vaihdella alimman ja ylimmän hinnan välillä. Erikoisannoksella tarkoitetaan ateriakokonaisuutta, jonka raaka-aine tai työkustannukset ovat peruslounasta kalliimmat. Erikoisannoksena voidaan tarjota esimerkiksi kokolihapihvit ja - leikkeet, kappaleruoat, annoskalat ja edellä olevat kriteerit täyttävät erikoisruokavalion ruoat. Erikoisannoksen lisäksi on oltava tarjolla vähintään kaksi peruslounasvaihtoehtoa. 7. Korkeakoulun, opiskelijoiden ja ravintolanpitäjän välinen yhteistyö Opiskelijaravintoloiden toiminnan lähtökohtana ovat opiskelijaruokailusta annetut ohjeet ja asiakkaiden mielipiteet. Korkeakoulun, opiskelijoiden ja ravintolanpitäjien välistä yhteistyötä varten tulisi korkeakoulussa olla asiakastoimikunta, jonka tehtävänä on mm. käsitellä asiakkailta tulleet palautteet ja toiminnan kehittämisehdotukset. Korkeakoulun tulisi asettaa toimikunta, johon se kutsuu opiskelijaedustuksen opiskelijakunnasta tai ylioppilaskunnasta, henkilöstöedustuksen ja ravintolanpitäjien edustuksen. Asiakastoimikunnan tulisi kokoontua 3-4 kertaa vuodessa. Lisäksi opiskelijoiden ja henkilökunnan tyytyväisyyttä ja kehittämisehdotuksia tulisi seurata asiakastyytyväisyys- ja palautejärjestelmän avulla. 6
7 8. Kirjallisuutta Kunttu K, Huttunen T. Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 40, Hakapaino Oy, Helsinki Raulio S, Pietikäinen M, Prättälä R ja joukkoruokailutyöryhmä: Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi. Ruokapalveluiden seurantaraportti 2. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 26/ Sosiaali- ja terveysministeriö. Opiskelijaterveydenhuollon opas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:12. Yliopistopaino, Helsinki Suomen Sydänliitto. Arkilounas on sydämen asia. Kriteerit aterioiden ravitsemuksellisen laadun arviointiin. Opas suurkeittiöille Suomen Sydänliitto, Kansanterveyslaitos, Elintarvikevirasto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suurkeittiöiden tarjoaman ruoan ravitsemuksellinen laatu Kriteerit päivitetty Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon 2005, Edita Prima Oy, Helsinki Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Kouluruokailusuositus Savion Kirjapaino Oy, Helsinki Vanhala M, Hasunen K, Mertanen E, Nurttila A, Prättälä R, Koivisto P.: Suurkeittiöiden tarjoaman ruoan ravitsemuksellinen laatu. Raportti joukkoruokailun seurantajärjestelmään luoduista ravitsemuskriteereistä ja niiden toteutumisesta julkisia ruokapalveluita tuottavissa suurkeittiöissä vuonna Suomen Sydänliiton julkaisuja 2004:1. Liite: Ruoan ravitsemuksellisen laadun arviointikriteerit sekä arviointilomake 7
8 LIITE Ruoan ravitsemuksellisen laadun arviointikriteerit 1) PERUSKRITEERI Joka päivä aterian yhteydessä tarjolla 1. ruisleipää, ruisnäkkileipää tai muuta runsaskuituista leipää (kuitua 6 g / 100g) 2. margariinia tai muuta kasvirasvalevitettä 3. rasvatonta maitoa 4. tuoreita kasviksia, tuoresalaattia, marjoja tai hedelmiä 5. kasviöljypohjaista kastiketta salaatin kanssa 2) RASVAKRITEERI Hyvä keittiö: kaikki 5 kohtaa toteutuvat 1. Kalaruokia vähintään kerran viikossa 2. Makkararuokia harvemmin kuin kerran viikossa 3. Rasvaisia perunalisäkkeitä harvemmin kuin kerran viikossa (esim. paistettuja perunoita, kermaperunoita, ranskanperunoita) 4. Runsasrasvaista kermaa tai kermavalmistetta (rasvaa yli 15 %) ruoanvalmistuksessa harvemmin kuin kerran viikossa 5. Runsasrasvaista juustoa (rasvaa yli 17 %) harvemmin kuin kerran viikossa 6. Runsaasti rasvaa sisältäviä valmisruokia tai puolivalmisteita 1) harvemmin kuin kerran viikossa 7. Voita tai voi kasviöljyseosta ruoanvalmistuksessa ei ollenkaan 8. Jauheliha ja liha (naudan-, sian- ja siipikarjanliha) vähärasvaisia (rasvaa 10 %, kypsässä tuotteessa 12 %) Hyvä keittiö: vähintään 6 kohtaa toteutuu 1) Tähän ryhmään kuuluvat: kokonaiset ateriat kuten laatikkoruoat, pitsat, lasagnet, joissa rasvaa yli 5 % pääruokakeitot, joissa rasvaa yli 3 % aterian osana tarjottavat pihvit, pyörykät, mantelikalat, kalapuikot ja vastaavat, joissa rasvaa yli 10 % kastikkeet ja pataruoat, joissa rasvaa yli 5 % Suomen Sydänliitto
9 3) SUOLAKRITEERI 1. Suolaa ruoanvalmistuksessa enintään ohjeen mukaan, ei sattumanvaraisesti maun mukaan*) 2. Perunoiden kypsentämisessä ei suolaa tai suolaa sisältäviä mausteita 3. Kasvisten kypsentämisessä ei suolaa tai suolaa sisältäviä mausteita 4. Riisin tai makaronin kypsentämisessä suolaa tai suolaa sisältäviä mausteita ei ollenkaan tai hyvin vähän (kypsässä tuotteessa suolaa enintään 0,3 g/100 g) 5. Runsaasti suolaa sisältäviä valmisruokia tai puolivalmisteita 2) harvemmin kuin kerran viikossa 6. Vähäsuolaista leipää vähintään 2 3 kertaa viikossa (suolaa enintään: pehmeä leipä 0,7 %, näkkileipä 1,2 %) Hyvä keittiö: vähintään 5 kohtaa toteutuu *) Oleellista on, että suurkeittiöiden ruokaohjeissa määritetään suolan, suolaa sisältävien mausteiden ja liemivalmisteiden määrät. Ruokaohjeiden suolamäärää on syytä järjestelmällisesti vähentää. Suolan vähentämisessä on tärkeää edetä vähitellen, jolloin ruokailijat tottuvat vähempisuolaisiin ruokiin. 2) Tähän ryhmään kuuluvat: kokonaiset ateriat kuten laatikkoruoat, pitsat, lasagnet ja keitot, joissa suolaa yli 0,6 % aterian osana tarjottavat pihvit, pyörykät, mantelikalat, kalapuikot ja vastaavat, joissa suolaa yli 1,0 % kastikkeet ja pataruoat, joissa suolaa yli 0,8 % 4) TIEDOTUSKRITEERI Terveellinen ateriakokonaisuus havainnollistetaan ruokailijoille malliaterian avulla vähintään kerran viikossa. Hyvä keittiö: kriteeri toteutuu Jokainen ruokapalvelujen tuottaja voi tarkistaa ja seurata kriteerien täyttymistä keittiössään seuraavan arviointilomakkeen avulla. (Täytettävä kriteerilomake tulkintaohjeineen löytyy myös netistä: Suomen Sydänliitto
10 Kriteerit ruoan ravitsemuksellisen laadun arviointiin (arviointilomake) Kriteeristö toimii lounasruoan terveellisyyden mittarina. Jos mittarin neljä kriteeriä, peruskriteeri, suolakriteeri, rasvakriteeri sekä tiedotuskriteeri, toteutuvat keittiössä hyvin, tarjolla oleva ruoka on todennäköisesti suositusten mukaista. Kriteereillä ei voi selvittää ruokien tarkkoja ravintoainesisältöjä, vaan niillä arvioidaan, onko ruokailijalla mahdollisuus valita ravitsemussuositusten mukainen ateriakokonaisuus päivittäin. Jokainen kriteeri on pisteytetty erikseen ja saatujen pisteiden määrä osoittaa, miten kriteeri omassa keittiössä toteutuu. Tavoitteena on, että kaikki neljä kriteeriä toteutuisivat keittiössä hyvin. Kriteerit on laadittu suomalaisen arkiruoan, lounaan tai päivällisruoan, arviointiin. PERUSKRITEERI Onko ravintolassanne aterioiden yhteydessä tarjolla joka päivä Kyllä Ei 1. ruisleipää, ruisnäkkileipää tai muuta runsaskuituista leipää (kuitua vähintään 6 g/100 g) margariinia tai muuta kasvirasvalevitettä rasvatonta maitoa tuoreita kasviksia, tuoresalaattia, marjoja tai hedelmiä kasviöljypohjaista kastiketta salaatin kanssa 1 0 Omat pisteet Tulkinta: 5 pistettä: Peruskriteeri toteutuu 0-4 pistettä: Peruskriteeri ei toteudu RASVAKRITEERI 1. Kuinka usein tarjoatte kalaruokia? 1 kerran viikossa tai useammin 0 harvemmin kuin kerran viikossa 2. Kuinka usein tarjoatte makkararuokia? 3. Kuinka usein tarjoatte perunalisäkkeitä, joissa on rasvaa runsaasti tai melko runsaasti? ( paistettuja perunoita, kermaperunoita, ranskanperunoita tai muita vastaavia yhteensä) 4. Kuinka usein käytätte kermaa tai kermavalmistetta, jossa on rasvaa yli 15 %? 5. Kuinka usein käytätte tai tarjoatte juustoa, jossa on rasvaa yli 17 %? 6. Kuinka usein käytätte valmisruokia tai puolivalmisteita, joissa on rasvaa runsaasti tai melko runsaasti? 1 7. Käytättekö ruoanvalmistuksessa voita tai voikasviöljyseosta? 1 ei käytetä minkään ruoan valmistuksessa 0 lihan paistamisessa 0 kalan paistamisessa 0 perunasoseen valmistamisessa 0 käytetään jonkin muun ruoan valmistamisessa 8. Mikä on yleensä käyttämänne jauhelihan ja lihan (naudan-, sian-, siipikarjanlihan) rasvapitoisuus? 1 jauheliha ja kokoliha 10 % tai vähemmän, kypsä tuote 12 % tai vähemmän 0 jauheliha yli 10 %, kypsä yli 12 % 0 kokoliha yli10 %, kypsä yli 12 % Omat pisteet Tulkinta: 6-8 pistettä: Rasvakriteeri toteutuu hyvin 4-5 pistettä: Rasvakriteeri toteutuu kohtalaisesti 0-3 pistettä: Rasvakriteeri toteutuu huonosti 1 Tähän ryhmään kuuluvat: kokonaiset ateriat kuten laatikkoruoat, pitsat, lasagnet, joissa rasvaa yli 5 % pääruokakeitot, joissa rasvaa yli 3 % aterian osana tarjottavat pihvit, pyörykät, mantelikalat, kalapuikot ja vastaavat, joissa rasvaa yli 10 % kastikkeet ja pataruoat, joissa rasvaa yli 5 % Suomen Sydänliitto
11 SUOLAKRITEERI 1. Miten lisäätte suolaa ja suolaa sisältäviä mausteita ruokiin? 1 enintään ruokaohjeen mukaan 0 ruoanvalmistajan oman harkinnan mukaan 2. Käytättekö perunoiden kypsentämisessä suolaa tai suolaa sisältäviä mausteita? 1 ei 0 kyllä 3. Käytättekö kasvisten kypsentämisessä suolaa tai suolaa sisältäviä mausteita 1 ei 0 kyllä TIEDOTUSKRITEERI Kuinka usein asetatte asiakkaittenne näkyville malliaterian? 2 vähintään kerran viikossa 0 ei koskaan Malliateria koostetaan päivän lounasruoasta esimerkkikuvan lautasmallin mukaisesti (Kuva: VRN 2005) 4. Käytättekö makaronin tai riisin kypsentämisessä suolaa tai suolaa sisältäviä mausteita? 1 ei 1 käytetään hyvin vähän (kypsässä tuotteessa suolaa enintään 0,3 g /100g) 0 käytetään makaronin kypsentämisessä jonkin verran tai runsaasti 0 käytetään riisin kypsentämisessä jonkin verran tai runsaasti 5. Kuinka usein käytätte valmisruokia tai puolivalmisteita, joissa on suolaa runsaasti tai melko runsaasti? 2 6. Kuinka usein tarjoatte vähäsuolaista leipää (suolaa enintään: pehmeä leipä 0,7 %, näkkileipä 1,2 %) 1 joka päivä 1 vähintään 2 kertaa viikossa 0 kerran viikossa tai harvemmin 0 en tiedä Omat pisteet Tulkinta: 2 pistettä: tiedotuskriteeri toteutuu hyvin 1 pistettä: tiedotuskriteeri toteutuu kohtalaisesti 0 pistettä: tiedotuskriteeri toteutuu huonosti Omat pisteet Tulkinta: 5-6 pistettä: Suolakriteeri toteutuu hyvin 3-4 pistettä: Suolakriteeri toteutuu kohtalaisesti 0-2 pistettä: Suolakriteeri toteutuu huonosti 2 Tähän ryhmään kuuluvat kokonaiset ateriat kuten laatikkoruoat, pitsat, lasagnet ja keitot, joissa suolaa yli 0,6 % aterian osana tarjottavat pihvit, pyörykät, mantelikalat, kalapuikot ja vastaavat, joissa suolaa yli 1,0 % kastikkeet ja pataruoat, joissa suolaa yli 0,8 % Suomen Sydänliitto
Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila
Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua
LisätiedotTiivistelmä. koulu- ruokailu- suosituksista
Tiivistelmä koulu- ruokailu- suosituksista Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008 Johdanto Kouluruokailu on oleellinen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Kouluaikaisen ruokailun tarkoituksena
LisätiedotKELAN MAKSAMAN ATERIATUEN KRITEERIT PÄHKINÄNKUORESSA Päivitetty
KELAN MAKSAMAN ATERIATUEN KRITEERIT PÄHKINÄNKUORESSA Päivitetty 23.10.2018 Tiivistelmään on listattu tärkeimmät asiat, jotka tulee huomioida ateriatuettuja aterioita suunniteltaessa ja tarjottaessa. Opiskelijaravintolat
LisätiedotKouluruokailusuositus
Kouluruokailusuositus Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008 kouluruokailusuositus Esipuhe Saatteeksi Johdanto...5 Kouluruokailun järjestämistä ohjaavat säädökset...5 Yhteistyö kodin ja koulun eri henkilöstöryhmien
LisätiedotTAMMELAN KOULUT 2010 593 vastausta
TAMMELAN KOULUT 2010 593 vastausta 0 1 2 3 4 5 Koulukeskus (283 vastausta) Kaukjärvi (39 vastausta) 3,96 Myllykylä (81 vastausta) 3,63 Riihivalkama (75 vastausta) Letku (23 vastausta) 4,33 Porras (27 vastausta)
LisätiedotLaatua lautaselle Miten vaikuttaa tarjottavan ruoan ravitsemuslaatuun? Anna Kara 26.5.2013 1
Laatua lautaselle Miten vaikuttaa tarjottavan ruoan ravitsemuslaatuun? Anna Kara 1 Taustoja Arkilounaskriteerit: Helppo työkalu ravitsemuslaadun omavalvontaan. Sydänmerkki-ateria: Tarkka menetelmä ravitsemuslaadun
LisätiedotEväitä ruokapuheisiin
Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille
LisätiedotKUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara
KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan
LisätiedotRavitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:
Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu
LisätiedotSydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP
Sydänystävällinen, terveellinen ravinto 12.9.2017 Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänliiton ravitsemussuositus Sydänterveyttä edistävä eli sydänystävällinen ruoka on kaikille suositeltavaa
LisätiedotSyödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen
Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,
LisätiedotKouluruoka, ravitsemus Uudet ravitsemuskriteerit kilpailutukseen
Kouluruoka, ravitsemus Uudet ravitsemuskriteerit kilpailutukseen Ateria 2009 tapahtuma, 4.11.2009 Sirpa Sarlio-Lähteenkorva Sosiaali- ja terveysministeriö, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto
LisätiedotToteutuvatko suolasuositukset joukkoruokailussa? 8.2.2011 www.sodexo.fi Sodexo - Jokaisesta päivästä parempi Sodexo edistää omalta osaltaan suomalaisten terveyttä Annamme asiakkaille mahdollisuuden syödä
LisätiedotYläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi
Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi
LisätiedotAineksia hyvän olon ruokavalioon
Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia
LisätiedotRavitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen
Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja
LisätiedotKELA JA VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN RUOKAILUSUOSITUS. Terveyttä ruoasta
KELA JA VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN RUOKAILUSUOSITUS Terveyttä ruoasta Suosituksen uudistetun painoksen laatinut työryhmä Paula Hakala Johtava tutkija Kela Leila Fogelholm
LisätiedotEVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun
EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta
LisätiedotArkilounas on sydämen asia Kriteerit aterioiden ravitsemuksellisen laadun arviointiin
Arkilounas on sydämen asia Kriteerit aterioiden ravitsemuksellisen laadun arviointiin OPAS SUURKEITTIÖILLE 1 Arkilounas on sydämen asia Kriteerit aterioiden ravitsemuksellisen laadun arviointiin Sisältö
LisätiedotTerveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014
Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Laura Rantalainen, ravitsemussuunnittelija Servica - Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä SERVICA - ITÄ-SUOMEN HUOLTOPALVELUT LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ
LisätiedotRavitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli
Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:
LisätiedotLasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki
Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta
LisätiedotTERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA
TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa
LisätiedotRuuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan
Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN
LisätiedotSydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista
Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista Sydänmerkki auttaa kuluttajaa Ainoa ravitsemuslaadusta kertova symboli Kuluttajille ruoan terveellisyys on tärkeää, mutta terveellisesti syöminen on
LisätiedotKasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin
Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä
LisätiedotRavitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen
Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit
LisätiedotRavinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin
Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet
LisätiedotMargariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!
Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia
LisätiedotElintarvikehankintojen ja koululounaiden ravitsemuslaatu Isossakyrössä
Kirsi Markkula Elintarvikehankintojen ja koululounaiden ravitsemuslaatu Isossakyrössä Opinnäytetyö Syksy 2015 SeAMK Elintarvike ja maatalous Restonomi (AMK), Ravitsemispalvelut 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotFORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon
FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset
LisätiedotPohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela
Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset 28.2.2014 Riitta Korpela www.norden.org/nnr Pohjoismaiset ravitsemussuositukset Päivitetty versio julkaistiin 4.10.2013 (edellinen 4. versio 2004) Perustuvat
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
LisätiedotAMISTON KOULURUOKAILU
AMISTON KOULURUOKAILU Amiston koulu-ja henkilöstöruokailusta vastaa Amiris Yksikön esimiehenä toimii Hannu Rantala AMIRIS-YKSIKÖN KAKSI TOIMIALUETTA Vastaamme opiskelijoiden ruokailusta. Vastaamme maksullisesta
LisätiedotSuositus korkeakouluruokailun periaatteiksi
Suositus korkeakouluruokailun periaatteiksi Kela ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta Suositus korkeakouluruokailun periaatteiksi Kela ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta Suosituksen laatinut työryhmä:
LisätiedotSydäntä keventävää asiaa
Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa
LisätiedotTyöhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1
Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes
LisätiedotMIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland
MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva
LisätiedotRavitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20
Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.
LisätiedotRuokaa Sydänystävälle!
Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien
LisätiedotKouluruoka 70 vuotta
Mukana asiakkaamme arjessa. Sitruunaista kalakastiketta ja perunaa Ravintosisältö Energiaa 471 kcal Proteiineja 20,5 % Hiilihydraatteja 48 % Rasvoja 27 % Tyydyttynyttä rasvaa 8,5 % Kuitua 4,2 g Suolaa
LisätiedotRASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO
RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO - PIKAOPAS - Ruokavalio raskauden aikana (Valio 2017.) MIKSI? Terveellisellä ruokavaliolla voidaan vaikuttaa äidin omaan hyvinvointiin sekä kohdussa kasvavan sikiön hyvinvointiin,
LisätiedotTavallisimmat ongelmat Suomessa
Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS
LisätiedotNuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto
Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä
Lisätiedot#KAIKKITIETÄÄ MITEN PITÄISI SYÖDÄ VAI TIETÄÄKÖ?
#KAIKKITIETÄÄ MITEN PITÄISI SYÖDÄ VAI TIETÄÄKÖ? Noora Seilo, yhteisöterveyden ylilääkäri, YTHS #kaikkitietää, että aivot rakastaa värikästä ruokaa Kasvisten syönti on hieman lisääntynyt Hedelmien syönti
LisätiedotVeikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella
Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen
LisätiedotDiabeetikon ruokailu sairaalassa
Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen
LisätiedotPainonhallinnan perusteet. Valio Oy
Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista
LisätiedotLapsen syömään oppimisen tukeminen lasten ruokailusuositukset
Lapsen syömään oppimisen tukeminen lasten ruokailusuositukset Arja Lyytikäinen Ravitsemuskoordinaattori/Sapere hankkeen johtaja arja.lyytikainen@ksshp.fi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri/ Perusterveydenhuollon
Lisätiedot5. Rasvan laatu kuntoon
5. Rasvan laatu kuntoon Leivän päällä, ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa käytetyt näkyvät rasvat vaikuttavat rasvan laatuun. Taulukossa 7 on esitetty näkyvien rasvojen laatu. Taulukko 7: Levitettävien
LisätiedotSuomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto
Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom
LisätiedotRavitsemispalvelujen järjestäminen ja laatukriteerit
Päivitetty 2011 Ravitsemispalvelujen järjestäminen ja laatukriteerit diabeetikoiden ja MBO-potilaiden kuntoutusta järjestävissä laitoksissa Diabeetikoiden ja MBO-potilaiden (metabolista oireyhtymää sairastavien)
Lisätiedotperustettu vuonna 1927
perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän
LisätiedotRuokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15
Ruokavalinnoilla on merkitystä s. 8 15 1 Tavoitteet Ruokavalintoihin vaikuttavat tekijät Taito tunnistaa elintarvikkeiden terveellisyydestä kertovia piirteitä 2 Pohdittavaksi Kuka perheessäsi vastaa siitä,
LisätiedotRavinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin
Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi Alaosassa olevat ruokaaineet muodostavat päivittäisen ruokavalion perustan Hedelmät ja vihannekset Viljavalmisteet Huipulla olevia ruokaaineita
LisätiedotSYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen
SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus
LisätiedotMillaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n
Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,
LisätiedotRAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA
RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA HILLEVI EROMÄKI, lehtori MMM, laillistettu ravitsemusterapeutti SeAMK, Liiketoiminta, ravitsemisala 2 RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN
LisätiedotAteriapalvelut osana ikäihmisten hyvää hoitoa Ritva Mikkonen, ravitsemussuunnittelija
Ateriapalvelut osana ikäihmisten hyvää hoitoa 15.4.2019 Ritva Mikkonen, ravitsemussuunnittelija Suositusten vuosi 2010 Ikääntyneiden ravitsemussuositukset Ravitsemushoitosuositus Ruoan rakennemuutokset
LisätiedotVauhtia ja voimaa ruokavaliosta
Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan
LisätiedotTerveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa
Oletko mitä syöt? Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa kulutukseen nähden. Terveelliseen ruokavalioon
LisätiedotIkääntyneen ruokavalio
Ikääntyneen ruokavalio Iän myötä ruokamäärät usein pienenevät ja ruokavalion laatu heikkenee. Ravintoaineiden tarve pysyy kuitenkin ennallaan tai jopa kasvaa. Monipuolinen ja riittävä ruokavalio ylläpitää
LisätiedotUuden suosituksen tausta. Syödään ja opitaan yhdessä - uudet kouluruokailusuositukset
Syödään ja opitaan yhdessä - uudet kouluruokailusuositukset Arja Lyytikäinen/VRN, 29.8.2017 Uuden suosituksen tausta Esi- ja perusopetuksen uusi opetussuunnitelma kouluruokailu osana opetusta Kansalliset
LisätiedotKUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto
KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen
LisätiedotLIIKKUVAN LAPSEN RAVINTO-OPAS
LIIKKUVAN LAPSEN RAVINTO-OPAS Kaikki liikunta on lapselle hyväksi, olipa kyseessä koulumatkan pyöräily, välitunti- tai pihaleikit, ulkoilu perheen kanssa, harrastusliikunta tai muu arjessa tapahtuva liikkuminen.
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotRavitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta
Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja
LisätiedotDiabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen
Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina
LisätiedotAlle 1-vuotiaan ruokailu
SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä
LisätiedotPÄIVÄHOITOIKÄISEN LAPSEN HYVINVOINNIN ABC. Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi päivähoidon henkilöstölle
Päi UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivistyspalvelukeskus Päivähoitopalvelut PÄIVÄHOITOIKÄISEN LAPSEN HYVINVOINNIN ABC Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi päivähoidon henkilöstölle ja lasten vanhemmille. Lapsi
LisätiedotKORKEAKOULURUOKAILU- SUOSITUKSEN SOVELTAMINEN
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA KORKEAKOULURUOKAILU- SUOSITUKSEN SOVELTAMINEN Case Kafetemia T E K I J Ä / T : Jaana Reponen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotVegaaniruokailija asiakkaana- Vegaaniruokavalion koostaminen
Vegaaniruokailija asiakkaana- Vegaaniruokavalion koostaminen Mistä vegaaniruokavalio koostuu? Vegaaniruokavaliossa käytetään monipuolisesti Viljavalmisteita Palkokasveja Kasviksia Marjoja Hedelmiä Sieniä
LisätiedotTehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti
Tehostettu ruokavalio 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Hyvä ravitsemustila on terveyden, toipumisen ja hyvinvoinnin edellytys. Sairaus altistaa vajaaravitsemuksen
LisätiedotSANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI
SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)
LisätiedotOhjeita Sydänmerkki-aterian käyttöönottoon. Mari Olli Sydänliitto 2017
Ohjeita Sydänmerkki-aterian käyttöönottoon Mari Olli Sydänliitto 2017 Esityksen sisältöä Miksi ruuan terveellisyyteen kannattaa panostaa? Mitä hyötyä Sydänmerkistä on? Sydänmerkki-aterian toteuttaminen:
LisätiedotHyvä välipala auttaa jaksamaan
Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle
LisätiedotTilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa
1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää
LisätiedotMarjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi
NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi Liikuntaa harrastavan on syötävä enemmän kuin ei liikkuvan, koska liikunnan aikana ja sen jälkeen kuluu enemmän energiaa. Energian
LisätiedotKOULURUOKAILUSUOSITUSTEN TOTEUTUMINEN LEMPÄÄLÄSSÄ. Kouluruoan ravitsemuslaatu
KOULURUOKAILUSUOSITUSTEN TOTEUTUMINEN LEMPÄÄLÄSSÄ Kouluruoan ravitsemuslaatu Kaisu Rönö Opinnäyte Joulukuu 2010 Palvelun tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotKUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE
KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:
LisätiedotRavinto jalkapallossa
Ravinto jalkapallossa Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus Painopisteet liikkujan ravinnossa Syö tarpeeksi Riittävästi ravintoaineita Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset
LisätiedotMaito ravitsemuksessa
Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin
Lisätiedot5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto.
Kunnon ruokaa luistelijalle tammikuu 2015 Johanna Kleemola Kehityskolmio Harjoittelu Ravinto HYVÄ LUISTELIJA Lepo Kehon huolto Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä Harjoittelun sisältö ja harjoitusten
LisätiedotPäätös: Valtuusto päätti lähettää valtuustoaloitteen kunnanhallitukselle jatkovalmisteluja varten.
Valtuusto 55 15.06.2016 Kunnanhallitus 294 11.07.2016 Tekninen lautakunta 111 08.09.2016 Kunnanhallitus 370 03.10.2016 Valtuusto 89 09.11.2016 Valtuutettujen aloitteet / Jaakko Jukkolan valtuustoaloite
LisätiedotTiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla
Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa
LisätiedotTiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi
Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa
LisätiedotKasvisruokavalioiden toteuttaminen kouluruokailussa
Kasvisruokavalioiden toteuttaminen kouluruokailussa Syödään ja opitaan yhdessä koulutus Seinäjoki 30.8.2017 Lotta Pelkonen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Vegaaniliiton ravitsemusvastaava Sisältö
LisätiedotRavitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät
Ravitsemustietoa tule-terveydeksi Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät 23.11.2018 Reumasairaudet ja ravitsemus Reumasairaus vaikuttaa ravitsemukseen monin
LisätiedotTerveelliset elämäntavat
Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina
LisätiedotSyödään ja opitaan yhdessä Miten hyödynnän ravitsemussuosituksia? Mikä ruoassa puhuttaa juuri nyt?
Syödään ja opitaan yhdessä Miten hyödynnän ravitsemussuosituksia? Mikä ruoassa puhuttaa juuri nyt? Arja Lyytikäinen, 25.9.2014 Tampere Ravitsemus lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena -koulutus https://www.julkari.fi/handle/10024/129744
LisätiedotRavitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?
Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä
LisätiedotSuomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija
Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalio ja sen muutokset Ravitsemuksen plussat ja miinukset Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski 28.2.2014 Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Tietolähteet
LisätiedotPureskeltua tietoa hampaiden hyväksi
Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy
LisätiedotItämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry
Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy
LisätiedotMitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013
Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 % 70 60 Hasunen & Ryynänen Erkkola ym Kumpula ym 50 Salmi Salmi Räisänen ym Erkkola ym Hasunen Tepora ym 40 Verronen ym
LisätiedotRuokaratkaisuja. Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS. Kirsi Englund
Ruokaratkaisuja Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS Kirsi Englund Hyvän aterian malli Ateria on ravitsemuksellisesti laadukas, kun lautaseltasi löytyy nämä neljä osaa. Omaksu malli mieleesi,
LisätiedotKoululounaan ravitsemuslaadun kehittäminen
Marja-Leena Lahti Koululounaan ravitsemuslaadun kehittäminen Case: Seinäjoen kaupungin Ruokapalvelut Opinnäytetyö Kevät 2015 SeAMK Elintarvike ja maatalous Restonomi (AMK), ravitsemispalvelut 2 SEINÄJOEN
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA. Varhaiskasvatuksen ruokailuopas
SIILINJÄRVEN KUNTA Varhaiskasvatuksen ruokailuopas 1 Sisällysluettelo sivu Ruokailu varhaiskasvatuksessa 2 - varhaiskasvatuksen ruokailun ravitsemuksellinen ja kasvatuksellinen tavoite Varhaiskasvatuksen
LisätiedotHyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden
Hyvinsyömisen taito Maukas liharuoka kuuluu arkeen ja se kruunaa juhlan. Liha on aterian sydän, jonka ympärille muu ateriakokonaisuus kootaan. Liha on myös voimaruokaa, josta saa lähes kaiken: proteiinit,
LisätiedotSkaffari ym. Päiväkoti-ikäisten lasten ruokavalio 3 LASTEN RUOKAVALIO
3 LASTEN RUOKAVALIO Lasten ruokavalion koostumusta tarkasteltiin luokittelemalla samankaltaiset ruoat ja elintarvikkeet 13 pääryhmään sekä edelleen alaryhmiin. elintarvikeryhmät esimerkkielintarvikkeineen
Lisätiedot