HAUHO. Sisältö JOHDANTO JA TAVOITTEET
|
|
- Ida Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille Hämeenlinnan maaseutuohjelma 2015 T I I V I S T E L M Ä
2 ! HAUHO Sisältö JOHDANTO JA TAVOITTEET 3 1 MAASEUTUOHJELMAN LAATIMISEN LÄHTÖTILANNE Kuntaliitos Maaseudun hyvä arki edellyttää poikkihallinnollista tarkastelua 4 2 MAASEUTUOHJELMAN VISIO 5 3 TOTEUTUS 5 4 ASUMINEN, YMPÄRISTÖ, INFRA Tarpeet ja toimenpiteet Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset 7 5 ELINKEINOT, TYÖ, PALVELUT - ELINVOIMAISUUS Tarpeet ja toimenpiteet Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset 11 6 YHTEISÖLLISYYS, VAIKUTTAMINEN, VIIHTYISYYS Tarpeet ja toimenpiteet Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset 17 7 MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTUS JA SEURANTA 19 JOHDANTO JA TAVOITTEET Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille -maaseutuohjelmaa on valmisteltu laajassa yhteistyössä asukkaiden ja maaseudun eri toimijoiden kanssa. Ohjelmassa on luotu katsaus Hämeenlinnan maaseudun nykytilaan ja maaseudun mahdollisuuksiin. Maaseudun hyvä arki edellyttää alueiden elinvoimaisuudesta huolehtimista eli hyvän elämänlaadun, asumisen ja yrittämisen turvaamista. Hämeenlinnan kaupunki ei yksin pysty turvaamaan laajojen maaseutualueidensa elinvoimaisuutta, vaan tarvitsee siihen kumppaneiksi kolmatta sektoria, alueen yrityksiä ja maaseutua kehittäviä muita toimijoita. Maaseutuohjelman tavoitteena oli: Koota eri tahojen elinvoimaiseen maaseutuun liittyviä näkemyksiä ja kehittämisideoita. Lisätä päättäjien ja viranhaltijoiden maaseutuun liittyvää tietämystä. Lisätä asukkaiden luottamusta Hämeenlinnan toimintamalliin. Saada maaseutua tukevia ratkaisuja sisältymään eri hallintokuntien budjetteihin. Saada asukkaat aktiivisesti tarttumaan alueensa kehittämiseen. Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille Maaseutuohjelman 2015 tiivistelmä 3
3 ! 1 MAASEUTUOHJELMAN LAATIMISEN LÄHTÖTILANNE Kuntaliitoksen jälkeen maaseutualueilla odotettiin vastauksia: º º Miten Hämeenlinna hyödyntää laajoja maaseutualueitaan? º º Miten Hämeenlinna pystyy pitämään maaseutualueet elinvoimaisina? º º Miten säilytetään riittävä palvelutarjonta, kun suuntana on kustannustehokkuus ja palvelujen keskittyminen? º º Mitä palveluja maaseutualueilla saadaan kaupungilta ja mihin tarvitaan apuun kolmatta sektoria ja muita toimijoita? 1.1 Kuntaliitos Sidosryhmien tarpeet & resurssit Kaupungin tarpeet & resurssit Asukkaat Yrityspuolen tarpeet & resurssit Kolmannen sektorin tarpeet & resurssit Vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen uusi Hämeenlinna on maantieteellisesti yli 10 kertaa suurempi kuin entinen Hämeenlinna. Maaseutualueet sijoittuvat kantakaupungin eri puolille. Maaseutualueet ovat erilaisia, osa on kaupungin läheistä maaseutua ja osa on harvaan asuttua maaseutua. Kunta Väkiluku Maapinta-ala Väestötiheys Vesipinta-ala Pinta-ala Hauho ,53 km² 11,1 as/km² 88,84 km² 443,37 km² Hämeenlinna ,5 km² 294,69 as/km² 18,22 km² 184,72 km² Kalvola ,54 km² 11,94 as/km² 37,66 km² 338,2 km² Lammi ,54 km² 10,29 as/km² 73,69 km² 611,23 km² Renko ,53 km² 8,49 as/km² 12,32 km² 290,85 km² Tuulos ,86 km² 10,41 as/km² 13,44 km² 171,3 km² Uusi Hämeenlinna ,5 km 2 36,83 as/km² 244,17 km² 2039,67 km² Kuva 1: Uusi Hämeenlinna koostuu erilaisista alueista. Lähde: Samuli Alpin esitys Hämeenlinnan Kyläkäräjillä Vuonna 2005 asui Kanta-Hämeenlinnassa 74 % koko Hämeenlinnan väestöstä, maaseututaajamissa 14 % (Hauho kk, Eteläinen, Tuuloksen Syrjäntaka, Lammi kk, Iittala, Renko kk) ja kylissä sekä haja-asutusalueilla 12 %. Kuntaliitoksen jälkeen Hämeenlinnassa on runsaasti kesämökkejä. Sekä vuoden 2009 että 2010 lopussa Hämeenlinna oli Tilastokeskuksen tilastojen mukaan toiseksi suurin mökkiläiskunta. Vuoden 2010 lopussa Hämeenlinnassa oli 7694 kesämökkiä Maaseudun hyvä arki edellyttää poikkihallinnollista tarkastelua Mitä kauempana ruutukaava-aluetta ollaan, sitä haasteellisempaa on hyvän arjen säilyttäminen maaseutualueilla ja sitä enemmän tarvitaan myös laajaa yhteistyötä. Tärkeää on saada kaupungin, kolmannen sektorin, yrityspuolen (maatilayrittäjät sekä yrittäjät) ja sidosryhmien tarpeet ja resurssit kohtaamaan. Kaikki voimavarat tulee saada yhteen ja välttyä päällekkäiseltä työltä. Kuva 2: Eri toimijoiden yhteistyö on tärkeää asukkaiden hyvän arjen toteutumisessa 2 MAASEUTUOHJELMAN VISIO Maaseutuohjelmaan muotoutui kaupunkistrategian pohjalta visio: Hämeenlinna tarjoaa maaseudullaan monipuolisia asumisen, yrittämisen, vapaa-ajan viettämisen ja palvelujen mahdollisuuksia taloudellisesti kestävällä pohjalla. 3 TOTEUTUS Maaseudun hyvää arkea lähestyttiin kolmen eri teeman avulla: Asuminen, ympäristö, infra Elinkeinot, työ, palvelut Yhteisöllisyys, vaikuttaminen, viihtyisyys Maaseutuohjelmatyön aikana tehtiin maaseudun hyvään arkeen liittyviä selvityksiä ja työssä hyödynnettiin myös eri maaseudun kehittäjätahojen laatimia selvityksiä ja ohjelmia. Näin saatiin käyttöön oman asiantuntijajoukon lisäksi myös laajan maaseudun kehittäjäjoukon näkemys. Kunkin teeman kohdalla kartoitettiin jo olemassa olevaa kehittämistoimintaa sekä myös uusia ratkaisuja ja toimenpide-ehdotuksia maaseudun hyvän arjen turvaamiseksi. Vuoteen 2015 mennessä tavoitteena on, että kehittämistyöhön haetaan lautakuntien omien budjettien ohessa myös ulkopuolista rahoitusta. Ulkopuolisen rahoituksen hakijana voi olla myös jokin muu taho kaupungin sijaan. Hämeenlinnaan valmistui Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille - Hämeenlinnan maaseutuohjelma Maaseutuohjelman täydennyksenä on tämä tiivistelmä sekä maaseutuohjelman liiteosa. Maaseutuohjelman liite sisältää maaseutuohjelman tausta-aineistoa. Lisätietoja Hämeenlinnan maaseutuohjelmasta ja liiteosasta saa kaupungin Internet-sivuilta. Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille Maaseutuohjelman 2015 tiivistelmä 5
4 KALVOLA 4 ASUMINEN, YMPÄRISTÖ, INFRA Maaseutuasumiseen liittyy monia haasteita. Miten turvataan maaseutualueiden säilyminen elinvoimaisina, säilytetään maaseutualueilla monipuolinen ikärakenne, estetään pientieverkon rapistuminen, turvataan riittävät liikenneyhteydet, parannetaan olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja järjestetään haja-asutusalueen vesihuolto. 4.1 Tarpeet ja toimenpiteet Hämeenlinnan visiona on olla 2015 Etelä-Suomen vetovoimaisin asumiskaupunki. Rauhallinen, luonnonläheinen ja turvallinen maaseutumainen asuinympäristö tarjoaa vaihtoehdon kaupunkimaiseen asumiseen. Hämeenlinnan maaseutualueiden sijainti on hyvä, pääkaupunkiseutu sekä lähikaupungit ja markkinat ovat lähellä. Hämeenlinnan positiivinen väestökehitys lisää mahdollisuuksia saada lisää asukkaita maaseutualueille, joten maaseutualueilla on hyvät mahdollisuudet kehittyä. Vetovoimaisen maaseudun avulla kaupunki pystyy houkuttelemaan asukkaiden lisäksi myös yrityksiä ja matkailijoita. Maankäytön suunnittelun keskeinen tehtävä on toteuttaa kaupungin strategisia tavoitteita ja kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta Asumiskaupunki-vision pohjalta. Kaupungin tehtävänä on hankkia maata ja kaavoittaa niille asuin- ja yritystontteja. Maankäytön suunnittelu vastaa yleis- ja asemakaavoituksesta, ohjaa kaupunkirakennetta ja yleispiirteistä maankäyttöä, luo edellytykset rakentamiselle ja vastaa hyvästä asuinympäristöstä. Vuoden aikana valmistuvassa rakenneyleiskaavassa osoitetaan keskeiset asumisen ja yrittämisen laajenemissuunnat myös liitoskuntien alueilla. Maankäytön ja asumisen pitäjäkierroksilla korostunut kaupungin aktiivisen maanhankinnan tärkeys ja maaseutualueiden riittävä tonttitarjonta edellyttääkin kaupungin panostusta. Useat asumiseen ja yrittämiseen sopivat alueet ovat yksityisten omistuksessa ja sopivien alueiden saanti asuin- ja yritystonteiksi vaatii työtä. 4.2 Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Hämeenlinnan seudulle muutetaan viihtyisän asuinympäristön, hyvien kulkuyhteyksien, hyvätasoisen palvelun ja turvallisuuden vuoksi. Asukkaiden ja yritysten lisääntymistä voidaan tukea monipuolisilla asumisvaihtoehdoilla, riittävällä tonttitarjonnalla, toimivilla liikenneyhteyksillä, nopeilla laajakaistayhteyksillä sekä turvallisella ja viihtyisällä asuinympäristöllä. Tärkeää on, että kaupunki edistää kattavia joukkoliikenneyhteyksiä ja hyvien ja kiinnostavien tonttien tarjontaa niin asuntorakentamiseen kuin yritystonteiksi. Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille Maaseutuohjelman 2015 tiivistelmä 7
5 Toimenpide-ehdotukset Toteutus Vastuutaho ja aika Strateginen näkemys maaseutualueiden maankäytöstä Rakenneyleiskaavan valmistelutyö linjaamaan maankäyttöä kaupungin alueella vuoden päähän. Ennen päätöksentekoa rakenneyleiskaavasta kuullaan vielä asukkaita. Rakenneyleiskaavan valmistuttua valmistellaan asunto-ohjelma Valmistelutyö tehdään vuoden 2013 loppuun mennessä. ja kehittämispalvelut 2013 Kestävä maaseutuasuminen nostetaan yhdeksi kaupungin vahvuuksista ja maaseudusta luodaan selkeä ja houkutteleva vaihtoehto asumiselle ja yrittämiselle. Kaupunki kaavoittaa pääasiallisesti omille mailleen. Kaupunki hankkii maata myös liitoskuntien alueilta harjoittamalla aktiivista maanhankintapolitiikkaa. Kyläkaavahankkeen toimenpide-ehdotusten ja mallien hyödyntäminen. Rakenneyleiskaavassa huolehditaan kaikkien entisten kuntakeskusten kehittymisestä varaamalla näihin asuin- ja yritysalueita sekä osoittamalla keskeiset asumisen, palvelujen ja työpaikkojen laajenemissuunnat. Tehdään yhteenveto kaupungin liitoskuntien alueella omistamien maiden soveltuvuudesta asuin- ja yrityskäyttöön sekä tarpeesta hankkia kaupungille liitoskuntien alueelta uusia maa-alueita. Kartoitetaan uusien kyläkaavojen tarve ja toteutusaikataulu, kaavoitustarpeet hankkeessa mukana olleilla kylillä sekä mahdollisuudet kyläkaavahankkeen muiden toimenpide-ehdotusten toteuttamiseen Lisätään resursseja maaseutualueiden erityiskysymysten huomioimiseksi. Markkinoidaan kyläkaavahankkeessa valmistuvaa maallemuuttajan opasta. Maaseutu osoitetaan jonkun suunnittelijan vastuualueeksi kaupungin maankäytön suunnittelussa. ja aluetoimikunnat Vahvistetaan maaseutualueiden tonttien markkinointia. Hämeenlinnan tonttimarkkinointi kohdistuu etelään, maaseututonttien kohteena pohjoinen tai muu Suomi. Haja-asutusalueiden tontit ovat pääosin yksityisten omistuksessa. Myös hajaasutusalueiden yksityisiä tontteja voi markkinoida kaupungin Internet-sivuilla. Haja-asutusalueiden vesihuoltoon liittyvä tiedottaminen haja-asutusalueiden asukkaille ja kesäasukkaille. Laaditaan maaseudun rakentamisohjeet rakentajien ja rakennustarkastajien tueksi. Toteutetaan vuoden aikana liitoskuntien alueilla olevien tonttien ja avoimien työpaikkojen yhteismarkkinointi. Pulaa hoitohenkilöistä, metallimiehistä, maataloustyöntekijöistä jne. Selvitetään tulisiko kaavoittajan tarkastaa luvan myöntämiset ennen hajatonttien markkinointia. Tehostetaan tiedotusta haja-asutusalueiden yksityisten tonttien saamisesta kaupungin Internet-sivuille. Aluetoimikunta järjestää kesällä vesihuoltoon liittyvän yhteisen infotilaisuuden haja-asutusalueiden asukkaille ja kesäasukkaille sekä aluetoimikunnat ja kehittämispalvelut Aluetoimikunnat Aluetoimikunta tukee tarvittaessa alueen omien tilaisuuksien järjestämisiä, Kutilan tilaisuus huhtikuussa Aluetoimikunnat Tuetaan Laajakaista hankkeeseen sisältyvän Hauhontaustan alueen valokuituverkon toteutumista. Valtion myöntämän valokuituverkon rahoituksen edellytyksenä on, että teleoperaattori sekä kunta osallistuvat kustannuksiin ja valokuituverkolle on alueella riittävästi kysyntää. Tuetaan maaseutualueiden yksityistieverkon kehittymistä. Selvennetään asukkaille kaupungin ja valtion roolia tieasioissa sekä tarkastellaan kaupungin yksityistieavustusten jakoperusteita. Tehdään yhteistyötä suunnitellun valokuituhankkeen alueen kyläyhdistysten ja Sadan Megan maakunta -hankkeen kanssa riittävän tiedon varmistamiseksi alueen asukkaille. Nimetään henkilö, joka toimii maaseutualueiden yksityistieverkkoasioissa kaupungin yhteyshenkilönä sekä yhdyshenkilönä tieasioissa myös valtion suuntaan. Tieseminaari on järjestetty helmikuussa, tavoite järjestää vuosittain Ydin-Hämeen aluetoimikunta ja aluetoimikunnat Toimenpide-ehdotukset vuosille Tehdään yhteistyössä lautakunnan jaon mukaisten vaikuttajaraatien ja kansalaisvaikuttamistiimin kanssa. yhteistyössä tilaajien kanssa Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille Maaseutuohjelman 2015 tiivistelmä 9
6 LAMMI 5 ELINKEINOT, TYÖ, PALVELUT - ELINVOIMAISUUS Haasteena on riittävien palvelujen turvaaminen eri-ikäisille, sillä vetovoimaisena asuinalueena säilyminen edellyttää riittäviä peruspalveluja. Kaupunki tuottaa itse useita maaseudun hyvään arkeen liittyviä tärkeitä palveluja kuten esim. peruskoulu, lasten päivähoito ja ikäihmisten palvelut. Näitä ei maaseutuohjelmassa käsitellä, vaan ne sisältyvät palveluja järjestävien lautakuntien omiin palveluverkkosuunnitelmiin. 5.1 Tarpeet ja toimenpiteet Kaupunki etsii palveluihinsa uusia toimintamalleja ja ideoita. Maaseutualueiden palvelujen turvaamisessa kaupungin lisäksi ovat myös Kehittämiskeskus Oy Häme sekä paikalliset yrittäjät ja yrittäjäyhdistykset. Sitran Maamerkit ohjelma nostaa esiin maaseudun mahdollisuuksina matkailu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan liittyvät elämys- ja paikalliskulttuuripalvelut, terveyteen liittyvän elinkeinotoiminnan (puhdas ruoka, lähiruoka ja puhdas ympäristö) ja/tai energiatuotannon, esim. puuperäinen bioenergia. Tärkeää on saada maaseudun mahdollisuudet muuttumaan konkreettisiksi toimenpiteiksi Hämeenlinnassa. 5.2 Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Palvelujen mittarina käytetty euroa/asukas on epäedullinen maaseutualueille. Jos palveluja tarkasteltaisiin yksittäisen palvelun sijaan kokonaisuutena, maaseutualueiden palvelut asukasta kohti jäisivät vähäisiksi. Maaseutualueiden palveluille tarvitaan uudenlaisia mittareita ja kaupungin päätöksentekoon maaseutuvaikutusten arviointia. Maaseudun elinvoimaisena säilymisen tukeminen on keskeinen tavoite. Kuntaliitossa on valmisteltu kehittämishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa ja kehittää kuntien osaamista paikallisen elinvoiman edistämisessä. Kyse ei ole vain elinkeinopolitiikasta, vaan laajasti kunnan toimintaan liittyvästä näkökulmasta, jossa otetaan huomioon toimenpiteiden vaikutusten ohella myös niiden vaikutukset paikallismarkkinoihin ja kuntalaisten valintoihin. Hankkeessa tarjotaan osallistuville kunnille kehittämistukea elinvoimaa vahvistavien toimenpiteiden suunnittelussa. Tärkeää on kirjastojen ja niiden osana kaupungin palvelupisteiden turvaaminen, merkityksen korostaminen ja kehittäminen monipuolisina kulttuurin, sivistyksen ja kaupunkitietouden osaamiskeskuksina maaseudulla. Myös kirjastoautopalvelujen kehittäminen on tärkeää varmistettaessa tämän palvelun säilyminen lähellä kuntalaisia. Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille Maaseutuohjelman 2015 tiivistelmä 11
7 Toimenpide-ehdotukset Toteutus Vastuutaho ja aika Maaseudun elinvoimaisuuden tarkastelu nostetaan kaupungin tavoitteeksi ja elinvoimaisuuden turvaamiseksi laaditaan suunnitelma. Maaseutuvaikutusten arvioinnilla turvataan maaseutunäkökulma päätöksentekoon Kartoitetaan sopivia mittareita maaseutualueiden palveluihin Hämeenlinna haki ja pääsi Kuntaliiton hallinnoimaan Elinvoiman eväät hankkeeseen pilottikunnaksi. Hankkeeseen kuuluvassa elinvoimajohtajuutta palvelevassa esiselvityshankkeessa huomioidaan maaseudun elinvoimaisuuden tukeminen. Elinvoiman eväät kunta elinvoiman johtajana kehittämistyö on osa Uusi Kunta 2017 työtä. Selvitetään vuoden aikana lähteekö kaupunki toteuttamaan Kuntaliiton suosituksen mukaisesti vaikutusten arviointia päätöksenteossaan. Mikäli kaupunki ei toteuta päätöksenteossaan laajempaa vaikutusten arviointia, kehitetään maaseutuarviointimenettely erikseen. Mittareiden kehittely toteutetaan osana maaseutuvaikutusten arviointityötä sekä hyödyntäen Elinvoiman eväät -hankkeessa tehtyä selvitystyötä. yhteistyössä Kehittä-miskeskus Oy Hämeen kanssa Tuetaan maaseudun elinvoimaisena säilymistä selvittämällä Sitran Maamerkit ohjelman mahdollisuuksiksi nostamien ehdotusten toteutumismahdollisuuksia Hämeenlinnassa. Näitä ovat esim. leppoistaminen (slow life), ekologinen asuminen, green care ja asumisen terveyskytkennät (puhdas ruoka, lähiruoka, puhdas ympäristö) Kevään Kyläkäräjien yhtenä teemana on maaseudun mahdollisuudet. Tehdään toteutuksesta suunnitelma, jossa selvitetään mahdollisuudet innovatiivisten ratkaisujen tuottamiseen sekä miten jo käynnissä olevissa hankkeissa asiaa voitaisiin selvittää. Työssä hyödynnetään Elinvoiman eväät -hankkeessa tehtyä selvitystyötä. Aluetoimikunnat yhteistyössä Kehittämiskeskus Oy Hämeen kanssa Selvitetään aluetoimikuntien jakamien avustusten vaikutuksia, avustuksia saaneiden yhdistysten avustustarpeita sekä yhdistysten mielipiteitä kannustavimmasta avustuskäytännöstä Tarvittaessa haetaan esiselvityshanke Linnaseutu ry:ltä. Selvitystyö aluetoimikuntien avustuksista ja Kylä kaupungissa hankkeen minipiloteista tehdään vuoden aikana. Syksyn Kyläkäräjien teemoina ovat sopimuksellisuuden kehittäminen ja kannustava avustuskäytäntö. Aluetoimikunnat Laaditaan esiselvitys kylien palvelutarjonnasta Toteutus joko kaupungin omana työnä, opinnäytetyönä tai kehittämishankkeena Toimenpide-ehdotukset vuosille Tehdään yhteistyössä lautakunnan jaon mukaisten vaikuttajaraatien ja kansalaisvaikuttamistiimin kanssa. yhteistyössä tilaajien kanssa asukkaan Lammin yrityskartalta löytyy niin kovia kuin pehmeitäkin elementtejä sekä rakentamiseen ja betoniin liittyvää osaamista että vaateteollisuutta. Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille Maaseutuohjelman 2015 tiivistelmä 13
8 RENKO 6 YHTEISÖLLISYYS, VAIKUTTAMINEN, VIIHTYISYYS Hallitus on toteuttamassa koko maan laajuista kuntauudistusta, mikä tulee muuttamaan kuntarakennetta oleellisesti. Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut on tarkoitus tehdä vuosien 2013 ja 2014 aikana. Tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne, mikä tarkoittaa kuntien lukumäärän vähenemistä sekä asukasmäärän ja pinta-alan kasvamista. Uudistuvan kuntarakenteen myötä uudistuvat myös kuntalaki sekä valtionosuusjärjestelmä. Kun kuntien alueet laajenevat, pelätään kunnallisen päätöksenteon siirtymistä liian kauaksi. Siksi kuntauudistuksessa pyritään uusin tavoin vahvistamaan osallisuutta ja asukkaiden suoraa vaikuttamista. Osallistumistavat ovat muutoksessa ja uudenlaisessa tarkastelussa otetaan huomioon sitoutuminen, välitön/suora vaikuttaminen, sähköiset mahdollisuudet, oma osallisuus palvelutuotannossa sekä valinnanvapaus. 6.1 Tarpeet ja toimenpiteet Yksi Hämeenlinnan strategian päämääristä on asiakaslähtöiset palvelut. Asiakaslähtöisyyteen kuuluu myös asukkaiden osallisuus ja vaikuttaminen. Kunnissa on toteutettu erilaisia lähidemokratian malleja. On aluelautakuntia, aluetoimikuntia, kaupunginosayhdistyksiä, asukasneuvostoja ja erilaisia yhteistyöryhmiä. Asukasvaikuttamisen osana lähidemokratian turvaamiseksi on Hämeenlinnassa toiminut kaksi aluetoimikuntaa, kyläaktivaattorit ja kyläkäräjät. Valtuustokauden toimineiden aluetoimikuntien toimintaa on arvioitu ja osallisuuden erilaisia malleja tarkasteltu uudelleen osana poliittisen johtamisen kehittämistä. Tässä työssä on rakennettu yhdessä valtuustoryhmien, aluetoimikuntien ja kyläaktivaattoreiden kanssa uutta asukkaiden kuulemisen ja vaikuttamisen mallia. Tärkeää on, että vaikuttaminen mahdollistetaan koko Hämeenlinnan alueella asukkaan Kalvola on kirkkaan lasin, kovan graniitin ja suurten metsien seutua. Iittalan Lasimäki on ohittamaton ostos- ja matkailukohde korkeatasoisen muotoilun ystäville, ja korkea laatu ja käsityöperinne näkyvät yrityskuvassa myös mm. suklaan ja hunajatuotteiden valmistuksena. Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille Maaseutuohjelman 2015 tiivistelmä 15
9 TUULOS Kuva 3: Kansalaisten kuuleminen ja vaikuttaminen tulee mahdollistaa jo varhaisessa vaiheessa. Kuva 4: Tärkeää on huomioida yhteiskunnallinen kehitys ja ajan haasteet Kuva 5: Tärkeää on tehdä toiminnasta suunnitelmallista ja saada sille myös tavoitteet Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille Maaseutuohjelman 2015 tiivistelmä 17
10 Hämeenlinnan uusi kansalaisvaikuttamisen malli Asukkaille halutaan antaa vaikuttamismahdollisuus jo asioiden valmisteluvaiheessa. Sen mahdollistamiseksi perustetaan viisi lautakuntien jaon mukaista vaikuttajaraatia: lapset ja nuoret elämänlaatu ikäihmiset terveys ja toimintakyky sekä yhdyskunta, ympäristö ja rakentaminen Vaikuttajaraateihin voivat osallistua kaikki Hämeenlinnan asukkaat. Vaikuttajaraadeissa olisi hyvä olla edustus asukkailta, kesäasukkailta, luottamushenkilöiltä, kolmannelta sektorilta (yhdistykset, seurat, järjestöt), yrittäjiltä ja seurakunnilta. Lisäksi perustetaan tarpeen mukaan asiantuntijatiimejä. Vakituisten lautakuntien jaon mukaisten raatien lisäksi käynnistetään tarpeen mukaan myös alueellisia vaikuttajaraateja. Tiettyyn asiaan liittyviä kansalaisraateja on jo ollut Hämeenlinnassa (Renko, Kalvola). Kuva 7: Osallistumiselle ja vaikuttamiselle mahdollistetaan erilaisia tapoja asukkaan Hauho valtatie 12:n varrella on keskimäärin yhtä lähellä jokaista suomalaista, sillä siellä sijaitsee ns. Weberin piste eli maamme väestöllinen keskipiste. Erityisesti puu- ja metsäteollisuudesta elävä Hauho on myös suosittua kesämökkiseutua, mikä näkyy monina matkailupalveluina, mm. kartanoina, täysihoitoloina sekä loma- ja kurssikeskuksina. Kuva 6: Vaikuttajaraadit kytketään tiiviisti kaupungin kehittämistyöhön Poikkihallinnollista asioiden tarkastelua varten perustetaan kehittämispalvelujen yhteyteen kansalaisvaikuttamistiimi, missä jäseninä ovat raatien puheenjohtajat ja kehittämispalvelujen edustajat asukkaan Rengosta on erinomaiset yhteydet joka suuntaan, mutta erityisesti se on Hämeenlinnan seudun portti Turun suuntaan, Länsi- Suomen markkinoille ja satamiin. Yritystoiminta ponnistaa alueen rikkaasta luonnosta: Rengossa on mm. mekaanista puunjalostusta, maaseutuyrittämistä ja kalanjalostusta. Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille Maaseutuohjelman 2015 tiivistelmä 19
11 6.2 Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Maaseudun kannalta on tärkeää, että vastataan paikallisiin tarpeisiin ja huomioidaan paikalliset olosuhteet. Kuntarakenteen uudistumisprosessissa on myös huomattu, että kuntien resurssien pienentyessä ja kuntakoon kasvaessa on entistä tärkeämpää etsiä nykyistä vakavampia yhteistyön muotoja kuntien palvelutuotannon ja ohjelmarahoitteisen toiminnan ja toimijoiden väliin. Valtateiden 10 ja 12 risteyksessä sijaitsevassa 1700 asukkaan Tuuloksessa on ympäristöteknologiaan ja kierrätykseen erikoistunutta yritystoimintaa sekä elintarviketeollisuutta. Pienen mutta pippurisen Tuuloksen imua lisää peräti yli 40 liikkeen Kauppakeskus Tuulonen. Päätösten maaseutuvaikutukset voivat kohdistua maaseudun vetovoimatekijöihin, kuten ympäristöön, maisemaan ja kulttuuriin, kilpailukykyyn, kansalaisten osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen sekä sosiaaliseen pääomaan. Raatien avulla voidaan kehittää myös päätösten vaikutusten arviointia. Toimenpide-ehdotukset Toteutus Vastuutaho ja aika Poliittisen vaikuttamisen osana kehitetään uusi vaikuttamisen malli. Aluetoimikunnat toimivat lähidemokratian turvaajina vuoden loppuun saakka. Uusi toimintamalli kehitetään vuoden aikana siten, että se on toimintakunnossa vuoden 2013 alusta. Verkkovaltuusto käynnistetään uudelleen. Henkilöiden kartoitus ja toiminnan käynnistäminen., viestintäyksikkö Maaseutuvaikutusten arviointia kehitetään osana kansalaisraatien toimintaa. Kehitetään maaseutuvaikutusten arvioinnissa tarvittavia työkaluja Kuntaliitosasiakirjojen arviointi. Ostopalveluna Sosiaalikehitys Oy:ltä Lähidemokratian toteutumisen arviointi. Opiskelijatyönä Vahvistetaan yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Kutsutaan alueen kolmannen sektorin toimijat ilmoittautumaan yhteistoimintaluetteloon Selvitetään kesäasukkaiden vaikuttamiskanavat. Laaditaan kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyön vuosikello vuodelle Kesäasukkaiden vaikuttamiskysely kesäasukastapahtumien kaupungin osastoilla ja palvelupisteissä. Maaseutualueille kohdistuvaa viestintää kehitetään. Positiivinen vire saadaan hyvää puhumalla. Vaikuttamiskyselyn perusteella laaditaan malli HML:n kesäasukkaiden huomioimisen toteuttamisesta. Kaupungin verkkosivuille perustetaan maaseutusivut. Maaseutusivujen toteutuksessa huomioidaan myös kesäasukkaiden tarpeet Toimenpide-ehdotukset vuosille Tehdään yhteistyössä lautakunnan jaon mukaisten vaikuttajaraatien ja kansalaisvaikuttamistiimin kanssa. yhteistyössä tilaajien kanssa Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille Maaseutuohjelman 2015 tiivistelmä 21
12 7 MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTUS JA SEURANTA Maaseutuohjelma käsittää selkeät toimenpiteet vuosille Kuntarakenteen ja kuntalain muutosten sekä eri ohjelmakausien vaihtumisen takia vuosien toimenpide-ehdotukset tehdään vuosina kehittämispalvelujen vetämissä lautakunnan jaon mukaisissa vaikuttajaraadeissa ja poikkihallinnollisessa kansalaisvaikuttamistiimissä. Kehittämispalvelujen tehtävänä on välittää toimenpide-ehdotukset kunkin lautakunnan vuosittaiseen budjettineuvotteluun sekä seurata yhteistyössä vaikuttajatiimien kanssa maaseutuohjelman toteutumista. HÄMEENLINNA Valtaväylien leikkauspisteessä sijaitsevan Hämeenlinnan vahvuuksia ovat arvokas historia, monipuolinen yrityselämä, luonnonläheinen ympäristö sekä kattava koulutustarjonta. Kanta- Hämeenlinnassa on asukkaita ja koko Hämeenlinnassa Suurimmat työnantajat löytyvät kone- ja metalliteollisuudesta sekä matkailusta ja palveluista. Elinkeinoelämässä näkyvät myös aivan uudenlaiset innovatiiviset toiminta- ja yhteistyömallit. Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille Maaseutuohjelman 2015 tiivistelmä 23
13 Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille HÄMEENLINNAN MAASEUTUOHJELMA 2015, Tiivistelmä Koordinointi: Aluekuvaukset: Kuvat: Taitto: /Marja Leena Souru Kehittämiskeskus Oy Häme Jorma Jämsen, Tapio Ketonen, Matti Siivonen, Antti Sipilä, Kehittämiskeskus Oy Häme / viestintäyksikkö Maaseutuohjelma kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta:
LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS
LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotPOKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotKASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA
KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 Kaupunkistrategiatyöryhmä elo-syyskuu 2018 Kaupunginhallitukselle esittely 25.9.2018 Asukas- ja yrittäjätilaisuus 28.1.2019 Kaupunginhallitus 5.3.2019
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotStrategiasta toiminnaksi asukkaiden osallisuus strategiatyön tukena
Strategiasta toiminnaksi asukkaiden osallisuus strategiatyön tukena Kehitysjohtajien verkoston tapaaminen 4.12.2012 Tarja Majuri Kehitysjohtaja Hämeenlinna Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohto
LisätiedotKunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö
Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan
LisätiedotEURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84
EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma
Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa
LisätiedotJOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.
JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan
LisätiedotHANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA
HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja
LisätiedotTARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa
LisätiedotELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030
ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien
LisätiedotPirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA
Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.
LisätiedotLähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)
Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
LisätiedotSuomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017
Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut
LisätiedotPOLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4
POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotElämää elinvoimaisella alueella
Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotUudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan
PANEELIKESKUSTELU Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan Kuntamarkkinat 11.9.2012 24.9.2013 Page 1 KESKUSTELIJAT Dekaani Hannu Katajamäki, Vaasan yliopiston
LisätiedotTERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN
TERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN Tervon kuntastrategian lähtökohdista Tervon kuntastrategia hahmottaa kunnan halutun tulevaisuuden kuvan, painopisteet ja päämäärät. Kuntastrategia on johtamisen
LisätiedotPaikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo
Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,
LisätiedotAluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015
Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden
LisätiedotMaaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotHankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
LisätiedotKeuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA
Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys
LisätiedotKuntalaisten tarpeiden arviointi
Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus
LisätiedotPORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017
TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit
LisätiedotTUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI
TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei
LisätiedotKuopion maaseutuohjelma
Kuopion maaseutuohjelma Yhdistysten ja kaupungin yhteistyö strateginen yhteistyö (maaseutuohjelma) kumppanuusyhteistyö (sopimusyhteistyö kaupunki paikalliset yhdistykset palvelujen järjestämisestä) perusyhdistystoiminta
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen
Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa
LisätiedotHämeenlinnan seudun puheenvuoro
Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotKuntastrategia vuoteen 2030 Kh
Kuntastrategia vuoteen 2030 Kh 23.4.2018 99 Tulevaisuuden kunnan roolit (Kuntaliitto) 24.4.2018 Lähde: Kuntaliitto, ISBN 978-952-293-461-1 (pdf) 2 2018-2030 20.000 asukkaan Janakkala kasvukäytävän toimiva
LisätiedotLähidemokratian vahvistaminen
Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,
LisätiedotAikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia
Aikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia 2017-2021 KUNTASTRATEGIA MISTÄ SIINÄ ON KYSE? ELÄVÄ ASIAKIRJA Strategia on kunnan pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, jota pidetään
LisätiedotKUNNAN VISIO JA STRATEGIA
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA
LisätiedotMaaseutuvaikutusten arviointi kuntalaisten osallistamisen välineenä. Kuntalaiset keskiöön seminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta
Maaseutuvaikutusten arviointi kuntalaisten osallistamisen välineenä Kuntalaiset keskiöön seminaari 26.2.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Arvioinnin tarkoitus varmistaa, että päätöksissä otetaan
LisätiedotHoukutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu
Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus
LisätiedotJärjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä
Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa
LisätiedotKIRKONKYLÄT PALVELUKESKUKSINA. Kuopion kirkonkylät mukaan hankkeeseen? Haku käynnissä
KIRKONKYLÄT PALVELUKESKUKSINA Kuopion kirkonkylät mukaan hankkeeseen? Haku käynnissä 1.11. 12.12.2017 Selvityshanke: Maakunta näkyvissä 1.3. 31.8. Rahoittajana Pohjois-Savon liitto, hallinnoija Mansikka
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotKulttuuriympäristö ihmisen ympäristö
Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys
LisätiedotMYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020
Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten
LisätiedotAlueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.
Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut
LisätiedotAlueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa
Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Paikalliskehittämisen superpäivät Porissa 18-19.1.2013 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv.sandberg@abo.fi Siv Sandberg Åbo Akademi 2013
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotKaupungin ydin- ja tukiprosessit. Kaupunginhallitus
Kaupungin ydin- ja tukiprosessit Kaupunginhallitus 28.5.2018 Järvenpään kaupunki Minna Lohtander 21.5.2018 Prosessien työstäminen Järvenpään kaupunki Minna Lohtander 21.5.2018 2 Uuden Järvenpään prosessien
LisätiedotVarkauden seudun kuntarakenneselvitys
Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen
LisätiedotLÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?
LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? Lähidemokratiaseminaari Päijät Hämeessä 16.3. 2010 Rovaniemen kaupunki / Yläkemijoen aluelautakunta Meeri Vaarala YLÄKEMIJOEN ALUE Yläkemijoki
LisätiedotMonikeskuksinen aluerakenne
Monikeskuksinen aluerakenne Seminaarin paneeli Helsinki 17.3.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntahallinnon murros: Kuntapalveluiden uudistaminen kohti 2020 lukua, muutosvaateita mm. Palveluiden
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
Lisätiedot1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:
Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja
LisätiedotKuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015
Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen
LisätiedotHyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne
Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotKuntastrategia Kuva: Tiia Heimonen, Lemi
Kuntastrategia 2025 Kuva: Tiia Heimonen, Lemi KUNNAN TEHTÄVÄ Hyvinvointi ja elinvoima SUUNTA: PIENESTÄ ISOKSI Lemi on hyvä paikka asua pienestä isoksi. Laadukkaita palveluja on tarjolla vauvasta vaariin.
LisätiedotHyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille
Hyvä arki Hämeenlinnan maaseutualueille HÄMEENLINNAN MAASEUTUOHJELMA 2015 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 21.5.2012 Koordinointi: Kehittämispalvelut/Marja Leena Souru 1 SISÄLLYS JOHDANTO JA TAVOITTEET...
LisätiedotSeutukierros. Kuhmoinen
Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan
Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
LisätiedotTulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,
Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle
LisätiedotLiikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos
Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä
LisätiedotPOLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/5
POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/5 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle
LisätiedotPeruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.
Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotJulkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa
LisätiedotVoimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa
25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta
LisätiedotGreen Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen
Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,
LisätiedotMaaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti
Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät
Lisätiedotämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet
ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Visio, toiminta-ajatus ja arvot Talousarvio ja toimintasuunnitelma Kunkin strategisen kärkitavoitteen suunnitelmien laatimisesta
LisätiedotTulevaisuuden kaupungit ja suhde maaseutuun
Tulevaisuuden kaupungit ja suhde maaseutuun KUNTA MAASEUDULLA - MAASEUTU KUNNASSA Tulevaisuuden kunta -seminaari 19.4.2016 Timo Halonen kaupunginjohtaja 1 Näkökulmia Maaseutu/kaupunki dikotominen ajattelu
LisätiedotKuhmoisten kunnan strategia Kuhmoinen -Pirkanmaan Portti Päijänteelle-
Kuhmoisten kunnan strategia 2017-2021 Kuhmoinen -Pirkanmaan Portti Päijänteelle- Johdanto Kuhmoisten kuntastrategia on suunnitelma kunnan tulevaisuudesta. Kuntastrategia on kunnanvaltuuston ja kuntalaisten
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa Eeva Häkkinen 25.5.2018 Maakuntalakiluonnoksen linjauksia maakuntien tehtävistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen
LisätiedotSULKAVAN KUNTASTRATEGIA Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013
SULKAVAN KUNTASTRATEGIA 2020 Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013 1 Sulkavan missio Sulkavan missio on edistää asukkaidensa hyvinvointia. 2 Sulkavan visio 2020 Sulkava, Saimaan soutupitäjä - asumiseen
LisätiedotPORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
LisätiedotOsallisuus Oulussa, totta vai tarua? Pasi Laukka, Yhteisötoiminnan päällikkö
Osallisuus Oulussa, totta vai tarua? Pasi Laukka, Yhteisötoiminnan päällikkö Missä ollaan nyt? -kaiken ikäisten kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen - Kuntalaisten osallisuus
LisätiedotKysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.
Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen
LisätiedotStrateginen toimenpideohjelma
Strateginen toimenpideohjelma 2014-2018 Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistys ry Yhdistyksen tarkoituksena on vahvistaa Hämeenlinnan kaupunkikeskustan kaupallista vetovoimaa, lisätä elämää ja asiakaskäyntejä
LisätiedotHämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys
Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen
Kommenttipuheenvuoro Kaupunginsihteeri Mari Immonen 10.12.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua,
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotLeader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015
Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen
LisätiedotYTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen
YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu
LisätiedotElävä kaupunkimaaseutu. Oulun kaupungin linjauksia maaseudun kehittämistoimintaan 2014-2020
Elävä kaupunkimaaseutu Vireä ja kehittyvä Oulun kaupungin linjauksia maaseudun kehittämistoimintaan 2014-2020 Tiivistelmä Oulu on yksi maamme kasvukeskuksista ja samalla yksi maaseutumaisimmista kaupunkialueista.
LisätiedotKestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva
Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille
LisätiedotTeema 1: Tiedonkulku. Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Luonnos 1/2019
Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet Luonnos 1/2019 Teema 1: Tiedonkulku Tavoite Toimenpiteet Asukkaat tietävät, mitä Oulussa tapahtuu ja mitä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia
Lisätiedot