K O I V U S A A R I - kaupunkimaisemalliset tavoitteet. työraportti LUONNOS

Transkriptio

1 KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO / ASEMAKAAVAOSASTO KAISA RODRIGUEZ K O I V U S A A R I - kaupunkimaisemalliset tavoitteet työraportti LUONNOS

2 MAISEMAVYÖHYKKEET Helsingin rannikko on vyöhykkeinen ja jakautuu suurmaisemassa avomerivyöhykkeeseen, ulkosaariston, selkävesien sekä sisälahtien vyöhykkeisiin. Suurmaisemassa Koivusaari sijoittuu selkävesien vyöhykkeeseen, jossa saaret rajaavat kapeita näkymiä avomerelle ja kaupunki hahmottuu rakennettuna reunana avaran vesialueen ympärillä. Kaupunkirakenteessa lähemmin tarkasteltuna Koivusaari sijoittuu kahden maisemavyöhykkeen rajalle. Pohjoisessa avautuvat sisälahtien maisemakokonaisuudet ja etelässä virkistyssaariston vyöhyke. Koivusaari kuuluu Lehtisaarenselän maisemakokonaisuuteen, jota Keilaniemen korkea rakennettu julkisivu sekä Länsiväylän tiemaisema leimaavat voimakkaimmin. Länsiväylän linjaus erottaa maisemakokonaisuuksia. Vyöhykkeisyys maisemassa perustuu tässä luokittelussa avoimen vesialueen suhteeseen kaupunkirakenteeseen. Näkymiltään ja tilaltaan erilaisia vyöhykkeitä ovat matalat sisälahdet (Laajalahti), selkävedet (Seurasaarenselkä ja Lehtisaarenselkä), virkistyssaaristo ja urbaani merijulkisivu sekä ulkosaaristo. SUURMAISEMA

3 MAISEMATILA, NÄKYMÄT JA NÄKYMÄLINJAT LAAJALAHTI LEHTISAAREN- SELKÄ HANASAAREN- SELKÄ SEURASAAREN- SELKÄ Maisematilaa tarkastellaan vyöhykkeiden rajalta, josta näkymät avautuvat molempiin suuntiin. Länsiväylän ja Lauttasaarentien reitti toimii sekä maisematiloja erottavana elementtinä että tavallisimpana tarkastelupaikkana nykytilanteessa. Myös tulevaisuudessa tieltä ja pyöräteiltä avautuvat näkymät on yhä useampien liikkujien päivittäistä maisemaa, vaikka länsimetro tuleekin kulkemaan maan alla. Koivusaaren eteläistä ja pohjoista kärkeä kohti kuljettaessa maisema avatuu ja muuttuu tiemaisemasta kohti luonnonmaisemaa. Pitkät näkymät ja näkymien kerroksellisuus ovat arvo kaupunkimaisemassa. Maisemavyöhykkeiden rajalta avautuu vain muutamista kohdista laaja avomerinäkymä. Sen sijaan kapeita vistoja avomerelle on useista kohdista saarten välistä. LAUTTASAAREN- SELKÄ Näkymäsuuntia ympäristöön tarkastellaan myös sisälahtien ja avomeren suunnasta. Koivusaari näkyy moniin suuntiin, mutta ei hallitse maisemaa. Muutamien yksittäisten näkymälinjojen takia tulevan Koivusaaren läpinäkyvyys on tärkeää. Esimerkiksi Lehtisaaren sillan korkeimmasta kohdasta pilkottaa Koivusaaren yli kapea avomerinäkymä, joka on ainoa pitkä näkymäakseli merelle Lehtisaarenselän selkävedeltä. AVOMERI- NÄKYMÄ NÄKYMÄN RAJA

4 1. KIVIKAUPUNKI 2. RUOHOLAHTI, PORTTI KAUPUNKIIN VÄYLÄLTÄ 3. LÄNSISATAMAN URBAANI FRONTTI, SAAPUMINEN MERELTÄ 4. HIETALAHTI, URBAANI NOODI 5. LAUTTASAAREN KATUTILA, 50-LUVUN HENKI 6. VATTUNIEMI, TEOLLINEN MITTAKAAVA 7. UUSI KOIVUSAARI JA URBAANI KATAJAHARJU, KAUPUNKIIN SAAPUMINEN 8. SEURASAARENSELÄN VÄLJÄ JA VIHREÄ KAUPUNKIMAISEMA 9. KEILANIEMEN LASI-TERÄS-FRONTTI 10. OTANIEMEN CAMPUS, UUSI MERIJULKISIVU? 11. ITÄ-ESPOON KULTAHAMMASRANNIKKO 12. TAPIOLAN PUUTARHAKAUPUNKI 13. KEHÄ I, TEKNOLOGIAKESKITTYMÄ 14. LAAJALAHDEN NATURA-ALUE 15. SAARISTO Päänäkymät ovat laajoja kerroksellisia näkymäsektoreita, joista kaupunki hahmottuu selkeänä. KAUPUNKIMAISEMA

5 Merenlahtien laajat avoimet maisematilat kaupunkirakenteen keskellä ovat pääkaupunkiseudun hieno maisemallinen erityispiirre. Kuitenkaan kaupungin ja luonnon jännittävää kontrastista suhdetta ei ole kaikilta osin hyödynnetty ja kaupunkirakenne ei juurikaan näy maisemakokonaisuuksia reunustavana elementtinä. Lehtisaarenselän maisemassa vain Keilaniemen toimistotornit sekä muutamat muut yksittäiset rakennukset antavat viitteitä rakennetusta kaupunkiympäristöstä. Näkymä Lauttasaaresta: ilman muutamaa korkeampaa rakennusta maisema voisi olla lähes mistä tahansa kohtaa rannikkoa. Maisema kestää uusia elementtejä ilman, että sen erityispiirteet häviävät. Urbaani Koivusaari jatkaa kaupunkirakennetta ja toimii siltana Espoon ja Helsingin välillä.

6 Salmisaari, Ruoholahti ja tuleva Jätkäsaari muodostavat muutoksen tilassa olevan Länsisataman kaupunkifrontin. KAUPUNGIN MERIJULKISIVUT Lauttasaaren frontti jatkuu pitkänä perspektiivinä kohti eteläkärjen virkistysaluetta ja avomerta. Keilaniemi ja Länsisatama ovat selkeimmät kaupunkifrontit, mutta myös Lauttasaaren itäranta ja tuleva Koivusaari muodostavat sisääntulokohtia kaupunkimaisemaan, joiden kautta kaupunkimaisema jaksottuu. Urbaani julkisivu antaa voimakkaan viestin ympäristölleen. Ruoholahden frontti julistaa kaupungin dynaamisuutta ja kerroksellisuutta uusien toimistorakennusten noustessa vanhan teollisuusmiljöön ja sataman rinnalle. Lauttasaaren matala ja varovainen julkisivu omarantaisine rivitaloineen mainostaa yksityisyyttä, rauhaa ja vaurasta asumista. Mainokset tai julkiset toiminnot eivät riko Lauttasaaren idylliä. Keilaniemen lasiteräs-tornit mahtailevat vesipeilin edessä ja niiden arkkitehtuuri tulkitsee mielikuvaa teknologian ja bisneksen maailmasta. Keilaniemen rankka toimistotornien frontti tulee mahdollisesti rakentumaan yhtenäisenä kohti Otaniemeä Koivusaari muodostaa sijainnistaan johtuen väistämättä tärkeän merijulkisivun, joka näkyy moneen suuntaan. Onkin tärkeää harkita, minkälaisen viestin se antaa arkkitehtuurin kielellä.

7 Aallonmurtaja ja purjeveneet dominoivat näkymää meren suunnasta Koivusaareen. Lähisaaristo sulkee suurelta osin Koivusaaren taakseen. Tulevaisuudessa Koivusaaren rakennettu merijulkisivu pilkottaa lähisaarien sekä Lauttasaaren Vaskiniemen ja Länsiulapanniemen viheralueiden välistä, jolloin maisematyypille ominainen kerroksellisuus korostuu entisestään. Koska Koivusaari sijaitsee maisemavyöhykkeiden rajalla, sen tuleva hahmo on nähtävissä monesta suunnasta. Lauttasaaren suunnasta tarkasteltuna Koivusaari asettuu osaksi Lehtisaaren maisemakokonaisuutta, koska maasto laskee rantaa kohti ja näkymät avautuvat Länsiväylää pitkin. Koivusaaren pohjoisosan puusto ja ruovikkoranta muodostavat kerroksellista maisemaa Keilaniemen rakennettua fronttia vasten. Koivusaaren pehmeä julkisivu jatkaa Lauttasaaren huvilarannan maisemaa, mutta katkaisee samalla kaupunkirakenteen jatkumisen. Koivusaaren uusi rakenne muodostuukin urbaaniksi sillaksi huvilarannan ja Keilanimen välille yhdistäen myös Länsiväylän molemmat puolet. KOIVUSAARI HELSINGISTÄ

8 Länsiväylältä tarkasteltuna Koivusaari asettuu Lauttasaaen jatkeeksi. Pitkät avomerinäkymät aukeavat Koivusaaren ohi. Länsiväylän maisemassa pitkät näkymät saarien lomitse etelään ja kaakkoon ovat avoimena Otsolahden ja Westendin suunnasta katsottuna. Muista suunnista lähisaaret peittävät vapaat näkymät. Tulevan Koivusaaren kaupunkirakenteen tulisi jaksottua niin, että alueen läpi on pitkiä vapaita näkymiä esimerkiksi uutta kanavaa pitkin. Venesatamat ja purjeveneet ovat olenneinen osa nykyistä kaupunkikuvaa. Tulevassa Koivusaaressa veneilyn maisema säilyy osana rakennettua ympäristöä ja alueen vetovoima asuinympäristönä perustuu suurelta osalta veneilytoimintaan. KOIVUSAARI ESPOOSTA

9 KAKSIJAKOINEN MAISEMA Koivusaaren maisema on kaksijakoinen. Länsiväylä jakaa alueen toiminnallisesti ja visuaalisesti kahtia, jolloin pohjoispuoli kääntyy Lehtisaarenselän maisematilaan sisälahdelle ja eteläpuolella ranta johdattaa kohti avomerinäkymiä. Koivusaaren eteläpuoli on veneseurojen aktiivisesti käyttämää aluetta. Rantaniittyä lukuunottamatta alue on hyödynnetty veneiden talvisäilytykseen, varastointiin ja veneilyä tukeviin toimintoihin. Pinnat ovat sorakenttää ja asfalttia. Eteläkärjen rantakivikot ja -kalliot liittyvät ympäröivään luonnonmaisemaan. Muutoin täyttömaan rannat on rakennettu jyrkäksi rantamuuriksi. Pohjoispuoli on passiivinen ja yksityisluontoinen. Siellä sijaitsee kaksi yksityistä rakennusta, joista toinen on edustuskäytössä.

10 MAISEMALLISET PERIAATTEET - KAKSIJAKOISESTA MAISEMASTA MONIJAKOINEN Koi Maisemasuunnittelun tarkoitus on luoda hyvää julkista ulkotilaa. Suunnitelman tulee ottaa kantaa ympäristöönsä, joten on tärkeää määritellä kaupunkirakentamisen periaatteet: 1. Paikan hengen ja erityispiirteiden hyödyntäminen 2. Kaupunkitaiteellinen sanoma 3. Asukkaiden ja käyttäjien näkökulman ja toiveiden huomioiminen Koivusaaren uuden rakenteen tarkoitus on täydentää sen suhtautumista ympäristöönsä. Nykyisen kaksijakoisen suhtautumisen sijaan Koivusaaren eri osat sijoittuvat ympäröivää maisemaa täydentäen. Kaupunkirakenteelliset massat asettuvat niin, että paikan tarjoamat näkymät ja ilmansuunnat hyödynnetään tehokkaasti. Maisemavyöhykkeelle ominainen näkymien kerroksellisuus säilytetään. Uuden Koivusaaren läpi avautuu kapeita näkymälinjoja, jotka kytkevät myös Länsiväylän molemmat puolet toisiinsa. Toisaalta ympäristöön sopeutuminen ei ole ainoa kriteeri hyvän kaupunkiympäristön luomisessa. Rakenne, massoittelu, värit ja muodot ovat harkittu viesti maisemassa. Muiden merijulkisivujen tapaan Koivusaari antaa selkeän viestin itsestään ja Helsingistä. Koivusaaren kaupunkitilalla on lukuisia käyttäjäryhmiä, joten julkisen ulkotilan tulee vastata moniin tarpeisiin. Laadullisia kriteerejä voisivat olla esimerkiksi kävelypainotteisuus, elämykselliset ja sujuvat pyöräreitit, merellisyyden kokeminen, innostava ja kotoisa työympäristö, asumisen ja veneilyharrastuksen yhteensovittaminen, palvelut työmatkan varrella ja palvelut virkistysalueilla. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT

11 KAUPUNKIRAKENTEELLISET PERIAATTEET - UUDET KAUPUNKITILAT Koivusaari ympäristöineen jakautuu pienempiin kaupunkitiloihin: 1 Katajaharjun uusi asuin- ja työpaikka-alue sitoo Lauttasaaressa Länsiväylän pohjois- ja eteläpuolen toiminnallisesti tiiviimmin toisiinsa ja muodostaa komean kaupunkiakselin harjanteelle, josta on myös hyvät näkymät ympäristöön Lehtisaarenselänlahti säilyttää maiseman pehmeyden, rantapuuston sekä ruovikon. Pyöräily- ja kävelyreitti kulkee siltoja pitkin kanavan yli ja kiertää puistorannan kautta rakennetun merijulkisivun puolelle. Lahdelle pääsee pienveneillä ja niille on laitureita puistorannassa. 3 Koivusaaren kanava on intensiivinen kaupunkitila uuden rakenteen sisällä. Kanavaa pitkin on näkymä avomerelle luode-kaakko-akselilla sekä metroasemalta koillinen- lounas-suuntaan. Kanavan varrella asuminen, työpaikat, julkinen liikenne ja kevyt liikenne kohtaavat. Kanavan tila johdattaa virkistysalueille ja luontoon. 4 Riihilahti rajautuu pehmeästi luonnonrantoihin ja rakennettuun virkistysalueeseen. Rantapuuston takaa kaupunkimaisuus on kuitenkin selvästi havaittavissa ja Riihilahdella erilaiset virkistystoiminnot ovat näkyvä osa maisemaa. Viheralueet ovat saarekkeita lahden ympärillä, mutta Tiirasaarta lukuun ottamatta ne ovat yhteydessä toisiinsa siltojen välityksellä. 5 Merijulkisivu on kaupunkitiloista olennaisin. Komea merijulkisivu toimii kaupungin porttina ja voimakkaana aksenttina tiemaisemassa.

12 KAUPUNKIRAKENTEELLISET PERIAATTEET - UUSI IMAGO Koivusaaren sijoittuminen avomerimaiseman äärelle, Helsingin ydinkeskustan lähelle, hyvien liikenneyhteyksien ja virkistysalueiden keskelle lataa alueen kehittämiselle suuret odotukset. Koivusaari rinnastuu uusiin merellisiin kaupunginosiin, jotka rakentuvat lähitulevaisuudessa satamakäytöstä vapautuville alueille. Helsingin uudelle merijulkisivulle luodaan kauttaaltaan hyvin urbaania ilmettä. Kantakaupungin laajentuminen uusien kaupunginosien myötä sekä seutukuntien tiivistyvä yhteistyö kaupunkirakenteen eheyttämisessä asettaa Koivusaaren kaupungin reunalta huomattavasti keskeisempään asemaan. Uusi Koivusaari kasvaa sitä ympäröivästä komeasta ja vaikuttavasta maisematilasta, joka sallii korkeidenkin rakennusten silhuetin laajaa avointa vesipintaa ympäröimässä. Herkän luonnonmaiseman ja rakennetun kaupunkitilan kohtaaminen luo kontrastisuutta.

13 Täyttömaan muotoilussa sekä rakennusten ja viheralueiden massoittelussa tulisi kaupunkimaiseman kannalta noudattaa joitakin periaatteita, jotta uusi kaupunginosa istuisi paikalleen parhaalla mahdollisella tavalla. Tuleva Koivusaari voi kuitenkin näitä periaatteita noudattaen rakentua lukemattomilla eri tavoilla. On tavoiteltavaa, että Koivusaari kokonaisuudessaan muodostaa kaupunkitilan, joka ilmentää meidän sosiaalisia, maisemallisia, arkkitehtonisia, ekologisia ym. ihanteita sekä Helsingin ominaispiirteitä. Kaupunkimaisematarkastelun pohjalta uuden rakenteen tulisi vastata näihin lähtökohtiin: - Maisemavyöhykkeelle ominainen saarekkeisuus ja pitkät näkymä linjat. - Kaupunkisilhuetin korostaminen/täydentäminen/hyödyntäminen mereltä ja Lauttasaaresta tarkasteltuna sekä Länsiväylän tie maisemassa. - Uusien kaupunkitilojen luominen Koivusaaren alueelle. - Veneilyn maisema sekä siihen liittyvät toiminnot ja sosiaaliset ympä ristöt. - Näkymien hyödyntäminen ja vuoropuhelu eri suuntiin ympäristön kanssa. Näkymät Koivusaaresta ovat korostuneen erilaiset, mikä tulisi ilmetä myös Koivusaaren kaupunkirakenteessa ja kaupunki tilojen käsittelyssä. - Maisemarakentamisen innovatiivisuus, uuden rantaviivan suhde luonnonympäristöön, artificial landscaping.

14