merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Suomen lipun alle: Kivihiiltä ja kuivarahtia Suomeen!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Suomen lipun alle: Kivihiiltä ja kuivarahtia Suomeen!"

Transkriptio

1 Nº8/ 2011 joulukuu merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF M/s Alppila Suomen lipun alle: Kivihiiltä ja kuivarahtia Suomeen! Energiakuljetukset ovat merkittävä osa huoltovarmuutta ERIKOISIA työpisteitä KIIKARISSA perheelliset NYA KOLLEKTIVAVTALEN för sjöfarten TILL SJÖSS 1 över jul

2 Kuva: Marja Mattila, Suomen merimuseo pääkirjoitus: 4 sisältö: 4 ESL Shippingin kalusto uusiutuu 8 Kansinosturikuskia ei huimaa! 10 Säälimätöntä sukellusvenesotaa Nº8/ Merenkulkuun raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset 42 Jouluterveiset PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Simo Zitting TOIMITTAJA REDAKTÖR Saana Lamminsivu ULKOASU, TAITTO LAYOUT Rohkea Ruusu TOIMITUS REDAKTION John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki, puh. (09) John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors, tel. (09) PAINO Art Print Oy 2011, ISSN X Kannen kuva: Saana Lamminsivu POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki / John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +358 (0) TELEFAX +358 (0) KOTISIVUT / HEMSIDOR SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS etunimi.sukunimi@smu.fi / förnamn.tillnamn@smu.fi 8 12 Etelä-Suomen osasto 25 vuotta! 15 Merimieskuvia.net-sivusto saavutti suosion ILMOITUKSET ANNONSER puh. / tel. (09) Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. TILAUSHINNAT (2012) 1/1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: > viestintä > merimies > mediakortti / > på svenska > kommunikation > Sjömannen > mediakort yt-matruusi mauri holm & esl shipingin kuivarahtialus alppila. Kannen kuvassa: Yt-matruusi Mauri Holm ja talousapulainen Jenna Nylund. MERIMIES SJÖMANNEN ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2012 Majakat syttyvät Suomen merimuseossa Kotkassa Merikeskus Vellamossa sijaitsevan Suomen merimuseon päänäyttelyssä Heikki Helmisen yksitoista kehystettyä puolimallia Suomen rannikon majakoista. no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges Urakkakilpailussa hinta ratkaisee, mutta kuka määrittelee turvallisuuden ja laadun? Vasta kaksi vuotta toiminut valtionyhtiö, Meritaito Oy, ilmoitti aloittavansa 16. marraskuuta 90 henkeä koskevat yt-neuvottelut säästöohjelman seurauksena. Ovatko entisten valtion virastojen eriyttämiset ja yhtiöittämiset parantaneet tuottavuutta toivotulla tavalla? Pakkokilpailutuksessa hinta ratkaisee, mutta kuka määrittelee laadun? Entisestä Merenkulkulaitoksesta muodostettiin kolme uutta valtion yhtiötä vuoden 2010 alussa: Arctia Shipping Oy, Finnpilot Oy (luotsaus) ja Meritaito Oy. Tielaitos yhtiöitettiin jo aiemmin Destia Oy:ksi ja vuonna 2010 siitä eriytettiin vielä omaksi yhtiökseen Suomen Lauttaliikenne Oy (FinFerries). Muodostetut osakeyhtiöt ovat sataprosenttisesti valtion omistamia. Ne tuottavat perusinfraan kuuluvia palveluita, kuten ylläpitävät väyliä, huolehtivat jäänmurrosta ja hoitavat yhteysalusliikennettä. Nyt ohjelman karu totuus alkaakin paljastua: tuhannet ovat saaneet lähteä eikä eläkkeelle jääneiden tilalle ei ole palkattu uusia. Työt ja urakat on kilpailutettava. Entisten liikelaitosten yhtiöittämisten taustalla on muun muassa EU:n päätös liikelaitosmallin soveltuvuudesta EU:n sisämarkkinoilla, jonka mukaan liikelaitos ei voi tehdä konkurssia ja nauttia verovapaista eduista. Niinpä entiset valtion liikelaitokset, kuten Merenkulkulaitos, ovat historiaa. Entisen yhden ja yhtenäisen viraston asioita hoidetaan nyt useiden yhtiöiden ja viranomaistahojen alaisuudessa ympäri Suomen. Esimerkiksi merimiesasioita hoidetaan tulevaisuudessa jopa Rovaniemellä saakka, jonne ollaan aikeissa siirtää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin merimiesrekisteri, joka myöntää merimiehille muun muassa seilaustodistuksen, eli merimiesrekisteriotteen. Valtionvirastojen hajauttamisten ja yhtiöittämisten taustalla vaikuttaa vahvasti myös vuonna 2003 perustettu valtion tuottavuusohjelma, jota ammattiliitot ovat vastustaneet alusta lähtien. Nyt ohjelman karu totuus alkaakin paljastua: tuhannet ovat saaneet lähteä eikä eläkkeelle jääneiden tilalle ei ole palkattu uusia. Työt ja urakat on kilpailutettava. Tuotantojen eriyttämisellä on menetetty synergiaetuja, joilla saatiin aikoinaan luontaista säästöä. Tällä hetkellä kilpailuttajille vain hinta on ratkaiseva tekijä, eikä laadusta ja turvallisuudesta olla valmiita maksamaan. Aika näyttääkin, millaista jälkeä tehokkuuspolitiikka pitkällä tähtäimellä tuottaa: syntyykö lopulta säästöä vai lisälaskua.

3 [ ESL Shippingin kalusto uusiutuu ] Tummanpuhuva kuivarahtialus on jylhä näky satamassa. Alppilassa on kolme lastiruumaa ja kannella komeilee kolme nosturia. Kuivarahtialus M/s Alppila jatkaa varustamon perinteikkäällä tiellä Kotimainen rahtialustonnisto on kasvanut kuluneen vuoden aikana kuudella uudella aluksella. Keväällä kiinalaiselta telakalta valmistuivat Finnlinesin M/s Finnbreeze ja M/s Finnsea. Kesällä Bore-varustamon M/s Bore Sea ja M/s Bore Song laskettiin vesille saksalaiselta telakalta. Loppuvuodesta liikenteessä aloitti Intiassa rakennettu ESL Shippingin M/s Alppila. Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu ESL Shippingin M/s Alppila rantautui kotikaupunkiinsa Helsinkiin 9. marraskuuta. Alppilan omistaa SEB Leasing, jolta ESL Shipping on vuokrannut aluksen käyttöönsä pitkäaikaisella sopimuksella. Suomen lipun alle saapuneella aluksella työskentelee 15-henkinen suomalaismiehistö. Saimme vielä kannelle yhden puolimatruusin lisää omasta pyynnöstämme, ytmatruusi Mauri Holm kertoo tyytyväisenä. Telakan jättiläinen Alppila rakennettiin Intiassa Suratin kaupungissa ABG Shipyard Ltd:n telakalla. Rakennustyöt alkoivat vuonna 2006, mutta valmistuminen venähti kolmisen vuotta. Konepäällikkö Jarmo Kuronen oli mukana telakkatöissä ensi metreistä lähtien. Telakalla oli kyllä aikamoinen kuhina, kun siellä rakennettiin yhtä aikaa noin 20 alusta. Alppila oli Suratissa telakan jättiläinen. Valtaosa telakalla rakenteilla olevista aluksista olivat selvästi pienempiä kuin Alppila, jolla on pituutta 156 metriä ja sen dead weigth on mt. Maksimisyväys täydessä lastissa on 9,4 metriä. Alppila on suurin Suratin telakalla ikinä rakennettu laiva tähän mennessä, Kuronen kertoo. Viisi vuotta Intiassa Surat sijaitsee Intiassa Gujaratin osavaltiossa Intian valtameren rannalla. Kaupungissa asuu tilastojen mukaan hieman alle viisi miljoonaa ihmistä. Paikkakunta on kovan talouskasvun keskus ja yksi Intian nopeimmin kasvavista kaupungeista, mutta Kurosen mielikuva seudusta on silti syrjäkylä Intian mittapuulla. Surat on eristäytynyt paikka, eikä siellä näy paljon turismia. Ihmisten tuloerot keskenään ovat hurjat ja elintasoerot korostuvat. Telakalla kuuli monia murteita, joita Intiasta löytyy roppakaupalla. Vain lukeneempi väki puhui englantia, Kuronen kuvailee telakalla kuullutta puheen sorinaa. Kuronen työskenteli Intiassa lähes viiden vuoden ajan vuorottelun puitteissa, eli ei yhtä soittoa. Tuona aikana Suomen ja Intian väliä tuli lennettyä kymmeniä kertoja. Yksi talvi Intiassa oli Kurosen mukaan kylmä, silloin Delhissä satoi lunta. Alppila arvioinnissa Alppilaan tehtiin Hietalahden telakalla korjaustöitä. Telkkarit saadaan, ne tulevat tässä ihan lähiaikoina, messissä tiedettiin kertoa. Miehistö pani merkille ensimmäisen merimatkan aikana aluksen seinien vahvuuden: äänet kantautuvat suoraan läpi viereiseen hyttiin. Äänieristys on huono ja seinät ohkaiset. Konehuoneessa Alppilaa pidetään ihan passelina pelinä. Laivan pääkone on MANin B&W ja apukoneet Wärtsilän meridieseleitä. Kone käy todella tasaiseen, eikä suurempia jytkytyksiä ole havaittavissa. Alppila jatkaa ESL:n perinteikästä kuivarahtialusten sarjaa. Alppila kuuluu varustamon niin sanottuun Eira-luokkaan, joka on suunniteltu operoimaan erityisesti Itämeren matalissa satamissa. Alppila kykenee operoimaan kaikkein pohjoisimmissakin satamissa, sillä sen jääluokka on korkein 1A Super. 4 5

4 [ ESL Shippingin kalusto uusiutuu ] Vartijat matkassa merirosvoalueilla Alppilan matka Intiasta kohti kotimaata alkoi syyskuussa. Laiva seilasi Intian valtamereltä Punaisellemerelle Egyptin edustalle. Laivassa oli mukana vartijat, koska alus liikkui merirosvoalueilla. Välimereltä Alppilan tie vei Puolaan, josta se saapui ensimmäistä kertaa Suomeen marraskuun alussa. Alppila tulee liikennöimään ESL:n muiden alusten tavoin Euroopan liikenteessä. Yt-matruusi Mauri Holm. Ensimmäinen törni Rauman merikoulusta viime keväänä laivakokiksi valmistunut Jenna Nylund, 19, työskentelee Alppilalla talousapulaisena. Töihin hän halusi nimenomaan rahtialukseen. Työyhteisö on pieni, kuin perhe, Jenna toteaa motiiveistaan. Helsingin merityönvälityksessä haettiin rahtilaivalle talousapulaista. Jenna ei empinyt kauaa ja Alppilan kyytiin hän nousi Puolasta. Poikaystävälle sanoin, että nyt lähden sitten rahtilaivalle kuukaudeksi. Selvä, hän vastasi takaisin huumorintajuinen Jenna nauraa. Freelancer Holm Yt-matruusi Mauri Holm hymähtelee taustalla messissä käytävälle keskustelulle. Mauri oli yhtä lailla nuori sälli kuin Jenna nyt lähtiessään merille vuonna -73. Olen vaan tällainen freelancer, Mauri myhäilee partaansa. Työttömyyden kouriin joutuminen ei ole suuremmin huolettanut vanhaa merikarhua. Pitkän meriuran aikana on tullut seilattua niin Suomen kuin mukavuuslippujen, kuten Panaman, Gibraltarin ja Maltan lipun alla. Töitä on ollut tähän päivään mennessä tarjolla niin paljon kuin niitä on vain jaksanut tehdä. ESL:llä olen työskennellyt vuodesta 2004 ja kiertänyt kaikki eri alukset aina puskijoita myöten. On kuitenkin yksi asia, joka vetää Maurin hieman mietteliääksi. Mies pitää harkitsevan tauon. On varmaan vaikeaa saada jokaisessa varustamossa suomalaista porukkaa laivalle töihin, kun niitä ei kerran ole. Osa valmistuvista suoraan maihin töihin Alppilan 15-henkinen miehistö on täysin suomalainen. Kotimaisten merimiesten riittävyys puhuttaa laivoilla. Onko työvoimaa ja uusia tulijoita riittävästi vai onko pelko työvoiman riittävyydestä turhaa? Elämänsä ensimmäistä työtörniä seilaavaa Jennaa työpaikan löytäminen ei ole huolettanut. Koulussa hän huomasi kuitenkin erään ilmiön, jota hän kertoo pohtineensa. Osa talouspuolen luokkakavereista siirtyi suoraan maihin töihin. Jennalle itselleen merikouluun meno on tarkoittanut alusta alkaen meriuraa. Ei ole ollut ennakkoluuloja laivatyötä kohtaan. Raumalla omista kavereistakin löytyy paljon merimiehiä. Talousapulainen Jenna Nylund. Katso lisää kuvia: > nettijutut > M/s Alppila sekä > nettijutut > M/s Pasila 6 7

5 Nosturissa Helsingin yllä Mustaa kivihiilivuorta ylös ja alas ajavat kauhukuormaajat näyttävät yläilmoista lelutraktoreilta. Kuivarahtialuksen kansinosturista levittäytyy huikea panoraama Helsingin ylle - ja suora pudotus mustana alla väijyvään ruumaan. Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Michael Välikangas puosu, M/s Pasila ESL:n palveluksessa 2001 alkaen törnin pituus keskimäärin 4 6 viikkoa Sörnäisten sataman kivihiilivuori on valtava. Hiiltä haetaan pääosin Venäjältä, mutta tämä lasti on tuotu Riikasta. ASPO-konserniin kuuluva ESL Shipping on kotimaan huoltovarmuuden kannalta merkittävä toimija, sillä se on tällä hetkellä ainoa varustamo, joka kuljettaa kivihiiltä Suomeen. M/s Pasilan puosu Michael Välikangas kävelee kohti työkohdettaan: 24 metrin korkeuteen kohoavaa kansinosturia. Pasilassa on kolme lastiruumaa ja kolme kraanaa. Kansinostureita ajavat varustamossa kaikki, jotka ovat käyneet nosturin ajoon tarvittavan koulutuksen. Ylös kraanaan kiivetään pystyjyrkkiä metallitikkaita pitkin. Askelmat on pultattu suoraan seinään kiinni. Laivan kannelta ylöspäin katsoessa tikkaat näyttävät vain jatkuvan ja jatkuvan. Mieleen tulee, kuinka Jaakko kiipesi pavunvartta pitkin taivaisiin. Tikas tikkaalta ylöspäin kohti korkeuksia alkaa kavuta nyt myös Michael. Metalliputkilo on ahdas ja tikkaista on otettava tiukka ote. Alhaalla nousua vastaan pistää maan vetovoima, joten harha-askel voisi olla kohtalokas. Kivihiilivuoren valtavuuden hahmottaa toden teolla vasta yläilmoista: mitkä näkymät! Helsinki levittäytyy katsojan silmien eteen upeana panoraamana. Musta kivihiilivuori on peittänyt taakseen Kallion kirkon. Kellotorni näyttää vajonneen mustaan kivihiilivuoreen ja kasan takaa pilkottaa esiin enää vain pieni pala kirkon kupolin kattoa. Keltaiset kauhakuormaajat näyttävät pieniltä lelutraktoreia, kun ne ajavat vauhdilla ylös ja alas mustaa hiilivuoren rinnettä ja kuljettavat voimalaitokselle energiaa. Helsingin Energian Hanasaaren B-voimalaitoksen kitaa on ruokittava säännöllisesti. Michael istuu nosturin ohjaamoon ja laskee aluksen suuren kauhan alas ruumaa kohti. Pudotusta suoraan alaspäin on useita metrejä. Kauha lohkaisee lastista suuren kimpaleen ja alkaa hilata lastia ylöspäin kohti hiilikasaan. Nosturikoppi on kuin raja ylisen ja alisen maan välillä suuren ruuman yllä. Työvirettä ylläpitää radio. Nosturia ajetaan yleensä yhtä menoa noin tunnin verran, jonka jälkeen on puoli tuntia vapaata. Suuren kauhan kyytiin mahtuu kerrallaan noin 12,5 kuutiota tavaraa ja aluksen purkuun kuluu keskimäärin noin vuorokausi riippuen lastin koosta. [ Erikoisia työpisteitä ] Ylhäältä nosturista näkee kauas. Jos talot eivät olisi tiellä, silmä siintäisi ehkä jopa Pasilaan saakka, jonka mukaan alus on nimetty. Puosu Michael Välikangas nosturikopissa Helsingin yllä. 8 9

6 Upotussodan alussa saksalaiset sukellusvenekipparit leikkivät herrasmiestä Laiva pohjaan, kuitti kipparille Niin säälimätöntä ja tuhoavaa kuin toisen maailmansodan sukellusvenesota olikin, sodan alussa saksalaisten sukellusveneiden päälliköiden toimissa oli nähtävissä jonkinlaisia herrasmieselkeitä. Nordström-varustamon s/s Martti- Ragnarin ja Baltic Lloydin s/s Walman päälliköt pyysivät ja saivat upotetuista laivoistaan upottajalta, saksalaiselta sukellusvenekipparilta kuitin! Suomen lipun alla purjehtivat Martti-Ragnar ja Walma upotettiin räjäyttämällä Skagerrakissa ennen talvisodan alkua syyskuussa Ne olivat puolueettoman maan aluksia ja upotukset uutisoitiin näyttävästi Suomen ja koko maailman lehdistössä. Ennen näitä oli jo yksi suomalainen laiva, nelimastoparkki Olivebank, ajanut miinaan ja tuhoutunut. Sota koetteli alusta lähtien julmasti suomalaista merenkulkua. Upotus selluloosalastin takia Kemin Ajoksesta selluloosalastissa Englannin Ellesmere Portia kohti lähtenyt John Söderblomin kipparoima Martti-Ragnar (2260 brt) eteni verkkaisesti Ruotsin rannikkoa myötäillen etelään. Pimeässä ajaessaan alus käytti voimakkaita valonheittimiä havaitakseen mahdolliset miinat, vaikka niitä ei pitänyt täällä olla. Tarkoitus oli Ruotsin aluevesien jälkeen jatkaa matkaa Norjan rannikon tuntumassa ennen Pohjanmeren ylitystä. Sää oli hyvä ja kaikki edellytykset onnistuneelle merimatkalle näyttivät olevan olemassa. Skagerrakiin tultaessa tilanne muuttui. Perämies havaitsi klo 23 Norjan Arendalin kohdalla pintakulussa ajavan sukellusveneen, joka lähestyi pahaenteisesti Teksti: Joni Skiftesvik Valokuvat: Joni Skiftesvikin kokoelma suomalaisalusta. Sukellusveneestä huudettiin stop engine -käsky ja Martti-Ragnar pysähtyi. Sukellusveneestä tiedusteltiin, mikä laiva ja mikä lasti, mihin matkalla. Kapteeni Söderblomin vastattua kysymyksiin hänen käskettiin ottaa lastiasiakirjat ja muut tarpeelliset dokumentit mukaansa ja tulla sukellusveneeseen. Söderblom ja toinen perämies siirtyivät sinne matruusin soutamalla veneellä. Käytös saksalaisessa sukellusveneessä oli suomalaisia kohtaan asiallista, jopa kohteliasta. Söderblom kertoi aluksensa lastista ja määränpäästä. Ellesmere Port ei ollut tuttu kaupunki saksalaisille ja sen sijaintia selviteltiin. Keskustelun päätteeksi suomalaiskipparille ilmoitettiin, että Englantiin menossa oleva selluloosa oli sotakieltotavaraa, koska siitä voitaisiin valmistaa räjähdysaineita ja sen takia Martti-Ragnar upotettaisiin. Söderblom pani tiukasti hanttiin. Vastaan hangoittelu oli kuitenkin turhaa ja miehistön käskettiin poistua aluksesta mahdollisimman pikaisesti. Kapteenille kirjoitettiin todistus s/s Martti-Ragnarin asiakirjojen takavarikoinnista ja aluksen upotuksesta. Pettynyt Söderblom palasi laivaan noutamaan tavaroitaan ja valvomaan miehistön lähtöä. Toinen pelastusvene laskettiin veteen ja väki alkoi siirtyä siihen. Mukaansa kukaan ei ehtinyt ottaa juuri muuta kuin päällään olevat vaatteet. Saksalaiset asensivat jo räjähdyspanoksia. Väen poistuttua aluksesta se räjähti ja upposi. Martti-Ragnarin uppoamisajasta on kaksi hieman toisistaan poikkeavaa tietoa. Saksalaislähteissä kerrotaan kolmen panoksen räjähtäneen laivassa klo Suomalaistietojen mukaan aluksen keskiosassa, ilmeisesti konehuoneessa räjähti klo Saksalaisten mukaan laiva pysyi räjähdyksen jälkeen pinnalla pari tuntia, suomalaiset sanovat sen uponneen parissakymmenessä minuutissa. Martti-Ragnarin koko henkilökunta 24 miestä pelastui. Sukellusvene, tunnukseltaan U-4 ja päällikkönään kapteeniluutnantti Harro von Klot-Heydenfelt hinasi pelastusveneitä lähemmäksi Norjan rannikkoa. U-veneen irrotettua hinausköyden suomalaiset soutivat viitisen tuntia, kunnes heidät pelastettiin norjalaiseen kalastusalukseen. Martti-Ragnar (ex. Nordstjernen) oli laskettu vesille Nordströmillä oli myöhemmin kaksi samannimistä alusta. Walma (ex. Driva, Lennart, Aina) oli ostettu Suomeen Ruotsista Myös Walman upotus kuitattiin Saksalaissukellusvene jatkoi risteilyään Skagerrakissa. Seuraavaksi se pysäytti amerikkalaisaluksen, joka sai kuitenkin tarkastuksen jälkeen jatkaa matkaansa. Päivän valjettua sukellusvene havaitsi taas suomalaislaivan. Helsinkiläinen Walma (1360 brt) oli lähtenyt selluloosalastissa Viipurista määränpäänään sama englantilainen satamakaupunki Ellesmere Port Liverpoolin lähellä kuin Martti-Ragnarilla. Walma sai pysähtymiskäskyn ja päällikön, merikapteeni E. Söderlöfin käskettiin siirtyä sukellusveneeseen lastiasiakirjoineen. Viisi miestä souti päällikön sukellusveneeseen. Papereita tutkittiin U-veneessä perusteellisesti monen miehen voimin kohteliaaseen, mutta määrätietoiseen tapaan. Sukellusveneen päällikkö Harro von Klot-Heydenfelt vaati saada nähdä lisää asiapapereita. Vene lähti noutamaan niitä, Söderlöfin oli jäätävä sukellusveneeseen. Seuraavaksi saksalaiset halusivat siirtää Walmaa. Aluksen koneet käynnistettiin ja se ajoi jonkin aikaa itään päin saksalaisten valvonnassa. Kapteenille ilmoitettiin, että alus upotettaisiin, koska se kuljetti sotakieltotavaraa. Kapteeni protestoi jyrkästi vastaan painottaen, että kyse oli puolueettoman maan lipun alla purjehtivasta laivasta, jonka lasti oli sodan käynnin kannalta vaaratonta. Upotuspäätös oli kuitenkin ehdoton ja Söderlöf sai kouraansa todistuksen s/s Walman upottamisesta. Räjäytyskomennuskunta aloitti työnsä laivassa. Ruumien luukut avattiin nopean uppoamisen varmistamiseksi ja räjähdyspanoksia sijoitettiin eri puolille laivaa, erityisesti laipioihin. Miehistön käskettiin siirtyä pelastusveneisiin. Kapteenin sallittiin noutaa laivasta tavaroitaan. Heti laivanväen poistuttua Walmassa räjähti ja se upposi noin kymmenessä minuutissa. Sukellusvene otti suomalaisaluksen pelastusveneet hinaukseen ja kiskoi niitä perässään Ruotsin rannikkoa kohti. Noin viiden mailin päässä rannikosta se irrotti hinaustouvin ja jätti veneet. Loppumatkan veneitä hinasi ruotsalainen kalastusalus. Koko laivanväki, 15 miestä ja kolme naista pelastui. Lyhytikäinen sukellusvenekippari Seuraavana päivänä U-4 upotti puutavaralastissa Englannin Bristoliin matkalla olleen ruotsalaisen s/s Gertrud Brattin (1519 brt). Räjähteet olivat sukellusveneestä loppuneet ja ruotsalaislaivaa ammuttiin torpedoilla sen jälkeen, kuin miehistö oli poistunut aluksesta. Kaksi ensimmäistä yritystä epäonnistuivat. Vasta kolmas torpedo räjähti ruotsalaisaluksen kyljessä ja se upposi. U-4:n päällikkö, Riiassa 1911 syntynyt kapteeniluutnantti Harro von Klot-Heydenfelt teki lyhyen uran sukellusvenekipparina. U-4:n lisäksi hän ehti olla päällikkönä U-20:ssä ja U-102:ssa. Hän upotti yksitoista kauppa-alusta (26118 brt). Englantilaishä- Kahden suomalaislaivan upottaminen sai runsaasti palstatilaa kotimaan ja ulkomaiden lehdistössä. vittäjä HMS Vansittart upotti von Klot-Heydenfeltin päälliköimän U-102:n Biskajanlahdella, ja suomalaisille upotustodistuksia kirjoittanut saksalainen sukellusvenekippari menehtyi. Natsi-Saksan ulkoministeriö: "Ritarillista toimintaa" U-veneiden upotettua selluloosalastissa kuljettaneita aluksia Skagerrakissa Saksan ulkoministeriö antoi lausunnon, jossa se ihmetteli, etteivät suomalaiset ja ruotsalaiset varustamot tienneet selluloosan olevan sotakieltotavaraa. Saksan ulkoministeriö totesi: Selluloosa on aine, jota mitä suurimmassa määrin käytetään räjähdysaineiden valmistamiseen. Saksan sukellusveneiden päällystö on sen vuoksi menetellyt vain velvollisuuksiensa mukaisesti estääkseen selluloosalastien viennin Englantiin, sillä täältä se olisi tullut räjähdysaineena takaisin saksalaisia sotilaita vastaan käytettäväksi. Merisotaoikeuksien säännöksien ja Saksan sotalaivaston ritarillisten perinteiden mukaisesti on mitä huomaavaisimmin kohdeltu upotettujen laivojen miehistöä, jotka kaikki on pelastettu

7 osastouutisia: Osasto ja MEPA järjestivät kulttuurisiemauksen Juorupiiri-näytelmään Helsingin Tervasaareen. Kiikarissa nuoret ja kiireisiä ruuhkavuosia elävät Mari Ikonen vapputunnelmissa. Keväinen tutustumisretki Merikeskus Vellamoon. Merimies-Unionissa on 11 ammattiosastoa, jotka muodostavat Unionin toiminnan perustan. Oman osaston kokous on paras paikka kuulla tuoreet ja suorat uutiset Unionista sekä eri varustamoista. Teksti: Saana Lamminsivu kuvat: Mari Ikonen, Mikko Ervast ja Saana Lamminsivu Nyt potkua kehiin ja nuoria sekä uusia kasvoja mukaan toimintaan! Etelä-Suomen osasto täytti marraskuun 18. päivä 25 vuotta. Puheenjohtaja Rauno Mutkan mielestä jatkuvuus on ay-toiminnassa tärkeää. Haastavinta on tavoittaa kiireisiä ruuhkavuosia eläviä työssäkäyviä perheellisiä. Osaston toimisto sijaitsee Katajanokalla osoitteessa Linnankatu 13. Sääntömääräiset kokoukset pidetään keväällä ja syksyllä. Ylimääräisiä kokouksia pidetään tarpeen vaatiessa. Osaston kokouksessa käydään joka kerta lävitse tuoreet ja suorat uutiset Merimies-Unionin hallituksesta ja muista liitossa meneillään olevista asioista, Mutka painottaa osaston kokousten tarjoavan todellista tietoa puskaradioon verrattuna. Osallistu kuule vaikuta! Mielikuva ay-toiminnasta on monelle nykypäivänä hieman vanhahtava ja kokouksiin osallistumista arkaillaan. Käytettävissä olevasta vapaa-ajasta käydään kova kilpailu, etenkin kun merimies haluaa tunnetusti olla vapaa-ajallaan totaalisen vapaalla kaikista merikuvioista. Monet kokouksessa käsiteltävät asiat koskevat suoraan merimiehen työtä: miten hoitaa se ja se asia jollakin laivalla, Mutka kannustaa osallistumaan. Etelä-Suomen osastoon kuuluu tällä hetkellä vajaa jäsentä. Työpaikat vaihtelevat matkustajavarustamoista rahtivarustamoihin ja kaikkeen siltä väliltä. Osaston toiminnassa on aina pyritty antamaan tilaa nuorille ja uusille osaajille, kun kiinnostuneita on ilmaantunut. Osaston hallitus vaihtui viime marraskuussa, jolloin vanhan hallituksen jäsenistä vajaa puolet vaihtui. Messilä oli menestys Merenkulkijoiden yhteistyö yli ammattiosasto- ja järjestörajojen nousi vahvasti esiin Etelä-Suomen osaston jäänmurtaja Urholla järjestetyllä juhlavastaanotolla. Tilaisuudessa olivat läsnä muun muassa Merimieseläkekassa (MEK) ja Merimiespalvelutoimisto (MEPA) ja Turva, joiden kanssa Etelä-Suomen osastolla on ollut jo pitkään tiivistä yhteistyötä. Erityisen tärkeäksi ammattiosastoissa koetaan tällä hetkellä eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa elävien saaminen mukaan toimintaan. Unionin ammattiosastojen viime keväänä järjestämät country-henkiset kevätpäivät olivat menestys ja vastaavanlaista tilaisuutta on ehditty jo toivoa monelta suunnalta. Tapahtuma oli suunnattu erityisesti perheellisille ja Hollolan Messilään saapuikin runsaasti uusia kasvoja, joiden osallistumismahdollisuus liiton toimintaan on arkena haasteellista. Makupaloja Etelä-Suomen osaston toiminnasta: Etelä-Suomen osasto on järjestänyt yhdessä Merimiespalvelutoimiston (MEPA) kanssa liikuntakursseja Pajulahden liikuntakeskuksessa sekä Messilässä. Monena vuonna on käyty myös Vermon raveissa. Ammattiosastojen yhteinen toimintapäivä jälleen ensi syksynä! Ensi syksynä uusi suurtapahtuma! Merimies-Unionin ammattiosastot aikovat laittaa ranttaliksi jälleen ensi syksynä edustajakokouksen mentyä. Tapahtumasta ilmoitellaan lähempänä Merimies-lehdessä ja Unionin kotisivuilla. Ajatuksia ja ideoita tapahtuman luonteesta voi laittaa myös suoraan tilaisuuden vastuuhenkilö Rauno Mutkalle: rauno.mutka@arctia.fi. Toukokuun country-päivillä Etelä-Suomen osaston jäsen Sami Kivi sekä Turvan vakuutusedustaja Johanna Kovero. Etelä-Suomen osasto on osallistunut reippaasti vuosittaiseen vappumarssiin. Tässä SAK:n pääkaupunkiseudun paikallisjärjestön lippua kantaa Etelä-Suomen osaston aktiivivoimiin vuosien ajan lukeutunut Matti Rasa, joka jäi jäänmurtajilta kesällä eläkkeelle ja kehumansa mukaan nyt ne kiireet vasta alkoivatkin

8 osastouutisia: Merimieskuvia.net -sivustolla jo yli 5500 merenkulkuaiheista valokuvaa! KUVAT: Pyry Ukkosen kokoelmasta Laajennus jäsenetuihin Viihdeammattilaisilla on yleensä ollut niin sanottu kesäetuus käytössään. Jäsenet ovat voineet itse päättää käyttävätkö etunsa teatteriin, musikaaliin, konserttiin tai johonkin vastaavaan viihteeseen. Nyt jäsenetu on päätetty laajentaa ympärivuotiseksi siten, että vuosi on jaettu kahteen osaan. Tukea voi hakea 40 syyskuusta maaliskuuhun ulottuvalta talvikaudelta sekä 40 kesäkaudelta, joka on huhtikuusta elokuuhun. Tapahtumien kuitit tulee lähettää Nina Peltolalle kauden loppuun mennessä osoitteella: Nina Peltola, Koulukatu 4, Huittinen. Hyvitys lipusta maksetaan suoraan pankkitilille, joten kuitin lisäksi hakemuksessa tulee olla mukana nimi, pankkitilin numero, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Luvassa Show & Dinner Casino Helsingissä Ensi kevääksi osasto suunnittelee Show & Dinner -tapahtumaa Casino Helsinkiin. Seuraava kevätkokous on tutussa ja turvallisessa Hotelli Ellivuoressa torstaina Molemmista tilaisuuksista tiedotetaan lähempänä tarkemmin Merimies-lehdessä sekä osaston kotisivuilla. Viihdeammattilaiset visiitillä hansakaupungissa Laivan Viihdeammattilaiset päättivät tällä kertaa pitää syyskokouksensa aivan uudenlaisessa paikassa, joten virkistysja kokousmatka suunnattiin Latvian pääkaupunkiin Riikaan. Teksti ja kuvat: Nina Peltola Matkalle sekä kokoukseen lähti pieni, mutta sitäkin innokkaampi kahdeksan hengen ryhmä, kertoi osaston sihteeri Nina Peltola kokousreissusta. Torstaiaamupäivästä matkaajat kokoontuivat Helsinki-Vantaan lentokentälle ja jo vajaan tunnin lennon jälkeen he olivat Latviassa. Kentällä ryhmää oli vastassa pikkubussi, johon olisi hyvin mahtunut vielä toinen mokoma iloisia laivan viihdeammattilaisia. Riika on vuonna 1201 perustettu ihastuttava vanha hansakaupunki, jossa voit melkein kuulla historian lehtien havinaa. Yöpyminen oli keskeisellä paikalla sijaitsevassa hotelli Rigassa, josta oli lyhyt matka Riikan vanhankaupungin nähtävyyksiin. Torstaiaamu ja -iltapäivä vierähtivät kokouksessa, mutta torstai-ilta sekä perjantai vietettiinkin rennommissa merkeissä ja Riikaan tutustuen. Osastolle uusi hallitus Reissun virallisessa osuudessa, eli syyskokouksessa, valittiin ammattiosastolle hallitus seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Lisäksi pohdittiin tulevia tapahtumia ja jäsenasioita. Hallituksen kokoonpanoon tuli muutamia muutoksia. Edeltävä puheenjohtaja Mikael Ahlfors lähti haistelemaan uusia tuulia. Uuden hallituksen kokoonpano: puheenjohtaja Kalle Peltola, varapuheenjohtaja Perttu Nurmi, sihteeri Nina Peltola, hallituksen muut jäsenet Sari Sagulin ja Marika Viitala-Nykänen sekä varajäsenet Mika Nykänen, Sarah Gref ja Alexander Ruzza. Merimieskuvia.net -sivusto täyttää reilun kuukauden kuluttua 2 vuotta Ajatus sivuston luomisesta syntyi keskustelupalstoilla käytyjen ajatustenvaihtojen seurauksena. Sivuston perustaja, entinen merimies Timo Haipus rekisteröi domainnimen, vuokrasi palvelintilaa ja loi bittiavaruuteen merimieskuvia-sivuston. Tavoitteena oli koota laivoissa otettuja valokuvia, tarinoita ja muisteluja vanhoilta sekä nykyisiltäkin merimiehiltä. Alkuun sivustolle ladattiin omat ja veljen kuvat ja sitten alkoi kuvamateriaalia tulla muiltakin, Haipus kertoo. Sivuston toiminta lähti hyvin käyntiin ja Haipukselle alkoi saapua materiaalia tasaisesti eri puolilta Suomea. Sana sivustosta levisi ja jonkin ajan kuluttua sivuston ylläpitäjälle alkoi tulla kyselyitä omien laivakuvien ja juttujen lisäämisestä sivustolle myös Suomen ulkopuolelta. Yhteydenottoja alkoi tulla ympäri maailmaa siellä eläkevuosiaan viettäviltä merimiehiltä. Tänä päivänä Merimieskuvia -sivustolta löytyy jo yli 5500 valokuvaa! Suurin osa niistä on merimiesten laivoissa tai satamissa ottamia. Laivakuvaajien ottamia ja myymiä laivakorttikuvia on sivustolla noin 500 kpl maailman eri kolkilta. Merimiesten kirjoittamia muistelmia ja tarinoita sivustolta löytyy puolestaan jo yli 100 kappaletta. Sivustolta löytyy myös sähköinen Verkkolehti Ruuppari Ensinumero ilmestyi viime jouluna, toinen numero kesällä. Uusi joulunumero on parastaikaa työn alla, Haipus kertoo jouluaskareistaan. Sivustolta löytyy myös taideosio, jossa on runsaasti maalauksia, piirroksia, pienoismalleja ja puhdetöitä, joista enemmistö on vanhojen skönöjen tekemiä. Myös merenkulkua ja merimiehiä koskevia lehtileikkeet ovat osa sivuston sisältöä, unohtamatta merimiesten maailmalta lähettämiä postikortteja! Merimieskuvia.net-sivuston yhteydessä toimii myös suosittu keskustelufoorumi Messin jutut, jossa keskusteluihin on osallistunut runsaasti niin vanhoja kuin nykyisiäkin merimiehiä. Miten sivustoa ylläpidetään? Sivuston suuri suosio ja ylläpitäminen käyvät työstä, eikä ylläpito ole enää yhden miehen työ, Timo Haipus pohtii. Kuva- ja juttuaineiston tuottamiseen on osallistunut yli 250 vanhaa merimiestä eri puolilta Suomea ja maailmalta. Sivustolla on oma toimikunta, johon kuuluu seitsemän jäsentä. Toimikunnassa on jäseniä kone-, täkki- ja byssäpuolelta. Haipuksen mukaan toiminta tapahtuu harrastuspohjalta sopuisasti ja sitä ohjaa yhteinen näkemys ja tahto. Sivuston toimintaan voi osallistua lähettämällä sinne valokuvia, tarinoita yms. Messin jutut -keskusteluihin voi myös ottaa osaa ja vanhojen partojen pärinän joukkoon toivotaankin lisää nuoria, seilaavia skönömanneja!, Haipus lähettää jouluterveiset Merimies-lehden lukijoille. Merimiesten kirjoittamia muistelmia ja tarinoita sivustolta löytyy puolestaan jo yli 100 kappaletta. Osasto kiittää Mikkeä hyvästä puheenjohtajakaudesta ja toivottaa hänelle paljon onnea uuteen työhön! 14 15

9 Kuljetusalan Työttömyyskassa Työttömyyskassa tiedottaa: Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 3 5, katutaso, Helsinki Postiosoite: PL 65, Helsinki 1. Minulle maksettiin työsuhteeni päättyessä lomakorvausta ja tukipaketti. Miten nämä vaikuttavat päivärahaani? Kokoaikatyöstä ansaitut lomakorvaukset ja tukipaketit jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien. Lomakorvauksen ja tukipaketin yhteissumma jaksotetaan viimeisimmän työsuhteesta lasketun päiväpalkan mukaan. Samalla periaatteella jaksotetaan kaikki työsuhteen päättymiseen liittyvät ylimääräiset korvaukset, esim. kultainen kädenpuristus, kertakorvaus, yms. 2. Määräaikainen työsuhteeni päättyi. Tarvitaanko siitä joku todistus? Toimita kassalle hakemuksesi kanssa kopio työsopimuksesta ja työtodistuksesta. Näistä käy ilmi, että työsuhde on päättynyt määräaikaisuuden vuoksi ja minkä alan työehtosopimusta on noudatettu. 3. Miten kotihoidon tuki vaikuttaa päivärahaani ja voinko saada samanaikaisesti päivärahaa sekä kotihoidontukea? On mahdollista saada kotihoidontukea ja päivärahaa samanaikaisesti. Jos kotihoidontuki on myönnetty hakijalle, kotihoidon tuki vähennetään hakijan päivärahasta. Puhelinpäivystys p. (09) ma pe klo Faksi: (09) Peruspäivärahaan tasokorotus vuoden alusta Peruspäivärahan hallitusohjelman mukainen tasokorotus tulee voimaan lukien. Peruspäivärahan korotus nostaa myös ansioon suhteutettuja etuuksia eli kassan maksamaa ansiopäivärahaa, koska ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Usein kysyttyä: Korotuksen määrä riippuu päivärahan perusteena olevan palkan suuruudesta. Tasokorotuksen määrä on noin 120 euroa kuukaudessa. Kassa maksaa automaattisesti tasokorotukset päivärahoihin, jotka kohdistuvat aikaan lukien. Tarkempaa tietoa ei tässä vaiheessa ole olemassa, koska lehden ilmestymiseen mennessä ei Jos kotihoidontuki on myönnetty puolisolle, kotihoidontuki vähennetään seuraavasti: a. puoliso on työtön: kotihoidontuki vaikuttaa vähentävästi puolison päivärahaan b. puoliso hoitaa itse lasta kotona (esim. hoitovapaalla): vähennystä ei tehdä c. puoliso työssä / opiskelee / työkyvytön / yms.: kotihoidontuki vaikuttaa vähentävästi hakijan päivärahaan d. jos lapsi on säännöllisesti osankin aikaa hoidossa kodin ulkopuolella, kotihoidontuki vähennetään päivärahan saajalta Muista toimittaa kotihoidontukipäätös kassalle, myös silloin kun kotihoidontukeen tulee muutoksia! 4. Mikä on karenssi, omavastuu, lomakorvaus? Karenssi on TE-toimiston asettama ajanjakso, jolta päivärahaa ei makseta (poikkeuksena tepalvelut). Karenssi on 30, 60 tai 90 päivää. 90 päivän karenssin voi saada esimerkiksi silloin, kun on itse irtisanonut itsensä työstä ilman pätevää syytä. Omavastuuaika on seitsemää työtöntä työpäivää vastaava aika. Jos olet kokonaan työtön, omavastuu on seitsemän arkipäivää. Työttömyyskassa asettaa omavastuuajan aina, kun 500 päivän enimmäisajan maksaminen alkaa alusta. Omavastuuajan tulee täyttyä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuun ajalta ei ole oikeutta päivärahaan (poikkeuksena te-palvelut). Työttömyyskassan asiakaspalvelu avoinna: Arkipäivisin klo (syys huhtikuu) asiasta annettua lakiesitystä ole välttämättä vielä vahvistettu. Muilta osin vuodenalun mahdolliset muutokset kassan maksamissa työttömyysetuuksissa ovat riippuvaisia pitkälti siitä, mitä tapahtuu ns. työmarkkinoiden raamisopimukselle. Lomakorvaus on korvausta pitämättömistä lomista. Jos työsuhde on ollut yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö, lomakorvaus jaksotetaan ensimmäisestä työttömästä päivästä alkaen. Lomakorvauksen jaksotuksen ajalta ei ole oikeutta päivärahaan. 5. Minulle on tarjottu osa-aikatyötä. Kannattaako työ ottaa vastaan ja miten se vaikuttaa päivärahaani? Työttömyyskassa maksaa soviteltua päivärahaa osa-aikaisen sekä satunnaisen työn ajalta. Pääsääntöisesti puolet ansaitsemastasi työtulosta vaikuttaa vähentävästi päivärahaasi. Sovitellussa päivärahassa on rajoituksia, jotka voit käydä tarkastamassa kassan kotisivuilla: tai osoitteesta tai pyydä kassaa lähettämään sinulle infoa sovitellusta päivärahasta. Työstä kieltäytyminen voi johtaa TE-toimiston antamaan karenssiin. 6. Milloin työssäoloehtoni täyttyy? Työssäoloehto täyttyy, kun on työskennellyt työttömyyttä edeltävän 28 kuukauden aikana 34 kalenteriviikkoa niin, että jokaisena viikkona on ollut vähintään 18 tuntia työtä. Ensimmäistä kertaa päivärahaa hakevalla on myös oltava jäsenyyttä vähintään 34 viikkoa. 7. Miten voin ilmoittaa kassalle uuden tilinumeron? Tilinumeron voi ilmoittaa kassalle vain kirjallisena. Myös kassan verkkopalvelun kautta tulevat tilinumerot hyväksytään. Aimo Myräkkä Aimon joulupakina Ja tapahtui niinä päivinä, että Jotenkin näin se alkoi, muistelee Aimo. Tällä Aimo tarkoittaa joulun rauhallista aikaa. Aimo on vuosien aikana kirjoittanut monta joulupakinaa. Aina on ollut jotain sanomista. Milloin on tapeltu, milloin on merimiehiä kohdeltu kaltoin tavalla tai toisella. On ollut irtisanomisia, ulosliputuksia ja palkanalennuksia. Joka joulu on toivottu parannusta tähän maailmaan, mutta aika harvoin saatu. Nytkin on taas tehty järjenvastaisia toimia kuluneen vuoden aikana. Väylämaksuja on korotettu, josta Aimokin kertoi taannoin. Merimiesten asema on monin tavoin käynyt ahtaammaksi ja samalla vaatimukset ovat kasvaneet alalla. Rikinkatkuisia asioita on näköpiirissä. Minne menee Suomen ja maailman merenkulku? Suurta epävarmuutta leijuu ilmassa. Ketkä liikennöivät tulevaisuudessa maailman merillä, millä kalustolla ja miten? Vaan hii-o-hoi! Toisaalta, harvoin on maailmassa ja meillä tilanne ollut näin rauhallinen. Ei ole viime aikoina toimitus- tai muutkaan johtajat kiukutelleet laivoilla. Lakkoja ei ole näköpiirissä eikä ulosliputtamisia taida olla ihan heti tulossa. Lisäksi Suomen tonnisto on hieman kasvanut, mikä on sekin hyvä asia. Merenkulkuun liittyy jotenkin olennaisesti sekin, että uusia laivoja tulee vesille. Vaikka Suomeen ennustetaan lamaa ja taantumaa, niin silti on tilattu suomalaiselta telakalta uusia erikoisaluksia. Huoltolaivoja, jotka ovat samalla jäänsärkijöitä. Ja onhan se vielä hyvässä muistissa, että meiltähän ne maailman komeimmat ja suurimmat risteilyalukset ovat lähteneet. Ei sekään tietotai- to ole maailmassa hukassa. Kyllä taas jonain päivänä Perniölläkin telakan ovea kolkutetaan. Suomi tulee aina tarvitsemaan kauppalaivastoa. Toivoa sopii, että niiden miehistö olisi niin ikään suomalaista. Vanhemman polven väistyessä eläkkeelle tai ikävä kyllä myös tyynemmille vesille johonkin merimiesten taivaaseen, jossa heistä tulee albatrosseja, olisi hyvä saada uutta ja innokasta nuorta polvea merenkulun piiriin. Ehkäpä niin käykin, onhan merenkulku edelleen jotain hieman erikoisempaa, kuin yhdeksästä viiteen työskentely konttorissa. Tällä hetkellä Suomen kauppalaivaston reitit eivät ole enää sitä, mitä ne joskus takavuosina olivat, mutta näin hyvän tahdon ja rauhan aikana voisivat nekin elpyä. Näistä voisi helposti tehdä joulun jälkeisen uuden vuoden lupauksia. Valtiovalta voisi panostaa uusien merimiesten ja -naisten koulutukseen. Voisi toimia. Perinne jatkuisi. Niinpä Aimo voi kerrankin jättää herjaamiset sikseen ja olla aidosti iloinen ja tyytyväinen. Aimo toivoo, että tämän perinteinen hiljentymisen ja rauhan aika jatkuisi ja muutkin kuin itämaan viisaat tietäjät näkisivät taivaalla semmoisen tähden, joka nostaisi Suomen kaikenkaltaisen laivaliikenteen uuteen uskoon ja antaisi meriväelle töitä Suomen lipun alla. Hii-o-hoi! Harvoinpa on näin rauhallinen joulupakina tullut kirjoitettua! Ja sitten lopuksi siteeraus jostain asiaankuuluvasta laulusta (tai olikohan se sittenkin iso kirja?): Ja maassa oli rauha ja ihmisillä hyvä tahto Oliko noin? Kysyy Aimo Myräkkä Merellä 16 17

10 Merenkulkuun raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset Merimies-Unioni solmi työmarkkinajärjestöjen ja maan hallituksen välisen raamisopimuksen mukaiset työehtosopimukset marraskuun lopulla. Uudet työehtosopimukset ovat pääsääntöisesti voimassa saakka. Neuvottelutuloksia muissa varustamoissa Niin sanotun raamin mukaiset sopimukset on lisäksi solmittu muun muassa Suomen Lauttaliikenteen losseille ja vapaasti kulkeville lautoille, Arctia Shippingin aluksille, Rannikko- ja sisävesiliikenteeseen, kotimaan matkustaja-aluksille, Viking Linen maahenkilöstölle sekä Meritaidon väylänhoitajille ja väyläaluksille. Palkankorotus Ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimus Taulukkopalkkoja korotetaan 2,4 % kuitenkin vähintään 43 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan 2,4 %. Eri sopimusaloilla ja varustamoissa sovellettavien takuupalkkojen korotukset toteutetaan aikaisemmin noudatetun käytännön mukaisesti. Ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimus Takuupalkkoja korotetaan 2,4 % kuitenkin vähintään 54,50 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan 2,4 %. Ulkomaanliikenteen pientonnistosopimus Takuupalkkoja korotetaan 2,4 % kuitenkin vähintään 48 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan 2,4 %. Palkankorotus Ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimus Taulukkopalkkoja korotetaan 1,9 % kuitenkin vähintään 35 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan 1,9 %. Eri sopimusaloilla ja varustamoissa sovellettavien takuupalkkojen korotukset toteutetaan aikaisemmin noudatetun käytännön mukaisesti. Ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimus Takuupalkkoja korotetaan 1,9 % kuitenkin vähintään 45 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan 1,9 %. Ulkomaanliikenteen pientonnistosopimus Takuupalkkoja korotetaan 1,9 % kuitenkin vähintään 39 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan 1,9 %. Kertakorvaus Ulkomaanliikenteen työehtosopimusten soveltamispiiriin kuuluville työntekijöille maksetaan 150 euron kertakorvaus tai sen jälkeen seuraavan palkanmaksun yhteydessä raamisopimuksen mukaisesti. Kertakorvaus maksetaan niille työntekijöille, joiden työsopimussuhde on jatkunut vähintään kolme (3) kuukautta ennen erän maksuajankohtaa. Osa-aikaiselle työntekijälle maksettava kertaerä on samassa suhteessa alempi kuin hänen työaikansa on täyttä työaikaa alempi. Muutamilla aloilla, kuten kotimaan matkustaja-alusliikenteessä, 150 euron kertaerä maksetaan purjehduskauden alusta ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Pääsopimukset ovat voimassa Luontoisetujen tarkistaminen Luontoisetukorvauksia tarkistetaan entisen käytännön mukaisesti , ja Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksia koskevia muutoksia: Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksiin tehtiin muutoksia, jotka koskevat palkanmaksua työsuhteen päättyessä ja päihdepolitiikkaa koskevaa hoitoonohjausta. Myös pääluottamusmiehille maksettavia korvauksia tarkistettiin. Tämän lisäksi täyden palkan määritelmä kirjattiin osaksi työehtosopimuksia. Ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimukseen tehtiin vuosilomaa koskeva muutos. Kaikkiin merenkulkua koskeviin työehtosopimuksiin tehtiin lepoaikoja koskeva muutos. Työryhmät Lähes kaikille työehtosopimusaloille asetettiin erilaisia työryhmiä. Muun muassa Merimies-Unionin ja Suomen Varustamoiden välille perustettiin työryhmät, joissa selvitetään voidaanko matkustaja-alussopimuksessa määritelty vuosiloma muuttaa 35 päivän sijaan 36 päiväksi sekä tutkitaan, voidaanko matkustaja-alusten autokansilla tapahtuvasta lastauksesta suorittaa korvausta. Raamisopimuksen kattavuus on historiallisen suuri: noin 1,7 miljoonaa eli 94 prosenttia palkansaajista. Työehtosopimusten voimassaolon päättäminen kesken sopimuskauden Mikäli työmarkkinakeskusjärjestöt arvioivat yhdessä, että talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta, osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan ja sopimaan poikkeavan kehityksen vaikutuksista sopimuskorotuksiin ja/tai sopimuksen voimassaoloon. Mikäli maan hallitus lupauksistaan huolimatta päättää kohdistaa hallitusohjelmaan sisältyvän 20 miljoonan euron säästötavoitteen merenkulun miehistökustannustukiin, kumpikin osapuoli voi irtisanoa niiden väliset työehtosopimukset osittain tai kokonaan päättymään yhden kuukauden irtisanomisajalla. Merimies-Unioni ja Suomen Varustamot sopivat jatkavansa niiden välillä voimassa oleviksi sovittujen ulkomaanliikenteen matkustajaalussopimuksen, ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimuksen ja ulkomaanliikenteen pientonniston työehtosopimuksen voimassaoloa saakka ottaen huomioon työmarkkinajärjestöjen allekirjoittaman raamisopimuksen. Osaamista lisäävä koulutus Työmarkkinajärjestöjen ja maan hallituksen välillä solmitun raamisopimuksen tavoitteena on kannustaa työnantajia lisäämään osaamista ja tuottavuutta edistävää koulutusta. Työmarkkinajärjestöt ja maan hallitus käyvät yhdessä läpi uutta koulutusjärjestelmää mennessä. Työehto-osapuolet ovat sopineet, että koulutusta koskeva lisäys toteutetaan työehtosopimuksiin samanaikaisesti uuden järjestelmän käyttöönoton yhteydessä ottaen huomioon merenkulun erityispiirteet. Koulusta koskevan järjestelmän on tarkoitus tulla käyttöön vuoden 2013 alusta

11 Liikenneministeriö : Kohti arktisten alueiden tulevaisuutta: Fennicalle ja Nordicalle merkittävä rahtaussopimus Alaskaan Eduskunta esittää väylämaksuihin nyt 9,5 prosentin korotusta Arctia Offshore Oy on allekirjoittanut merkittävän sopimuksen koskien monitoimimurtajiensa Fennican ja Nordican rahtausta Suomen jäänmurtokauden ulkopuolella. Kansainvälinen öljyjätti Shell rahtaa alukset kolmena seuraavana vuonna öljyn- ja kaasuntuotannon tukitehtäviin Alaskan pohjoisrannikolle. Työskentelyalueena ovat Chukchin ja Beaufortin meret. Vuosina 2012, 2013 sekä 2014 Fennica ja Nordica ovat Shell Offshoren palveluksessa keväästä loppusyksyyn. Sopimus kattaa työskentelykauden sekä mobilisointi- että demobilisointikulut. Käytännössä Fennica ja Nordica pitävät huolta siitä, että arktiset jäät eivät uhkaa öljynporauslauttoja. Näiden ns. Ice Management -tehtävien lisäksi alukset ovat täydessä toimintavalmiudessa mahdollisten erityistilanteiden varalta, liiketoimintajohtaja Lauri Bäckman kertoo. Väylämaksuja on puitu kuluneen syksyn aikana useaan otteeseen eduskunnassa. Alkuperäisessä lakiesityksessä väylämaksuihin ehdotettiin 12 prosentin korotusta. Liikenne- ja viestintävaliokunta ehdottaa nyt, että väylämaksujen hinnoittelua pudotetaan 2,5 prosenttiyksikköä, jolloin väylämaksun suuruudeksi jäisi 9,5 prosenttia. Osa opposition kansanedustajista on jo aiemmin tehnyt vastalauseen lakiesitystä vastaan. Eduskunta käsittelee lakiesitystä vielä loppuvuodesta. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä tammikuuta Strategisena tavoitteenamme on ollut pitkän aikavälin rahtaussopimukset kaikilla liiketoiminta-alueilla. Jäänmurrossa tämä tavoite on jo toteutunut ja tämä rahtaus täyttää tavoitteen offshoren osalta. Olemme nyt vahvasti mukana myös arktisten alueiden tulevaisuudessa, sanoo toimitusjohtaja Tero Vauraste. Fennican ja Nordican pääkoneisiin asennetaan tulevan talven aikana katalysaattorit ja hapetuskatalysaattorit sekä tehdään erittäin vähärikkisen polttoaineen (Ultra Low Sulphur Diesel) käytön vaatimat muutostyöt. Arctia Offshore Oy on tilannut projektin kokonaistoimituksena Wärtsilältä. Töiden valmistuttua alusten pakokaasupäästöt täyttävät Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston (EPA) herkille arktisille alueille asettamat päästönormit. Lähde: Arctia Shipping Ruotsalainen jäänmurtaja Frej murtamaan jäitä Suomeen Jäänmurtaja Frej:n käytöstä Suomen jäänmurtopalveluissa Pohjanlahdella. Allekirjoitetun sopimuksen mukaan Frej on turvaamassa jäänmurtopalveluita Pohjanlahdella viisi seuraavaa talvea. Samaan aikaan suomalainen monitoimimurtaja Botnica jäi ilman jäänmurtosopimusta. Marko Lappalainen jatkaa Eckerö Linen pääluottamusmiehenä Marko Lappalainen jatkaa Eckerö Linen pääluottamusmiehenä kauden Työryhmä selvittämään Merenkurkun liikenteen turvaamista Liikenne- ja viestintäministeriö aikoo asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus siitä, miten ympärivuotinen henkilö- ja tavaraliikenne Suomen ja Ruotsin välillä Merenkurkussa järjestetään kestävällä tavalla. Työryhmän toimikausi on Työryhmän asettaminen perustuu hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan hallitus tukee Merenkurkun laivaliikenteen jatkamista ja laatii yhdessä Ruotsin ja Merenkurkun edustajien kanssa pitkäjänteisen strategian liikenteen turvaamiseksi. Työryhmältä odotetaan ehdotusta niistä toimenpiteistä, jotka ovat välttämättömiä toteuttaa laivaliikenteen turvaamiseksi vuoden 2013 alkuun mennessä. Näistä toimista työryhmältä odotetaan väliraporttia huhtikuun loppuun mennessä. Lisäksi työryhmän tehtävänä on laatia pitkän tähtäimen strategia ja toimenpide-ehdotukset henkilö- ja tavaraliikenteen turvaamiseksi Merenkurkussa. Merenkurkussa on liikennöinyt autolautta jo lähes 50 vuotta. EU-jäsenyyden myötä verovapaa myynti päättyi vuonna 1999, joka johti matkustajamäärien erittäin voimakkaaseen vähenemiseen. Sekä Suomen valtio että alueviranomaiset niin Ruotsin kuin Suomen puolella ovat tukeneet vuodesta 2010 Vaasan ja Uumajan välistä matkustajaliikennettä. Tuki päättyy vuoden 2012 lopussa. ABB:n ruoripotkurilla jopa yli 20 prosentin polttoainesäästöt Suomalaisella tuotekehitysosaamisella on saatu ABB:n Azipodruoripotkurijärjestelmään uusia ominaisuuksia, jotka parantavat merenkulun energiatehokkuutta ja säästävät polttoainekustannuksia sekä laskevat hiilidioksidipäästöjä. Isossa risteilijässä polttoainesäästöjä voi kertyä yli euroa vuodessa. Azipod-järjestelmällä varustettu alus säästää polttoainetta jopa 20 prosenttia perinteisiin potkureihin verrattuna. Maailmassa on Azipod-ruoripotkurijärjestelmällä liikennöiviä aluksia yli sata: muun muassa jäänmurtajia, luksusluokan jättiristeilijöitä, ro-ro-aluksia ja tankkereita. Jouluna merellä Tyyni, aurinkoinen jouluaattoaamu Atlantilla. Laiva on matkalla Kanadasta Etelä-Amerikkaan. Näen jo kaukaa delfiiniparven lähestyvän laivaa. Innosta pomppien suuri lauma saavuttaa aluksen keulan ja jää bulbin ympärille kisailemaan pitkäksi aikaa. Se joulu on jäänyt pysyvästi mieleen. Laivan stuertti piti gourmet-aterioillaan miehistön enemmän kuin tyytyväisenä arkenakin, mutta sinä jouluna tuntui, että jopa hänkin ylitti itsensä. Sen seitsemän sorttia ei riitä alkuunkaan kuvaamaan niitä joulupöydän antimia. Joulupäivällisellä kaikki byssan tasot notkuivat toinen toistaan herkullisempia annoksia. Annoksista ei puuttunut mitään meille niin tuttuja, perinteisiä jouluruokia ja lisäksi oli tarjolla myös eksoottisempia herkkujakin. Se päivällinen sai miehistön jokaisen jäsenen unohtamaan koti-ikävän ja sulamaan tyytyväiseen, hartaaseen hymyyn. Hauskaa oli, kun intialaisen konepäällikön mielestä parempaa jälkiruokaa ei ole, kuin suomalainen lanttulaatikko. Päivällistä nautittiin kiireettömästi. Kun kaikki olivat saaneet syötyä kyllikseen, siirryttiin päivähuoneeseen lahjojen jakoon. Merimieskirkko oli taas muistanut paketilla meitä kaukana kotoa olevia. Illan kruunasi konemestarin äidin lähettämä paketti. Hän oli laittanut kaikille miehistön jäsenille paketin salmiakkia. Kyllä sitä äitiä ajateltiin lämmöllä! Monta joulua on mennyt laivalla. Joulumieli on mahdollista löytää sielläkin. Turha ylimainostaminen ei häiritse tunnelmaa vaan se syntyy kuin itsestään yhdessäolosta ja hyvästä ruuasta. Tämän joulun vietän maissa mieheni kanssa. Olemme vuokranneet mökin korvesta, jonne vetäydymme joulunviettoon viikoksi. Luvassa on ulkoilua, yhdessäoloa, saunomista ja täydellistä rauhallisuutta. Vaikka en mikään virtuoosikokki olekaan, täytyy kuitenkin omat sinappisilakat tehdä kinkun ja laatikoiden lisäksi. Toivotan hyvää joulua ahkerille kokeille, jotka jaksavat tehdä jouluaatosta meille erityisen sekä kaikille muille merimiehille, niin merelle kuin maihinkin. Mimosa Kuva: ABB 20 21

12 Hyvää joulua Taas on joulu tullut ja kuusta kannetaan ja lumiukko poikineen sen koristella saa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta 2012! God Jul och Gott Nytt År 2012! Merimies-Unionin henkilökunta toivottaa kaikille jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta! On kaksi pientä lasta toisessa päässä kiinni ja itse ukko partoineen liitää kinoksiin Metsän laidassa pieni mökki oottaa tulijoita Äiti katsoo ikkunasta on ihanainen näky vastas voi pikku pipanoita Naama on kun Aurinkon ja siinä voita päällä kissa syö jo puuroansa sääntöjä ei täällä Marjatta 2011 Sjömans-Unionens personal önskar alla sina medlemmar och samarbetspartner en God Jul och ett Gott Nytt År! Ledare: Priset avgör vid en entreprenadtävling, men vem bestämmer säkerheten och kvaliteten? Det statliga bolaget Meritaito Oy, som bara funnits i två år, meddelade att de inlett samarbetsförhandlingar för 90 personer den 16 november till följd av ett besparingsprogram. Har separeringen och bolagiseringen av de tidigare statliga verken förbättrat produktiviteten på önskat sätt? Priset avgör vid en tvångskonkurrensutsättning, men vem bestämmer kvaliteten? I början av 2010 ombildades det tidigare Sjöfartsverket till tre nya statliga bolag: Arctia Shipping Oy, Finnpilot Oy (lotsning) och Meritaito Oy. Vägverket hade redan bolagiserats till Destia Oy och separerades år 2010 till det egna bolaget Finlands Färjetrafik Ab (Fin- Ferries). De nya aktiebolagen ägs till hundra procent av staten. De producerar infrastrukturella tjänster som att underhålla leder, sköta isbrytningen och ta hand om förbindelsefartygstrafiken. Nu börjar den bistra sanningen bakom programmet skönjas: tusentals har fått lämna sina jobb och de som har gått i pension har inte ersatts med ny personal. Arbetena och entreprenaderna ska konkurrensutsättas. Bakgrunden till bolagiseringen av de tidigare affärsverken är bland annat EU:s beslut om affärsverksmodellens tillämplighet på EU:s inre marknad, enligt vilket ett affärsverk inte kan gå i konkurs eller åtnjuta skattefria förmåner. Därmed är de tidigare statliga affärsverken, som Sjöfartverket, historia. Det tidigare enda och enhetliga verkets ärenden sköts nu av flera bolag och myndighetsorgan runt om i Finland. Sjömansärenden till exempel kommer i framtiden att skötas ända borta i Rovaniemi, dit man har för avsikt att flytta Trafiksäkerhetsverket Trafis sjömansregister som beviljar sjömän bland annat seglingsintyg, d.v.s. ett utdrag ur sjömansregistret. En annan stark anledning till att de statliga verken decentraliserades och bolagiserades är också statens produktivitetsprogram från 2003 som fackförbunden motsatte sig ända från början. Nu börjar den bistra sanningen bakom programmet skönjas: tusentals har fått lämna sina jobb och de som har gått i pension har inte ersatts med ny personal. Arbetena och entreprenaderna ska konkurrensutsättas. Genom att separera produktionerna har man förlorat synergifördelar som en gång i tiden gav naturliga besparingar. För närvarande är det bara priset som avgör vid en konkurrensutsättning, och ingen är beredd att betala för kvalitet och säkerhet. Tiden får utvisa vilka följder effektivitetspolitiken har på lång sikt: leder det till besparingar eller extra utgifter? innehåll: 24 ESL Shippings utrustning förnyas 28 I en kran ovanför Helsingfors 34 Södra Finlands avdelning 25 år! 37 Merimieskuvia.net! 38 Ramavtalsenligt förhandlingsresultat för sjöfarten 42 Julhälsningar 22 23

13 [ ESL Shippings utrustning förnyas ] Det inhemska fraktfartygstonnaget har utökats med sex nya fartyg under det gångna året. I våras blev Finnlines M/s Finnbreeze och M/s Finnsea färdiga på ett kinesiskt varv. I somras sjösattes Bores M/s Bore Sea och M/s Bore Song från ett tyskt varv. I slutet av året började ESL Shippings M/s Alppila trafikera. sää juttu sve Torrfraktfartyget M/s Alppila fortsätter rederiets traditionsrika väg Text och bilder: Saana Lamminsivu ESL Shippings M/s Alppila nådde sin hemmahamn Helsingfors den 9 november. Alppila ägs av SEB Leasing och ESL Shipping hyr det under ett långsiktigt avtal. En 15 man stark finländsk besättning arbetar på fartyget, som seglade in under finsk flagg. Dessutom fick vi ytterligare en lättmatrosmatros på däck efter att ha begärt en, berättar at-matros Mauri Holm nöjt. Jätte på varvet Alppila byggdes i den indiska staden Surat på ABG Shipyard Ltd:s varv. Byggnadsarbetet inleddes år 2006, men färdigställandet drog ut på tiden med ytterligare ungefär tre år. Maskinchef Jarmo Kuronen deltog i varvsarbetet redan från start. Det var fullt upp på varvet eftersom man byggde omkring 20 fartyg på en gång. Alppila var en jätte på varvet i Surat. De flesta fartygen som höll på att byggas på varvet var betydligt mindre än Alppila, som är 156 m lång och har en dödvikt på mt. Maxdjupet vid full last är 9,4 meter. Alppila är det största fartyg som någonsin byggts på varvet i Surat, berättar Kuronen. Fem år i Indien Staden Surat ligger i den indiska delstaten Gujarat vid Indiska oceanen. Statistiken visar att staden har lite mindre än fem miljoner invånare. Surat är ett centrum för stark ekonomisk tillväxt och en av Indiens snabbast växande städer, men Kuronens bild av regionen är att det är en avkrok i indiska mått mätt. Surat är en isolerad plats, man ser inte mycket turism där. Inkomstskillnaderna hos folket är enorma och skillnaderna i levnadsnivå är tydliga. På varvet talades det flera olika dialekter, något som det finns mängder av i Indien. Det var bara det mer belästa folket som talade engelska, beskriver Kuronen sorlet på varvet. Kuronen arbetade i Indien i nästan fem år enligt alterneringsprincipen, d.v.s. inte allt i ett kör. Under den perioden flög han mellan Finland och Indien ett tiotal gånger. En vinter i Indien tyckte Kuronen var kall, då det snöade i Delhi. Vakter med i piratområden Alppilas resa från Indien till Finland inleddes i september. Fartyget seglade från Indiska oceanen till Röda havet utanför Egypten. Det hade med sig vakter eftersom det rörde sig i piratområden. Från Medelhavet åkte Alppila till Polen, och därifrån anlände det för första gången i sitt hemland Finland i början av november. Liksom ESL:s övriga fartyg kommer Alppila att trafikera i Europa

14 Alppila utvärderas Alppila reparerades på Sandvikens varv. Vi ska få tv-apparater, de ska komma när som helst berättar man i mässen. Under den första resan till havs noterade besättningen väggarnas styrka på fartyget: ljudet går rakt igenom till hytten intill. Ljudisoleringen är dålig och väggarna tunna. I maskinrummet tycker man att Alppila är ett helt okej fartyg. Fartygets huvudmaskin är en B&W från MAN och hjälpmaskinerna marindieslar från Wärtsilä. Maskinen går riktigt jämnt och ger inte ifrån sig några större dunkande ljud. Alppila fortsätter ESL:s ärevördiga serie torrfraktfartyg. Alppila tillhör rederiets så kallade Eira-klass, som är avsedd att operera framför allt i låga hamnar i Östersjön. Alppila kan även operera i de nordligaste hamnarna, då det har den högsta isklassen 1A Super. Mer bilder: > på svenska > Sjömannen - webtexter > M/s alppila At-matros Mauri Holm och ekonomibiträde Jenna Nylund. Den första törnen Jenna Nylund, 19, utexaminerades som fartygskock från sjömansskolan i Raumo i våras och arbetar nu som ekonomibiträde på Alppila. Hon ville arbeta på just ett fraktfartyg. Arbetsgemenskapen är liten, som en familj, säger Jenna om sina motiv. Sjömansarbetsförmedlingen i Helsingfors sökte ett ekonomibiträde till ett fraktfartyg. Jenna tvekade inte länge och bordade Alppila i Polen. Jag sade till min pojkvän att jag ska vara på ett fraktfartyg i en månad. Okej, svarade han, skrattar Jenna. Frilansare Holm At-matros Mauri Holm ler i bakgrunden åt diskussionen i mässen. Liksom Jenna var Mauri ung när han gick till sjöss år Jag är bara en sån där frilansare, småler Mauri genom skägget. Den gamla sjöbjörnen har aldrig behövt oroa sig för att bli arbetslös under sin karriär till sjöss. Under sin långa karriär har han seglat under såväl finsk flagg som under bekvämlighetsflagg, som panamansk, gibraltisk och maltesisk flagg. Fram till idag har det funnits hur mycket arbete som helst. Jag har arbetat på ESL sedan 2004 och varit på alla slags fartyg, inklusive skjutbogserbåtar. Det finns dock en sak som får Mauri något fundersam. Han gör en eftertänksam paus. Alla rederier har nog svårt att hitta finländskt folk till fartygen, eftersom det helt enkelt inte finns. En del av de utexaminerade börjar arbeta i land direkt Alppilas 15 man starka besättning är helt finländsk. Tillgången på inhemska sjömän är ett stort samtalsämne på fartygen. Finns det tillräckligt med arbetskraft och nya förmågor eller oroar man i onödan för att arbetskraften inte ska räcka till? Jenna, som gör sitt livs första törn, oroar sig inte för huruvida hon ska hitta en arbetsplats. I skolan såg hon däremot ett fenomen som hon säger sig fundera över. En del av mina klasskamrater på ekonomisidan började arbeta i land på en gång. För Jennas del har sjömansskolan från första början handlat om en karriär till sjöss. Jag har inte haft några förutfattade meningar om arbetet på ett fartyg. Många av mina kompisar i Raumo är sjömän

15 Michael Välikangas båtsman, M/s Pasila i ESL:s tjänst sedan 2001 en törn är i medeltal 4-6 veckor lång I en kran ovanför Helsingfors Grävlastarna som kör upp och ner för det svarta stenkolsberget ser ut som leksakstraktorer uppifrån luften. Från torrlastfartygets däckskran breder sig ett svindlande panorama över Helsingfors ut och neråt är det fritt fall ner i det svarta lastrummet. Stenkolsberget i Sörnäs hamn är enormt. Kolet kommer i huvudsak från Ryssland, men den här lasten är från Riga. ESL Shipping som hör till ASPO-koncernen är en viktig aktör vad gäller den inhemska servicesäkerheten, eftersom det just nu är det enda rederi som transporterar stenkol till Finland. Båtsman Michael Välikangas på M/s Pasila går mot sin arbetspunkt: en däckskran som sträcker sig 24 meter upp i luften. På Pasila finns tre lastrum och tre kranar. I rederiet kör alla däckskran som har gått den utbildning som krävs för att få köra en sådan. Man klättrar upp i kranen på en lodrät metallstege. Stegen är fastbultad direkt i väggen. När man tittar upp på stegen nerifrån fartygets däck ser stegen ut att aldrig < Uppe från lyftkranen ser man långt. Om det inte var hus i vägen skulle man kunna se ända till Böle, som fartyget fått namn efter. Båtsman Michael Välikangas uppe i kranhytten ovanför Helsingfors. [ Speciella arbetsplatser ] ta slut. Man kommer att tänka på Jack som klättrade upp till himlen längs en bönstjälk. Nu börjar även Michael klättra uppåt mot höjderna. Metallröret är trångt och man måste ha ett fast grepp om stegen. Jordens dragningskraft är emot en då man klättrar uppåt och ett felsteg skulle kunna vara ödesdigert. Först när man är uppe i luften ser man hur enormt stenkolsberget är: vilken utsikt! Helsingfors breder ut sig framför en som ett fantastiskt panorama. Den svarta stenkolshögen skymmer Berghälls kyrka. Det ser ut som att klocktornet sjunkit ner i det svarta stenkolsberget och det är bara en liten del av kyrkans kupoltak som sticker upp bakom högen. De gula grävlastarna ser ut som små leksakstraktorer där de snabbt kör upp och ner för det svarta kolberget och transporterar energi till kraftverken. Helsingfors Energis B-kraftverk på Hanaholmen måste matas regelbundet. Michael sitter i kranens styrhytt och sänker ner den stora skopan ner mot lastrummet. Det är flera meters fall rätt ner. Skopan bryter loss en stor bit av lasten och börjar lyfta upp den mot kolhögen. Kranhytten är som en gräns mellan den övre och undre världen ovanför det stora lastrummet. Radion står för stämningen på arbetet. Kranen körs ofta i ett streck i cirka en timme och efter det har man paus i en halvtimme. I den stora skopan får man rum med ungefär 12,5 kubik på en gång och det tar runt ett dygn att lossa ett fartyg beroende på lastens storlek. Mer bilder: > på svenska > Sjömannen - webtexter > M/s pasila 28 29

16 Transportbranschens Arbetslöshetskassa ARBETSLÖSHETSKASSAN INFORMERAR: Besöksadress: Broholmsgatan 3 5, gatuplan, Helsingfors Postadress: PB 65, Helsingfors Telefonjour tel. (09) mån fre kl fax:(09) Nivåhöjning av grunddagpenningen från början av året Transportbranschens Arbetslöshetskassa Arbetslöshetskassans kundtjänst är öppen: Vardagar kl (september april) Aimo Myräkkä Aimos julkåseri I enlighet med regeringsprogrammet träder en nivåhöjning av grunddagpenningen i kraft från och med Grunddagpenningens höjning höjer även de inkomstrelaterade förmåner eller den inkomstrelaterade dagpenning som kassan betalar ut, eftersom den inkomstrelaterade dagpenningen utgörs av en grunddel i form Spalten Vanliga frågor Då mitt arbetsförhållande upphörde fick jag semesterersättning och stödpaket. Hur påverkar dessa min dagpenning? Semesterersättningar och stödpaket man fått för heltidsarbete periodiseras från det att arbetsförhållandet upphör. Den sammanlagda summan för semesterersättning och stödpaket periodiseras enligt arbetförhållandets senast beräknade dagslön. Enligt samma princip periodiseras alla extra ersättningar som har att göra med att arbetsförhållandet upphör, t.ex. gyllene handslag, engångsersättning, o.dyl. Mitt tillfälliga arbetsförhållande upphörde. Behövs det något intyg för det? Skicka med en kopia av arbetsavtalet och arbetsintyget när du skickar in din ansökan till kassan. Av dem framgår det att arbetsförhållandet har upphört för att det var tillfälligt samt vilken branschs kollektivavtal man följt. På vilket sätt påverkar hemvårdsstödet min dagpenning och kan jag få dagpenning och hemvårdsstöd samtidigt? Det är möjligt att få hemvårdsstöd och dagpenning samtidigt. Om den sökande har beviljats hemvårdsstöd, dras hemvårdsstödet från dagpenningen. Om hemvårdsstöd beviljats åt make /maka, sänks hemvårdsstödet på följande sätt: a. maken/makan är arbetslös: hemvårdsstödet påverkar makens/makans dagpenning negativt b. make /maka sköter själv om barnet hemma (t.ex. under vårdledighet): avdrag görs inte c. make/maka arbetar/studerar/är arbetsoförmögen/el.dyl.: hemvårdsstödet påverkar sökandens dagpenning negativt d. om barnet regelbundet delvis vårdas utanför hemmet, minskar hemvårdsstödet för personen som får dagpenning Kom ihåg att skicka beslut om hemvårdsstödet till kassan, även då det ändras! Vad är karens, självrisk, semesterersättning? Karens är en tidsperiod som upprättats av TE-centralen och för vilken ingen dagpenning betalas ut (undantag te-tjänster). Karensen är 30, 60 eller 90 dagar. En karens på 90 dagar kan man till exempel då få man själv sagt upp sig från arbetet utan giltig orsak. Självrisktiden motsvarar sju arbetslösa arbetsdagar. Om du är helt arbetslös är självrisken sju vardagar. Arbetslöshetskassan upprättar alltid självrisktiden då betalningen för 500 dagars maximitid börjar om från början. Självrisktiden ska fullgöras under åtta på varandra följande kalenderveckor. Man har inte rätt till dagpenning under självrisktiden (undantag te-tjänster). av grunddagpenningen och av en inkomstdel. Höjningens storlek beror på hur stor lönen är som ligger till grund för dagpenningen. Nivåhöjningens storlek är cirka 120 euro i månaden. Kassan betalar automatiskt nivåhöjningarna på dagpenningarna, som avser tiden från och med I det här skedet finns ingen närmare information, för innan tidningen utkommer har inte det lagförslag som getts i ärendet nödvändigtvis fastslagits ännu. Övriga eventuella ändringar i början av året gällande arbetslöshetsförmåner som kassan betalar ut, beror i stor utsträckning på vad som händer med det sk. ramavtalet för arbetsmarknaden. Semesterersättning är ersättning för outtagen semester. Om arbetsförhållandet är ett heltidsarbete som varat över två veckor, periodiseras semesterersättningen från den första arbetslösa dagen. För tiden för semesterersättningens periodisering har man inte rätt till dagpenning. Jag har erbjudits deltidsjobb. Lönar det sig att ta emot jobbet och hur påverkar det min dagpenning? Arbetslöshetskassan betalar avtalad dagpenning under perioder med deltidsjobb eller tillfälligt arbete. I regel påverkar hälften av den arbetsinkomst du tjänat din dagpenning negativt. Den avtalade dagpenningen har begränsningar som du kan granska på kassans hemsidor: eller på adressen eller be kassan skicka dig information om den avtalade dagpenningen. Att vägra arbeta kan leda till karens från TE-centralen. När uppfylls mitt arbetsvillkor? Arbetsvillkoret uppfylls då man under de 28 månader innan man blev arbetslös arbetat i 34 kalenderveckor så att man varje vecka arbetat minst 18 timmar. En person som för första gången ansöker om dagpenning måste även ha varit medlem i minst 34 veckor. Hur kan jag meddela kassan om nytt kontonummer? Kontonumret kan endast meddelas kassan skriftligen. Även kontonummer som inkommer via kassans nättjänst godkänns. Och det hände sig vid den tiden att Något sådant var det, minns Aimo. Med det menar Aimo den lugna jultiden. Genom åren har Aimo skrivit många julkåserier. Alltid har det funnits något att säga. När det har slagits, när sjömän har behandlats illa på ett eller annat sätt. Det har varit uppsägningar, utflaggningar och lönesänkningar. Varje jul har man önskat förbättring i den här världen, men ganska sällan har det skett. Nu har det återigen skett absurda saker under det gångna året. Farledsavgifterna har höjts, vilket Aimo berättade om nyligen. Sjömännens ställning har på många sätt blivit mer inskränkt, samtidigt som kraven har ökat i branschen. Svavelosande saker är inom synhåll. Vart är Finlands och världens sjöfart på väg? Det råder stor osäkerhet. Vilka kommer att trafikera på världens hav i framtiden, med vilken utrustning och hur? Så hi-ohoj! Å andra sidan har läget sällan varit så här lugnt för oss och i världen. Den senaste tiden har inte ens verkställande direktörer eller andra chefer trilskats på fartygen. Det finns inga strejker inom synhåll och inga utflaggningar den närmaste tiden. Det finska tonnaget har dessutom vuxit något, vilket också är bra. Sjöfarten har på något sätt också mycket att göra med att det sjösätts nya fartyg. Trots att man förutspår lågkonjunkturer och recessioner i Finland har man ändå beställt nya specialfartyg från det finska varvet. Servicefartyg som samtidigt är isbrytare. Och visst minns vi fortfarande att världens vackraste och största kryssningsfartyg kommit från oss. De kunskaperna har inte försvunnit ut i världen. Någon dag kommer man allt att knacka på dörren till varvet i Bjärnå också. Finland kommer alltid att behöva en handelsflotta. Vi får bara hoppas att besättningen på den likaså är finsk. När den äldre generationen går i pension eller, sorgligt nog, till lugnare vatten i någon sjömanshimmel där de blir albatrosser vore det bra att få en ny och entusiastisk ung generation till sjöfarten. Det kanske blir så, för visst är sjöfarten fortfarande något lite mer speciellt än ett nio-till-fem-arbete på kontor. För närvarande är den finska handelsflottans rutter inte längre vad de en gång var, men i denna tid av god vilja och fred kan de också vakna till liv. Det skulle lätt kunna göras till ett nyårslöfte efter jul. Staten skulle kunna satsa på att utbilda nya sjömän och -kvinnor. Det skulle kunna gå. Traditionen skulle fortsätta. Därmed kan Aimo för en gångs skull lämna förtalen därhän och vara genuint glad och nöjd. Aimo hoppas att denna traditionella tid av lugn och frid fortsätter och att även andra än de vise männen från österlandet ser en stjärna på himlen som skulle göra om hela den finska fartygstrafiken och ge sjömännen arbete under finsk flagg. Hi-ohoj! Sällan har ett så lugnt julkåseri skrivits! Och så avslutningsvis ett citat från någon relevant sång (eller var det kanske en stor bok?): Och det rådde fred på jorden och en god vilja bland människorna... Var det så? Frågar Aimo Myräkkä Till havs

17 I ubåtskrigets början var de tyska ubåtskaptenerna gentlemän Fartyget sjönk, kaptenen fick kvitto Så skoningslöst och destruktivt som andra världskrigets ubåtskrig var, kunde man ändå i början av kriget ana vissa gentlemannadrag hos de tyska ubåtskaptenerna. Kaptenerna på Nordström-rederiets s/s Martti-Ragnar och Baltic Lloyds s/s Walman bad om att få och fick kvitto på fartyget som sänkts av den tyska ubåtskapten som sänkt det! Text: Joni Skiftesvik Bild: Joni Skiftesviks samlingar Martti-Ragnar och Walma som seglade under finländsk flagg sänktes när de sprängdes i Skagerrak innan vinterkriget bröt ut i september De tillhörde ett neutralt land och det blev omfattande rapporteringar i finländsk och hela världens press om sänkningarna. Innan dem hade redan ett finländskt fartyg, den fyrmastade barken Olivebank, kört på en mina och förstörts. Kriget utsatte redan från början den finländska sjöfarten på grymma prövningar. Sänktes på grund av cellulosalast Den styrde Martti-Ragnar (2260 brt) med kapten Johan Söderblom från Ajos i Kemi långsamt längs Sveriges kust söderut mot Ellesmere Port i England med en cellulosalast. Då det var mörkt använde fartyget starka strålkastare för att kunna upptäcka eventuella minor, även om det inte borde finnas sådana där. Det var meningen att man efter de svenska vattnen skulle fortsätta resan längs Norges kust innan man korsade Nordsjön. Vädret var fint och det verkade finnas alla förutsättningar för en lyckad sjöfärd. Martti-Ragnar När man kom till Skagerrak förändrades situationen. Vid norska Arendal upptäckte styrmannen kl. 23 en ubåt vid ytan som illavarslande närmade sig det finländska fartyget. Man ropade ordern stop engine från ubåten och Martti-Ragnar stannade. Från ubåten kom förfrågningar om vad det var för fartyg, vad man hade för last och vart man var på väg. När kapten Söderblom hade svarat på frågorna fick han order om att ta lastdokumenten och andra nödvändiga dokument med sig och komma ner i ubåten. Söderblom och en annan styrman förflyttade sig dit i en båt som roddes av en matros. Bemötandet finländarna fick i den tyska ubåten var sakligt, till och med artigt. Söderblom redogjorde för fartygets last och destination. Tyskarna kände inte till Ellesmere Port och man redde ut var det låg. Som avslutning på diskussionen meddelades den finländska kaptenen om att cellulosa som var på väg till England var krigskontraband, eftersom man skulle kunna tillverka sprängämnen av det och att Martti- Ragnar därför skulle sänkas. Söderblom motsatte sig detta starkt. Det gjorde han dock förgäves och besättningen beordrades lämna fartyget så snabbt som möjligt. Kaptenen fick ett attest på att s/s Walma (ex. Driva, Lennart, Aina) hade köpts till Finland från Sverige Martti-Ragnars och dokument beslagtagits och att fartyget sänkts. En besviken Söderblom återvände till fartyget för att hämta sina ägodelar och för att övervaka att besättningen lämnade fartyget. Den andra räddningsbåten sattes i sjön och folket började sätta sig i den. Ingen hann ta med sig just någonting annat än kläderna de hade på kroppen. Tyskarna placerade redan ut sprängladdningar. Då besättningen avlägsnat sig sprängdes fartyget och sjönk. Det finns två uppgifter om tidpunkten för Martti-Ragnars sänkning och de avviker något från varandra. En tysk källa talar om att tre laddningar exploderade i fartyget 23.9 kl Enligt finländska uppgifter var det fartygets mitt, antagligen maskinrummet som sprängdes kl Enligt tyskarna flöt fartyget på ytan ett par timmar efter explosionen, finländarna säger att det sjönk på ett tjugotal minuter. Hela Martti-Ragnars besättning på 24 män räddades. Ubåten kallad U-4 och dess befäl kaptenlöjtnant Harro von Klot- Heydenfelt tog räddningsbåtarna på släp närmare den norska kusten. Då ubåten lossat på bogserlinorna rodde finländarna i ungefär fem timmar innan de räddades av ett norskt fiskefartyg. Även sänkningen av Walman kvitterades Den tyska ubåten fortsatte kryssa i Skagerrak. Till näst stoppade den ett amerikanskt fartyg, som dock fick fortsätta sin resa efter kontrollen. Då dagen grydde upptäckte ubåten ännu ett finländskt fartyg. Walma (1360 brt) från Helsingfors hade lämnat Viborg 18.9 med en cellulosalast och var på väg till samma engelska hamnstad som Martti-Ragnar, Ellesmere Port nära Liverpool. Walma fick order om att stanna och befälet, sjökapten E. Söderlöf, fick order om att förflytta sig till ubåten med sina lastdokument. Fem män rodde befälet till ubåten. I ubåten undersöktes papprena grundligt av många män, på ett artigt men målmedvetet sätt. Ubåtens befäl Harro von Klot-Heydenfelt krävde att få se flera dokument. Båten åkte för att hämta dem, medan Söderlöf måste stanna i ubåten. Därefter ville tyskarna flytta Walma. Fartygets motorer startades upp och man körde österut en stund under bevakning av tyskarna. Kaptenen fick veta att fartyget skulle sänkas eftersom det transporterade krigskontraband. Kaptenen protesterade starkt och betonade att det rörde sig om ett fartyg som seglade under ett neutralt lands flagg och vars last var ofarligt ur krigssynvinkel. Beslutet att sänka fartyget var dock ovillkorligt och Söderlöf fick ett intyg på sänkningen av s/s Walman i sin hand. De som fått order om att spränga påbörjade sitt arbete på fartyget. Luckorna till lastrummen öppnades för att säkerställa en snabb sänkning och sprängladdningar placerades på olika ställen på fartyget, speciellt på taken. Besättningen beordrades ner i räddningsbåtarna. Kaptenen tilläts hämta sina ägodelar från fartyget. Så fort man avlägsnat sig från Walma exploderade hon och sjönk på cirka tio minuter. Ubåten tog det finländska fartygets räddningsbåtar på släp och drog dem efter sig mot Sveriges kust. Ungefär fem sjömil från kusten lossade man bogserlinan och lämnade båtarna. Resten av resan bogserades båtarna av ett svenskt fiskefartyg. Hela besättningen på 15 män och tre kvinnor räddades. Kortlivad ubåtskapten Följande dag sänkte U-4 svenska Gertrud Bratt (1519 brt) som var på väg till Bristol i England med en timmerlast. Sprängämnena var slut på ubåten och det svenska fartyget sköts med torpeder efter att besättningen avlägsnat sig. De två första försöken misslyckades. Den tredje torpeden exploderade i sidan på det svenska fartyget och det sjönk. U-4:s befäl, kaptenlöjtnant Harro von Klot-Heydenfelt född 1911 i Riga, gjorde en kort karriär som ubåtskapten. Förutom U-4 hann han vara befäl på U-20 och U-102. Han sänkte elva handelsfartyg (26118 brt). Den engelska jaktflygplanet HMS Vansittart sänkte von Klot-Heydenfelts U-102 den i Biskayabukten och den tyske ubåtskapten som skrivit sänkningsintyg åt finländarna omkom. Nazi-Tysklands utrikesminister: "Ridderligt handlande" Då ubåtarna sänkt fartyg som transporterat cellulosa i Skagerrak, gjorde den tyska utrikesministern ett uttalande där han förundrade sig över att finländska och svenska rederier inte kände till att cellulosa var krigskontraband. Han konstaterade: Cellulosa är ett ämne som i allt större grad används i framställningen av sprängämnen. Befälen på de tyska ubåtarna har därför endast agerat enligt sina skyldigheter för att förhindra transporten av cellulosalaster till England, för därifrån skulle de ha kommit tillbaka som sprängämnen som skulle ha använts mot tyska soldater. Enligt sjökrigsrättens förordningar och de ridderliga traditionerna i Tysklands krigsflotta har man behandlat de sänkta fartygens besättningar omtänksamt så att alla har räddats. Martti-Ragnar (ex. Nordstjernen) hade sjösatts Nordström hade senare två fartyg med samma namn

18 Avdelningsnyheter: Våren 2009 gjorde avdelningen ett studiebesök till Maritimcentret Vellamo i Kotka. På resan följde även familjens småttingar med. I augusti skrattade man åt komedin Kunnon tyttö på Helsingfors teater. I mellanakten hann man äta ute i naturen. I kikarsiktet unga och folk med stressiga liv Sjömans-Unionen har 11 fackavdelningar som bildar grunden för Unionens verksamhet. Den egna avdelningens möte är det bästa stället att höra färska nyheter direkt från Unionen och från olika rederier. Text: Saana Lamminsivu Bilder: Mikko Ervast, Katja Gräsbeck, Mari Ikonen och Saana Lamminsivu Nu sätter vi fart och får med unga och nya ansikten i verksamheten! Södra Finlands avdelning fyllde 25 år den 18 november. Ordförande Rauno Mutka anser att det är viktigt med kontinuitet i fackverksamheten. Den största utmaningen är att nå upptagna och stressade personer som arbetar och har familj. Avdelningens kontor ligger på Skatudden på adressen Slottsgatan 13. Stadgeenliga möten hålls på våren och hösten. Extramöten hålls vid behov. På avdelningsmötena går man varje gång igenom färska och direkta nyheter från Sjömans-Unionens styrelse och övriga ärenden som är på gång i förbundet. Mutka poängterar att avdelningens möten erbjuder verklig information jämfört med djungeltelegrafen. Deltag - lyssna - påverka! Nuförtiden har många en föreställning om fackverksamhet att det är något lite ålderdomligt och deltagandet på mötena är skralt. Det är hård konkurrens om den fritid man har, speciellt för sjömän som bekant vill vara helt fria från allt som har med sjön att göra när de är lediga. Många av de ärenden som behandlas på mötena rör sjömannens arbete direkt: hur sköter man den och den saken på ett visst sätt, säger Mutka och uppmuntrar folk att delta. Till Södra Finlands avdelning hör just nu knappt medlemmar. Arbetsplatserna varierar mellan passagerarrederier och fraktrederier till allt däremellan. I avdelningens verksamhet har man alltid strävat till att ge unga och nya kunniga personer utrymme, om de anmält sitt intresse. Avdelningens styrelse byttes ut förra november, då knappt hälften av den gamla styrelsens medlemmar byttes ut. Messilä var en succé Samarbetet mellan sjöfarare från olika fackavdelningar och organisationer blev väldigt tydligt på festmottagningen som ordnades för Södra Finlands avdelnings isbrytare Urho. Bland andra Sjömanspensionskassan (SPK), Sjömansservicebyrån (SSB) och Turva var närvarande vid tillställningen. Södra Finlands avdelning har haft ett långt och tätt samarbete med dem. Just nu upplever man det som extra viktigt att få med folk i olika åldrar och olika livsskeden i verksamheten. Vårdagarna med country-tema som Unionens fackavdelningar ordnade förra våren var en succé och det har redan hunnit komma in önskemål om motsvarande tillställningar från många håll. Evenemanget i Messilä i Hollola var planerat speciellt för personer med familj och det dök upp många nya ansikten som annars har svårt att delta i förbundets verksamhet. Smakprov på verksamheten i Södra Finlands avdelning: Södra Finlands avdelning har tillsammans med Sjömansservicebyrån (SSB) ordnat motionskurser i Pajulahti motionscenter och i Messilä. Under många år har man även gått på trav i Vermo. Fackavdelningarna har gemensam verksamhetsdag igen nästa höst! Nytt storevenemang nästa höst! Sjömans-Unionens fackavdelningar tänker röra om i grytan igen efter representantmötet nästa höst. Det kommer mer information om evenemanget i tidningen Sjömannen och på Unionens hemsidor. Tankar och idéer om evenemangets karaktär kan delges evenemangets ansvarsperson Rauno Mutka direkt: rauno.mutka@arctia.fi. Medlem i Södra Finlands avdelning Tero Lindevall (Finnlines) och hans dotter Linnea på SMU Goes Country-evenemanget. Pentti Holappa (från vänster till höger) och Pekka Kangas donerade en hälsning i form av en trolltrumma från Norra avdelningen till Södra Finlands avdelingens representanter Markku Knuutinen och Rauno Mutka. Sjömans-Unionens avdelning för Södra Finland och SSB ordnade i juni 2010 en resa till Bengtskärs fyrö

19 Avdelningsnyheter: Redan mer än sjöfartsrelaterade bilder på sajten merimieskuvia.net! bilder: Pyry Ukkonens samlingar Underhållningsarbetare på visit i hansastad Fartygens Underhållningsarbetare bestämde sig för att den här gången hålla sin höstkonferens på ett helt nytt ställe. Rekreations- och konferensresan gick därför till Lettlands huvudstad Riga. text och bild: Nina Peltola En liten, men desto mer entusiastisk grupp på åtta personer åkte på resan och konferensen, berättade avdelningens sekreterare Nina Peltola om konferensen. På torsdag förmiddag samlades resenärerna på Helsingfors Vanda flygplats och redan efter en knapp timmes flygning var de framme i Lettland. På flygplatsen möttes gruppen av en minibuss, som utan problem hade rymt ännu fler glada underhållningsarbetare. Riga grundades år 1201 och är en förtjusande gammal hansastad där man nästan kan känna historiens vingslag. Gruppen övernattade på det centrala hotellet Riga. Därifrån var det ett kort avstånd till sevärdheterna i gamla stan i Riga. Torsdagsmorgonen och -eftermiddagen förflöt på konferensen, men torsdagskvällen och fredagen tillbringades mer i avkopplingens tecken med en rundtur i Riga. Ny styrelse till avdelningen På den officiella delen av resan, höstkonferensen, utsågs en styrelse för fackavdelningen för den kommande tvåårsperioden. Dessutom gick man igenom kommande evenemang och medlemsfrågor. Styrelsens sammansättning ändrades något. Den tidigare ordföranden Mikael Ahlfors gav sig iväg på nya utmaningar. Den nya styrelsens sammansättning: ordförande Kalle Peltola, vice ordförande Perttu Nurmi, sekreterare Nina Peltola, övriga styrelseledamöter Sari Sagulin och Marika Viitala-Nykänen samt suppleanter Mika Nykänen, Sarah Gref och Alexander Ruzza. Utökade medlemsförmåner Underhållningsarbetarna har i allmänhet haft tillgång till en så kallad sommarförmån. Medlemmarna har själva kunnat bestämma om de ska använda sin förmån på teater, musikal, konsert eller någon annan liknande underhållning. Nu har man bestämt sig för att utöka medlemsförmånen så att den gäller året om, uppdelat i två delar. Man kan ansöka om ett bidrag på 40 under vintersäsongen, som sträcker sig från september till mars, samt 40 under sommarsäsongen, som varar från april till augusti. Evenemangskvittona skickas till Nina Peltola i slutet av säsongen på adress: Nina Peltola, Koulukatu 4, Huittinen. Ersättningen för biljetten betalas in direkt på ett bankkonto, så utöver kvitto ska ansökan innehålla namn, bankkontonummer, e-postadress och telefonnummer. Show & Dinner Casino i Helsingfors på gång Nästa vår planerar avdelningen ett Show & Dinner-evenemang på Casino i Helsingfors. Nästa vårkonferens hålls på välkända och trygga Hotell Ellivuori torsdagen den 8 mars Sajten merimieskuvia.net fyller två år om drygt en månad Idén till sajten föddes till följd av tankeutbyten på olika forum. Sajtens grundare, den f.d. sjömannen Timo Haipus, registrerade domännamnet, hyrde serverplats och skapade sajten merimieskuvia i cyberrymden. Målet var att samla bilder, berättelser och minnen från fartyg från gamla och nuvarande sjömän. Till en början laddade jag upp bilder som jag och min bror tagit och sedan började det komma in bildmaterial även från andra, berättar Haipus. Sajten kom igång rejält och snart började Haipus få material från olika delar av Finland. Ryktet om sajten spreds och efter ett tag började han få förfrågningar om att lägga till fartygsbilder och artiklar på sajten även från andra länder än Finland. Sjömän som tillbringar sina pensionsdagar på olika håll i världen började kontakta mig. Idag finns det redan över bilder på Merimieskuvia! De flesta av dem är tagna på sjömännens fartyg eller hamnar. Det finns omkring 500 fartygsbilder från olika delar av världen som fartygsfotograferna tagit och sålt. Dessutom finns det över 100 minnen och berättelser som sjömännen skrivit ner. E-tidningen Verkkolehti Ruuppari finns också på sajten Det första numret utkom i julas, det andra i somras. Det nya julnumret är under arbete, säger Haipus om vad han sysslar med inför jul. Sajten har även en konstdel med mängder av målningar, teckningar, miniatyrmodeller och hobbyarbeten, varav de flesta är gjorda av gamla sjömän. Tidningsurklipp om sjöfart och sjömän ingår också i sajtens innehåll, för att inte tala om vykort som skickats av sjömän från olika håll i världen! I anknytning till merimieskuvia finns även det populära diskussionsforumet Messin jutut, där många gamla och nuvarande sjömän gärna deltar i diskussionerna. Hur underhålls sajten? Sajtens stora popularitet och underhåll medför mycket arbete, vilket inte länge kan utföras av bara en person, säger Timo. Över 250 gamla sjömän från olika delar av Finland och världen har bidragit till att producera bild- och artikelmaterialet. Sajten har en egen kommitté med sju medlemmar. Kommittén har medlemmar från maskin-, däck- och kabyssidan. Haipus säger att allt sker smidigt på hobbybasis och styrs av ett gemensamt synsätt och en gemensam vilja. Man kan delta i sajten genom att skicka in bilder, berättelser m.m. Man kan även delta i diskussioner i Messin jutut, och vi vill gärna ha med fler yngre seglande sjömän utöver de gamla sjöbjörnarna!, säger Haipus med en julhälsning till tidningen Sjömannens läsare. Avdelningen tackar Micke för en bra ordförandesäsong och önskar honom lycka till på det nya arbetet! Närmare information om båda evenemangen lämnas senare i tidningen Sjömannen och på avdelningens hemsida

20 Ramavtalsenligt förhandlingsresultat för sjöfarten I slutet av november tecknade Sjömans-Unionen kollektivavtal enligt ramavtalet mellan arbetsmarknadsorganisationerna och regeringen. De nya kollektivavtalen gäller i regel till den 28 februari Förhandlingsresultat i övriga rederier Så kallade ramavtalsenliga avtal har även tecknats för bland annat Finlands Färjetrafiks färjor och fritt åkande färjor, Arctia Shippings fartyg, kust- och insjötrafiken, inhemska passagerarfartyg, Viking Lines landpersonal och Meritaitos farledsskötare och farledsfartyg. Löneförhöjning 1 mars 2012 Löneförhöjning 1 mars 2013 Engångsersättning 1 mars 2012 Justering av naturaförmåner Kollektivavtalet för däck- och maskinpersonal och ekonomipersonal på fartyg i utrikesfart Tabellönerna höjs med 2,4 procent, dock minst med 43 euro. Tilläggen i euro höjs med 2,4 procent. Höjningarna av garantilöner som ska tillämpas på olika avtalsområden och i olika rederier genomförs enligt tidigare praxis. Avtalet för passagerarfartyg i utrikesfart Garantilöner höjs med 2,4 procent, dock minst med 54,50 euro. Tilläggen i euro höjs med 2,4 procent. Avtalet för småtonnage i utrikesfart Garantilöner höjs med 2,4 procent, dock minst med 48 euro. Tilläggen i euro höjs med 2,4 procent. Kollektivavtalet för däck- och maskinpersonal och ekonomipersonal på fartyg i utrikesfart Tabellönerna höjs med 1,9 procent, dock minst med 35 euro. Tilläggen i euro höjs med 1,9 procent. Höjningarna av garantilöner som ska tillämpas på olika avtalsområden och i olika rederier genomförs enligt tidigare praxis. Avtalet för passagerarfartyg i utrikesfart Garantilöner höjs med 1,9 procent, dock minst med 45 euro. Tilläggen i euro höjs med 1,9 procent. Avtalet för småtonnage i utrikesfart Garantilöner höjs med 1,9 procent, dock minst med 39 euro. Tilläggen i euro höjs med 1,9 procent. Anställda som omfattas av kollektivavtalen för utrikesfarten erhåller en engångsersättning på 150 euro den 1 mars 2012 eller i samband med därefter följande löneutbetalning enligt ramavtalet. Engångsersättningen utbetalas till de anställda vars anställningsförhållande har varat i minst tre (3) månader innan ersättningen betalas ut. Engångsersättningen till deltidsanställda är lägre och i samma relation som deras arbetstid är till full arbetstid. På en del områden, som den inhemska passagerarfartygstrafiken, betalas engångsersättningen på 150 euro ut i början av seglingsperioden i samband med den första löneutbetalningen. Naturaförmånsersättningarna justeras enligt tidigare praxis den 1 januari 2012, 1 januari 2013 och 1 januari Ändringar i kollektivavtalen för utrikesfarten: Ändringar gjordes i kollektivavtalen för utrikesfarten rörande löneutbetalning vid en anställnings upphörande och vårdhänvisning i anknytning till rusmedelspolitiken. Ersättningarna till huvudförtroendemän justerades också. Dessutom skrevs definitionen av full lön in som en del av kollektivavtalet. En ändring rörande semestern gjordes i kollektivavtalet för däck- och maskinpersonal och ekonomipersonal på fartyg i utrikesfart. En ändring rörande vilotiderna gjordes i samtliga kollektivavtal för sjöfarten. Arbetsgrupper Olika arbetsgrupper tillsattes för nästan alla kollektivavtalsområden. Arbetsgrupper tillsattes bland annat mellan Sjömans-Unionen och Rederierna i Finland i syfte att utreda huruvida den fastställda semestern enligt passagerarfartygsavtalet kan ändras från 35 dagar till 36 dagar samt undersöka om ersättning kan utbetalas för lastningen på passagerarfartygens bildäck. Ramavtalets omfattning är rekordstort: omkring 1,7 miljoner, d.v.s. 94 procent av löntagarna. Upphörande av kollektivavtalens giltighet mitt under en avtalsperiod Om arbetsmarknadsorganisationerna tillsammans bedömer att den ekonomiska utvecklingen avviker oerhört kraftigt från den utveckling som uppskattades när avtalet tecknades förbinder sig parterna att förhandla och enas om effekterna av den avvikande utvecklingen på avtalsförhöjningarna och/eller avtalets giltighet. Om landets regering, trots sina löften, beslutar att rikta det i regeringsprogrammet avsedda besparingsmålet på 20 miljoner euro mot sjöfartens besättningskostnader kan bådadera parter säga upp kollektivavtalen mellan dem delvis eller helt med en månads uppsägningstid. Huvudavtalen gäller den 1 februari februari Sjömans-Unionen och Rederierna i Finland enas om att förlänga giltigheten för avtalet för passagerarfartyg i utrikesfart, kollektivavtalet för däck- och maskinpersonal och ekonomipersonal på fartyg i utrikesfart och kollektivavtalet för småtonnage i utrikesfart som tecknats mellan dem att gälla den 1 mars februari 2012 till den 28 februari 2014 med beaktande av arbetsmarknadsorganisationernas ramavtal som tecknades den 28 november Kunskapshöjande utbildning Målet med ramavtalet mellan arbetsmarknadsorganisationerna och regeringen är att uppmuntra arbetsgivaren att utöka den kunskaps- och produktivitetsfrämjande utbildningen. Arbetsmarknadsorganisationerna och regeringen kommer tillsammans att gå igenom det nya utbildningssystemet före den 31 maj Kollektivavtalsparterna har enats om att implementera utbildningstillägget i kollektivavtalen samtidigt som det nya systemet tas i bruk med beaktande av sjöfartens särdrag. Utbildningssystemet är tänkt att tas i bruk i början av

merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Suomen lipun alle: Kivihiiltä ja kuivarahtia Suomeen!

merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Suomen lipun alle: Kivihiiltä ja kuivarahtia Suomeen! Nº8/ 2011 joulukuu merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF M/s Alppila Suomen lipun alle: Kivihiiltä ja kuivarahtia Suomeen! Energiakuljetukset ovat merkittävä

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus TES: 313001 Suomen Merimies Unioni SM-U ry Työehtosopimuspöytäkirja Merenkulkulaitos 6.2.2008 Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus Osapuolet ovat uudistaneet Merenkulkulaitoksen

Lisätiedot

Suomen Laivanpäällystöliitto ry. Suomen Konepäällystöliitto ry. Palkkaliite

Suomen Laivanpäällystöliitto ry. Suomen Konepäällystöliitto ry. Palkkaliite Päivitetty 1.3.2010/TM Palkkaliite 1 Päällikön ja vuoropäällikön peruspalkat ja valmiusrahat ilman ylityö- ja pyhätyökorvauksia ovat 1.3.2010 lukien seuraavat: Päällikkö ja vuoropäällikkö, peruspalkka

Lisätiedot

RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET

RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET LYHENNETTY TYÖVIIKKO Määräaikainen laki ajalla 4.1.2010-31.12.2011, vakinaistetaan 1.1.2012 alkaen 2 Lyhennetylle työviikolle lomautetulle maksetaan täysi päiväraha

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EV 10711996 vp- HE 72/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7211996 vp laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta.

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle.

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle. Kela Hakemus Lasten kotihoidon tuki Lasten yksityisen hoidon tuki WH 1 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja www.kela.fi/lapsiperheet Voit

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Jäsenyysedellytys Palkansaajan jäsenyysehdon pituus lyheni 34 viikosta 26 viikkoon Uutta lyhyempää jäsenyysehtoa sovelletaan, kun henkilö on 29.12.2013 jälkeen ollut yhden

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Työttömyysturvailta Salossa 11.2.2015 Ansiopäivärahan edellytykset Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos Olet ilmoittautunut te-toimistoon kokoaikatyönhakijaksi osa-työkyvyttömyyseläkettä

Lisätiedot

Osuuskunnat ja ansioturva

Osuuskunnat ja ansioturva Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi Selkoesite Kiinni työelämään te-palvelut.fi Kiinni työelämään Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa työpaikkaa? Mietitkö, mitä taitoja sinun pitää opetella, jotta saat kiinnostavan työpaikan? Haluatko perustaa

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus)

OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus) LIITE 5.1 OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus) 1 OSA-AIKATYÖNTEKIJÄ Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan henkilöä, johon sovelletaan merityöaikalakia (296/76) ja jonka säännöllinen

Lisätiedot

Lahden seudun Meriklusteri. Tilaisuuden avaus Ville Uimonen p

Lahden seudun Meriklusteri. Tilaisuuden avaus Ville Uimonen p Lahden seudun Meriklusteri Tilaisuuden avaus 24.1.2019 Ville Uimonen ville.uimonen@ladec.fi p. 050 574 3222 Vuodesta 2019 on tulossa kaikkien aikojen ennätysvuosi uusien risteilyalusten markkinoilla. Lomailuun

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen tilastoja 6/1993. Merimiestilasto 1992 Aikasarjoja vuosilta Merenkullculaitos

Merenkulkulaitoksen tilastoja 6/1993. Merimiestilasto 1992 Aikasarjoja vuosilta Merenkullculaitos Merenkulkulaitoksen tilastoja 6/1993 Merimiestilasto 1992 Aikasarjoja vuosilta 1983-1992 Merenkullculaitos MERENKULKUHALLITUS Kesäkuu 1993 Tilastotoimisto Merimiestilasto 1992 Aikasarjoja vuosilta 1983-1992

Lisätiedot

Selkoesite. Vuorotteluvapaa. te-palvelut.fi

Selkoesite. Vuorotteluvapaa. te-palvelut.fi Selkoesite Vuorotteluvapaa te-palvelut.fi Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa tarkoittaa, että työntekijä jää pois työstä määräajaksi ja työnantaja palkkaa hänen tilalleen työttömän työnhakijan. Työntekijä

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

VUOROTTELUKORVAUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

VUOROTTELUKORVAUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa VUOROTTELUKORVAUS Tampere 27.1.2018 Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä

Lisätiedot

HE 36/1998 vp PERUSTELUT

HE 36/1998 vp PERUSTELUT HE 36/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi merimiesten vuosilomalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdot~taan merimiesten vuosilomalakia muutettavaksi vuosilomalain

Lisätiedot

HE 168/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 168/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 168/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merimieslain 81 :n ja merimiesten vuosilomalain 17 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merimieslakia

Lisätiedot

Kuuden euron työkokeilu. Infotilaisuus RT-RL Tapio Kari

Kuuden euron työkokeilu. Infotilaisuus RT-RL Tapio Kari Kuuden euron työkokeilu Infotilaisuus RT-RL 9.2.2017 Tapio Kari Kuuden euron työkokeilua koskevat määräykset koskevat kaikkia RT-RL sopimusaloja Kaikille Rakennusteollisuus RT:n ja Rakennusliiton työehtosopimusaloille

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen Työttömyysturvan muutokset Pääluottamusmiestapaaminen 14.10.2016 Lakimuutokset Osa ehdotuksista on jo valiokuntakäsittelyssä ja ovat olleet tiedossa jo keväästä 2016 SEN LISÄKSI: Hallituksen kokoama työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE JÄSENYYS Varmista, että Sinulla ei ole maksamattomia jäsenmaksuja. Jos olet itse maksanut jäsenmaksusi, liitä hakemukseesi kopio viimeisestä maksutositteesta. Maksamattomat jäsenmaksut

Lisätiedot

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi Selkoesite Kiinni työelämään te-palvelut.fi Kiinni työelämään Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa työpaikkaa? Mietitkö, mitä taitoja sinun pitää opetella, jotta saat kiinnostavan työpaikan? Haluatko perustaa

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että peruspäivärahan määrä olisi

Lisätiedot

TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY

TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY Muista allekirjoittaa jäseneksiliittymislomake heti työsuhteen alussa! Suomen Merimies-Unioni SMU ry perustettiin vuonna 1916. Unionin jäsenet työskentelevät

Lisätiedot

Palvelualojen työnantajat Palta ry:n neuvottelutilat, Helsinki

Palvelualojen työnantajat Palta ry:n neuvottelutilat, Helsinki NEUVOTTELUTULOS YLEISSOPIMUKSEN PALTA -JYTY UUDISTAMINEN Aika 30.1.2018 Paikka Palvelualojen työnantajat Palta ry:n neuvottelutilat, Helsinki Läsnä PALTA ry JYTY ry. Hanne Salonen Päivi Salin 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 13 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että työssäoloehtoa koskevaa säännöstä peruspäivärahan osalta

Lisätiedot

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ 18.5.217 SELVITIMME SYITÄ, MIKSI OSITTAINEN VANHUUSELÄKE ON SUOSITTU Osittainen vanhuuseläke on ollut suosittu eläkelaji ja saimme neljännesvuodessa enemmän

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

LIIKKUVUUSAVUSTUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

LIIKKUVUUSAVUSTUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa LIIKKUVUUSAVUSTUS Tampere 27.1.2018 Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa LIIKKUVUUSAVUSTUS uudet säännökset Voidaan myöntää 1.1.2018 alkaen myös sellaiseen

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä?

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Marjaana Maisonlahti, Opettajien Työttömyyskassa 1 17.9.2013 Tuija Häkkinen Yleistä työttömyysturvasta

Lisätiedot

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa Terminaalityöntekijät 2018 Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2017 31.1.2021 Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen työaika on

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Sairaankuljettajia koskevan työehtosopimuksen jäsenkirje 6/2011

Sairaankuljettajia koskevan työehtosopimuksen jäsenkirje 6/2011 Sairaankuljettajia koskevan työehtosopimuksen jäsenkirje 6/2011 Sisältö 1. Uusi työehtosopimus - Palkankorotukset 1.4.2012 - Palkankorotukset 1.5.2013 2. Muuta ajankohtaista - Ensihoidon muutokset - Järjestäytymisessä

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT-KASSAN KEHITYS Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995 alusta, nyt yli 18.000 jäsentä SYT-kassan

Lisätiedot

Raamin mukaisten sopimusten kooste. Työ ja virkaehtosopimusneuvottelut 2011

Raamin mukaisten sopimusten kooste. Työ ja virkaehtosopimusneuvottelut 2011 Raamin mukaisten sopimusten kooste Työ ja virkaehtosopimusneuvottelut 2011 Kattavuus Raamisopimuksen mukainen työ tai virkaehtosopimus on solmittu sopimusaloilla, jotka kattavat 94 prosenttia palkansaajista.

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden taloudelliset etuudet

Luottamushenkilöiden taloudelliset etuudet 1 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Luottamushenkilöiden taloudelliset etuudet Yhtymävaltuuston hyväksymä 15.6.2017 28 Muutokset huomioitu 13.6.2019 saakka. 1. Yleiset määräykset Tässä asiakirjassa

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Jäsenkirje 11/2011 Liite 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 1 :n 2 momentin johdantokappale, 10 :n 2 momentin 2 4 kohta, 13 :n 1 momentti ja

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? 1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.

Lisätiedot

Pyhäjoen kunta tukee työllisyyttä käyttämällä työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattua määrärahaa uusien työpaikkojen luomiseen alueelle

Pyhäjoen kunta tukee työllisyyttä käyttämällä työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattua määrärahaa uusien työpaikkojen luomiseen alueelle Sivu 1/8 Uusi työ Pyhäjoella Pyhäjoen kunta tukee työllisyyttä käyttämällä työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattua määrärahaa uusien työpaikkojen luomiseen alueelle Pyhäjoen kunta haluaa tukea osaltaan

Lisätiedot

Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto

Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa 15.10.-26.11. 2016 Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Kiinnostuin ulkomaan työssäoppimisesta muistaakseni ensimmäisellä luokalla ammattikoulussa, kun opettaja otti

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden taloudelliset etuudet

Luottamushenkilöiden taloudelliset etuudet 1 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Luottamushenkilöiden taloudelliset etuudet Yhtymävaltuuston hyväksymä 15.6.2017 28 1. 2. Yleiset määräykset Tässä asiakirjassa annetaan tarpeelliset määräykset

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

2.3.1 Ammattitutkintoraha, 15a, 104 euroa tutkinnolta

2.3.1 Ammattitutkintoraha, 15a, 104 euroa tutkinnolta MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUTARHA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA Aika: 23.1.2012 Paikka: Puu- ja erityisalojen liiton toimisto,

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Päivi Kuivasniemi suunnittelija Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Päivi Kuivasniemi suunnittelija Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Päivi Kuivasniemi suunnittelija Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Aiheet Termit Kelan ja ETK:n työnjako Työhön EU-alueelle Työhön sopimuksettomaan

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT Kun tietoon tulee yrityksessä tapahtuvia lomautuksia tai irtisanomisia, kannattaa ottaa ajoissa asioista selvää. Neuvoja lomautus- ja työttömyysasioissa

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

Virkamiesten lomauttaminen

Virkamiesten lomauttaminen Virkamiesten lomauttaminen Päivitetty 11/2016 Valtion virkamieslaki 8 luku 36 39 Jos viranomainen voisi 27 :n 1 momentin nojalla irtisanoa virkamiehen, virkamies voidaan 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Voit hakea työttömyysetuutta 3 kuukauden ajalta takautuvasti.

Voit hakea työttömyysetuutta 3 kuukauden ajalta takautuvasti. Kela Hakemus Työttömyysturva Peruspäiväraha/työmarkkinatuki TT 1 Voit tehdä tämän hakemuksen myös verkossa ja lähettää sen liitteet Kelaan asiointipalvelussa Viestit-toiminnolla, /asiointi Lisätietoja

Lisätiedot

LIITTOJEN YHTEINEN OHJE KOSKIEN ÄITIYSVAPAAN PALKKAA

LIITTOJEN YHTEINEN OHJE KOSKIEN ÄITIYSVAPAAN PALKKAA TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY AMMATTILIITTO PRO RY JRu, RJ, HH 17.9.2014 LIITTOJEN YHTEINEN OHJE KOSKIEN ÄITIYSVAPAAN PALKKAA Työtuomioistuimen tuomio TT2014:116 koskien Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015 296/2015 Laki merimieseläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot