KAUPUNKIRAKENNEPALVELUIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2011

Transkriptio

1 Sivu 1 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA HALLINTO JA KEHITTÄMINEN (Määräraha 500) -määräraha muodostuu kaupunkirakennepalveluiden hallinnon menoista, vastuualueiden yhteisistä menoista, palvelualueen johdon menoista sekä palvelupiste Hannikaisen tuloista ja menoista. Määrärahaan sisältyy myös palvelualueen yhteisten hankkeiden menot, joita vuonna 2011 ovat Kankaan alueen kehittäminen ja valmistautuminen asuntomessujen järjestämiseen vuonna Kaupunkirakennepalveluiden hallinto sisältää palvelualueen keskitetyt tukipalvelut: asiakirjahallinnon, lautakuntatehtävät, lakipalvelut, talous- ja henkilöstösuunnittelun, viestinnän, tietohuollon sekä yhteiset kehittämisprojektit. Henkilöstömenojen ja sisäisten erien osuus toimintamenoista on n. 95 %. Kaupunkirakennepalveluiden yhteisiin menoihin kuuluvat koko palvelualuetta koskevat merkittävät kehittämishankkeet, koulutus- ja työhyvinvointimenot sekä talouskeskuksen veloitus. Palvelualueen johdon menot sisältävät apulaiskaupunginjohtajan ja johdon sihteerin menot. Palvelupiste Hannikaisen menot koostuvat pääosin (91 %) palvelupisteen henkilöstömenoista ja sisäisistä eristä. Palvelupisteen menoissa ovat mukana myös Rakentaminen ja talotekniikka 2011 messujen yhteisosaston kustannukset, joista muiden kuntien osuus näkyy tulopuolella laskutettavana tulona. Hallinnon ja kehittämisen vastuualueelle perustettiin palvelualueen sisäisin järjestelyin hankejohtajan määräaikainen tehtävä. Hankejohtajan vastuulla on merkittävien hankekokonaisuuksien, kuten Laajavuoren ja keskustan ydinkortteleiden kehittäminen, Kankaan alueen kehittäminen sekä vuodelle 2014 suunniteltujen asuntomessujen valmistelun koordinointi ja johtaminen. Asuntomessut 2014 projektin käynnistämiseen on varattu euroa. Vuonna 2011 painopiste on teema- ja sidosryhmätyöskentelyn käynnistämisessä, messuorganisaation pystyttämisessä, kunnallistekniikan ja viherympäristön suunnittelussa sekä rakennustapaohjeiden laatimisessa. 2 KAUPUNKIRAKENNE (Määräraha 510) 2.1 Katupalvelut Katupalvelujen toimintamenot ovat yhteensä euroa, joista toimintatuloilla saadaan katettua euroa. Kokonaisrahoituksella ylläpidetään 702 kilometriä liikenneverkkoa.

2 Sivu 2 Toimintatuloista euroa on sisäisiä ja euroa ulkoisia tuloja. Sisäiset tulot muodostuvat oman henkilöstön palkkakuluista, jotka kohdistuvat investointihankkeille. Ulkoisista tuloista suurimmat ovat Jyväs-Parkki Oy:ltä yleisten alueiden pysäköintipaikkojen vuokrasopimuksista saatavat tulot ( euroa) sekä katutyöluvista kertyvät tulot ( euroa). Katutyölupia arvioidaan myönnettävän 500 kappaletta. Lisäksi tuloja saadaan mm. tapahtumaluvista ja terassialueiden vuokrauksista. Katujen hoitoon on varattu yhteensä euroa. Suurin kuluerä on talvihoito, johon käytetään euroa eli noin 35,8 % kaikista katupalvelujen toimintamenoista. Koko kaupungin alueelle on määritelty yhtenäinen katujen talvihoidon taso. Katualueiden kesähoitoon arvioidaan kuluvan noin euroa ja puhtaanapitoon euroa. Katujen kunnossapitoon on varattu euroa. Niistä käytetään uudelleenpäällystyksiin euroa, ajoratamerkintöjen uusimiseen euroa ja muuhun kunnossapitoon yhteensä euroa. Näillä varauksilla katujen kunto heikkenee nykytasosta. Järjestelmien ja erikoisrakenteiden (ulkovalaistus, liikennevalot, sulanapitojärjestelmät, turvakamerat, informaatiojärjestelmä) ylläpitoon on budjetoitu yhteensä euroa. Ulkovalaistuksen ylläpitokustannukset euroa muodostuvat käyttökustannuksista (rekistereiden ylläpito, sähköenergia, korjaus- ja huoltokustannukset). Ympäristöystävällinen ulkovalaistus -projektin II-vaiheelle pyritään saamaan jatkorahoitus. Mikäli hankkeelle saadaan ulkopuolista rahoitusta, kaupungin osuus saadaan katettua ulkovalaistukseen osoitetuista käyttötalousrahoista. Katualueiden ominaisuustietojen keräämistä ja tallentamista jatketaan. Tavoitteena on saada kaikki katualueet ominaisuuksineen tallennettua omaisuudenhallintajärjestelmään vuoden 2011 aikana. 2.2 Viherpalvelut Viherpalveluiden toimintamenot ovat euroa, joista toimintatuloilla katetaan euroa. Kaikki toimintatulot ovat sisäisiä, investointihankkeista tuloutettuja palkkoja. Rakennettujen puistojen (178 hehtaaria) hoitoon on varattu yhteensä euroa. Suurin viherpalveluiden kuluerä on leikkipuistojen hoito, johon käytetään euroa eli 24,8 % kaikista viherpalvelujen toimintamenoista. Palvelutaso on yhtenäinen koko kaupungin alueella. Viheralueita koskevat omaisuus- ja ominaisuustiedot on tallennettu järjestelmään. Vuoden 2011 aikana tallennetaan täydentäviä tietoja kuten viherhoitosopimusten mukaiset alueet ja siirrytään ylläpitovaiheeseen. Asukkaiden ja asukasyhdistysten kanssa tehtävän yhteistyön pelisääntöjen laatiminen käynnistetään. Koulujen ja Japa ry:n kanssa järjestetään ulkoalueiden kevätsiivous.

3 Sivu Satamapalvelut Kaupungin alueella on neljä satamaa: Lutakko, Säynätsalo, Korpilahti ja Kuokkala. Laituri- ja soutuvenepaikkoja on yhteensä kappaletta. Satamapalveluiden budjetoidut toimintakulut ovat yhteensä euroa, joista toimintatuloilla katetaan euroa. Tulot kertyvät pääosin satama- ja venepaikkamaksuista. Lutakon sataman saneeraustyöt jatkuvat ja Satamakadun muutostyöt käynnistyvät kesällä. Alueella joudutaan tekemään väliaikaisia järjestelyjä muun muassa pysäköinnin suhteen, mikä vaikuttaa sataman palvelutasoon. Korpilahden satama valmistuu kokonaisuudessaan kesän 2011 aikana. Alkuvuodesta vahvistetaan uusi satamajärjestys ja uudet satama- ja venepaikkamaksut otetaan käyttöön. 2.4 Jätehuoltopalvelut Jätehuollon toimintamenot ovat yhteensä euroa ja tulot euroa. Suurimmat menoerät muodostuvat jätteenkuljetuksesta ja -käsittelystä sekä hyöty- ja ongelmajätehuollon järjestämisestä. Kaupungin pohjoisten (mm. Palokka, Tikkakoski) ja läntisten (mm. Kuohu, Vesanka, Nyrölä) osien uudet kuljetusurakat käynnistyvät huhtikuussa. Koko kaupungin alue on kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piirissä alkaen. Seudullista jätehuoltoyhteistyötä jatketaan mm. ongelmajätteiden keräyksessä ja tiedotuksessa sekä nuorisolle suunnatun roskaantumisen ehkäisemiskampanjan keinoin. 2.5 Pysäköinninvalvonta Pysäköinninvalvonnan seitsemästä pysäköinnintarkastajasta kaksi on aloittanut osittaisen hoitovapaan ja kolmas on jäämässä osa-aikaeläkkeelle. Henkilöstövajauksen korvaamiseksi on pysäköinninvalvontaan perustettu määräaikainen tarkastajan virka saakka. Toiminnan tehostamiseksi on pysäköinnintarkastajien käyttöön hankittu kolmas auto. 2.6 Tonttipalvelut Tonttipalveluiden toiminnan keskeisimmät tehtävät ovat maan hankinta, tonttien luovutus sekä maaomaisuuden isännöinti. Tulojen budjetointi perustuu pääosin edellisvuoden tasoon. Maanvuokratuloissa on huomioitu indeksien muutokset sekä uudet vuokrasopimukset. Maanvuokratulot kasvavat hieman 2010 talousarviosta ollen suuruudeltaan euroa.

4 Sivu 4 Talousarvion menoissa on varauduttu eurolla maaomaisuuden isännöinnistä aiheutuviin kustannuksiin, mm. rakennusten purkuihin ja pilaantuneiden maiden puhdistamiskuluihin. Näistä purkukustannukset lisääntyvät edelleen ja ennen kaikkea purkukohteet suurenevat merkittävästi. Uudelleen kaavoitettavien kiinteistöjen purkukustannuksia on siirretty myös investointimäärärahaan puolelle. Purkujen pääpaino ajoittuu kuitenkin vuosille Pilaantuneiden maiden aiheuttamien kustannusten arviointi on ennalta vaikeaa. 2.7 Paikkatietopalvelut Toiminnan pääpainopiste on erilaisten sähköisten palvelujen kehittämisessä. Menot on budjetoitu pienemmiksi edellisen vuoden tasosta, sillä kuntien yhdistymisestä johtuneet hankkeet on saatu päätökseen ja yksi henkilö siirtyy eläkkeelle. 2.8 Kiinteistöinsinöörin viranomaispalvelut Toiminnan arvioidaan pysyvän vuoden 2010 tasolla. Rakentamisen volyymin noustessa tulojen uskotaan hiukan nousevan. Myös kaikkia taksoja korotetaan vastaamaan kustannustasoa. Menot ovat yksikön tehtävistä ja rakenteesta johtuen vakaat. 2.9 Metsäpalvelut Metsäpalveluihin kuuluvat kaupungin metsien suunnittelu ja hoito sekä puutavaran myynti. Päätehtävä on metsäomaisuuden arvon säilyttäminen niin, että taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset arvot huomioidaan painottaen niitä alueittain. Puun myyntitulotavoitetta on hiukan nostettu puun kysynnän ja markkinahinnan nousun johdosta. Asiantuntijapalveluja ostetaan metsien hoitoon Kantakartta- ja maastomittauspalvelut Toiminnan keskeisimmät tehtävät ovat viranomaistoimintaan kuuluvissa mittaustehtävissä niin kiinteistönmuodostuksessa, rakennusvalvonnassa sekä kaavan kantakartan tuottamisessa ja ylläpidossa. Asiantuntijapalveluiden ostossa suurimmat menoerät vuodelle 2011 ovat laserkeilaus Kauramäen alueella sekä Rippalanmäen ilmakuvaus Kaavoituspalvelut Kaavoituksen menoista pääosa (78 %) muodostuu henkilöstömenoista ja sisäisistä eristä. Muita budjetoituja eriä ovat asiantuntijapalkkiot sekä koulutus- ja tarvikemenot. Vuonna 2011 asiantuntijamenojen kohteita ovat: Rakennemalli, yleiskaava, Kauramäki, viherpolitiikka, asumisvisio, apoli, selvitykset, lähiympäristösuunnitelma, virkistysreittiselvitys, vaihekaava, asemakaavakonsultit sekä rakennustutkija.

5 Sivu 5 Kaavoituksen tulot muodostuvat asemakaava- ja suunnittelutarveratkaisumaksuista Asuntotoimi Asuntotoimen menoista pääosa (89 %) muodostuu henkilöstömenoista ja sisäisistä eristä. Muita budjetoituja eriä ovat asiantuntijapalkkiot mm. kiinteistöjen ja asuntoosakkeiden arviointeihin sekä koulutus- ja tarvikemenot. Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n kautta vuokratuista kaupungin omistamista asunnoista arvioidaan saatavan nettovuokratuloa noin euroa Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunnan menokohtaan kirjataan kaupunkirakennelautakunnan kokouspalkkiot, matkustus-, koulutus- ja tarjoilukustannukset, asialistojen sähköisen kokouskäytännön kustannukset sekä muut suoraan kaupunkirakennelautakunnan toimintaan kohdistuvat menot. 3 JOUKKO- JA PALVELULIIKENNE (Määräraha 520) Määrärahalla alennetaan bussilippujen hintoja kaupunki- ja seutuliikenteessä, järjestetään vanhuksille ja liikuntarajoitteisille suunnattua palveluliikennettä sekä ostetaan lähinnä takseilla ajettavia haja-asutusalueiden asiointikyytejä. Lippujen hintatuen tarkoituksena on joukkoliikenteen edistäminen tarjoamalla edullisia lippuja varsinkin joukkoliikenteen säännöllisille käyttäjille sekä nuorille ja opiskelijoille. Määräraha on yhteensä euroa. Siitä kaupunkilipputukeen käytetään euroa, seutulipputukeen euroa, Kyytiveikko- ja Poimuri palveluliikenteisiin euroa, muihin liikenteen ostoihin, esimerkiksi Korpilahden asiointiliikenteisiin, euroa sekä joukkoliikenteen suunnitteluun, tiedotukseen ja markkinointiin euroa. Tuettujen seutu- ja kaupunkilippujen asiakashintoja korotetaan vuoden alusta 4-5 %. Valtaosa lipputuesta tulee katetuksi kaupungin verotulojen kasvulla, joka aiheutuu työmatkakulujen verovähennysten pienenemisestä. Joukkoliikenteen valtionavustusta saadaan ELY- keskukselta lipputukeen, palveluliikenteeseen ja suunnitteluun. Valtionavun arvioidaan ensi vuonna olevan samaa tasoa kuin vuodelle 2010 budjetoitiin eli euroa. 4 PELASTUSPALVELUT (Määräraha 530)

6 Sivu 6 Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Jyväskylän kaupunki maksaa osuuden Keski- Suomen pelastuslaitoksen menoista. Vuonna 2011 kaupungin maksuosuus on euroa. Sopimuksen mukaisesti yhteisesti jaettaviin kuluihin eivät kuulu kuntien johtokeskuksista tai väestönsuojista aiheutuvat kustannukset. Tästä syystä pelastuspalveluiden ostomäärärahaa kasvattavat Jyväskylän johtokeskuksen ja Kuokkalan väestönsuojan vuokra- ja siivouskulut, yhteensä noin euroa. Omana menoeränään ovat ennen alueellisen pelastuslaitoksen perustamista eläkkeelle jääneiden Jyväskylän pelastustoimen henkilöiden eläkemenoperusteiset maksut. Näiden maksujen osuus on n euroa. 5 MAAN MYYNTIVOITOT JA MAANKÄYTTÖSOPIMUSMAKSUT (Määräraha 540) Myyntivoittoennuste on 8 milj. euroa, josta yritystonttien osuus on n. 2 milj. euroa, kerros- ja rivitalotonttien n. 4 milj. euroa ja omakotitonttien n. 2 milj. euroa. Maankäyttösopimustulojen arvio perustuu kunnallistekniikan investointiohjelmassa mukana oleviin kohteisiin, joiden rakentamisesta on sovittu erillisillä maankäyttösopimuksilla. 6 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖVALVONTA (Määräraha 550) 6.1 Rakennusvalvontapalvelut Rakennusvalvonnan menot koostuvat pääosin (82 %) lakisääteisten viranomaispalvelujen tuottamisessa tarvittavista henkilöstömenoista sekä sisäisistä eristä. Talousarviossa on varauduttu normaalin toiminnan lisäksi lupa-arkiston digitalisointiprojektin jatkamiseen eurolla. Projektin arvioidaan kestävän 4-5 vuotta. Tämän lisäksi kiinteistöverotietojen pohjana olevan rakennusrekisterin tietojen tarkistustyötä jatketaan. Uudisrakentamisen arvioidaan vilkastuvan noin 10 % vuoden 2010 tasosta sekä rakennusten peruskorjaamisen edelleen lisääntyvän. Rakennusvalvonnan taksaan tehdään n. 2,5 % korotus, jonka arvioidaan lisäävän tuloja noin euroa ja rakentamisen volyymin lisäys on noin euroa. Tulojen lisäys vuoden 2010 talousarviotuloihin verrattuna on noin euroa. Rakennusvalvontapalvelun tuloista 99,6 % kertyy valvonta- ja tarkastusmaksuista. 6.2 Ympäristönsuojelupalvelut Ympäristönsuojelupalvelujen menot koostuvat pääosin lakisääteisten viranomaispalvelujen tuottamisessa tarvittavan henkilöstön palkoista, laitteista ja tilakustannuksista sekä

7 Sivu 7 ympäristönsuojelun edistämisestä kaupungin alueella. Ympäristönsuojelun tulot kertyvät ilmanlaadun yhteistarkkailusta sekä lupa- ja valvontamaksuista. Ympäristönsuojelupalveluiden menoista pääosa (80 %) muodostuu henkilöstömenoista ja sisäisistä eristä. Ympäristönsuojelun keskeisiä toiminnallisia tavoitteita ovat viranomaistehtävien hoitaminen mahdollisimman asiantuntevasti ja tehokkaasti, yhteistyö muiden hallintokuntien kanssa pohjavesiensuojelussa sekä ilmasto-ohjelman toimenpiteiden toteutuksessa. Xcity -paikkatietojärjestelmän käyttöönotto tarjoaa mahdollisuuden ympäristötoimen lupa-asioiden tarkastelun paikkatietona kaupungin muille hallintokunnille. Maa-aines- ja ympäristölupavelvollisten laitosten tarkastuskäyntejä tehdään valvontasuunnitelman mukaisesti vähintään 90 valvontakohteeseen. Hyvän vesien tilan saavuttamista ympäristötoimi edistää järjestämällä jätevesineuvontaa Tuomiojärven valumaalueen kiinteistöille sekä pohjavesien suojelusuunnitelmien laatimisella riskipohjavesialueille. Kaupungin alueella olevia luontopolkuja sekä lintutorneja ja muita luontorakenteita ylläpidetään ja kunnostetaan tarpeen mukaan. 6.3 Laboratoriopalvelut Laboratoriopalveluiden menot koostuvat laboratoriotutkimusten tuottamiseen tarvittavan henkilöstön palkoista, laitteista ja tilakustannuksista. Henkilöstömenojen ja sisäisten erien osuus kaikista menoista on 75 %. Tulot muodostuvat palveluista perittävistä maksuista. Laboratorion toimintatulojen ennakoidaan kattavan toimintamenot v Ympäristötoimen laboratorion toiminta jatkuu entisen kaltaisena. Laboratorio tuottaa elintarvike- ja vesianalyysipalveluja Keski-Suomen kunta- ja yritysasiakkaille. 6.4 Ympäristöjärjestelmä Ympäristöjärjestelmän menoista valtaosa (95%) muodostuu henkilöstömenoista ja sisäisistä eristä. Ympäristöjärjestelmän menot koostuvat pääosin vakinaisen ympäristöasiantuntijan palkkakustannuksista sekä osana kaupungin tilinpäätöstä julkaistavan kaupungin ympäristötilinpäätöksen kokoamiseen liittyvistä kustannuksista. Vuonna 2011 kootaan ja lasketaan lisäksi indikaattoritietoa keväällä 2012 julkaistavaan kaupungin ympäristöraporttiin. Ympäristöraportin indikaattoreihin kuuluu myös joka 4. vuosi toteutettava kaupungin henkilöstön ympäristöasenne- ja tietoisuuskysely, jota kehitetään edelleen 2007 toteutetun kyselyn perusteella. Projektitöinä toteutettaviin indikaattoreiden laskemiseen ja kyselyn kehittämiseen on varattu erillistä rahaa. Ympäristöjärjestelmätyö kohdentuu Jyväskylän kaupungin eri palvelualueiden ja sisäisten liikelaitosten ympäristöjärjestelmien kehittämiseen ja konsultointiin. Kaupungin ympäristöasiantuntija voi työskennellä palvelualueiden tarjoamissa työpisteissä sovitun määräajan, tarvittavien kehitysprojektien (2-3 kk) toteuttamiseksi. Vuonna 2011 konsultointien pääpaino on sivistyspalveluissa, lähinnä nuoriso- ja kulttuuripalveluissa, ope-

8 Sivu 8 tuspalveluissa tavoitteeksi on asetettu useamman koulun sertifiointi. Liikelaitoksista Altek aluetekniikassa aloitetaan ympäristöjärjestelmän päivitys. Ympäristöauditointeja suoritetaan auditointiohjelman 2011 mukaisesti. Kaupungin henkilöstölle järjestetään keskitetyn koulutusohjelman mukaisesti ympäristökoulutuspäivät ja valmistellaan kaupungin yhteiset ympäristökampanjaviikot / -päivät. Uutena kampanjapäivänä kaupungilla on Älä osta mitään päivä marraskuun viimeisenä perjantaina. Sisäisten ympäristökoulutusten määrää lisätään Sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kaupunginvaltuustolle vahvistettavaksi esitellään kaupungin ympäristöpolitiikkaan liittyvät mittarit 6.5 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunnan menokohtaan kirjataan rakennus- ja ympäristölautakunnan kokouspalkkiot, matkustus- ja tarjoilukustannukset, asialistojen kopiointi- ja jakelukustannukset sekä muut suoraan rakennus- ja ympäristölautakunnan toimintaan kohdistuvat menot. Lisäksi menokohtaan kirjataan kaupunkikuvatoimikunnan menot.

9 Sivu 9 HALLINTO JA KEHITTÄMINEN (Määräraha 500) Hallinnon tukipalvelut 1 057, ,4 Palvelualueen yhteiset 515,6-515,6 Palvelualueen johto 304,1-304,1 Palvelupiste Hannikainen 33,7 323,9-290,2 Hankkeet 170,0-170,0 HALLINTO JA KEHITTÄMINEN YHTEENSÄ 33, , ,3 KAUPUNKIRAKENNE (Määräraha 510) Katupalvelut 1 382, , ,7 Viherpalvelut 172, , ,9 Satamapalvelut 261,6 322,5-60,9 Jätehuoltopalvelut 6 154, ,2 407,7 Pysäköinninvalvontapalvelut 1 050,0 669,6 380,4 Tonttipalvelut 4 450, , ,0 Paikkatietopalvelut 75,0 539,6-464,6 Kiinteistöinsinöörin viranomaispalvelut 350,0 610,1-260,1 Metsäpalvelut 1 035,0 681,4 353,6 Kantakartta- ja maastomittauspalvelut 360,0 908,5-548,5 Kaavoituspalvelut 60, , ,1 Asuntotoimi 130,0 314,0-184,0 Kaupunkirakennelautakunta 87,7-87,7 KAUPUNKIRAKENNE YHTEENSÄ , , ,8 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖVALVONTA (Määräraha 550) Rakennusvalvontapalvelut 1 538, ,9-166,3 Ympäristönsuojelupalvelut 104,1 947,8-843,7 Laboratoriopalvelut 729,0 717,8 11,2 Ympäristöjärjestelmä 91,2-91,2 Rakennus- ja ympäristölautakunta 85,2-85,2 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖVALVONTA YHT , , ,2

10 Sivu 10 JOUKKO- JA PALVELULIIKENNE (Määräraha 520) Joukkoliikenne 867, , ,0 Palveluliikenne 318,0 482,5-164,5 JOUKKO- JA PALVELULIIKENNE YHT , , ,5 PELASTUSPALVELUT (Määräraha 530) Pelastuspalvelut 9 621, ,9 PELASTUSPALVELUT YHTEENSÄ 0, , ,9 MAAN MYYNTIVOITOT JA MAANKÄYTTÖSOPIMUSMAKSUT (Määräraha 540) Maan myyntivoitot 8 000, ,0 Maankäyttösopimukset 2 700, ,0 MAAN MYYNTIVOITOT YHTEENSÄ ,0 0, ,0 TULOT MENOT TOIM.KATE KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHT , , ,7