Yritysten innovaatiotoiminta
|
|
- Pekka Mäkelä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIEDONHANKINTA Energia, ympäristö ja teknologia TILASTOKESKUS Puh Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Kerätyt tiedot ovat salassa pidettäviä. Yritysten innovaatiotoiminta Tässä kyselyssä kerätään tietoja yrityksenne innovaatioista ja innovaatiotoiminnasta vuosina Innovaatiolla tarkoitetaan yrityksenne markkinoille tuomaa tai käyttöönottamaa uutta tai olennaisesti parannettua tuotetta, prosessia, organisatorista menetelmää tai markkinointimenetelmää. Innovaatiolla tulee olla uusia tai olennaisesti parannettuja ominaisuuksia tai käyttötarkoituksia verrattuna yrityksen aiemmin myymiin tuotteisiin tai käyttämiin menetelmiin. Innovaation on oltava uusi yrityksenne näkökulmasta, vaikka alun perin se voi olla kehitetty muiden yritysten toimesta. Innovaatiotoimet käsittävät koneiden, laitteiden, ohjelmistojen, rakennusten ja lisenssien hankinnan, suunnittelu- ja kehitystyön, toteutettavuustutkimukset, muotoilun, koulutuksen ja markkinoinnin, kun näiden nimenomaisena tavoitteena on kehittää ja/tai ottaa käyttöön tuote- tai prosessi-innovaatio. Innovaatiotoiminta kattaa myös kaiken tyyppisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan uuden tiedon tuottamiseksi tai tieteellisten ja teknisten kysymysten ratkaisemiseksi. Kysely koskee sekä innovaatiotoimintaa harjoittaneita yrityksiä että yrityksiä, joilla ei ollut innovaatiotoimintaa vuosina Pyydämme täyttämään kaikki kysymykset, mikäli toisin ei mainita. Viimeinen palautuspäivä on Vastaajayritys Yrityksen nimi.. Yrityksen osoite.. Y-tunnus Yrityksen toimiala... Tiedustelu koskee yllä mainitun yrityksen/yksikön toimintaa Suomessa. Yhteyshenkilön nimi... Yhteyshenkilön asema tai nimike... Sähköposti Puhelin...
2 1. Yrityksen tiedot 1.1 Onko yrityksenne (eli yksikkö, jota vastaus koskee)? Itsenäinen yritys... Osa konsernia.... Missä maassa on konsernin emoyhtiön kotipaikka? Konserni*.... * Konsernivastaus koskee seuraavia yrityksiä/yksiköitä: HUOM. Kaikkien kyselyyn annettavien vastausten tulee koskea vain edellä mainitun yksikön Suomessa tapahtuvaa toimintaa. 1.2 Henkilökunta Liikevaihto 2016 (tai viimeisin 12 kk tilikausi).... (1000) Rahoituslaitokset: korkotuotot tai vastaavat tulot. Vakuutusyhtiöt: vakuutusmaksutulo (brutto). 1.4 Millä maantieteellisillä markkinoilla yrityksenne myi tavaroitaan ja/tai palveluitaan vuosina ? A. Paikallisesti/alueellisesti Suomessa*... B. Kansallisesti Suomessa**... C. Muualla Euroopan Unionin maissa tai vastaavissa***... D. Muissa maissa.. * koko Suomessa (sen sijaan ainoastaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tai Oulun seudulla) ** Useammalla kuin yhdellä alueella tai koko maassa *** Kattaa seuraavat Euroopan unionin (EU) maat ja vastaavat: Alankomaat, Albania, Belgia, Britannia, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Kosovo, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Makedonia, Malta, Montenegro, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Serbia, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Turkki, Unkari, Viro. 1.5 Kuinka tärkeitä olivat seuraavat strategiat yrityksellenne vuosina ? Suuri Merkitys Kohtalainen Vähäinen Olemassa olevien tavaroiden ja palveluiden parantaminen... Täysin uusien tavaroiden tai palveluiden tarjoaminen... Uusien asiakasryhmien tavoittaminen Asiakaskohtaiset ratkaisut... Alhaiset hinnat... merkitystä 2
3 2. Tuoteinnovaatiot (tavarat ja palvelut) Tuoteinnovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tavara tai palvelu eroaa ominaisuuksiltaan aikaisemmin tuotetuista (esim. parannettu ohjelmisto, käyttömukavuus, komponentti tai alajärjestelmä) on oltava uusi yrityksenne näkökulmasta, mutta ei tarvitse olla uusi markkinoidenne kannalta ei ole merkitystä, onko innovaatio alun perin kehitetty yrityksessänne vai muissa yrityksissä tai organisaatioissa 2.1 Toiko yrityksenne vuosina markkinoille Uusia tai olennaisesti parannettuja tavaroita? ( sisällä pelkästään muilta yrityksiltä ostettujen uusien tavaroiden jälleenmyyntiä tai yksinomaan esteettisiin ominaisuuksiin kohdistuvia muutoksia.).... Uusia tai olennaisesti parannettuja palveluja? Mikäli vastauksenne molempiin kysysmyksiin on, siirtykää kohtaan Tuoteinnovaatioiden kehittäjä oli: Valitkaa kaikki soveltuvat vaihtoehdot: Tavarainnovaatiot Palveluinnovaatiot Oma yritys itse.. Oma yritys yhdessä muiden yritysten tai organisaatioiden* kanssa. Oma yritys mukauttamalla tai muokkaamalla alun perin muiden yritysten tai organisaatioiden* kehittämiä tavaroita tai palveluita..... Muut yritykset tai organisaatiot*.... * Kattavat itsenäiset yritykset sekä oman konserninne muut yritykset/osat (tytäryhtiöt, sisaryhtiöt, konsernin emoyhtiön jne.). Muita organisaatioita ovat yliopistot, tutkimuslaitokset, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt jne. 2.3 Toiko yrityksenne vuosina markkinoille sellaisia tuoteinnovaatioita (tavaroita tai palveluja), jotka olivat Uusia yrityksen markkinoiden kannalta? Yrityksenne toi uuden tai olennaisesti parannetun tavaran tai palvelun markkinoilleen ennen kilpailijoitaan (tuote on voinut jo olla saatavissa muilla markkinoilla)... Uusia ainoastaan oman yrityksen kannalta? Yrityksenne toi markkinoille uuden tai olennaisesti parannetun tavaran tai palvelun, jota vastaava oli jo saatavissa yrityksenne kilpailijoilta yrityksenne markkinoilla Eritelkää edellä olevien määritelmien perusteella, mikä prosenttiosuus yrityksenne vuoden 2016 kokonaisliikevaihdosta* on peräisin seuraavista tuotteista: Tuoteinnovaatioista saadun liikevaihdon osuus Vuosina markkinoille tuodut tuoteinnovaatiot (tavarat ja palvelut), jotka olivat uusia yrityksenne markkinoiden kannalta... % Vuosina markkinoille tuodut tuoteinnovaatiot (tavarat ja palvelut), jotka olivat uusia yksinomaan yrityksenne kannalta... % Muista tuotteista saadun liikevaihdon osuus Tavarat ja palvelut, joita toimitettiin muuttamattomina tai vain vähän muutettuina vuosina (sisältäen muilta yrityksiltä hankittujen uusien tavaroiden tai palvelujen jälleenmyynnin).. % Vuoden 2016 liikevaihto yhteensä =100 % * Rahoituslaitokset: korkotuotot ja vastaavat tulot. Vakuutusyhtiöt: vakuutusmaksutulo (brutto). 3
4 3. Prosessi-innovaatiot Prosessi-innovaatio on yrityksen käyttöönottama uusi tai olennaisesti parannettu tavaroiden tai palveluiden tuotantoprosessi, jakelumenetelmä tai tukitoiminto on oltava uusi yrityksenne näkökulmasta, mutta ei tarvitse olla uusi markkinoidenne kannalta ei ole merkitystä, onko innovaatio alun perin kehitetty yrityksessänne vai muissa yrityksissä tai organisaatioissa pelkät organisaatioinnovaatiot eivät kuulu prosessi-innovaatioihin niistä tiedustellaan kohdassa Ottiko yrityksenne vuosina käyttöön Uusia tai olennaisesti parannettuja tavaroiden tai palveluiden valmistus- tai tuotantomenetelmiä? Uusia tai olennaisesti parannettuja logistiikkaratkaisuja tai toimitus- tai jakelumenetelmiä yrityksen panoksia, tavaroita tai palveluita varten?. Uusia tai olennaisesti parannettuja tukitoimintoja yrityksen prosesseja varten, esimerkiksi ylläpito- ja huoltojärjestelmiä tai osto-, kirjanpito- tai laskentatoimintoja?..... Mikäli vastauksenne kaikkiin kysymyksiin on, siirtykää kohtaan Prosessi-innovaatioiden kehittäjä oli: Valitkaa kaikki soveltuvat vaihtoehdot: Oma yritys itse... Oma yritys yhdessä muiden yritysten tai organisaatioiden* kanssa. Oma yritys mukauttamalla tai muokkaamalla alun perin muiden yritysten tai organisaatioiden* kehittämiä prosesseja. Muut yritykset tai organisaatiot*.. * Kattavat itsenäiset yritykset sekä oman konserninne muut yritykset/osat (tytäryhtiöt, sisaryhtiöt, konsernin emoyhtiön jne.). Muita organisaatioita ovat yliopistot, tutkimuslaitokset, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt jne. 4. Meneillään olevat tai keskeytyneet tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvät innovaatiotoimet Innovaatiotoimet ja -toiminta käsittävät koneiden, laitteiden, ohjelmistojen, rakennusten ja lisenssien hankinnan, suunnittelu- ja kehitystyön, toteutettavuustutkimukset, muotoilun, koulutuksen ja markkinoinnin, kun näiden nimenomaisena tavoitteena on kehittää ja/tai ottaa käyttöön tuote- tai prosessi-innovaatio. Innovaatiotoiminta kattaa myös kaiken tyyppisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan (vaikka se ei suoraan liittyisi tuote- ja/tai prosessi-innovaatioihin). 4.1 Oliko yrityksellänne vuosina innovaatioprojekteja tai -toimia, jotka eivät johtaneet tuote- tai prosessi-innovaatioihin, koska toimet: (Mukaan lasketaan myös kaiken tyyppinen tutkimus- ja kehittämistoiminta) Keskeytyivät ennen valmistumista..... Jatkuivat edelleen vuoden 2016 lopussa... (vastaus kysy- Mikäli yrityksellänne ei ollut tuote- tai prosessi-innovaatioita eikä innovaatiotoimintaa vuosina myksiin 2.1, 3.1 ja 4.1 on ), siirtykää kohtaan 8. 4
5 5. Tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvät innovaatiotoimet vuosina ja innovaatiotoiminnan menot vuonna 2016 Innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka tuottavat tai joiden tavoitteena on tuottaa innovaatioita ja se kattaa kaiken tyyppisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) sekä lisäksi muun kehittämistoiminnan, jonka tavoitteena on ominaisuuksiltaan tai käyttötarkoitukseltaan jotain uutta tai olennaisesti aiemmasta poikkeavaa. 5.1 Toteutettiinko yrityksessänne vuosina seuraavia innovaatiotoimia? Tutkimus- ja kehittämistoiminta Yrityksen oma tutkimus- ja kehittämistoiminta (t&k) Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämiseksi uusiin sovelluksiin. Tavoitteena on jotakin olennaisesti uutta.. Mikäli kyllä, harjoittiko yrityksenne t&k-toimintaa vuosina säännöllisesti (yrityksellä omaa pysyvää t&k-henkilöstöä) satunnaisesti (vain tarvittaessa). Yrityksen ulkopuolelta tilattu t&k-toiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta, jonka yrityksenne on tilannut muilta yrityksiltä (ml. oman konsernin yritykset) tai julkisilta tai yksityisiltä tutkimuslaitoksilta, ml. korkeakoulut.... Muu innovaatiotoiminta Koneiden, laitteiden, ohjelmistojen ja rakennusten hankinta Koneiden, laitteiden, ohjelmistojen ja rakennusten hankinta uusia tai olennaisesti parannettuja tuotteita tai prosesseja varten. Olemassa olevan tiedon hankinta muilta yrityksiltä tai organisaatioilta Olemassa olevan osaamisen ja tietämyksen, tekijänoikeuksien suojaamien töiden, patentoitujen ja ei-patentoitujen keksintöjen ja muun vastaavan hankinta muilta yrityksiltä tai organisaatioilta uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden ja prosessien kehittämiseksi.. Innovaatiotoimintaan liittyvä koulutus Oman yrityksenne järjestämä tai muilta hankittu henkilöstökoulutus, joka liittyy uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden tai prosessien kehittämiseen ja/tai käyttöönottoon... Innovaatioiden markkinoille tuominen Oman yrityksenne toimet tai muilta hankitut toimet yrityksenne uusien tai olennaisesti parannettujen tavaroiden ja palveluiden markkinoille tuomiseksi, ml. markkinatutkimus ja tuotteiden markkinoille tuomiseen liittyvä mainonta... Muotoilu (design) Oman yrityksenne toimet tai muilta hankitut toimet uusien tai olennaisesti parannettujen tavaroidenne tai palveluidenne muodon tai ilmenemismuodon muotoilemiseksi tai muuttamiseksi. Muut innovaatiotoimet Oman yrityksenne tai muilta hankitut muut, edellä oleviin kohtiin sisältymättömät innovaatiotoimet uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden ja prosessien käyttöönottamiseksi, kuten toteutettavuustutkimukset, testaus, rutiiniluonteinen ohjelmistokehitystyö, tekniset valmistelutoimet jne... 5
6 5.2 Edellisessä kohdassa 5.1 mainittuihin määritelmiin perustuen, kuinka paljon yrityksenne käytti menoja eri innovaatiotoimiin vuonna 2016? Mikäli yrityksellä ei ollut ko. menoja vuonna 2016, merkitkää 0 Tarkan tiedon puuttuessa pyydämme arviota Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot (1 000) Yrityksen oma tutkimus- ja kehittämistoiminta* Tähän sisältyvät yrityksessä tehdyn t&k-toiminnan menot, ja niihin lukeutuvat * palkkausmenot * aineet, tarvikkeet, rakennusten käyttömenot, muut käyttömenot * ostetut palvelut (omiin t&k-projekteihin liittyvät palvelujen ostot; ulkopuolisilta tilatut kokonaiset t&k-hankkeet ilmoitetaan seuraavassa kohdassa) * koneet, laitteet, rakennukset, muut käyttöomaisuuden hankintamenot. Yrityksen ulkopuolelta tilattu tutkimus- ja kehittämistoiminta**.. Muut innovaatiotoiminnan menot*** Koneiden, laitteiden, ohjelmistojen ja rakennusten hankinta**** Olemassa olevan tiedon hankinta muilta yrityksiltä tai organisaatioilta*****... Muut innovaatiotoimet kattaen muotoilun (design), innovaatiotoimintaan liittyvän koulutuksen, innovaatioiden markkinoille tuomisen sekä muut mahdolliset innovaatiotoimet****** Innovaatiotoiminnan kokonaismenot*******.... * Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämiseksi uusiin sovelluksiin. Tavoitteena on jotakin olennaisesti uutta. Ks. myös Tilastokeskuksen Tutkimus- ja kehittämistoimintakysely, mikäli yrityksenne on vastannut siihen vuotta 2016 koskien. Palkkausmenoihin lasketaan palkat sivukuluineen. ** Tutkimus- ja kehittämistoiminta, jonka yrityksenne on tilannut muilta yrityksiltä (ml. oman konsernin yritykset) tai julkisilta tai yksityisiltä tutkimuslaitoksilta, ml. korkeakoulut. Tähän kirjataan ulkopuolisilla teetetyt kokonaiset t&k-hankkeet. *** Näihin ei sisällytetä eriä, jotka sisältyvät t&k-menoihin. **** Koneiden, laitteiden, ohjelmistojen ja rakennusten hankinta uusia tai olennaisesti parannettuja tuotteita tai prosesseja varten. ***** Olemassa olevan osaamisen ja tietämyksen, tekijänoikeuksien suojaamien töiden, patentoitujen ja ei-patentoitujen keksintöjen ja muun vastaavan hankinta muilta yrityksiltä tai organisaatioilta uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden ja prosessien kehittämiseksi. ****** Oman yrityksenne järjestämä tai muilta hankittu henkilöstökoulutus, joka liittyy uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden tai prosessien kehittämiseen ja/tai käyttöönottoon. Oman yrityksenne toimet tai muilta hankitut toimet yrityksenne uusien tai olennaisesti parannettujen tavaroiden ja palveluiden markkinoille tuomiseksi, ml. markkinatutkimus ja tuotteiden markkinoille tuomiseen liittyvä mainonta. Oman yrityksenne toimet tai muilta hankitut toimet uusien tai olennaisesti parannettujen tavaroidenne tai palveluidenne muodon tai ilmenemismuodon muotoilemiseksi tai muuttamiseksi. Oman yrityksenne tai muilta hankitut muut, edellä oleviin kohtiin sisältymättömät innovaatiotoimet uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden ja prosessien käyttöönottamiseksi, kuten toteutettavuustutkimukset, testaus, rutiiniluonteinen ohjelmistokehitystyö, tekniset valmistelutoimet jne. ******* Kaikkien edellä mainittujen innovaatiotoimien yhteenlasketut menot. 5.3 Saiko yrityksenne vuosina julkista rahoitustukea innovaatiotoimintaan seuraavilta julkishallinnon tasoilta?. Julkisella rahoitustuella tarkoitetaan verohelpotuksia tai -vähennyksiä, avustuksia, korkotukilainoja ja lainatakauksia. Mukaan ei lueta tutkimus- eikä muita innovaatiotoimia, joita on toteutettu tilaustyönä julkiselle sektorille* Paikallis- tai alueviranomaiset..... Valtio (ml. valtion laitokset ja ministeriöt, esim. Tekes).... Euroopan unioni (EU). Mikäli kyllä, osallistuiko yrityksenne EU:n seitsemänteen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmaan tai tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti puiteohjelmaan? * Julkinen sektori kattaa julkishallinnon organisaatiot kuten paikallisen, alueellisen ja kansallisen hallinnon ja virastot, koulut, sairaalat sekä muut julkisten palveluiden tuottajat, kuten turvallisuuspalvelut, liikenne, asumispalvelut, energiapalvelut yms. 6
7 6. Tietolähteet innovaatiotoiminnassa 6.1. Miten suuri merkitys seuraavilla tietolähteillä oli yrityksenne innovaatiotoiminnassa (tuote- ja prosessi-innovaatiot) vuosina ? Eritelkää tietolähteet, joista yrityksenne sai informaatiota uusia innovaatioprojekteja varten tai jotka myötävaikuttivat käynnissä olleiden innovaatioprojektien päätökseen saattamiseen. Mikäli kyseisestä lähteestä ei saatu tietoja, valitkaa käytössä Merkitys Tietolähde Suuri Kohtalainen Vähäinen käytössä Sisäiset lähteet Markkinalähteet Oma yritys tai oma konserni Laitteiden, materiaalien, komponenttien tai ohjelmistojen toimittajat... Yksityisen sektorin asiakkaat Julkisen sektorin asiakkaat*. Kilpailijat tai toimialan muut yritykset.. Konsulttiyritykset tai kaupalliset laboratoriot.. Koulutus ja tutkimuslaitokset Muut lähteet Yliopistot tai ammattikorkeakoulut Julkiset tutkimuslaitokset... Yksityiset tutkimuslaitokset Konferenssit, messut, näyttelyt. Tieteelliset aikakauslehdet ja ammattijulkaisut.. Toimialajärjestöt.. * Julkinen sektori kattaa julkishallinnon organisaatiot kuten paikallisen, alueellisen ja kansallisen hallinnon ja virastot, koulut, sairaalat sekä muut julkisten palveluiden tuottajat, kuten turvallisuuspalvelut, liikenteen, asumispalvelut, energiapalvelut yms. 7
8 7. Yhteistyö innovaatiotoiminnassa 7.1 Oliko yrityksellänne innovaatiotoimintaan (tuote- ja prosessi-innovaatiot) liittyvää yhteistyötä muiden yritysten tai organisaatioiden kanssa vuosina ? Innovaatiotoimintaan liittyvällä yhteistyöllä tarkoitetaan aktiivista osallistumista muiden yritysten tai organisaatioiden kanssa innovaatioprojekteihin. Yhteistyöstä ei tarvitse välttämättä koitua kaupallista hyötyä. Pelkkiä tilaustöitä ei lueta yhteistyöksi Mikäli vastauksenne on, siirtykää kohtaan Yhteistyökumppanin tyyppi ja sijaintipaikka Merkitkää kaikki soveltuvat kohdat Yhteistyötaho Suomi Muu Euroopan maa** Yhdysvallat Kiina Intia Muu Oman konsernin yritykset... Laitteiden, materiaalien, komponenttien tai ohjelmistojen toimittajat... Yksityisen sektorin asiakkaat.. Julkisen sektorin asiakkaat* Kilpailijat tai toimialan muut yritykset. Konsulttiyritykset ja kaupalliset laboratoriot. Yliopistot tai ammattikorkeakoulut Julkiset tutkimuslaitokset... Yksityiset tutkimuslaitokset. * Julkinen sektori kattaa julkishallinnon organisaatiot kuten paikallisen, alueellisen ja kansallisen hallinnon ja virastot, koulut, sairaalat sekä julkisten palveluiden tuottajat, kuten turvallisuuspalvelut, liikenteen, asumispalvelut, energiapalvelut yms. ** Kattaa seuraavat Euroopan unionin (EU) maat ja vastaavat: Alankomaat, Albania, Belgia, Britannia, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Kosovo, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Makedonia, Malta, Montenegro, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Serbia, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Turkki, Unkari, Viro. 8
9 Seuraavat kysymykset koskevat kaikkia yrityksiä: 8. Organisaatioinnovaatiot Organisaatioinnovaatio on uuden organisatorisen menetelmän käyttöönotto yrityksen liiketoimintakäytännöissä (mukaan lukien tiedonhallinta), työorganisaatiossa tai ulkoisissa suhteissa menetelmä ei ole ollut yrityksen käytössä aiemmin menetelmän käyttöönoton tulee perustua yritysjohdon strategiseen päätökseen organisaatioinnovaatioksi ei lueta yritysfuusioita tai yritysostoja, vaikka ne toteutuisivat yrityksen kannalta ensimmäistä kertaa 8.1 Ottiko yrityksenne vuosina käyttöön seuraavia organisaatioinnovaatioita? Uudet liiketoimintakäytännöt menettelytapojen organisoimiseksi (esim. tarjontaketjun hallinta, liiketoimintaprosessien uusiminen, tiedonhallinta, kevyt tuotantomalli (lean-tuotanto), laadunhallinta jne.) Uudet menettelyt vastuiden ja päätöksenteon organisoimiseksi (ensimmäistä kertaa esim. työntekijöitä koskevan uuden vastuunjakojärjestelmän käyttöönotto, siirtyminen tiimityöhön, hajauttaminen, osastojen yhdistäminen tai pilkkominen, uudenlaiset koulutusjärjestelmät jne.) Uudet tavat organisoida yrityksen ulkoiset suhteet muihin yrityksiin tai julkisiin laitoksiin (ensimmäistä kertaa esim. liittouma/yhteistyö, kumppanuus, toimintojen ulkoistaminen tai alihankinta jne.) Markkinointi-innovaatiot Markkinointi-innovaatio on uusi markkinointi-idea tai -strategia, joka olennaisesti eroaa yrityksen käyttämästä markkinointimenetelmästä ja jota yritys ei ole aiemmin käyttänyt edellyttää olennaisia muutoksia tavaran tai palvelun muotoilussa (design) tai pakkauksessa, tuotesijoittelussa, myynninedistämisessä tai hinnoittelussa markkinointimenetelmien kausiluonteiset, säännölliset tai muut rutiiniluonteiset muutokset eivät kuulu markkinointi-innovaatioihin 9.1 Ottiko yrityksenne vuosina käyttöön seuraavia markkinointi-innovaatioita: Olennaiset muutokset tuotteiden esteettisessä muotoilussa (design) tai pakkauksissa (tähän eivät kuulu muutokset, jotka muuttavat ainoastaan tuotteen toiminnallisia ominaisuuksia tai käyttäjäominaisuuksia - nämä ovat tuoteinnovaatioita). Uusi tiedotusväline tai menetelmä tuotteen myynninedistämisessä (esim. uuden mainosvälineen käyttö ensimmäistä kertaa, uusi tuotekuva, kanta-asiakaskorttien käyttöönotto jne.)... Uudet menetelmät tuotesijoittelussa ja myyntikanavissa (kuten franchisingin, jakelulisenssien, suoramyynnin tai yksinoikeusmyynnin käyttöönotto, uudet ideat tai menetelmät tuotteiden esillepanossa jne.) Uudet menetelmät tavaroiden ja palveluiden hinnoittelussa (kuten kysynnän mukaan muuttuvan hinnoittelun käyttöönotto, uudet alennusjärjestelmät jne.).. Mikäli yrityksellänne ei ollut innovaatiotoimintaa vuosina (vastaus kysymyksiin 2.1, 3.1, 4.1, 8.1 ja 9.1 on ), siirtykää kohtaan 12. 9
10 10. Innovaatiotoimintaa haittaavat tekijät 10.1 Kuinka merkittävästi seuraavat tekijät haittasivat yrityksenne innovaatiotoimintaa vuosina ? Merkitys Suuri Kohtalainen Vähäinen merkitystä Oman rahoituksen puuttuminen. Luoton tai yksityisen rahoituksen puuttuminen Innovaatiotoiminnan kustannukset liian korkeat.. Osaavan henkilökunnan puuttuminen yrityksessä.. Yhteistyökumppaneiden puuttuminen Vaikeudet saada julkista rahoitusta tai tukea innovaatiotoimintaan.. Epävarma kysyntä yrityksenne innovaatioideoille Markkinoillanne liian kova kilpailu Lainsäädännön ja sääntelyn vaikutus innovaatiotoimintaan 11.1 Kuinka seuraava lainsäädäntö tai sääntely vaikutti yrityksenne innovaatiotoimintaan vuosina ? Lainsäädäntö/sääntely Stimuloi innovaatiotoimintaa aiheuttanut merkittäviä ongelmia Aiheutti epävarmuutta Aiheutti ylimääräistä taakkaa* Oli epäyhtenäinen EUmaissa** Tuoteturvallisuus/kuluttajansuoja.. Operatiivinen ja työturvallisuuslainsäädäntö.... Ympäristölainsäädäntö.. Immateriaalioikeudet. Verolainsäädäntö Työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntö.. Tietosuoja. Muu lainsäädäntö... * Esimerkiksi liian ohjaileva lainsäädäntö, joka aiheuttaa enemmän rasitetta/kustannuksia yrityksellenne kuin olisi tarpeen lainsäädännön tavoitteiden toteutumisen kannalta. ** Kansallisesti pirstaloitunut lainsäädäntö, eli (liian monia) erilaisia sääntöjä eri maissa. relevantti 10
11 12. Big datan ja julkisen sektorin avoimen datan hyödyntäminen Julkisen sektorin avoimella datalla tarkoitetaan julkisen hallinnon viranomaisen tuottamaa tai sille kertynyttä dataa, joka on julkisesti saatavilla ja kenen tahansa uudelleen käytettävissä maksutta, luvallisesti ja koneluettavassa muodossa. (Esim. Tilastokeskuksen väestötilastot, Ilmatieteen laitoksen sää- ja tutkahavainnot ja Maanmittauslaitoksen maastotietokannat ovat avointa dataa.) Big datalla tai massadatalla (suuraineistolla) tarkoitetaan dataa, jota on paljon, jota tulee nopeasti lisää ja joka on muodoltaan vaihtelevaa. Laitteilta ja sovelluksilta vaaditaan suurta tallennuskapasiteettia ja suorituskykyä massadatan käsittelyssä. Big dataa syntyy sähköisistä toiminnoista ja koneiden välisestä kommunikaatiosta (machine-tomachine communications) Miten suuri merkitys yrityksellenne on ollut vuosina seuraavilla datan käyttöön liittyvillä seikoilla? Merkitys Suuri Kohtalainen Vähäinen koske yritystämme Datan käyttö tuoteinnovaatioiden eli uusien ja olennaisesti parannettujen tavaroiden ja palveluiden kehittämisessä Datan käyttö uusien tavaroiden ja/tai palveluiden kehittämisessä a) Big data.. b) Julkisen sektorin avoin data Datan käyttö tavaroiden ja/tai palveluiden parantamisessa. a) Big data.. b) Julkisen sektorin avoin data... Datan käyttö muussa innovaatiotoiminnassa a) Prosessi-innovaatioiden kehittäminen. b) Organisaatioinnovaatioiden kehittäminen c) Markkinointi-innovaatioiden kehittäminen Datan käyttö tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Datan käyttö tuotantoprosessin hallinnassa.. Datan käyttö markkinoinnissa... Big datan (esim. asiakastiedot) myynti muille yrityksille.. Big datan (esim. asiakastiedot) osto muilta yrityksiltä.. 11
12 13. Digitalisaatio Digitalisaatiolla tarkoitetaan tavaroiden, palvelujen, niiden tuotannon tai jakelun siirtymistä sähköiseen muotoon Miten suuri merkitys seuraavilla digitalisaatioon liittyvillä tekijöillä oli yrityksenne liiketoiminnalle vuosina ? Merkitys Suuri Kohtalainen Vähäinen koske yritystämme Digitaalisten tavaroiden ja/tai palveluiden merkitys yrityksen liiketoiminnalle... Pilvipalveluiden merkitys yrityksenne liiketoiminnalle. Sosiaalisen median (esim. Facebook, Twitter, LinkedIn) merkitys yrityksenne liiketoiminnalle. Esineiden Internetin (eli laitteiden kytkeytymisen tietoverkkoon) merkitys yrityksenne liiketoiminnalle.. Robotiikan hyödyntäminen tuotantoprosesseissa Digitalisaation merkitys tavaroiden ja/tai palveluiden tuottamisessa. Digitalisaation merkitys tavaroiden ja/tai palveluiden muotoilussa (design). Digitalisaation merkitys tavaroiden ja/tai palveluiden markkinoinnissa... Digitalisaation merkitys tavaroiden ja/tai palveluiden jakelussa. 14. Yritysten ja yliopistojen välinen yhteistyö ja yhteydet Yritysten ja yliopistojen välisellä yhteistyöllä tarkoitetaan tässä organisoitua, aktiivista yhteistyötä sekä myös muuta osaamisen siirtoa, yhdessä tekemistä ja tavoitteellista kanssakäymistä tai yhteydenpitoa. Yliopistojen kanssa tehtävällä yhteistyöllä viitataan sekä kotimaisiin että ulkomaisiin yliopistoihin Tekikö yrityksenne yhteistyötä yliopistojen kanssa vuosina ? Innovaatioyhteistyötä (aktiivinen osallistuminen t&k- ja muihin innovaatioprojekteihin, ei pelkät tilaustyöt).. kotimaisten yliopistojen kanssa ulkomaisten yliopistojen kanssa Muuta yhteistyötä kuin innovaatioyhteistyötä.. Mikäli vastauksenne molempiin kohtiin on, siirtykää kohtaan
13 14.2 Mihin tuloksiin yrityksenne yhteistyö yliopistojen kanssa on johtanut tai sen odotetaan johtavan vuoden 2018 loppuun mennessä? Suuri Merkitys Kohtalainen Vähäinen Tietopohjan ja osaamisen vahvistuminen.. Uuden teknologian, menetelmän tai laitteen käyttöönotto Patentti (hakemus tai jo saatu patentti) Uusia tai parannettuja tuotteita (eli tavaroita tai palveluita).. Näkemys tulevaisuuden kehitystrendeistä ja markkinoista. Kansainvälisille markkinoille pääsy tai sen edistyminen Tutkimusyhteistyö muiden yliopistojen kanssa laajeni Osallistuminen kansainvälisiin tutkimus- ja innovaatio-ohjelmiin.. Muita tuloksia, mitä? 14.3 Miten yliopistoyhteistyön muodot ja merkitys ovat kehittyneet yrityksenne näkökulmasta vuosina aiempaan verrattuna? koske yritystämme Kasvanut Merkitys Pysynyt entisellään Vähentynyt Tilaustutkimukset.. Innovaatioihin tähtäävä yhteiskehittäminen.. Koulutusyhteistyön kasvu (yliopistotutkijat yrityksissä)... Yrityksenne on käyttänyt yliopiston tutkimus- ja laboratorioinfrastruktuuria ja -palveluja... Demo, pilotointi ja tuotetestaus..... Opinnäytetyöt Uusien osaajien rekrytointi yliopistoista yritykseenne... Muu, mikä? yhteistyötä 14.4 Aikooko yrityksenne tehdä yliopistoyhteistyötä vuosien aikana? yhteistyöaikomuksia Yhteistyö suomalaisten yliopistojen kanssa Yhteistyö ulkomaisten yliopistojen kanssa
14 Lisätietoja Kiitämme vastauksestanne! 14
Yritysten innovaatiotoiminta 2010 2012
Yritys- ja ympäristöaineistot Tiedonhankinta 00022 TILASTOKESKUS Puhelin (09) 17341 Faksi (09) 1734 2465 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Kerätyt
LisätiedotYritysten innovaatiotoiminta 2012 2014
TIEDONHANKINTA Tiede ja teknologia PL 5C 00022 TILASTOKESKUS tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Kerätyt tiedot ovat salassa pidettäviä. Yritysten
LisätiedotYritysten innovaatiotoiminta 2004 2006
Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 00022 TILASTOKESKUS Puh. (09) 17341, Faksi (09) 1734 2465 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Kerätyt tiedot
LisätiedotYritysten innovaatiotoiminta 2008 2010
Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 00022 TILASTOKESKUS Puh. (09) 17341, Faksi (09) 1734 2465 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Kerätyt tiedot
LisätiedotInnovaatiotutkimus 2012
Aineistokuvaus Innovaatiotutkimus 2012 Sisältökuvaus Innovaatiotutkimus 2012 kuvaa yritysten harjoittaman innovaatiotoiminnan ja eri tyyppisten innovaatioiden käyttöönoton yleisyyttä vuosina 2010-2012.
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotTutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu
1 (14) Vastaanottaja Eduskunta Työ- ja elinkeinojaosto 00102 EDUSKUNTA Viite Asia Viite Lausuntopyyntö työ- ja elinkeinojaosto 20.10.2017 Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä innovaatiotoiminta tilastojen
LisätiedotTutkimus ja kehittäminen vuonna 2016
TIEDONHANKINTA Energia, ympäristö ja teknologia 00022 TILASTOKESKUS Puh. 029 551 1000 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Tutkimus ja kehittäminen
LisätiedotZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)
ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö
LisätiedotJulkisen sektorin tutkimus ja kehittäminen vuonna 2017
TIEDONHANKINTA Energia, ympäristö ja teknologia 00022 TILASTOKESKUS Puh. 029 551 1000 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Julkisen sektorin tutkimus
LisätiedotDemografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?
Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotPyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.
VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotKorkeakoulujen KOTA-seminaari
Korkeakoulujen KOTA-seminaari Jyväskylän yliopisto 18.9.2014 Marianne Kaplas Taustaa T&k-tilaston ohjeistuksen, OECD:n Frascati manuaalin uudistus Ei perustavanlaatuisa muutoksia Sopiva ajankohta ohjeiden
LisätiedotSOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT
SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Matkaetäisyydellä tarkoitetaan yhdensuuntaista etäisyyttä lähtöpaikan ja kohdepaikan välillä, kun taas korvaus kattaa
LisätiedotKUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä!
KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET ALBANIA Taajamissa ALGERIA Taajamissa ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä! AZERBAIDZHAN Taajamissa 40 km/h 70 km/t BELGIA Taajamissa yli 7,5 t kokonaispainoiset
LisätiedotSOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT
SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Seuraavat korvausmäärät koskevat vapaaehtoistoimintaa, harjoittelua ja työtä: Taulukko 1 - matkatuki Matkaetäisyys Korvaus
LisätiedotToimitus. Kuljetus Suomi:
Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu
LisätiedotTutkimus ja kehittäminen vuonna 2015
TIEDONHANKINTA Yritys-, ympäristö- ja teknologia-aineistot 00022 TILASTOKESKUS Puh. 029 551 1000 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Tutkimus ja
LisätiedotTYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi
TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20
Lisätiedot1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS
1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat
Lisätiedot15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen
Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen
LisätiedotSuosituimmat kohdemaat
Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15
LisätiedotZA6585. Flash Eurobarometer 421 (Internationalisation of Small and Medium-Sized Enterprises) Country Questionnaire Finland (Finnish)
ZA Flash Eurobarometer (Internationalisation of Small and Medium-Sized Enterprises) Country Questionnaire Finland (Finnish) A Työnumero FL A B Maakoodi FL B C Lomakenumero FL C NACE NACE-koodi (näytetieto)
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotTilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö
Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat
LisätiedotJulkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK
T&K&I-TOIMINTA Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto Lähde: Tekes ja EK Korkeakoulusektorin tutkimusmenon kehitys Lähde: Tilastokeskus Korkeakoulusektorin tutkimusmenon jakautuminen Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6936/17 ADD 4 JAI 189 ASIM 22 CO EUR-PREP 14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotA8-0321/78
17.10.2018 A8-0321/78 Tarkistus 78 Keith Taylor Verts/ALE-ryhmän puolesta Mietintö A8-0321/2018 Andrzej Grzyb Puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistäminen (COM(2017)0653
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotTyöaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK
Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotLufthansa Private Jet
Lufthansa 2006 enemmän vaihtoehtoja 1 Lufthansalta yksityiskoneet tarpeen mukaan 2 Lufthansan räätälöidyt liikelennot; Mobility a la Carte 3 tarjoaa enemmän vaihtoehtoja on Lufthansa huipputuote, joka
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2018
Pk-yritysbarometri, syksy 1 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 0 1 4 7 62 69 Uusimaa 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset seuraavan
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2018
Pk-yritysbarometri, syksy 1 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 3 1 7 1 1 1 0 62 2 Pk-yritysbarometri, syksy 1 alueraportti, 2: Henkilökunnan
LisätiedotNaiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019
Naiset ja miehet työelämässä Syyskuu 2019 Naiset ja miehet työelämässä Työllisyys Työllisyysaste (%) Suomessa heinäkuussa 2018-2019 % 100 2018/07 2019/07 90 80 74,1 74,5 75,4 75,9 72,8 73,1 70 60 50 40
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 17 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 1 7 7 1 1 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 17 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset
LisätiedotKUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto
KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen
LisätiedotCsaba Jansik Luomupäivät 2018 Pori,
Csaba Jansik Luomupäivät 218 Pori, 16.11.218 VNK:n rahoittama Koordinoijina TEM ja MMM Toteuttajina ETLA ja LUKE Linkki raporttiin: http://vnk.fi/julkaisu?pubid=1651 Csaba Jansik, Luke Yritys- ja sidosryhmähaastattelut
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 7 9 7 9 Lähde: Pk-yritysbarometri,
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti, Keski-Pohjanmaan.9. : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut Keski-Pohjanmaa
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 4 7 Uusimaa Pk-yritysbarometri,
LisätiedotBryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.2. COM() 85 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria
LisätiedotYhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt
Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston järjestämä kuuleminen Alkuhuomautus: Sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto on laatinut tämän kyselyn
LisätiedotTj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005
Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2014 C(2014) 7461 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.10.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 017 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, syksy 017 alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 1 7 7 61 61 Pk-yritysbarometri,
LisätiedotTöihin Eurooppaan EURES
Töihin Eurooppaan EURES Työskentely ulkomailla Työskentely ulkomailla houkuttelee yhä useampaa suomalaista työnhakijaa. Erityisesti nuoret ja korkeakoulutetut ovat halukkaita muuttamaan ulkomaille töihin.
Lisätiedot17.2.2015 Matti Paavonen 1
1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/ / / / / / / / / 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE - Belgia 88 102 109
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE -
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotYritysten kokemuksia palvelujen sisämarkkinoista
Yritysten kokemuksia palvelujen sisämarkkinoista Fields marked with are mandatory. Johdanto Lue seuraava tietosuojaseloste ennen kuin täytät kyselylomakkeen: specific-privacy-statement_en.pdf Tämän kyselyn
LisätiedotTöihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät
Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU
LisätiedotLiiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama
Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka
LisätiedotMiksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa?
Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa? 1. Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin. Suomessa kulutetaan keskimäärin 18 litraa pullotettua vettä henkilöä kohden vuodessa. 2. Vuonna
Lisätiedot11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja
11.1.2013 Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 00.0.2012 1 Naisten ja miesten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä toiminnallisen tasa-arvon edistäminen Helsingin valtuustokauden strategian
LisätiedotTyöhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013
Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja
LisätiedotI. TIEDONSAANTIPYYNTÖ. joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä
PYYTÄVÄN VIRANOMAISEN KÄYTTÖÖN TARKOITETTU (VAPAAEHTOINEN) LOMAKE I. TIEDONSAANTIPYYNTÖ joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä Palvelujen
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotMaailman valutuotanto
Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa
LisätiedotSis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!
Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys
LisätiedotAPULAISOPETTAJAHARJOITTELU
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotErasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta
Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta 2014-2017 Erasmus+ lähtevän liikkuvuuden kehitys 2014-2017 2014-2015 2015-2016 2016-2017 4239 4580 4772 1360 1322 1442 1052 1027 985 925 977 970 Opiskelijaliikkuvuus
LisätiedotANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.9.2018 COM(2018) 651 final ANNEX LIITE asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE potilaan oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki
Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,
LisätiedotLEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.
EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa
Lisätiedot(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotYrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää
Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä
LisätiedotAutomatkailututkimuksen tuloksia 2008
Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20
LisätiedotTurvallisuus meillä ja muualla
Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009
Lisätiedot*) %-yks. % 2018*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2017 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2017: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotKESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma...
KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT hyvinvoinnin maailma... Hygieniaa ja mukavuutta yksinkertaisesti 1 Keskuspölynimuri 2 PVC-putket 3 Äänenvaimennin 4 Imurasia Kuvat ovat suuntaa-antavia. KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT
LisätiedotInnovaatiotutkimus 2010
Aineistokuvaus Innovaatiotutkimus 2010 Sisältökuvaus Innovaatiotutkimus 2010 kuvaa yritysten harjoittaman innovaatiotoiminnan ja eri tyyppisten innovaatioiden käyttöönoton yleisyyttä vuosina 2008-2010.
LisätiedotTyöhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011
Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotLomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?
MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011
LisätiedotHINNASTO 1 (6) Luottamuksellinen YHTEENLIITTÄMISHINNASTO OPERAATTOREILLE Tämä hinnasto on voimassa alkaen.
HINNASTO 1 (6) YHTEENLIITTÄMISHINNASTO OPERAATTOREILLE 0 Tämä hinnasto on voimassa alkaen. HINNASTO 1 (6) TELEVERKKOJEN YHTEENLIITTÄMINEN Verkkojen yhteenliittämistoimenpiteet ja liittymät hinnoitellaan
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2017*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2016 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2016: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotInnovaatiotoiminta 2010
Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2012 Innovaatiotoiminta 2010 Innovaatiotutkimuksen loppuraportti Innovointi koko arvoketjun asia, asiakkaat ja käyttäjät mukana kehittämisessä Tuotteisiin ja prosesseihin
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0132 (NLE) 10257/15 ACP 96 N 455 PTOM 13 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätös Euroopan kehitysrahaston
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotTina Sundqvist Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/Eures palvelut
Tina Sundqvist 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU työnantajille, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän työnhakijoille, jotka haluavat työskennellä ulkomailla 2
LisätiedotAlihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa
Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217
LisätiedotKääntyykö Venäjä itään?
Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %
Lisätiedot