Tässä numerossa mm. DRG mitä se on? s. 3 Uuden suunnittelusihteerin esittely s. 5 Välinehuollon esittely s. 6 Reetan viimeinen työpäivä s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tässä numerossa mm. DRG mitä se on? s. 3 Uuden suunnittelusihteerin esittely s. 5 Välinehuollon esittely s. 6 Reetan viimeinen työpäivä s."

Transkriptio

1 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 3 / 2009 Tässä numerossa mm. DRG mitä se on? s. 3 Uuden suunnittelusihteerin esittely s. 5 Välinehuollon esittely s. 6 Reetan viimeinen työpäivä s. 10

2 2 Pääkirjoitus Ankeutta jaettavaksi Taas kerran olemme hyvin haasteellisen ajan edessä. Toiminta- ja taloussuunnittelua joudumme tekemään kuntien poikkeuksellisen ankean taloustilanteen paineessa. Epävarmuutta aiheuttaa myös se, että suurelta osalta henkilökuntaa työmarkkinaratkaisu jälkeen on avoinna. Minkälaisella prosentilla palkat pitäisi laskea talousarvioon? Tämän vuoden säästöohjelma on tehty ja sen toteutumista seurataan tiiviisti. Erityisen suurena harmina on koettu se, että täyttölupamenettely on otettu käyttöön rekrytoinnissa. Kyse on meidän osalta selkeistä numeroista: sairauspoissaolot ovat alentuneet viime elokuun loppuun verrattuna 14,3%:a, kaikki poissaolot ovat alentuneet 3,5%:a. Eikä siinä vielä kaikki: hoitopäivien määrä on alentunut 12%:a, kun siirtoviivepotilaiden määrä on alentunut lähelle nollaa. Tästä kysynnän ja poissaolojen vähenemisestä huolimatta hoitohenkilöstön osalta sijaisten käyttö on kasvanut 13%:a. Tästä on kysymys, kun täyttölupamenettelyyn on lähdetty. Tilanne vaatii vakavaa pohtimista kaikilla esimiestasoilla. Kaikki ei selvästikään toimi niin kuin voisi ja pitäisi tässä muuttuneessa tilanteessa. Kunnat edellyttävät, aivan oikein ja nykyisessä taloustilanteessa erityisesti, tarkkaa taloudenpitoa kaikilta tahoilta. Samaa edellyttää sairaanhoitopiirin hallitus ja johto. Tuleeko influenssaepidemia, milloin ja minkä laajuisena? Tämä kysymys on vailla varmaa vastausta. Henkilökuntaa informoidaan tilanteesta säännöllisesti ja lisätietoa voi vielä hakea terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen sivuilta Sairaanhoitopiiri on valmistautunut hyvin pandemiankin tuloon. Myös siinä tilanteessa kaikki toiminnot arvioidaan uudelleen, resurssit kohdennetaan uudelleen ja toiminta zuumataan influenssan vuoksi hoitoa tarvitseville. Tämä aika rekrytointilupineen olkoon hyvää harjoittelua yhteisestä resurssien käytöstä. Riitta Luosujärvi Sanottavaa Juhalta Säästöissäkö kehityksen alku? Muistan 90-luvun alun säästöpaineet. Silloinen johtajaylilääkäri Olavi Heikkilä soitti ja puhelimitse esitti suoraan ja lyhyeen tapaansa: Voiko silmäosaston sulkea kokonaan? Toiminnan muutos oli johtanut sairaansijojen vähenevään käyttöön ja siitä oli herännyt johdossa tämä ajatus. Tehtiin päätös osaston lakkauttamisesta samalla puhelinsoitolla ja myöhemmin poliklinikan toiminta siirrettiin tyhjiksi jääneisiin tiloihin. Säästöä tuli osan henkilökunnan siirtyessä toisiin tehtäviin ja osa viroista lakkautettiin luonnollisen poistuman yhteydessä. Mitä hyötyä tästä oli? Harmia oli työporukan hajoaminen. Seuraavina vuosina siirryimme ensimmäisten silmäyksikköjen joukossa 100 % -päiväkirurgiseen toimintaan. Päiväkirurgiaa on seurattu vuosia esimerkiksi Punnosen tekemissä Kuntaliiton taulukoissa ja olemme olleet edelläkävijöitä. Olemme myös olleet vuosia vanhusmäärään suhteutettuna eniten leikkaava yksikkö Suomessa. Meiltä on kysytty miten olette tähän päässeet? Vastaus on: Kun piti säästää! Säästöt tulisi nähdä toiminnan muutoksen käynnistäjänä. Muutoin säästöt ovat turhia ja voivat lopulta johtaa kalliimpaan hoitoon tai ainakin hoitoon pääsyn viivästymiseen. Todelliset säästöt tulevat toiminnan uudelleen järjestelyistä. Meidän psykiatria on tekemässä juuri näin. Paikkamme erikoissairaanhoidon Erva -ketjussa riippuu yksiköittemme kilpailukyvystä palvelujen tuottajana. Paikallisesti ei tuoteta varmuudella kuin perusterveydenhuollon palvelut. Voimavaramme ja osaamisemme on suunnattava siten, että säilymme erikoissairaanhoidon tuottajana. Nyt on aika miettiä tulevaisuutta pitemmälle, vaikkapa säästöjen pakottamana. Käytetään mahdollisuus hyväksi, sillä jokainen yksikkö, joka valmistautuu tuleviin muutoksiin riittävästi, tulee myös jatkamaan. Juha Kursu Oletko aina haaveillut toimittajan työstä? Nyt sinulla on elämäsi tilaisuus toteuttaa haaveesi! Länsi-Puhurin toimitusneuvosto hakee 2 uutta jäsentä joukkoonsa. Ota yhteyttä toimitukseen tai johonkin jäseneen, jos olet kiinnostunut kirjoittamisesta, piirtämisestä yms. Toimitusneuvosto Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin henkilöstö- ja tiedotuslehti Päätoimittaja: Toimitusneuvosto: Toimitussihteeri: Sivunvalmistus ja taitto: Riitta Luosujärvi Ilkka Vehkaperä Sinikka Savikuja Maria Sergejeff Sisko Hentonen Juha Kursu Raija Reponen Juhani Tuisku Matti Väänänen Tuija Johansson Tornion Kirjapaino Ky ISSN (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa. Siihen tuleva materiaali tulee toimittaa mennessä osoitteeseen: Palautteen lehdestä (ruusut/risut) voit laittaa samaan osoitteeseen. TOIMITUS PAHOITTELEE viime lehteen livahtanutta painovirhepaholaista! Painovirhe oli sivulla 5 olevassa Kansainvälistä synnytystoimintaa Länsi-Pohjan keskussairaalassa jutun ensimmäisessä kappaleessa ja vieläpä kaksi kertaa! Kyseessä ei tietenkään ole kiinteistöpakolaiset vaan kiintiöpakolaiset. Toimitus

3 3 MIKÄ DRG? Kirjainlyhenne DRG tulee englanninkielisistä sanoista Diagnosis Related Groups. Drg-ryhmittelyn kehittäminen on aloitettu 1960-luvulla Yhdysvalloissa Yalen yliopistossa. Luokitus kehitettiin alun perin kuvaamaan vuodeosastohoidossa lääketieteellistä päätöksentekoa ja laadun analysointia, mutta nykyään se kuvaa vuodeosaston ja päiväkirurgisen hoidon tuotteistusta. Drg:n käyttö on laajentunut ympäri maailmaan eri versioineen ja se on yleisin sairaaloiden tuottamien palvelujen kuvaamistapa koko maailmassa. Pohjoismaisia NordDRGasioita koordinoiva Nordic CaseMix centre on siirtynyt Suomeen ja aloittanut toimintansa Johtajana toimii Martti Virtanen. FCG Efeko Oy hallinnoi kansallista DRG- keskusta ja kansallista käyttöhanketta. Hankkeen projektipäällikkönä on aloittanut Minna-Liisa Sjöblom. Vuosien aikana NordDrgClassicryhmittelijästä kehitettiin NordDRG Full- versio,joka sisältää myös avohoidon. Ryhmittelijässä avohoito ja päiväkirurgia on tuotteistettu uusilla DRG-O- ryhmillä, jossa O- kirjain tulee lyhenteestä One-Day-Care. Full- version käyttö avohoidossa edellyttää, että poliklinikkakäynneistä on tallennettu diagnoosit hoitoilmoitusjärjestelmään (HIL- MO). Ryhmittelylogiikka perustuu diagnoosien ja toimenpiteiden samankaltaisuuteen. DRG-ryhmityksessä hoidon sisältö ja hoidosta kertyvät kustannukset on pyritty kokoamaan mahdollisimman homogeenisiin DRG-ryhmiin. Diagnoosit jaetaan 24 päädiagnoosiryhmään, MDC, (Major Diagnostic Categories), jotka muistuttavat tautiluokitukseltaan aikaisemmin käytettyjä ICD-9 pääluokkia. Tiedot ajetaan tietojärjestelmään kytketyn tietokoneohjelman, ns. DRGryhmittelijän kautta, joka ryhmittelee hoitojaksot eri DRG-ryhmiin. Ryhmittely tapahtuu automaattisesti potilastietojärjestelmään tallennettujen hoitoilmoitusten (HILMO) perusteella. Ryhmittelijä käyttää ryhmittelyperusteena tautiluokitusta (ICD-10) ja pohjoismaista toimenpideluokitusta (NCSP). DRG-ryhmien keskinäinen arvotus tapahtuu painokertoimien avulla. Ryhmälle on määritelty hoidon vaativuutta ja kustannuksia kuvaava kerroin laskemalla välisuoritelaskennan avulla potilaskohtaiset kustannukset (KPP) ryhmittäin. KPP- lyhennys tulee alkujaan ruotsinkielisistä sanoista Kostnad Per Patient, mutta kääntyy myös suomenkielelle Kustannus Per Potilas. KPP- laskenta tarkoittaa sitä, että hoitojaksojen tuottamiseen käytetyt osapanostukset, kuten hoitopäivä-, tehohoito-, poliklinikkakäynti-, leikkaus-, radiologian ja laboratoriokustannukset imuroidaan henkilötunnusten ja hoidon aikaleimojen perusteella tietojärjestelmistä ja summataan KPP- kustannukseksi. DRG- ryhmille saadaan hoidon vaativuutta osoittava kustannuspaino jakamalla kunkin DRG- ryhmän hoitojaksojen keskimääräiset kustannukset kaikkien DRG- ryhmien keskimääräisillä hoitojaksokustannuksilla. Sama DRG- ryhmä voi esiintyä usean erikoisalan kohdalla. Kun erikoisalakohtaiset kustannukset vaihtelevat, muodostuvat myös keskimääräiset hoitojaksokohtaiset kustannukset eri suuruisiksi. Drg- ryhmien avulla voidaan kytkeä sairaalassa hoidetut potilaat hoidosta aiheutuviin kustannuksiin ja on helpompi käsitellä tietoa siitä, millaisia potilaita sairaalassa on hoidettu ja mitkä ovat hoidosta aiheutuneet kustannukset. DRG- perusteisen kuntalaskutustekniikan käyttöönotto on haasteellinen hanke, joka edellyttää perusteellista valmistautumista sekä uuden kuntalaskutusohjelmiston käyttöönottoa, joka jo yksinäänkin on vaativa hanke. Esimerkiksi uuden laskutusohjelman käyttöönotto vaatii useita kuukausia kestävän testauksen. KPP tietojen kerääminen edellyttää välisuoritteiden hinnoittelua yksiköissä. Lisäksi DRG -laskutukseen siirtyminen edellyttää lääkäreille ja osastonsihteereille järjestettävää koulutusta hoitotietojen oikeasta kirjaamisesta. Drg -kirjaamiskoulutusta järjestettiin Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirissä toukokuussa Kouluttajana toimi taloussuunnittelija Marja Vesa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä. Drg -vastuulääkäreitä on lisäksi nimetty. Kansallinen suositus on, että sairaanhoitopiirit ovat vuoteen 2009 mennessä esittäneet suunnitelman Drg:n käyttöönottamiseksi ja erikoissairaanhoidon palvelujen tuotteistus perustuu NordDRG- järjestelmään. Vuodesta 2011 tulee tuotteistuksessa käyttää Drg Full- ryhmittelijää. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin vuoden 2009 hoitojaksot näkyvät Johdon tietojärjestelmän KPP -raportissa vuoden 2008 DrgFull ryhmittelijällä ajettuna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen benchmarking tuottavuustiedot perustuvat sairaanhoitopiirien Hilmo- ja kustannustietoihin. Tavoitteena on, että sairaanhoitopiiristämme lähetetään virheettömät ja täydelliset Hilmo-tiedot. Esimerkiksi avohoitotietoja on vuoden 2009 tietojen osalta laajennettu niin, että diagnooseja ja sivudiagnooseja voi kumpaakin ilmoittaa maksimissaan 20 kpl. NordMDC ja Nord DRG kenttien pituudet on uusimman DRG-ryhmittelijän mukaiset. Minna Onkalo, suunnittelusihteeri LAHJOITUS OSASTO 2A:LLE Lämmin kiitos Laaksosen perheelle ja rahastoa kartuttaneille! Kaarina Nylund, osastonhoitaja Länsi-Pohjan keskussairaalan osasto 2A sai Leo Laaksosen muistotililtä merkittävän lahjoituksen. Kuvassa lahjoituksen luovuttajat Johanna Laaksonen ja lapset Kalle ja Julia sekä vastaanottajana sairaanhoitaja Paula Tyystälä. Lahjalla tullaan hankkimaan tarvikkeita osaston potilaiden hyödyksi ja virkistykseksi.

4 4 Marja-Leena ja Eloketun Bravuuri Romanian Kraiovassa pelastuskoirien maailmanmestaruuskokeissa Marja-Leena ja Eloketun Bravuuri palkintojen jaossa 4. sijalla. Voitettuani Suomen karsinnat sain tilaisuuden lähteä koirani kanssa edustamaan maatamme tänä vuonna Romaniaan heinäkuun alussa. Romania on vastakohtien maa, jossa länsimaisten autojen keskellä kulkevat romaanit vankkureissaan. Noilla romaaneilla ei ole kauniita vaatteita meidän romaanien tapaan, vaan lapset ovat pyllyt paljaana ja vanhemmat ovat pukeutuneet ryysyihin. Kulkukoiralaumat vaeltavat pitkin katuja, mutta vain kaksi särjettyä lasipulloa huomasin viikon aikana. Koiraemot imettivät pentujaan Kraiovan keskustassa ja kaikki ihmiset suhtautuivat koiriin ystävällisen suopeasti. Kuinka helppoa olikaan olla siellä lenkillä koirani kanssa! Nuo koiralaumat eivät juurikaan olleet kiinnostuneita koirastani. Nuuhkaistuaan ne jolkuttivat tiehensä. Meitä oli tullut kilpailuun ympäri maailmaa, kaukaisimmat Japanista. Maailmalla suhtaudutaan tähän kilpailuun tosissaan. Siitä osoituksena on se, että ammattilaiset; poliisit ja armeija, tulevat kilpailuissa samalle viivalle siviiliharrastajien kanssa. Kilpailuissa oli mukana satakunta osallistujaa ja lajeja oli neljä. Niitä olivat vesipelastus, rauniorakennuksessa etsiminen, jäljestäminen ja metsään eksyneen hakeminen. Me osallistuimme tuohon metsästä etsimiseen. Metsä poikkesi tammipuineen Suomen metsistä ja lämpöäkin oli yli 30 astetta. Tehtävä oli raskaampi minulle kuin koiralle! Vain kahdeksan koiraa löysi kaikki kolme metsään piilotettua ihmistä. Oma koirani oli tuossa joukossa. Saksalaiset ja japanilaiset tuomarit kehuivat 11 vuotiaan koirani työmotivaatiota. Tuohon kokeeseen kuului vielä tottelevaisuus ja ketteryysosuudet; mm. vaakasuorassa olevilla tikapuilla kulkeminen ja ryömiminen melussa. Emme saaneet mitalia vaan sen pirullisen neljännen sijan. Se on kuitenkin toiseksi paras suoritus, minkä Suomi on milloinkaan saanut kyseisissä kilpailuissa. Joten olen suoritukseeni tyytyväinen. Ja totesinpa, ettei kärki ole kovin kaukana ja aion saavuttaa sen. Harjoitukset nuoremman koirani kanssa ovat jo alkaneet Marja-Leena Hituri ja Eloketun Bravuuri Kuva: Helkyn kennelin kuva-arkisto Kolumni Menneitä muistellen Koska olen kovasti houkutellut, kylläkin ilman tulosta, varttuneita työtovereitani kirjoittamaan muistojaan muuttuneista hoitotavoista, hoitotieteen kehityksestä ja muusta sairaalan toiminnasta ja näin jakamaan muistot toisten kanssa, yritän nyt itse olla hyvänä esimerkkinä ja muistelen menneitä luvun loppupuolella tulin alun perin sosiaalityöntekijöiden kesälomittajaksi ja työputkeni on jatkunut katkeamatta siitä alkaen tähän päivään saakka. Kokemukseni sairaaloista olivat hyvin vähäisiä ja minusta oli hienoa ja pelottavaakin päästä työskentelemään niin valoisassa ja vaikuttavassa ympäristössä. Ihailin käytävien seinillä olevia maalauksia ja työhuoneeni ikkunasta näkynyttä veistosta, jonka nimi on Suruvaippa. Työhuoneet olivat hienoja ja värikkäitä. Minunkin työpöytäni ja muut huoneen kalusteet olivat kirkkaan keltaisia. Naapurin huoneen pääväritys oli oranssi. Kaikki lattiat kiilsivät niin että pelkäsin pari viikkoa kaatuvani jossakin. Tunsin kulkevani liukkaalla jäällä kunnes totuin lattioiden kiiltoon. Ympäristö tuntui siistiltä ja steriililtä, vaikka työhuoneissa ja kaikkialla muuallakin tupakoitiin. Minunkin työhuoneeni pikkupöydällä oli asiakkaita varten suuri lasinen tuhkakuppi, jonka laitosapulainen tyhjensi ja pesi päivittäin. Hermostuneet tai itkevät potilaat sytyttivät tupakan vapisevin käsin ja minä työntelin tuhkakuppia lähemmäksi asiakasta. Se oli todellista asiakaspalvelua. Minä pelkäsin ja kunnioitin osastonhoitajia. Hyvä esimerkki tästä on tarina hienosta kuivamustekynästäni. Olin saanut kynän veljeltäni joululahjaksi ja kun kesäkuun alussa tulin uuteen työpaikkaan, otin arvokkaan kynäni työkynäkseni. Eipä aikaakaan kun uusi kynäni hävisi ja jonkun ajan kuluttua näin sen erään osastonhoitajan rintataskussa. Olin unohtanut kynäni osaston pöydälle, josta osastonhoitaja oli sen pannut taskuunsa. En missään tapauksessa uskaltanut pyytää kynääni takaisin, vaan katselin kateellisena, kun osastonhoitaja kirjoitti hienolla kynälläni. Kun vuosien perästä kerroin naureskellen asian kyseiselle osastonhoitajalle, hän antoi minulle seuravana jouluna lahjaksi kynän, johon oli painettu suurin kultakirjaimin koko nimeni. Hän sanoi, että nyt kynä palautuu omistajalleen, olipa millainen tuppisuu tahansa. Ennen meillä oli joulujuhlia ja kevätjuhlia ja syyskauden avajaisia, mutta mehän olimme nuoria ja jaksoimme juhliakin työn lisäksi. Ohjelmia harjoiteltiin etukäteen ja vaivaa nähtiin juhlien onnistumisen eteen. Olen minä nähnyt oikeatakin balettia elämäni varrella, mutta viehkein pikkujoutsen on ollut Tuomo vaaleanpunaisissa Hyvoneissaan tyllikaistale taiteltuna hamoseksi lantioillaan. Siitä esityksestä välittyi todellinen tanssin riemu ja sen on täytynyt ottaa katsojansa, koska muistan sen esityksen niin elävästi vieläkin. Oli siinä tanssimassa muitakin miehiä, mutta heitä en muista. Oli tosi mahtavaa, kun sairaalalta lähti oma monikymmenpäinen letka rauhanmarssille ja yhdistyi sitten kaupungilla muihin marssijoihin. Sairaalan rauhanmarssiin osallistujia johti johtava lääkäri yhdessä ylihoitajan kanssa ja me muut kävelimme perässä. Päivällä, kun johtava lääkäri kiersi sairaalaa ja kutsui marssimaan, tuli puheeksi, että oliko hän ilmoittanut poliisilaitokselle, että sairaalalta tulee oma mielenosoitusmarssi ja yhtyy myöhemmin muihin. Ei hän ollut, ja kun hän sen keskustelumme jälkeen teki, poliisilaitoksesta sanottiin, että hyvä kun ilmoitit, muuten olisimme joutuneet hajottamaan kulkueenne, koska siihen pitää olla ennakolta lupa. Hyvä oli, ettei sairaalamme ainokaista rauhanmarssia jouduttu hajottamaan järjestyssääntöjen vastaisena. Todella toivon, että ottaisitte ja kirjoittaisitte muistoja esimerkiksi jatkuvan sairaskertomuksen tulosta, virtsanmittausvihkoista, kylpyosastosta, leikkaukseen valmistelemisesta tai kaihileikkauksen jälkihoidosta. Muistelen, että kaihileikkauksen jälkeen potilaat olivat kymmenen päivää sairaalassa samoin kuin sappileikkauksenkin. Potilaita pestiin sänkyyn ja papiljotteja käärittiin. Kirjastonhoitaja kävi kerran viikossa ja sairaalassa oli silti oma laitoskirjasto. Yleisesti ottaen muistot ovat mukavia! Niistä on iloa toisillekin; itsestä puhumattakaan. Sisko Hentonen

5 5 Suunnittelusihteeri Minna Onkalo esittäytyy Suunnittelusihteeri Minna Onkalo aloitti työnsä sairaanhoitopiirimme palveluksessa Hän kertoo meille taustastaan, työstään ja vapaa-ajastaan. Minulta on kevään aikana usein kysytty, että teenkö samaa työtä kuin syksyllä 2008 eläkkeelle jäänyt yleissihteeri Jouni. Vastakysymykseeni, mitä Jouni teki, eivät kaikki kysyjät ole osanneetkaan vastata Länsi-Puhurin paparazzi Tuija kärkkyi kuvaajineen jo keväällä esitelläkseen uuden koeajalla olevan työntekijän hallintokeskuksesta, joka samalla esittelisi himoharrastustaan. Lupauduin esittäytymään nyt syksyllä. Minnan menneisyys Länskän ovet suljin leikkaus- ja anestesiaan erikoistuneena sairaanhoitajana syksyllä 1992, ja lähdin kolme vuotta tehohoitajan työkokemusta takataskussa lamaa pakoon anestesiahoitajan työhön Keski-Suomen keskussairaalaan. Siellä työskentelin yli 15 vuotta ja samalla kouluttauduin terveystieteiden maisteriksi Kuopion yliopistossa pääaineena terveystaloustiede. Tammikuun alussa palasin takaisin juurilleni erilaisiin haasteisiin, organisaatiotasolle suunnittelusihteerin toimeen. Terveystaloustieteellisen asiantuntemuksen kysyntä työmarkkinoilla on lisääntynyt viime vuosina. Tällä hetkellä terveystaloustiedettä voi opiskella pääaineena ainoastaan Kuopion yliopistossa. Tutkinto antaa valmiuksia tutkia, arvioida ja ratkaista taloudellisia kysymyksiä terveydenhuollossa. Koulutus tuottaa asiantuntemuksen työskennellä johto- ja asiantuntijateh- tävissä julkisella ja yksityisellä sektorilla. Monet terveystaloustieteilijät sijoittuvat erilaisiin julkisen terveydenhuollon organisaatioihin ja lääkeyrityksiin. Terveystaloustieteilijät voivat työskennellä myös erilaisissa opetustehtävissä, ministeriöissä ja kunnissa johtoja asiantuntijatehtävissä tai tutkimuslaitoksissa tutkijoina ja asiantuntijoina. Valmistuttuani kesällä 2008 työskentelin Kuopion yliopiston terveyshallinnon- ja talouden laitoksella projektityöntekijänä viitehintajärjestelmän vaikutuksia tutkivassa projektissa. Länskässä oli syksyllä 2008 suunnittelusihteerin toimi avoinna ja työtehtävistä erikoissairaanhoidon tuotteistus ja hinnoitteluprosessiin osallistuminen kiinnosti minua erityisesti. Paikka oli ensimmäinen valmistumiseni jälkeen hakemani työpaikka. Minna työssään Suunnittelusihteerin työssä olen perehtynyt sairaanhoitopiirin toimintaan organisaatiotasolta. Näkökulman muutos on ollut merkittävä, kun siirtyy yksikkötasolta tarkastelemaan toimintaa organisaatiotasolle. Drg- ja KPP (kustannus per potilas) työ on vahvasti sairaanhoitopiirin toimintaan osallistumista. Molemmat hankkeet ovat yhteydessä toisiinsa ja ovat moniammatillisia projekteja. Kansallinen suositushan on, että erikoissairaanhoidon palvelutuotanto on tuotteistettu ja erikoissairaanhoidossa käytetään DRGFull-versiota potilaiden ryhmittelyssä vuonna Kolmas suuri osaalue toimessani on sisäinen tarkastus, joka on sairaanhoitopiirin toiminnan ja talouden tarkastusta. Esimerkiksi mainitut DRGja KPP -projektit ovat tarkastuskohteista. Tulosalueiden johdon katselmukset ovat kevään 2009 sisäisen tarkastuksen toteutuneita toimintoja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä. Sisäinen tarkastus ei yleensä osallistu ulkoiseen tarkastukseen, koska on ulkoisen tarkastuksen kohteena. Osallistun ulkoiseen tarkastukseen tarkastuslautakunnan ja valtuustotyöni kautta. Nämä sihteerin työt ovat perintöä yleissihteeri Jouni Tuoviselta. Minna vapaalla Työni vastapainona on tanssiharrastus. Talvi- ja kevätillat kuluivat lavatanssiharrastuksen parissa. Kemi-Tornio alueen viikkoopetustarjonta hämmästytti sekä monipuolisuudellaan että edullisuudellaan! Tiistaisin meitä tanssittivat Aaltoset Oulusta Tornion järjestötalolla, keskiviikkoisin moninkertainen SM-mitalisti lavatanssiguru Pentti Heiskari Kemin kansalaisopistolla Toivolassa ja perjantaisin Kaarina Jänkälä Aidan salilla Torniossa. Sokerina pohjalla oli vielä sunnuntaisin Meri-Lapin seuratanssijoiden Swengijengin harjoitukset Syväkankaan koululla. Sairaanhoitopiirimme tukee lavatanssiharrastusta Tornion järjestötalolla ja Meri-Lapin seuratanssijoissa. Viikkokurssien lisäksi työllistävät lavatanssin viikonloppukurssit ympäri Suomea ympäri vuoden. Toukokuussa kävin mittauttamassa tanssitaitoani kisailuareenalla SM-tangokilpailuissa Oulun Hietasaaressa ja kisatuloksissa on 80-sarjassa SM 10. sija. Tervetuloa kaikki DRG ja KPP työhön sekä tanssiharrastuksen pariin! Minnan harrastaminen on niin intensiivistä, että joskus hän tulee töihin suoraan tanssileiriltä. Minna Onkalo, suunnittelusihteeri Kauko Haarakangas: Parantava puhe. Magnetum. 184 s. Kirja puhumisen mahdollisuudesta Psykologian tohtori Kauko Haarakangas on koonnut kirjaansa paitsi oman vuosikymmenien aikana kertyneen kokemuksensa myös Keroputaan sairaalassa ja psykiatrisessa hoidossa syntyneen dialogisen hoito-otteen. Dialogisuus on asettumista toisen ja toisten yhteyteen niin, että kaikki osapuolet tulevat kuulluksi. Siihen lähdetään mieli ja kokemukset avoimina, alttiina myös omalle muutokselle. Se vaatii työntekijältä kouliintumista oman sisäisen äänen kuulemiseen ja hoitotilanteessa tulevien havaintojen jakamiseen. Avoimen dialogin pohjalta on syntynyt oma, etenkin vaikeiden mielenterveyden häiriöiden vastaanottamiseen sopiva hoitamisen kulttuuri. Se kiinnostaa myös maailmalla, Keroputaalla vierailee jatkuvasti kotimaisten lisäksi ulkomaisia psykiatrian työryhmiä. Haarakangas esittelee kirjassaan dialogin historiaa yli 2000 vuoden takaa, hän tuo Sokrateen hoitokokouksen foorumille. Dialogisuus on yhtälailla kirjoitettu maailman kirjallisuuteen, Dostojevskin teksti ja henkilökuvat vierailevat Haarakankaan kuvauksessa. Heistä ja muista teoreetikoista punotaan kirjassa verkosto, jota sovelletaan käytännön hoidossa. Mielenterveyden hoidossa tarvitaan avointa inhimillisyyttä, mutta pelkästään se ei riitä. Työtekijöiden ja potilaiden keskinäinen vuorovaikutus täytyy saada prosessin käyttöön. Haarakangas painottaa koulutuksen ja työnohjauksen pitkää perinnettä. Avoin dialogi ei synny pelkästään vain rupeamalla vaan hakemalla välineet ymmärtää yhteistä kokemusta. Tähän auttaa prosessikoulutus ja oman työtavan säännöllinen arviointi kollegan kanssa. Haarakankaan teos antaa hyvän kuvan nykyaikaisesta yhteisöllisestä ja integroivasta hoitomallista. Hän purkaa teorian arkikieleen, kirja avautuu luettavaksi. Se on avuksi käytännön työssä niin hoitamisen maailmassa kuin vuorovaikutustyössä yleensä. Tapio Salo

6 6 OSASTOESITTELYSSÄ VÄLINEHUOLTO Välinehuollon historiaa Välinehuoltotyön historiallinen kehitys liittyy läheisesti lääketieteen ja hoitotyön kehityskulkuun. Välineistön huolto kuului aluksi lääkäreiden tehtäviin, ja vasta paljon myöhemmin se siirtyi sairaanhoitajille ja heiltä välinehuoltajille annettiin sairaalalaki, joka muutti keskussairaalalain luonnetta. Sairaalan osastot jaettiin sairas- ja apuosastoihin. Apuosastoja olivat mm. leikkausosasto, varastot ja desinfioimishuone. Leikkausosaston apuhuoneessa, steriloimishuoneessa, steriloitiin paitsi omat, myös koko sairaalan sidostarpeet ja erinäiset hoitovälineet ja lääkeaineet. Suomessa ensimmäinen varsinainen välinehuoltokeskus perustettiin Auroran sairaalaan 1956 ja kaksi vuotta myöhemmin Kirurgiseen sairaalaan. Länsi-Pohjan keskussairaalan välinehuoltokeskuksen suunnittelu alkoi huhtikuussa 1973 erikoissairaanhoitaja Leena Ahan johdolla. Oppia tuolloin haettiin Kajaanista ja myöhemmin kesällä Kokkolasta ja Vaasasta. Tilanne oli lievästikin sanoen sekava, instrumentteja tuli sadoit- Välinehuollon perhepotretti. tain; erinäköisiä ja erimuotoisia. Oli Adsonia ja altaviejää; hikihän siinä kihosi otsaan ajatellessa, että kaikki ne lukemattomat kalut pitäisi muistaa. Toukokuun alusta siirtyi pesulasta kaksi työntekijää välinehuoltoon ja aluksi he pesivät, kuivasivat ja rasvasivat instrumentteja suuren hiljaisuuden vallitessa työpisteessä. Heinäkuun lopulla yksi sairaala-apulainen tuli leikkaussalista ja kun vielä yksi tyttö saatiin tiimiin, niin iskuryhmä oli valmiina aloittamaan täydellä teholla. Elokuun alussa alettiin huoltaa poliklinikoiden ja osastojen välineet ja syyskuun alussa leikkaussali muutti yläkertaan, jolloin alkoi myös leikkauskorien kokoaminen. Tilanne oli katastrofaalinen ja pomo hermoromahduksen partaalla. Uhkasi sanoa itsensä irti, jollei väkeä saada lisää. Niinpä sitten samalle syksylle tuli kolme uutta välinehuoltoapulaista remmiin mukaan. Seuraavana vuonna vielä kaksi uutta ja niinpä kokotiimi oli kasassa. Leenan alaisuudessa oli 7 välinehuoltoapulaista ja sairaala-apulainen. Leena toimi osastonhoitajana ja hygieniahoitajana vuoteen 2002 asti jääden hyvin ansaitsemalleen eläkkeelle. Välinehuollon sijainti Välinehuoltokeskus sijaitsee samassa paikassa tänään kuin aloittaessaankin toimintansa: ensimmäisessä kerroksessa leikkaussalin alapuolella. Vain kerran koko historiamme aikana olemme laajan vesivahingon myötä joutuneet muuttamaan väliaikaisiin tiloihin, mutta silloinkin sterilointi tapahtui erikoisjärjestelyin alkuperäisessä paikassa. Henkilökuntaan kuuluu osastonhoitajana leikkaussalin osastonhoitaja Sirkka Mäkimartti, 1 sairaanhoitaja (kerran viikossa), 10 välinehuoltajaa, joista 2 leikkaussalissa ja 1 laboratoriossa ja 1 päiväkirurgisella osastolla sekä ostopalveluna 1 laitoshuoltaja. Pirkko Lampinen tarkastaa pussitusta varten leikkaussalin välineitä. Pirkko Lampinen kirjoittaa leikkauskorin indikaattoriteippiin korin nimen ja päivämäärän. Marja Björkman asettelee pussitetut instrumentit sterilointikoriin. Minna Schroderus tarkastaa osastoinstrumentteja. Välinehuoltajan koulutus Välinehuoltoapulaisten koulutus tapahtui ennen työpaikoilla toimipaikkakoulutuksena, mutta vaatimusten kasvaessa koulutuksen tarvekin kasvoi. Nykyisin koulutus on ammattiopistoissa 11 kuukauden mittainen ammattitutkintoon tähtäävä koulutus näyttökokeineen. Länsi-Pohjan keskussairaalan kaikki välinehuoltajat ja myös sijaiset ovat suorittaneet näyttökokeen. Viisi välinehuoltajaa on käynyt näytön vastaanottajan koulutuksen ja viimeksi tänä keväänä 13 välinehuoltaja-opiskelijaa on suorittanut näyttökokeen ja edessä on vielä yksi näytönvastaanotto. Välinehuollon toiminta Välinehuollon tarkoituksena on huoltaa potilaan tutkimuksissa ja hoidoissa käytettävä välineistö siten, ettei siitä aiheudu tartuntavaaraa. Välinehuolto tuottaa puhtaita, desinfioituja, steriilejä ja toimintakelpoisia välineitä ja muita tuotteita potilaan tutkimus- ja hoitotarpeita varten.

7 7 Leikkaus- ja anestesiaosaston välinehuolto. Toimenpide- ja vuodeosastot suorittavat kaikkien välineiden esikäsittelyn käytön jälkeen. Välinehuollon laitoshuoltaja hakee aamuisin vuodeosastoilta välinehuoltokärryn, jossa on osastolta huoltoon tulevat instrumentit ym., tilauskaavake mukaan luettuna. Välinehuollossa instrumentit ym. lajitellaan pesukoneisiin, pestään, kuivataan, tarkastetaan, pakataan ja steriloidaan. Steriloinnin jälkeen pakatut tuotteet tarkastetaan ja lajitellaan pestyihin osastokärryihin, jonka jälkeen laitoshuoltaja kuljettaa tuotteet takaisin asiakkaille. Leikkaussaleista tulevat monikäyttöiset instrumentaatiot pestään ensisijaisesti leikkaussalin huuhteluhuoneen pesu-desinfektiokoneissa, jonka jälkeen ne tuodaan välinehuoltokeskuksen kuivauskaappeihin kuivausta varten. Tuotteet tarkastetaan, öljytään, kootaan seteiksi ja koreiksi, pakataan containereihin tai sterilointikääreeseen tai pussitetaan sterilointia varten. Silmätoimenpideyksiköstä tuodaan leikkaussetit toimenpiteen jälkeen välittömästi välinehuoltoon huollettavaksi. Toimenpidepoliklinikat tuovat esikäsitellyt tuotteet päivittäin tai tarpeen mukaan huollettaviksi ja ne toimitetaan yleensä seuraavan aamupäivän aikana takaisin käyttäjille. Kaikki sairaalan työyksiköt ovat yhteistyökumppaneita, ulkoisia yhteistyökumppaneita ei tällä hetkellä ole. Labran välinehuolto. Välinehuollon tulevaisuuden näkymät Välinehuolto on jatkuvan muutoksen pyörteissä. Jos ei aivan päivittäin, niin ainakin viikoittain tulee uusia instrumentteja ja instrumentaatioita opeteltavaksi ja koottavaksi. Koneet ja laitteet kehittyvät kokoajan ja aivan tätä päivää on instrumenttien jäljitettävyys, jossa yksittäisen instrumentin kulkua voidaan seurata välinehuollosta käyttäjälle ja takaisin. Jutun kokosi eri lähteistä välinehuoltaja Seija Koivunen Kuvat: Sirpa Koivuniemi Keroputaan vieraslista pitenee Keroputaan sairaalan ovi on vuosien varrella käynyt tiuhaan, kun ulkomaisia vieraita on tullut paikan päälle kuulemaan avoimen dialogin työtavasta. Psykiatristen hoitoyhteisöjen työryhmiä on vieraillut Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Saksasta ja Kreikasta. Yksittäisiä tutkijoita tai opiskelijoita on lisäksi ollut mm. Espanjasta, Hollannista, Italiasta, Englannista ja Yhdysvalloista. Kun mu- kaan luetaan kotimaiset halukkaat saadaan jo niin iso joukko, ettei kaikkia ole voitu ottaa vastaan. Perustehtävä; hyvä ja kiireetön hoito täytyy myös huolehtia. Mitä vierailijat sitten löytävät täältä? Psykiatri Volkmar Aderhold Greifswaldin yliopistosta Saksasta on parin vuoden sisään kerännyt kolme ryhmää käymään täällä, viimeisin kesäkuussa. Amerikkalainen toimittaja Robert Whitaker kerää kokemuksia kirjaansa psykoosin hoidosta Aikakausikirjoissa julkaistut artikkelit psykoosin hoitotuloksista Länsi- Pohjassa ovat vakuuttavia, Aderhold kertoo. Kun hoitava työryhmä tapaa yhdessä potilasta ja perhettä näyttää syntyvän aivan uusi, minulle ennen kokematon vuorovaikutus, vaikka en ymmärrä sanaakaan suomea, hän jatkaa hoitotilanteessa vierailtuaan (tietenkin asianomaisten luvalla). Aderholdin tavoitteena on muuttaa Saksan hierarkinen psykiatrinen hoito potilas- ja perhelähtöiseksi. Siksi hän on pyytänyt kollegoitaan ja psykiatrista hallintoja tutkimusväkeä mukaansa ympäri Saksaa, jokunen myös Itävallasta. Ymmärrän, että muutokset tapahtuvat hitaasti, Aderhold toteaa, mutta on hyvä nähdä, että tällainen inhimillinen hoitotapa on tuloksellista, hän jatkaa. Psykiatrian tulosalueen johtaja Birgitta Alakare kertoo, että ulkomaiset kollegat huomauttavat usein, että täällä lääkärin asiantuntemus näköjään saadaan muiden työntekijöiden ja potilaiden yhteiseen käyttöön. Liike menee myös toisin päin, hoitoa koskeva informaatio tulee lääkärille samanaikaisesti montaa kanavaa pitkin, Alakare täsmentää. Tämä ei monessakaan maassa ole niin itsestään selvää. Keroputaan ulkomaisista vieraista vastaavat Tapio Salo ja Mia Kurtti. Minkälaisia kysymyksiä vierailijat tuovat tullessaan? Usein ihmetellään, miten koko henkilökunta on saatu toimimaan joustavasti yhdessä. Tapio voi kertoa heille, että tässä on taustalla pitkään jatkunut koulutus. Monet vieraat huomauttavatkin kuinka ainutlaatuista on, että suuri osa työntekijöistä on käynyt läpi psykoterapeuttikoulutuksen. Parinkymmenen vuoden aikana onkin koulutettu omin voimin ja ammattikorkeakoulun kanssa toista sataa ammattilaista, mukana myös lähiorganisaatioiden yhteistyökumppaneita. Vierailijat huomauttavat usein, että nopea reagointi vakavassa kriisissä ja kotikäynnit ovat jotakin mitä he haluaisivat viedä tuliaisina kotiinsa, Salo tietää. Samoin tunteiden jakaminen potilaan, perheen ja työryhmän sisällä koskettaa monia. Mia muistelee kuinka tanskalaisryhmän mukana oli taannoin kaksi sikäläisen potilasjärjestön edustajaa. Toinen heistä sanoi liikuttuneena, ettei ole 20-vuotisen potilaan uransa aikana nähnyt, että potilasta oikeasti kuunneltiin suomen kieltä silti ymmärtämättä. Avointa dialogia kehittänyt vastaava psykologi Kauko Haarakangas sanoo, ettei se kuitenkaan ole mikään metodi, joka voidaan siirtää muualle. Jokaisen pitää toimia laillansa oman kulttuurinsa pohjalta. Viimeisin vierailija on amerikkalainen toimittaja Robert Whitaker, joka kävi paikalla syyskuun alussa. Hän on ollut ehdolla amerikkalaisen tiedonjulkistamispalkinto Pulitzerin saajaksi ja kirjoittanut kirjoja psykiatrisesta hoidosta ja suhtautuu kriittisesti sen epäkohtiin. Skitsofrenian tarpeenmukainen hoito kiinnostaa häntä ja viikon Suomen vierailun listalla oli aiemmin myös professorien Jukka Aaltosen, Yrjö Alasen ja Jaakko Seikkulan tapaaminen. Hän kertoo, että on seulonut läpi maailmalla tehdyt tutkimustulokset ja havainnut, että monissa kehittyvissä maissa saadaan parempia tuloksia psykoosin hoidossa kuin rikkaissa teollisuusmaissa. Whitaker toteaa, ettei missään länsimaassa ole havainnut vastaavia tuloksia psykoosista toipumisessa kuin mitä Länsi-Pohjassa tapahtuu. Kaksipäiväisessä seminaarissa hän halusi perehtyä täkäläiseen toimintatapaan liittääkseen sen osaksi tulevaa kirjaansa. Auli Tuisku

8 8 Tällä kertaa löysimme himoharrastajan Keroputaan sairaalan kriisiosastolta, jossa mielenterveyshoitaja Eeva-Liisa Kallio työskentelee. Hänen harrastuksenaan on ratsastus, vai liekö oikeammin, hevoset. Lue tarina ja päättele itse! Mikä sinut sai innostumaan hevosista? Omat tyttäret pääsivät käymään pikkuponin selässä ja halusivat kokeilla uudelleen. Tallilla oli ponien lisäksi suomenhevonen ja kiipesin selkään pitkästi yli 20 v. tauon jälkeen. Jäin koukkuun välittömästi Milloin aloitit hevosharrastuksesi? Pikkutyttönä, kuten useimmat, mutta harrastus jäi teini-iässä, niin kuin niin monelle siinä iässä käy. Missä kävit ensin ratsastamassa? Aloittelin ratsastusta Niemi-Niemelässä, vanhassa tallissa, joka nykyisin tunnetaan tanssipaikkana. Tienasin tunteja mm tekemällä heinätöitä ja taluttamalla poneja eri tapahtumissa. 13-vuotiaana aloitin vakiotunneilla, mutta jostain syystä silloin pelkäsin hevosia, vaikka niistä tykkäsinkin kovasti. Ratsastuskaan ei talven tultua ollut enää mukavaa, kun en omistanut kunnon varusteita. Farkuissa ja kumisaappaissa ratsastaminen ei ollut mitään lämmintä puuhaa ja ohjatkin pysyivät lapasissa huonosti.. Omistatko hevosia? Kyllä. Meillä on kaksi tammaa, lämminverinen 20-vuotias Disa ja puoliverinen iso ratsu Tiina. Molemmat äärettömän kilttejä ja helppoja käsitellä. Milloin ostit ensimmäisen hevosen? Lähes 7 v sitten, vain muutama kuukausi sen jälkeen, kun aloitin harrastuksen uudelleen. Kenenkään ei pitäisi laittaa omaa hevosta ennen kuin on hyvä perusratsastustaito ja riittävästi osaamista hevosen hoitamisesta. Disa ostettiin kokeilemalla sitä umpihangessa kerran, mikä myös on varmasti kaikkea muuta kuin järkevää. Mutta hevonen oli niin kiltti ja helppo käsitellä ja sopivan pieni myös lasten ratsuksi, joten kymmeniä vuosia hevosten kanssa päivittäin harrastavan ystäväni kanssa arvelimme siitä tulevan ihan hyvä ensiheppa. Eikä tuota ostosta ole tarvinnut katua päivääkään, kunhan muutaman ensimmäisen kuukauden poukkoilin sen selässä itse. Sillä ei ollut ratsastettu 10 kuukauteen, kun se oli ostettu pikkutytölle, joka ei uskaltanut enää selkään hevosen liukastuttua ilman kenkiä ja tyttö oli pudonnut. Pian Disa oppi perusasiat, kun sinnikkäästi, joka päivä jaksoin käydä sitä ratsastamassa. Rodeota kai ne ensimmäiset pari kuukautta lähinnä olivat. HEVOSTYTÖN TARINA Vauhdin hurmaa Tiinan kyydissä. Milloin harrastuksesi muutti kotiisi? 5 vuotta sitten, kun muutimme maalle. Jokapäiväiset tallireissuni veivät liikaa aikaa, joten päätimme etsiä paikan, jossa voisi pitää hevosta kotona. Hevonen on laumaeläin, emmekä halunneet sen joutuvan olemaan yksin, joten Disa muutti Niemi-Niemelästä kotiin samalla kyydillä Haukiputaalta hankkimamme toisen hevosen kanssa. Rakensimme entiseen autotalliin karsinat ja tallirakennuksessa oli jo valmiina heinävintti ja erillinen huone varusteille. Oletko saanut perheesi innostumaan myös hevosista? Tyttärien harrastus jäi pian isolta tallilta lähdettyämme. En itse pystynyt toisen hevosen selässä ollessani keskittymään heidän opettamiseensa ja toisaalta hevosharrastukseen tärkeänä osana kuuluvat kaverit jäivät pois kuvioista. Nykyään he ratsastelevat harvakseltaan. Tiina ostettiin ison kokonsa ja kiltin luonteensa perusteella, kun mieheni oli kokeillut joitain kertoja ratsastaa ja oli myös innostunut. Tiina olikin niin vauhdikas ja omapäinen ratsu, että harrastusta vasta aloittelevan miehen usko sen kanssa mukavaan ja turvalliseen harrastukseen meni ensimmäisen hallitsemattoman laukkareissun myötä. Niin on varmaan käynyt myös monelle muulle, joka on kokenut, ettei itse pysty hallitsemaan hevosta, vaikka ei putoaisikaan. Jokin aika sitten tuli tv:stä sarja Tallitähdet, jossa myös oli kuumia hevosia täysin kokemattomissa käsissä. Eihän sellainen toimi ja vahinkoja tulee. Ehkäpä tuo sarja turhaankin karkotti harrastuksesta kiinnostuneita, sillä ei ratsastuskouluissa panna kuumimpia kisaratsuja aloittelijoille ja opetuskin etenee huomattavasti hitaammin perusasioita opetellen. Niin sen kuuluu mennäkin, jotta turhilta loukkaantumisilta vältytään. Disa ja Tiina kotilaitumella. Mitä hevoset sinulle merkitsevät? Harrastus taitaa olla väärä sana minun kohdallani. Kyllä hevoset vievät joka päivä aikaa useamman tunnin, kun ne asustavat samalla tontilla omassa hoidossa. Ja onhan näihin omiin hevosiin jo niin kiintynytkin, että on vaikeaa edes kuvitella, mitä oma arki sitten joskus sisältää, kun näistä jo ikääntyneistä hepoistani joudun joskus luopumaan. Kaikesta työläisyydestään huolimatta koen saavani niistä moninkertaisesti sen energian, minkä niiden hoitamisessa ja ratsastuksessa käytän. Perheenjäseniähän ne on koko perheelle, vaikka ratsastus onkin jäänyt meillä vain minun harrastukseksi. Ratsastatko harrastusvai kilpailumielessä? Vielä muutama vuosi sitten lupasin, että 40-vuotiaana hyppään kisoissa pienimmän radan, mutta ehdimme muuttaa hevosten kanssa omaan talliin ennen lupauksen lunastamisen aikaa. En ole hypännyt montaakaan kertaa ja tuo kisa olisi mahtanut mennä huumorin puolelle. Tosin joskus voisi kokeilla sitäkin jossain omassa mummo-sarjassa juuri hupimielessä. Jos olisin nuorempana innostunut lajista uudelleen, varmaan haluaisin myös kisata. Toisaalta olisi upeaa päästä kokeilemaan montea eli ratsastaa kilpaa raviradalla. Se tuntuisi ajatuk-

9 9 sena enemmän omalta lajilta kuin esteet tai kouluratsastus. En omista ravikorttia, joten joudun tyytymään lajin ihailuun aidan takaa. Mitä hevosharrastus vaatii? (Välineet, vaatteet, jne.) Kyllä alkuun pääsee hyvinkin vähällä. Talleilta saa lainaksi kypärän ja jokaiselta löytyy joustavat housut ja vaikka ne kumpparit. Jos lajiin jää koukkuun, edullisiakin varusteita löytyy kyllä. Eiköhän tässä päde sama kuin monessa muussakin lajissa, että se innostus on tärkein varuste, muuta voi sitten hankkia aikaa myöten. Tässä Eeva-Liisa laittaa suitsia Tiina-hevoselle. Mitä luonteenpiirteitä tai fyysisiä taipumuksia harrastukseen tarvitaan? Kärsivällisyys tulee mieleen ihan ensimmäisenä. Tätä lajia kun ei opi parilla kokeilulla. Ensikokeilusta on matkaa siihen, että voi turvallisin mielin lähteä tielle ja metsään laukkaamaan lujaa, sillä siellä voi vastaan tulla mitä vain ennakoimatonta. Mutta kyllä ratsastamaan voi oppia kuka vain, kunhan on riittävästi kiinnostusta. Liikuntarajoitteisellekin ratsastus voi olla hyvä laji ja sitä käytetään terapiamuotona psyykkisissä ongelmissakin. Onko hevosharrastus kallista? Kyllä ja ei. Riippuu täysin siitä, miten paljon siihen haluaa satsata. Ratsastuskouluissa voi käydä tunnilla alle 20 eurolla, jolloin saa turvallisen ammattitaitoisen opetuksen lisäksi omia kykyjä vastaavan ratsun alleen. Oman hevosen hankkiminen tuokin sitten jo valtavasti enemmän kuluja. Täyshoitopaikka hevoselle isolla tallilla maksanee aika lailla sen mitä kahden oman hevosen pitäminen kotitallissa eli n 400 e/kk. Lisäksi tulee aina yllättäviä eläinlääkärikuluja, varusteiden uusimista ym. Ei minulla tavallisena palkkatyöläisenä ole hevosten lisäksi varaa muihin kuin maksuttomiin harrastuksiin. Lenkkeilen koiran kanssa päivittäin ja pyöräilen/luistelen/ hiihdän yms. Suositteletko tätä harrastusta muille ja millaisille ihmisille? Ihan ehdottomasti kyllä! Hevosen kanssa unohtuu arkihuolet. Ei metsässä laukkaillessa mieti työasioita eikä maksua odottavia laskuja. Jos kiukuttaa ratsastamaan lähtiessä, on kiukku jäänyt jonnekin korpikuusen kannon alle lenkin aikana, Lisäksi ratsastus on hyvää liikuntaa, tasapaino paranee ja reaktiokyky pysyy hyvänä. Hevosen selässä pitää reagoida nopeasti yllättävissä tilanteissa, mikä on hyödyksi myös vaikkapa autoillessa. Lisäksi ulkona harrastaminen parantaa vastustuskykyä, enkä ole tartuntatauteja juuri potenut hevosharrastuksen aloitettuani. Voin kyllä rohkaista ketä tahansa kokeilemaan lajia, lähikunnissa on useampi talli, jossa pääsee turvallisesta alkuun. Eeva-Liisa Kallio Kuvat: Eeva-Liisan kotiarkisto Hirnumisiin! PSYKIATRIA KEHITTÄÄ TOIMINTAANSA Seppo Tuomola, Birgitta Alakare ja Kauko Haarakangas. Länsi-Pohjan psykiatrian väki kokoontui 21. huhtikuuta yhteiseen kehittämispäivään Tornion Joentalolla. Päivän teemana oli Länsi-Pohjan psykiatria muutoksessa: Seinätön sairaala. Itse asiassa Keroputaan sairaalan ja länsipohjalaisen mielenterveystyön kehitys on viimeiset kolme vuosikymmentä ollut jatkuvaa muutosta. Olemme onnistuneet olemaan suomalaisen psykiatrian eturivissä ja kehittäneet toimintaamme ja hoitomalliamme sellaiseksi, että voimme sitä ylpeänä esitellä monille myös ulkomaisille vieraillemme. Ihmisten arjen ongelmissa ja yhteiskunnan kehityksessä mukana pysyminen edellyttää joustavaa vastaamista mielenterveystyön toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Meneillään oleva organisaatiomuutoksemme, seinätön sairaala, on vastaus valtakunnallisiin mielenterveysja päihdetyön tavoitteisiin, alueellisiin muutostarpeisiin ja tuleviin lainsäädännön vaatimuksiin. Se tähtää avohoidon tehostamiseen, mikä edellyttää henkilöstövoimavaroja sitovan sairaalarakenteen uudistamista. Samalla tavoitteena on edistää henkilöstön työssä jaksamista ja jokaisen mahdollisuutta käyttää osaamistaan ja asiantuntemustaan täysipainoisesti. Kehittämispäivällä oli mukana myös Seppo Tuomola, joka on valtakunnallisesti arvostettu sosiaalija terveydenhuollon organisaatioiden kehittämisen asiantuntija. Teksti: Kauko Haarakangas Kuva: Matti Väänänen NYT KAIKKI MUISTELEMAAN MENNEITÄ! Keskussairaala täyttää vuonna vuotta ja Keroputaan sairaala 50 vuotta eli pyöreitä vuosia kilahtaa mittariin jo komiat 120 vuotta! Tahdomme kuulla historian siipien havinaa teidän muistelustenne muodossa niiltä alkuajoilta, jolloin ei esim. ollut jatkuvaa sairauskertomusta, kun kaikki tehtiin käsin vihkomerkinnöin jne.! Tarkoituksena on koota muistelukset yhteen ja julkaista ne juhlakirjana! Toimitukseen on tullut vasta yksi muistelma, joten rohkeasti kaikki nyt muistelemaan menneitä, sillä nyt ei pistetä sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistaa! Lähetä muisteluksesi sähköpostitse

10 10 Ortopedi Reeta Willigin läksiäiset ja viimeinen työpäivä Läksiäiset Kauniina toukokuisena lauantai-iltana vietimme ortopedi Reeta Willigin läksiäisjuhlaa Ravintola Puistopaviljongissa. Meitä oli paikalla runsas joukko operatiivisen puolen henkilökuntaa lääkäreistä laitoshuoltajiin sekä kutsuvieraina joukko Reetan kollegoita. Reeta tuotiin juhlapaikalle miehensä Bubin kanssa meikkaajan kautta ja kun tilaisuuden alussa 3b:n tytöt asettelivat Reetan päähän kauniin kukkaseppeleen, hän loisti kilpaa seppeleen kukkien kanssa koko illan. Kirurgian ylilääkäri Outi Nyberg avasi tilaisuuden toivottamalla Reetan, Bubin ja koko juhlaväen tervetulleeksi. Outi oli kirjoittanut Reetalle runon, jossa hän kävi läpi Reetan pitkää työuraa Tervolan terveyskeskuslääkäristä kirurgian apulaisylilääkäriksi ja lääketieteen tohtoriksi. Riitta Luosujärvi ja Juha Kursu toivat sairaanhoitopiirin virallisen tervehdyksen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä tervehdyksen toi ylilääkäri Juhana Leppilahti ja Oulun yliopiston tervehdyksen professori Pekka Jalovaara. Lapin keskussairaalaa edusti Jorma Kupiainen saatteli Reetan viimeiselle työpäivälle. Reetan pitkäaikainen kollega Hannu Halme. Tilaisuudessa pidettiin runsaasti puheita ja kaikissa puheissa Reeta muistettiin lämminhenkisenä, helposti lähestyttävänä ja erittäin yhteistyökykyisenä ja pidettynä lääkärinä. Puheiden jälkeen oli vuorossa ruokailu ja vapaata seurustelua. Illan kohokohta oli 3b:n tyttöjen järjestämä ohjelmanumero Tanssii lääkärien kanssa. Kolme paria kilpaili paremmuudesta ja voiton korjasivat valssin tanssineet Reeta ja Travolta -Ari. Kilpailun jälkeen pääsi muukin yleisö tanssilattialle. Meitä viihdytti tanssiorkesteri Iltatähti solistinaan Tuija Rytkönen. Loppuillasta Iltatähden Raimo Dianoff lauloi vielä koskettavan serenadin Reetalle. Tarja Arponen ja Tuija Rytkönen olivat nähneet suuren vaivan järjestäessään isolle porukalle ikimuistoisen juhlan. Juhla oli erittäin lämminhenkinen, koko operatiivinen puoli oli kuin yhtä suurta perhettä. Vielä kerran kiitos Tarjalle ja Tuijalle. Viimeinen työpäivä Tiistai oli virallisesti Reetan pitkän uran viimeinen työpäivä. Runsas joukko sairaalan henkilökuntaa kokoontui pääovelle klo 08:00 vastaanottamaan Reetaa. Jorma Kupiainen kaappasi Reetan käsipuoleensa ja saatteli hänet sisälle muiden laulaessa Reetalle Sä kasvoit neito kaunoinen. Neidolta hoikka ja selvästi liikuttunut Reeta todella vaikuttikin punaisessa läksiäislahjapaidassaan, jossa oli teksti: Willigissä asuu villikissa. Reeta saateltiin ensin leikkausosastolle kahvittelemaan ja siellä hän sai vastaanottaa leikkausosaston henkilökunnalta ikimuistoiset, hyvin persoonalliset lahjat. Iltapäivällä oli sitten kahvitilaisuus osastolla 3b, jossa runsas joukko sairaalan henkilökuntaa kävi vielä tervehtimässä Reetaa. Sinikka Savikuja Outi Nyberg ja Reeta Willig miehensä kanssa. Tanssikilpailun voittivat Reeta ja Travolta-Ari. Reeta vastaanottamassa lahjoja leikkausosaston kahvittelutilaisuuden lomassa.

11 11 Murtheela Kesälomaki se meni taas Mie piinki viien viikon kesäloman tänä vuona. Ja nautin joka päivästä niin pirusti. Mulla on mökin teko keskisä kotipuolesa sielä sinetäsä. Mie pojille töisä kehuskelin ennen loman alakua, että kyllä mie mökin seinät nyt loman aikana nostan ainaki tasakerthan. No eipähän ne noushe. Hätäsesti sain viis hirsikertaa nostettua. Ko oli mukamas sitä muutaki tekemistä. Esimerkiksi hillastusta. Kahesti kävin ainaki kolomenkymmenen kilometrin pääsä. Repusa oli kahvipullo ja hookoon lenkkiä. Kahavit tuli aina juotua ja meni se vain lenkkiki aina reissula lophun. No se hillasaalis oli yhtensä kahelta reissulta semmoiset puoli litraa. Mutta sille sama. Mie löytäny ennää niitä hyviä jänkiäkhän misä nuorempana kulin. Tien laitoja kolusin ja eihän niistä nyt hilloja löyä. Enempiki nautiskelin olosta ja ilimoista. Sain mie tehtyä saunan ethen uuen terassin ko entinen alako jo lahuamhan. Muutaman päivän olin ylläkselä sielä talon mökilä. Pyörä oli matkasa, tuli silläki vintattua pitkät matkat. Me kuttuthin sinne viehrajaki, Maria ja Jope oli sielä meän kans pari yötä. Ne on meän hyviä kavereita. Paistoima nuotiola lättyjä ja nautithin virvokkeita mie en muista että laulethinko me sillon, ei vishin. Paitti että käythin me laulamasa karaookkea sielä äkäslompolon puolela, ylläshuminasa. Ja jo se vain pääsä humisiki aamula, niin että siittäkhän se on saanu nimensäki. Niin ja tunturisa käveleskelthin monet kilometrit, menthin kontoolihissilä ylös ja välhin alaski päin. Mukavaa meilä oli, sai nauraa ja höpöttää, ko ei tarttenu ujostella kethän. No sieltä mökkityömaalta mie aina menin uihman ko vähänkhän alako hikiä pukkaahman. Mie ajattelin että miehän olen lomala ja ko se jokiki on siinä ihan vieresä. Rapumertojaki piti tietenki uittaa joesa ja tulihan niitä rapujaki niin että saathin pittää hyvät rapukestikki. Pöytä katethin komiaksi. Keitimä toistasataa rapuaki ja kaikenlaista muutaki mukavaa oli pöyväsä. En tiiä johtuuki se niistä jokiravuista mutta pääsä tahtoo aina rapukestien jäläkhen vihilua kummasti, vishin tullee liikaa syötyä? Katiskaki oli pyynnisä ja saihan sieltäki isoja ahvenia toisinhan. Mattoja tuli kans pestyä vinot pinot mäntysuovan ja porstan kans. Rovaniemelä kävin muutaman kerran kiinalaisesa syömäsä ja aina ko lähin sieltä pois, mie ajattelin että nyt en mene pitkhän aikhan, tuli niin aina syötyä ittensä ähkyn. Sielä syntymaisemisa mie ossaan nauttia olosta, istua kotiporthaila ja kattella pihhaa ja muistella kaikkia vanhaa, että minkälaista oli ennen. Ko itte oli vielä penikkana ja juoksi pitkin pihhaa. Ja olikohan sitä aina niin kauhian kilttikhän. Empä tainnu olla? No alakohan se sitten lomaki kääntymhän lopulhen. Mie tiesinki oottaa että ko menen töihin, niin nauravia naamoja tullee heti vasthan. Ja ne sannoo naama virhnesä. Loppuu se pitkäki loma. Ja niinhän se piti kuulla seki. Mutta mulla oli mukava loma. Mie osasin nauttia siittä pitkästä aikaa. Vishin sen takia oli mukavaa tulla töihinki. Toimittaja Tuisku Länsi-Puhurista Sudoku 2/2009 ratkaisu Toimitus pahoittelee Sudokuun livahtanutta virhettä, jonka vuoksi sitä ei pystynyt ratkaisemaan. Lohdutuspalkinnoksi arvoimme kuitenkin pullakahvit edellisiin Sudokuihin vastanneiden kesken. Pullakahvit voi käydä juomassa kanttiinissa lähetti Tarja Koskela ja kaljut kahvit Anne Kauppi leikkaus- ja anestesiaosastolta. Tulkitsemme tämän virheen niin, että aikansa kutakin ja aloitamme Sudokun tilalla tietokilpailun milloin mistäkin aiheesta. Palkinnoksi arvomme oikein vastanneiden kesken pullakahvit ja lohdutuspalkinnoksi kaljut kahvit kanttiinissa. Arvontaan osallistut lähettämällä vastaukset osoitteeseen: Länsi-Puhurin toimitus. Visaisia kysymyksiä yleisestä ympäristötietoudesta! 1. Mitä luomu tarkoittaa? a. luonnonvaraista tuotantoa b. vapaan kanan munat ovat luomua c. luotettavaa muijaa d. luonnonmukaista tuotantoa 2. Mikä merkki takaa, että liha on 100 % suomalaista? a. Hyvää Suomesta b. Kotimaiset kasvikset c. Kierrätysmerkki d. Luomu-merkki 3. Missä rypsiöljy säilyy parhaiten kotona pilaantumatta? a. ikkunalaudalla b. jää- tai viileäkaapissa c. pakastimessa d. rypsiöljyä ei voi käyttää kotona 4. Missä lämpötilassa tomaatti säilyy pilaantumatta parhaiten? a. alle 4 ºC b. 2 5 ºC c ºC d ºC 5. Mitä hyötyä on elintarvikkeiden lisäaineista? a. ei mitään b. ne lisäävät jätteen syntyä c. ne parantavat säilyvyyttä, koostumusta ja makua d. nautakarja voi paremmin 6. Miksi on tärkeää, että ruoan valmistuksessa käytetään tarkkoja reseptejä? a. ruoasta tulee maukkaampaa b. ruoka säilyy kauemmin c. jokainen kokki voi antaa oman makusävynsä ruoalle d. ruoanvalmistus on tällöin materiaalitehokasta 7. Mitä hyötyä on automaattisista annostelulaitteista leipomossa? a. jauhot osuvat taikinakulhoon b. mausteet saadaan taikinaan oikeassa valmistusvaiheessa c. raaka-aineiden määrät ovat oikeat eikä yliannostusta tapahdu d. jauhot saadaan suoraan pellolta taikinaan 8. Miksi on tärkeää suunnitella valmistettavat määrät etukäteen? a. voidaan varautua ylimääräisiä asiakkaita varten b. kaikille asiakkaille riittää ruokaa c. ongelmajätteet vähenevät d. vältetään hukkaa 9. Luonnonmukaisesti kasvatetut lehmät a. lypsävät rasvatonta maitoa b. syövät vain heinää c. syövät luonnonmukaisesti kasvatettua rehua d. voidaan hyödyntää kokonaan niin, ettei synny mitään jätettä 10. Ekokilpailukykyinen yritys valmistaa tuotteensa niin, a. että haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman suuret b. ympäristövaikutuksia ei oteta huomioon c. haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet ja jätettä syntyy mahdollisimman vähän d. haitalliset ympäristövaikutukset ovat sopivat Lähde: ammattia_oppimassa/cateringala/ tehtavat/ymparistotietous/ visailutehtava.cafe.htm Ruokaresepti Tämä resepti on tullut jo tutuksi 2A:lla, ja olen itsekin sen työkaverilta saanut ja hyväksi havainnut. Nyt kun ilmat viilenevät alkaa pataruuatkin maistua. Moskovan pata 1 kg lihaa, esim. hirven paisti 2 hienonnettua sipulia 3 kuutioitua suolakurkkua 3 rkl juoksevaa hunajaa 2 tl mustapippurirouhetta ripaus cayannepippuria 40 g aurajuustoa 3 rkl vehnäjauhoja 2 lihaliemikuutiota 2 prk smetanaa ½ l vettä voita ruskistamiseen Laita ruskistetut lihakuutiot pataan. Kuullota voissa sipuli, suolakurkut, hunaja ja pippurit. Sekoita keskenään smetana, aurajuusto, vehnäjauhot ja veteen liuotetut lihaliemikuutiot.lisää kaikki ainekset pataan ja laita pata uuniin. Paista 200 asteessa n. 1h, vähennä lämpöä 150 asteeseen ja paista kunnes lihat ovat kypsiä, n 1½h. Jatkoon haastan 3B:ltä Jenni Heikkurin!

12 12 TYÖMATKALIIKUNTA LISÄÄ TYÖHYVINVOINTIA! Työmatkaliikuntaa on työmatkan tai sen osan kulkeminen omin lihasvoimin: kävellen, pyöräillen, rullaluistellen, potkulautaillen tai vaikka hiihtäen. Työmatkaliikunta on suurelle osalle väestöstä tärkein liikunnan lähde. Sen hyödyt ovat niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin. Lisäksi työmatkaliikunta on taloudellista ja ympäristöystävällistä liikuntaa. Arkiliikunta on liikennettä ja liikuntaa yhtä aikaa: jokapäiväisten menojen kulkemista jalan tai pyöräillen. Puolen tunnin reipas kävely tai pyöräily päivässä riittää ylläpitämään terveyttä. Jos kaikki alle 5 km automatkat käveltäisiin tai pyöräiltäisiin, puolet kaikista automatkoista ympäristöhaittoineen jäisi pois. Arkiliikunta on ajattelutapa: se on oman terveyden edistämistä, arjen pieni, mutta tärkeä ympäristöteko! Pätkäliikuntaa on lyhytkestoinen, toistuva, päivittäinen liikunta, kuten kävely tai pyöräily kotoa bussipysäkille ja työpaikan pysäkiltä edelleen työpaikalle ja takaisin. Työpäivän aikana voi harrastaa pätkäliikuntaa käyttämällä portaita hissin sijaan sekä hoitamalla kävellen tai pyörällä lyhyitä asiointimatkoja. Työmatkaliikunnan avulla mm. säästetään aikaa, parannetaan työtehoa ja terveyttä sekä säästetään ympäristöä. Säännöllinen kävely ja pyöräily vähentävät merkittävästi mm. sydän- ja verisuonisairauksien, ylipainon ja aikuisiän diabeteksen riskiä. Yhä useampaa uhkaa sohvaperunan kohtalo. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Yhdistämällä päivittäisiin toimiin myös liikunta, voidaan lyödä monta kärpästä yhdellä iskulla. Työmatkaliikunnasta hyötyy moni, mutta etenkin itse liikkuja. Eero Kanniainen. Olemme ottaneet kiinni muutamia työmatkaliikkujia: sisätautien apulaisylilääkäri Eero Kanniaisen, 3B:n perushoitaja Ritva Pelon ja silmätautien klinikassa työskentelevän sairaanhoitaja Tuija Mikkosen. Eero Kanniainen: Sisätautien apulaisylilääkäri Eero Kanniainen asuu Keminmaassa ja työmatkaa hänelle kertyy 9,5 km/ suunta. Hän kulkee työmatkansa polkupyörällä tai autolla. Aina ennen hän kulki pyörällä läpi vuoden, mutta talvipyöräily jäi häneltä Ritva käyttää aina kypärää pyöräillessään. 3 vuotta sitten liukkauden vuoksi. Eli talvisin hän pyöräili siis noin parinkymmenen vuoden ajan! Kunnioitettava saavutus. Hän harrastaa työmatkojen lisäksi myös muuta liikuntaa. Ensi lumista alkaen hän hiihtää 7 kilometrin pituisen Kiveliön lenkin työpäivän jälkeen. Hyötyliikuntaa hän saa laskiessaan verkkoja merellä jään alle. Tätä hän on tehnyt jo 27 talvena. Näiden lisäksi hyötyliikuntaa tulee myös puuaskareissa. Ritva Pelo: Perushoitaja Ritva Pelo asuu Lautiosaaressa ja työmatka yhteen suuntaan on 7 km. Hän kulkee työmatkat enimmäkseen pyörällä. Hän aloittaa pyöräilyn kevättalvesta ja pyöräilee aina lumen tuloon asti, harvemmin keskitalvella. Talvisin hän kävelee esim. iltavuoroon tai aamuvuorosta kotiin. Autoakin joutuu tietenkin välillä käyttämään. Työmatkaliikunnan lisäksi hän pyrkii kotona käymään jumppaohjeita läpi ja ajoittain häneen iskee kuntosali-innostus. Kesäisin hän tekee pihatöitä, joka tekee hyvää niin mielelle kuin kropallekin. Ritva haastaa työkaverinsa ja ystävänsä Anita Vieruahon esittäytymään Länsi-Puhurissa, sillä hän on myös työmatkaliikkuja. Tuija Mikkonen: Sairaanhoitaja Tuija Mikkonen asuu Kemin Hepolassa. Hänen työmatkansa pituudeksi kertyy yhteensä 20 km. Hän pyöräilee työmatkansa kelillä kuin kelillä eli ympäri vuoden! Ympärivuoden hän on pyöräillyt nyt 10 vuoden ajan. Omien sanojensa mukaan se ei ole kuitenkaan vielä mitään Eeron historiaan verrattuna. Tuija taitaa ollakin varsinainen ikiliikkuja, sillä työmatkaliikunnan lisäksi hän harrastaa vesijuoksua ja käy kuntosalilla. Hän liikkuu myös paljon luonnossa; patikoiden, sienestäen ja marjastaen. Talvisin hän vielä hiihtää työmatkojen lisäksi. Seuraavaan Länsi-Puhuriin Tuija Mikkonen haastaa naisten poliklinikalta Hellevi Juvosen esittäytymään! Teksti: Tuija Johansson Kuvat: Sirpa Koivuniemi Pyöräily on kivaa, varsinkin kauniina syyspäivänä.

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky

Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö Projekti aloitettiin 9/2011 sairaanhoitopiirien hallitusten päätöksellä Erva sairaanhoitopiireille rakennetaan yhtenäinen tietovarasto KulasDW ja osaprojektina

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Kokemuksia kerhotoiminnasta

Kokemuksia kerhotoiminnasta Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

Reseptejä asiakassuhteisiin

Reseptejä asiakassuhteisiin Reseptejä asiakassuhteisiin Asiakasta ei jätetä! Mikko Ojanen TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijä ISBN 978-952-14-1936-2 ISBN 978-952-14-1937-9 (sähkökirja) Kansi ja kuvat:

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

Tervetuloa. ratsastamaan!

Tervetuloa. ratsastamaan! Tervetuloa ratsastamaan! Miksi ratsastus? Hevoset ovat ihania. Siihen kiteytyy, miksi 170 000 suomalaista ratsastaa. Ratsastus tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia harrastaa monin eri tavoin. Hevosen kanssa

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Olipa kerran työyksikkö

Olipa kerran työyksikkö Olipa kerran Terttu Terttu on pitkän linjan työntekijä, 25-vuotta on jo täynnä. Aiemmin hän toimi assistentin tehtävissä, mutta nyt jo vuosia työtehtävissä, joihin hänellä on hyvin sopiva peruskoulutus.

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

[Otc list] Seuravaatetilaus 2015

[Otc list] Seuravaatetilaus 2015 [Otc list] Seuravaatetilaus 2015 1 viesti OTC Oulu 10. tammikuuta 2015 22.45 Vast. ott.: otc list@kompassi.com Huomio Huomio seuraväki. Lue huolella loppuun saakka, että osaat toimia

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot