Tässä numerossa mm. DRG mitä se on? s. 3 Uuden suunnittelusihteerin esittely s. 5 Välinehuollon esittely s. 6 Reetan viimeinen työpäivä s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tässä numerossa mm. DRG mitä se on? s. 3 Uuden suunnittelusihteerin esittely s. 5 Välinehuollon esittely s. 6 Reetan viimeinen työpäivä s."

Transkriptio

1 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 3 / 2009 Tässä numerossa mm. DRG mitä se on? s. 3 Uuden suunnittelusihteerin esittely s. 5 Välinehuollon esittely s. 6 Reetan viimeinen työpäivä s. 10

2 2 Pääkirjoitus Ankeutta jaettavaksi Taas kerran olemme hyvin haasteellisen ajan edessä. Toiminta- ja taloussuunnittelua joudumme tekemään kuntien poikkeuksellisen ankean taloustilanteen paineessa. Epävarmuutta aiheuttaa myös se, että suurelta osalta henkilökuntaa työmarkkinaratkaisu jälkeen on avoinna. Minkälaisella prosentilla palkat pitäisi laskea talousarvioon? Tämän vuoden säästöohjelma on tehty ja sen toteutumista seurataan tiiviisti. Erityisen suurena harmina on koettu se, että täyttölupamenettely on otettu käyttöön rekrytoinnissa. Kyse on meidän osalta selkeistä numeroista: sairauspoissaolot ovat alentuneet viime elokuun loppuun verrattuna 14,3%:a, kaikki poissaolot ovat alentuneet 3,5%:a. Eikä siinä vielä kaikki: hoitopäivien määrä on alentunut 12%:a, kun siirtoviivepotilaiden määrä on alentunut lähelle nollaa. Tästä kysynnän ja poissaolojen vähenemisestä huolimatta hoitohenkilöstön osalta sijaisten käyttö on kasvanut 13%:a. Tästä on kysymys, kun täyttölupamenettelyyn on lähdetty. Tilanne vaatii vakavaa pohtimista kaikilla esimiestasoilla. Kaikki ei selvästikään toimi niin kuin voisi ja pitäisi tässä muuttuneessa tilanteessa. Kunnat edellyttävät, aivan oikein ja nykyisessä taloustilanteessa erityisesti, tarkkaa taloudenpitoa kaikilta tahoilta. Samaa edellyttää sairaanhoitopiirin hallitus ja johto. Tuleeko influenssaepidemia, milloin ja minkä laajuisena? Tämä kysymys on vailla varmaa vastausta. Henkilökuntaa informoidaan tilanteesta säännöllisesti ja lisätietoa voi vielä hakea terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen sivuilta Sairaanhoitopiiri on valmistautunut hyvin pandemiankin tuloon. Myös siinä tilanteessa kaikki toiminnot arvioidaan uudelleen, resurssit kohdennetaan uudelleen ja toiminta zuumataan influenssan vuoksi hoitoa tarvitseville. Tämä aika rekrytointilupineen olkoon hyvää harjoittelua yhteisestä resurssien käytöstä. Riitta Luosujärvi Sanottavaa Juhalta Säästöissäkö kehityksen alku? Muistan 90-luvun alun säästöpaineet. Silloinen johtajaylilääkäri Olavi Heikkilä soitti ja puhelimitse esitti suoraan ja lyhyeen tapaansa: Voiko silmäosaston sulkea kokonaan? Toiminnan muutos oli johtanut sairaansijojen vähenevään käyttöön ja siitä oli herännyt johdossa tämä ajatus. Tehtiin päätös osaston lakkauttamisesta samalla puhelinsoitolla ja myöhemmin poliklinikan toiminta siirrettiin tyhjiksi jääneisiin tiloihin. Säästöä tuli osan henkilökunnan siirtyessä toisiin tehtäviin ja osa viroista lakkautettiin luonnollisen poistuman yhteydessä. Mitä hyötyä tästä oli? Harmia oli työporukan hajoaminen. Seuraavina vuosina siirryimme ensimmäisten silmäyksikköjen joukossa 100 % -päiväkirurgiseen toimintaan. Päiväkirurgiaa on seurattu vuosia esimerkiksi Punnosen tekemissä Kuntaliiton taulukoissa ja olemme olleet edelläkävijöitä. Olemme myös olleet vuosia vanhusmäärään suhteutettuna eniten leikkaava yksikkö Suomessa. Meiltä on kysytty miten olette tähän päässeet? Vastaus on: Kun piti säästää! Säästöt tulisi nähdä toiminnan muutoksen käynnistäjänä. Muutoin säästöt ovat turhia ja voivat lopulta johtaa kalliimpaan hoitoon tai ainakin hoitoon pääsyn viivästymiseen. Todelliset säästöt tulevat toiminnan uudelleen järjestelyistä. Meidän psykiatria on tekemässä juuri näin. Paikkamme erikoissairaanhoidon Erva -ketjussa riippuu yksiköittemme kilpailukyvystä palvelujen tuottajana. Paikallisesti ei tuoteta varmuudella kuin perusterveydenhuollon palvelut. Voimavaramme ja osaamisemme on suunnattava siten, että säilymme erikoissairaanhoidon tuottajana. Nyt on aika miettiä tulevaisuutta pitemmälle, vaikkapa säästöjen pakottamana. Käytetään mahdollisuus hyväksi, sillä jokainen yksikkö, joka valmistautuu tuleviin muutoksiin riittävästi, tulee myös jatkamaan. Juha Kursu Oletko aina haaveillut toimittajan työstä? Nyt sinulla on elämäsi tilaisuus toteuttaa haaveesi! Länsi-Puhurin toimitusneuvosto hakee 2 uutta jäsentä joukkoonsa. Ota yhteyttä toimitukseen tai johonkin jäseneen, jos olet kiinnostunut kirjoittamisesta, piirtämisestä yms. Toimitusneuvosto Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin henkilöstö- ja tiedotuslehti Päätoimittaja: Toimitusneuvosto: Toimitussihteeri: Sivunvalmistus ja taitto: Riitta Luosujärvi Ilkka Vehkaperä Sinikka Savikuja Maria Sergejeff Sisko Hentonen Juha Kursu Raija Reponen Juhani Tuisku Matti Väänänen Tuija Johansson Tornion Kirjapaino Ky ISSN (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa. Siihen tuleva materiaali tulee toimittaa mennessä osoitteeseen: Palautteen lehdestä (ruusut/risut) voit laittaa samaan osoitteeseen. TOIMITUS PAHOITTELEE viime lehteen livahtanutta painovirhepaholaista! Painovirhe oli sivulla 5 olevassa Kansainvälistä synnytystoimintaa Länsi-Pohjan keskussairaalassa jutun ensimmäisessä kappaleessa ja vieläpä kaksi kertaa! Kyseessä ei tietenkään ole kiinteistöpakolaiset vaan kiintiöpakolaiset. Toimitus

3 3 MIKÄ DRG? Kirjainlyhenne DRG tulee englanninkielisistä sanoista Diagnosis Related Groups. Drg-ryhmittelyn kehittäminen on aloitettu 1960-luvulla Yhdysvalloissa Yalen yliopistossa. Luokitus kehitettiin alun perin kuvaamaan vuodeosastohoidossa lääketieteellistä päätöksentekoa ja laadun analysointia, mutta nykyään se kuvaa vuodeosaston ja päiväkirurgisen hoidon tuotteistusta. Drg:n käyttö on laajentunut ympäri maailmaan eri versioineen ja se on yleisin sairaaloiden tuottamien palvelujen kuvaamistapa koko maailmassa. Pohjoismaisia NordDRGasioita koordinoiva Nordic CaseMix centre on siirtynyt Suomeen ja aloittanut toimintansa Johtajana toimii Martti Virtanen. FCG Efeko Oy hallinnoi kansallista DRG- keskusta ja kansallista käyttöhanketta. Hankkeen projektipäällikkönä on aloittanut Minna-Liisa Sjöblom. Vuosien aikana NordDrgClassicryhmittelijästä kehitettiin NordDRG Full- versio,joka sisältää myös avohoidon. Ryhmittelijässä avohoito ja päiväkirurgia on tuotteistettu uusilla DRG-O- ryhmillä, jossa O- kirjain tulee lyhenteestä One-Day-Care. Full- version käyttö avohoidossa edellyttää, että poliklinikkakäynneistä on tallennettu diagnoosit hoitoilmoitusjärjestelmään (HIL- MO). Ryhmittelylogiikka perustuu diagnoosien ja toimenpiteiden samankaltaisuuteen. DRG-ryhmityksessä hoidon sisältö ja hoidosta kertyvät kustannukset on pyritty kokoamaan mahdollisimman homogeenisiin DRG-ryhmiin. Diagnoosit jaetaan 24 päädiagnoosiryhmään, MDC, (Major Diagnostic Categories), jotka muistuttavat tautiluokitukseltaan aikaisemmin käytettyjä ICD-9 pääluokkia. Tiedot ajetaan tietojärjestelmään kytketyn tietokoneohjelman, ns. DRGryhmittelijän kautta, joka ryhmittelee hoitojaksot eri DRG-ryhmiin. Ryhmittely tapahtuu automaattisesti potilastietojärjestelmään tallennettujen hoitoilmoitusten (HILMO) perusteella. Ryhmittelijä käyttää ryhmittelyperusteena tautiluokitusta (ICD-10) ja pohjoismaista toimenpideluokitusta (NCSP). DRG-ryhmien keskinäinen arvotus tapahtuu painokertoimien avulla. Ryhmälle on määritelty hoidon vaativuutta ja kustannuksia kuvaava kerroin laskemalla välisuoritelaskennan avulla potilaskohtaiset kustannukset (KPP) ryhmittäin. KPP- lyhennys tulee alkujaan ruotsinkielisistä sanoista Kostnad Per Patient, mutta kääntyy myös suomenkielelle Kustannus Per Potilas. KPP- laskenta tarkoittaa sitä, että hoitojaksojen tuottamiseen käytetyt osapanostukset, kuten hoitopäivä-, tehohoito-, poliklinikkakäynti-, leikkaus-, radiologian ja laboratoriokustannukset imuroidaan henkilötunnusten ja hoidon aikaleimojen perusteella tietojärjestelmistä ja summataan KPP- kustannukseksi. DRG- ryhmille saadaan hoidon vaativuutta osoittava kustannuspaino jakamalla kunkin DRG- ryhmän hoitojaksojen keskimääräiset kustannukset kaikkien DRG- ryhmien keskimääräisillä hoitojaksokustannuksilla. Sama DRG- ryhmä voi esiintyä usean erikoisalan kohdalla. Kun erikoisalakohtaiset kustannukset vaihtelevat, muodostuvat myös keskimääräiset hoitojaksokohtaiset kustannukset eri suuruisiksi. Drg- ryhmien avulla voidaan kytkeä sairaalassa hoidetut potilaat hoidosta aiheutuviin kustannuksiin ja on helpompi käsitellä tietoa siitä, millaisia potilaita sairaalassa on hoidettu ja mitkä ovat hoidosta aiheutuneet kustannukset. DRG- perusteisen kuntalaskutustekniikan käyttöönotto on haasteellinen hanke, joka edellyttää perusteellista valmistautumista sekä uuden kuntalaskutusohjelmiston käyttöönottoa, joka jo yksinäänkin on vaativa hanke. Esimerkiksi uuden laskutusohjelman käyttöönotto vaatii useita kuukausia kestävän testauksen. KPP tietojen kerääminen edellyttää välisuoritteiden hinnoittelua yksiköissä. Lisäksi DRG -laskutukseen siirtyminen edellyttää lääkäreille ja osastonsihteereille järjestettävää koulutusta hoitotietojen oikeasta kirjaamisesta. Drg -kirjaamiskoulutusta järjestettiin Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirissä toukokuussa Kouluttajana toimi taloussuunnittelija Marja Vesa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä. Drg -vastuulääkäreitä on lisäksi nimetty. Kansallinen suositus on, että sairaanhoitopiirit ovat vuoteen 2009 mennessä esittäneet suunnitelman Drg:n käyttöönottamiseksi ja erikoissairaanhoidon palvelujen tuotteistus perustuu NordDRG- järjestelmään. Vuodesta 2011 tulee tuotteistuksessa käyttää Drg Full- ryhmittelijää. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin vuoden 2009 hoitojaksot näkyvät Johdon tietojärjestelmän KPP -raportissa vuoden 2008 DrgFull ryhmittelijällä ajettuna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen benchmarking tuottavuustiedot perustuvat sairaanhoitopiirien Hilmo- ja kustannustietoihin. Tavoitteena on, että sairaanhoitopiiristämme lähetetään virheettömät ja täydelliset Hilmo-tiedot. Esimerkiksi avohoitotietoja on vuoden 2009 tietojen osalta laajennettu niin, että diagnooseja ja sivudiagnooseja voi kumpaakin ilmoittaa maksimissaan 20 kpl. NordMDC ja Nord DRG kenttien pituudet on uusimman DRG-ryhmittelijän mukaiset. Minna Onkalo, suunnittelusihteeri LAHJOITUS OSASTO 2A:LLE Lämmin kiitos Laaksosen perheelle ja rahastoa kartuttaneille! Kaarina Nylund, osastonhoitaja Länsi-Pohjan keskussairaalan osasto 2A sai Leo Laaksosen muistotililtä merkittävän lahjoituksen. Kuvassa lahjoituksen luovuttajat Johanna Laaksonen ja lapset Kalle ja Julia sekä vastaanottajana sairaanhoitaja Paula Tyystälä. Lahjalla tullaan hankkimaan tarvikkeita osaston potilaiden hyödyksi ja virkistykseksi.

4 4 Marja-Leena ja Eloketun Bravuuri Romanian Kraiovassa pelastuskoirien maailmanmestaruuskokeissa Marja-Leena ja Eloketun Bravuuri palkintojen jaossa 4. sijalla. Voitettuani Suomen karsinnat sain tilaisuuden lähteä koirani kanssa edustamaan maatamme tänä vuonna Romaniaan heinäkuun alussa. Romania on vastakohtien maa, jossa länsimaisten autojen keskellä kulkevat romaanit vankkureissaan. Noilla romaaneilla ei ole kauniita vaatteita meidän romaanien tapaan, vaan lapset ovat pyllyt paljaana ja vanhemmat ovat pukeutuneet ryysyihin. Kulkukoiralaumat vaeltavat pitkin katuja, mutta vain kaksi särjettyä lasipulloa huomasin viikon aikana. Koiraemot imettivät pentujaan Kraiovan keskustassa ja kaikki ihmiset suhtautuivat koiriin ystävällisen suopeasti. Kuinka helppoa olikaan olla siellä lenkillä koirani kanssa! Nuo koiralaumat eivät juurikaan olleet kiinnostuneita koirastani. Nuuhkaistuaan ne jolkuttivat tiehensä. Meitä oli tullut kilpailuun ympäri maailmaa, kaukaisimmat Japanista. Maailmalla suhtaudutaan tähän kilpailuun tosissaan. Siitä osoituksena on se, että ammattilaiset; poliisit ja armeija, tulevat kilpailuissa samalle viivalle siviiliharrastajien kanssa. Kilpailuissa oli mukana satakunta osallistujaa ja lajeja oli neljä. Niitä olivat vesipelastus, rauniorakennuksessa etsiminen, jäljestäminen ja metsään eksyneen hakeminen. Me osallistuimme tuohon metsästä etsimiseen. Metsä poikkesi tammipuineen Suomen metsistä ja lämpöäkin oli yli 30 astetta. Tehtävä oli raskaampi minulle kuin koiralle! Vain kahdeksan koiraa löysi kaikki kolme metsään piilotettua ihmistä. Oma koirani oli tuossa joukossa. Saksalaiset ja japanilaiset tuomarit kehuivat 11 vuotiaan koirani työmotivaatiota. Tuohon kokeeseen kuului vielä tottelevaisuus ja ketteryysosuudet; mm. vaakasuorassa olevilla tikapuilla kulkeminen ja ryömiminen melussa. Emme saaneet mitalia vaan sen pirullisen neljännen sijan. Se on kuitenkin toiseksi paras suoritus, minkä Suomi on milloinkaan saanut kyseisissä kilpailuissa. Joten olen suoritukseeni tyytyväinen. Ja totesinpa, ettei kärki ole kovin kaukana ja aion saavuttaa sen. Harjoitukset nuoremman koirani kanssa ovat jo alkaneet Marja-Leena Hituri ja Eloketun Bravuuri Kuva: Helkyn kennelin kuva-arkisto Kolumni Menneitä muistellen Koska olen kovasti houkutellut, kylläkin ilman tulosta, varttuneita työtovereitani kirjoittamaan muistojaan muuttuneista hoitotavoista, hoitotieteen kehityksestä ja muusta sairaalan toiminnasta ja näin jakamaan muistot toisten kanssa, yritän nyt itse olla hyvänä esimerkkinä ja muistelen menneitä luvun loppupuolella tulin alun perin sosiaalityöntekijöiden kesälomittajaksi ja työputkeni on jatkunut katkeamatta siitä alkaen tähän päivään saakka. Kokemukseni sairaaloista olivat hyvin vähäisiä ja minusta oli hienoa ja pelottavaakin päästä työskentelemään niin valoisassa ja vaikuttavassa ympäristössä. Ihailin käytävien seinillä olevia maalauksia ja työhuoneeni ikkunasta näkynyttä veistosta, jonka nimi on Suruvaippa. Työhuoneet olivat hienoja ja värikkäitä. Minunkin työpöytäni ja muut huoneen kalusteet olivat kirkkaan keltaisia. Naapurin huoneen pääväritys oli oranssi. Kaikki lattiat kiilsivät niin että pelkäsin pari viikkoa kaatuvani jossakin. Tunsin kulkevani liukkaalla jäällä kunnes totuin lattioiden kiiltoon. Ympäristö tuntui siistiltä ja steriililtä, vaikka työhuoneissa ja kaikkialla muuallakin tupakoitiin. Minunkin työhuoneeni pikkupöydällä oli asiakkaita varten suuri lasinen tuhkakuppi, jonka laitosapulainen tyhjensi ja pesi päivittäin. Hermostuneet tai itkevät potilaat sytyttivät tupakan vapisevin käsin ja minä työntelin tuhkakuppia lähemmäksi asiakasta. Se oli todellista asiakaspalvelua. Minä pelkäsin ja kunnioitin osastonhoitajia. Hyvä esimerkki tästä on tarina hienosta kuivamustekynästäni. Olin saanut kynän veljeltäni joululahjaksi ja kun kesäkuun alussa tulin uuteen työpaikkaan, otin arvokkaan kynäni työkynäkseni. Eipä aikaakaan kun uusi kynäni hävisi ja jonkun ajan kuluttua näin sen erään osastonhoitajan rintataskussa. Olin unohtanut kynäni osaston pöydälle, josta osastonhoitaja oli sen pannut taskuunsa. En missään tapauksessa uskaltanut pyytää kynääni takaisin, vaan katselin kateellisena, kun osastonhoitaja kirjoitti hienolla kynälläni. Kun vuosien perästä kerroin naureskellen asian kyseiselle osastonhoitajalle, hän antoi minulle seuravana jouluna lahjaksi kynän, johon oli painettu suurin kultakirjaimin koko nimeni. Hän sanoi, että nyt kynä palautuu omistajalleen, olipa millainen tuppisuu tahansa. Ennen meillä oli joulujuhlia ja kevätjuhlia ja syyskauden avajaisia, mutta mehän olimme nuoria ja jaksoimme juhliakin työn lisäksi. Ohjelmia harjoiteltiin etukäteen ja vaivaa nähtiin juhlien onnistumisen eteen. Olen minä nähnyt oikeatakin balettia elämäni varrella, mutta viehkein pikkujoutsen on ollut Tuomo vaaleanpunaisissa Hyvoneissaan tyllikaistale taiteltuna hamoseksi lantioillaan. Siitä esityksestä välittyi todellinen tanssin riemu ja sen on täytynyt ottaa katsojansa, koska muistan sen esityksen niin elävästi vieläkin. Oli siinä tanssimassa muitakin miehiä, mutta heitä en muista. Oli tosi mahtavaa, kun sairaalalta lähti oma monikymmenpäinen letka rauhanmarssille ja yhdistyi sitten kaupungilla muihin marssijoihin. Sairaalan rauhanmarssiin osallistujia johti johtava lääkäri yhdessä ylihoitajan kanssa ja me muut kävelimme perässä. Päivällä, kun johtava lääkäri kiersi sairaalaa ja kutsui marssimaan, tuli puheeksi, että oliko hän ilmoittanut poliisilaitokselle, että sairaalalta tulee oma mielenosoitusmarssi ja yhtyy myöhemmin muihin. Ei hän ollut, ja kun hän sen keskustelumme jälkeen teki, poliisilaitoksesta sanottiin, että hyvä kun ilmoitit, muuten olisimme joutuneet hajottamaan kulkueenne, koska siihen pitää olla ennakolta lupa. Hyvä oli, ettei sairaalamme ainokaista rauhanmarssia jouduttu hajottamaan järjestyssääntöjen vastaisena. Todella toivon, että ottaisitte ja kirjoittaisitte muistoja esimerkiksi jatkuvan sairaskertomuksen tulosta, virtsanmittausvihkoista, kylpyosastosta, leikkaukseen valmistelemisesta tai kaihileikkauksen jälkihoidosta. Muistelen, että kaihileikkauksen jälkeen potilaat olivat kymmenen päivää sairaalassa samoin kuin sappileikkauksenkin. Potilaita pestiin sänkyyn ja papiljotteja käärittiin. Kirjastonhoitaja kävi kerran viikossa ja sairaalassa oli silti oma laitoskirjasto. Yleisesti ottaen muistot ovat mukavia! Niistä on iloa toisillekin; itsestä puhumattakaan. Sisko Hentonen

5 5 Suunnittelusihteeri Minna Onkalo esittäytyy Suunnittelusihteeri Minna Onkalo aloitti työnsä sairaanhoitopiirimme palveluksessa Hän kertoo meille taustastaan, työstään ja vapaa-ajastaan. Minulta on kevään aikana usein kysytty, että teenkö samaa työtä kuin syksyllä 2008 eläkkeelle jäänyt yleissihteeri Jouni. Vastakysymykseeni, mitä Jouni teki, eivät kaikki kysyjät ole osanneetkaan vastata Länsi-Puhurin paparazzi Tuija kärkkyi kuvaajineen jo keväällä esitelläkseen uuden koeajalla olevan työntekijän hallintokeskuksesta, joka samalla esittelisi himoharrastustaan. Lupauduin esittäytymään nyt syksyllä. Minnan menneisyys Länskän ovet suljin leikkaus- ja anestesiaan erikoistuneena sairaanhoitajana syksyllä 1992, ja lähdin kolme vuotta tehohoitajan työkokemusta takataskussa lamaa pakoon anestesiahoitajan työhön Keski-Suomen keskussairaalaan. Siellä työskentelin yli 15 vuotta ja samalla kouluttauduin terveystieteiden maisteriksi Kuopion yliopistossa pääaineena terveystaloustiede. Tammikuun alussa palasin takaisin juurilleni erilaisiin haasteisiin, organisaatiotasolle suunnittelusihteerin toimeen. Terveystaloustieteellisen asiantuntemuksen kysyntä työmarkkinoilla on lisääntynyt viime vuosina. Tällä hetkellä terveystaloustiedettä voi opiskella pääaineena ainoastaan Kuopion yliopistossa. Tutkinto antaa valmiuksia tutkia, arvioida ja ratkaista taloudellisia kysymyksiä terveydenhuollossa. Koulutus tuottaa asiantuntemuksen työskennellä johto- ja asiantuntijateh- tävissä julkisella ja yksityisellä sektorilla. Monet terveystaloustieteilijät sijoittuvat erilaisiin julkisen terveydenhuollon organisaatioihin ja lääkeyrityksiin. Terveystaloustieteilijät voivat työskennellä myös erilaisissa opetustehtävissä, ministeriöissä ja kunnissa johtoja asiantuntijatehtävissä tai tutkimuslaitoksissa tutkijoina ja asiantuntijoina. Valmistuttuani kesällä 2008 työskentelin Kuopion yliopiston terveyshallinnon- ja talouden laitoksella projektityöntekijänä viitehintajärjestelmän vaikutuksia tutkivassa projektissa. Länskässä oli syksyllä 2008 suunnittelusihteerin toimi avoinna ja työtehtävistä erikoissairaanhoidon tuotteistus ja hinnoitteluprosessiin osallistuminen kiinnosti minua erityisesti. Paikka oli ensimmäinen valmistumiseni jälkeen hakemani työpaikka. Minna työssään Suunnittelusihteerin työssä olen perehtynyt sairaanhoitopiirin toimintaan organisaatiotasolta. Näkökulman muutos on ollut merkittävä, kun siirtyy yksikkötasolta tarkastelemaan toimintaa organisaatiotasolle. Drg- ja KPP (kustannus per potilas) työ on vahvasti sairaanhoitopiirin toimintaan osallistumista. Molemmat hankkeet ovat yhteydessä toisiinsa ja ovat moniammatillisia projekteja. Kansallinen suositushan on, että erikoissairaanhoidon palvelutuotanto on tuotteistettu ja erikoissairaanhoidossa käytetään DRGFull-versiota potilaiden ryhmittelyssä vuonna Kolmas suuri osaalue toimessani on sisäinen tarkastus, joka on sairaanhoitopiirin toiminnan ja talouden tarkastusta. Esimerkiksi mainitut DRGja KPP -projektit ovat tarkastuskohteista. Tulosalueiden johdon katselmukset ovat kevään 2009 sisäisen tarkastuksen toteutuneita toimintoja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä. Sisäinen tarkastus ei yleensä osallistu ulkoiseen tarkastukseen, koska on ulkoisen tarkastuksen kohteena. Osallistun ulkoiseen tarkastukseen tarkastuslautakunnan ja valtuustotyöni kautta. Nämä sihteerin työt ovat perintöä yleissihteeri Jouni Tuoviselta. Minna vapaalla Työni vastapainona on tanssiharrastus. Talvi- ja kevätillat kuluivat lavatanssiharrastuksen parissa. Kemi-Tornio alueen viikkoopetustarjonta hämmästytti sekä monipuolisuudellaan että edullisuudellaan! Tiistaisin meitä tanssittivat Aaltoset Oulusta Tornion järjestötalolla, keskiviikkoisin moninkertainen SM-mitalisti lavatanssiguru Pentti Heiskari Kemin kansalaisopistolla Toivolassa ja perjantaisin Kaarina Jänkälä Aidan salilla Torniossa. Sokerina pohjalla oli vielä sunnuntaisin Meri-Lapin seuratanssijoiden Swengijengin harjoitukset Syväkankaan koululla. Sairaanhoitopiirimme tukee lavatanssiharrastusta Tornion järjestötalolla ja Meri-Lapin seuratanssijoissa. Viikkokurssien lisäksi työllistävät lavatanssin viikonloppukurssit ympäri Suomea ympäri vuoden. Toukokuussa kävin mittauttamassa tanssitaitoani kisailuareenalla SM-tangokilpailuissa Oulun Hietasaaressa ja kisatuloksissa on 80-sarjassa SM 10. sija. Tervetuloa kaikki DRG ja KPP työhön sekä tanssiharrastuksen pariin! Minnan harrastaminen on niin intensiivistä, että joskus hän tulee töihin suoraan tanssileiriltä. Minna Onkalo, suunnittelusihteeri Kauko Haarakangas: Parantava puhe. Magnetum. 184 s. Kirja puhumisen mahdollisuudesta Psykologian tohtori Kauko Haarakangas on koonnut kirjaansa paitsi oman vuosikymmenien aikana kertyneen kokemuksensa myös Keroputaan sairaalassa ja psykiatrisessa hoidossa syntyneen dialogisen hoito-otteen. Dialogisuus on asettumista toisen ja toisten yhteyteen niin, että kaikki osapuolet tulevat kuulluksi. Siihen lähdetään mieli ja kokemukset avoimina, alttiina myös omalle muutokselle. Se vaatii työntekijältä kouliintumista oman sisäisen äänen kuulemiseen ja hoitotilanteessa tulevien havaintojen jakamiseen. Avoimen dialogin pohjalta on syntynyt oma, etenkin vaikeiden mielenterveyden häiriöiden vastaanottamiseen sopiva hoitamisen kulttuuri. Se kiinnostaa myös maailmalla, Keroputaalla vierailee jatkuvasti kotimaisten lisäksi ulkomaisia psykiatrian työryhmiä. Haarakangas esittelee kirjassaan dialogin historiaa yli 2000 vuoden takaa, hän tuo Sokrateen hoitokokouksen foorumille. Dialogisuus on yhtälailla kirjoitettu maailman kirjallisuuteen, Dostojevskin teksti ja henkilökuvat vierailevat Haarakankaan kuvauksessa. Heistä ja muista teoreetikoista punotaan kirjassa verkosto, jota sovelletaan käytännön hoidossa. Mielenterveyden hoidossa tarvitaan avointa inhimillisyyttä, mutta pelkästään se ei riitä. Työtekijöiden ja potilaiden keskinäinen vuorovaikutus täytyy saada prosessin käyttöön. Haarakangas painottaa koulutuksen ja työnohjauksen pitkää perinnettä. Avoin dialogi ei synny pelkästään vain rupeamalla vaan hakemalla välineet ymmärtää yhteistä kokemusta. Tähän auttaa prosessikoulutus ja oman työtavan säännöllinen arviointi kollegan kanssa. Haarakankaan teos antaa hyvän kuvan nykyaikaisesta yhteisöllisestä ja integroivasta hoitomallista. Hän purkaa teorian arkikieleen, kirja avautuu luettavaksi. Se on avuksi käytännön työssä niin hoitamisen maailmassa kuin vuorovaikutustyössä yleensä. Tapio Salo

6 6 OSASTOESITTELYSSÄ VÄLINEHUOLTO Välinehuollon historiaa Välinehuoltotyön historiallinen kehitys liittyy läheisesti lääketieteen ja hoitotyön kehityskulkuun. Välineistön huolto kuului aluksi lääkäreiden tehtäviin, ja vasta paljon myöhemmin se siirtyi sairaanhoitajille ja heiltä välinehuoltajille annettiin sairaalalaki, joka muutti keskussairaalalain luonnetta. Sairaalan osastot jaettiin sairas- ja apuosastoihin. Apuosastoja olivat mm. leikkausosasto, varastot ja desinfioimishuone. Leikkausosaston apuhuoneessa, steriloimishuoneessa, steriloitiin paitsi omat, myös koko sairaalan sidostarpeet ja erinäiset hoitovälineet ja lääkeaineet. Suomessa ensimmäinen varsinainen välinehuoltokeskus perustettiin Auroran sairaalaan 1956 ja kaksi vuotta myöhemmin Kirurgiseen sairaalaan. Länsi-Pohjan keskussairaalan välinehuoltokeskuksen suunnittelu alkoi huhtikuussa 1973 erikoissairaanhoitaja Leena Ahan johdolla. Oppia tuolloin haettiin Kajaanista ja myöhemmin kesällä Kokkolasta ja Vaasasta. Tilanne oli lievästikin sanoen sekava, instrumentteja tuli sadoit- Välinehuollon perhepotretti. tain; erinäköisiä ja erimuotoisia. Oli Adsonia ja altaviejää; hikihän siinä kihosi otsaan ajatellessa, että kaikki ne lukemattomat kalut pitäisi muistaa. Toukokuun alusta siirtyi pesulasta kaksi työntekijää välinehuoltoon ja aluksi he pesivät, kuivasivat ja rasvasivat instrumentteja suuren hiljaisuuden vallitessa työpisteessä. Heinäkuun lopulla yksi sairaala-apulainen tuli leikkaussalista ja kun vielä yksi tyttö saatiin tiimiin, niin iskuryhmä oli valmiina aloittamaan täydellä teholla. Elokuun alussa alettiin huoltaa poliklinikoiden ja osastojen välineet ja syyskuun alussa leikkaussali muutti yläkertaan, jolloin alkoi myös leikkauskorien kokoaminen. Tilanne oli katastrofaalinen ja pomo hermoromahduksen partaalla. Uhkasi sanoa itsensä irti, jollei väkeä saada lisää. Niinpä sitten samalle syksylle tuli kolme uutta välinehuoltoapulaista remmiin mukaan. Seuraavana vuonna vielä kaksi uutta ja niinpä kokotiimi oli kasassa. Leenan alaisuudessa oli 7 välinehuoltoapulaista ja sairaala-apulainen. Leena toimi osastonhoitajana ja hygieniahoitajana vuoteen 2002 asti jääden hyvin ansaitsemalleen eläkkeelle. Välinehuollon sijainti Välinehuoltokeskus sijaitsee samassa paikassa tänään kuin aloittaessaankin toimintansa: ensimmäisessä kerroksessa leikkaussalin alapuolella. Vain kerran koko historiamme aikana olemme laajan vesivahingon myötä joutuneet muuttamaan väliaikaisiin tiloihin, mutta silloinkin sterilointi tapahtui erikoisjärjestelyin alkuperäisessä paikassa. Henkilökuntaan kuuluu osastonhoitajana leikkaussalin osastonhoitaja Sirkka Mäkimartti, 1 sairaanhoitaja (kerran viikossa), 10 välinehuoltajaa, joista 2 leikkaussalissa ja 1 laboratoriossa ja 1 päiväkirurgisella osastolla sekä ostopalveluna 1 laitoshuoltaja. Pirkko Lampinen tarkastaa pussitusta varten leikkaussalin välineitä. Pirkko Lampinen kirjoittaa leikkauskorin indikaattoriteippiin korin nimen ja päivämäärän. Marja Björkman asettelee pussitetut instrumentit sterilointikoriin. Minna Schroderus tarkastaa osastoinstrumentteja. Välinehuoltajan koulutus Välinehuoltoapulaisten koulutus tapahtui ennen työpaikoilla toimipaikkakoulutuksena, mutta vaatimusten kasvaessa koulutuksen tarvekin kasvoi. Nykyisin koulutus on ammattiopistoissa 11 kuukauden mittainen ammattitutkintoon tähtäävä koulutus näyttökokeineen. Länsi-Pohjan keskussairaalan kaikki välinehuoltajat ja myös sijaiset ovat suorittaneet näyttökokeen. Viisi välinehuoltajaa on käynyt näytön vastaanottajan koulutuksen ja viimeksi tänä keväänä 13 välinehuoltaja-opiskelijaa on suorittanut näyttökokeen ja edessä on vielä yksi näytönvastaanotto. Välinehuollon toiminta Välinehuollon tarkoituksena on huoltaa potilaan tutkimuksissa ja hoidoissa käytettävä välineistö siten, ettei siitä aiheudu tartuntavaaraa. Välinehuolto tuottaa puhtaita, desinfioituja, steriilejä ja toimintakelpoisia välineitä ja muita tuotteita potilaan tutkimus- ja hoitotarpeita varten.

7 7 Leikkaus- ja anestesiaosaston välinehuolto. Toimenpide- ja vuodeosastot suorittavat kaikkien välineiden esikäsittelyn käytön jälkeen. Välinehuollon laitoshuoltaja hakee aamuisin vuodeosastoilta välinehuoltokärryn, jossa on osastolta huoltoon tulevat instrumentit ym., tilauskaavake mukaan luettuna. Välinehuollossa instrumentit ym. lajitellaan pesukoneisiin, pestään, kuivataan, tarkastetaan, pakataan ja steriloidaan. Steriloinnin jälkeen pakatut tuotteet tarkastetaan ja lajitellaan pestyihin osastokärryihin, jonka jälkeen laitoshuoltaja kuljettaa tuotteet takaisin asiakkaille. Leikkaussaleista tulevat monikäyttöiset instrumentaatiot pestään ensisijaisesti leikkaussalin huuhteluhuoneen pesu-desinfektiokoneissa, jonka jälkeen ne tuodaan välinehuoltokeskuksen kuivauskaappeihin kuivausta varten. Tuotteet tarkastetaan, öljytään, kootaan seteiksi ja koreiksi, pakataan containereihin tai sterilointikääreeseen tai pussitetaan sterilointia varten. Silmätoimenpideyksiköstä tuodaan leikkaussetit toimenpiteen jälkeen välittömästi välinehuoltoon huollettavaksi. Toimenpidepoliklinikat tuovat esikäsitellyt tuotteet päivittäin tai tarpeen mukaan huollettaviksi ja ne toimitetaan yleensä seuraavan aamupäivän aikana takaisin käyttäjille. Kaikki sairaalan työyksiköt ovat yhteistyökumppaneita, ulkoisia yhteistyökumppaneita ei tällä hetkellä ole. Labran välinehuolto. Välinehuollon tulevaisuuden näkymät Välinehuolto on jatkuvan muutoksen pyörteissä. Jos ei aivan päivittäin, niin ainakin viikoittain tulee uusia instrumentteja ja instrumentaatioita opeteltavaksi ja koottavaksi. Koneet ja laitteet kehittyvät kokoajan ja aivan tätä päivää on instrumenttien jäljitettävyys, jossa yksittäisen instrumentin kulkua voidaan seurata välinehuollosta käyttäjälle ja takaisin. Jutun kokosi eri lähteistä välinehuoltaja Seija Koivunen Kuvat: Sirpa Koivuniemi Keroputaan vieraslista pitenee Keroputaan sairaalan ovi on vuosien varrella käynyt tiuhaan, kun ulkomaisia vieraita on tullut paikan päälle kuulemaan avoimen dialogin työtavasta. Psykiatristen hoitoyhteisöjen työryhmiä on vieraillut Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Saksasta ja Kreikasta. Yksittäisiä tutkijoita tai opiskelijoita on lisäksi ollut mm. Espanjasta, Hollannista, Italiasta, Englannista ja Yhdysvalloista. Kun mu- kaan luetaan kotimaiset halukkaat saadaan jo niin iso joukko, ettei kaikkia ole voitu ottaa vastaan. Perustehtävä; hyvä ja kiireetön hoito täytyy myös huolehtia. Mitä vierailijat sitten löytävät täältä? Psykiatri Volkmar Aderhold Greifswaldin yliopistosta Saksasta on parin vuoden sisään kerännyt kolme ryhmää käymään täällä, viimeisin kesäkuussa. Amerikkalainen toimittaja Robert Whitaker kerää kokemuksia kirjaansa psykoosin hoidosta Aikakausikirjoissa julkaistut artikkelit psykoosin hoitotuloksista Länsi- Pohjassa ovat vakuuttavia, Aderhold kertoo. Kun hoitava työryhmä tapaa yhdessä potilasta ja perhettä näyttää syntyvän aivan uusi, minulle ennen kokematon vuorovaikutus, vaikka en ymmärrä sanaakaan suomea, hän jatkaa hoitotilanteessa vierailtuaan (tietenkin asianomaisten luvalla). Aderholdin tavoitteena on muuttaa Saksan hierarkinen psykiatrinen hoito potilas- ja perhelähtöiseksi. Siksi hän on pyytänyt kollegoitaan ja psykiatrista hallintoja tutkimusväkeä mukaansa ympäri Saksaa, jokunen myös Itävallasta. Ymmärrän, että muutokset tapahtuvat hitaasti, Aderhold toteaa, mutta on hyvä nähdä, että tällainen inhimillinen hoitotapa on tuloksellista, hän jatkaa. Psykiatrian tulosalueen johtaja Birgitta Alakare kertoo, että ulkomaiset kollegat huomauttavat usein, että täällä lääkärin asiantuntemus näköjään saadaan muiden työntekijöiden ja potilaiden yhteiseen käyttöön. Liike menee myös toisin päin, hoitoa koskeva informaatio tulee lääkärille samanaikaisesti montaa kanavaa pitkin, Alakare täsmentää. Tämä ei monessakaan maassa ole niin itsestään selvää. Keroputaan ulkomaisista vieraista vastaavat Tapio Salo ja Mia Kurtti. Minkälaisia kysymyksiä vierailijat tuovat tullessaan? Usein ihmetellään, miten koko henkilökunta on saatu toimimaan joustavasti yhdessä. Tapio voi kertoa heille, että tässä on taustalla pitkään jatkunut koulutus. Monet vieraat huomauttavatkin kuinka ainutlaatuista on, että suuri osa työntekijöistä on käynyt läpi psykoterapeuttikoulutuksen. Parinkymmenen vuoden aikana onkin koulutettu omin voimin ja ammattikorkeakoulun kanssa toista sataa ammattilaista, mukana myös lähiorganisaatioiden yhteistyökumppaneita. Vierailijat huomauttavat usein, että nopea reagointi vakavassa kriisissä ja kotikäynnit ovat jotakin mitä he haluaisivat viedä tuliaisina kotiinsa, Salo tietää. Samoin tunteiden jakaminen potilaan, perheen ja työryhmän sisällä koskettaa monia. Mia muistelee kuinka tanskalaisryhmän mukana oli taannoin kaksi sikäläisen potilasjärjestön edustajaa. Toinen heistä sanoi liikuttuneena, ettei ole 20-vuotisen potilaan uransa aikana nähnyt, että potilasta oikeasti kuunneltiin suomen kieltä silti ymmärtämättä. Avointa dialogia kehittänyt vastaava psykologi Kauko Haarakangas sanoo, ettei se kuitenkaan ole mikään metodi, joka voidaan siirtää muualle. Jokaisen pitää toimia laillansa oman kulttuurinsa pohjalta. Viimeisin vierailija on amerikkalainen toimittaja Robert Whitaker, joka kävi paikalla syyskuun alussa. Hän on ollut ehdolla amerikkalaisen tiedonjulkistamispalkinto Pulitzerin saajaksi ja kirjoittanut kirjoja psykiatrisesta hoidosta ja suhtautuu kriittisesti sen epäkohtiin. Skitsofrenian tarpeenmukainen hoito kiinnostaa häntä ja viikon Suomen vierailun listalla oli aiemmin myös professorien Jukka Aaltosen, Yrjö Alasen ja Jaakko Seikkulan tapaaminen. Hän kertoo, että on seulonut läpi maailmalla tehdyt tutkimustulokset ja havainnut, että monissa kehittyvissä maissa saadaan parempia tuloksia psykoosin hoidossa kuin rikkaissa teollisuusmaissa. Whitaker toteaa, ettei missään länsimaassa ole havainnut vastaavia tuloksia psykoosista toipumisessa kuin mitä Länsi-Pohjassa tapahtuu. Kaksipäiväisessä seminaarissa hän halusi perehtyä täkäläiseen toimintatapaan liittääkseen sen osaksi tulevaa kirjaansa. Auli Tuisku

8 8 Tällä kertaa löysimme himoharrastajan Keroputaan sairaalan kriisiosastolta, jossa mielenterveyshoitaja Eeva-Liisa Kallio työskentelee. Hänen harrastuksenaan on ratsastus, vai liekö oikeammin, hevoset. Lue tarina ja päättele itse! Mikä sinut sai innostumaan hevosista? Omat tyttäret pääsivät käymään pikkuponin selässä ja halusivat kokeilla uudelleen. Tallilla oli ponien lisäksi suomenhevonen ja kiipesin selkään pitkästi yli 20 v. tauon jälkeen. Jäin koukkuun välittömästi Milloin aloitit hevosharrastuksesi? Pikkutyttönä, kuten useimmat, mutta harrastus jäi teini-iässä, niin kuin niin monelle siinä iässä käy. Missä kävit ensin ratsastamassa? Aloittelin ratsastusta Niemi-Niemelässä, vanhassa tallissa, joka nykyisin tunnetaan tanssipaikkana. Tienasin tunteja mm tekemällä heinätöitä ja taluttamalla poneja eri tapahtumissa. 13-vuotiaana aloitin vakiotunneilla, mutta jostain syystä silloin pelkäsin hevosia, vaikka niistä tykkäsinkin kovasti. Ratsastuskaan ei talven tultua ollut enää mukavaa, kun en omistanut kunnon varusteita. Farkuissa ja kumisaappaissa ratsastaminen ei ollut mitään lämmintä puuhaa ja ohjatkin pysyivät lapasissa huonosti.. Omistatko hevosia? Kyllä. Meillä on kaksi tammaa, lämminverinen 20-vuotias Disa ja puoliverinen iso ratsu Tiina. Molemmat äärettömän kilttejä ja helppoja käsitellä. Milloin ostit ensimmäisen hevosen? Lähes 7 v sitten, vain muutama kuukausi sen jälkeen, kun aloitin harrastuksen uudelleen. Kenenkään ei pitäisi laittaa omaa hevosta ennen kuin on hyvä perusratsastustaito ja riittävästi osaamista hevosen hoitamisesta. Disa ostettiin kokeilemalla sitä umpihangessa kerran, mikä myös on varmasti kaikkea muuta kuin järkevää. Mutta hevonen oli niin kiltti ja helppo käsitellä ja sopivan pieni myös lasten ratsuksi, joten kymmeniä vuosia hevosten kanssa päivittäin harrastavan ystäväni kanssa arvelimme siitä tulevan ihan hyvä ensiheppa. Eikä tuota ostosta ole tarvinnut katua päivääkään, kunhan muutaman ensimmäisen kuukauden poukkoilin sen selässä itse. Sillä ei ollut ratsastettu 10 kuukauteen, kun se oli ostettu pikkutytölle, joka ei uskaltanut enää selkään hevosen liukastuttua ilman kenkiä ja tyttö oli pudonnut. Pian Disa oppi perusasiat, kun sinnikkäästi, joka päivä jaksoin käydä sitä ratsastamassa. Rodeota kai ne ensimmäiset pari kuukautta lähinnä olivat. HEVOSTYTÖN TARINA Vauhdin hurmaa Tiinan kyydissä. Milloin harrastuksesi muutti kotiisi? 5 vuotta sitten, kun muutimme maalle. Jokapäiväiset tallireissuni veivät liikaa aikaa, joten päätimme etsiä paikan, jossa voisi pitää hevosta kotona. Hevonen on laumaeläin, emmekä halunneet sen joutuvan olemaan yksin, joten Disa muutti Niemi-Niemelästä kotiin samalla kyydillä Haukiputaalta hankkimamme toisen hevosen kanssa. Rakensimme entiseen autotalliin karsinat ja tallirakennuksessa oli jo valmiina heinävintti ja erillinen huone varusteille. Oletko saanut perheesi innostumaan myös hevosista? Tyttärien harrastus jäi pian isolta tallilta lähdettyämme. En itse pystynyt toisen hevosen selässä ollessani keskittymään heidän opettamiseensa ja toisaalta hevosharrastukseen tärkeänä osana kuuluvat kaverit jäivät pois kuvioista. Nykyään he ratsastelevat harvakseltaan. Tiina ostettiin ison kokonsa ja kiltin luonteensa perusteella, kun mieheni oli kokeillut joitain kertoja ratsastaa ja oli myös innostunut. Tiina olikin niin vauhdikas ja omapäinen ratsu, että harrastusta vasta aloittelevan miehen usko sen kanssa mukavaan ja turvalliseen harrastukseen meni ensimmäisen hallitsemattoman laukkareissun myötä. Niin on varmaan käynyt myös monelle muulle, joka on kokenut, ettei itse pysty hallitsemaan hevosta, vaikka ei putoaisikaan. Jokin aika sitten tuli tv:stä sarja Tallitähdet, jossa myös oli kuumia hevosia täysin kokemattomissa käsissä. Eihän sellainen toimi ja vahinkoja tulee. Ehkäpä tuo sarja turhaankin karkotti harrastuksesta kiinnostuneita, sillä ei ratsastuskouluissa panna kuumimpia kisaratsuja aloittelijoille ja opetuskin etenee huomattavasti hitaammin perusasioita opetellen. Niin sen kuuluu mennäkin, jotta turhilta loukkaantumisilta vältytään. Disa ja Tiina kotilaitumella. Mitä hevoset sinulle merkitsevät? Harrastus taitaa olla väärä sana minun kohdallani. Kyllä hevoset vievät joka päivä aikaa useamman tunnin, kun ne asustavat samalla tontilla omassa hoidossa. Ja onhan näihin omiin hevosiin jo niin kiintynytkin, että on vaikeaa edes kuvitella, mitä oma arki sitten joskus sisältää, kun näistä jo ikääntyneistä hepoistani joudun joskus luopumaan. Kaikesta työläisyydestään huolimatta koen saavani niistä moninkertaisesti sen energian, minkä niiden hoitamisessa ja ratsastuksessa käytän. Perheenjäseniähän ne on koko perheelle, vaikka ratsastus onkin jäänyt meillä vain minun harrastukseksi. Ratsastatko harrastusvai kilpailumielessä? Vielä muutama vuosi sitten lupasin, että 40-vuotiaana hyppään kisoissa pienimmän radan, mutta ehdimme muuttaa hevosten kanssa omaan talliin ennen lupauksen lunastamisen aikaa. En ole hypännyt montaakaan kertaa ja tuo kisa olisi mahtanut mennä huumorin puolelle. Tosin joskus voisi kokeilla sitäkin jossain omassa mummo-sarjassa juuri hupimielessä. Jos olisin nuorempana innostunut lajista uudelleen, varmaan haluaisin myös kisata. Toisaalta olisi upeaa päästä kokeilemaan montea eli ratsastaa kilpaa raviradalla. Se tuntuisi ajatuk-

9 9 sena enemmän omalta lajilta kuin esteet tai kouluratsastus. En omista ravikorttia, joten joudun tyytymään lajin ihailuun aidan takaa. Mitä hevosharrastus vaatii? (Välineet, vaatteet, jne.) Kyllä alkuun pääsee hyvinkin vähällä. Talleilta saa lainaksi kypärän ja jokaiselta löytyy joustavat housut ja vaikka ne kumpparit. Jos lajiin jää koukkuun, edullisiakin varusteita löytyy kyllä. Eiköhän tässä päde sama kuin monessa muussakin lajissa, että se innostus on tärkein varuste, muuta voi sitten hankkia aikaa myöten. Tässä Eeva-Liisa laittaa suitsia Tiina-hevoselle. Mitä luonteenpiirteitä tai fyysisiä taipumuksia harrastukseen tarvitaan? Kärsivällisyys tulee mieleen ihan ensimmäisenä. Tätä lajia kun ei opi parilla kokeilulla. Ensikokeilusta on matkaa siihen, että voi turvallisin mielin lähteä tielle ja metsään laukkaamaan lujaa, sillä siellä voi vastaan tulla mitä vain ennakoimatonta. Mutta kyllä ratsastamaan voi oppia kuka vain, kunhan on riittävästi kiinnostusta. Liikuntarajoitteisellekin ratsastus voi olla hyvä laji ja sitä käytetään terapiamuotona psyykkisissä ongelmissakin. Onko hevosharrastus kallista? Kyllä ja ei. Riippuu täysin siitä, miten paljon siihen haluaa satsata. Ratsastuskouluissa voi käydä tunnilla alle 20 eurolla, jolloin saa turvallisen ammattitaitoisen opetuksen lisäksi omia kykyjä vastaavan ratsun alleen. Oman hevosen hankkiminen tuokin sitten jo valtavasti enemmän kuluja. Täyshoitopaikka hevoselle isolla tallilla maksanee aika lailla sen mitä kahden oman hevosen pitäminen kotitallissa eli n 400 e/kk. Lisäksi tulee aina yllättäviä eläinlääkärikuluja, varusteiden uusimista ym. Ei minulla tavallisena palkkatyöläisenä ole hevosten lisäksi varaa muihin kuin maksuttomiin harrastuksiin. Lenkkeilen koiran kanssa päivittäin ja pyöräilen/luistelen/ hiihdän yms. Suositteletko tätä harrastusta muille ja millaisille ihmisille? Ihan ehdottomasti kyllä! Hevosen kanssa unohtuu arkihuolet. Ei metsässä laukkaillessa mieti työasioita eikä maksua odottavia laskuja. Jos kiukuttaa ratsastamaan lähtiessä, on kiukku jäänyt jonnekin korpikuusen kannon alle lenkin aikana, Lisäksi ratsastus on hyvää liikuntaa, tasapaino paranee ja reaktiokyky pysyy hyvänä. Hevosen selässä pitää reagoida nopeasti yllättävissä tilanteissa, mikä on hyödyksi myös vaikkapa autoillessa. Lisäksi ulkona harrastaminen parantaa vastustuskykyä, enkä ole tartuntatauteja juuri potenut hevosharrastuksen aloitettuani. Voin kyllä rohkaista ketä tahansa kokeilemaan lajia, lähikunnissa on useampi talli, jossa pääsee turvallisesta alkuun. Eeva-Liisa Kallio Kuvat: Eeva-Liisan kotiarkisto Hirnumisiin! PSYKIATRIA KEHITTÄÄ TOIMINTAANSA Seppo Tuomola, Birgitta Alakare ja Kauko Haarakangas. Länsi-Pohjan psykiatrian väki kokoontui 21. huhtikuuta yhteiseen kehittämispäivään Tornion Joentalolla. Päivän teemana oli Länsi-Pohjan psykiatria muutoksessa: Seinätön sairaala. Itse asiassa Keroputaan sairaalan ja länsipohjalaisen mielenterveystyön kehitys on viimeiset kolme vuosikymmentä ollut jatkuvaa muutosta. Olemme onnistuneet olemaan suomalaisen psykiatrian eturivissä ja kehittäneet toimintaamme ja hoitomalliamme sellaiseksi, että voimme sitä ylpeänä esitellä monille myös ulkomaisille vieraillemme. Ihmisten arjen ongelmissa ja yhteiskunnan kehityksessä mukana pysyminen edellyttää joustavaa vastaamista mielenterveystyön toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Meneillään oleva organisaatiomuutoksemme, seinätön sairaala, on vastaus valtakunnallisiin mielenterveysja päihdetyön tavoitteisiin, alueellisiin muutostarpeisiin ja tuleviin lainsäädännön vaatimuksiin. Se tähtää avohoidon tehostamiseen, mikä edellyttää henkilöstövoimavaroja sitovan sairaalarakenteen uudistamista. Samalla tavoitteena on edistää henkilöstön työssä jaksamista ja jokaisen mahdollisuutta käyttää osaamistaan ja asiantuntemustaan täysipainoisesti. Kehittämispäivällä oli mukana myös Seppo Tuomola, joka on valtakunnallisesti arvostettu sosiaalija terveydenhuollon organisaatioiden kehittämisen asiantuntija. Teksti: Kauko Haarakangas Kuva: Matti Väänänen NYT KAIKKI MUISTELEMAAN MENNEITÄ! Keskussairaala täyttää vuonna vuotta ja Keroputaan sairaala 50 vuotta eli pyöreitä vuosia kilahtaa mittariin jo komiat 120 vuotta! Tahdomme kuulla historian siipien havinaa teidän muistelustenne muodossa niiltä alkuajoilta, jolloin ei esim. ollut jatkuvaa sairauskertomusta, kun kaikki tehtiin käsin vihkomerkinnöin jne.! Tarkoituksena on koota muistelukset yhteen ja julkaista ne juhlakirjana! Toimitukseen on tullut vasta yksi muistelma, joten rohkeasti kaikki nyt muistelemaan menneitä, sillä nyt ei pistetä sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistaa! Lähetä muisteluksesi sähköpostitse

10 10 Ortopedi Reeta Willigin läksiäiset ja viimeinen työpäivä Läksiäiset Kauniina toukokuisena lauantai-iltana vietimme ortopedi Reeta Willigin läksiäisjuhlaa Ravintola Puistopaviljongissa. Meitä oli paikalla runsas joukko operatiivisen puolen henkilökuntaa lääkäreistä laitoshuoltajiin sekä kutsuvieraina joukko Reetan kollegoita. Reeta tuotiin juhlapaikalle miehensä Bubin kanssa meikkaajan kautta ja kun tilaisuuden alussa 3b:n tytöt asettelivat Reetan päähän kauniin kukkaseppeleen, hän loisti kilpaa seppeleen kukkien kanssa koko illan. Kirurgian ylilääkäri Outi Nyberg avasi tilaisuuden toivottamalla Reetan, Bubin ja koko juhlaväen tervetulleeksi. Outi oli kirjoittanut Reetalle runon, jossa hän kävi läpi Reetan pitkää työuraa Tervolan terveyskeskuslääkäristä kirurgian apulaisylilääkäriksi ja lääketieteen tohtoriksi. Riitta Luosujärvi ja Juha Kursu toivat sairaanhoitopiirin virallisen tervehdyksen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä tervehdyksen toi ylilääkäri Juhana Leppilahti ja Oulun yliopiston tervehdyksen professori Pekka Jalovaara. Lapin keskussairaalaa edusti Jorma Kupiainen saatteli Reetan viimeiselle työpäivälle. Reetan pitkäaikainen kollega Hannu Halme. Tilaisuudessa pidettiin runsaasti puheita ja kaikissa puheissa Reeta muistettiin lämminhenkisenä, helposti lähestyttävänä ja erittäin yhteistyökykyisenä ja pidettynä lääkärinä. Puheiden jälkeen oli vuorossa ruokailu ja vapaata seurustelua. Illan kohokohta oli 3b:n tyttöjen järjestämä ohjelmanumero Tanssii lääkärien kanssa. Kolme paria kilpaili paremmuudesta ja voiton korjasivat valssin tanssineet Reeta ja Travolta -Ari. Kilpailun jälkeen pääsi muukin yleisö tanssilattialle. Meitä viihdytti tanssiorkesteri Iltatähti solistinaan Tuija Rytkönen. Loppuillasta Iltatähden Raimo Dianoff lauloi vielä koskettavan serenadin Reetalle. Tarja Arponen ja Tuija Rytkönen olivat nähneet suuren vaivan järjestäessään isolle porukalle ikimuistoisen juhlan. Juhla oli erittäin lämminhenkinen, koko operatiivinen puoli oli kuin yhtä suurta perhettä. Vielä kerran kiitos Tarjalle ja Tuijalle. Viimeinen työpäivä Tiistai oli virallisesti Reetan pitkän uran viimeinen työpäivä. Runsas joukko sairaalan henkilökuntaa kokoontui pääovelle klo 08:00 vastaanottamaan Reetaa. Jorma Kupiainen kaappasi Reetan käsipuoleensa ja saatteli hänet sisälle muiden laulaessa Reetalle Sä kasvoit neito kaunoinen. Neidolta hoikka ja selvästi liikuttunut Reeta todella vaikuttikin punaisessa läksiäislahjapaidassaan, jossa oli teksti: Willigissä asuu villikissa. Reeta saateltiin ensin leikkausosastolle kahvittelemaan ja siellä hän sai vastaanottaa leikkausosaston henkilökunnalta ikimuistoiset, hyvin persoonalliset lahjat. Iltapäivällä oli sitten kahvitilaisuus osastolla 3b, jossa runsas joukko sairaalan henkilökuntaa kävi vielä tervehtimässä Reetaa. Sinikka Savikuja Outi Nyberg ja Reeta Willig miehensä kanssa. Tanssikilpailun voittivat Reeta ja Travolta-Ari. Reeta vastaanottamassa lahjoja leikkausosaston kahvittelutilaisuuden lomassa.

11 11 Murtheela Kesälomaki se meni taas Mie piinki viien viikon kesäloman tänä vuona. Ja nautin joka päivästä niin pirusti. Mulla on mökin teko keskisä kotipuolesa sielä sinetäsä. Mie pojille töisä kehuskelin ennen loman alakua, että kyllä mie mökin seinät nyt loman aikana nostan ainaki tasakerthan. No eipähän ne noushe. Hätäsesti sain viis hirsikertaa nostettua. Ko oli mukamas sitä muutaki tekemistä. Esimerkiksi hillastusta. Kahesti kävin ainaki kolomenkymmenen kilometrin pääsä. Repusa oli kahvipullo ja hookoon lenkkiä. Kahavit tuli aina juotua ja meni se vain lenkkiki aina reissula lophun. No se hillasaalis oli yhtensä kahelta reissulta semmoiset puoli litraa. Mutta sille sama. Mie löytäny ennää niitä hyviä jänkiäkhän misä nuorempana kulin. Tien laitoja kolusin ja eihän niistä nyt hilloja löyä. Enempiki nautiskelin olosta ja ilimoista. Sain mie tehtyä saunan ethen uuen terassin ko entinen alako jo lahuamhan. Muutaman päivän olin ylläkselä sielä talon mökilä. Pyörä oli matkasa, tuli silläki vintattua pitkät matkat. Me kuttuthin sinne viehrajaki, Maria ja Jope oli sielä meän kans pari yötä. Ne on meän hyviä kavereita. Paistoima nuotiola lättyjä ja nautithin virvokkeita mie en muista että laulethinko me sillon, ei vishin. Paitti että käythin me laulamasa karaookkea sielä äkäslompolon puolela, ylläshuminasa. Ja jo se vain pääsä humisiki aamula, niin että siittäkhän se on saanu nimensäki. Niin ja tunturisa käveleskelthin monet kilometrit, menthin kontoolihissilä ylös ja välhin alaski päin. Mukavaa meilä oli, sai nauraa ja höpöttää, ko ei tarttenu ujostella kethän. No sieltä mökkityömaalta mie aina menin uihman ko vähänkhän alako hikiä pukkaahman. Mie ajattelin että miehän olen lomala ja ko se jokiki on siinä ihan vieresä. Rapumertojaki piti tietenki uittaa joesa ja tulihan niitä rapujaki niin että saathin pittää hyvät rapukestikki. Pöytä katethin komiaksi. Keitimä toistasataa rapuaki ja kaikenlaista muutaki mukavaa oli pöyväsä. En tiiä johtuuki se niistä jokiravuista mutta pääsä tahtoo aina rapukestien jäläkhen vihilua kummasti, vishin tullee liikaa syötyä? Katiskaki oli pyynnisä ja saihan sieltäki isoja ahvenia toisinhan. Mattoja tuli kans pestyä vinot pinot mäntysuovan ja porstan kans. Rovaniemelä kävin muutaman kerran kiinalaisesa syömäsä ja aina ko lähin sieltä pois, mie ajattelin että nyt en mene pitkhän aikhan, tuli niin aina syötyä ittensä ähkyn. Sielä syntymaisemisa mie ossaan nauttia olosta, istua kotiporthaila ja kattella pihhaa ja muistella kaikkia vanhaa, että minkälaista oli ennen. Ko itte oli vielä penikkana ja juoksi pitkin pihhaa. Ja olikohan sitä aina niin kauhian kilttikhän. Empä tainnu olla? No alakohan se sitten lomaki kääntymhän lopulhen. Mie tiesinki oottaa että ko menen töihin, niin nauravia naamoja tullee heti vasthan. Ja ne sannoo naama virhnesä. Loppuu se pitkäki loma. Ja niinhän se piti kuulla seki. Mutta mulla oli mukava loma. Mie osasin nauttia siittä pitkästä aikaa. Vishin sen takia oli mukavaa tulla töihinki. Toimittaja Tuisku Länsi-Puhurista Sudoku 2/2009 ratkaisu Toimitus pahoittelee Sudokuun livahtanutta virhettä, jonka vuoksi sitä ei pystynyt ratkaisemaan. Lohdutuspalkinnoksi arvoimme kuitenkin pullakahvit edellisiin Sudokuihin vastanneiden kesken. Pullakahvit voi käydä juomassa kanttiinissa lähetti Tarja Koskela ja kaljut kahvit Anne Kauppi leikkaus- ja anestesiaosastolta. Tulkitsemme tämän virheen niin, että aikansa kutakin ja aloitamme Sudokun tilalla tietokilpailun milloin mistäkin aiheesta. Palkinnoksi arvomme oikein vastanneiden kesken pullakahvit ja lohdutuspalkinnoksi kaljut kahvit kanttiinissa. Arvontaan osallistut lähettämällä vastaukset osoitteeseen: Länsi-Puhurin toimitus. Visaisia kysymyksiä yleisestä ympäristötietoudesta! 1. Mitä luomu tarkoittaa? a. luonnonvaraista tuotantoa b. vapaan kanan munat ovat luomua c. luotettavaa muijaa d. luonnonmukaista tuotantoa 2. Mikä merkki takaa, että liha on 100 % suomalaista? a. Hyvää Suomesta b. Kotimaiset kasvikset c. Kierrätysmerkki d. Luomu-merkki 3. Missä rypsiöljy säilyy parhaiten kotona pilaantumatta? a. ikkunalaudalla b. jää- tai viileäkaapissa c. pakastimessa d. rypsiöljyä ei voi käyttää kotona 4. Missä lämpötilassa tomaatti säilyy pilaantumatta parhaiten? a. alle 4 ºC b. 2 5 ºC c ºC d ºC 5. Mitä hyötyä on elintarvikkeiden lisäaineista? a. ei mitään b. ne lisäävät jätteen syntyä c. ne parantavat säilyvyyttä, koostumusta ja makua d. nautakarja voi paremmin 6. Miksi on tärkeää, että ruoan valmistuksessa käytetään tarkkoja reseptejä? a. ruoasta tulee maukkaampaa b. ruoka säilyy kauemmin c. jokainen kokki voi antaa oman makusävynsä ruoalle d. ruoanvalmistus on tällöin materiaalitehokasta 7. Mitä hyötyä on automaattisista annostelulaitteista leipomossa? a. jauhot osuvat taikinakulhoon b. mausteet saadaan taikinaan oikeassa valmistusvaiheessa c. raaka-aineiden määrät ovat oikeat eikä yliannostusta tapahdu d. jauhot saadaan suoraan pellolta taikinaan 8. Miksi on tärkeää suunnitella valmistettavat määrät etukäteen? a. voidaan varautua ylimääräisiä asiakkaita varten b. kaikille asiakkaille riittää ruokaa c. ongelmajätteet vähenevät d. vältetään hukkaa 9. Luonnonmukaisesti kasvatetut lehmät a. lypsävät rasvatonta maitoa b. syövät vain heinää c. syövät luonnonmukaisesti kasvatettua rehua d. voidaan hyödyntää kokonaan niin, ettei synny mitään jätettä 10. Ekokilpailukykyinen yritys valmistaa tuotteensa niin, a. että haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman suuret b. ympäristövaikutuksia ei oteta huomioon c. haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet ja jätettä syntyy mahdollisimman vähän d. haitalliset ympäristövaikutukset ovat sopivat Lähde: ammattia_oppimassa/cateringala/ tehtavat/ymparistotietous/ visailutehtava.cafe.htm Ruokaresepti Tämä resepti on tullut jo tutuksi 2A:lla, ja olen itsekin sen työkaverilta saanut ja hyväksi havainnut. Nyt kun ilmat viilenevät alkaa pataruuatkin maistua. Moskovan pata 1 kg lihaa, esim. hirven paisti 2 hienonnettua sipulia 3 kuutioitua suolakurkkua 3 rkl juoksevaa hunajaa 2 tl mustapippurirouhetta ripaus cayannepippuria 40 g aurajuustoa 3 rkl vehnäjauhoja 2 lihaliemikuutiota 2 prk smetanaa ½ l vettä voita ruskistamiseen Laita ruskistetut lihakuutiot pataan. Kuullota voissa sipuli, suolakurkut, hunaja ja pippurit. Sekoita keskenään smetana, aurajuusto, vehnäjauhot ja veteen liuotetut lihaliemikuutiot.lisää kaikki ainekset pataan ja laita pata uuniin. Paista 200 asteessa n. 1h, vähennä lämpöä 150 asteeseen ja paista kunnes lihat ovat kypsiä, n 1½h. Jatkoon haastan 3B:ltä Jenni Heikkurin!

12 12 TYÖMATKALIIKUNTA LISÄÄ TYÖHYVINVOINTIA! Työmatkaliikuntaa on työmatkan tai sen osan kulkeminen omin lihasvoimin: kävellen, pyöräillen, rullaluistellen, potkulautaillen tai vaikka hiihtäen. Työmatkaliikunta on suurelle osalle väestöstä tärkein liikunnan lähde. Sen hyödyt ovat niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin. Lisäksi työmatkaliikunta on taloudellista ja ympäristöystävällistä liikuntaa. Arkiliikunta on liikennettä ja liikuntaa yhtä aikaa: jokapäiväisten menojen kulkemista jalan tai pyöräillen. Puolen tunnin reipas kävely tai pyöräily päivässä riittää ylläpitämään terveyttä. Jos kaikki alle 5 km automatkat käveltäisiin tai pyöräiltäisiin, puolet kaikista automatkoista ympäristöhaittoineen jäisi pois. Arkiliikunta on ajattelutapa: se on oman terveyden edistämistä, arjen pieni, mutta tärkeä ympäristöteko! Pätkäliikuntaa on lyhytkestoinen, toistuva, päivittäinen liikunta, kuten kävely tai pyöräily kotoa bussipysäkille ja työpaikan pysäkiltä edelleen työpaikalle ja takaisin. Työpäivän aikana voi harrastaa pätkäliikuntaa käyttämällä portaita hissin sijaan sekä hoitamalla kävellen tai pyörällä lyhyitä asiointimatkoja. Työmatkaliikunnan avulla mm. säästetään aikaa, parannetaan työtehoa ja terveyttä sekä säästetään ympäristöä. Säännöllinen kävely ja pyöräily vähentävät merkittävästi mm. sydän- ja verisuonisairauksien, ylipainon ja aikuisiän diabeteksen riskiä. Yhä useampaa uhkaa sohvaperunan kohtalo. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Yhdistämällä päivittäisiin toimiin myös liikunta, voidaan lyödä monta kärpästä yhdellä iskulla. Työmatkaliikunnasta hyötyy moni, mutta etenkin itse liikkuja. Eero Kanniainen. Olemme ottaneet kiinni muutamia työmatkaliikkujia: sisätautien apulaisylilääkäri Eero Kanniaisen, 3B:n perushoitaja Ritva Pelon ja silmätautien klinikassa työskentelevän sairaanhoitaja Tuija Mikkosen. Eero Kanniainen: Sisätautien apulaisylilääkäri Eero Kanniainen asuu Keminmaassa ja työmatkaa hänelle kertyy 9,5 km/ suunta. Hän kulkee työmatkansa polkupyörällä tai autolla. Aina ennen hän kulki pyörällä läpi vuoden, mutta talvipyöräily jäi häneltä Ritva käyttää aina kypärää pyöräillessään. 3 vuotta sitten liukkauden vuoksi. Eli talvisin hän pyöräili siis noin parinkymmenen vuoden ajan! Kunnioitettava saavutus. Hän harrastaa työmatkojen lisäksi myös muuta liikuntaa. Ensi lumista alkaen hän hiihtää 7 kilometrin pituisen Kiveliön lenkin työpäivän jälkeen. Hyötyliikuntaa hän saa laskiessaan verkkoja merellä jään alle. Tätä hän on tehnyt jo 27 talvena. Näiden lisäksi hyötyliikuntaa tulee myös puuaskareissa. Ritva Pelo: Perushoitaja Ritva Pelo asuu Lautiosaaressa ja työmatka yhteen suuntaan on 7 km. Hän kulkee työmatkat enimmäkseen pyörällä. Hän aloittaa pyöräilyn kevättalvesta ja pyöräilee aina lumen tuloon asti, harvemmin keskitalvella. Talvisin hän kävelee esim. iltavuoroon tai aamuvuorosta kotiin. Autoakin joutuu tietenkin välillä käyttämään. Työmatkaliikunnan lisäksi hän pyrkii kotona käymään jumppaohjeita läpi ja ajoittain häneen iskee kuntosali-innostus. Kesäisin hän tekee pihatöitä, joka tekee hyvää niin mielelle kuin kropallekin. Ritva haastaa työkaverinsa ja ystävänsä Anita Vieruahon esittäytymään Länsi-Puhurissa, sillä hän on myös työmatkaliikkuja. Tuija Mikkonen: Sairaanhoitaja Tuija Mikkonen asuu Kemin Hepolassa. Hänen työmatkansa pituudeksi kertyy yhteensä 20 km. Hän pyöräilee työmatkansa kelillä kuin kelillä eli ympäri vuoden! Ympärivuoden hän on pyöräillyt nyt 10 vuoden ajan. Omien sanojensa mukaan se ei ole kuitenkaan vielä mitään Eeron historiaan verrattuna. Tuija taitaa ollakin varsinainen ikiliikkuja, sillä työmatkaliikunnan lisäksi hän harrastaa vesijuoksua ja käy kuntosalilla. Hän liikkuu myös paljon luonnossa; patikoiden, sienestäen ja marjastaen. Talvisin hän vielä hiihtää työmatkojen lisäksi. Seuraavaan Länsi-Puhuriin Tuija Mikkonen haastaa naisten poliklinikalta Hellevi Juvosen esittäytymään! Teksti: Tuija Johansson Kuvat: Sirpa Koivuniemi Pyöräily on kivaa, varsinkin kauniina syyspäivänä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 DRG:n perusteet ja logiikka 10.12.2013 Page 2

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

OHJEITA RATSASTAJILLE

OHJEITA RATSASTAJILLE OHJEITA RATSASTAJILLE TALLILLE SAAPUMINEN Saavuthan tallille viimeistään 30 minuuttia ennen tunnin alkua. Maneesin vieressä on parkkipaikka, minne jätetään autot. Pihaan ei ajeta autoilla! Polkupyörän

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Komeat puitteet rennolle tapahtumalle

Komeat puitteet rennolle tapahtumalle Bodomin kartanon väki toivottaa sinut tervetulleeksi! Master Golf toimii Bodom-järven rannalla, historiallisen Bodomin kartanon ympärillä, Espoossa. Yhtiö on perustettu vuonna 1987 ja sillä on kaksi erilaista

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Lahjoita lukuhetki palvelukonseptin polku kirjastoille

Lahjoita lukuhetki palvelukonseptin polku kirjastoille Hei! Tämähän on hieno juttu! Mielelläni lahjoittaisin lukutuokiota hoivakotiin. Mukavaa kun saa jakaa iloa muillekin. Lahjoittaja Marja Aaltonen Tämä ilahduttaisi kovasti meidän asukkaita eikä vaatisi

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Hoitoprosessin muuttaminen päiväkirurgiseksi. Suomen päiväkirurgisen yhdistyksen koulutuspäivä Tiina Hellman, sairaanhoitaja Tampere, 18.09.

Hoitoprosessin muuttaminen päiväkirurgiseksi. Suomen päiväkirurgisen yhdistyksen koulutuspäivä Tiina Hellman, sairaanhoitaja Tampere, 18.09. Hoitoprosessin muuttaminen päiväkirurgiseksi Suomen päiväkirurgisen yhdistyksen koulutuspäivä Tiina Hellman, sairaanhoitaja Tampere, 18.09.2015 TAUSTAA Leikkaussalihoitaja n. 20 vuotta Päikissä 15 vuotta

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen

13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen 13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen Ensimmäinen päivä Saavuimme noin puoli kahdelta Kiinan aikaan Shanghaihin, Zhoupun alueelle, jossa sijaitsi meidän majoituspaikkamme kuuden viikon ajalle. Majoituimme

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

MeLaRan järjestämissä kansallisissa kouluratsastuskilpailuissa

MeLaRan järjestämissä kansallisissa kouluratsastuskilpailuissa Meri-Lapin ratsastajat ry LEHDISTÖTIEDOTE Lahentie 95430 Tornio 29.6.2014 Järjestäjä MeLaRa ry Kilpailu Kansalliset kouluratsastuskilpailut Aika 28.-29.6.2014 Paikka Meri-Lapin Hevospalvelun talli MeLaRan

Lisätiedot

No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0

No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0 No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0 Tiedotteen sisältö: 1. SYYSKAUDEN 2012 ALKAESSA 2 2.

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Asiakasarvoa kyllä! - mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Minna-Maarit Jaskari, Vaasan yliopisto

Asiakasarvoa kyllä! - mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Minna-Maarit Jaskari, Vaasan yliopisto Asiakasarvoa kyllä! - mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Minna-Maarit Jaskari, Vaasan yliopisto Asiakasarvon ymmärtää aina omalta kohdaltaan - Miksi käytän joitain tuotteita? - Tai miksi olen käyttämättä

Lisätiedot

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA 0 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI Kotiosoite Puhelinnumero Syntymäaika Ylioppilas LL-tutkinnon suoritusaika ja -paikka KOULUTUSPAIKAT Tampere Vastuuhenkilö Seinäjoki Vastuuhenkilö

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Tempo-päivä 30.3.2014 Tampereella Markku Gardin Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Rannalla Rannalla TAMMI TAPANI BAGGE Rannalla Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kaisa-sarjan kirjat: Pihalla, 2002 Ulkona, 2004 Kylässä, 2005 Yöllä, 2006

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Kokemuksia kerhotoiminnasta

Kokemuksia kerhotoiminnasta Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 HUHTIKUU 2012

KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 HUHTIKUU 2012 SIVUSTO Etusivu Jorsakin kenneli Koiramme Pentuboxi Kasvatit Koiratietoa Linkit KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 Uusimmat kuvat ovat sivun alalaidassa HUHTIKUU 2012 53 VRK PIKALINKIT K-pentueen sivu Sivuston

Lisätiedot