MERCURIUS. Richard Kolbe vie bisneskoulutusta lähemmäs käytäntöä Jukka Korhonen: Klassikko-designin viennissä kasvunvaraa

Transkriptio

1 TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI 4 / 2006 MERCURIUS Richard Kolbe vie bisneskoulutusta lähemmäs käytäntöä Jukka Korhonen: Klassikko-designin viennissä kasvunvaraa

2 P ÄÄKIRJOITUS Laadukas ekonomikoulutus syntyy tiimityöllä Siinä missä yritykset kilpailevat asiakkaista, yliopistot kilpailevat opiskelijoista. Laadukas koulutus on tämän kilpailuprosessin ydintekijä. Toimintaympäristö vaihtaa yhteiskunnallisen muutoksen mukana koko ajan muotoaan, ja myös Turun kauppakorkeakoulu panostaa koulutuksensa jatkuvaan kehittämistyöhön. Korkeakoulumme maine opiskelupaikkana perustuu sen tarjoamaan koulutukseen ja koulutuksen laatuun. Seuloutuneet opiskelijat houkuttelevat kouluun myös motivoituneita opettajia. Opiskelijoiden ja opettajien valikoituminen vahvistavat tällä tavoin toinen toistaan ja luovat edellytyksiä kaikkia hyödyttävään positiiviseen kierteeseen. Mitään muuta kuin hyvää koulutusta voi tuskin ajatella yliopiston yhteiseksi tavoitteeksi. Yliopisto-opettaja keskittyy omassa opetustyössään niihin asioihin, joissa hän on asiantuntija. Opiskelija puolestaan kokoaa opetustarjonnasta kokonaisuuden, jonka hän näkee edistävän tavoitteeksi asettamaansa ammattiosaamista. Yliopiston tehtävä on luoda näille kahdelle toiminnolle sekä myös niiden yhteensovittamiselle parhaat tiedossa olevat toimintapuitteet. Olennaisena osana onnistuneessa kokonaisuudessa on ammattitaitoinen hallintohenkilökunta. Yliopiston koolla on vaikutusta siihen, millaisilla keinoilla opetuksen tarjonta saadaan vastaamaan kysynnän tarpeita. Omalla tieteenalallani kansantaloustieteessä tutkitaan paljon yrityksen optimaaliseen kokoon vaikuttavia tekijöitä sekä tähän liittyen pienuuden etuja. Pienen yrityksen kilpailuvaltteja on hajallaan olevan tiedon tehokas leviäminen. Nopeaa ja vähävirheistä tiedonkulkua tarvitaan, kun organisaation on kyettävä koordinoituun sopeutumiseen. Strategiaan joudutaan ehkä samalla tekemään tarkistuksia, joihin kaikkien sitoutuminen on välttämätöntä. Tällaisen systeemiuudistuksen edessä suuri yksikkö saattaa olla toivottoman raskasliikkeinen. Pienessä yksikössä tieto muutoksista ja niiden tarpeesta leviää kahvipöydissä ja käytävillä varsinaisen työnteon sivutuotteena. Tieto virtaa ilman esteikköjä myös henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä, kun nämä kohtaavat kasvokkain milloin missäkin asioissa. Tiedolla on tapana muuntua ihmiseltä toiselle siirtyessään. Suotuisissa oloissa jokainen prosessiin osallistuja työstää tietoa omalla tavalla mielessään, karsii siitä turhia kiemuroita ja kehittelee omia ideoitaan organisaation tavoitetta tukevalla tavalla. Samalla myös tavoite itsessään muokkautuu jatkuvasti uuteen malliin. Hyvä koulutus syntyy monen osatekijän onnistuneesta summasta. Ennen kuin ensimmäisen vuosikurssin opiskelijasta tulee kieliopintojen, kaiken muun opiskelun sekä lopulta pro gradun kautta valmis maisteri, monen oppiaineen ja monen opettajan taitoja tarvitaan. Tässä tiimissä on mukana esimerkiksi kirjasto-tietopalvelun asiantuntemus. Myös paikallisten ja kansainvälisten verkostojen luominen liike-elämään on tärkeä panostekijä matkalla tuloksellisuuteen. Yliopisto-organisaatio tarvitsee valtavan määrän tietoa toimiakseen kunnolla. Tieto on usein hiljaista ja muista syistä mahdotonta pukea mitattavaan muotoon. Erityisesti tällaisen tiedon kohdalla kitkaton yhteistyö ja hyvä yhteishenki osoittavat voimansa, kun tavoitteena on laadukas ekonomikoulutus. Martti Vihanto Kansantaloustieteen dosentti Koulutuksen kehittämistoimikunnan puheenjohtaja 2 MERCURIUS

3 Pääkirjoitus Laadukas ekonomikoulutus syntyy tiimityöllä... 2 Henkilöt Jukka Korhonen: Alvar Aallon hengessä... 4 Niina Ahokas: Viittä vaille valmis työelämään... 8 Erdener Kaynak: Suomella valtit koulutuksen kansainvälisessä kilpailussa...10 Vuoden opettaja Patrik Skogster...12 Olli Aaltonen: Opetuksen laatu yllätti...14 Richard Kolbe: Opetus uusiksi...16 Matti Rihko: Ajattelutapojen miinakenttä...18 Artikkelit Yrittäjät mukaan opetusyhteistyöhön... 7 Opettaminen on vuorovaikutusta...13 Yritystoiminta- ja tiimityöskentelytaitokurssi valmentaa käytäntöä varten...19 Vuorovaikutustaidot koetukselle...20 Opetusryhmien pienuus on yliopiston vahvuus...21 Luentosalista verkkoon...25 S ISÄLTÖ 8 Niina Ahokkaalle oli jo lukiossa selvää, että hän haluaa opiskelijaksi Turun kauppakorkeakouluun. Opiskelupaikka irtosi toisella yrittämällä, minkä jälkeen kova motivaatio on tahdittanut opintoja siihen malliin, että lopputyö on valmistumassa ensi keväänä. MERCURIUS 4 /2006 Turun kauppakorkeakoulun tiedotuslehti Julkaisija: Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu Turku Päätoimittaja: Tuija Alihaanperä p. (02) tuija.alihaanpera@tse.fi Toimitusneuvosto: Tapio Reponen, TuKKK Pasi Malinen, TuKKK Leila Hurmerinta-Peltomäki, TuKKK Jussi Matikainen, TuKKK Jaana Villisi, TuKKK Tuija Alihaanperä, TuKKK Mikko Grönman, Jokiranta Oy Leena Hulsi, Jokiranta Oy Taitto: Tuuli Holopainen Viestintätoimisto Jokiranta Oy Kannen kuvat: Kuv@tehdas Roni Lehti Painatus: Esa Print Oy Painosmäärä: 4000 kpl ISSN Palstat Lyhyesti...22 Valmistuneita...23 Väitöksiä...26 Vieraskynä...29 Julkaisuja...30 Tapahtumia Erdener Kaynak on työskennellyt viidellä mantereella, yli 40 maassa sekä julkaissut 22 kirjaa ja reilut 200 tieteellistä tai ammatillista artikkelia. Hän on Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtori ja käynyt Suomessa opettamassa 20 vuoden aikana. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palautteet: tiedotus@tse.fi p. (02) / Jaana Villisi MERCURIUS 3

4 Alvar Aallon hengessä Huonekalutehdas Korhonen juhlii kolmen vuoden kuluttua yrityksen sadatta toimintavuotta. Tehdas on yhä Korhosen suvun omistama, toimii Suomessa, ja sen myydyin design-tuote on täyttänyt 70 vuotta: ainutlaatuinen tarina kaikin tavoin. Teksti: Mikko Grönman Kuvat: Roni Lehti Suomalainen design on arvostettua, mutta muuallakin osataan. Kilpailu maailmanmarkkinoilla on äärimmäisen kovaa, ja siinä menestyy suunnittelija, jonka viimeinen veto huonekaluteollisuudelle oli vuonna 1954 esitelty viuhkajalka. Alvar Aalto kantaa edelleen. Alvar Aallon suunnittelemat huonekalut ovat kautta aikain vieneet hyvin. Kasvunvaraa on kuitenkin edelleen paljon, ja Aaltoa vuodesta 1935 lähtien myynyt Artek tekee lujasti töitä viennin edistämiseksi, Huonekalutehdas Korhosen toimitusjohtaja Jukka Korhonen alustaa. Koko tarina alkaa 20-luvun lopulta, kun puuseppämestari, toimitusjohtaja Otto Korhonen tapasi nuoren arkkitehdin nimeltä Alvar Aalto. Turun 700-vuotismessuille syntyi ensimmäinen makuuhuoneen kalusto, jonka Aalto piirsi ja Korhonen toteutti. Ajan ajatus huonekaluista oli jotain aivan muuta kuin kahden nuoren lahjakkuuden näkemys. Aalto ja Korhonen vetivät linjan rokokoosta toiseen ääripäähän: tavoitteena oli yksinkertainen, linjakas, toimiva ja kestävä huonekalu. Uuden suunnittelun lisäksi huonekalun piti sisältää tekninen haaste. Näin syntyi taivutettu puu. Nerokasta tekniikkaa sovellettiin ensimmäisen kerran jakkaran L-jalassa. Jakkara esiteltiin Lontoossa, Fortnum & Masonin kuulussa tavaratalossa vuonna Kestävä design Otto Korhonen ja Alvar Aalto testasivat kolmijalkaisen jakkaran kestävyyttä heittelemällä niitä verstaan päästä päähän. Tulos oli va- kuuttava, ja tarinan mukaan Aalto huudahti Otolle: Näitä tullaan myymään tuhansia. Aalto erehtyi arviossaan: jakkaroita on myyty noin 1,6 miljoonaa kappaletta ympäri maailmaa. Tuskin löytyy toista huonekalualan design-tuotetta, joka on ollut tuotannossa samanlaisena yli 70 vuotta ja sen markkina kasvaa kansainvälisesti edelleen, Jukka Korhonen sanoo. Huonekalutehdas Korhonen elää Aallon ja Otto Korhosen hengessä. Suomalaiselta konepajalta tilattu ainutlaatuinen laite taivuttaa nykyään puun nopeasti ja sarjoissa, mutta höyläpenkit ovat edelleen käytössä. Kuuluisat Paimio-tuolit tehdään käytännössä käsityönä, eli yhden koivuvanerista valmistetun istuinosan taivutus kestää vuorokauden. Ja uuden koneen kyljessä on mustavalkokuva Alvar Aallosta ja Otto Korhosesta. Asiat tehdään edelleen Aallon hengessä. Ja hienoinkin kone on vain kone ilman ihmistä, Jukka Korhonen kuvailee. Viennissä kasvunvaraa Perinteitä kunnioittaen ja ajassa eläen on Korhosen menestystarinan kantava rakenne. Noin 80 prosenttia tuotannosta on Aalto-huonekaluja, joita Artek vie maailmalle, mutta tehdas hakee kasvua myös kotimarkkinoilta uusien suunnittelijoiden ja projektien kautta. Nuoren polven suunnittelijakyvyt ja yritysten sekä julkisten tilojen kalustukset ovat 2000-luvun juttu. Esimerkiksi Turun ICT-talo ja vakuutusyhtiö If:n uusi rakennus ovat olleet merkittäviä kohteita. Vastaavanlaiset projektit ovat juuri se osa-alue, jolta haemme kasvua, Korhonen kertoo. 4 MERCURIUS

5 MERCURIUS 5

6 Puuseppä Reijo Sulonen valmistaa Alvar Aallon suunnittelemaa viuhkajalkaa. Uusia tuotteita ja suunnittelijoita on esitelty viime vuosina ja tuotekehitykseen on panostettu. Taivutettu puu, tekninen haaste ja työn sekä suunnittelun huipputaso ovat edelleen ne kolme jalkaa, joilla Korhonen kestää. Uusien suunnittelijoiden ja tuotteiden on joka tapauksessa ensin saavutettava kotimarkkinat, ja siinäkin on haasteensa. Design-tuotteen vieminen onkin jo sitten eri sarjan suoritus. Panostus pitää kohdistua ulkomaille, jossa on mahdollisuuksia kasvaa vaikka kuinka paljon. Kilpailu on kovaa, markkinointipanostuksia tarvitaan ja yritysten pitäisi vielä paljon enemmän tehdä yhteistyötä tällä saralla. Hyvin suunniteltu, hyvistä raaka-aineista valmistettu ja hyvin tehty, siinä kolmijalka, jolla voi pärjätä maailmalla. Kun katsoo huonekaluteollisuuden tilastoja, niin alalla menee Suomessa heikosti, sillä tuonti kasvaa hurjasti ja vienti vähenee, kuten myös osaavat tekijät. Laatuasioihin ja markkinointiin panostaminen entistä enemmän on tie, jota kautta suomalainen huonekaluteollisuus voi menestyä maailmalla. Totuus kuitenkin on, että kilpailevia osaajia on maailmalla ja bisnes on Suomessa aika kotikutoista, kun mennään aivan huippu-tuotteisiin, Korhonen kertoo. Juhlavuosi 2010 Huonekalutehdas Korhonen ja Turun kauppakorkeakoulu ovat olleet jo vuosia yhteydessä. Huonekalutehdas Korhonen on ollut tutkimusaiheena, kun ekonomit viimeistelevät opintojaan. Tehdyt tutkimukset ovat olleet konkreettisia ja hyödynnettäviä toiminnassamme. Eri oppilaitoksille pidämme ovet auki vierailukohteena, ja Turun ammatti-instituutin kanssa teemme tiivistä yhteistyötä, jotta osaavia puuseppiä löytyy tulevaisuudessakin. Korhosen tulevaisuus perustuu jatkossakin perinteisiin, designiin ja laatuun. Satavuotisjuhlat ovat vuonna Tehdas on suvun omistuksessa, ja neljäs polvi jo töissä tai alan opiskelijoita, Jukka Korhonen sanoo tyytyväisen oloisena. 6 MERCURIUS

7 Yrittäjät mukaan opetusyhteistyöhön Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä opetusta kehitetään yhteisvoimin paikallisten yrittäjien kanssa. Professori Pia Areniuksen mukaan tavoitteena on tehdä yritysyhteistyöstä luonnollinen osa toimintakulttuuria. Teksti: Jussi Matikainen Kuva: Marko Mikkola Pia Arenius on työskennellyt syyskuun alusta lähtien yrittäjyyden professorina Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä. Poriin Arenius tuli Sveitsistä, jossa hän työskenteli Lausannen yliopistossa teknologianhallinnan apulaisprofessorin ja yrittäjyyden professorin tehtävissä. Muutto Lausannesta Poriin on sujunut hyvin. Sopivan kokoinen asunto neljän hengen perheelle tosin on vielä haussa. Pori on mukavan kokoinen kaupunki. Pidän siitä, että täällä eri paikkoihin voi liikkua kävellen. Porissa Areniuksen haasteena on yrittäjyysopintojen kehittäminen ja verkostojen luominen elinkeinoelämän ja yliopiston välille. Arenius ei tunne Poria entuudestaan, mutta kaupungilla alkaa jo tulla vastaan tuttuja kasvoja. Olen onneksi niin puhelias, että tutustuminen uusiin ihmisiin onnistuu helposti, Arenius nauraa. Hänen tavoitteenaan on vierailla joka viikko jossain lähiseudun yrityksessä. Yrityksille myös järjestetään erilaisia tilaisuuksia, joissa kerrotaan yrittäjyysopinnoista ja etsitään yhteistyömahdollisuuksia. Yrittäjyysopintoja markkinoitava aktiivisesti Yrittäjyyden sivuaineopinnot alkoivat Porin yliopistokeskuksessa syksyllä Opintokokonaisuudesta vastaa Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, mutta opetukseen osallistuvat myös kaikki muut yliopistokeskuksen yksiköt. Opintojen tunnettuuden eteen on Areniuksen mukaan tehtävä vielä paljon työtä myös yliopistokeskuksen sisällä. Nyt ensimmäisen työvuoteni aikana aion kehittää ja joiltain osin organisoida uudelleen opetusta. Kehitteillä on opinto- kokonaisuuksia, joissa teoria ja yrityselämän edustajien tuoma käytännöllisempi näkökulma kohtaisivat entistä paremmin. Toinen tärkeä asia on aktiivinen tiedottaminen ja markkinoiminen. Meidän on mentävä välittämään tietoa suoraan opiskelijoiden luo, Arenius tähdentää. Yhteistyöstä hyötyvät kaikki Kun puhutaan yrittämisessä tarvittavista tiedoista ja taidoista, ovat yrittäjät parhaita opettajia. Tarvitsemme opetusyhteistyöhön yrittäjiä, joilla on kerrottavanaan omakohtaisia tarinoita. Tarinat ovat niitä, jotka jäävät elämään ja joista ammennetaan myöhemmin. Opiskelijoille tulee ajatus, että minäkin voin jonain päivänä tehdä näin, Arenius kuvailee. Myös yrittäjät hyötyvät yhteistyöstä. Tarjoamme uusia ajatus- ja ratkaisumalleja, joita yrityksissä voidaan hyödyntää jokapäiväisessä toiminnassa. Arenius on pohtinut paljon yrittäjyyden opettamisen tavoitteita. Hän ei näe realistisena, että opiskelijat heti valmistuttuaan ryhtyisivät yrittäjiksi. Opetuksen kautta pyrimme nostamaan yrityksen perustamisen yhdeksi vaihtoehdoksi. Tavoitteemme on saada opiskelijat ideoimaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. On varmasti hyvä mennä ensiksi työelämään keräämään kokemusta ja luomaan verkostoja. Jonain päivänä, kun kaikki palaset loksahtavat kohdalleen, on oman yrityksen perustaminen mahdollista. Ei koko- tai toimialarajoituksia Porin yksikössä pyritään tekemään yhteistyötä kaikkien halukkaiden yritysten kanssa. Meillä ei ole varaa eikä halua sanoa ei. Pia Arenius on tutkinut ja opettanut yrittäjyyttä diplomityövaiheestaan lähtien. Hänen väitöskirjansa Teknillisessä korkeakoulussa käsitteli teknologiayritysten kansainvälistymistä ja sosiaalista pääomaa. Vuoden 2004 ajan Arenius johti yrittäjyyden maailmanlaajuista GEM-tutkimuskonsortiota. Kaikki on mielenkiintoista, ja jokainen kontakti on tilaisuus uuden oppimiseen, Arenius sanoo. Arenius on valittu yrittäjyyden professoriksi viisivuotiskaudelle. Millaisena hän näkee yritysyhteistyön tulevaisuuden viiden vuoden päästä? Pyrin siihen, että yritysyhteistyöstä tulee luonnollinen, automaattinen osa toimintakulttuuriamme. Se ei ehkä tapahdu aivan viidessä vuodessa, mutta suunnan on kuitenkin oltava tämä, Arenius toteaa. MERCURIUS 7

8 Haastattelun jälkeen Niina kertoi tulleensa valituksi tammikuusta alkaen KPMG:lle avustaviin tilintarkastustehtäviin. Ensimmäinen etappi työuralla on saavutettu. 8 MERCURIUS

9 Niina Ahokas tähtää maisteriksi neljässä vuodessa Viittä vaille valmis työelämään Niina Ahokkaalle oli jo lukiossa selvää, että hän haluaa opiskelijaksi Turun kauppakorkeakouluun. Opiskelupaikka irtosi toisella yrittämällä, minkä jälkeen kova motivaatio on tahdittanut opintoja siihen malliin, että lopputyö on valmistumassa ensi keväänä. Laskentatoimessa graduntekijöitä ei jätetä yksin, joten Niina uskoo tavoitteensa toteutuvan. Teksti: Leena Hulsi Kuvat: Esko Keski-Oja Aloittaessani opinnot vuonna 2003 en ihan tarkkaan tiennyt, mitä tuleman pitää ja onko ala varmasti oikea, vaikka tänne nimenomaan halusinkin. Opintojen edetessä päätös on onneksi tuntunut koko ajan oikeammalta, kertoo Niina Ahokas, joka gradun tekemisen ohella työskentelee tutkimusapulaisena Turun kauppakorkeakoulun laskentatoimen laitoksella. Opiskelua kohtaan koetut odotukset ovat Niinan mukaan osittain jopa ylittyneet. Erityisen myönteisesti Niina kertoo yllättyneensä siitä, että useista eri oppiaineista voi vapaasti valita itseään kiinnostavan kokonaisuuden. Olen räätälöinyt itselleni melko erikoisen paketin, mutta nyt graduvaiheessa koen opiskelleeni oikeita asioita. Tässä vaiheessa huomaa hallitsevansa kohtuullisen hyvin kokonaisuuksia ja alkaa tuntea itsensä melko valmiiksi työelämään. Oman pääaineensa Niina kertoo valinneensa heti ensimmäisenä opiskeluvuotenaan. Oikeastaan laskentatoimi kiinnosti eniten jo pääsykoekirjoissa ja tuntui omien suunnitelmieni kannalta hyödyllisemmältä valinnalta. Laskentatoimi antaa vahvan pohjan moniin haasteellisiin tehtäviin. Sivuaineina olen lukenut yritysjuridiikkaa, tietojärjestelmätieteitä, markkinointia ja viestintää, Niina luettelee. Opinnoissaan Niina on edennyt keskimääräistä nopeammin. Kolmantena vuonna osallistuminen ylioppilaskunnan toimintaan hidasti vauhtia jonkin verran, mutta nyt opintoviikkoja on kertynyt jälleen rivakkaan tahtiin. Opiskelijavaihto opetti tiimityöhön Tuleva kauppatieteiden maisteri on ehtinyt saada tuntumaa myös kansainvälisyyteen. Olin viime kesänä kolme kuukautta opiskelijavaihdossa kalifornialaisessa Berkeleyn yliopistossa, jossa opiskelin muun muassa viestintää ja kansainvälistä taloutta. Opetuskulttuuri poikkesi melko paljon suomalaisesta opetuksesta, joka rakentuu pitkälti luentojen ja kirjatenttien varaan. Yhdysvalloissa tiimityöskentely ja erilaisten ryhmätöiden tekeminen on huomattavasti yleisempää, ja tentteihinkin luettiin yleensä yhdessä, Niina kertoo. Niinan mielestä opiskelijavaihdon parasta antia olivat esiintymisvarmuuden lisääntyminen ja ennen kaikkea ryhmätyötaitojen hioutuminen. Turun kauppakorkeakoulu tarjoaa hyvät mahdollisuudet kansainvälistymiseen erilaisten vaihto-ohjelmien kautta. Niitä opiskelijoiden kannattaa ehdottomasti hyödyntää, Niina kehottaa. Vaatimustaso korkea Saamansa opetuksen laatuun Niina Ahokas on tyytyväinen. Eri oppiaineiden arvosteluperusteissa on jonkin verran eroja, mutta ainakaan laskentatoimesta ei olemattomin tiedoin valmistuta. Arvostelu on meillä ankaraa, joten tenteistä on välillä vaikea päästä läpi. Joitakin kursseja olen itsekin joutunut käymään uusiksi, Niina tunnustaa. Kovaa vaatimustasoa Niina pitää ehdottomasti hyvänä asiana, sillä liian löyhät arvosteluperusteet ovat hänen mielestään karhunpalvelus opiskelijalle itselleen. Työelämässä tarvitaan todellista osaamista. Ei kannata kouluttaa niin sanottuja osaajia, jotka tosiasiassa eivät osaakaan mitään. Se koituu viime kädessä kaikkien tappioksi. Niina kiittelee myös oppiaineensa suhtautumista graduntekijöihin. Ohjaajat ovat vaativia, mutta antavat tarvittaessa kaiken mahdollisen tuen, joten ylivoimaista graduahdistusta ei pääse syntymään. Olen oppinut itsekin vaatimaan itseltäni paljon. Edistymisen kannalta on tärkeää, että ohjaajien kanssa voi käydä juttelemassa aina, kun siltä tuntuu. Jos joitakin parannusehdotuksia miettii, niin ainakin lisää yleisiä tenttipäiviä tarvittaisiin. Tämä nopeuttaisi monen valmistumista, Niina uskoo. Tulevan työuransa Niina haluaisi aloittaa tilintarkastajana, mutta yrittäjävanhempien tyttärelle ei yrittäjyyskään ole tulevaisuudessa mahdoton ajatus. Turun kauppakorkeakoulusta valmistuu vuosittain runsaat 200 kauppatieteiden maisteria. Opiskelijat valmistuvat keskimäärin 5,5 vuodessa. Suosituin pääainevaihtoehto on laskentatoimi. Johtaminen, kansainvälinen liiketoiminta ja markkinointi ovat seuraavaksi suosituimmat. Vuonna 2007 Turun kauppakorkeakouluun valitaan 290 uutta opiskelijaa (Turkuun 240 ja Poriin 50) Turun kauppakorkeakoulussa on 12 pääainevaihtoehtoa: - Kansainvälinen liiketoiminta - Laskentatoimi - Logistiikka - Markkinointi - Tietojärjestelmätiede - Yritysjuridiikka - Johtaminen ja organisointi - Kansantaloustiede - Talousmaantiede - Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät - Taloussosiologia - Yrittäjyys MERCURIUS 9

10 Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtori, professori Erdener Kaynak: Suomella valtit koulutuksen kansainvälisessä kilpailussa Professori Erdener Kaynakin korostus on vahva, puhe katkeaa ajatustaukoihin ja jatkuu johdonmukaisena. Jokaisen puhutun pointin jälkeen hän kysyy, että okei. Sanojen sisältö ja Kaynakin kokemus pistävät nyökkäämään. Teksti: Mikko Grönman Kuvat: Roni Lehti Erdener Kaynak on työskennellyt viidellä mantereella, yli 40 maassa sekä julkaissut 22 kirjaa ja reilut 200 tieteellistä tai ammatillista artikkelia. Hän on Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtori ja käynyt Suomessa opettamassa 20 vuoden aikana. Tuotteet ja teknologia ovat kehittyneet valtavasti, ja ne edustavat maailman huippua. Mutta pari asiaa eivät ole 20 vuodessa muuttuneet yhtään. Opiskelijat eivät edelleenkään puhu ja palvelutaso on heikko. Parhaassakin tavaratalossa ilmaisut ole hyvä ja anteeksi ovat vieraita, ja pankit edelleen vaativat, että asiakas palvelee heitä, Turun kauppakorkeakoulun vieraileva professori Erdener Kaynak kertoo hymyillen. Kaynak oli Turun kauppakorkeakoulun vieraileva professori elokuusta marraskuun loppupuolelle. Hän työskentelee professorina Yhdysvalloissa, Pennsylvania State Universityssä. Herkkyys ymmärtää kulttuurien välisiä eroja Kaynak jos joku ymmärtää kulttuurien väliset erot. Kansainvälisessä yritystoiminnassa näiden erojen syvällinen ymmärrys on valtava valtti. Yhdysvalloissa ajatellaan helposti, että jos brandi on vahva ja se myy kotimarkkinoilla hyvin, homma toimii Intiassa, Kiinassa ja Suomessa samalla tavalla. Sitten ihmetellään, miksi menestyvä yritys epäonnistuu surkealla tavalla kansainvälisillä markkinoilla, Kaynak alustaa. Oikeuskäytäntö, kulttuuri ja demografia vaikuttavat siihen, miksi pidämme kuubalaisista sikareista, mutta emme välttämättä Kuubasta. Taiwan on mukava maa viettää lomaa, mutta siellä valmistettu tuote ei täytä laatumielikuvia. 10 MERCURIUS Vaaditaan herkkyyttä ymmärtää kulttuurien välisiä eroja. Yritykset tekevät kuitenkin virheitä ajattelemalla, että ulkomaanmarkkinat ovat kotimarkkinoiden jatke. Kommunikointitaidot tarpeen Kauppatieteellisen koulutuksen osalta Kaynak näkee, että Turun kauppakorkeakoulu on huomattavasti edistyksellisempi kulttuurien välisen ymmärryksen kouluttajana kuin yliopistot Yhdysvalloissa. Pelkkä puhe kansainvälisyydestä ei ole mitään. Jos joku professori joskus vierailee ulkomailla ja yliopisto järjestää pari kansainvälistä kurssia, se on vasta pelkkää alkua ja pintaa. USA:n kehitystä rajoittaa kieli ja koko, eli suuren ei tarvitse satsata kieli- ja kulttuuriasioihin. Suomalaisopiskelijoiden puhumattomuuskaan ei ole heikkous, vaan seuraus erilaisesta tavasta ajatella. Eräs kollegani opetti vuosia sitten Suomessa. Hän valmistautui hyvin luentoonsa, puhui vajaat kaksi tuntia, jonka jälkeen sali tyhjeni. Yhtään kommenttia tai kysymystä ei tullut. Professori soitti minulle hädissään ja kysyi, mitä oli tehnyt väärin vai eikö kukaan ymmärtänyt sanaakaan. Osasin oman kokemukseni pohjalta valaista asiaa ja kertoa, että kyllä he ymmärsivät ja kirjoittavat paremmin kuin yhdysvaltalaiset opiskelijat tai tutkijat, Kaynak naurahtaa. Kansainvälinen menestys vaatii kuitenkin taitoja kommunikoida. Kommunikaation puute on yksi suurimmista kynnyksistä. Kysymyksessä on laajempi asia kuin pelkkä kieli. Arabialaisesta ajattelutavasta tai kiinalaisesta kulttuurista voi oppia paljon lähtemättä ulkomaille. Tämä osaaminen tarvitaan myös Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla, sillä ulkomaalaiset yritykset valtaavat jatkuvasti alaa. Ja toisaalta vain noin 14 prosenttia USA:n yrityksistä harjoittaa kansainvälistä kauppaa, Kaynak huomauttaa. Suomeen ei tulla räntäsateen takia Kaynak kehuu, että Suomella on vahvat valtit osallistua kauppatieteellisenkin koulutuksen kansainväliseen kilpailuun. Maan ja korkeakoulun pieni koko ei ole haitta, päinvastoin. Opiskelu on ilmaista, ja Suomi on Euroopan unionin jäsen, mikä tarkoittaa kansainvälisesti vertailukelpoisia ja hyväksyttäviä tutkintoja, jotka ovat hyvätasoisen koulutuksen tuotteita. Koulutusympäristö on puolueeton, turvallinen ja rauhallinen. Nämä ovat kovia kilpailuvaltteja. Eivät opiskelijat ja tutkijat Suomeen sään takia tule. Mutta Kaynak tulee Suomeen edelleen. Varmasti tulen. Kolme kansainvälistä tutkimusprojektia on jo käynnissä. Suomi on niissä mukana, ja tarkoituksena on muun muassa arvioida valtioiden arvoa brandina ja luoda malleja, joilla ennustetaan eri maiden matkailuelinkeinon mahdollisuuksia vuoteen Turusta Kaynak lensi konferenssiin San Diegoon, mutta joulupyhiksi on pakko palata kotiin. Muuten vaimo järjestää läksytyksen. Vuodenvaihteessa lähden kuudeksi kuukaudeksi Hong Kongiin, sieltä pariksi kuukaudeksi Floridaan vierailevaksi professoriksi, jonka jälkeen on aika palata todellisuuteen opettamaan amerikkalaisia opiskelijoita, Kaynak hymyilee.

11 MERCURIUS 11

12 Vuoden 2006 opettaja Patrik Skogster haluaa olla Opiskelijoiden valmentaja Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta myönsi Vuoden 2006 opettaja -tittelin Patrik Skogsterille. Opiskelijoiden mielestä hän saa opiskelijat kuuntelemaan, oppimaan ja keskustelemaan opettamistaan asioista. Teksti: Tuija Alihaanperä Kuva: Robert Seger Patrik Skogsterille Vuoden opettaja - titteli oli erittäin mieluinen yllätys. Hän kokee olevansa ennen kaikkea opiskelijoiden valmentaja. Miellän roolini opettajana valmentajaksi, jonka tehtävänä on saada ryhmästä ulos siinä piilevä potentiaali. Opettaminen ei saa olla yksisuuntaista, vaan jotain on tapahduttava myös opiskelijan puolella, Skogster korostaa. Skogsterin mielestä opettaja-sanaan sisältyy helposti ajatus siitä, että opettaja tietää kaikesta kaiken. Yliopistotasoisessa opetuksessa se ei ole mahdollista: opettaja voi tuntea vain pienen osan omasta substanssialueestaan. Luova ammatti Skogsterin mielestä opettajan työtä ei voi tehdä, jos ei ole innostunut asiastaan. Hänen oma innostuksensa kumpuaa luovuudesta. Tämä on mielestäni yksi luovimmista ammateista! Jokainen päivä on varmasti erilainen. Opettajana minun on laitettava itseni likoon jokaisella oppitunnilla. Toisaalta opettamiseen liittyy myös iso vastuu, Skogster sanoo. Opiskelijat korostivat valintaperusteluissa sitä, että Patrik Skogster on aidosti poikkitieteellinen oman alansa erikoisosaaja. Poikkitieteellinen olen ainakin siinä mielessä, että olen teknillistieteellinen ihminen, toimin kauppatieteellisessä ympäristössä ja olen kiinnostunut käyttäytymis- ja kasvatustieteestä. Ammennan opetuksessa niistä kaikista, Skogster sanoo. Laadukas opetus on sitä, että opiskelija kokee saavansa kurssilta enemmän kuin odotti sinne mennessään, Vuoden opettajaksi valittu Patrik Skogster pohtii. Pedagogiikka kiinnostaa Patrik Skogsterista tuli opettaja vahingossa. Hän aloitti TuKKK:ssa talousmaantieteen jatko-opiskelijana alkuvuodesta Häntä pyydettiin opettajaksi, kun oli tarvetta liikepaikkasuunnittelun mallintamisen ja paikkatietoasioiden asiantuntijalle. Koulutukseltaan Skogster on diplomi-insinööri, joka on aikaisemmin työskennellyt liikepaikkapäällikkönä kahdessa suuressa palveluyrityksessä sekä kauppakeskuskonsulttina ja kiinteistöanalyytikkona. Opetuskokemuksen myötä pedagogiset asiat alkoivat kiinnostaa häntä. Halusin oppia lisää ja hakeuduin erilaisiin pedagogiikkakoulutuksiin. Suoritin pedagogiikkakursseja Turun ja Kuopion yliopistoissa sekä opintoja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä opetuksessa. Tällä hetkellä mallinnan Riitta Koskimiehen kanssa TuKKK:n henkilökunnan tietoja viestintätekniikkakoulutusta. Lisäksi sain viime kesänä valmiiksi ammattikorkeakouluopettajalta vaadittavat pedagogiset opinnot. Skogsterin mielestä koulutuksissa on ollut parasta se, että niissä on ollut mukana eri alan ihmisiä. Yhdistävänä tekijänä on ollut kiinnostus opettamiseen. Kokemusten vaihto on ollut koulutusten tärkeä anti, ja niiden myötä hän sanoo oppineensa myös hyviä opetuskäytänteitä. Tällä hetkellä Patrik Skogster on keskittynyt liikepaikkasuunnitteluun ja kauppakeskuksiin liittyvän väitöskirjansa kirjoittamiseen Turun kauppakorkeakoulun Kilpailuinstituutissa. Viihdyn hyvin Kilpailuinstituutin kyvykkäiden tutkijoiden joukossa. Mutta pidän myös hyvin tärkeänä, että pääsen taas jatkossa raportoimaan tutkimustuloksiani joko artikkelien tai vielä mieluummin opetustilanteiden muodossa. Yhteys opiskelijoihin on edelleen vahva, vaikka Skogsterilla ei tällä hetkellä ole opetusta. Minulla on omat substanssialueeni, ja on mukavaa, että opiskelijat ovat ottaneet näissä asioissa minuun yhteyttä. Autan todella mielelläni, se on aina palkitsevaa. Olen myös epävirallisena graduohjaajana monelle opiskelijalle, Patrik Skogster kertoo. 12 MERCURIUS

13 Foster Ofosu muistuttaa, että laadukas opetus edellyttää opetusmenetelmien määrätietoista tutkimista ja kehittämistä. Tutkimus pohjautuu tieteeseen ja teorioihin. Saman tulisi päteä opettamiseen, Ofosu sanoo. Opettaminen on vuorovaikutusta Teksti: Jussi Matikainen Kuva: Robert Seger Opettaminen vaatii opettajan henkilökohtaisen fi losofi an, omien ajattelutapojen ja toimintamallien tiedostamista. Kun aloin opettaa aktiivisesti, ajattelin itseäni henkilönä, jolla on tiettyä erikoistietoa. Työni opettajana on jakaa tätä tietoa ihmisille, jotka ovat sitoutuneet kuuntelemaan minua. Opetustilanne on aina vuorovaikutusprosessi, josta myös minä opettajana voin oppia paljon, Turun kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan yliassistentti Foster Ofosu sanoo. Miksi? vs. Kuinka? Ofosu korostaa, että perustutkimus ja teoriat muodostavat hyvän pohjan yliopisto-opetukselle, eikä teoreettisuudesta sinänsä pitäisi luopua. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin aina vastaan piste, jossa opiskelijoiden pitäisi päästä näyttämään, että he todella ovat oppineet jotakin, että he osaavat soveltaa oppimiaan teorioita käytännön työelämässä. Suurin osa valmistuneista sijoittuu yrityselämän palvelukseen, mikä pitää huomioida myös opetuksessa. Tutkija uskoo Turun kauppakorkeakoulussa annettavan opetuksen kykyyn vastata yrityselämän haasteisiin. Yhteinen kieli ei kuitenkaan synny itsestään. Usein kuulee sanottavan, että valmis- tuneita täytyy yrityksissä kouluttaa todella paljon, koska he eivät osaa mitään. Miten on mahdollista, että he eivät osaa mitään, vaikka ovat viettäneet täällä viitisen vuotta? Olen aivan varma, että opiskelijamme osaavat todella paljon. Erilaiset näkökulmat pitää vain sovittaa yhteen. Yritykset eivät voi luottaa meihin, jos ne pitävät meitä liian teoreettisina. Ofosun mukaan akateemiset miksi-kysymykset eivät välttämättä kiinnosta työnantajia. Olemme opiskelleet, miksi mitäkin tulee tehdä. Valmistuneilta halutaan vastauksia kuinka-kysymyksiin. Mutta kun tietää vastauksen miksi-kysymykseen, on sen pohjalta aika helppo päätellä vastaus kuinka-kysymykseen. Kauppatieteilijöiden tulisi Ofosun mukaan oppia arvostamaan omaa asiantuntemustaan. Meillä ei ole varaa odotella sivussa uusien menestystarinoiden syntyä, vaan meidän on lähdettävä aktiivisesti mukaan yritysyhteistyöhön ja luotava yrityskontakteja jo opiskeluvaiheessa, Ofosu painottaa. Verkko-opetuksessa paljon potentiaalia Ofosu on tutkimuksissaan tarkastellut tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön mahdollisuuksia. Ofosun innovaatioita ja teknologiansiirtoja käsittelevä väitöskirja tarkastetaan Turun kauppakorkeakoulussa tulevana keväänä. Suomessa lähes jokaisella on pääsy tietoverkkoihin. Teknologia ei siis ole ongelma. Mutta vaikka Suomi on teknologian saralla maailman kehittyneimpiä maita, on tietoverkkojen hyödyntäminen opetuksessa ollut toistaiseksi melko vähäistä, Ofosu muistuttaa. Ihmisten kiireen lisääntyessä tarve verkko-opetukseen kuitenkin kasvaa jatkuvasti. Verkko-opetustyökaluja voitaisiin nykyistä enemmän hyödyntää esimerkiksi jo työelämässä olevien ihmisten kouluttamiseen. Tutkija uskoo verkko-opetuksen tulevaisuuteen. Tutkiessani verkko-opetusta olen havainnut siinä piilevän paljon mahdollisuuksia. Erityisesti nuoremmat sukupolvet ovat yhä avoimempia verkko-opetuksen suhteen. Haasteitakin kuitenkin on. Verkko-opetuksen kulttuuri ja sopivimmat työkalut ovat vasta muotoutumassa. Ofosu on ollut mukana kehittämässä Netkampus-oppimisympäristöä, joka mahdollistaa monipuolisten, runsaasti multimediaa sisältävien luentojen välittämisen verkossa. Järjestelmä otetaan lähiaikoina käyttöön myös Turun kauppakorkeakoulussa. Konsepti helpottaa esimerkiksi ulkomaisten vierailijaluennoitsijoiden hyödyntämistä, Ofosu kaavailee. MERCURIUS 13

14 Blue 1:n myyntipäällikkö Olli Aaltonen päätti parantaa henkilökohtaista kilpailukykyään päivittämällä osaamistaan Avoimessa yliopistossa. Kuluvan vuoden alussa opintonsa aloittanut Aaltonen kiittelee erityisesti sitä, että opetuksen sisältö on vahvasti kiinni tässä ajassa. Teksti: Leena Hulsi Kuvat: Esko Keski-Oja Blue 1:n myyntipäällikkö Olli Aaltonen valmistui aikoinaan yo-merkonomiksi Turun kauppaoppilaitoksen ulkomaankauppalinjalta. Kävin lukion jälkeen myös kauppakorkeakoulun pääsykokeissa, mutta koska en heti päässyt sisään, päätin valita toisen polun. Yo-merkonomiksi valmistumisen jälkeen työelämä imaisi mukaansa, ja ajatukset kauppakorkeakoulusta jäivät takaalalle, Olli Aaltonen kertoo. Viime vuosina Aaltonen sanoo useasti miettineensä, että olisi sittenkin pitänyt pyrkiä uudelleen ja jatkaa opintoja. Kilpailu työelämässä kiristyy jatkuvasti, ja koulutus on muuttunut siten, että tradenomit ovat tulleet yo-merkonomien ja ekonomien väliin kilpailemaan samoista työpaikoista. Lopulta päätin tehdä asialle jotakin ja ryhdyin ottamaan selvää erilaisista opiskelumahdollisuuksista. Yhtenä vaihtoehtona oli MBA-tutkinnon suorittaminen Helsingissä, mutta opiskelu Avoimessa yliopistossa tuntui lopulta paremmalta vaihtoehdolta. Turun kauppakorkeakoulu on yksi maan arvostetuimmista kaupallisen alan oppilaitoksista ja lisäksi kävelymatkan päässä kotoani. Päätökseeni vaikutti myös se, että toisin kuin MBA-tutkinnossa Avoimessa yliopistossa voi valita kursseja oman kiinnostuksensa mukaan, Aaltonen perustelee. Kaksisuuntaista hyötyä Opetuksen hinta-laatusuhdetta Aaltonen kuvailee erinomaiseksi, varsinkin jos aikoo edetä tutkintoon asti, kuten hänellä itsellään on tavoitteena. Erityisen myönteinen yllätys on ollut se, miten hyvin opetus on kiinni tässä ajassa. Käytännön esimerkit on nivottu onnistuneesti tämän päivän yritysmaailmaan, ja englanninkieliset oppikirjat ovat tuoreimpia painoksia, Aaltonen kuvailee. Tenttien lisäksi opetukseen sisältyy paljon harjoitustöitä, jotka auttavat siirtämään teoriaa käytäntöön. Harjoitustöihin löydän osuvia esimerkkejä omastakin työhistoriastani. Opettajat arvostavat selvästi myös käytännön kokemusta, mikä on mielestäni hyvä asia. Aaltosen mukaan pitkäaikaisesta työkokemuksesta on ollut selvästi hyötyä harjoitustöiden tekemisessä, ja vastaavasti opiskelusta saatua teoreettista tietoa on jo nyt voinut hyödyntää työelämässä. Taloudellisten syklien ymmärtäminen ja asioiden tarkastelu teoreettisen viitekehyksen läpi auttaa näkemään kokonaisuuksia. Omia tekemisiä on nyt helpompi tarkastella laajemmasta perspektiivistä. Opiskelu lisää myös yleissivistystä, josta on aina hyötyä. Tähtäimessä tutkinto Aaltonen pitää opiskelua ja oman kilpailukyvyn kehittämistä hyvänä sijoituksena tulevien haasteiden varalle. Tavoitteenani on akateeminen loppututkinto. Se edellyttää ahkeraa opiskelua, sillä loppututkintoa pääsevät suorittamaan ainoastaan ne, jotka suoriutuvat Avoimen yliopiston opinnoista vähintään hyvin arvosanoin, Aaltonen sanoo. Ainakin toistaiseksi Turun lentoasemalla työskentelevä myyntipäällikkö ja kolmen lapsen isä on onnistunut yhdistämään työn, perheen ja opinnot menestyksekkäästi yhteen. Vaatii luovuutta, että saa vuorokauden tunnit tehokkaasti hyödynnetyksi. Saatan Opetuksen laatu 14 MERCURIUS

15 Elinikäistä oppimista Avoin yliopisto tarjoaa aikuisille aikaisemmista opinnoista riippumattoman mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen. Vuonna 2005 Turun kauppakorkeakoulun Avoimessa yliopistossa opiskeli 571 opiskelijaa, ja opinto-oikeuksia myönnettiin Uusia opiskelijoita ilmoittautuu vuosittain hieman yli 300. Avoimen väylän kautta voi hakea Turun kauppakorkeakoulun tutkinto-opiskelijaksi suorittamaan kauppatieteiden kandidaatin tai maisterin tutkintoa. Vuosittain hakijoita on keskimäärin 15, joista noin 10 hyväksytään. Vuodesta 2007 alkaen aloituspaikkojen määrä nostetaan viiteentoista. Opiskelijoiden koulutustaso on korkea; valtaosa opiskelijoista on ammatillisen opiston tai ammattikorkeakoulun käyneitä, ylioppilaita tai henkilöitä, joilla on yliopistotutkinto tai opintoja yliopistossa. Kyselytutkimuksessa 36 prosenttia opiskelijoista ilmoitti tavoitteekseen ammatillisen lisäkoulutuksen. Neljännes tavoitteli tutkintoa ja 22 prosentilla päämääränä oli tutkinnon täydentäminen. Harrastuksen tai yleissivistyksen vuoksi opiskeli 8 prosenttia ja valintakokeeseen valmistautui 4 prosenttia opiskelijoista. Kuluvana vuonna järjestetään 191 kurssia, joista 17 Porissa. Avoin yliopisto tarjoaa yksittäisten opintojaksojen lisäksi opintokokonaisuuksia. Lukuvuonna 2007 ohjelmassa on 25 opintopisteen Liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuus. Avoin yliopisto laajensi opintotarjontaansa syksyllä 2006 seutukuntiin. Opetusta järjestettiin Loimaan ja Vakka-Suomen seutukunnassa. Uutena avauksena oli yhteistyö Loimaan lukion kanssa. Siellä järjestettiin Johtaminen ja liiketoiminta -kurssi. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö on mukana Avoimen yliopiston Yhteistyöverkosto Satakunnassa -hankkeessa. Merja Brunnsberg Koulutuspäällikkö, Avoin yliopisto herätä lukemaan tenttiin aamuneljältä ennen muun perheen heräämistä ja mennä iltapäivällä vielä kirjastoon lukemaan. Liikaa suorituksia ei kuitenkaan kannata ahnehtia, sillä silloin ei pysty keskittymään ja tulokset jäävät heikoiksi. Jokaisen tentin pitäisi viedä eteenpäin. Opiskelijoiden joukossa on paljon työssäkäyviä, joten tätä taustaa vasten verkkopohjaisia etäkursseja voisi olla jonkin verran enemmän, Aaltonen lisää. Suorat lentoyhteydet maailmalle ovat Turun elinkeinoelämälle tärkeitä, sanoo myyntipäällikkö Olli Aaltonen, joka syventää kaupallista osaamistaan Avoimessa yliopistossa. yllätti

16 Yhdysvalloissa yritysten osaaminen on ylittänyt yliopiston vuosia sitten. Kent State Universityn apulaisprofessori ja markkinointikoulutuksen johtaja Richard Kolbe on uudistanut laitoksensa opinto-ohjelman. Opetettavien kurssien lisäksi kääntyi tapa opettaa. Tavoitteena on vastata paremmin kansainvälisen yritystoiminnan tarpeisiin Teksti: Mikko Grönman Kuvat: Roni Lehti 16 MERCURIUS

17 Richard Kolbe vie bisneskoulutusta lähemmäs käytäntöä Opetus uusiksi Tohtori Richard Kolbe vieraili marraskuussa Turun kauppakorkeakoulussa ja osallistui seminaariin, jossa käsiteltiin kansainvälisesti kauppatieteellistä koulutusta. Eroja löytyy, mutta tavoitteet ovat samat. Koulutuksen pitää vastata yritysmaailman tarpeisiin ja kansainvälisten markkinoiden vaatimuksiin. Näistä tavoitteista lähtien Kent State yliopiston markkinoinnin laitoksen opinto-ohjelma suunniteltiin ja uudistettiin johdollani täysin vuonna Kurssien lisäksi tapa opettaa muuttui kokonaan, alustaa Kolbe. Tiivistettynä uudistus tarkoitti sitä, että yritysmaailmalta kysyttiin, mitä pitäisi opettaa. Ja professorit laskeutuivat jalustoilta ja siirtyivät tiedonjakajista ryhmätyöläisiksi. Luennoitsijan sijasta professori on uudessa mallissa neuvoja, joka työskentelee opiskelijoiden kanssa. Suuri haaste on ollut uuden opetustavan läpivieminen henkilökunnan keskuudessa. Opiskelijat ovat suhtautuneet myönteisesti ja innokkaasti, Kolbe kertoo. Altaan syvään päähän Suomalaisille tässä ei ole mitään uutta, että opettaja ei ole tiedon lähde, vaan avustaja tiellä kohti oppimista. Yhdysvalloissa tilanne on toinen siinäkin mielessä, että opinnot maksavat huomattavasti. Amerikkalaiset opiskelijat on yksi harvoista kuluttajaryhmistä, joka ei välitä, jos sitä huijataan. Jos joku kurssi jätetään toteuttamatta, niin tavallisilta opiskelijoilta ei valituksia tule. Opintojen tärkein motiivi on näille ihmisille tutkinto, eikä se mitä opitaan, Kolbe huomauttaa. Uudessa opetustavassa pistämme opiskelijat tekemään työn niin kuin se tapahtuu liike-elämässäkin. Samaan intensiivisyyteen, nopeuteen tai 60 viikkotyötunninvaatimukseen ei ole tarkoituskaan päästä, mutta lähemmäs käytännön tasoa joka tapauksessa. Asetetaan siis tehtävä tai ongelma, ja opiskelijat heitetään altaan syvään päähän ilman valmiita vastauksia. Kun he opettajien avustamana selviytyvät, oppimiskokemus on syvä ja itseluottamus kasvaa, kuvailee Kolbe. Yksi opiskeluajan keskeisiä tarkoituksia on käyttää vuodet ihmisten tapaamiseen ja verkoston luomiseen. Koulutuksen tavoitteena on puolestaan opettaa kriittistä ajattelua, päätöksentekotaitoja sekä kommunikaatiokykyjä, tiivistää Kolbe. Metodina coctail-party Uuden opinto-ohjelman lähtökohtana oli bisnesmaailman välitön läsnäolo. Jo suunnitteluvaiheessa Kolbe keräsi tietoa ja näkemyksiä siitä, mitä yritysten mielestä tuleville kauppatieteilijöille pitäisi opettaa. Faktat vanhenevat nopeasti, ja yritykset itse osaavat muun muassa kuluttajatutkimuksen ja markkinoinnin. Mutta mistä asioista bisneskoulutuksessa pitäisi puhua ja mitä opettaa, jotta valmistuneet vastaisivat tämän hetken yritysmaailman tarpeita kansainvälisilläkin markkinoilla, kysyi Kolbe yritysten edustajilta. Yhdysvalloissa yritysten osaaminen on ylittänyt tietyissä asioissa yliopiston jo vuosia sitten. Ennen yritykset hakivat osaamista yliopistoista, mutta nyt yliopistot kääntyvät yritysten puoleen. Kolbe on rakentanut opinto-ohjelmansa oheen ryhmän neuvonantajia. He ovat 5 10 vuotta sitten valmistuneita kauppatieteilijöitä, jotka tuovat työelämästä saamansa kokemuksen entisen opinahjonsa käyttöön. He edustavat sitä ryhmää, joka nykyään tekee päätöksiä henkilöstön palkkauksesta. Heiltä on hyvä kysyä, mitä kursseillamme pitäisi opettaa ja mitä taitoja tarvitaan. Oman osaamisen ja minän markkinointia Kolben laitoksella opetellaan roolipelien ja cocktail-juhlien avulla. Kutsutaan yritysten edustajia juhliin ja heitetään opiskelijat mukaan. Siinä on loistava tilaisuus tutustua, luoda suhteita ja huomata, että yritysjohtajatkin ovat ihmisiä. Juhla opetustapahtumana on yksinkertainen ajatus, joka toimii käytännössä erittäin hyvin, Kolbe naureskelee. MERCURIUS 17

18 Ajattelutapojen miinakenttä Kansainvälinen yritys on kaaos, jossa kulttuurien väliset väärinymmärrykset ovat arkipäivää. Kaaosta ei kannata Raision Ainesosat-yksikön johtaja Matti Rihkon mukaan välttää, mutta sitä varten voi valmistautua. Teksti: Mikko Grönman Kuvat: Roni Lehti Benecol on kansainvälisesti yksi Suomen tunnetuin brandi. Matti Rihko siirtyi vetämään Raisio Oyj:n Ainesosat-yksikköä ranskalais-espanjalaisen tupakkayhtiön Euroopan johtajan tehtävästä. Yhteistä kosketuspintaa entisen ja nykyisen bisneksen välillä on yllättävänkin paljon: alat ovat kansainvälisesti kovan kilpailun kenttiä sekä äärimmäisen tiukasti lainsäädännön määrittelemiä. Jokainen julkituotu asia vaatii tutkimuspohjan ja kliiniset testit, eli ainoastaan faktan varassa toimitaan. Eri kulttuurien kohtaaminen kansainvälisen yrityksen toiminnassa sisältää faktan lisäksi ainekset soppaan. Kansainvälisesti toimiva yritys on kaaos ja ajatusmallien miinakenttä. Tässä kaaoksessa menestyy, jos hallitsee oikeat taidot ja ymmärtää ajatusmallien taustat, Benecoljohtaja Rihko sanoo. Lanseeraus vai lounas? Rihko on itse opiskellut kulttuurien ja koulutusten välistä kohtaamista käytännön tasolla. Turun kauppakorkeakoulusta valmistunut laskentaekonomi lähti parin vuoden työrupeaman jälkeen opiskelemaan psykologiaa. Ihmiset ajattelivat aivan eri tavalla. Tavoitteet ja käsitys oikeasta sekä väärästä saattoivat täsmätä, mutta kahden eri opiskelijaaineksen ajatusmaailma oli aivan erilainen, Rihko sanoo. Useiden kulttuurien yrityksissä koulutustaustojen ero toimii saman kaavan mukaan, mutta mukaan tulee mausteita, joista valmistuu helposti organisatorinen soppa. Suomessa hyvä johtaja on lähellä, ja ihmiset pääsevät vaikuttamaan asioihin. Espanjassa hyvä johtaja ylläpitää arvovaltaa olemalla etäinen. Jos eroa ja syitä ei tiedosta, niin syntyy ristiriitoja. Toinen esimerkki väärinymmärryksistä on kokemani tilanne, jossa lanseeraus ja lounas menivät sekaisin englannin ääntämyksen takia. Helppoja, mutta arkipäiväisiä esimerkkejä kansainvälisen yrityksen arjesta, Rihko hymyilee. Voidaan ajatella eri tavalla ilman että ollaan oikeassa tai väärässä. Ymmärrys tästä on merkittävä voimavara. Faktat unohtuvat Koulutuksessa on usein kyse faktojen opettamisesta. Sanotaankin, että ei sillä ole niin väliä, minkä tutkinnon unohtaa. Jäljelle jää joka tapauksessa ajattelutapoja, joista ihminen ei välttämättä ole itse tietoinen. Tarvitaankin taitoja toimia ihmisten kesken sekä taitoja toimia itsensä sisällä, eli tunnistaa tilanteita, jotka ärsyttävät tai innostavat. Kauppatieteelliseen koulutukseenkin tulisi entistä paremmin sisällyttää taitoja, joilla hallita kaaosta, joka liittyy ihmisten erilaisiin ajattelutapoihin, Rihko pohtii. Rihko korostaa, että faktojen opettamisessa ei todellakaan ole mitään väärää. Päinvastoin. Kauppatieteellisessä koulutuksessa faktojen ja taitojen yhdistäminen ei toimi huonosti. Kysymys kuuluu, kuinka se voisi toimia vielä paremmin. Yksi vaihtoehto ehkä olisi, että kun yritykset avaavat ovia korkeakoululle, niin korkeakoulu avaisi ovet yrityksille. Esko Aho ei ole tohtori, mutta opetti vierailevana professorina yliopistossa Yhdysvalloissa, Rihko heittää. Mitä yritykset sitten käytännössä haluavat korkeammalta koulutukselta? Yritykset hakevat hyviä tyyppejä. Kauppakorkeakoulu tarjoaa parempaa ainesta vetämällä puoleensa enemmän lahjakkuuksia kuin moni muu koulutus, mutta viime kädessä persoona ratkaisee. 18 MERCURIUS

19 Yritystoiminta- ja tiimityöskentelytaitokurssi valmentaa Käytäntöä varten Yritystoiminta- ja tiimityöskentelytaitokurssi (YLY) kehittää opiskelijoiden vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. Kurssin myötä yritysyhteistyö tulee osaksi korkeakouluopintoja jo ensimmäisenä opiskeluvuotena. Turun kauppakorkeakoulussa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden ohjelmaan kuuluu yritystoiminta- ja tiimityöskentelytaitokurssi (YLY), joka on todettu hyväksi sekä opiskelijoiden että yritysten näkökulmasta katsottuna. Kahdeksan kuukauden mittaisella opintojaksolla asioita opitaan yrityselämän esimerkkien sekä kummiyhteistyöyritystemme avulla. YLY-kurssin päätavoitteita ovat tutustuminen yrityksen toimintaan kokonaisuutena, ryhmätyötaitojen kehittäminen, raportointija esiintymistaitojen parantaminen sekä projektien hallintakyvyn kehittäminen. Muita kurssitavoitteita ovat urasuunnittelun tukeminen sekä informaatiolukutaidon kehittäminen. Lisäksi kurssilaiset osallistuvat opiskelutekniikan ja oikeakielisyyden luennoille. Työelämävalmiudet kehittyvät Vuosikurssista muodostetaan 40 tiimiä. Tiimeissä on 4 6 henkilöä, joiden roolit ja vastuut vaihtuvat kurssin kuluessa. Parhaimmillaan tiimistä muodostuu hyvä elinikäinen ammatillinen viiteryhmä. Tiimeissä opitaan kuuntelemista, näkökantojen perustelua ja yhteensovittamista sekä erilaisuuden sietoa ja vuorovaikutustaitoja, jotka kaikki ovat tärkeitä ominaisuuksia ekonomeille. YLYssä opiskelu on ongelmalähtöistä ja tiimit ratkovat yritystoimintaan liittyviä case-tehtäviä. Työskentelytavat muistuttavat toimintaa yrityksissä. Tavoitteellinen yhteistyö, asioista sopiminen palavereissa ja sähköpostilla, esitysten pitäminen sekä raporttien laadinta tulevat kurssilla tutuiksi. Neljää tiimiä kohti on kurssilla kaksi tiimiopettajaa, joiden tärkeä tehtävä on tukea tiimien itseohjautuvuutta. Ryhmäkokoontumisissa käsitellään case-tehtäviä ja tiimit esit- tävät toisilleen ratkaisut, joista käydään välillä vilkastakin mielipiteiden vaihtoa. Mitä paremmin tiimeissä on pohdittu ja perusteltu valittuja ratkaisuja, sitä hedelmällisempiä keskusteluja ja väittelyjä syntyy. Argumentointikyky paranee lähes huomaamatta. Esitysten ja väittelyjen lisäksi YLYssä käytetään ratkaisuja purettaessa toiminnallisia menetelmiä kuten roolipelejä ja näyttelykävelyä. YLY-syksy kuluu case-tehtäviä ratkoessa ja Turun kauppakorkeakoulua markkinoidessa. Syksyn ohjelmaan kuuluu muun muassa abimarkkinointi, jossa kylterit käyvät lukioissa esittelemässä omaa korkeakouluamme abeille. Abimarkkinoinnissa kokemusta kertyy esiintymisestä ja laadukkaan brändin markkinoinnista. Kummiyritysprojekti kruunaa kurssin YLYn ehdoton helmi on keväällä ohjelmassa oleva kummiyritysprojekti. Kummiyritysprojektit käynnistetään luennoilla projektinhallinnasta sekä yrityksien ajankohtaisista kehityshaasteista ja -toimista. Tiimiopettajat sopivat ensimmäisen kontaktin kummiyrityksiin, joissa ryhmänä vieraillaan. Tällä hetkellä kummiyrityksinä ovat Turku Science Park Oy, TS-yhtymä, Liedon Säästöpankki, Turun Seudun Osuuspankki, Fujitsu Services Oy, Turun Osuuskauppa, Teleste Oyj, Raisio Oyj, Elomatic Oy, Rakentajan konevuokraamo Oyj sekä Nordea Oyj. Kummiyrityksien toimeksiantojen tavoitteena on palvella sekä yritysten että kyltereiden kehittymistä. Yritykset ovat olleet sitoutuneita ja ymmärtäneet yhteistyön tärkeyden. Joissakin yrityksissä samat yhteyshenkilöt ovat jo useamman vuoden ajan osallistuneet tähän työelämä yliopistoyhteistyöhön. Tiimit neuvottelevat itsenäisesti toimeksiannon tavoitteesta, laajuudesta ja käytännön menettelyistä ja hyväksyttävät suunnitelmat tiimiopettajilla. Moniin toimeksiantoihin liittyy myös empiirinen osa. Yritysyhteistyössä vuorovaikutustaidot pääsevät koetukselle. Yrityksen henkilöstöön ja työtehtäviin tutustuminen konkretisoi ensimmäisen vuoden opintoja monin tavoin. Toisinaan projektitöiden yhteyshenkilöiden kautta on löytynyt väylä esimerkiksi kesätyöpaikkaan ja pro gradu -toimeksiantoon. Eija Koskivaara YLY-koordinaattori MERCURIUS 19

20 Martti Salo seuraa, kun opiskelijat Juha- Pekka Laivo, Elena Sorvari ja Olga Bochkova suunnittelevat yrityspelin seuraavaa siirtoa. Simulointimallia kehitetään opettajayhteistyöllä Vuorovaikutustaidot koetuksella Yrityssimulaatio antaa opiskelijoille valmiuksia toimia monikulttuurisessa liiketoimintaympäristössä. Simulaation avulla opetukseen saadaan ulottuvuuksia, jotka pelkässä luennoinnissa jäävät tavoittamatta, Martti Salo sanoo. Salo hyödyntää opetuksessa Intopiaa, tietokoneavusteista kansainvälisen liiketoiminnan simulointimallia. Teksti: Jussi Matikainen Kuva: Robert Seger T urun kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan lehtori Martti Salo ja yliassistentti Mélanie Raukko vetävät intensiivistä Managing international business strategies -kurssia. Seitsenviikkoinen kurssi koostuu yrityssimulaatiosta ja sitä täydentävistä luennoista. Kurssilla on viitisenkymmentä opiskelijaa, joista yli puolet on ulkomaalaisia. Opiskelijat johtavat perustamiaan monikansallisia yrityksiä 3 4 hengen johtoryhminä. Simulaatiossa yritys voi toimia kolmella markkina-alueella: Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Hyödykkeet, joilla yritykset operoivat ovat tietokoneita ja komponentteja sekä rahoitus-, tuotekehitys- ja markkinatutkimuspalveluja. Yritykset voivat muodostaa keskenään kilpailevia verkostoja. Intopia eroaa monista muista yrityspeleistä siten, että siinä on sekä kuluttaja- että business to business -markkinat. Jälkimmäisillä markkinoilla yritysten kaupankäynti perustuu myyjän ja ostajan välisiin liikeneuvotteluihin. Myös kuluttajamarkkinoilla jokaisen yrityksen tekemillä ratkaisuilla on merkitystä markkinoiden toimintaan, Salo kertoo. Opettajien rooli kurssilla on monipuo- linen. Perinteisen ohjaajan roolin lisäksi opettajat toimivat yrityskonsultteina, luotonantajina, eri maiden vero- ja kilpailuviranomaisina ja joskus jopa tuomioistuimen edustajina. Tärkeätä on, että opettajat pysyttelevät taustalla ohjaten opiskelijoita itse löytämään parhaat ratkaisut päätöksentekoongelmiin. Monikulttuurisuus on kurssin suola Kurssilla yritysten johtoryhmät muodostetaan siten, että opiskelijoilla olisi parhaat mahdollisuudet oppia toisiltaan. Johtoryhmien monikulttuurisuus laittaa vuorovaikutustaidot todelliseen testiin. Tälläkin hetkellä kurssilla on opiskelijoita Venäjältä, Saksasta, Sveitsistä, Italiasta, Espanjasta, Ghanasta, Kamerunista, Intiasta, Etelä-Koreasta ja Pakistanista, Martti Salo luettelee. Pelin kautta opiskelijat oppivat asioita, joita ei pystyisi välittämään tavallisessa luento-opetuksessa. Neuvottelu ja päätöksenteko eri kulttuureja edustavien opiskelijoiden kesken on haastavaa, ja taidot kehittyvät kurssin myötä. Tämä on erinomaista valmentautumista työelämään, Salo sanoo. Intopia-simulointimalli on kehitetty Yhdysvalloissa professori Hans B. Thorellin johdolla ja kehitystyö jatkuu edelleen. Turun kauppakorkeakoulun opetusohjelmaan kurssi tuli vuonna 1996, jolloin kurssin opettajina toimivat professori Olavi Uusitalo Tampereen teknillisestä yliopistosta ja Martti Salo. Vuodesta 1998 lähtien kurssin toteutuksesta on vastannut Martti Salo yhdessä kansainvälisen liiketoiminnan opettajavoimien kanssa. Salo ja Uusitalo tekevät edelleen läheistä yhteistyötä. Tampereella käynnistyy juuri tutkimusprojekti, jossa määritellään monikulttuurisessa ympäristössä tapahtuvan monimuoto-opetuksen menestystekijöitä Intopia-kursseja analysoimalla. Salo toimii tutkimuksessa asiantuntijana, ja tutkimusaineistona käytetään myös TuKKK:n kurssien arkistoitua materiaalia. Intopia-simulointimallia käytetään opetuksessa ympäri maailman. Kaikilla simulaatiomallia opetuksessaan käyttävillä on pääsy internetissä toimivaan opettajayhteistyöverkostoon, jossa jaetaan vinkkejä hyviksi havaituista käytännöistä, Salo kertoo. Salon mukaan yhteistyökumppanien tuki on erittäin tärkeää kehitettäessä kurssia vastaamaan niitä oppimistavoitteita, joita muuttuva kansainvälinen toimintaympäristö asettaa yliopistoopetukselle. Turun kauppakorkeakoulussa on onnistuttu kurssin kehittämisessä ilmeisen hyvin. Opiskelijapalaute on ollut erinomaista, ja vuonna 2003 TuKKK:n kurssi palkittiin SEFEn vuoden ekonomiopetussaavutus -palkinnolla. 20 MERCURIUS