Arvonlisäverokannat muuttuvat Tilintarkastuksen uhkia ja mahdollisuuksia. Asunto-osakeyhtiölaki asiantuntijoiden arvioimana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvonlisäverokannat muuttuvat 1.7.2010. Tilintarkastuksen uhkia ja mahdollisuuksia. Asunto-osakeyhtiölaki asiantuntijoiden arvioimana"

Transkriptio

1 Arvonlisäverokannat muuttuvat Tilintarkastuksen uhkia ja mahdollisuuksia Asunto-osakeyhtiölaki asiantuntijoiden arvioimana

2 PÄÄKIRJOITUS Kesäloma Ekaluokkalainen lopetti ensimmäisen kouluvuotensa ja äitikin pääsi pitkästä aikaa taas laulamaan Suvivirttä. Onneksi meidän lähikoulussamme se tänä vuonna päätettiin laulaa, koska omat kouluaikaiset kesälomani alkoivat aina sen sävelin. Lapsuuden kesät olivat aina aurinkoisia ja lämpimiä. Lomaa vietettiin serkkujen kanssa maalla touhutessa. Voin vieläkin tuntea kasteisen nurmen paljaiden varpaiden alla, kun illalla mentiin mummolan aittaan nukkumaan. Pihan poikki piti juosta nopeasti, etteivät lepakot lennä päin. Silloin tällöin mummo osti vaniljajäätelöpaketin kauppa-autosta ja se käärittiin siellä aina valkoiseen kaupan paperiin. Jäätelö syötiin vastapoimittujen mansikoiden kera. Uintireissulle mentiin junanradan vartta pitkin peräkanaa kävellen. Ukonilmalla istuttiin tädin miehen kuplavolkkarissa turvassa. Sateella luettiin vintillä sarjakuvalehtiä sateen ropistessa kattoon. Naapurin vastasyntyneitä kissanpoikia sai silittää ja leikittää. Kerran kesässä käytiin Linnanmäellä ja Korkeasaaressa. Lomalla ei aika tullut pitkäksi ja uusi päivä oli aina täynnä mahtavia seikkailuja. Ekaluokkalainen on alkanut kerätä omia kesälomamuistojaan. Ne ovat aika erilaisia kuin oman i, m u t t a v a r m a s t i y h t ä l ä m p i m i ä j a r a k k a i t a. Hyvää kesää! Pia Tuokko-Tuominen Toimitusjohtaja Tuokko Laskenta Oy 2 TUOKKONEN 2/10

3 Tuokkolaiset mukana Helsinki City Runpuolimaratonilla ja Naisten kympillä! AJANKOHTAISTA Tu o k o n t y ö n t e k i j ö i t ä osallistui jälleen keväisiin liikuntatapahtumiin, Helsinki City Run -puolimaratoniin ja Naisten kymppiin. Mukana Helsinki City Run -tapahtumassa oli 8 tuokkolaista. Parhaimman tuokkolaisen juoksijan, Ilari Hakalan aika oli huikeat 1:39:40 ja myös Johanna Vironmäki ja Tytti Mäkelä pääsivät alle kahden tunnin juoksuajan. Naisten kymppiin osallistui kolme reipasta työntekijää. Kuvassa Naisten kympillä Anni Korhonen, Pirjo Kabanow ja Sanna Lehtikangas sekä Helsinki City Runissa maaliviivan ylittävät Hannu Lähdesmäki ja Olli Rantanen. PRAXITY EUROPEAN CONFERENCE, Tukholma KHT Jari Miikkulainen Kansainvälisen yhteistyökumppanimme Praxityn vuoden 2010 Euroopan kokous pidettiin kuninkaallisiin häihin valmistautuvassa Tukholmassa Kolmipäiväisessä tapaamisessa nousi erityisenä teemana esiin Praxityn uusi toimintamalli. Praxityn eri puolilla maailmaa toimivat jäsenet ovat itsenäisiä sekä sitoutumattomia tilintarkastustoimistoja, sillä korostetusti Praxity ei ole integroidusti johdettu tarkastusketju. Asiakkaalle tämä toimintatapa merkitsee vastuullista ja paikallista palvelua, oli sitten kyseessä pieni yhtiö tai kansainvälisillä markkinoilla toimiva konserni. Vastuullisuus yhteisissä tarkastuskohteissa on kaksinkertainen, koska paikallisella tarkastajalla on vastuu sekä asiakasyritystä että toista Praxityn yhtiötä kohtaan. Kokoukseen osallistui yli 80 henkilöä Euroopan eri maista ja luennoitsijoita oli kymmenen. Suomesta kokoukseen osallistui viisi henkilöä. Tapaamisen yhteydessä pidettiin myös viime Nordic European Region Meetingin (Helsingissä helmikuussa 2010) seurantakokous. Seurantakokouksen tarkoituksena oli syventää yhteistyötä Itämeren alueen maiden välillä. PS. Samaan aikaan Tukholmassa juostiin myös Tukholman Maraton, johon osallistui Tuokolla työskentelevä Tytti Mäkelä. Nimityksiä Kanslianeuvos Yrjö Tuokko nimitettiin Suomen Painiliiton kunniapuheenjohtajaksi sääntömääräisessä kevätkokouksessa Tampereella Painiliiton toiminta on Yrjö Tuokolle hyvin tuttua, sillä hän on toiminut liiton puheenjohtajana vuosina Hanna Ojala on nimitetty alkaen toimistossistentiksi Helsingin toimipisteeseen. TUOKKONEN 2/10 3

4 TILINTARKASTUS Tilintarkastuksen uhkia ja mahdollisuuksia KTT Veijo Riistama Viime aikoina on julkisuudessa jälleen keskusteltu tavanomaista vilkkaammin tilintarkastuksen ja tilintarkastajien asemasta niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Olemmehan parhaillaan lähestymässä voimaan tulleen tilintarkastuslain (459/2007, jäljempänä TTL) siirtymäsäännösten voimassaolon takarajaa. Ennen TTL:n voimaantuloa perustetuissa yhteisöissä, yhdistyksiä lukuun ottamatta, ja säätiöissä sovelletaan 2007 kumotun tilintarkastuslain säännöksiä muun kuin KHT- tai HTM-tilintarkastajan taikka vastaavan yhteisön valintaan ja tämän suorittamaan tilintarkastukseen niinä tilikausina, jotka päättyvät viimeistään vuonna 2011, eräissä tapauksissa viimeistään vuonna Toiminnantarkastaja uhka vai mahdollisuus Heinäkuun 1. päivänä voimaan tulevan asunto-osakeyhtiölain (1599/2009, jäljempänä AsOyL) voimaanpanosta annetun lain (1600/2009) mukaan AsOyL:n tarkoittamaan toiminnantarkastukseen sovelletaan AsOyL:n säännöksiä sellaisen tilikauden tarkastukseen, joka alkaa AsOyL:n tultua voimaan. Laissa on siis aikaisemmasta poiketen uusi asunto-osakeyhtiön tarkastusta suorittava elin, toiminnantarkastaja. Toiminnantarkastaja sisältyy myös hyväksyttyyn hallituksen esitykseen yhdistyslain muuttamisesta (HE 267/2009) TTL:n mukaan pienet yhteisöt on vapautettu tilintarkastajan valintavelvollisuudesta. Lain mukaan tilintarkastajana ei siirtymäkauden jälkeen enää saa toimia ns. maallikkotilintarkastaja, joka siis ei ole pätevöitynyt tilintarkastajaksi asianmukaisen tutkinnon suorittamisella. Tilintarkastajaksi saadaan siirtymäkauden päätyttyä valita vain tilintarkastuslain kelpoisuusehdot täyttävä (hyväksytty) tilintarkastaja. On katsottu kuitenkin tarpeelliseksi tarjota edelleenkin mahdollisuus muun kuin tilintarkastuslain erityiset kelpoisuusehdot täyttävän tarkastajan valitsemiseen eräissä yhteisöissä. Kuluvan vuoden heinäkuun alusta voimaan tulevan AsOyL:n mukaan yhtiössä on oltava yhtiökokouksen valitsema toiminnantarkastaja, jos yhtiössä ei ole tilintarkastajaa eikä yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Toiminnantarkastus sisältää lain mukaan yhtiön talouden ja hallinnon tarkastuksen yhtiön toiminnan laadun ja laajuuden kannalta riittävällä tavalla. Kyseeseen ei siis tule taannoinen eduskunnan urheilukerhon tarkastajien kaltainen suhtautuminen tarkastustehtävään. Laissa on varsin yksityiskohtaiset säännökset toiminnantarkastajan valinnasta, kelpoisuudesta ja riippumattomuudesta, toiminnantarkastuskertomuksen sisällöstä, toiminnantarkastajan tietojensaantioikeudesta sekä tietojen antamis- ja salassapitovelvollisuudesta. Vuoden 2011 alussa voimaan tulevan yhdistyslain muutoksen mukaan yhdistyksellä on oltava toiminnantarkastaja, jos yhdistyksellä ei ole tilintarkastajaa. Hallituksen esityksen mukaan pidetään tärkeänä sitä, että kaikissa yhdistyksissä on joko tilintarkastuslain mukainen (hyväksytty) tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja. Jos yhdistyksen säännöissä niin määrätään, kysymykseen voi tulla myös sekä tilintarkastajan että toiminnantarkastajan valinta samanaikaisesti. Toiminnantarkastajaan sovelletaan tilintarkastuslain yleisiä kelpoisuusehtoja, ts. hänen tulee olla luonnollinen henkilö, joka ei ole vajaavaltainen, konkurssissa tai liiketoimintakiellossa taikka jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Lisäksi hänellä on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin asuntoosakeyhtiön tai yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Toiminnantarkastuksen erillisyyttä tilintarkastuksesta on korostettu lainvalmistelussa. Toiminnantarkastaja mm. antaa oman tarkastuskertomuksensa, vaikka toimisi yhteisössä yhteisyössä tilintarkastajan kanssa, mikä yhteistyö on tietenkin suotavaa. Esimerkiksi asuntoosakeyhtiöissä, joissa on vähintään kymmenkunta osakkeenomistajain hallinnassa olevaa huoneistoa, voidaan pitää tarkoituksenmukaisena, että valitaan yksi (hyväksytty) tilintarkastaja ja yksi toiminnantarkastaja, joka on yhtiössä asuva, kelpoisuusehdot täyttävä osakkeenomistaja. Tilintarkastuksen kannalta saattaa olla ongelmallista, että toiminnantarkastajan pätevyyttä ei ole yksiselitteisesti määritelty toisin kuin hyväksytyn tilintarkastajan (KHT, HTM ja tässä myös JHTT). HE:ssä 267/2009 tosin selostetaan laajalti toiminnantarkastajalle asetettavia riippumattomuus- ym. vaatimuksia. Toiminnantarkastajaa ei kuitenkaan valvo mikään julkinen toimielin toisin kuin tilintarkastajia. Myös tämä saattaa muodostua ongelmaksi, kun tilintarkastusta ja tilintarkastajia koskevaa lainsäädäntöä on kansainvälisen kehityksen myötä viime aikoina täsmennetty ja vaatimuksia kiristetty. Kirjanpito- ja muiden tietojärjestelmien monimutkaistuminen Yhteiskunnallinen ja erityisesti tietojenkäsittelytekniikan kehitys ovat tuoneet tilintarkastukseen uusia tarkastuskohteita ja 4 TUOKKONEN 2/10

5 TILINTARKASTUS vaativat myös tilintarkastajilta tarkastustekniikan kehittämistä. Yksittäisten liiketapahtumien tarkastuksen rinnalle ja joissakin tapauksissa ohi ovat nousseet järjestelmien ja tietojenkäsittelykokonaisuuksien tarkastaminen. Kehittyneissä tietojärjestelmissä vaaditaan automaattisesti käsiteltyjen liiketapahtumien kirjausketjun tarkastamiseksi erityistä osaamista, jotta voidaan varmistua kirjanpitolain 2 luvun 6 :n kirjausketjua koskevan vaatimuksen täyttymisestä: Liiketapahtumat on merkittävä kirjanpitoon siten, että kirjausten yhteys tositteesta peruskirjaan ja pääkirjanpitoon sekä pääkirjanpidosta tuloslaskelmaan ja taseeseen on vaikeuksitta todettavissa. Tietokoneohjelmien kertaluonteinen manipulointi ei aina paljastu edes tietokoneohjelmien tietoteknisessä tarkastuksessa. Eräs esimerkki on tuore, julkisuudessakin ollut Töölön Matkatoimisto Oy:n tapaus, jossa tilintarkastajat, erityistarkastajat sen paremmin kuin rikostarkastajatkaan eivät ole ainakaan toistaiseksi kyenneet selvittämään, millä tavoin alakirjanpidosta automaattisesti pääkirjanpitoon siirtyneitä kirjauksia on manipuloitu pääkirjanpidon ja tilinpäätösten vääristelemiseksi. IFRS-standardien ja toimialakohtaisten tilinpäätösstandardien merkitys Julkisesti noteerattujen yritysten tilinpäätöksiin sovellettava International Financial Reporting Standards (jäljempänä IFRS) on jakamassa ja jakanut tilintarkastustoimialan kahteen osaan: kansallisten normien mukaan laadittujen ja IFRS-normien mukaan laadittujen tilinpäätösten tarkastamiseen. Suomessa IFRS-normien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen on vain harvalukuisten, mutta sitäkin merkittävämpien yritysten velvollisuus. Vaikka kansainvälisesti tunnettujen tilinpäätösnormien tarve on ilmeinen, niin IFRS ei laajuutensa ja yksityiskohtaisuutensa vuoksi ole sen paremmin tilinpäätösten laatijoille kuin niiden tarkastajillekaan helppo opittava. Monet IFRS:n epäjohdonmukaisuudet vaikeuttavat sen soveltamista ja tekevät sekä tilinpäätöksen laatimisesta että sen tarkastamisesta työlään esimerkiksi suomalaisten säännöstön mukaisen tilinpäätöksen laatimiseen ja tarkastamiseen verrattuna. Monet toimialat, kuten luottolaitos- ja vakuutustoiminta sekä arvopaperikauppa edellyttävät jo erityisiä tietoja ja erityistä taitotietoa. Näihin toimialoihin kuuluvi- TUOKKONEN 2/10 5

6 TILINTARKASTUS en yritysten tilinpäätösten tarkastaminen edellyttää kotimaisen yhteisö- ja kirjanpitolainsäädännön ylittävää standardien ja ohjeiden tuntemusta ja soveltamistaitoa. Tillintarkastuksen kilpailutus Suomessa tarjousten pyytäminen tilintarkastusyhteisöiltä yleistyi vasta 1990-luvulla pääomamarkkinoidemme vapauduttua edellisen vuosikymmenen lopulla säännöstelystä. Kilpailuttaminen saa tilintarkastajat tasapainoilemaan veitsenterällä: toisaalta tilintarkastajan velvollisuuksista tulisi pitää huolta hyväksyttyyn tarjoukseen perustuvien työaika- ja kustannusbudjettien puitteissa, toisaalta tarkastuksessa saatetaan kohdata ongelmia, joista ei ollut tietoa tarjousta tehtäessä, mutta joiden hoitamisesta ei ole mahdollista laskuttaa erikseen. Kilpailuttaminen tietenkin pakottaa tilintarkastusyhteisöt tehostamaan toimintojaan. Toisaalta kilpailutuksen tuoma paine saa kuitenkin tilintarkastusyhteisöt suuntaamaan toimintaa konsultointitehtäviin, kun tilintarkastuksesta saatu kate pienenee ja riski palkkion riittävyydestä kasvaa. Tilintarkastusyritysten suorittamissa konsultointitoimeksiannoissa sinänsä ei ole moitittavaa. Tilintarkastusyrityksillä on monien yhteisöjen ja säätiöiden talouteen, hallintoon ja verotukseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseen tai ratkaisuissa avustamiseen tarvittavaa osaamista. Tilintarkastusyrityksen tulee kuitenkin pitää huolta siitä, että konsultointitoimeksiannot eivät vaaranna sen riippumattomuutta. Vuosituhannen vaihteen amerikkalaiset ja myös eurooppalaiset tilintarkastusalan skandaalit johtuivat suurelta osin juuri tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden vaarantumisesta konsultointitehtävien vuoksi. Tarjouksia tehtäessä tilintarkastusyhteisöt saattavat soveltaa myös low balling -menettelyä eli tarjota tilintarkastuspalveluita kannattamattomaan hintaan korvatakseen tämän sitten tehtävän saatuaan korottamalla eri perustein tilintarkastuksesta sovittuja korvauksia tai tarjoamalla asiakkaalle paremmin kannattavia konsultointipalveluita. Tilintarkastaja pk-yritysten tukena Tilintarkastuslaki on vapauttanut tilintarkastajan valitsemisvelvollisuudesta pääsääntöisesti kaikki yhteisöt, joiden osalta vain yksi seuraavista tunnusmerkeistä täyttyy: yhteisön päättyneellä ja sitä edeltävällä tilikaudelle taseen loppusumma on ylittänyt euroa, liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on ylittänyt euroa ja yhteisön palveluksessa on ollut keskimäärin yli kolme henkilöä. Kyseessä ovat siis aivan pienet yhteisöt. Tilintarkastaja ei tietenkään saa riippumattomuutensa säilyttääkseen mm. tehdä mitään tarkastamansa yhteisön toimintaa koskevia päätöksiä eikä toimia siten, että joutuisi tarkastamaan omaa toimintaansa. Hänen on kuitenkin mahdollista näissä puitteissa ohjata asiakasta mm. tilintarkastuslainsäädännön ja hyvän kirjanpitotavan noudattamiseen ja avustaa verotusta koskevissa asioissa ja esimerkiksi kirjanpitojärjestelmien kehittämisessä ja tarjolla olevien kirjanpitojärjestelmien valinnassa. Näin hän voi auttaa asiakkaansa oikeusturvan säilymisessä, kun hän neuvoillaan saa asiakkaansa välttämään esimerkiksi mahdollisesti kohtalokkaitakin veroseuraamuksia. Tämänkaltaista ulkopuolista apua pyydetään monesti tilintarkastajalta esimerkiksi pienissä ja keskisuurissa perheyrityksissä. Paljon on keskusteltu tilintarkastuksen aiheuttamasta kustannusrasituksesta pienyrityksille. Toisaalta tilintarkastajan toiminnan ja hänen palkkionsa voi nähdä ikään kuin vakuutusmaksuna. Tilintarkastajan palkkio pienyrityksessä ei yleensä muodostu kohtuuttomaksi. Palkkion merkitystä on käsitykseni mukaan liioiteltu julkisuudessa käydyssä keskustelussa. Useissa tapauksissa se on vain muutama sata euroa vuodessa. Lopuksi Tavanomaista on, että jonkin toimialan kysymyksiä tarkasteltaessa lopuksi kuvataan alan tulevaisuuden näkymiä. Suomalaisen tilintarkastusalan kehitys näyttää viittaavaan edellä mainitun kahtiajaon jatkumiseen ja voimistumiseen. Erityisesti kansainvälisesti toimivien ja IFRS-tilinpäätöksen laativien konglomeraattien tilintarkastus edellyttää sellaisia resursseja, joita vain Big Four -tilintarkastusyritykset kykenevät tarjoamaan. Big Four elin kansainvälisesti toimivat alan suuret tilintarkastusyritykset jatkavat viimeistenkin pörssiyritysten hankkimista asiakkaikseen. Toivoa sopii, että kehitys parin vuosikymmenen takaisesta Big Eightistä ei jatku enää ainakaan lukumäärän osalta samansuuntaisena. Toisaalta maailman suurimpien tilintarkastusyritysten lukumäärän väheneminen tarjoaa Big Four- yrityksistä seuraavan suuruusluokan tilintarkastusyrityksille, ns. second tier- tilintarkastusyrityksille mahdollisuuden ainakin kansallisesti toimivien IFRS-tilinpäätöksen laativien pörssiyritysten tilintarkastukseen. Vaikka jonkun yrityksen tarkastaminen ei sinänsä estä toisen samalla toimialalla toimivan yrityksen tilintarkastustehtävän vastaanottamista, useamman keskenään kilpailevan yrityksen tilintarkastus saattaa asiakkaiden mielestä olla vähemmän suotavaa jopa Big Four yrityksille. Riittävän IFRS-tietouden ja taidon omaavilla second tier- tilintarkastusyrityksillä saattaa tällöin olla mahdollisuus hankkia asiakkaikseen pörssiyrityksiä ja niiden tilintarkastuksesta saamien kokemusten avulla kasvattaa ja kehittää omaa toimintaansa. Kuluvan vuoden tammikuussa työ- ja elinkeinoministeriön asettama selvitysmies professori Edward Andersson esitti, että suomalainen tilintarkastajajärjestelmä yhtenäistetään luomalla tilintarkastajille uusi yhteinen ammattitutkinto. Tilintarkastusala ei ymmärrettävästi kuulu maailman suurimpiin toimialoihin. Senkin vuoksi on ihmeteltävää, että Suomessa on kaikkiaan neljä alan ammatillista järjestöä. Suunnilleen suomalaisen tilintarkastajakunnan kanssa samanlaisen tilintarkastajakunnan rakenteen omaavassa Norjassakin on pystytty yhdistämään tilintarkastajien ammatilliset yhteisöt. Kun kaikesta inertiasta huolimatta on ennakoitavissa Anderssonin ehdottamaan yhteen ammattitutkintoon siirtyminen ennemmin tai myöhemmin, niin olisi senkin vuoksi hyvin perusteltua, että Suomessa kaikki tilintarkastajat voitaisiin koota yhteen ammatilliseen järjestöön niin nopeasti kuin mahdollista. 6 TUOKKONEN 2/10

7 Kuvassa Kiinteistöliiton päälakimies Anu Kärkkäinen Kiinteistöliitto Asunto-osakeyhtiölaki asiantuntijoiden arvioimana Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu kokonaan, kun uusi laki tulee voimaan Hallituksen esitystä laiksi muutettiin joiltakin osin (hallituksen esityksestä on artikkeli Tuokkosen numerossa 2/2009). Vanhaan asunto-osakeyhtiölakiin verrattuna uusi laki on huomattavasti laajempi ja muuttuvat säädökset koskevat mm. asunto-osakeyhtiöiden hallitusten velvoitteesta esittää yhtiökokouksessa selvitys tulevista kunnossapitotarpeista, korjausten ilmoitusvelvollisuutta, hissin jälkiasennuskustannusten jakoa, johdon vahingonkorvausvastuuta sekä tilintarkastusvelvollisuutta. Yksi keskeinen muutos aiempaan lakiin on suurempi tiedotusvelvollisuus sekä yhtiön että osakkaan osalta. Suomen Kiinteistöliitto ry on vuonna 1907 perustettu kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa monipuolisia palveluita jäsenilleen. Jäsenpalveluihin kuuluvat neuvonta kiinteistöjuridiikan kysymyksissä, talous- ja veroasioissa sekä kiinteistönpidossa. Liitto antaa myös lausuntoja ongelmatilanteissa, järjestää koulutusta ja välittää jäsenilleen alan tuoreinta tietoa, mm. uudesta asunto-osakeyhtiölaista. Yhtenä keskeisenä tehtävänä Suomen Kiinteistöliitolla on kiinteistönomistajien etujen valvonta sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Liitto tekee aktiivista tutkimus- ja kehitystyötä muun muassa asuntojen ja toimitilojen palvelukyvyn, tuottavuuden, ympäristöystävällisyyden, terveellisyyden ja viihtyvyyden eteen. (www.kiinteistoliitto.fi) Haastattelimme Suomen Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltusta sekä päälakimies Anu Kärkkäistä uudesta laista. Toimitusjohtaja Harri Hiltunen, minkä yleisarvosanan annatte uudelle asunto-osakeyhtiölaille? Yhdeksän. Kun kyseessä on yksi tärkeimmistä asumiseen liittyvistä laeista, olisi teksti voinut olla vieläkin selkeämpää, täsmällisempää ja tavalliselle kansalaiselle kirjoitettua. Jäikö laista pois joitain sellaisia asioita, jotka olisitte halunneet TUOKKONEN 2/10 7

8 LAIT JA ASETUKSET huomioitavaksi uudessa laissa? Pitkän ja huolellisen valmistelutyön ansiosta uskon lain kattavan hyvin kaikki tärkeimmät asiat. Onko asunto-osakeyhtiölain soveltamisessa käytännössä joitain ongelmia? Kaikkeen uuteen lainsäädäntöön liittyy yleensä ainakin aluksi soveltamisongelmia. Onneksi uutta asunto-osakeyhtiölakia ennen sen voimaantuloa vielä hiukan hiottiin, mm. hissien ja tilintarkastuksen osalta. Kun lakia valmistelemassa olleet juristit tuntuvat olevan joistakin tulkinnoista erimielisiä, voi arvella, että lopullisia tulkintoja haetaan oikeuden kautta. Esimerkiksi taloyhtiön hallituksen vastuulla olevan kunnossapitotarveselvityksen laatiminen ja laajuus eriikäisissä ja -kokoisissa asunto-osakeyhtiöissä tulee olemaan haasteellinen tehtävä. Markkinoilla tuntuu olevan monenlaista yrittäjää jo nyt kaupustelemassa ja pelottelemassa taloyhtiöiden hallituksia. Päälakimies Anu Kärkkäinen, mitä pidätte lain suurimpana muutoksena osakkaan ja toisaalta asunto-osakeyhtiön kannalta? Osakkaan kannalta suurin muutos on, että hän on velvollinen ilmoittamaan huoneistossa suorittamistaan remonteista yhtiölle nimenomaan kirjallisesti. Ilmoitusvelvollisuus koskee käytännössä kaikkia muita kuin maalaus- ja tapetointitöitä eli remontteja, jotka voivat vaikuttaa yhtiön vastuulla oleviin rakennuksen osiin tai toisen osakkaan huoneiston käyttöön. Yhtiöllä on oikeus valvoa osakkaan remonttia ja osakas on velvollinen suorittamaan yhtiölle remontti-ilmoituksen aiheuttamat kohtuulliset ja tarpeelliset selvityskulut esim. lvi-insinöörin käytöstä, joka tutkii onko putkipiirustukset oikein. Lisäksi osakas on velvollinen suorittamaan yhtiölle kohtuulliset ja tarpeelliset valvontakulut. Asunto-osakeyhtiön ja erityisesti yhtiön hallituksen kannalta on suuri muutos 8 TUOKKONEN 2/10 esittää yhtiön yhtiökokouksessa hallituksen laatima kirjallinen selvitys tulevista kunnossapitotarpeista 5 vuodelle eteenpäin. Hallitus laatii selvityksen hyvän kiinteistönhoitotavan mukaan ja käyttää tarvittaessa ulkopuolista asiantuntijaa selvityksen tekemiseksi. Jos yhtiössä on jo tehty kuntoarvio tms. selvitys pohjaksi, voidaan sitä käyttää hyödyksi. Uusissa yhtiöissä (noin 5-7 vanhat) riittävää olisi selvittää huoltokirjan edellyttämät toimet. Selvityksestä ilmenevät sellaiset rakennuksen korjaustarpeet, joilla on vaikutusta osakkaan huoneiston käyttöön tai yhtiövastikkeeseen. Selvitys esitetään yhtiökokouksessa, jossa ei tehdä mitään korjauspäätöksiä, vaan ne tehdään aina erikseen. Kyseessä ei ole korjausohjelma tai korjaussuunnitelma - niistä asunto-osakeyhtiön yhtiökokous päättää aina erikseen. Tällä tavoin laki ohjaa suomalaisia asunto-osakeyhtiöitä suunnitelmalliseen korjaustoimintaan. Selvitys liitetään isännöitsijäntodistukseen, joten myös ostaja saa tiedon ko. selvityksestä. Selvitys tulee esittää lain voimaan tulon jälkeen ensimmäisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa eli suuressa osassa suomalaisia yhtiöitä vasta keväällä Vasta yhtiökokouskäsittelyn jälkeen selvitys liitetään isännöitsijäntodistukseen. Miten muutokset vaikuttavat asunto-osakeyhtiön tilintarkastukseen? Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiöllä tulee olla tilintarkastaja, kun yhtiöllä on 30 huoneistoa tai enemmän. Tilintarkastajalla tarkoitetaan KHT- tai HTMtilintarkastajaa. Ammattilaisen rinnalle taloyhtiö voi valita näissä isoimmissa yhtiöissä myös toiminnantarkastajan. Laissa mainitaan toiminnantarkastajasta. Kiinteistöliiton Toimitusjohtaja Harri Hiltunen Kiinteistöliitto Mitä ominaisuuksia toiminnantarkastajalta tarvitaan? Alle 30 huoneiston yhtiöissä tulee olla toiminnantarkastaja, jos yhtiössä ei ole tilintarkastajaa tai yhtiöjärjestys ei toisin määrää. Toiminnantarkastaja tarkastaa yhtiön hallinnon toimintaa samalla tavoin kuin nykyiset maallikkotilintarkastajat. Toiminnantarkastajan osaaminen määräytyy samoin kuin nykyisin. Toiminnantarkastajan tehtävänä on arvioida yhtiön hallinnon järjestämistä, kirjanpidon ja tilinpäätöksen asianmukaisuutta sekä osakkeenomistajien yhdenvertaisen kohtelun toteutumista. On oletettavaa, että toiminnantarkastajiksi valikoituvat samantyyppiset henkilöt kuin nykyisin maallikkotilintarkastajiksi. Usein yhtiöissä on valittu maallikkotarkastajiksi henkilöitä, jotka jollain tavoin työnsä kautta osaavat kirjanpitoa. Miten yhtiön kannattaisi tiedottaa lakimuutoksen vaikutuksista osakkaille? Mitä tiedotteessa tulisi mainita? Ensisijaisesti tulisi tiedottaa velvollisuudesta ilmoittaa remonteista kirjallisesti yhtiölle ja velvollisuudesta suorittaa remon-

9 tin valvonnasta aiheutuvat kustannukset yhtiölle. Osakkaille voisi kertoa yhtiökokouksen kutsuaikojen pitenemisestä. Mitä palveluja Kiinteistöliitto tarjoaa asunto-osakeyhtiöille lakimuutokseen liittyen? Onko liitolla esimerkiksi jotain kirjaehdotusta? Kiinteistöliitolla on net -sivut, jonne tullaan laatimaan kirjoituksia ja ohjeistuksia uudesta laista, kuten esimerkiksi siitä, miten remonttiilmoitukset tehdään. Lisäksi jo nyt on myynnissä Kiinteistöalan Kustannuksen julkaisema Vastuunjakotaulukko ja Asunto-osakeyhtiölain Kommentaari -kirja. Lisäksi tulemme laatimaan mallin isännöitsijäntodistuksesta, ohjeistusta Merkittävimmät uuden asunto-osakeyhtiölain muutokset: Hallituksen täytyy laatia seuraavat viisi vuotta kattava selvitys yhtiön rakennusten kunnossapitotarpeesta, jonka se esittelee yhtiökokoukselle joka vuosi. Yhtiökokouksen järjestämisaika pitenee. Yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden sisällä tilikauden päättymisestä. Osakkaan täytyy ilmoittaa hallitukselle lähes kaikista korjauksista, joita hän asunnossaan tekee. Ilmoitusvelvollisuus täsmentyy uuden lain myötä. Yhtiö pitää kirjaa taloyhtiön huoneistoissa tehdyistä muutoksista ja korjauksista. Myynnin yhteydessä uusi omistaja yhtiöjärjestysten muuttamiseen ja muutostyölomakkeen yhteistyössä Kiinteistöalan saa tietoonsa kaikki lain voimaantulon jälkeen tehdyt korjaukset ja muutokset. Hissin jälkiasennuksen kustannukset jaetaan huoneistojen sijaintikerroksen mukaan muutamin poikkeuksin. Lunastusoikeus säilyy niissä taloyhtiöissä, joissa se on voimassa. Lunastukseen liittyvät menettelyt selventyvät ja helpottuvat. Hallituksen ja isännöitsijän vahingonkorvausvastuu tarkentuu. Yhtiöjärjestystä ei tarvitse muuttaa heti, vaan vasta kun sitä jostain syystä muokataan. Kustannuksen kanssa. Toiminnantarkastuksesta on tulossa myyntituotteena opas. Viisivuotias Oulun toimisto kasvuvaiheessa KHT Hannu Lähdesmäki Oulun toimisto on ehtinyt jo viiden vuoden ikään, vaikka virallisia avajaisia vietettiinkin vasta lokakuussa Tuokko Tilintarkastus Oy:n sivutoimisena aluetarkastajana yhtiön alkuvuosista lähtien toiminut HTM Raili Prokkola siirtyi yhtiön palvelukseen maaliskuussa Toimisto Oulun keskustassa kassatalossa avattiin lokakuussa Toimisto toimii edelleen samassa talossa, joskin rappu on välillä vaihtunut ja käytössä olevat tilat kasvaneet. KHT Hannu Lähdesmäki aloitti Oulun toimiston vetäjänä vuoden 2006 alussa. Täyden palvelun toimisto Viiden vuoden aikana toimiston asiakaskunnan rungon ovat muodostaneet Raili Prokkolan ja Hannu Lähdesmäen mukana tulleet hyvin hoidetut pk-yritykset ja yleishyödylliset yhteisöt, joiden mukana myös Oulun toimisto on voinut kasvaa ja kehittää ammattitaitoaan. Lisäbonuksena ovat olleet yhtiön valtakunnalliset toimeksiannot, jotka ovat tarjonneet kehittäviä haasteita. Oulun toimistoa voikin luonnehtia täyden palvelun tilintarkastuspalveluja tarjoavaksi toimistoksi, jonka henkilöstöllä on yrittäjyyden tuntemusta ja omakohtaista kokemusta. Lakisääteisen tilintarkastuksen lisäksi vuosien varrella olemme osallistuneet laajoihin yritysjärjestelyihin liittyviin due dilligence-projekteihin, Tekes-jälkitarkastuksiin yrityksissä ja julkishallinnossa, ESR- ja EAKR-tarkastuksiin sekä tehneet konkursseihin ja saneerauksiin liittyviä erityistarkastuksia sekä toimineet asiantuntijana yritysjärjestelyhankkeissa sekä erityisprojekteissa. Projekteissa on pystytty turvautumaan talossa olevaan erityisosaamiseen. Oulun toimipisteessä yhdistyy pienen toimipisteen ja valtakunnallisen toimintaverkon edut. Asiakasnäkökulmaa erityistarkastuksiin Vuoden 2009 syksystä lähtien erityistarkastustoimintomme resurssit ovat oleellisesti parantuneet, kun VT, KTM Olli Rantanen saatiin erityistarkastusasiantuntijaksi Finnvera Oyj:ltä. Hän on Finnveran lakimiehenä Vaasan ja Pohjois-Suomen alueella ja perehtynyt rahoitusjuridiikan ohella yhtiö- ja insolvenssioikeuteen. Olli on tuonut erityistarkastuksiin asiakasnäkökulmaa ja rohkaissut pinttyneitä tilintarkastajia ulospäin suuntautuviksi; vastaisuudessa tulee puhuessa katsoa keskustelukumppanin kenkiin omien sijasta. Olli on myös sulautunut toimiston liikunnalliseen ilmeeseen eli harrastaa mm. murtomaahiihtoa ja kuntosalia. Oulun toimiston vahvuudesta puolet osallistui ensimmäistä kertaa yhtiön perinteiseen liikuntatapahtumaan Helsinki City Run tapahtumaan toukokuun alussa. Huhtikuun 2010 alusta Oulun toimistossa on tilintarkastusharjoittelijana aloittanut kauppatieteiden ylioppilas Eelis Salo. Hän on suuntautunut jo opinnoissaan tilintarkastukseen ja tehnyt kandidaattityönsä erityistarkastuksesta. Eeliksellä on jalkapalloilijan fysiikka, joten hän sopii hyvin toimiston atleettiseen ilmapiiriin. Hän on keskittynyt alkuvaiheessa pienyhtiöiden tilinpäätöstarkastuksiin sekä tutustunut eri yhtiömuotoihin ja suorittanut samanaikaisesti opintojaan Oulun Yliopiston taloustieteellisessä tiedekunnassa. TUOKKONEN 2/10 9

10 VEROTUS Mikä muuttuu Elintarvikkeiden ja rehujen alentuneeseen verokantaan on sopeuduttu ilman sen suurempia murheita, vaikka muutos työllistikin niin kaupan kuin ohjelmistotalojenkin väkeä. Jopa myyntihinnat alenivat kutakuinkin odotetusti. Nyt voimaantuleva muutos on syksyistä laajempi. Nykyisiin verokantoihin tulee kaikkiin yhden %-yksikön korotus, joten uudet verokannat ovat 9, 13 ja 23 %. Samalla kuitenkin tulee myös arvonlisäverokannan lasku nykyisestä 22 %:sta uuteen 13 %:n verokantaan ravintola- ja ateriapalvelujen osalta. Alennus ei koske alkoholijuomia vaan ainoastaan ruoka- ja muuta juomatarjoilua. Muutos saattaa joissakin tapauksissa aiheuttaa ongelmia, mutta pääsääntöisesti käytössä olevat kassalaitteet mahdollistanevat rinnakkaisten verokantojen käyttämisen. Kysymyksessä on sinänsä vain tekninen muutos, jonka ei pitäisi aiheuttaa tulkintaongelmia; varsin paljon työtä taas kylläkin. Kaikki tuotteet on hinnoiteltava uudelleen, kassakonejärjestelmät, taksamittarit ja laskutusohjelmat päivitettävä. Runsaasti miettimistä on kuitenkin siinä, onko sovellettava nykyistä vai uutta verokantaa. Alla tähän liittyen poimintoja ja kommentteja Verohallinnon antamasta verokantamuutosta koskevasta ohjeesta 348/40/2010. Siirtymäsäännöksen pääpiirteet DE Leena Juusela, Tuokko Tilintarkastus Oy:n ALV asiantuntija Arvonlisäverokannat muuttuvat Pääsääntönä on suoriteperuste eli sovellettava verokanta riippuu siitä milloin tavara on toimitettu tai palvelu suoritettu. Tilaus- tai sopimusajankohdalla ei ole merkitystä, ei myöskään maksujärjestelyillä kuten osamaksukaupalla. Ennakkomaksut sen sijaan muodostavat poikkeuksen määräämällä verokannan maksuajankohdan mukaan. Siirtymäsäännöksessä on myös muutamia erityistä huomiota vaativia tilanteita pääosin palveluja koskevia, joista tarkemmin seuraavassa. Keskeneräiset suoritukset kesken oleviin palvelusuorituksiin sovelletaan päättymisajankohdan 10 TUOKKONEN 2/10

11 VEROTUS verokantaa. Päättymisajankohdalla tarkoitetaan sitä hetkeä, jolloin palvelu tosiasiallisesti on ostajan käytettävissä. Vaikka suurin osa työstä olisi tehty ennen siirtymäajankohtaa, sovelletaan uutta verokantaa. Rakentamispalvelut Itse suoritetun rakentamispalvelun omaan käyttöön ottamiseen sovelletaan 23 %:n verokantaa, siltä osin kuin rakentamispalvelu valmistuu tai sen jälkeen. Ostetun rakentamispalvelun omaan käyttöön sovelletaan 23 %:n verokantaa, kun rakentamispalvelua on vastaanotettu jälkeen. Jos vastiketta on maksettu ennen , verokanta on 22 %. AVL 33 :ssä tarkoitetun kiinteistön, jonka aikaisempi luovuttaja oli ostanut tai itse suorittanut rakentamispalvelun, ottamisesta omaan käyttöön suoritettava vero on 23 %, jos kiinteistö on luovutettu tai sen jälkeen. Rakennusurakoiden osalta on Rakennusteollisuus ry lähettänyt jäsenistölleen kirjeen ja siihen oikaisun. Oikaisussa todetaan, että rakentamispalvelua, joka on keskeneräinen ei voi jakaa ennen ja jälkeen tehtyihin osiin ilman, että siitä tehtäisiin kaksi uutta rakentamissopimusta. Ennen tehtyä työn osaa ei siis voi laskuttaa 22 %:n verokannalla ja sen jälkeen tehtyä työtä 23 %:n verokannalla. Keskeneräisestä rakennustyöstä ennen suoritetuista ennakkomaksuista vero on 22 % ja jälkeen suoritetuista 23 %. Verohallinto ei ole antanut asiasta edellä mainitusta poikkeavaa ohjeistusta, joten: Jotta nykyistä, alempaa verokantaa voitaisiin soveltaa, on siis tehtävä uudet sopimukset. Kuljetusala Henkilökuljetuksessa kuunvaihteen yöajojen veloittaminen oikealla verokannalla on todella vaikeaa. Mittareihin ja rahastuslaitteisiin ei keskellä yötä saada muutettua uutta verokantaa; ei välttämättä edes koko päivänä 1.7. Verohallinnosta saadun tiedon mukaan ongelma on tiedostettu ja verohallituksen kanta on, että tällaiseen teknisistä syistä aiheutuvaan mahdolliseen väärän verokannan käyttämiseen ei tulla verotarkastuksissa puuttumaan. Mikäli asiakas kuitenkin on elinkeinonharjoittaja tai oikeushenkilö, on hänelle pyynnöstä kuittiin tehtävä oikeaa veron määrää osoittava merkintä esimerkiksi käsin kirjoittamalla. Tavarankuljetuksissa tällaista ongelmaa ei välttämättä synny, sillä maksut kuljetuksista veloitetaan pääsäänöisesti laskutuksen kautta, jolloin kuljetuksen päättymishetken mukaisen oikean verokannan käyttäminen on merkittävästi helpompaa. Kiinteistönvälitys Jos kiinteistö/huoneisto on myyty jälkeen, vero on tilitettävä 23 %:n mukaan vaikka asiakkaalta perittäisiin myyntisopimuksen mukaan 22 %. Voidaanko asiakkaalta periä sopimuksesta poikkeava summa palkkiona lienee kuluttajaviranomaisten ratkaistava. Verokannan muutos tällaisessa tilanteessa onkin todennäköisesti maksettava kiinteistönvälittäjän kukkarosta. Jatkuvat suoritukset Jatkuvana suorituksena tapahtuvilla myynneillä tarkoitetaan myyntejä, joissa vastike ei ole riippuvainen määrästä vaan määräytyy pelkästään ajan kulumisen perusteella kuten esim. vuokrauspalveluissa. Sen sijaan esimerkiksi sähköä ei katsota myytävän jatkuvana suorituksena, koska sen laskutus perustuu määrään. Jatkuva suoritus katsotaan tapahtuneeksi, kun tilitysjakso päättyy. Ajalta suoritettava vuokra on siis kokonaan uuden verokannan alaista vaikka ajanjaksosta suurin osa on vanhan verokannan mukaista aikaa. Erityisesti tilanteissa, joissa maksavalla osapuolella ei ole vähennysoikeutta, kannattaakin hyvänä asiakaspalveluna katkaista laskutusjakso verokannan muuttuessa. Sähkön, veden ja vastaavien hyödykkeiden myynti Veden sekä energiahyödykkeiden kuten sähkön, kaasun ja lämmön laskutus tapahtuu usein aikaisempaan kulutukseen perustuvilla arviolaskuilla ja kerran vuodessa tehtävällä tasauslaskulla. Näihin laskuihin saattaa sisältyä kulutukseen perustuvan maksun lisäksi kulutuksen määrästä riippumaton perusmaksu. Tällaista myyntiä ei verohallinnon ohjeen mukaan voida pitää jatkuvaluonteisena suorituksena. Siten arvio-ja tasauslaskuihin, jotka maksetaan ennen , sovelletaan 22 %:n verokantaa. Esimerkiksi laskuun ajalta sovelletaan 22 %:n verokantaa siihen osuuteen suoritusta, joka kohdistuu aikaan ennen ja 23 % tämän jälkeiseen aikaan. Esimerkki vaikuttaisi olevan ristiriidassa sitä edeltävän lauseen kanssa, jonka mukaan verokanta olisi riippuvainen maksuajankohdasta. Esimerkin mukaan taas verokanta määräytyisi sen mukaan, mihin aikaan suoritus kohdistuu. Ohje esimerkkeineen tarkoittaa kuitenkin sitä, että ennakkomaksu verotetaan maksuajankohdan verokannalla vaikka osa siitä kohdistuisi jälkeiseen aikaan, mutta uuden verokannan aikana erääntyvään laskuun sovelletaan 22 %:n verokantaa siltä osin kuin lasku kohdistuu aikaan ennen 1.7. ei siis kokonaisuudessaan 23 %:n verokantaa, vaikka lasku maksettaisiinkin vasta 1.7. tai sen jälkeen, kuten ohjeen lauseesta voisi ymmärtää. Oikaisuerät Alennuksiin, luottotappioihin ja muihin oikaisueriin sovelletaan alkuperäisen toimitus- tai suoritusajankohdan verokantaa. Tämä tuottaa hankaluutta erityisesti silloin, kun oikaisu tehdään huomattavasti alkuperäistä tapahtumaa myöhemmin. Oikaisujen vuoksi joudutaan järjestelmissä ylläpitämään kaksia verokantoja tai tekemään oikaisut manuaalisesti. Jälkikäteen maksettavat vuosi- ja muut vastaavat alennukset voidaan verohallinnon ohjeen mukaan jakaa ajan perusteella. Jako on kuitenkin verohallinnosta saadun tiedon mukaan mahdollista tehdä myös määrien mukaisesti jakamalla. TUOKKONEN 2/10 11

12 Muistilista Maksuprosentit % % Eläkevakuutusmaksut Yksityisten alojen palkansaajia koskevat eläkelait TEL, TaEL ja LEL yhdistyivät yhdeksi työntekijän eläkelaiksi eli TyEL:ksi. TyEL -ansion raja 51,75 /kk 49,93 /kk Tilapäinen työnantaja, vain tilapäisiä työntekijöitä ja palkkasumma v.2010 alle 7386 /6kk 22,40 v.2009 alle 7152 /6kk 22,40 Sopimustyönantaja, pysyviä työntekijöitä tai palkkasumma v.2010 vähintään 7386 /6kk v.2009 vähintään 7152 /6kk TyEL- maksu, perusmaksu, ilman asiakashyvitystä ja hoitokustannusalennusta palkkasumma alle ,80 21, ,80-22,40 21,44-22,04 nousee liukuvasti palkkasumma yli ,40 22,04 Työntekijän osuus TyEL- maksusta - alle 53 v. työntekijä 4,5 4,3 - vähintään 53 v. työntekijä 5,7 5,4 YEL 21,2 20,8 53 vuotta täyttäneiltä 22,4 21,9 Työttömyysvakuutusmaksu % % työnantajan osuus 0,75 0,65 työntekijän osuus 0,40 0,20 Palkkasumman euroa ylittävältä osalta työnantajan osuus 2,95 Palkkasumman euroa ylittävältä osalta työnantajan osuus 2,70 Sotumaksu maksuluokka 1 2,23 2,0 maksuluokka 2 4,2 maksuluokka 3 5,1 Koska työnantajan kansaneläkevakuutusmaksu poistui vuoden 2010 alusta, kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksu on sama ja maksuluokat poistuvat. Korot % Viivästyskorko korkolain mukaan 8,0 Peruskorko ,25 Peruskorko ,75 Määräaikoja verotuksessa - Veroilmoitus 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. - Verotus päättyy 10 kuukauden kuluttua tilikauden päättymisen jälkeen. - Jäännösverot maksetaan viimeistään verotuksen päättymistä seuraavan kuukauden 25. päivänä. - Vuoden 2010 alussa käyttöönotettu verotilimenettely muuttaa oma-aloitteisten verojen ilmoittamista, maksamista ja palauttamista. Verotilimenettelyyn kuuluvat kaikki oma-aloitteiset verot lukuunottamatta varainsiirtoveroa ja ennakontäydennysmaksua. Verotiliverot ilmoitetaan verohallinnolle kausiveroilmoituksella. - Työnantajasuoritukset (sotu ja ennakkopidätykset) maksetaan maksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä. Arvonlisäverot maksetaan kohdekuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä, huom. työnantajasuoritukset myöhenevät ja arvonlisäverot aikaistuvat kahdella päivällä. - Sähköisen ilmoituksen on oltava perillä verohallinnossa kuukauden 12. päivä ja paperisen ilmoituksen kuukauden 7. päivä. - Huomioithan, että kannattaa maksaa ennakontäydennystä, jos verolaskelma osoittaa, että ennakot ovat liian pienet. Näin vältytään jäännösveron koroilta, jotka ovat vähennyskelvottomia. Liikaa maksettua ennakkoa voi vielä hakea takaisin neljän kuukauden kuluessa ja ennakkon kokonaan poistamista kahdeksan kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Näin saat liikaa maksetut ennakot nopeammin takaisin. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa! Helsinki Munkkiniemen puistotie Helsinki Puh. (09) Fax (09) Tampere Hämeenkatu Tampere Puh. (03) Fax (03) Turku Aurakatu Turku Puh. (020) Fax (020) Oulu Hallituskatu 11 B Oulu Puh. (08) Fax (08) Jyväskylä Väinönkatu 26 A Jyväskylä Puh. (0400) Fax (014) Lappeenranta Raatimiehenkatu 22 A Lappeenranta Puh. (0400) Fax (05) Tallinna Pärnu mnt Tallinn, Estonia Puh Fax Tässä julkaisussa olevat tiedot on esitetty yleisluonteisesti, ja se on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan yleisluonteisena tiedon lähteenä. Tämän julkaisun ei ole tarkoitus korvata asioiden yksityiskohtaista selvitystä tai oikeudellista tulkintatarvetta. Tuokko Yhtiöt Oy ei vastaa vahingoista, jotka ovat aiheutuneet, kun joku on toiminut tai jättänyt toimimatta tämän julkaisun sisällön perusteella. Suosittelemme ottamaan yhteyttä yksittäistapauksissa asiantuntijaan, joka voi avustaessaan ottaa huomioon tapauksen erityispiirteet.

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

Toiminnantarkastus ja tilintarkastus kaavailuja tulevasta asuntoosakeyhtiölaista

Toiminnantarkastus ja tilintarkastus kaavailuja tulevasta asuntoosakeyhtiölaista Toiminnantarkastus ja tilintarkastus kaavailuja tulevasta asuntoosakeyhtiölaista Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto UUDISTUKSEN AIKATAULU Työryhmän mietintö 5/2006 6/2008 - luonnos hallituksen

Lisätiedot

Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet

Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet HYYN PUHEENJOHTAJASEMINAARI JARI RINTA-AHO, SUOMEN FYSIIKANOPISKELIJAT RY MATIAS NURMI, HYYN JÄRJESTÖVALIOKUNTA Sisältö 1. Toiminnantarkastaja: tehtävät ja vaatimukset

Lisätiedot

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010 Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset 1.7.2010 lukien Laki AVL:n muuttamisesta 29.12.2009 nro 1780/2009 Yleinen arvonlisäverokanta

Lisätiedot

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9. Usein kysyttyä PRH Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.2015 K: Voiko yhdistyksen kokouksessa äänestää valtakirjalla? V:

Lisätiedot

TOIMINNANTARKASTUS. Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus

TOIMINNANTARKASTUS. Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus TOIMINNANTARKASTUS Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus Toiminnantarkastus Asunto-osakeyhtiöissä ja yhdistyksissä on oltava yhtiökokouksen valitsema toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastajaa.

Lisätiedot

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia ja mielipiteiden vaihtoa, toivoo Yrjö Määttänen 1 Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa (Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys) Suomen Kiinteistöliiton suurin

Lisätiedot

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS Voimaan 1.1.2013 (HE 125/2012) Muutoksia sovelletaan 1.3.2013 tai sen jälkeen

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto

Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto Yhtiökokousmenettelyyn liittyviä muutoksia Yhtiökokous (6 luku) YHTIÖKOKOUS Varsinainen

Lisätiedot

Tk-Pesu Arvonlisäveron muutos ja SEPA

Tk-Pesu Arvonlisäveron muutos ja SEPA Tk-Pesu Arvonlisäveron muutos ja SEPA Luku T Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Arvonlisäveron muutos 1.7.2010 2 Veromuutoksen vaikutus Tk-Pesussa 2 Välilaskutuksen rajaukset 3 Arvonlisäveroprosentin

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

hyväksymä HTM-tilintarkastaja tai julkishallinnon ja - talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä JHTT -tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön

hyväksymä HTM-tilintarkastaja tai julkishallinnon ja - talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä JHTT -tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön 630/2015 163 Tilintarkastusyhteisön valinta yhteisen kirkkovaltuuston toimikaudeksi vuosille 2015-2018 Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle,

Lisätiedot

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT. Seuratoiminnan peruskoulutus 14.3.2012 Kuopio Lasse Heikkinen

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT. Seuratoiminnan peruskoulutus 14.3.2012 Kuopio Lasse Heikkinen METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT Seuratoiminnan peruskoulutus 14.3.2012 Kuopio Lasse Heikkinen Yhdistyksen velvollisuudet Yhdistyslaki asettaa rekisteröidyn metsästysseuran toiminnalle monia velvoitteita.

Lisätiedot

kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry

kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Kokemuksia asuntoosakeyhtiölaista: menestystekijät ja kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Kokemuksista yleisesti

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT Seuratoiminnan peruskoulutus 9.4.2013 Kuopio Lasse Heikkinen Yhdistyksen velvollisuudet Yhdistyslaki asettaa rekisteröidyn metsästysseuran toiminnalle monia velvoitteita.

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku Kokemuksista yleisesti Alkuvaiheen kritiikki laantunut Remontti-ilmoitukset Hallituksen työmäärä ja

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki Isännöintiliitto Uusi asunto-osakeyhtiölaki Tietoa taloyhtiön päättäjille Osakkaat yhtiökokoukseen.... Lisää suunnitelmallisuutta ja avoimuutta... Taloyhtiön vuoden kohokohta on yhtiökokous. Tarkoitus

Lisätiedot

Taloudenhoito, kirjanpito ja kuitit sekä toiminnan- / tilintarkastus. Kyläpäällikkökoulutus

Taloudenhoito, kirjanpito ja kuitit sekä toiminnan- / tilintarkastus. Kyläpäällikkökoulutus Taloudenhoito, kirjanpito ja kuitit sekä toiminnan- / tilintarkastus Kyläpäällikkökoulutus Talouden hoitaminen yhdistyksessä Yhdistys hankkii tuloja, jotka se uhraa menoina tuottaakseen suoritteita, joiden

Lisätiedot

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta?

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyslaki pähkinän kuoressa Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyksen toimintaa säätelee Yhdistyslaki (26.5.1989/503) Tärkein yhdistyksiä ohjaava laki. Yhdistyksen kokous Ylin päätäntävalta

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010 Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri SKH Isännöinnin taustat Perustettu vuonna 1982 Työntekijöitä n. 50 hlöä Isännöintikohteita pääkaupunkiseudulla n. 200, joissa asuntoja

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA. Simo Vihemäki, lakimies

OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA. Simo Vihemäki, lakimies UUSI ASUNTO- OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA Simo Vihemäki, lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa YLEISTÄ Aikataulu Hallituksen esitys (HE 24/2009) annettu eduskunnalle 27.3.2009 Lain voimaantulo 1.7. 2010

Lisätiedot

Läpinäkyvyysraportti. Idman Vilèn Grant Thornton Oy

Läpinäkyvyysraportti. Idman Vilèn Grant Thornton Oy Läpinäkyvyysraportti Idman Vilèn Grant Thornton Oy Header 2 1 Oikeudellinen muoto ja omistussuhteet Idman Vilén Grant Thornton Oy on suomalainen osakeyhtiö. Yhtiön omistavat henkilöinä sen palveluksessa

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset 19.4.2011

Omaishoitajat ja Läheiset 19.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset 19.4.2011 Yhdistyslain muutokset 1.9.2010 1. Etäosallistuminen 2. Yksimielinen päätös 3. Hallituksen tehtävien selventäminen 4. Hallituksen jäsenen asuinpaikka 5. Velvollisuus

Lisätiedot

A V E R ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA AVER ASIANAJOTOIMISTO OY

A V E R ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA AVER ASIANAJOTOIMISTO OY A V E R 1 (5) ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA 1 Osapuolet 1.1 (jäljempänä asiakas ) 1.2 Aver Asianajotoimisto Oy Fredrikinkatu 25 A 24 00120

Lisätiedot

Isännöinnin ostaminen ja sopimushallinta 15.4.2015. Kai Haarma Toiminnanjohtaja, OTK Kiinteistöliitto Uusimaa

Isännöinnin ostaminen ja sopimushallinta 15.4.2015. Kai Haarma Toiminnanjohtaja, OTK Kiinteistöliitto Uusimaa Isännöinnin ostaminen ja sopimushallinta 15.4.2015 Kai Haarma Toiminnanjohtaja, OTK Kiinteistöliitto Uusimaa Isännöinti Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä? Yhtiöjärjestys määrää Yhtiökokous niin

Lisätiedot

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Yhdistysoikeus 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry Yhdistysoikeus Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Tuomioistuinratkaisut Yhdistyskäytäntö Perustuslaki yhdistymisvapaus

Lisätiedot

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2007. KTM Tapio Tikkanen Kirjurituote Oy

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2007. KTM Tapio Tikkanen Kirjurituote Oy Tilinpäätös ja toimintakertomus 2007 KTM Tapio Tikkanen Kirjurituote Oy Toimintakertomuksen rooli Toimintakertomus eriytetty tilinpäätöksestä kirjanpitolaissa Kirjanpitolaki ei edellytä pieniltä kirjanpitovelvollisilta

Lisätiedot

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 Leena Juusela Palvelujen arvonlisäverotuksen muutokset Elinkeinonharjoittajille myytävien palvelujen yleissääntö päinvastainen nykyiseen verrattuna: Palvelut l verotetaan

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Toiminnantarkastus, miten se tehdään?

Toiminnantarkastus, miten se tehdään? Toiminnantarkastus, miten se tehdään? Taloyhtiötapahtuma 6.4.2016, Messukeskus Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Suomen Kiinteistöliitto Tutkimus- ja kehityspalvelut Kiinteistöliitossa 2 T&K-palvelut

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Pekka Luoto 23.2.2012 Oulu

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Pekka Luoto 23.2.2012 Oulu ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET Toiminnanjohtaja Pekka Luoto 23.2.2012 Oulu Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7.2010 Tavoitteena oli, että uusi laki selventäisi ja täsmentäisi

Lisätiedot

VYY:n järjestökoulukset. Kirjanpito ja taloushallinto

VYY:n järjestökoulukset. Kirjanpito ja taloushallinto VYY:n järjestökoulukset Kirjanpito ja taloushallinto SISÄLTÖ Lainsäädännön asettamat velvoitteet Kirjanpito Tilinpäätös ja toimintakertomus Toiminnantarkastus Materiaalin säilytys Vahingonkorvausvelvollisuus

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS - mikä muuttui uuden lain myötä? Annika Kemppinen, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa

YHTIÖKOKOUS - mikä muuttui uuden lain myötä? Annika Kemppinen, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa YHTIÖKOKOUS - mikä muuttui uuden lain myötä? Annika Kemppinen, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa YHTIÖKOKOUKSEN PITOAIKA VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Varsinainen kokous pidettävä 6 kk:n kuluessa tilikauden päättymisestä

Lisätiedot

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT 8 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa.

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa. 1 (5) SAVONLINNAN JÄÄHALLI OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Savonlinnan Jäähalli Osakeyhtiö ja sen kotipaikka on Savonlinna. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön tarkoituksena

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN TEHTÄVÄT yhtiön juokseva hallinto laissa ei yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA 12.10. 2011 Pekka Luoto, Kiinteistöliitto Oulu Ohjelma Mitä laki sanoo viiden vuoden korjaustarveselvityksestä? Kuntoarvio työkalu suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon Hyvä

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Sisältö: Toimintakertomus ja Iiitetiedot 1-2 Tase 3 Tuloslaskelma 4 Käytetyt kirjanpitokirjat 5 TOIMINTAKERTOMUS ASOYNELOSPESA Tilikausi 01.01.2009-31.12.2009

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle. Ekokem Oyj:n yhtiökokous

Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle. Ekokem Oyj:n yhtiökokous Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksu Hallitus esittää, että Kertyneistä voittovaroista jaetaan osinkoa 11 266 560 euroa eli 3,20 euroa kutakin A-osaketta

Lisätiedot

Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501

Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006 Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Käsite Corporate Governance = Yrityksen hallinnan kehittäminen, siten että omistajuutta

Lisätiedot

Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivä 19.-20.5.2011. Eräitä lakimuutoksia Tilintarkastus ja kirjanpito Käännetty alv

Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivä 19.-20.5.2011. Eräitä lakimuutoksia Tilintarkastus ja kirjanpito Käännetty alv Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivä 19.-20.5.2011 Eräitä lakimuutoksia Tilintarkastus ja kirjanpito Käännetty alv MO päätös koskien perusmaksua VARSINAIS-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUS, MAAOIKEUS, TUOMIOT DN:ot M

Lisätiedot

Valvontatietoilmoitus Raportointikausi 1.7.2014 30.6.2015

Valvontatietoilmoitus Raportointikausi 1.7.2014 30.6.2015 Valvontatietoilmoitus Raportointikausi 1.7.2014 30.6.2015 Olen KHT-tilintarkastaja Olen HTM-tilintarkastaja Ilmoitusta voi tarvittaessa täydentää erillisillä liitteillä 1 Tiedot tilintarkastajarekisteriä

Lisätiedot

HALLITUKSEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET

HALLITUKSEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET HALLITUKSEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET Martti Olli HTM- tilintarkastaja Martti Olli YLEISHYÖDYLLINEN YHTEISÖ Ei tavoittele taloudellista voittoa kuten liikeyritykset Liikeyrityksessä omistajat odottavat

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 1 Asunto-osakeyhtiölain voimaantulo Asunto-osakeyhtiölaki ( / ), jäljempänä

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Nro 1 /2010. Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki avasi kokouksen.

PÖYTÄKIRJA Nro 1 /2010. Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki avasi kokouksen. VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS ASPOCOMP GROUP OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 13.4.2010 klo 10:00 Paikka: Läsnä: Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina

Lisätiedot

1 Asunto-osakeyhtiö ja sen hallinto 15

1 Asunto-osakeyhtiö ja sen hallinto 15 Sisällys Alkusanat 5 1 Asunto-osakeyhtiö ja sen hallinto 15 1.1 Asunto-osakeyhtiömuoto asumisessa ja asuntoosakeyhtiölain soveltamisala 16 1.1.1 Asunto-osakeyhtiö, keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö ja kiinteistöosakeyhtiö

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus Työ- ja elinkeinoministeriön asetus KHT- ja HTM-tilintarkastajan hyväksymisvaatimuksista Annettu Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2008 Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ Asianajaja Timo A. Järvinen YRJÖNKATU 27 A, 00100 HELSINKI, PUH. (09) 608 822 e-mail: timo.jarvinen@palsalalex.fi Asunto-osakeyhtiön johdon tehtävistä AOYL 54.1

Lisätiedot

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä.

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. Luento 7 Arvonlisävero: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Ulkomaan rahanmääräiset erät: Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 7a: Arvonlisävero VEROTUKSEN RAKENNE Verotuksen

Lisätiedot

Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta

Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Raportin sivumäärä 6 2015 KPMG Oy Ab, 8 Finnish Iimited Iiability company and 8 member firm of the KPMG network of independent member firma affiliated

Lisätiedot

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tarkastettua tietoa taloyhtiön kunnosta ja tulevaisuuden suunnitelmista Isännöitsijäntodistus - tilataan taloyhtiön isännöintiyrityksestä - toimitusaika tavallisesti

Lisätiedot

Vastaan yhdistyksen talousasioista Mitä se tarkoittaa? Yhdistyksen talous 101

Vastaan yhdistyksen talousasioista Mitä se tarkoittaa? Yhdistyksen talous 101 Vastaan yhdistyksen talousasioista Mitä se tarkoittaa? Yhdistyksen talous 101 Tässä esityksessä Yhdistyksen talous Miten kirjaa pidetään Yleistä kirjanpidosta Tosite, tase, tuloslaskelma ja sellaiset Vuoden

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokaupan arvonlisäverotus Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokauppa Kotimaankauppaa vai ulkomaankauppaa? Tavara vai palvelu? Asiakas verovelvollinen vai ei-verovelvollinen? 2 Ulkomaankaupan käsitteitä...

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Taloyhtiön tilojen myynti remonttien rahoittamiseksi

Taloyhtiön tilojen myynti remonttien rahoittamiseksi Taloyhtiön tilojen myynti remonttien rahoittamiseksi Taloyhtiö 2014, Messukeskus 1.4.2014 Associate Elina Skarra Lexia Asianajotoimisto Onko yhtiöllä tulossa isoja remontteja ja sitä kautta rahantarve?

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

Paikka: Varsinais-Suomen ulosottovirasto, Sairashuoneenkatu 2-4, 20100 Turku, käynti oikeustalon pääsisäänkäynnistä, sali 3, 1 krs.

Paikka: Varsinais-Suomen ulosottovirasto, Sairashuoneenkatu 2-4, 20100 Turku, käynti oikeustalon pääsisäänkäynnistä, sali 3, 1 krs. MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Linnankatu 43 20101 TURKU 18.12.2015 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi KERROSTALOHUONEISTO

Lisätiedot

20.02.2015 2014/76024 7. Patentti- ja rekisterihallitus PL 1140 00101 Helsinki. Economy PP Finlande 127125 ltella Posti Oy

20.02.2015 2014/76024 7. Patentti- ja rekisterihallitus PL 1140 00101 Helsinki. Economy PP Finlande 127125 ltella Posti Oy PL 1140 00101 Helsinki 20.02.2015 2014/76024 7 Economy PP Finlande 127125 ltella Posti Oy Jari Niiranen Peltoniementie 6 a 30 40520 Jyväskylä Aliot-Cioud Oy, 2658934-3 Kaupparekisteri-ilmoituksenne on

Lisätiedot

Hallituksen tehtävät ja vastuut

Hallituksen tehtävät ja vastuut Hallituksen tehtävät ja vastuut Taloyhtiötapahtuma 2016 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Hallituksen rooli ja tehtävät taloyhtiössä Hallituksen päätöksenteko Hallituksen

Lisätiedot

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa Suomen Kiinteistöliiton suurin aluejärjestö 10150 jäsentä Jäsenistö pääosin asunto-osakeyhtiöitä

Lisätiedot

Uusi laskutusdirektiivi & uudet verokannat Lakimuutos 1.1.2013

Uusi laskutusdirektiivi & uudet verokannat Lakimuutos 1.1.2013 Uusi laskutusdirektiivi & uudet verokannat Lakimuutos 1.1.2013 1 1 Millainen on lasku? Laskun sisältövaatimukset - Päiväys (ei tarkemmin määritelty; tulostus, lähetys ym.) - Juokseva tunniste - Myyjän

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1 Kysymys 1 a) Välityslain mukaan välityspalkkion maksaa toimeksiantaja. On kuitenkin mahdollista, että vuokravälitystä koskevat toimeksiantosopimukset kohtaavat, jolloin välityspalkkio jaetaan osapuolten

Lisätiedot

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Maaliskuu 2013, Varatuomari Joachim Reimers Kansainvälisessä kaupankäynnissä myydään usein useampaan kertaan peräkkäin

Lisätiedot

Suomen Tilintarkastajat ry luonnos kommentoitavaksi 2.5.2016

Suomen Tilintarkastajat ry luonnos kommentoitavaksi 2.5.2016 Tämä tilintarkastuskertomusmalli on laadittu uudistetun ISA 700:n liitteessä olevan esimerkin 1 ja hallituksen esityksen (HE 70/2016) tilintarkastuslain muuttamisesta pohjalta. Tässä mallissa toimintakertomus

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Puolukkapolku 2 - Bostads Ab Lingonstigen 2 i 15.10.2015 11:28:32 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 15.10.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2015. 1142/2015 Laki. julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2015. 1142/2015 Laki. julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2015 1142/2015 Laki julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta Annettu Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

SISÄLLYS EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6

SISÄLLYS EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6 SISÄLLYS ALKUSANAT 6. PAINOKSEEN 5 EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6 1 ASUNTO-OSAKEYHTIÖ JA SEN HALLINTO 17 1.1 Asunto-osakeyhtiömuoto asumisessa ja asunto-osakeyhtiölain soveltamisala 17 1.1.1 Mikä on asunto-osakeyhtiö?

Lisätiedot

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : - PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan:

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: KAUPPAKIRJA Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Ylöjärven kaupunki Y-tunnus: 0158221-7 Kutuntie 14 33470 Ylöjärvi (jäljempänä

Lisätiedot

Tarjouspyyntö Pälkäneen kunnan hallinnon ja talouden tarkastamisesta

Tarjouspyyntö Pälkäneen kunnan hallinnon ja talouden tarkastamisesta Tarjouspyyntö 1(5) Tarjouspyyntö Pälkäneen kunnan hallinnon ja talouden tarkastamisesta Pyydämme tarjousta kuntalain 72 :n mukaisesta kunnan hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä kunnan tytäryhteisöjen

Lisätiedot

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa TOIMEKSIANTOSOPIMUS A. Toimeksisaaja Toimeksiannon toimeksisaaja on. Toimeksiannon vastuulakimies on Jussi Kari. Turre Legal voi käyttää myös muita lakimiehiä palvelun toteuttamiseen. B. Palvelut suorittaa

Lisätiedot

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry 1(6) SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Asunto-osakeyhtiön toimielimet Hallituksen toiminta Kokoontuminen ja päätöksenteko

Lisätiedot

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut Viestintävirasto 1 (5) VIESTINTÄVIRASTON KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMIEN TARKASTUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (56 A/2009 M) PERUSTELUMUISTIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto voi viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot