YMPÄRISTÖVASTUULLINEN ELINKEINOTOIMINTA

Transkriptio

1 1 (69) YMPÄRISTÖVASTUULLINEN ELINKEINOTOIMINTA Strateginen tavoite 1. Pirkanmaan elinkeinotoiminta on ekotehokasta. Fossiiliset energialähteet on korvattu pääosin kotimaisilla uusiutuvilla polttoaineilla. Ekotehokkaassa elinkeinotoiminnassa raaka-aineita, materiaaleja, energiaa ja teknologiaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja käyttötarkoitukseen hyvin soveltuvasti. Tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaren aikainen energian ja materiaalien kokonaiskäyttö vähenee. Tämä saavutetaan ottamalla käyttöön jo olemassa olevia ja uusia toimintamalleja ja teknologioita. Ekotehokas toiminta on ympäristön kannalta vastuullista ja parantaa yritysten kilpailukykyä. Fossiilisia polttoaineita korvataan hyödyntämällä kotimaisia uusiutuvia energiamuotoja (mm. bio-, aurinko- ja tuulivoimaa) ja säästämällä energiaa. Samalla vaikutetaan kasvihuonekaasu- ja muiden päästöjen vähenemiseen. Toimenpide 1. Yritykset kehittävät tuotteita, tuotantoprosesseja ja toimintoja hyödyntäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa ja osaamista. Ekotehokkuusajattelun yleistymistä edistetään kaikenkokoisten yritysten ja yhteisöjen johtamisjärjestelmissä ja toimintojen suunnittelussa. Kehitetään ja otetaan käyttöön elinkaariarvioinnin menetelmiä. Yrityksissä nostetaan ympäristötietoisuuden tasoa ja paneudutaan elinkaariajattelun etuihin. Yrityksissä otetaan käyttöön niiden toimintaan soveltuvia ympäristöjärjestelmiä ja nostetaan materiaalitehokkuutta (esim. EcoStart-ympäristöjärjestelmä ja Motivan materiaalikatselmus). Alueellisten ja valtakunnallisten asiantuntijaorganisaatioiden osaamista ja tukea hyödynnetään aktiivisesti (esim. Motiva, Sitra, Tekes). Yritykset käyttävät aktiivisesti valtakunnallista Yritysten ympäristöneuvontapalvelua ( Ympäristöjärjestelmien, katselmusten ja neuvontapalveluiden hyödyntämismahdollisuuksista viestitään tehokkaasti. Raportoinnin yhdyshenkilö: Tenho Leinonen Teema 2, strateginen tavoite 1, toimenpide 1

2 2 (69) Vuoden 2011 tilanne: Eri kehittäjäorganisaatioiden toimesta yrityksille on tarjolla Pirkanmaalla monipuolinen valikoima toimenpiteeseen liittyviä palveluja. Mm. biokaasuun perustuvan CHP-laitoksen tuotteistaminen ja aurinkoenergiaan perustuvan seinäelementin tuotekehityshankkeet ovat hyödyntäneet ulkopuolista osaamista. Yksi viidestä Tampereen seudun osaamisklustereista (Tampereen OSKE) on energiateknologia. Tampereen vastuulla tässä osaamisklusterissa ovat seuraavat kokonaisuudet: Kattila- ja kaasutusteknologiat ja niiden sovellukset sähkö- ja lämpölaitoksissa ja energiaintensiivisessä teollisuudessa Monipolttoainelaitokset, useiden eri polttoaineiden yhteiskäytön vaikutukset polttoprosesseihin, päästöihin, materiaali- ja rakenneratkaisuihin sekä prosessien ohjaukseen ja säätöön Teollisuuden energiaratkaisut, teollisuuden sivutuotevirtojen, lämpökuormien ja hukkalämpöjen hyödyntäminen tehokkaasti ja taloudellisesti Uusiutuvan energian teknologiaan ja palveluihin liittyvät ratkaisut ja kansainväliset markkinamahdollisuudet Uusien liikennepolttoaineiden ja liikenneratkaisujen edistäminen (mm. kaasuautoilu, sähköautot) Hermian hallinnoimista aiheeseen liittyvistä hankkeista mainittakoon: D2B -Direct to business Kansallista uusiutuvan energiateknologian viennin edistämistä D2B-toiminnassa seurataan aktiivisesti energiamarkkinoita D2B kokoaa ja analysoi tietoa uusiutuvan energian markkinoista. Tätä työstettyä markkinatietoa tarjotaan suomalaisten uusiutuvan energian yritysten käyttöön. Toiminnan malli on kehitetty OSKE:ssa valmistellussa D2B-hankkeessa ja 2012 vuoden alusta alkaen kehittämistä jatketaan osana OSKE-toimintaa. Yrityksille on työstetty materiaalia EU-maiden uusiutuvan energian käyttöä ohjaavista toimenpideohjelmista, samoin on tehty alan markkinaselvityksiä valituista maista. Ajankohtaisia teemoja on käsitelty ja tietoa välitetty bio- ja aurinkoenergia sekä tuuli- ja vesivoima -toimialojen workshopeissa. D2B-toiminnalla on tähän mennessä tavoitettu vajaat 100 suomalaista uusiutuvan energian vientiorientoitunutta yritystä, joista 30 on ollut aktiivisemmin toiminnassa mukana. RESCA - Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit EVELINA Valtakunnallinen sähköajoneuvojen testiympäristö Toimenpiteeseen liittyvänä palveluna Pirkanmaan ELY-keskuksen kautta on saatavissa pk-yrityksille tarkoitettu kevennetty ympäristöjärjestelmä. EcoStart-ympäristöjärjestelmä tuli osaksi ELY-keskusten yrityspalveluita vuonna EcoStart tähtää toiminnan ekotehokkuuden lisäämiseen ja ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen. Materiaalitehokkuuden edistämiseksi Motiva käynnisti vuonna 2011 hankkeen, jossa valmistellaan teollisuusyrityksille suunnatun materiaalikatselmusohjelman käynnistämistä. Katselmusohjelma kattaisi katselmoijien kouluttamisen ja pätevöitymiseen liittyvät vaatimukset, sekä katselmusten laadunvarmistuksen. Katselmusohjelma mahdollistaisi myös tiedon keruun katselmustoiminnan tuloksista ja saavutetuista ympäristöhyödyistä. Lisäksi hankkeessa valmistellaan materiaalikatselmuksiin liittyvä tukipolitiikka, eli sovitaan valtionhallinnon kanssa mahdollisen katselmustuen periaatteet ja myöntämisen perusteet. Tavoitteena on, että materiaalikatselmusohjelma käynnistyisi vuoden 2013 alusta. Hankkeen aikana (vuosina ) tavoitteena on, että materiaalikatselmustoiminta jatkuu ja pääsee hyvään vauhtiin. Hankkeessa mukana olevat konsultit voivat tehdä katselmuksia. Motivan tavoitteena on, että materiaalikatselmuksia toteutetaan yrityksissä noin 15 kpl vuoden 2012 aikana. Teema 2, strateginen tavoite 1, toimenpide 1

3 3 (69) Vuoden 2012 tiedot: Hermian tapahtumia ja hankkeita Energiateknologian klusteriohjelma on osa valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa, OSKEa. Energiaklusteriohjelma keskittyy teollisuuteen, joka valmistaa energian tuotannossa, käytössä ja jakelussa tarvittavia koneita ja laitteita sekä yrityksiin, jotka tuottavat alalle palveluita. Tällä alueella kansainvälisen liiketoiminnan kasvumahdollisuudet ovat merkittävät. Ohjelmassa tavoitellaan ympäristön kannalta kestävien tekniikoiden kehittämistä sekä energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen hillitsemistä. Klusteri kehittää ja kasvattaa energiantuotannossa, jakelussa ja käytössä tarvittavia koneita, laitteita ja palveluita tuottavan teollisuuden kilpailukykyä. Tampereen vastuualueet ovat samat kuin edellisenä vuonna. D2B-hanke päättyi 2011, mutta sen toimintamallin kehittäminen on jatkunut OSKE:n puitteissa vuodesta 2012 lähtien. D2B eli Direct to Business on toimintamalli, jonka avulla suomalaiset yritykset saavat valmiiksi pureskeltua tietoa uusiutuvan energian direktiivin toimeenpanosta eri maissa ja sen tarjoamista markkinamahdollisuuksista. Yksi D2B-toiminnan aikana toteutetuista maavierailuista on ollut vesivoimayritysten vierailu Ruotsiin. Siellä sähköstä tuotetaan noin 45 % vesivoimalla ja se tarkoittaa energiana 65 TWh. Suurin osa Ruotsin vesivoimalaitoksia on rakennettu 50- ja 60-luvuilla. Niiden laajamittaisen kunnostuksen aika on pian ajankohtainen. Pirkanmaan energiapäivässä lokakuussa järjestettiin RESCA-seminari Energia 12 messujen yhteydessä. Valtakunnallinen sähköajoneuvojen testiympäristö käynnistyi. Uudessa EVELINA-testiympäristössä tutkitaan viiden vuoden ajan sähköajoneuvoja ja niiden vaikutusta liikenteeseen sekä energiajärjestelmiin.kotimaisia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia yhteen kokoavan sähköajoneuvojen testiympäristön tavoitteena on testata ajoneuvoja erilaisissa ympäristöissä ja olosuhteissa. Vuoden 2013 tiedot: Ei päivitettävää. Teema 2, strateginen tavoite 1, toimenpide 1

4 4 (69) Vuoden 2014 tiedot: Maakunnassa toimivat energiayhtiöt mm. Leppäkoski-konserni on kehittänyt asiakkailleen erilaisia palveluja, joiden tarkoituksena on auttaa selvittämään omaa energiankulutusta. Leppäkoskelta voi esim. lainata veloituksetta energiansäästäjän työkalupakkia, joka sisältää työkalut omatoimiseen energiakäytön arviointiin. Paketin avulla voi arvioida sähkölaitteiden energiakulutuksia, omia vedenkäyttötottumuksia, sekä huoneiden lämpötilaa, mahdollisia lämpötilaeroja ja kiinteistön lämpövuotoja. Energiansäästöpakki sisältää ohjeet laitteiden käyttöön ja tulosten arviointiin. Energiansäästövilkaisu pienyritykselle Yritysvilkaisussa asiantuntija käy yhdessä asiakkaan kanssa paikan päällä läpi tyypillisimmät kohteet, joista energiansäästöä voi etsiä. Asiakas saa raportin, jossa ehdotetaan mahdollisia toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseen eri osa-alueilla ja ehdotuksen mahdollisten lisäselvitysten tekemiseen. Raportin pohjalta asiakas voi itse tai ehdotettujen asiantuntijoiden avulla kehittää kiinteistön energiankäyttöä entistä energiatehokkaammaksi. Vilkaisuun voi tilata seuraavia lisäpalveluita: Lämpökamerakuvaus ja energiansäästö Lämpökamerakuvauksella selvitetään mahdollisia lämpövuotoja. Lämpökamerakuvaus kannattaa teettää, jos lämmitysenergiakulutus on tavallista suurempi. Kuvaus voidaan toteuttaa pääasiassa talvi-aikaan. Lämpökamerakuvauksen pohjalta asiakas saa lämpökamerakuvat kiinteistöstään, sekä energiaasiantuntijan lausunnon kiinteistön vaipan energiahäviöistä ja mahdollisen ehdotuksen korjaavista toimista. Lämmön tuotantotapalaskelmalla energiaa säästöön Tuotantotapalaskelmassa kartoitetaan asiakkaan antamien tietojen pohjalta mahdollisuuksia lämmitystavan muutokselle. Lämmön tuotantotapalaskelmalla selvitetään suuruusluokka mahdollisen tuotantotapamuutoksen investoinnin suuruudesta, sen vaikutus energiankulutukseen sekä investoinnin takaisinmaksuaika. Vastaava palvelu on tarjolla myös yksityiselle kuluttajalle. Teema 2, strateginen tavoite 1, toimenpide 1

5 5 (69) YMPÄRISTÖVASTUULLINEN ELINKEINOTOIMINTA Strateginen tavoite 1. Pirkanmaan elinkeinotoiminta on ekotehokasta. Fossiiliset energialähteet on korvattu pääosin kotimaisilla uusiutuvilla polttoaineilla. Ekotehokkaassa elinkeinotoiminnassa raaka-aineita, materiaaleja, energiaa ja teknologiaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja käyttötarkoitukseen hyvin soveltuvasti. Tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaren aikainen energian ja materiaalien kokonaiskäyttö vähenee. Tämä saavutetaan ottamalla käyttöön jo olemassa olevia ja uusia toimintamalleja ja teknologioita. Ekotehokas toiminta on ympäristön kannalta vastuullista ja parantaa yritysten kilpailukykyä. Fossiilisia polttoaineita korvataan hyödyntämällä kotimaisia uusiutuvia energiamuotoja (mm. bio-, aurinko- ja tuulivoimaa) ja säästämällä energiaa. Samalla vaikutetaan kasvihuonekaasu- ja muiden päästöjen vähenemiseen. Toimenpide 2. Yritykset, yhteisöt ja kunnat ottavat käyttöön energiatehokkuuden parantamiseen kehitettyjä valtakunnallisia välineitä ja toimintamalleja. Yksityisellä ja julkisella palvelusektorilla, teollisuudessa ja energia-alalla toteutetaan lisää energiakatselmuksia ja -analyysejä sekä säästöinvestointeja. Yritykset, yhteisöt ja kunnat hyödyntävät mahdollisuuden liittyä niille soveltuviin energiatehokkuussopimuksiin ja energiaohjelmiin. Maa- ja puutarhatilat liittyvät aktiivisemmin Maatilojen energiaohjelmaan, tekevät tilakohtaiset energiasuunnitelmat ja toteuttavat myös energiakatselmuksia lämmön, sähkön ja polttoaineiden kulutuksen vähentämiseksi. Raportoinnin yhdyshenkilö: Tenho Leinonen, ELY-keskus Vuoden 2011 tilanne: Valtakunnallisesti merkittävin energiatehokkuuden edistämiseen keskittyvä toimija on Motiva. Sen kehittämiä sopimus- ja katselmusmalleja voivat hyödyntää omassa energiatehokkuustyössään kaikki yritykset, kunnat ja yhteisöt. Pirkanmaalaiset yritykset, kunnat ja yhteisöt ovat olleet aktiivisia liittymään energiatehokkuusjärjestelmään ja tehneet enenevässä määrin energian säästöön ja energian käytön tehokkuuteen liittyviä investointeja. Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt hankkeisiin energiatukea. Teema 2, strateginen tavoite 1, toimenpide 2

6 6 (69) Kansalliset energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä keino edistää energiatehokkuutta Suomessa. Sopimusjärjestelmällä on olennainen rooli kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa (2008), joka vastaa Suomelle asetettuihin kansainvälisiin sitoumuksiin ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Sopimustoiminta on myös keskeisessä asemassa toimeenpantaessa päästökaupan ulkopuolella olevaa energiankäyttöä koskevaa EU:n energiapalveludirektiiviä (Direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista, 2006/32/EY). Vapaaehtoisuuteen perustuvat eri toiminta-alueiden energiatehokkuussopimukset ovat voimassa vuoteen 2016 asti ja ne kattavat: elinkeinoelämän (teollisuus, energia-ala, palveluala) kiinteistöalan kunta-alan öljyalan tavara- ja joukkoliikenteen sekä maatalouden. Energiatehokkuussopimuksilla tavoitellaan päästökaupan ulkopuolella olevissa kohderyhmissä energiapalveludirektiivin mukaisesti 9 % suuruista energiansäästöä vuoteen 2016 mennessä. Tavoite lasketaan vuosien keskimääräisestä energiankäytöstä. Sopimustoiminnalla halutaan vauhdittaa myös uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoa sekä lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Energiatehokkuussopimuksilla edistetään energiatehokkuuden toteutumista eri toiminta-alueilla. Sopimusten tavoitteena on ohjata yrityksiä ja yhteisöjä järjestelmällisesti parempaan energiatehokkuuteen. Jatkuvan parantamisen periaate sisältyy keskeisesti kaikkiin sopimuksiin. Sopimukseen liittyneet yritykset ja yhteisöt asettavat omat energiankäytön tehostamistavoitteensa, toteuttavat niiden saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä ja raportoivat vuosittain energiatehokkuustoimenpiteiden toteutumisesta ja muusta sen parantamiseen tähtäävästä toiminnasta. Yhtenä sopimusjärjestelmän tärkeänä tavoitteena on mm. elinkeinoelämän ja kunta-alan sopimuksissa edistää uusien energiatehokkaiden tekniikoiden ja palveluiden käyttöönottoa. Valtio tukee sopimuksiin liittyneiden yritysten ja yhteisöjen energiakatselmuksia ja -analyyseja sekä tapauskohtaisen harkinnan perusteella energiatehokkuusinvestointeja ja uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoa. Energiatehokkuussopimukseen liittyneet kunnat ja kuntayhtymät Pirkanmaalla: Akaan kaupunki, Kangasalan kunta, Lempäälän kunta, Nokian kaupunki, Sastamalan kaupunki, Tampereen kaupunki, Valkeakosken kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kuntayhtymät: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Energiaohjelmaan liittyneet kunnat ja kuntayhtymät: Oriveden kaupunki, Pirkkalan kunta, Urjalan kunta Kuntayhtymät: Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä Tapre on Tampereen kaupungin Tilakeskus Liikelaitoksen hallinnoima hanke, jonka perusajatus on saattaa Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi. Tapre-hankkeen tavoitteena on luoda alueelliset energiatehokkuusmarkkinat. Markkinat eivät tunnetusti kehity, jos kaikki markkinoiden osapuolet - niin kiinteistöjen omistajat kuin niille palveluja tuottavat yritykset eivät ole mukana. Teema 2, strateginen tavoite 1, toimenpide 2

7 7 (69) Ylä-Pirkanmaalla (Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Virrat) on toteutettu ENY-hanke (energia- ja ympäristöklusterin kehittämishanke), jonka kohderyhmänä ovat alueen teknologia-alan yritykset sekä aloittavat yritykset. Yrityksille tarjotaan tietotaitoa energia- ja ympäristöklusterista sekä verkostoitumisen hyödyistä. Muita hankkeen teemoja ovat: tuotehakuprosessi ideat tuottamaan, paikallisesti tuotetun (bioenergian) käytön lisääminen, energiatehokkuuden parantaminen, kansainväliset yhteistyökumppanit. Energiatehokkuussopimukseen liittyneet yritykset Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan on koko valtakunnassa liittynyt 40 yritystä, joilla on yhteensä 145 toimipaikkaa. Hyvin monilla niistä on toimintaa myös Pirkanmaalla (liite). Pirkanmaan ELY-keskus käsitteli vuonna energiatukihakemusta, joista myönteisiä 58 kpl, rahamäärä 2,26 M. Lisäystä on tapahtunut erityisesti tehokkuussopimusjärjestelmään liittyvissä säästöinvestointihankkeissa. Suotuisan kehityksen odotetaan jatkuvan. ELY-keskusvertailussa Pirkanmaa oli 2. sijalla myönteisten päätösten kappalemäärissä ja 5. sijalla euromääräisesti. Vuoden 2012 tiedot: Vuonna 2012 Pirkanmaalla tehtiin Motivan mallin mukaisia energiakatselmuksia 9 kpl. Niihin ELY-keskus myönsi energiatukea yhteensä Energiatehokkuusjärjestelmään liittyneiden yritysten ja yhteisöjen toimesta tehtiin energiansäästöinvestointeja 18 kpl, joihin myönnettiin energiatukea yhteensä 1,44 M. Se merkitsee noin puolta koko myönnetystä energiatukimäärästä. Pirkanmaan ELY-keskus myönsi katselmuksiin, säästöinvestointeihin ja uusiutuvan energian investointeihin energiatukea kaikkiaan 2, 94 M. Tampereen Energiantuotanto Oy toteutti Naistenlahden voimalaitoksen (NSL1) kaasuturbiinin jäähdytysilman lämmön talteenoton lämpöverkkoon. Aiemmin kaasuturbiinin jäähdytysilman lämpö on mennyt ulkoilmaan. Naistenlahden voimalaitoksen (NSL2) puu- ja turvevoimalaitoksen savukaasujen lämpöä otettiin talteen kaukolämpöön kaukolämpöekonomaiserilla. Lämmönvaihtimessa kiertävä vesi pudottaa savupiippuun johdettavien savukaasujen lämpötilaa ja ottaa lämmön talteen kaukolämpöverkkoon syötettävään veteen. Vuoden 2013 tiedot: Vuonna 2013 Pirkanmaalla tehtiin Motivan mallin mukaisia energiakatselmuksia 7 kpl. Niihin ELY-keskus myönsi energiatukea yhteensä n Energiatehokkuussopimusjärjestelmään liittyneiden yritysten ja yhteisöjen toimesta tehtiin energiatehokkuusinvestointeja 27 kpl, joihin myönnettiin energiatukea yhteensä 1,4 M. Se on yli puolet koko myönnetystä energiatukimäärästä Pirkanmaalla. Energiatehokkuussopimusjärjestelmään on liittynyt useita yrityksiä kannustimenaan mahdollisuus saada tukea energiatehokkuusinvestointeihin. Pirkanmaan ELY-keskus myönsi katselmuksiin, säästöinvestointeihin ja uusiutuvan energian investointeihin energiatukea kaikkiaan 2,3 M. Maatilojen energiaohjelmaan liittyi 8 tilaa. TAPRE- hankkeen päätösseminaari pidettiin lokakuussa otsikolla Rakentaminen ja kiinteistönpito muutoksessa Tapresta eväät energiamuutoksen hallintaan. Teema 2, strateginen tavoite 1, toimenpide 2

8 8 (69) Vuoden 2014 tiedot: Motivan mallin mukaisia energiakatselmuksia tehtiin energiansäästöön liittyviä 11 kpl ja uusiutuviin energialähteisiin liittyviä 2 kpl. ELY-keskus myönsi niihin tukea yhteensä Energiansäästöinvestointeja tehtiin mm. hukkalämmön hyötykäyttöön, rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ja muihin energiansäästöinvestointeihin yhteensä Energiatehokkuusinvestoinnit olivat keskimäärin varsin merkittäviä, sillä kaikkiaan hankkeita oli 8 kpl. Tämänkin vuoden aikana energiatehokkuussopimusjärjestelmään liittyi muutama yritys. Pirkanmaan ELY-keskuksen toteuttamaan kuntakyselyyn vastanneista yhdeksästä kunnasta Lempäälässä, Ylöjärvellä, Urjalassa ja Orivedelle on tehty Motivan mallin mukaisia energiakatselmuksia kunnan omistamissa kiinteistöissä. Kaiken kaikkiaan nämä edustavat % näiden kuntien kiinteistöistä. Samassa kyselyssä tiedusteltiin myös kuinka suuri osuus energiatehokkuusohjelman tai energiaohjelman asetetuista energiansäästötavoitteista on saavutettu. Kaikissa ohjelmiin kuuluvissa kunnissa lukuja ei ole laskettu, mutta Ylöjärvellä ja Urjalassa 50 % tavoitteista on saavutettu. Lempäälässä 69 % (vuonna 2013). Maatilojen energiaohjelmaan liittyi kolme tilaa. Vuoden 2010 jälkeen energiaohjelmaan on liittynyt yhteensä 23 tilaa, mikä on pieni osuus Pirkanmaan yli 4000 maatilasta. Energiatehokkuuslaki 1429/2014, annettiin Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Energiatehokkuuslaki lyhyesti Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään energiatehokkuuden edistämisestä, energiatehokkuuden parantamiseksi tehtävistä energiakatselmuksista, sähkön ja lämmön tehokkaan yhteistuotannon ja ylijäämälämmön hyödyntämisen edistämiseksi tehtävistä kustannus-hyötyanalyyseistä sekä energiamarkkinoilla toimivien yritysten velvollisuudesta pyrkiä edistämään energian tehokasta ja säästäväistä käyttöä asiakkaittensa toiminnassa. Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan: 1) yrityksiin, jotka myyvät tai jakelevat sähköä, kaukolämpöä, kaukojäähdytystä tai polttoainetta; 2) suuriin yrityksiin, niissä tehtäviin yrityksen energiakatselmuksiin sekä yrityksen energiakatselmuksen vastuuhenkilöihin; 3) kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkkoihin, sähkön lauhdetuotantolaitoksiin ja sellaisiin teollisuuslaitoksiin, joissa voi syntyä käyttökelpoista ylijäämälämpöä. Teema 2, strateginen tavoite 1, toimenpide 2

9 9 (69) YMPÄRISTÖVASTUULLINEN ELINKEINOTOIMINTA Strateginen tavoite 1. Pirkanmaan elinkeinotoiminta on ekotehokasta. Fossiiliset energialähteet on korvattu pääosin kotimaisilla uusiutuvilla polttoaineilla. Ekotehokkaassa elinkeinotoiminnassa raaka-aineita, materiaaleja, energiaa ja teknologiaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja käyttötarkoitukseen hyvin soveltuvasti. Tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaren aikainen energian ja materiaalien kokonaiskäyttö vähenee. Tämä saavutetaan ottamalla käyttöön jo olemassa olevia ja uusia toimintamalleja ja teknologioita. Ekotehokas toiminta on ympäristön kannalta vastuullista ja parantaa yritysten kilpailukykyä. Fossiilisia polttoaineita korvataan hyödyntämällä kotimaisia uusiutuvia energiamuotoja (mm. bio-, aurinko- ja tuulivoimaa) ja säästämällä energiaa. Samalla vaikutetaan kasvihuonekaasu- ja muiden päästöjen vähenemiseen. Toimenpide 3. Lisätään uusiutuvaan energiaan perustuvaa energiantuotantoa ja edistetään uusiutuvan energian käyttöönottoa luontoarvoja vaarantamatta. Tuetaan uusiutuvan energian ja kierrätyspolttoaineiden tuotantoon ja käyttöön liittyviä investointeja. Kehitetään bioenergian logistiikkaa ja korjuumenetelmiä ja tuetaan niiden vaatimia investointeja. Nostetaan biomassojen jalostusarvoa (esim. biomassojen hyödyntäminen kuivattuna, puupelletit). Rakennetaan biopolttoaineilla toimivia hajautetun lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksia (CHP). Kaukolämmön tuotannossa lisätään uusiutuvien energialähteiden käyttöä merkittävästi. Kannustetaan lämpöyrittäjyyttä. Lisätään maalämpö-, tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntämistä. Toteutetaan vesivoimalaitosten tehonnostohankkeita. Jätteiden hyödyntämisen tueksi ja kaatopaikkajätteen vähentämiseksi selvitetään niiden energiahyödyntämiseen soveltuvan laitoksen perustamista. Toteutetaan uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyviä aluekehittämishankkeita ja lisätään neuvontaa. Raportoinnin yhdyshenkilö: Tenho Leinonen, ELY-keskus Vuoden 2011 tilanne: Pirkanmaalla käytetään vuosittain energiaa noin 22 terawattituntia. Pääosa energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla kuten maakaasulla ja öljyllä. Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskäytöstä on noin 15 %. Merkittävin uusiutuvan energian lähde on puu. (Suomen metsäkeskus, Pirkanmaan alueyksikkö, Tiedote ) Teema 2, strateginen tavoite 1, toimenpide 3.

10 10 (69) Metsähakkeen käyttö kasvaa voimakkaasti lämpö- ja voimalaitoskäytössä. Kasvu vuonna 2011 oli kiintokuutiometriä. Metsähaketta käytettiin lämpö- ja voimalaitoksissa k-m3 ja pienkiinteistöissä k- m3. Metsähakkeen käyttö lisääntyy entisestään, kun Hämeenkyröön valmistuu biovoimalaitos syksyllä Laitoksen ennakoidaan käyttävän vuodessa noin k-m3 metsähaketta. Tyydyttääkseen kasvavan kysynnän yritykset ovat investoineet metsähakkeen tuotantoon, käsittelyyn ja kuljetukseen (hakkurit, murskaimet, terminaalit, kuljetuskalusto). ProAgrian lämpöyrittäjyyshankkeet Pirkanmaan bioenergiaverkko 2010 ja Pirkanmaan Metsäkeskuksen Puulämpöä Pirkanmaalta- hanke sisältävät sekä metsä- että peltoenergian tuotannon eri vaiheisiin sisältyvää neuvontaa. Toiminta tapahtuu asiakkaan tarpeista lähtien kahden organisaation yhteistyönä. Eri bioenergiavaihtoehtoihin perustuva energiayrittäjyys- sekä lämpökeskusten mitoitus- ja suunnittelupalvelut, koulutuspalvelut, seminaarit sekä viljelyneuvonta kuuluvat hankkeiden toimintaan. Pirkanmaan Bioenergiaverkko 2010 hankkeen tavoitteena on myös kehittää maatilayrityksille energiasuunnitelmat ja energiakatselmukset valtakunnallisen mallin pohjalta ja toteuttaa näitä palveluja ja kouluttaa asiantuntija palvelun tuottamista varten. Neuvonnan tavoitteena on myös etsiä tahoja, joiden suunnitelmissa on biopolttoaineen käyttöönotto ja avustaa niitä investointiin liittyvän tiedon hankinnassa sekä tarjota mahdollisuuksia suunnitelmien toteuttamiseen. Tavoitteena on myös luoda energialaitosten tarvitsemia viljelijäyhteyksiä, jotta laitosten raaka-aineen saanti voidaan turvata. Hakkeen käytön yleistymistä ja lämpöyrittäjien yritystoiminnan käynnistymistä tukevalla tiedotuksella vauhditetaan yhteistyötä lämpöyrittäjien ja viljelijöiden kesken. Muiden energiamuotojen, kuten mm. biokaasun tuottamisen ja käytön edistäminen kuuluu myös hankkeeseen. Ympäristöyrittäjyys kannattavaksi Pirkanmaalla -hanke Maisemanhoitotöiden toteuttamiseen on nykyisin monia vaihtoehtoja. Ympäristöyrittäjyys -hankkeen tavoitteena on lisätä ja kehittää maiseman- ja luonnonhoitoa sekä hoidon urakointia. Hankkeessa on mukana viisi kuntaa sekä verkkoyhtiöt Fingrid ja Vattenfall, jotka toimivat 16 kohteen maisemanhoitotöiden tilaajina. Hoitokohteina ovat pääasiassa taajamien maaseutumaiset alueet kuten niityt ja pellot sekä niittymäiset johtoalueet. Hankkeessa kartoitetaan taajamien peltoja ja niittyjä, tehdään aluekohtaiset hoitosuunnitelmat sekä etsitään potentiaaliset maaseutuyrittäjät hoidon toteuttajiksi. Hoitomenetelminä voivat olla esimerkiksi niitto, laidunnus, raivaus tai maisemakasvien viljely. Yrittäjille järjestetään aiheeseen liittyviä koulutuspäiviä. Hankkeessa muodostetut yhteistyöverkostot parantavat sekä yrittäjän että tilaajan edellytyksiä tehdä toiminnasta kannattavaa. Vuonna 2010 hanke valittiin vuoden kehittämishankkeeksi Maaseutuverkoston Parhaat käytännöt -kilpailussa. Vuoden 2011 aikana on toteutettu maalämpöteknologian ja kaivonporausalan kehittämistyö, jolla tähdätään alan yhteisten toimintamallien luomiseen ja kaivonporausalan oman sertifiointiohjelman rakentamiseen. Tavoitteena on rakentaa yrittäjien ja alan viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa alalle valtakunnallisen standardin pohjalta toimintamalli, jolla varmistetaan työn laatu Suomessa, ja joka mahdollistaa yritysten toiminnan laajentamisen myös ulkomaille. Luodaan sertifikaatti alan toiminnan laadun takaamiseksi sekä alalla toimivien henkilöiden riittävän osaamisen varmistamiseksi. Teema 2, strateginen tavoite 1, toimenpide 3.

11 11 (69) RESCA - Renewable Energy Solutions in City Areas RESCA on Hermian koordinoima Suomen suurimpien kaupunkien yhteishanke, jossa tavoitteena on saada aikaan uusiutuvan energian pilottikohteita. Hanke on lähtenyt liikkeelle Tampereen aloitteesta ja sen taustalla on ECO2:n teettämä TreSolar-aurinkoenergiaselvitys. Hankekumppaneiksi mukaan lähtivät Hermian lisäksi Oulun, Turun ja Vantaan kaupungit sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Hanketta rahoittaa Tekes. Tampere lähtee hankkeeseen neljällä pilottiaihiolla, joissa pyritään hyödyntämään lähinnä aurinko- ja puuenergiaa. Lisäksi haetaan keinoja hiilineutraaliuden tavoittamiseksi julkisissa kohteissa. Pilotti 1: Aurinkoenergian tutkimus- ja kehityskokonaisuus Kehitystyötä tehdään TreSolar-hankesuunnitelman pohjalta. Hankkeessa keskitytään TreSolar-selvityksessä mainittuihin pilottikohteisiin sekä aurinkosähköpaneeleiden verkkoonkytkennän ohjeistamiseen ja selkeyttämiseen. Tavoitteena on asettaa Tampereelle aurinkoenergian kehitystavoitteita, tunnistaa toteuttamiskelpoisia pilottikohteita, suunnitella niiden toteutusta sekä rahoitusta niiden toteuttamiseen. Pilotteja pyritään toteuttamaan monien yhteistyökumppanien kanssa ja niille asetetaan tutkimustavoitteita yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa. Pilotti 2: Kämmenniemen uusiutuvalla energian kaukolämpöverkko Tämän pilotin tavoitteena on kehittää uusiutuvaan energiaan perustuva vaihtoehto Kämmenniemen koulun ja sen ympäristön rakennusten lämmitykseen. Kaupunki omistaa koulu- ja päiväkotirakennukset, jotka tällä hetkellä lämpiävät öljyllä. Uusi lämmitys perustuisin puupellettiin tai -hakkeeseen, mutta tähän rinnalle pohditaan muitakin uusiutuvia lämmönlähteitä. Samalla harkitaan mahdollisuutta kytkeä läheisiä rakennuksia lämpöverkkoon koulun ja päiväkodin kanssa. Pilotti 3: 25 MW:n pellettilämpölaitos Tampereen Sähkölaitos Oy suunnittelee rakentavansa puupellettikäyttöisen kaukolämmön varavoimalaitoksen. Laitoksen tehoksi on suunniteltu noin 25 MW. Kysymyksessä on tekniikka, jota ei aiemmin ole sovellettu Suomessa, mutta vastaavia esimerkkejä löytyy esimerkiksi Ruotsista. RESCA- hankkeessa selvitetään pääasiassa pelletin tuotannon ja kuljetuksen logistisia ketjuja sekä polttoaineen toimitusvarmuutta. Pellettilaitos tuottaisi vuodesta riippuen arviolta MWh/v, mikä on pienehkö osa kaukolämmöntuotannosta. Kyse on kuitenkin kovimmilla talvipakkasilla tarvittavan lämmön kulutushuippujen tuotannosta, joka tyypillisesti tuotetaan öljy- ja hiilikäyttöisillä varavoimalaitoksilla. Pilotti 4: Hiilineutraalit Särkänniemi ja Tampere-talo Särkänniemi ja Tampere-talo ovat kaupungin maamerkkejä ja aktiivisia tapahtuma- ja turistikohteita. Suunnittelemalla niille todellista ja näkyvää hiilineutraalia toimintamallia, saadaan aikaan konkreettista muutosta ja positiivista ilmapiiriä ilmastotyön ympärille. Molemmat yhtiöt ovat ottaneet ympäristöasiat osaksi toimintakonseptiaan ja kehittäneet toimintaansa ympäristöä säästäväksi. Tässä pilottihankkeessa lasketaan molemmille toimintojen hiilitase sekä etsitään keinoja päästöjen minimointiin ja kompensointiin. Paikallisina partnereina piloteissa ja hanketta rahoittamassa ovat mukana Skanska Oy, Särkänniemi Oy,Tampere-talo Oy, Tampereen Sähkölaitos Oy, Tampereen tilakeskus liikelaitos, Technopolis Oy, Verte Oy. Teema 2, strateginen tavoite 1, toimenpide 3.

12 12 (69) Menneet tapahtumat Pirkanmaan energiapäivä ECO2 energiafoorumi - Aurinkoenergian tulevaisuus Tampereella Energia-alan ja sijoittajien aamiaistapahtuma Solar Park Sorsapuistossa ECO2 energiafoorumi Biokaasuselvityksen tulostilaisuus Uudella Tehtaalla Energiamessut Tampereella BioForest konferenssi Tampereen Energiantuotanto Oy lisää vesivoimaa modernisoimalla Finlaysonin ja Tampellan vesivoimalaitoksia sekä kasvattamalla Tammerkosken juoksutustilavuutta. Vesivoiman tehostamisohjelman ansiosta vesivoimaa voidaan tuottaa yli 5 GWh nykyistä enemmän vuoden 2012 jälkeen. Tammervoima Oy suunnittelee tuottavansa jätteistä lähienergiaa, sähköä MW:n ja kaukolämpöä MW:n tehoilla t jätemäärällä vuosituotanto olisi noin 100 GWh sähköä ja 300 GWh kaukolämpöä, mikä vastaa noin 10 prosenttia Tampereen Sähkölaitoksen vuotuisesta energianhankinnasta. Voimalaitoksen laitteistoissa ja päästöihin liittyvässä tekniikassa sekä käytännöissä tullaan käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja hyötysuhde optimoidaan mahdollisimman korkealle tasolle. Laitoksen arvioidaan valmistuvan parin kolmen vuoden sisällä. Energiantuotannossa tapahtuu rakennemuutos, sillä puun käyttöä lisätään, hankitaan lisää tuulivoimaa ja otetaan jäteveden lämpö talteen. Naistenlahden voimalaitoksen uusi biosyöttölinja ja vanhan kattilan palamisilman säätöjärjestelmien modernisointi mahdollistavat sen, että puupolttoaineella voidaan tuottaa sähköä GWh/vuosi vuoteen 2012 mennessä. Kun Naistenlahti 2 kattila uusitaan vuonna , biopolttoaineilla voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä yhteensä yli 1000 GWh/vuosi. Tampereen Energiantuotanto Oy on osakkaana mm. Suomen Hyötytuuli Oy:ssä, joka lisää tuulivoiman tuotantoaan maalla ja merellä. Tavoitteenaon vähintään kymmenkertaistaa tuulivoiman hankinta vuoteen 2020 mennessä. Jäteveden lämmöstä on mahdollista tehdä kaukolämpöä lämpöpumpuilla. Kaukolämmön tuotantopotentiaali uuden keskuspuhdistamon jäteveden määrästä Tampereen seutukunnalla olisi noin GWh. Tuotannon rakennemuutosohjelma ja sen vaikutukset Maakaasun käyttö vähenisi nykyisestä lähes 60 % Turpeen käyttö loppuisi lähes täysin ja jäisi varapolttoaineeksi Puun käyttö moninkertaistuisi edellyttäen, että bioenergian hankintahinta säilyy kilpailukykyisenä Tavoitteena on kolmekymmenkertaistaa tuulivoiman hankinta nykyisestä aina 200 GWh asti, mikäli myös merituulivoimahankkeet osoittautuvat taloudellisesti kannattaviksi Suomessa Uusiutuvien polttoaineiden osuus energianhankinnassa kasvaisi yli 40 % tasolle CO2 -päästöt alentuisivat yli 60 %, jolloin sähkölaitoksen kokonaispäästöt olisivat alle CO2t Teema 2, strateginen tavoite 1, toimenpide 3.

13 13 (69) Tähän toimenpiteeseen voidaan lukea muutama kokonaisuus Tampereen vastuulla olevasta osaamiskeskusklusterista; Teollisuuden energiaratkaisut, teollisuuden sivutuotevirtojen, lämpökuormien ja hukkalämpöjen hyödyntäminen tehokkaasti ja taloudellisesti Uusiutuvan energian teknologiaan ja palveluihin liittyvät ratkaisut ja kansainväliset markkinamahdollisuudet Uusien liikennepolttoaineiden ja liikenneratkaisujen edistäminen (mm. kaasuautoilu, sähköautot) Vuoden 2012 tiedot: Pirkanmaan ELY-keskus myönsi energiatukea uusiutuvan energian tuotantoon, logistiikkaan ja käyttöön liittyviin investointeihin yhteensä 1,42 M. Investointihankkeita oli kaikkiaan 16 kpl. Tampereen Sähkölaitos-yhtiöissä tehtiin vuoden 2012 aikana useita teemaan liittyviä toimenpiteitä. Tampereen Energiantuotanto käynnisti Sarankulman pellettilämpökeskuksen, jossa pelletin pölypoltolla saadaan tehokkaasti hyödynnettyä kotimaista bioenergiaa, joka korvaa kaasun ja öljyn käyttöä lämpökeskuksella pääosin huippukulutuksen aikana. Hanke valmistuu lopullisesti keväällä Tampereen Sähkölaitos toteutti myös Finlaysonin vesivoimalaitoksen generaattorien uusinnan vuonna Tammerkoskessa uusittiin generaattorit uudentyyppisiksi kestomagneettitahtigeneraattoreiksi, joilla on entistä parempi sähköntuotannon hyötysuhde. Samassa poistettiin vanha vaihde, joka aiheutti mekaanisia häviöitä ja siten myös sähköhäviöitä. Voimalaitoksessa uudistettiin myös laitosautomaatiota ja sähköistyksiä. Uudistuksella saatiin poistettua myös merkittävästi melua tuotantolaitokselta. Uusiutuvien energianlähteiden osuus nousi merkittävästi. Biopolttoaineita käytettiin entistä enemmän vuonna Niiden osuus Naistenlahti 2-voimalaitosyksikössä tuotetun energian lähteenä oli keskimäärin 64 prosenttia. Kasvua edellisvuoteen oli 17 prosenttia. Tampereen Sähkölaitos sai nostettua uusiutuvien energialähteiden osuuden ennätyksellisen suureksi, 18 prosenttiin. Määrä on yli kolminkertaistunut viimeisen kolmen vuoden aikana. Maakaasuriippuvuus on vastaavasti vähentynyt 13 prosenttia. Pirkanmaan Metsäkeskus on raportoinut, että 2012 puuenergian käyttö on kasvanut rajusti. Kiinteiden polttoaineiden lämpö- ja voimalaitoskäyttö kasvoi vuonna 2012 Pirkanmaalla 30 % vuoteen 2011 verrattuna. Käyttö lisääntyi suhteellisesti eniten Pirkanmaan ja Häme - Uusimaan alueella. Valtakunnallinen kiinteiden puupolttoaineiden lämpö- ja voimalaitoskäyttö oli vuonna ,8 miljoonaa kiintokuutiometriä, kasvua tuli 6 % vuoteen 2011 verrattuna. Valtakunnallisesti metsähaketta käytettiin 8,3 miljoonaa kuutiometriä, mikä on uusi ennätys. Pirkanmaalla metsähaketta käytettiin kiintokuutiometriä ja metsäteollisuuden sivutuotteita yhteensä kiintokuutiometriä. Vuoteen 2011 verrattuna hakkeen käyttö kasvoi kiintokuutiometrillä ja sivutuotteiden m3. Metsähakkeen raaka-aineista pienpuun, hakkuutähteen, kantojen ja juurakoiden osuus kasvoi, sen sijaan järeän runkopuun käyttö supistui liki kolmanneksen. Hämeenkyrön uusi biovoimala käyttää puuta polttoaineena n kiintokuutiota vuosittain. Laaja-alainen puuenergian käytön edistämishanke Moteista Megawateiksi on ollut käynnissä Pirkanmaalla kaksi vuotta. Projektia hallinnoi Suomen Metsäkeskuksen Pirkanmaan alueyksikkö. Hanketta rahoittaa Pirkanmaan ELYkeskus, Manner-Suomen maaseutuohjelmasta. Teema 2, strateginen tavoite 1, toimenpide 3.

14 14 (69) Hankkeessa kaikki tavoitteet ovat tässä vaiheessa täyttyneet hyvin. Päätavoite on edistää puuenergian käyttöä Pirkanmaan maakunnan alueella. Tavoitteisiin pääsemisen keinoina käytetään neuvontaa, tiedottamista ja koulutusta. Hankkeessa tehdään myös alustavia selvityksiä ja laskelmia potentiaalisista puuenergiakohteista alkaen maatilakokoluokasta aina laajempiin aluelämpöverkkoihin saakka. Maatiloille on tehty hake- ja pellettilämmityssuunnitelmia ja lämpökeskuksia on suunniteltu aikaisempaa enemmän johtuen parantuneesta investointituesta. Vuoden 2013 tiedot: Pirkanmaan ELY-keskus myönsi energiatukea uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön liittyviin investointeihin (15 kpl) yhteensä 1,02 M. Katselmuksiin, säästöinvestointeihin ja uusiutuvan energian investointeihin energiatukea kaikkiaan 2,26 M. Energiatehokkuussopimusjärjestelmään on liittynyt useita yrityksiä kannustimenaan saada tukea energiatehokkuusinvestointeihin. Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen rakennustyöt ovat käynnissä. Laitoksen päälaitehankinnat on tehty. Kattilalaitos perustuu arinateknologiaan. Laitoksessa tullaan käsittelemään vuosittain noin tonnia sekajätettä. Voimalaitos otetaan kaupalliseen käyttöön Sarankulman pellettilämpökeskus vihittiin käyttöön huhtikuussa. Metsähaketta käytettiin Pirkanmaalla kuutiometriä - uusi ennätys. Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin vuonna 2013 kiinteitä puupolttoaineita Pirkanmaalla kaikkiaan 1,2 miljoonaa kiintokuutiometriä. Merkittävimpänä puupolttoaineena säilyi metsähake, jota kului kiintokuutiometriä, 7,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Yhdessä pientaloissa käytetyn metsähakkeen kanssa kokonaiskäyttö nousi kuutiometriin. Polttopuun pienkäyttö (klapit) on Pirkanmaalla vuosittain n kiintokuutiometriä. Pirkanmaan Metsäkeskuksen arvion mukaan lämmitystarve oli kymmenisen prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Lämpöenergian kulutus oli siten arviolta noin 6,0 TWh. CHP-sähkön tuotanto lienee kärsinyt vähäisestä lämmitystarpeesta, samoin vesivoiman tuotanto pienemmästä sademäärästä. Uusiutuvan energian osuus on pienentynyt, ostoenergian tarve lisääntynyt. Toisaalta puuenergian käytön kasvun myötä vesivoimatuotannon oletettu lasku on ehkä pystytty paikkaamaan. Puuenergian käyttö on todennäköisesti kasvanut (mm. Hämeenkyrön voimalaitoksen ensimmäinen kokonainen vuosi). Metsäkeskus on kannustanut kuntia eroon öljylämmityksestä. Moteista Megawateiksi -hanke on tehnyt Urjalassa, Nokialla, Punkalaitumella ja Virroilla kuntakohtaiset energiakatsaukset, joista selviää kussakin kunnassa hyödynnettävissä olevat puuenergiavarat ja nyt hyödynnettävät määrät. Puuenergiakatsauksiin voi tutustua linkistä Teema 2, strateginen tavoite 1, toimenpide 3.

15 15 (69) Vuoden 2014 tiedot: Energiatukimäärärahat loppuivat syksyllä 2014 melko varhaisessa vaiheessa, koska ministeriö (TEM) käytti ison osan määrärahasta mm. suuriin tuuli- ja biovoimalahankkeisiin. Pirkanmaalla tehtiin kuitenkin myönteisiä tukipäätöksiä yhteensä 33 kpl ja niiden yhteismäärä oli yli 2 M. Tästä määrästä uusiutuvan energian investointeihin myönnettiin n. 0,7 M. Niistä osa oli öljyn polttoa korvaavaa hakevoiman rakentamista (8 kpl) ja osa maalämpöhankkeita (4 kpl). Valmiita, seuraavalle vuodelle siirtyviä esityksiä jäi hyväksymättä noin miljoonan euron verran. Niiden joukossa oli jo muutamia aurinkosähköhankkeita, mikä mahdollisesti ennakoi sitä, että aurinkosähköinvestointien määrä lisääntyy jatkossa. Maaseutu- ja energiayksikön rahoitus Päättyneellä ohjelmakaudella kotimaisten uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön lisääminen oli valtakunnallisesti linjattu tavoite ja Pirkanmaalla tämä tarkoitti pyrkimystä erityisesti metsäperäisessä energiassa olevan suuren käyttämättömän potentiaalin parempaa hyödyntämistä. Suoraan ELY-keskuksesta rahoitettiin 13 metsätalouden ja metsä- ja lähienergian toimialan hanketta. Suomen metsäkeskuksen Pirkanmaan alueyksikkö toteutti 6 hanketta, Metsäntutkimuslaitos Parkanon tutkimusasema (nykyisin LUKE) kolme, Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa yhden, Pirkanmaan liitto yhden yhdessä ProAgria Pirkanmaan ja Valkeakosken ja Tohkon Rotaryt ry:n kanssa. Lisäksi rahoitettiin kuutta alueiden välistä metsä- ja energiatoimialan hanketta Pirkanmaalle ulottuvan toiminnan osalle. Tukisumma omille hankkeille (EU+valtio) oli yhteensä 3,6 M ja alueiden välisten hankkeiden tukiosuus 0,49 M. Suomen metsäkeskuksen Pirkanmaan alueyksikön Moteista Megawateiksi hanke toteutti kaikissa alueen kunnissa kannattavuuskartoituksen kunnallisista laitoksista, rakennuskomplekseista ja lämmöntuotantojärjestelmistä, joissa voitaisiin siirtyä puuenergian käyttöön. Kunnittain koostettu esitys kartoituksen tuloksista on helpottanut energiainvestointien päätöksentekoa kunnissa. Raportit löytyvät aineistopankista Sivuilta löytyy myös paljon hyödyllistä uusiutuvaan energiaan liittyvää aineistoa. Tiivistetysti voidaan sanoa, että metsäbioenergiapotentiaali on niin suuri, että se ei aseta pitkään aikaan esteitä käytön hyvinkin merkittävälle lisäämiselle. Pirkanmaan ELY-keskuksen maaseuturahaston tukema Moteista Megawateiksi-hankkeen toteutusaika päättyi vuoden lopussa. Leppäkoski-konsernin nettisivuilta poimittuja aiheeseen liittyviä tietoja ja tapahtumia: Vuosi 2014 Leppäkosken Sähkö Oy:n juhlavuosi - 95 vuotta Toimitusjohtajan sanoin: Leppäkosken Sähkö Oy on 95 toimintavuotensa aikana kasvanut paikallisesta sähköyhtiöstä vastuulliseksi alueelliseksi energia-alan moniosaajaksi tuotteinaan sähkö, kaukolämpö, maakaasu, höyry, paineilma, teollisuusvedet ja energiatoimialaan liittyvät palvelut. Edellisten lisäksi toimimme kumppanina useissa eri yhteisyrityksissä mm. suurteollisuuden sekä muiden energia-alan toimijoiden kanssa. Vahvasti pirkanmaalainen energiayhtiö toimii nykyisin energian tuottajana, jakelijana ja myyjänä tarjoten asiakkailleen kestäviä energiaratkaisuja. Päästöttömien ja kotimaisten polttoaineiden käyttö kasvussa Nokian alueen energialiiketoiminnot siirtyivät Leppäkoski-konsernin omistukseen vuoden 2013 lopussa. Nokian tuotantokapasiteetin sähköteho on 72 MW ja lämpöteho 180 MW. Nokian energiantuotanto perustuu toistaiseksi Teema 2, strateginen tavoite 1, toimenpide 3.

16 16 (69) pääosin maakaasuun, mutta maakaasuriippuvuuden vähentämiseksi Nokialle rakennettiin vuonna MW:n pellettilämpökeskus, joka otettiin käyttöön alkusyksystä. Ikaalisissa tuotettiin kaukolämmöstä kotimaisella puupelletillä noin 53 %. Tämän lisäksi alueen lämpötarpeeseen ostettiin noin 16 % paikalliselta lämpöyrittäjältä. Ikaalisten Kylpylän alueella muutaman vuoden toimineen pellettilämpökeskuksen lisäksi rakennettiin vuoden lopussa Ikaalisten keskustaan, maakaasuvoimalaitoksen tontille 3 MW:n pellettilämpökeskus. Maakaasua käytetään Ikaalisissa lähinnä tasaamaan huipputuotantoa talven pakkasilla sekä varavoimana. Hämeenkyrön Voima Oy tuotti noin 98 % Hämeenkyrön alueen kaukolämmöstä kotimaisilla polttoaineilla. Leppäkosken Lämmön omia varalaitoksia käytettiin lähinnä biovoimalaitoksen huoltoseisokkien aikana. Suurin osa Parkanon alueen kaukolämmöstä tuotettiin Parkanon biolämpökeskuksella lähialueen hakkeella ja turpeella. Lämpökeskukseen tehtiin kesällä normaalia laajempi vuosihuolto. Ylöjärven Ylisen alueen lämpö tuotetaan raskaalla polttoöljyllä. Tämän lisäksi Ylöjärvellä kaukolämpötoimintaa on laajennettu uudelle Siltatien alueelle, jossa lämpö tuotetaan vielä toistaiseksi kevyellä polttoöljyllä ja päästöttömällä sähköllä. Sastamalan Pehulassa kaukolämpö tuotetaan lähes kokonaan päästöttömällä vedyllä FC Energian höyrykattilalaitoksella. Lappeenrannan Joutsenossa FC Power myi Lappeenrannan Energian kaukolämpöverkkoon MWh vedyllä ja lämmöntalteenotolla tuotettua lämpöä. Nokianvirran Energia Oy:n toiminnan aloittamisesta sovittiin marraskuussa Yhtiön osakkaat ovat Leppäkosken Sähkö Oy, Nokian Renkaat Oyj ja Oy SCA Hygiene Products Ab. Yhtiö tuottaa osakkailleen höyry- ja lämpöenergiaa. Tulevaisuuden näkymät Konsernin strategian mukaisesti lämmöntuotannossa panostetaan voimakkaasti kotimaisten polttoaineiden käytön lisäämiseen. Lähiajan tavoitteena on tuottaa toimialueella yli 80 % kaukolämmöstä biopolttoaineilla. Nokianvirran Energia rakentaa lämpöteholtaan 68 MW:n biohöyrykattilan Nokialle nykyisen voimalaitoksen yhteyteen. Biovoimalaitoksen valmistuttua suurin osa Nokian alueen kaukolämmöstä tuotetaan biopolttoaineilla. FC Yhtiöiden tuotannon käytettävyyden ja tuotantotehokkuuden parantaminen on lähiajan kehitystoimenpiteitä. Vedyn käytön tehostamisen vaihtoehtoja selvitellään. Leppäkoski luomassa Pirkanmaan sähköisen liikenteen edellytyksiä Leppäkosken rakentamat ja ylläpitämät sähköautojen latauspisteet löytyvät kauppakeskus Kompista Ikaalisista ja kauppakeskus Elosta Ylöjärveltä. Leppäkosken suunnitelmissa on rakentaa yhdessä paikallisten yritysten ja julkisen sektorin kanssa latausverkosto, joka tukee ja mahdollistaa sähköisen liikenteen kasvun alueella. Leppäkoskelta voit ostaa myös kotiisi latauspisteen, jos olet hankkimassa sähkö- tai hybridiajoneuvoa. Ajoneuvo on helppo ja turvallinen kytkeä kiinteään latauspisteeseen ja lataaminen käy paljon tavallista verkkovirtaa nopeammin. Teema 2, strateginen tavoite 1, toimenpide 3.

17 17 (69) YMPÄRISTÖVASTUULLINEN ELINKEINOTOIMINTA Strateginen tavoite 2. Ympäristöliiketoiminnalla on merkittävä asema Pirkanmaan elinkeinotoiminnassa. Ympäristöliiketoiminnan perustana ovat tuotteet, palvelut ja teknologiat, joilla ehkäistään, rajoitetaan ja korjataan ympäristöön kohdistuvia haittoja ja säästetään luonnonvaroja. Maakunnassa tunnistetaan ympäristöliiketoiminnan globaalisti kasvavat mahdollisuudet ja hyödynnetään alan uudet innovaatiot. Ympäristöliiketoimintaa kehitetään aktiivisella otteella. Materiaalitehokkuutta ja ympäristöteknologiaa hyödyntävät toimialat nousevat keskeiseen asemaan. Elinkeinotoiminnan harjoittajat luovat myös kuluttajille uusia mahdollisuuksia elää ympäristöystävällistä elämää. Toimenpide 1. Nostetaan alueen imagoa ekoteko-maakuntana. Haetaan kasvua kansainvälistymisestä, verkostoitumisesta ja uusista yhteistoiminnallisuuden malleista (esim. yritysekosysteemit ). Lisätään ympäristöalan korkean TKI-osaamisen tunnettuutta. Parannetaan pk-yritysten kansainvälistä ympäristöliiketoiminnan osaamista. Houkutellaan ympäristöalan uusia investointeja alueelle. Raportoinnin yhdyshenkilö: Anniina Heinikangas, Pirkanmaan liitto Vuoden 2011 tilanne Alueen imagon nostaminen ekotekoja tekevänä maakuntana näkyy mm. vireässä hanketoiminnassa. Esimerkkejä Pirkanmaan maakuntaohjelmaa toteuttavista ja ekoteko-imagoa tukevista hankkeista, jotka ovat jo käynnistyneet tai todennäköisesti käynnistyvät suunnitelmakaudella (TOTSU ): Toimintalinja 1. Uudistuvat osaamis- ja elinkeinorakenteet Metsäalan innovaatio- ja osaamisverkosto (TAMK, Aalto-yliopisto, ). Luodaan metsäalan korkeakoulujen ja oppilaitosten innovaatiotoimintaan ja osaamisen kehittämiseen liittyvä valtakunnallinen verkosto, ja linkitetään se metsäalan kansainväliseen verkostoon. Projektissa kehitetään konkreettisen toiminnan avulla metsäalan pk-yritysten innovaatio- ja kehittämispalvelujen käytäntöjä, menetelmiä ja opetusmateriaaleja. (ESR-rah., PIRELY.) Protomo; Suuntana Suuntaamo (Hermia Oy, ). Elinympäristön, tuotteiden ja palveluiden avoin kehittämisympäristö (Suuntaamo). Monialaisten ammattilaisten ja spin off-yrittäjien muodostamien tiimien rakentamat tuotteiden ja palveluiden aihiot ja prototyypit jatkokehittelyyn (Protomo). (EAKR-rah., PIRELY ja PL.) Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittäminen (SASKY, ). Luodaan perinteiselle muoviteollisuudelle korvaavia materiaaleja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Teema 2, strateginen tavoite 2, toimenpide 1.

18 18 (69) Tavoitteena luoda myös uusi innovatiivinen koulutusala. Maakuntaohjelman kärkihankkeita. (EAKR-rah., PL.) Kuitusaven mahdollisuudet raaka-aineena uusiotuotteisiin, KUMARA (MW-Kehitys Oy, ). Haetaan mahdollisuuksia kuitusavimateriaalin käyttämiseksi tuotteiden teollisessa valmistamisessa sekä tuotetaan materiaalin käyttämistä ympäristörakentamisessa. Ylä-Pirkanmaan äkillisen rakennemuutoksen hanke. (EAKR-rah., PL.) ENY-Energia ja ympäristöklusterin kehittämishanke (Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry., ). Tavoitteena on kehittää alueen yritysten teknologiatasoa, lisätä innovaatioita ja niiden kaupallistamista sekä luoda mahdollisuudet uuteen osaamiseen perustuvan liiketoiminnan syntymiselle alueella. (EAKRrah., PL) Innovaatiokyvykkyyksien kehittäminen, IKK (TTY, ). TTY:n sisäisen osaamisen kehittäminen sekä yliopiston asema osana kansallista ja kansainvälistä innovaatioekosysteemiä. (TEKES-rahoitus) TEKES:n ohjelmalliset painopisteet (mm. luonnonvarat ja kestävä talous sekä älykäs rakennettu ympäristö). Toimintalinja 2. Vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri Energiatehokkaan rakentamisen koulutusvienti (TAMK, ). Toteutetaan 2-3 pilottihanketta, joissa myydään energiatehokkaan rakentamisen osaamista esim. Kiinaan, Japaniin, arabimaihin tai Etelä- Amerikkaan. (PIRELY tai PL) Moteista megawateiksi (Pirkanmaan Metsäkeskus, ). Maakunnallinen puuenergiatoimialan tiedonvälityshanke, jonka tavoitteena on edistää kiinteiden polttoaineiden käyttöä ja siihen liittyvää yrittäjyyttä Pirkanmaalla. (EMR-rah., PIRELY) OPI ENEMPI (TAMK, ). Monialainen oppimisympäristö rakennus-, talotekniikka-, ympäristö- ja matkailualalle. (EAKR-rah., PL) Hämeenkyrö: Biovoimalaitoshanke. Yksityinen hanke Tampereen kaupunkiseutu: Tampereen kaupunkiseudun kuntien energiaohjelman toteuttaminen. Energiansäästötavoite 9 %, pyritään lisäämään uusiutuvan energian osuutta. Toimintalinja 3. Pito- ja vetovoimaiset ympäristöt Rakennusperinnön hoidon edistäminen ja hyödyntäminen (kunnat, yksityiset kiinteistönomistajat, 2012).(PIRELY) Parasta pöytään Pirkanmaalta (Ahlmanin koulun säätiö, ). Kehitetään lähiruuan saatavuuden logistiikkaa, lähiruuan markkinointia sekä tuottamista tamperelaisille suurostajille. (EMR-rah., PIRELY) Maatilojen ympäristöosaaminen korkealle (PIRELY, ProAgria, Ahlman, ). Maatalouden vesiensuojeluhanke, jossa maatiloille annetaan neuvontaa parhaista vesiensuojelukäytännöistä sekä parannetaan maatilojen kannattavuutta pellon kasvukunnon ja ravinteiden tehokkaalla hyödyntämisellä. Tavoitteena vesistökuormituksen vähentäminen maatalousalueilla. Hankkeella toteutetaan valtioneuvoston hyväksy mää vesienhoitosuunnitelmaa ja vesienhoidon toimenpideohjelmaa. (EMR rah., PIRELY ja YM) Lemmenpolku hanke (Mänttä Vilppulan kaupunki). Serlachius museot, kirkkopuiston sekä Honkahovin taidekeskuksen yhdistävä polku tarjoaisi luonto ja taide elämyksiä, ja se toimisi kulkuväylänä sekä ohjelmapalvelutuotteena. (PIRELY) Vesistöstä matkailua. Ylä Pirkanmaa. (EAKR-rah, PIRELY tai PL) Valovoimainen Pirkanmaa (Tampereen kaupunki, ). Hankkeella lisätään Tampereen seudun vetovoimaisuutta, identiteettiä, viihtyisyyttä ja valaistuksen energiatehokkuutta. (EAKR-rah, PL) Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta ja koulutuskeskus (Ekokumppanit Oy, ). Teema 2, strateginen tavoite 2, toimenpide 1.