Hoivapalvelut. DomaCare on hoiva-alalle kehitetty asiakastietojärjestelmä. NO 2 huhti-toukokuu Eevaliisa Virnes: Omaishoitoon uusia malleja s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoivapalvelut. DomaCare on hoiva-alalle kehitetty asiakastietojärjestelmä. NO 2 huhti-toukokuu 2013. Eevaliisa Virnes: Omaishoitoon uusia malleja s."

Transkriptio

1 Hoivapalvelut NO 2 huhti-toukokuu 2013 Eevaliisa Virnes: Omaishoitoon uusia malleja s. 4 Päivi Voutilainen: Mistä on ikäystävällinen kunta tehty? s. 7 Hennamari Mikkola: Kansalaisten ja työnantajien kukkarolla s. 9 Tiia Ilmaniemi: Kaihileikkauksilla eroon myös silmälaseista s. 14 Leila Rutanen, Ina M. Tarkka: Omaishoitajien kuormittuminen ja sijaishoitopalvelujen käyttö s. 30 Sini Eloranta ja Seija Arve: Asiakaslähtöisyys vanhustyössä s. 35 Sirkkaliisa Heimonen, Minna Laine, Sini Eloranta: Logoterapia muistisairaiden hoidossa s. 47 PALVELUKESKUSESITTELY Kontulan monipuolinen palvelukeskus s. 6 DomaCare on hoiva-alalle kehitetty asiakastietojärjestelmä DomaCare on sosiaali- ja terveysalalle kehitetty monipuolinen työkalu asumis- ja kuntoutuspalveluja tarjoaville yksiköille ja kotihoitoyrityksille. Järjestelmän avulla teet päivittäiset hoitotyön kirjaukset ja raportit, sekä tarvittavat suunnitelmat. Kotihoidossa jaat asiakaskäynnit työntekijöille mobiilisovelluksiin ja seuraat kotihoitajien työpäivän kulkua. Laskutus hoituu järjestelmän kautta automatisoinnin avulla helposti ja nopeasti. DomaCare on integroitavissa yleisimpiin kirjanpito- ja talousjärjestelmiin sekä Työvuorovelho -ohjelmaan ja IMS-laatujärjestelmään. Pyydä ohjelmiston esittely ja tarjous! Etäesitykset vaivattomasti ja nopeasti. Asiakastietojen hallinta Laskutus Mobiilijärjestelmä Tilastot ja raportointi olemme viimeksi kuluneen vuoden aikana tutustuneet useaan asiakastietojärjestelmään ja loppusuoralla oli kolme järjestelmää, jotka kaikki ovat erikoistuneet sosiaalialalle. domacare erottui hyvän käytettävyyden ansiosta muista järjestelmistä. Haimme kokonaisvaltaista ohjelmistoa ja domacare vakuutti meidät myös muilla ominaisuuksillaan. olemme erittäin tyytyväisiä valintaamme ja alkavaan yhteistyöhön invian oy:n kanssa. - Jouni Riihimäki, Kuurojen Palvelusäätiö mainio vire valitsi domacaren kymmenen järjestelmän joukosta. Käyttäjien mielestä domacare nousi selvästi yli muiden käyttömukavuutensa ansiosta. domacaren avulla varmistetaan yksikön toiminnan sujuva käynnistäminen, laatujärjestelmän mukainen toiminta, hyvä tietosuoja ja sujuva laskutus. - Johanna Paavolainen, Mainio Vire Oy aikaisemmin asiakas- ja kuntalaskutus vei monin verroin enemmän aikaa. - Jari Lepistö, Palvelukeskus Päivälehto Oy

2 Taitaville käsille tärkeämpää työtä. Vaivatonta palvelua. ANJA on lääkejakelun asiantuntijoiden kehittämä ja tuottama palvelu lääkkeiden annosjakeluun. P alvelulla voidaan edistää ja parantaa loppuasiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä tehostaa hoitohenkilökunnan työntekoa. ANJA on yhteistyöapteekkien tarjoama palvelu. Kotihoidon asiakasmäärä kasvaa lähivuosina ikäihmisten määrän lisääntyessä. Siksi kotihoidon on kehitettävä kunnallisesti uusia toimintamalleja, jotta se pystyy vastaamaan kasvavaan palvelu- tarpeeseen. ANJA-annosjakelu on palvelu, joka vastaa tähän tarpeeseen ja säästää terveydenhoitohenkilökunnan aikaa heidän ensisijaiseen tehtäväänsä hoitotyöhön. Lisäksi se tuo mittavia kustannussäästöjä hoitohenkilökunnan ajankäytön tehostuessa. Tutustu ANJA:n verkkosivustolla tai kysy lisätietoja lähimmän ANJA-apteekkisi yhteyshenkilöltä. 2

3 Pääkirjoitus Heikki Lantto Melkoista politikointia Kuinkahan moni suomalainen näkee juuri julkistetussa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamissuunnitelmassa yhteyden omaan lääkäriinpääsyynsä ja kunnollisen hoidon saamiseen? Nämähän olivat aikoinaan koko hankkeen lähtökohtia. Johtavista viranhaltijoista ja asiantuntijoista muodostuneet työryhmät ovat hakeneet ratkaisua lähtökohdista käsin ja päätyneet ehdotuksiin niiden pohjalta. Näiden näkemykset on kuitenkin mitätöity kerta toisensa jälkeen. Viimeisen työryhmän kannanoton osalta ministeri jopa suurin piirtein sitä vastaan ottaessaan totesi jättävänsä sen omaan arvoonsa. Lopuksi asiantuntemus korvattiin poliittisella tahdolla. Kompromissin paketista, joka sisälsi sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi kuntauudistuksen, neuvottelivat tosiasiallisesti eduskuntaryhmien puheenjohtajat. Kuntauudistukseen liittyy valtapoliittisesti niin paljon intohimoja, että se ei varmasti jätä kylmäksi ketään tämän tason poliitikkoa. On vaikea kuvitella, etteikö kuntauudistus olisi priorisoitunut tässä joukossa ensimmäiseksi. Kun vielä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus jätettiin ottamatta huomioon, soten sovittaminen kuntarakenteisiin helpottui oleellisesti. On helppo yhtyä Helsingin Sanomien pääkirjoituksen 9.4. näkemykseen, että matkan varrella kuva päämäärästä on sumentunut. Nyt alkaa entistä enemmän näyttää siltä, että uudistuksen päätavoitteena on hallintomalli, joka tukisi mahdollisimman tehokkaasti kuntauudistusta. Sosiaali- ja terveyspalvelut alkavat vaikuttaa koko uudistuksen oheistuotteelta. Entinen peruspalveluministeri Osmo Soininvaara totesi blogissaan 9.5., että uudistuksella piti tähdätä mm. perus- ja erikoissairaanhoidon parempaan integroimiseen ja siirtämiseen hallintohimmeleistä kuntien suoraan vastuuseen. Nyt perusja erikoissairaanhoidon yhteys katkeaa kaikissa niissä pienissä kunnissa, jotka saavat oikeuden omaan perusterveydenhoitoon, vaikka ne joutuvatkin ostamaan erikoissairaanhoidon muualta. Positiivisesti ajatellen enemmistö suomalaisista asuu kunnissa, joissa perus- ja erikoissairaanhoito on tämän jälkeen samassa organisaatiossa ja tämä organisaatio on turvallisesti kunnan sisällä eikä missään himmelissä. Todennäköisesti Soininvaara osuu asian ytimeen. Sosiaalija terveyspalveluiden sujuminen ja niihin liittyvä ihmisten hyvinvointi kytketään kunnan kokoon. Kuntarakenteisiin sisällytetään samalla syrjintää lähentelevä elementti. 3

4 Kuntaliiton kuulumisia Eevaliisa Virnes Omaishoitoon uusia malleja Suomessa kunnat huolehtivat laajasti hyvinvointipalvelujen järjestämisestä kuntalaisille. Silti omaiset ja läheiset ovat suomalaisille tärkeä avun lähde. Omaisia pääasiallisina auttajina arvioidaan olevan väestössä noin Kuntien järjestämä omaishoidon tuki kattaa osan omaishoidon laajasta kokonaisuudesta. Omaishoidon tuesta annetun lain mukaan omaishoidon tuki sisältää hoitopalkkion, tarvittavat palvelut sekä omaishoitajan vapaan. Omaishoidon tukeen yhtenäisyyttä ja pitkäjänteisyyttä Omaishoitolaissa on säädetty omaishoidon tuen myöntämisedellytyksistä, alimpien hoitopalkkioiden määristä, omaishoitajan vapaista sekä hoito- ja palvelusuunnitelman ja omaishoitosopimuksen sisällöstä. Kunta vahvistaa omaishoidon tuen myöntämisperusteet säännösten sallimissa rajoissa. Kunta myös päättää, missä laajuudessa se järjestää omaishoidon tukea ja kuinka paljon se osoittaa talousarviossa voimavaroja hoitopalkkoihin ja palveluihin. Omaishoidon tuella hoidettavia oli vuonna 2011 noin Hoitopalkkioiden kustannukset ilman sosiaaliturvamaksuja olivat 162 miljoonaa euroa. Omaishoitoa tukevien palvelujen kustannukset ovat vähintään samaa suuruusluokkaa. Omaishoidon tuella hoidettavien määrä on vuodesta 2006 alkaen kasvanut jatkuvasti kaikissa ikäryhmissä, ja vastaavasti kustannukset ovat kasvaneet. Silti arviolta omaisten antaman sitovan hoidon ja huolenpidon piirissä olevaa hoidettavaa jää tuen ulkopuolelle. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vaihtelevat kunnittain. Kunnat joutuvat sovittamaan omaishoidon tuen hoitopalkkiot ja palvelut käytettävissä oleviin voimavaroihin. Omaishoidon tuki on kuntien ja koko yhteiskunnan kannalta taloudellinen tukimuoto. Toisaalta määrärahojen niukkuuden vuoksi omaishoidon tukea on yksittäisissä kunnissa jouduttu karsimaan. Omaishoidon tukeen tarvittaisiin yhtenäisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Omaishoidon kansallista ohjelmaa valmistellaan Hallitusohjelmassa on useita omaishoidon kehittämisen tavoitteita, kuten Kirjoittaja on Kuntaliiton erityisasiantuntija omaishoidon tuen myöntämisperusteiden yhtenäistäminen, omaishoidon tuen saatavuuden ja kattavuuden lisääminen, omaishoidon tukipalvelujen kehittäminen, omaishoidon tuen verotuksen poistomahdollisuuden arvioiminen, omaishoidon kehittäminen yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa sekä omaishoidon ja työelämän yhteensovittaminen. Hallitusohjelman pohjalta sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä valmistelee omaishoidon kansallista kehittämisohjelmaa, joka sisältää tällä ja seuraavalla hallituskaudella toteutettavat tavoitteet, toimenpiteet ja niiden kustannusvaikutukset sekä mahdolliset säädösmuutokset. Väliraportti sisältää muun muassa vaihtoehtoisia malleja omaishoidon tuen järjestämisestä ja rahoituksesta. Väliraportti on lausuntokierroksella kesäkuun loppuun saakka. Lausuntokierroksen jälkeen työryhmä laatii lopullisen esityksensä. Työryhmän toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Yhtenä vaihtoehtona on omaishoidon tuen hoitopalkkioiden siirtäminen Kelan päätettäväksi ja valtion rahoitettavaksi. Kunnat vastaisivat edelleen omaishoitoa tukevien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Valtio osallistuisi palvelujen rahoitukseen laskennallisen valtionosuusjärjestelmän kautta. Hoitopalkkioiden siirtoa Kelalle ja rahoitusta valtion varoista on vuosien varrella selvitetty useampaan otteeseen. Jo 2000-luvun alussa selvityshenkilö esitti Kela-mallia. Myöhemmin siirtoa selvitettiin myös Sata-komitean työn yhteydessä. Kuntaliitto on katsonut, että edellä mainittu Kela-malli lisäisi omaishoidon tuen saajien yhdenvertaisuutta ja parantaisi omaishoidon tuen järjestämismahdollisuuksia nykyiseen verrattuna. Tukiverkostoja omaistaan hoitaville Myös muut kuin omaishoidon tuen piirissä olevat omaishoitajat ja hoidettavat tarvitsevat tukea. Omaistaan hoitavat tarvitsevat esimerkiksi tietoa ja neuvontaa palveluista, kohtaamispaikkoja, vertaistukea tai helposti tavoitettavan yhteyshenkilön pulmatilanteiden varalle. Tämä on kehittämisen paikka kunnille yhdessä järjestöjen, seurakuntien ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. 4

5 Tässä numerossa: Pääkirjoitus Heikki Lantto: Melkoista politikointia... 3 kuntaliiton kuulumisia Eevaliisa Virnes: Omaishoitoon uusia malleja palvelukeskusesittely Elämäntäyteisiä päiviä Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa... 6 ministeriön näkökulmasta Päivi Voutilainen: Mistä on ikäystävällinen kunta tehty?... 7 Terveysturva osana palvelujärjestelmää Hennamari Mikkola: Kansalaisten ja työnantajien kukkarolla... 9 yritysesittely Hoivaroi Oy hoivaa ja huolehtii hoivaa ja toimeentulon turvaa Kalevi Kivistö: Kotisairaala hyvä innovaatio päiväkeskusesittely Päiväkeskustoimintaa Metsolassa sairaudet Kaihileikkauksella eroon myös silmälaseista EU Sirpa Pietikäinen: Oma koti kullan kallis vai sittenkin halpa? palvelukeskusesittely Caritas-Säätiölle Ouluun uusi ikäihmisten keskus sosiaalinen yritys Osallisuus työelämään on oikeus ja se kannattaa työtä lähietäisyydeltä Silja Paavola: Miten tasapainotetaan kuntapalvelut ja budjetti? Eloisa ikä -ohjelmassa ikäihmiset ovat oman arkensa asiantuntijoita vammaispolitiikka Juhani Laurinkari: Sosiaaliset oikeudet ja autonomia kotisairaalaesittely Kotisairaala Luotsi Sairaala kotonasi Merja Merasto: Sairaanhoitajakoulutus vastaa tulevaisuuden osaamisvaatimuksiin liikunta Pidä yllä toimintakykyä liikkumalla vierelläkulkijana Eija Kemppi: Mikä kuuluu minulle? omaishoitajat Leila Rutanen, Ina M. Tarkka: Omaishoitajan kuormittuminen ja sijaishoitopalveluiden käytön määrä Jämsän seudulla kirkon ikkuna Ritva Viitala: Osallistun, olen aktiivinen, tunnen ja välitän kirjat Maarit Huovinen: Kohti kesää: kohtuudella alkoholia, sopivasti etiikkaa ja kirjoja mennyttä aikaa muistelen... Raija Puurunen: Onnea 60-vuotiaalle! Sini Eloranta, Seija Arve, Pirkko Routasalo: Asiakaslähtöisyys vanhustyössä lupa vanheta Yrjö Sariola: Kirkon saavutettavuusohjelma nousee evankeliumista palvelukeskusesittely Salva ry:n Palvelukeskus Ilolansalo asuminen Kotosalla-asuminen edistää hyvinvointia ja terveyttä.. 40 Veteraanit keskuudessamme Anni Grundström: Arkinen veteraanityö koostuu edunvalvonnasta ja monipuolisesta tuesta Kolumni Jorma Back: Onko Suomessa kevät työterveyshuolto Timo Hujanen, Hennamari Mikkola: Työterveyshuolto tukee vahvasti metropolialueen kuntia sosiaaliset perusoikeudet Anja Karvonen-Kälkäjä: Perusoikeudet tulee toteuttaa kaikissa olosuhteissa logoterapia Sirkkaliisa Heimonen, Minna Laine, Sini Eloranta: Logoterapeuttisen ajattelun soveltamisen mahdollisuudet muistisairaiden ihmisten hoidossa Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos: Sosiokulttuurinen hoitotyö lääkkeiden annosjakelu Risto Suominen: Lääkkeiden koneellinen annosjakelu auttaa palvelutalon hoitotyössä sairaudet Kari Syrjänen: Yksinkertainen veritesti kertoo onko mahalaukkusi terve Jouni Vatanen: Eläkkeelle jääneet ovat hyväkuntoisia ja odottavat innolla tulevaa turvajärjestelmä Helpommin, turvallisemmin, huolettomammin Hoivapalvelut 5. vuosikerta Painos: kpl Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä tiedoista ja mielipiteistä vastaa niiden laatija. Päätoimittaja: Heikki Lantto p Virmantie 7, Haukipudas Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: p Vuosikerta 30 e, kestotilaus 25 e Kustantaja: Privat-Medi Oy Seuraava nro: 3/13 ilmestyy Ilmoitusaineisto viim osoitteella: Postiosoite: Heikki Lantto, Virmantie 7, Haukipudas Jakelu: Vanhusten hoiva-, hoito- ja asuinyksiköt, kuntien ja yritysten avainhenkilöt, kansanedustajat sekä vanhus- ja veteraanijärjestöt Paino: KTMP Mustasaari ISSN - L ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) 5

6 Palvelukeskusesittely Elämäntäyteisiä päiviä Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa Kontulan monipuolinen palvelukeskus sai uuden nimen tämän vuoden alussa, kun Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yhdistyivät ja entisestä vanhustenkeskus-nimestä luovuttiin, koska ei haluttu enää määritellä tarkkoja ikärajoja ikäihmisten palveluihin. Nimenvaihdoksesta huolimatta tarjoamme edelleen monipuolisia palveluja itäisen Helsingin enemmän tai vähemmän ikääntyneille kuntalaisille. Sosiaali- ja terveysviraston yhdistyessä Kontulan monipuolisen palvelukeskuksen yhteyteen liitettiin hallinnollisesti myös Itäkeskuksen palvelutalo. Kontulan keskuksen historia ulottuu vuoteen 1975, jolloin uuteen Kontulan lähiöön perustettiin uudenlaisia vanhuspalveluja tuottava Kontulan vanhustenhuollon keskus. Keskukseen perustettiin vanhainkoti ja asumispalvelut sekä tuolloin kaupungin ensimmäinen avopalveluja tarjoava palvelukeskus. Kuinka ollakaan, rakennukseen ilmaantui vuosien mittaan pahoja kosteusvaurioita, ja jo 2000-luvun alussa tehtiin päätös rakentaa kokonaan uusi entisen tilalle. Toiminta uudessa rakennuksessa alkoi syyskuussa Uudessa talossa toimii palvelukeskus, kaksi päivätoimintayksikköä ja 14 tehostetun palveluasumisen ryhmäkotia, joissa on yhteensä 196 paikkaa. Talosta tehtiin esteetön, vanhuksia toimintaan houkutteleva ja uusinta teknologiaa hyödyntävä. Tekniikasta voisi mainita biometriseen sormenjälkitunnisteisiin perustuvan avaimeton talo -konseptin, asukkaiden turvallisuuden lisäämiseksi hoitajakutsujärjestelmään integroidut vuodeanturit, jäteputkijärjestelmän sekä aktiivista ryhmätoimintaa tukevan Sävelsirkun. Vieraita on käynyt tutustumassa jatkuvana virtana niin kotimaasta kuin ulkomailta ja kaikki vieraat ovat olleet yksimielisiä siitä, etteivät näin upeaa vanhuksille tarkoitettua taloa ole konsaan nähneet Elämäntäyteisiä päiviä Vanhusten palveluja syytetään usein passivoiviksi. Syytös on kuitenkin vallan paikkansapitämätön Kontulan keskuksessa samoin kuin monessa muussakin Helsingin kaupungin ylläpitämässä ikäihmisten paikassa. Aktiivinen arki, yhteisöllisyys ja toimintakyvyn tukeminen kulkevat tanakasti mukana kaiken toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Erilaiset ryhmät, tapahtumat, konsertit ja juhlat kuuluvat oleellisena osana asiakkaiden ja asukkaiden elämään. Koska valtaosan ikäihmisistä toivotaan asuvan kotona niin kauan kuin suinkin on mahdollista, kotona asumista tukevat palvelut ovat nousseet keskuksen kehittämistyön keskiöön. Palvelukeskus tarjoaa kotona asuville ikäihmisille mm. 40 erilaista jumpparyhmää viikossa, palveluohjausta ja erilaisia ryhmiä paljon tukea tarvitseville ihmisille, mm. kotona asuville muistisairaille, maahanmuuttajataustaisille ikäihmisille ja erilaisista mielenterveyden ongelmista ja fyysisen toimintakyvyn rajoitteista kärsiville ihmisille. Vuonna 2012 keskimäärin käyntejä oli palvelukeskuksessa kuukaudessa. Osa ryhmäkodeista on myös profiloitunut kotona asumisen tukemiseen tarjoamalla asiakkaille kuntoutusta, vuorohoitoa ja uusimpana osavuorokautista hoitoa. Vs. johtaja Maija Hyttinen Ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa ryhmäkodeissa elämäntäyteiseen hoivaan ei kuulu kokoaikainen sängyssä makailu. Aktivoivan päivärytmin ja yhteisten tapahtumien lisäksi vanhuksia houkutellaan toimintaan mm. hyödyntäen Sävelsirkun virikeohjelmiston tarjontaa. Jo perinteeksi muodostuneisiin hemmottelupäiviin ja asukkaiden olympialaisiin osallistuvat lähes kaikki ryhmäkotien asukkaat jokainen oman toimintakykynsä mukaan. Yhteistyö luo uusia mahdollisuuksia Uuden yhteistyösuunnitelman, jonka tavoitteena on lisätä Kontulan lähiön eri-ikäisten asukkaiden ja muiden toimijoiden osallistumista Kontulan monipuolisen palvelukeskuksen arkeen, päämääränä on saada mukanaan entistä enemmän elämätäyteisiä päiviä niin asiakkaille kuin asukkaille. Lapsia ja nuoria houkutellaan tutustumaan palvelukeskukseen mm. ottamalla vuokrakanat kesäksi palvelukeskuksen pihalle ja jalkautumalla kouluihin ja päiväkoteihin uusien yhteistyömuotojen kehittämiseksi entisten lähinnä juhlapäiviin liittyvien esiintymisten lisäksi. Nyt jo on aloitettu ns. taaperopäivät, jolloin henkilökunta voi tuoda lapsia mukanansa ilahduttamaan vanhusten päiviä. Ja alueen kaupallisten toimijoiden kanssa on syksyksi suunnitteilla kauneus- ja terveysmessut. Maija Hyttinen Kontulan monipuolisen palvelukeskuksen vs. johtaja 6

7 Ministeriön näkökulmasta Päivi Voutilainen Mistä on ikäystävällinen kunta tehty? Ajatuksemme väestön ikärakenteen muutoksen mukanaan tuomista muutoksista ja niihin varautumisesta on käännettävä - jopa pakotettava - uusille urille. Näin totesi esimerkiksi WHO lanseeratessaan ikäystävällisen yhteisön käsitettä 2000-luvun puolivälissä. Uusi ura on konkreettisesti mm. investointia iäkkäiden ihmisten terveyden ja toimintakyvyn ylläpitoon sekä mahdollisuuksien turvaamista omanlaiseen iäkkään ihmisen elämään ja mielekkääseen tekemiseen, osallistumiseen ja vaikuttamiseen yhteisöissä. Näiden kokonaisuuksien nykyistä huomattavasti vahvempaa esilläpitoa. WHO on tuottanut arvioinnin - erityisesti itsearvioinnin - ja seurannan tueksi konkreettisen työvälineen, oppaan kera tarkistuslistan 1. Lista on kehittynyt WHO:n Age-Friendly Cities -hankkeessa, johon osallistui 33 kuntaa 22 eri maasta. Mukana olevat muodostavat verkoston ja kukin niistä on sitoutunut 5-vuotiseen prosessiin tavoitteena jatkuva ikäystävällisyyden lisääntyminen. Suomesta verkostoon kuuluu ainakin Kuopion kaupunki, joka on valmistellut Ikäystävällinen Kuopio -ohjelmansa huomioon ottamaan em. tarkistuslistan kriteerit. Olennaista prosessissa on jatkuva parantaminen, suunnitellun toimeenpano ja edistymisen arviointi - erityistä tavoitetasoa ei ole asetettu. Tarkistuslistan avulla monet erilaiset toimijat voivat arvioida tiettyjen ikäystävällisyyttä kuvaavien tunnusmerkkien toteutumista. Arviointikriteereitä on yhteensä 86 ja ne on ryhmitelty mm. rakennettua ympäristöä, liikennettä, asumista, osallisuutta ja vaikuttamista, tiedonvaihtoa sekä sosiaali- ja terveyspalveluja koskeviin kokonaisuuksiin. Ikäystävällisyys koskee siis kaikkia elämän alueita niitä on vain katsottava iäkkään ihmisen silmin. Ja koska lapsi, nuori tai keski-ikäinen ihminen ei voi katsoa asioita aidosti iäkkään ihmisen silmin, tarvitaan kuntien ikäystävällisyyden kehittämiseen iäkkäitä ihmisiä. Poimin tarkistuslistasta näytille asumisen ikäystävällisyyttä koskevan kokonaisuuden: Ikääntyneille on tarjolla riittävästi asuntoja, joissa asumiskulut ovat kohtuulliset. Asunnot sijaitsevat alueilla, jotka ovat turvallisia, lähellä palveluita sekä muita asukkaita. Kirjoittaja on sosiaalineuvos, Sosiaali- ja terveysministeriö / Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Edullisia kodinhoitoon ja huoltotöihin liittyviä palveluita on saatavilla riittävästi. Asunnot ovat hyvätasoisia ja tarjoavat riittävästi suojaa ja turvallisuutta. Asunnon sisätiloissa ja kerrostalojen yhteisissä tiloissa on helppo liikkua. Kodin muutostyöt ovat mahdollisia ja edullisia. Palvelujen tarjoajat ymmärtävät ikääntyneiden tarpeet. Julkiset ja yksityiset vuokra-asunnot ovat puhtaita, hyvin ylläpidettyjä ja turvallisia. Vammaisille ja heikkokuntoisille vanhuksille on tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja, joihin on saatavilla tarvittavat palvelut. Asumisen kokonaisuudessa korostuvat asumisen kustannusten kohtuullisuus, esteettömyys ja turvallisuus sekä asumisen ja palvelujen toimiva kokonaisuus. Samoja kokonaisuuksia on esillä myös Valtioneuvoston periaatepäätöksessä ikääntyneen väestön asumisen kehittämisohjelmasta 2 - siinä em. kokonaisuuksien lisäksi ovat korostetusti esillä sekä kunnan järjestelmällinen ja pitkäjänteinen suunnittelu asumisen kehittämiseksi että ihmisen oma ennakointi: varautuminen omaan ikääntymiseen ja asunnon ja lähiympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin tilanteessa, jossa toimintakyky ainakin jossakin määrin iän myötä muuttuu. Mistä siis on ikäystävällinen kunta tehty? Iäkkäiden ihmisten aidosta kuulemisesta ja osallisuudesta ikäystävällisen yhteiskunnan rakentamisessa, monimuotoisista asumisen vaihtoehdoista, esteettömästä ja turvallisesta asuinympäristöstä, toimivista asumisen ja palvelujen kokonaisuuksista, riittävistä ja kohtuuhintaisista liikennepalveluista. Niistä esimerkiksi on ikäystävällinen kunta tehty. Jokainen kunta voi olla ikäystävällinen omalla tavallaan - WHO:n kriteeristö tarjoaa mahdollisuuden pohtia kysymystä 86 kantilta. Kuva: Vesa Linna 1 Age-Friendly -materiaalia saatavilla osoitteessa: ; lisäksi suomen kielelle käännetty tarkistuslista löytyy Kuopion kaupungin Ikäystävällinen Kuopio -ohjelman liitteestä: get_file?uuid=ab73c78e-acc5-4b0d-b eb046f63c&groupid= /%7BEAF4ED7E-F E-8A33-1A9BC %7D/

8 Kotosalla paljon enemmän kuin pelkkä asunto Yli 55-vuotiaille suunnatut Kotosalla-kodit on suunniteltu ikääntyvien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Yhteiset olohuoneet, kerhotilat ja lounasravintolat tarjoavat mukavaa yhdessäoloa samanhenkisten naapureiden kanssa. Jokaisella Kotosalla-talolla on oma koulutettu palveluohjaaja, joka tukee asukkaiden arkea. Halutessasi voit unohtaa talonmiehen askareet ja kukkapenkkien kitkemiset Kotosalla-talot antavat aikaa ja vapautta elämälle. YH Kodit Oy Kotosalla Säätiö Tampere Turku Aleksis Kiven katu 26 Humalistonkatu Tampere Turku Puh Puh Kotosalla-kodeissa korostuvat ennen kaikkea turvallisuus, viihtyisyys ja asumisen helppous. Puhelun hinta (sis. alv 24%): lankapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min. matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min. R 8

9 Terveysturva osana palvelujärjestelmää Hennamari Mikkola Kansalaisten ja työnantajien kukkarolla Säästöt ravisuttavat. Yli 200 miljoonaa euroa korvamerkittyä rahaa leikkautuu sairaanhoitovakuutuksesta ja siten terveydenhuollosta. Lääke-, matka- ja yksityisten palvelujen korvaukset supistuvat. Myös kuntien valtionosuuksia leikataan mikä todennäköisesti vaikuttaa myös terveyspalvelujen järjestämiseen. Tämä kehityskulku herättää kysymyksen: Mistä saamme tulevaisuudessa lisärahaa ikääntyvän väestön kasvaviin tarpeisiin sosiaali- ja terveydenhuollossa? THL:n tilastojen perusteella terveyskeskusten rahoitus on jo käynyt pakkasen puolella vuonna Yksityisten palvelujen käytössä kansalaisten taskuja kaivetaan yhä syvemmältä. Yksityislääkäripalvelut ovat kallistuneet erityisesti pienituloisille. Vähävaraisten yksityispalvelujen käyttö on puolittunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Suurituloisten palvelujen käyttö jatkuu entisellään, vaikka Kela-korvausta on näivetetty ja kansalaisten omavastuuta on kasvatettu. Rahat yksityisten palvelujen käyttöön ovat löytyneet keski- ja suurituloisten kukkarosta. Työterveyshuolto porskuttaa omaa latuaan. Hyvin menestyvä työnantaja on valmis kaivamaan kuvettaan, kun avaintekijät pitää saada kiireesti työkykyisiksi. Onneksi sentään työnantajilla on motivaatiota ja valmiutta varmistaa terveyspalvelujen saatavuus. Kela-korvauksella on ollut merkittävä vipuvaikutus erityisesti sairaanhoidon lisäämiseksi työterveyshuoltopalveluissa. Työssäkäyvä lapsiperhe, jolla on lapsille hankittuina yksityiset sairauskuluvakuutukset maksaa terveyspalvelujen käytöstä moninkertaisesti. Lasku on vielä suurempi, jos perheen aikuiset käyttävät yksityisiä hammaslääkäri-, silmälääkäri ja Kirjoittaja on KTT, dos., Terveysturvan tutkimuksen päällikkö, Kelan tutkimusosasto gynekologipalveluita - kuten on varsin tavallista. Silmälääkärissä käydään keskimäärin kerran kuudessa vuodessa ja gynekologilla kaksi kertaa. Harvalla on varaa käydä joka vuosi - paitsi hammaslääkärissä. Yksityisillä hammaslääkäreillä on tapana kutsua potilaita säännöllisiin tarkastuksiin. Ei työterveyshuoltokaan ilmaista ole, vaikka niin moni luulee, kun asiakasmaksua ei peritä luukulla. Palkansaajat maksavat yli prosenttia työterveyshuollon kokonaisrahoituksesta. Tuoreen tutkimuksemme perusteella työterveyshuollon laskennallinen osuus kasvukuntien avoterveydenhuollosta on jopa yli 40 prosenttia. Tästä huolimatta osalla kunnista ei ole rahaa ja kannusteita turvata peruspalvelujen saatavuutta kohtuuajassa työelämän ulkopuolella tai muuten heikon työterveyshuollon omaaville kuntalaisille. Yksityisten palvelujen käyttö kasvaa erityisesti alle 2-vuotiailla pikkulapsilla suhteessa väestörakenteen kehitykseen. Muissa ikäryhmissä vastaavaa muutosta ei havaita. Epäilemättä yksityisillä sairauskuluvakuutuksilla ja palvelujen tarjonnan monipuolistumisella on vaikutusta siihen, että lapsiperheet käyttävät yhä enemmän yksityisiä palveluita. Onko tämä se kehityskulku, mitä terveydenhuoltojärjestelmältä tulevaisuudessa toivomme. Nykymallissa kansalaiset ja työnantajat ottavat yhä suuremman vastuun peruspalvelujen rahoituksesta. Pitäisikö terveydenhuoltojärjestelmän kehittäjien perehtyä useamman kerran Pohjolan naapureiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja havaita, että yksityissektori on hyväksytty Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa aidosti osaksi palvelujärjestelmää. Meillä sitä sovitetaan kuokkavieraan rooliin. 9

10 Yritysesittely Hoivaroi Oy hoivaa ja huolehtii Hoivaroi Oy on Niina Kaihuan vuonna 2008 perustama kotihoitoyritys. Yrityksen toiminta on kasvanut vuosi vuodelta ja merkittävin palveluiden ostaja on Rovaniemen kaupunki. Myös yksityisasiakkaiden määrä on lisääntynyt viime aikoina. Hoivaroi Oy työllistää kotihoidon osalta yli 10 lähihoitajaa ja yhden sairaanhoitajan. Se tarjoaa myös ympärivuorokautista hoitoa. Tällä hetkellä toiminnassa on kaksi Toiminnanjohtaja Karoliina Hizem, Hoivaroi Oy hoitorinkiä, jotka työllistävät seitsemän työntekijää. Palvelutarjontaan kuuluvat kotipalvelu, kotisairaanhoito sekä omais- ja kodinhoidon palvelukokonaisuudet. Hoito toteutetaan ennalta laaditun hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Kotihoitotyön perusperiaatteena on kuntouttava työote, jolloin asiakasta tuetaan omatoimisuuteen ja monipuoliseen arkeen. Yksilöllisyys, asiakaslähtöisyys ja turvallisuus ovatkin Hoivaroin toimintaa ohjaavia arvoja. Hoivaroi Oy:llä on käytössään sujuvaan kotikäyntien tilastoimiseen ja kirjaamiseen FastROI Hilkka-ohjelmisto verkossa ja mobiilissa. Liikkuvan työn luonteen vuoksi mobiilimuotoinen tilastointi- ja kirjaamisohjelma mahdollistaa tehokkuuden ja tarkkuuden muun muassa reaaliaikojen tilastoimiseen ja laskuttamiseen. Kotipalvelu Hoivaroin kotipalvelu on turvallinen taho silloin, kun asiakkaan toimintakyky on alentunut tai sairauden vuoksi kotiin tarvitaan apua kotona asumisen mahdollistamiseen. Koti on usein ihmiselle paras asuinympäristö silloinkin, kun sairaus yllättää ja arjessa selviytymiseen tarvitaan ulkopuolista apua. Ammattitaitoiset hoitajat seuraavat asiakkaan vointia, valvovat turvallisen lääkehoidon toteutumista, tekevät vaativiakin hoitoja asiakkaan kotona. Myös pienimuotoiset kodinhoidolliset askareet hoituvat kotikäynnin yhteydessä. Kotipalvelun tukena kokonaisvaltaisen hoidon toteuttamisessa on kotisairaanhoitaja, joka toimii kotihoidon yksikön hoitotyön asiantuntijana. Kotisairaanhoito Kotisairaanhoito on osa avoterveydenhuoltoa, jossa valvotusti terveydenhoitohenkilöstö toteuttaa hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista hoitoa asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Kotisairaanhoitaja ottaa muun muassa lääkärin määräämiä laboratoriokokeita ja tekee sairaanhoidollisia toimenpiteitä, kuten haavanhoitoja, INR -mittauksia, injektioiden pistämisiä, verenpaineenja verensokerin mittauksia ja luonnollisesti arvioi mittaustuloksia. Kotisairaanhoitaja on säännöllisesti ja tarvittaessa yhteydessä lääkäriin. Omaishoidonpalvelu Omaishoitajien jaksamiseen ja arjen helpottamiseen Hoivaroi tarjoaa palvelua omaishoitajana toimivalle henkilölle pääsääntöisesti niin, että hoitaja toimii omaishoitajan sijaisena ja aika on aina asiakkaan kanssa sovittavissa. Omaishoitajan vapaapäivä on hyvä ratkaisu kaikille, jotka hoitavat kotona omaistaan ja tarvitsevat myös omaan jaksamiseen hengähdystaukoja ja lepohetkiä. Kodinhoito Hoivaroilta saa apua arkeen, kun helpotusta tarvitaan kodin perusasioiden hoitamiseen, kuten siivoukseen tai lastenhoitoon. Se hoitaa asiakkailleen ikkunanpesut, perussiivoukset ja asioinnit kodin ulkopuolella. Palvelut räätälöidään aina asiakkaan tarpeen mukaisesti. Karoliina Hizem, th toiminnanjohtaja Hoivaroi Oy 10

11 Hoivaa ja toimeentulon turvaa Kalevi Kivistö Kotisairaala hyvä innovaatio Isoäitini kuoli tammikuussa Meidän perheemme asui silloin muualla Suomessa, mutta joulun ajaksi kokoonnuimme perinteellisesti äidin kotiin. Isovanhempien 12-lapsisen perheen jälkeläisistä kertyikin joulua juhlimaan sievoinen joukko. Yövyin silloin nk. tuvan puolella ja muistan mummoni tulleen varhain aamulla sytyttämään tulta hellaan. Samalla hän ähkäisi ja lyyhistyi maahan. Äitini sisar kiirehti auttamaan hänet sänkyyn. Kun puhelimia ei ollut, pantiin minut serkkupoikani kanssa polkupyörillä matkaan hakemaan taloon tohtori Sepivää, joka pian meidän selostettua asiamme tulikin taloon. Diagnoosi oli sydäninfarkti ja hoito lepoa. Lääkäri kulki vielä toistamiseen kotona. Kun mummo ei kuitenkaan levossa osannut olla, tuli parin viikon sisällä kuolema. Tri Sepivällä olikin pohjalaisella maaseutupaikkakunnalla hyvä maine. Se Sepivä on sopiva, sanottiin. * * * Tämä muistikuva palasi mieleen sairastuttuani itse Pääsiäisen alla. Espoon paljon arvosteltu julkinen terveydenhoito toimi päivystyspotilaan kannalta hienosti. Menin terveyskeskukseen sairaanhoitajan vastaanotolle klo 10 ja klo 13 pääsin lääkärin puheille. Lääkäri selosti diagnoosin ja hoidon ja sanoi passittavansa minut kotisairaalaan. Klo 16 samana päivänä oli sairaanhoitaja kotonamme laittamassa kanyylin paikalleen ja antamassa ensimmäisen lääkeannoksen. Siitä lähtien sairaanhoitaja kävi kolme kertaa vuorokaudessa kymmenen päivän ajan, kunnes saatoimme siirtyä kevyempään lääkitykseen. Kotisairaala on mielestäni erinomainen esimerkki toimivasta kotihoidosta. Se on myös yleisesti hyväksytty tavoite vanhustenhuollossa, jossa tavoitteena on vähentää ympärivuorokautisen laitoshoidon osuus 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä kuudesta prosentista kolmeen. * * * Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Uuteen vanhuspalvelulakiin kirjattu pyrkimys on mahdollistaa iäkkään ihmisen asuminen mahdollisimman pitkään kotona. Tavoite on hyvä ja useimmat vanhukset varmasti toivovat voivansa olla kotona mahdollisimman pitkään. Palveluja kotona asumisen mahdollistamiseksi onkin kehitetty. Esimerkiksi oma kokemukseni kotisairaalasta oli potilaalle hyvä, ja uskon että myös kunnalle taloudellinen. Tässä onkin kotihoidon peruskysymys: se että kotiin saa tasokkaat ja riittävät palvelut. Ilman niitä paljosta puheesta kotihoidon auvoisuudesta tulee ylistämällä alistamista. Arjen karusta tilanteesta kirjoitti alalla työskentelevä osastonhoitaja Sinikka Vepsä Helsingin Sanomissa ( ) puhuttelevaa tekstiä: olen huolissani kotihoidon tilanteesta. Hoitajat tekevät työnsä hyvin, mutta Helsingissä työmäärät ovat kohtuuttomat. Päättäjät liputtavat avohoidon puolesta. Harva ikäihminen haluaa tulla elävältä haudatuksi. Kuitenkin näitä ikäihmisiä asuu satoja hissittömissä taloissa riittämättömän kotihoidon turvin. He voivat vain haaveilla pääsevänsä ulos. Vanhustenhuollossa työskentelee SUPER:n tutkimuksen mukaan valtaosaltaan kutsumustietoinen, motivoitunut henkilöstö. Palvelut kotiin voidaan myös järjestää hyvin, kuten kotisairaalan esimerkkini osoittaa. Kyse on tahdosta ja voimavarojen riittävyydestä. Kotihoito sellaisenaan ei ole hyvän hoidon avainsana, se on sitä vain silloin, kun siihen osoitetaan riittävästi henkilökuntaa ja muita voimavaroja. * * * Tohtori Sepivän kotisairaala oli vaatimaton, siihen kuului vain pari käyntiä eikä varsinaista hoitoa. Nyky-yhteiskunnassa voidaan siltä ajalta kuitenkin poimia hyvänä esimerkkinä palvelun antaminen kotiin. Meidän sukupolvemme tehtävä on huolehtia siitä, että kotiin annettujen palvelujen laatu ja monipuolisuus vastaavat nykyajan vaatimuksia. 11

12 Päiväkeskusesittely Kun kuulo ja näkö heikkenevät Päiväkeskustoimintaa Metsolassa Kuurojen Palvelusäätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka tuottaa palveluja kuuroille ja kuurosokeille ihmisille. Vuonna 1998 säätiössä käynnistyi RAY:n rahoittama projekti, jonka kohderyhmänä olivat ikääntyneet kuulonäkövammaiset. Projektin tavoitteena oli tuoda esille kuulo- ja näkövammaisten ikäihmisten erityistarpeet palvelujärjestelmissä. Neljä vuotta kestäneen projektin jälkeen käynnistyi Seniori-ohjelma, jonka aikana tuotettiin koulutusmateriaalia ja järjestettiin henkilöstökoulutusta. Kunnissa tehtiin ikääntyneiden kuulonäkövammaisten lukumääräselvityksiä palvelutarvekartoituksia varten. Seniori-ohjelman yhteydessä käynnistettiin kuulonäkövammaisille ikääntyneille päiväkeskustoiminta viidessä säätiön toimipisteessä eri puolilla Suomea. Ikääntyneet kuulonäkövammaiset palvelujen käyttäjinä Seniori-ohjelman kuluessa teetettiin tutkimus, jonka toteutti geriatrian erikoislääkäri Taina Lupsakko. Toiminnallinen kuulo- ja /tai näköhaitta ikääntyneillä, sen vaikutus toimintakykyyn ja palvelutarpeeseen - raportti julkaistiin v Tutkimuksessa ilmeni, että lähes puolella yli 75-vuotiaista on arkipäivää haittaavia kuulemisen ja näkemisen ongelmia. Samanaikainen toiminnallinen kuuloja näköhaitta on tutkimuksen mukaan yleinen tässä ikäluokassa. Kotona asumista todettiin ikääntyneiden pitävän tärkeänä (98 %). Näkemisen vaikeuksista kärsivillä oli noin kolminkertainen riski joutua asumaan muualle verrattuna normaalisti näkeviin. Tutkimuksessa todettiin myös, että toiminnallisia kuulemisen ja näkemisen vaikeuksia omaavilla oli ongelmia selviytyä päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti, joten palvelutarve heidän kohdallaan oli lisääntynyt. Kuulonäköhaitat altistivat mielialaongelmille ja terveydentilan huonoksi kokemiselle. Harrastemahdollisuudet olivat tuolloin rajoittuneemmat. Tutkimuksessa selvitetyt harrastukset koskivat liikuntaa, kyläilyä, ravintolassa käyntiä, matkustelua, mökkeilyä ja luonnossa liikkumista. Aistivammaisuus aiheuttaa ikääntyneelle usein mm. tasapaino-ongelmia, sosiaalista eristäytymistä, tapaturmariskiä sekä liikuntavaikeuksia. Kun vanhus kokee liikkumisen epävarmaksi, hän voi välttää itsenäistä liikkumista, joka voi johtaa eristäytymiseen. Eristäytyminen puolestaan voi johtaa masentuneisuuteen ja yksinäisyyden tunteisiin, jolloin avun tarve lisääntyy. Lupsakko painottaakin aistivamman varhaisen diagnosoinnin ja kuntoutustoimenpiteiden aloittamista mahdollisimman pian, jotta voitaisiin kehittää ja taata riittävät palvelut, joiden avulla myös aistivammaiset ikääntyneet voivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Johtopäätöksenään Lupsakko painottaa siis ennaltaehkäisevän diagnostiikan ja kuntoutuksen tärkeyttä. Hän peräänkuuluttaa myös yleistä asennemuutosta vanhenemiseen sekä ikääntyneiden aistivammaisuuden laajuuden tiedostamiseen. Hänen mielestään asia on tärkeä ottaa huomioon yhdyskuntasuunnittelussa, jotta voisimme taata aistivammaisten vanhusten turvallisen ja toimivan ympäristön. Metsolan päiväkeskuksen asiakkaista ja toiminnasta Jyväskylässä Metsolan päiväkeskus aloitti toimintansa v Seniori-ohjelma päättyi v. 2009, kun RAY:n rahoitus loppui. Toiminnan lakkautusuhan alla Metsolan päiväkeskuksen asiakkaat laativat mielipidekirjoituksia paikallislehteen, keräsivät adressiin nimiä ja toimittivat sen delegaationa Jyväskylän kaupungin päättäjille. Vaikuttamistyö kannatti: Jyväskylän kaupunki teki säätiön kanssa ostopalvelusopimuksen ja Metsolan päiväkeskuksen toimintaa on voitu jatkaa osana kaupungin muuta, varsin kattavaa päiväkeskuspalvelua. Viimeinen sopimusvuosi on nyt menossa ja ostopalvelun jatkumista tietysti toivotaan Metsolan asiakkaiden keskuudessa. Metsolan päiväkeskuksen asiakkaat ovat kotona asuvia ikääntyneitä, valtaosa Jyväskylästä ja muutama asiakas lähikunnista osallistuu toimintaan yksittäisillä maksusitoumuksilla. Verkostoyhteistyö on tärkeää, sillä sen kautta ohjautuu uusia asiakkaita vapautuneille asiakaspaikoille. Aistivammajärjestöjen aluetyöntekijät, keskussairaalan aistivammaisten kuntoutusohjaajat, seurakunnan kuulo- ja näkövammaisten diakoni sekä kaupungin palveluohjaajat vievät Metsolan toiminnasta tietoa asiakkailleen mm. kotikäyntien yhteydessä. Päiväkeskuksessa kokoontuu viikoittain neljä eri ryhmää, joista yksi on viittomakielinen, muissa ryhmissä asiakkailla on diagnosoitu kuulo- ja / tai näkövamma. Asiakkaita on yhteensä noin 50 ja heidän keski-ikänsä on 84 vuotta. Osa asiakkaista on ollut toiminnassa mukana alusta alkaen, jo lähes 13 vuoden ajan. Päiväkeskuksessa työskentelee kaksi ohjaajaa. Useimmilla Metsolan asiakkailla näkövammaisuuden aiheuttaja on silmänpohjan ikärappeuma, jossa näönmenetys voi olla huomattava. Suurimmalla osalla näistä asiakkaista osittainen reuna-alueiden näkö säilyy ja liikkuminen onnistuu tutussa, esteettömässä ympäristössä, mutta keskeisen näkökenttäpuutoksen vuoksi esim. lukeminen, tv:n katselu ja koti- ja käsitöiden tekeminen ei enää onnistu. Muita näkövammaisuuden aiheuttajia ovat mm. glaukooma sekä retinitis, perinnöllinen verkkokalvonrappeumasairaus. 12

13 Ikäkuulo on etenevä ikääntymiseen liittyvä sisäkorvaperäinen kuulovika. Kuulon heikkeneminen ilmenee tällöin siten, että ihminen kuulee ääntä, mutta ei saa sanoista selvää. Kuulolaitteen äänimaailmaan totuttelu on oma, aikaa vievä prosessinsa ja moni iäkäs tarvitsee kuulolaitteensa käytössä ohjausta sekä huoltoapua. Tilanteissa, joissa on taustahälyä, kuulolaitekaan ei ikäkuulemisen vaikeutta poista. Muita kuulovammaisuuden aiheuttajia ovat mm. työperäiset syyt sekä sotavammat. Metsolan päiväkeskuksessa asiakkaat käyvät yhtenä päivänä viikossa kukin omissa ryhmissään, minkä ansiosta sosiaalisten kontaktien ylläpito ja ystävyyssuhteiden pysyvyys ryhmäläisten kesken mahdollistuu. Osallistujien vaihtuvuus on pieni, pysyvyyden ansiosta ryhmäläiset voivat kokea sekä fyysistä että psyykkistä turvallisuutta. Vakiintuneet asiakasryhmät helpottavat myös ohjauksellista työtä. Kunkin asiakkaan kommunikatiiviset tarpeet tulevat yksilöllisesti huomioiduiksi ja ryhmän jäsenten välisiä kontakteja voidaan tukea (apuvälineet, opastustekniikat, fyysisen ympäristön järjestelyt). Metsolan päiväkeskuksen olemassaolon aikana monien asiakkaiden kohdalla on käynyt niin, että näkövammaisen kuulo on heikentynyt tai kuulovammainen on näkövammautunut. Molempien kaukoaistien heikentynyt toiminta vaikeuttaa entisestään tiedonsaantia ja oman elämän hallintaa. Näissä tilanteissa ryhmän vertaistuki, apuvälineohjaus sekä turvallinen päivätoimintaympäristö ovat arvossaan, ne auttavat osaltaan asiakasta jaksamaan ja sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Päivätoiminta on sisällöltään perinteistä päivätoimintaa, joka sisältää virkistyksellistä ryhmätoimintaa: liikuntaa, kulttuuria, kädentyötä sekä tietopuolista ohjelmaa sosiaalipalveluista, terveydenhoidosta. Eri alojen asiantuntijat ja esiintyjät vierailevat ryhmissä. Toiminnan punaisena lankana on asiakkaiden aistivammojen huomioiminen ryhmien ohjelmien sisältöjä suunniteltaessa. Asiakkaille jaetaan ajanmukaista tietoa kuulemisesta, näkemisestä ja apuvälineistä sekä annetaan tarpeen mukaan Metsolan päiväkeskuksen perjantai-ryhmäläisiä: Edessä (vas.) Tuula Attila, Impi Hyttinen, Alma Virtanen, Eeva Böttcher ja Irja Komu. Takana (vas.) Aune Keskinen, Martti Hyttinen, Silja Lappalainen ja Werner Böttcher. henkilökohtaista ohjausta apuvälineiden käyttöön ja ohjataan heitä tarvittavien palvelujen piiriin. Optimi kommunikatiivinen ympäristö helpottaa asiakkaiden sosiaalista yhdessäoloa. Näkövammaisten asiakkaiden liikkumista ja omatoimisuutta helpottavat näkövammaisen opastustekniikat sekä pysyvä ja selkeä fyysinen ympäristö. Kuulovammaisen osallistumista ryhmätilanteisiin edesauttaa selkeä ja rauhallinen ääniympäristö. Turhia hälyääniä ryhmätilanteissa pyritään välttämään ja induktiokuuntelun (mikrofonin kautta silmukkavahvistimeen syötetyn äänisignaalin) avulla puheen voi kuulla ilman ylimääräisiä häiriöääniä. Elämää kuulonäkövammaisena Väestön ikääntyessä kasvaa myös kuulo- ja näkövammaisten määrä. Kun ihmisen näkökyky tai kuulo radikaalisti heikkenee, on se aina elämän mullistava tilanne, oli hän minkä ikäinen hyvänsä. Metsolan päiväkeskuksen ryhmissä ihmiset jakavat ilonsa ja surunsa. Vanhenemisesta ja sen vaikutuksista keskustellaan, kokemuksia jaetaan ja tuetaan sitä ryhmäläistä, jota elämä kolhii. Kuulo- ja näkövammojen laatuja ja apuvälineiden käyttökelpoisuutta arvioidaan. Yhteiskunnan ilmiöitä pohditaan, politiikasta väitellään. Eletään siis ihmisen elämää ihmisten joukossa. Iloitaan ja nauretaan, uskoudutaan ja kuunnellaan. Kun ryhmäläiset saavat iloa ja turvaa toisistaan, on kuulonäkövammaisuudesta aiheutuvat ongelmat helpompi kohdata. Kulttuuristen kokemusten vaikuttavuus ihmisen terveydentilaan on merkittävä. Siksipä mm. kirjallisuus ja musiikki ovat Metsolan toiminnassa tärkeässä roolissa. Kuulo- ja näkövammaisuuden vuoksi suurin osa Metsolan asiakkaista ei kykene enää osallistumaan julkisiin kulttuuritilaisuuksiin. Kulttuuria tuodaankin sinne missä he ovat. Esimerkiksi Eläkeliiton Tunne musiikki-projekti tarjoaa uusia musiikillisia elämyksiä ja yhteiskokemuksia myös Metsolan päiväkeskuksen asiakkaille. Alueellisten vapaaehtoistyöntekijöiden vierailukäynneistä päivätoimintaryhmiin on jo sovittu. Kesäkuun alusta alkaa yhteistyö, jota varmasti myös jatketaan syksyn tullen. Anne Kinnunen Metsolan päiväkeskuksen ohjaaja 13

14 sairaudet Kaihileikkauksella eroon myös silmälaseista Harmaakaihi on silmäsairauksista yleisin. Kaihi heikentää näköä vähitellen ja sen esiintyvyys kasvaa väestön ikääntyessä. Jopa 70 %:lla yli 70-vuotiaista on jonkinasteinen kaihi. Kaihi on helposti hoidettavissa leikkauksella, ja samalla toimenpiteellä voi päästä eroon myös silmälaseista. Silmän linssi eli mykiö koostuu pääosin valkuaisaineesta ja vedestä. Mykiön tehtävä on säädellä katseen tarkentumista eri etäisyyksille. Mykiön ikämuutokset alkavat jo varhain: jo pian neljännenkymmenennen ikävuoden jälkeen mykiö ja silmälihakset menettävät kimmoisuuttaan ja katseen tarkentaminen erityisesti lähietäisyydelle heikkenee. Iän myötä heikentyneen lähinäön eli ikänäön korjaukseen käytetään perinteisesti lukulaseja tai kaksi- tai moniteholaseja. Kirkas mykiö läpäisee valoa esteettömästi, mutta iän myötä mykiön valkuaisaineet samentuvat, valon pääsy silmään estyy vähitellen ja näkö heikkenee. Tällöin puhutaan harmaakaihista. Harmaakaihi on yleisin silmäsairaus ja sen esiintyvyys varttuneessa väestössä on suuri. Joka toisella 65-vuotiaalla on mykiöissä kaihimuutoksia ja jopa 70 prosentilla yli 70-vuotiaista on jo diagnosoitu kaihi. Silmävammat, kortisonilääkitys tai jotkin perussairaudet kuten diabetes voivat nopeuttaa kaihin syntymistä, mutta kaihin pääasiallinen syy on kuitenkin ikääntyminen. Kaihin voidaankin ajatella olevan samankaltainen ikämuutos kuin vaikkapa hiusten harmaantuminen. Kaihin hoitona on aina leikkaus, joka on nopea ja helppo päiväkirurginen toimenpide. Tehokas ja helppo leikkaushoito Kaihileikkaus on maailmanlaajuisesti yleisin kirurginen toimenpide. Kaihileikkauksia tehdään Suomessa vuosittain arviolta noin ja määrä on jatkuvassa kasvussa väestön ikääntymisen myötä. Kaihileikkaus tehdään nykyään tavallisimmin silmätippapuudutuksella ja päiväkirurgisesti eli potilas kotiutuu toimenpiteestä heti voinnin salliessa. Toimenpiteessä kaihin samentama mykiö pehmitetään ultraäänellä ja imetään huuhtelunesteen kanssa pois silmästä. Tilalle asetetaan kirkas tekomykiö, joka mahdollistaa jälleen esteettömän valonpääsyn silmään. Toimenpiteen kesto on keskimäärin vain 15 minuuttia yhtä silmää kohden eikä näön kirkastumiseen mene kuin parista vuorokaudesta muutamaan viikkoon riippuen kaihin kovuudesta. Leikkaushoito on kertaluontoinen, sillä tekomykiöön ei voi enää kehittyä kaihia. Silmä ei myöskään hylji tekomykiötä, joka on materiaaliltaan kudosystävällistä akryyli- tai silikoniseosta. Mikäli silmässä ei ole muita näköä heikentäviä sairauksia, kaihileikkauksen jälkeen näkö on terävä ja kirkas. Jos näköä on kaihin lisäksi heikentänyt jokin muu silmäsairaus, yhdenkin haitan poistaminen kuitenkin yleensä parantaa tilannetta. Samalla toimenpiteellä eroon myös silmälaseista Mykiö kattaa noin yhden kolmasosan silmän kokonaistaittovoimasta. Kun kaihileikkauksessa mykiö poistetaan, silmän taittovoima muuttuisi radikaalisti, ellei tilalle asennettaisi tekomykiötä. Tekomykiön vahvuus valitaan yleensä niin, että leikkauksen jälkeen on mahdollista nähdä ilman silmälaseja joko lähelle tai kauas. Vastaavasti leikkauksen jälkeen on tällöin käytettävä joko lähi- tai kaukolaseja. Korkean teknologian tekomykiöillä silmälaseista on sen sijaan mahdollista päästä kokonaan eroon. Uudet tekomykiöt ovat moniteholinssejä, joissa on eri voimakkuusalueita. Näillä erikoislinsseillä saadaan korjattua sekä taittovirhe että lukunäkö eli leikkauksen jälkeen näkee lähelle ja kauas ilman silmälaseja. Moniteholinssit soveltuvat henkilöille, joilla ei kaihin lisäksi ole muita näkökykyyn vaikuttavia silmäsairauksia. Moniteholinssein suoritettava leikkaus on nopeimmin kasvava näönkorjausmuoto Suomessa eli mykiö vaihdetaan moniteholinssiin yhä useammin jo siinä vaiheessa kun kaihia ei vielä ole mutta halutaan korjata ikänäköä. Linssileikkaus-nimellä tutuksi tullut menetelmä vapauttaa silmälasien käytöstä ja poistaa samalla kaihin riskin tulevaisuudessa. Näin ollen sama leikkausmenetelmä sopii sukupolvesta toiseen, vaikka pääasialliset syyt leikkaukseen hakeutumiselle olisivatkin erilaiset. Milloin leikkaukseen? Nykyään käytettävä ultraäänitekniikka ei edellytä kaihin kypsyttelyä. Päinvastoin toimenpide ja toipuminen ovat sitä helpompia mitä pehmeämpi mykiö vielä leikkaushetkellä on. Julkisella sektorilla on resurssien riittävyyden turvaamiseksi asetettava hoitoon pääsylle tietyt kriteerit. Kaihin haitta-aste sanelee sen, milloin kaihileikkaukseen pääsee julkisen terveydenhuollon varoin. Yksityisiä terveyspalveluita käytettäessä henkilö päättää itse, milloin kaihista on siinä määrin haittaa että se on syytä hoitaa. Tiia Ilmaniemi johtava optikko Medilaser Oy 14

15 EU Sirpa Pietikäinen Oma koti kullan kallis vai sittenkin halpa? Omaishoitajien epämuodollinen asema ja sen tuomat epäkohdat ovat ongelma koko Euroopassa. Tarkkoja lukuja omaishoitajien määrästä on vaikea saada, mutta Euroopan unionin alueella täysipäivästä hoitotyötä tekee miljoonaa omaishoitajaa. Yhteiskunnan tuen puute on heille yhteinen ongelma, ja tätä ja muita teemoja puidaan myös Euroopan parlamentissa. Kuulun meppien Carers-yhteistyöryhmään, jossa pohditaan EU-tason ratkaisuja ongelmiin. Näitä ratkaisuja ovat esimerkiksi e-terveyden kehittäminen ja sosiaalisten investointien edistäminen. E-reseptit, rutiinitoimenpiteiden hoitaminen sähköisesti ja kotiin toimitettavat lääkkeet auttavat arjessa, jossa jokainen kotoa poistuminen on stressaava tilanne. Sosiaalisten investointien osalta Euroopan komissio on parhaillaan selvittämässä sitä, miten pitkäaikaishoito on eri jäsenmaissa järjestetty. Selvitys on vielä kesken, mutta sen avulla päästään levittämään hyviä käytänteitä jäsenmaiden välillä. Miten voidaan tehdä investointeja, jotka tekevät hoidosta tuottavampaa, edistävät terveenä pysymistä sekä ylläpitävät itsenäistä elämistä? Näiden tavoitteiden toteutumiselle komissio aikoo ohjata tukea Euroopan sosiaalirahastosta. Omaishoitajien tukeminen on mainittu yhtenä viidestä keinosta, jolla näihin tavoitteisiin päästään. Omaishoito on tärkeä tukipilari kotona asumiselle. Se tulee yhteiskunnalle edulliseksi etenkin tällä hetkellä, kun sosiaalietuudet omaishoitajille ovat olemattomat ja vastuu hoidosta jätetään yksinomaan omaisen harteille. Nykytilanteeseen on tultava kuitenkin muutos. Ja koska ongelma on yhteinen, tarvitaan myös yhteisiä ratkaisuja. Kirjoittaja on europarlamentaarikko (Kok.). Hän toimii Alzheimer Europe -järjestön johtokunnassa ja äitinsä omaishoitajana. * * * EU:n toimivaltaan ei toistaiseksi kuulu sosiaalipolitiikka, mutta tämän ulottuvuuden lisääminen olisi tärkeää. Omaishoitajien asema on tästä hyvä esimerkki. Olisi tärkeää luoda eurooppalaiset pelisäännöt, joissa omaishoitajille taataan sosiaali- ja eläke-etuudet siinä missä muillekin työntekijöille. On myös varmistettava, että hoitoon liittyvät tukipalvelut ovat heidän saatavillaan. Ja kun on tarve hengähtää, myös omaishoitajalle on annettava mahdollisuus olla lomalla. Edulliseksi omaishoito tulee näiden uudistusten jälkeenkin, jos vertailukohtana on laitoshoito. Muutosten tekeminen on kuitenkin välttämättömyys omaishoitajien oikeudellisen aseman ja jaksamisen kannalta. Jokin mättää, jos läheistään hoitavan ihmisen on jäätävä pois päivätyöstä ja pudottauduttava ympärivuorokautiseen palkattomaan omaishoitajan asemaan. Läheisillä tulee olla paitsi vapaus valita hoitaako vai ei myös vapaus valita kuinka paljon hoitaa. Omaishoidon ohella myös muiden kotiasumista tukevien pilareiden tulee olla kunnossa. Joka viidennellä ikäihmisellä ei nimittäin ole lähiomaista, joka heitä kotona hoitaisi. Heidän kohdallaan kotiin tuotavien palvelujen laadulla on erityinen merkitys, mutta niin ikään tulee myös varmistaa mielekkään ja virikkeellisen sosiaalisen elämän jatkuminen. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa olisi hyvä ottaa huomioon entistä paremmin ikääntyvän väestön tarpeet ja pyrkiä estämään lähielämän ja hoidon pirstaloituminen. 15

16 Palvelukeskusesittely Caritas-Säätiölle Ouluun uusi Asunnot, palvelu ja ympäristö muodostavat hienon Monipuolista asumista ja paljon erilaisia palveluja ikäihmisille tarjoava Caritas Matriiti nousee hyvää vauhtia Ouluun, Tuiran kaupunginosaan. Rakennustyöt ovat edenneet niin ripeästi, että valmista tulee näillä näkymin jo vuodenvaihteessa, hieman alkuperäisestä aikataulusta edellä. Caritas-Säätiön vanhuspalvelupäällikkö Sinikka Lotvonen kertoo rakenteilla olevan kohteen herättäneen suurta kiinnostusta. Kyselyjä ja yhteydenottoja sen tiimoilta on tullut säätiöön jo paljon eikä ihme. - Caritas Matriitin asunnot, palvelut ja ympäristö muodostavat yhdessä hienon ja toimivan kokonaisuuden. Vuokrataso uudessa keskuksessa on pyritty eri keinoin pitämään kohtuullisena, Sinikka Lotvonen kertoo tyytyväisenä. Esteettömyyteen erityishuomio Korkeimmalle Caritas Matriitin alueella kohoaa kahdeksankerroksinen kerrostalo. Siinä on kuusikymmentä vuokra-asuntoa, jotka ovat kooltaan yksiöistä kolmioihin. Kaikki asunnot on erityisesti suunniteltu ikäihmisille ja niissä korostuu esteettömyys. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu kaksikerroksinen luhtitalo, jossa on kymmenen invamitoitettua kaksiota. Jokaisella niistä on oma sisäänkäyntinsä. Viihtyisien ja käytännöllisten asuntojen lisäksi Caritas Matriiti tarjoaa monipuolisia terveydenhoito- ja hyvinvointipalveluja. Ne lisäävät asumisen helppoutta, turvallisuutta, viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Sinikka Lotvosen mukaan uudessa kohteessa noudatetaan kuten Caritaksen toiminnassa yleensäkin uudenlaista palveluajattelua, jossa tähdätään virkeään ja rikkaaseen vanhuuteen. Olennaista myös on, että ikäihmiset voivat vähitellen tarpeen mukaan lisätä käyttämiensä palvelujen määrää. - Tarkoituksena on, ettei Caritas Matriitista tarvitse muuttaa pois, vaan se pystyy tarjoamaan kaikissa vaiheissa hyvät palvelut, Lotvonen sanoo. Kaksi tehostetun palveluasumisen kotia Caritas Matriitin valikoiman täydentävät kaksi palvelukotia, jotka sijoittuvat omaan siipeensä. Kodit tarjoavat ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista. Yksi niistä on tarkoitettu muisti- 16

17 ikäihmisten keskus kokonaisuuden häiriöisille ja toinen liikuntarajoitteisille ikäihmisille. Yhteensä palvelukodeissa on tilaa 33 asukkaalle. Palvelukodin asukkaat ovat joko yksityisasiakkaita tai käyttävät palveluseteliä Kaiken kaikkiaan Caritas Matriitiin asettuu asumaan ikäihmistä. Tuirassa asuu muutenkin paljon vanhempia ihmisiä ja muun muassa Caritas Matriitin lounas- ja kahvilapalvelut ovat myös heidän käytettävissään. Caritas Matriitin sijainti on mainio, aivan kaupungin keskustan kupeessa ja Oulujoen suiston hienojen ulkoilumahdollisuuksien äärellä. - Ympäristö tarjoaa tilaisuuden monenlaiselle harrastamiselle ja aktiiviselle arjelle, jotka juuri ovat tärkeitä toimintakyvyn ylläpitämisen kannalta, Lotvonen huomauttaa. Ja mistä sitten tulee Caritas Matriitin nimi? Vanhat oululaiset sen tietävät: osaa puu-tuirasta kutsuttiin Oulussa aikoinaan Matriitiksi. Kymmenen vuotta vanhuksia ja vammaisia palvellen Caritas-Säätiön palvelut ympärivuorokautista hoitoa tarjoavat palvelukodit kuntoutuspalvelut kotiin annettavat palvelut o kotipalvelut o kotisairaanhoito o kotisiivous o kotikuntoutus o Kotilääkäri yksityislääkäripalvelut ateriapalvelut vapaa-ajan virkistystoiminta vapaaehtoistoiminta Matriiti on Caritas-Säätiön kuudes palvelukeskus. Ensimmäinen ja säätiön lippulaivana toimiva seniorikeskus Caritas- Koti avattiin tasan kymmenen vuotta sitten. Nykyään Caritas-Säätiö on 270 ammattilaista työllistävä ja useissa eri toimipisteissä Oulun seudulla asumis-, kuntoutus-, koti-, vapaa-ajan ja terveydenhuollon palveluja tarjoava yhteisö. Sen palvelut on suunnattu erityisesti vanhuksille ja vammaisille, mutta entistä suuremmassa määrin myös kaikille oululaisille. Hyvä esimerkki tästä on lääkärikeskus-, kotilääkäri- ja työterveyspalveluja tarjoava Caritas Lääkärit Oy. Sen asiakkaina on oululaisia vauvasta vaariin. Viime syksynä toimintansa aloittanut yhtiö on pääosin säätiön omistama. - Liiketoiminnan tuotot käytetään pääasiassa palvelujen kehittämiseen sekä hyvää elämää synnyttäviin diakonisiin hankkeisiin etenkin vanhusten ja vammaisten keskuudessa. Tuotot eivät katoa sijoittajien taskuun tai pois Oulun alueelta, vaan ne käytetään säätiön kautta yhteiskunnallisesti tärkeisiin kohteisiin ja kansalaisten hyvinvointia edistävään työhön. Meille vastuullisuus ja toiminnan pitkäjänteisyys ovat tärkeää, korostaa Lotvonen. Kari Arokylä 17

18 Sosiaalinen yritys Osallisuus työelämään on oikeus PosiVire Oy on Helsingin kaupungin, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) ja Kiinteistö Oy Kaapelitalon (KOy Kaapelitalo) omistama, vuonna 2008 rekisteröity, sosiaalinen in house -yritys. PosiVire työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä sekä tukee heitä vapaille työmarkkinoille ja opiskelemaan siirtymisessä. Lisäksi yritys tuottaa omistajilleen heidän tarvitsemiaan palveluja. Yritys kantaa yhteiskuntavastuuta edistämällä tasa-arvoisuutta ja hyvinvointia sekä yhteiskunnan integraatiota. Toiminnan taloudellisia vaikutuksia ovat verotulojen lisääntyminen ja yhteiskunnan sosiaalimenojen väheneminen. Työllistymällä verovarojen kuluttajasta tulee verovarojen tuottaja. Yrityksen työntekijöissä on runsaasti maahanmuuttajia. PosiViren eettisenä toimintaperiaatteena on jokaisen henkilön ainutkertainen ja ehdoton ihmisarvo. Lisäksi PosiVire kehittää sosiaalisen yrityksen toimintamallia. Sosiaalinen yritys on taloudellisesti kannattava. Asiakastieto Oy:n Voitto -tietokannassa annettu arvio PosiViren taloustilanteesta on erittäin hyvä kannattavuudessa, vakavaraisuudessa ja maksuvalmiudessa. Lisäksi talousluokka on erinomainen. Käyttökate oli 27 %, kun se toimialan mediaanissa on keskimäärin 12,6 %. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 128,9 %, toimialan keskiarvo sijoitetulle pääomalle on keskimäärin 15,4 %. 50 henkilöä työttömänä aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle (työttömyyskorvaus/työmarkkinatuki) noin euroa vuodessa (+ muut tuet). 50 henkilön työllistymiseen yhteiskunta ja kaupunki investoivat euroa (palkkatuki ja Helsinki-lisä). Työllistyminen tuottaa verotuloa yhteensä euroa. Samalla säästyvät työttömyyskorvaukset euroa/vuosi (+ muut tuet). Työllistymisen investoinnista lähes 50 % tulee jo ensimmäisenä vuotena Toimitusjohtaja Sirpa Eklund, PosiVire Oy verotuloina takaisin. Tämän lisäksi, jos investointi nostaa takaisin työelämään 5 vuodeksi kaikki, tuotto on 115 %, ja puolesta vastaavasti 57 %. Jos kaikki ovat työelämässä kymmenen vuotta, tuotto on 122 %, jos puolet niin 72 %. Sosiaaliseen yritykseen työllistäminen on investointi, joka maksaa itsensä nopeasti takaisin, ts. antaa hyvän tuoton investoinnille. Henkilön työllistyessä hänen ostovoimansa lisääntyy, työttömyyden haitat vähenevät (pitkäaikaissairauksien riski pienenee, elintavat terveellisempiä jne.), ulosotossa olevat maksut tulevat maksetuiksi ja omistajat / yhteiskunta saavat lisää ammattikoulutettuja henkilöitä. Henkilöstö viihtyy Aalto-yliopisto on selvittänyt työntekijöiden kokemuksia haastattelulla. Henkilöstö kokee viihtyvänsä hyvin ja on tyytyväinen työhönsä. Työ on vastannut odotuksia ja osin jopa ylittänyt odotukset. Työntekijät kokevat myös saaneensa perehdytystä ja ohjausta työhönsä, esimiehiä oli helppo lähestyä ja työmäärä koetaan sopivaksi. Työskentely PosiViressa on tuonut myös parempaa elämän hallintaa, säännöllisempää elämää ja parempaa terveyttä. Erään työntekijän kertomaa: Olen ollut alusta asti eli vuoden 2008 lokakuusta lähtien Posivireen palveluksessa. Yrityksen toimintaperiaatteena on tarjota 18

19 ja se kannattaa työllistymismahdollisuuksia palkkatuen avulla mm. pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Tämä on ollut loistava väylä saada lisää työkokemusta ja harjoittelua sosiaalisiin tilanteisiin. Työajatkin on räätälöity minulle sopiviksi. Olen saanut kannustusta mm. koulutukseen hakeutumisessa. Meille on järjestetty myös erilaisia kursseja, mm. hätä-ensiapu, oppisopimuskoulutus. Olen saanut olla useassa työkohteessa töissä ja joutunut kohtaamaan paljon eri ihmisiä, ja tänä aikana olen tullut paljon rohkeammaksi ja itsetunto ja -tuntemus ovat kasvaneet. PosiVire on mahdollistanut sen, että minulla on resursseja palata joskus tulevaisuudessa takaisin oikeaan työelämään. Työterveyshuolto on myös todennut työllistymisen myönteisiä vaikutuksia Työterveyshuollon palautetta: PosiVire on toiminnallaan pystynyt vaikuttamaan monen ihmisen elämään terveyttä edistävästi tarjoamalla työpaikan muuten vaikeasti työllistyvälle ihmiselle. PosiVire pyrkii räätälöimään jokaiselle työntekijälle yksilöllisesti suunnitellun työnkuvan ja työajan, juuri sen ihmisen tarpeita ja työkykyä silmällä pitäen. Usealla työntekijällä tämä on ensimmäinen kerta, kun hänellä on side työterveyshuoltoon. Terveystarkastusten yhteydessä on tullut esille, kuinka tärkeäksi he kokevat, että heidän terveydestään ja elämästään yleensä ollaan kiinnostuneita. Jokainen työntekijä on käynyt työsuhteen alussa niin työterveyshoitajan kuin työterveyslääkärinkin vastaanotolla, jolloin ihmisen työkyky on arvioitu työpaikkaa silmällä pitäen. Tarkastuksissa ilmenneet terveysongelmat, mm. ylipaino ja korkea verenpaine, ovat sen jälkeen työterveyshuollon seurannassa. Työterveyshuollosta pyritään myös antamaan tietoja, neuvontaa ja ohjausta ja siten kannustamaan oman terveyden hoitamiseen jatkossakin. PosiVireen kautta työntekijöille on järjestetty ennaltaehkäisevän terveydenhuollon lisäksi sairaanhoito. Tarkastusten yhteydessä on tullut esille myös se, kuinka tärkeää on, että ihmisellä on työpaikka ja jokin yhteisö, johon hän kuuluu. Useat ovat rohkaistuneet hakeutumaan koulutukseenkin PosiVireestä saamansa työkokemuksen ja onnistumisen tunteen johdosta. Työpaikka PosiVireen kautta on ollut monelle se ainoa syy nousta aamulla sängystä ja mennä illalla ajoissa nukkumaan. Päivärytmin vakiintuessa tulee säännöllisyyttä viikko-ohjelmaan ja esim. ruokailuun ruokataukojen muodossa, millä on selvästi terveyttä edistävä vaikutus. Laurea-ammattikorkeakoulussa tehdyn opinnäytetyön mukaan PosiVire Oy:llä työskennelleistä henkilöistä 55 prosenttia on saanut työ- tai opiskelupaikan. Luku on huomattava, sillä Uudellamaalla keskimäärin työ- tai opiskelupaikan saa 38 prosenttia sosiaalisessa yrityksessä työskennelleistä. PosiVire sertifioitu Euroopassa ensimmäisenä sosiaalisena yrityksenä PosiVire on ensimmäinen eurooppalainen julkisomisteinen sosiaalinen yritys, joka alkoi työllistää heikosti työmarkkinoilla työllistyviä henkilöitä. PosiVire on myös ensimmäinen sosiaalinen yritys Euroopassa, jonka toimintajärjestelmälle on myönnetty ISO sertifikaatti. Sertifikaatti myönnettiin eli reilu vuosi yrityksen toiminnan käynnistymisen jälkeen. Sertifikaatin myöntäneen Inspecta Oy:n auditoija Hannele Kukkola kertoo: - PosiVire on onnistunut luomaan toimivan in house -periaatteella toimivan palvelukonseptin. PosiViren toimintaa on kehitetty hyvin systemaattisesti asiakkaiden erityistarpeet huomioiden. Johtamiskäytännöt ovat selkeät, tavoitteelliset ja vahvasti henkilöstöä ja asiakkaita osallistavia. Sirpa Eklund toimitusjohtaja PosiVire Oy Miten työn laatua mitataan? Laatujärjestelmä on tehokas työkalu organisaation toiminnan kehittämiseksi. Se ohjaa kohti haluttua päämäärää. Laatujärjestelmän rakentamiseen ja toteuttamiseen osallistuu koko henkilöstö. Palvelualoille sopiva laatujärjestelmä ISO 9001:2008 määrittelee ja vakiinnuttaa yhteisön toimintamallin koko organisaatiolle parantaa organisaation eri osastojen yhteistoimintaa ja palvelun laatutasoa selkeyttää sekä johdon, että työntekijöiden vastuut ja velvollisuudet Inspecta Sertifiointi Oy:n tekemä arviointi ja sertifiointi varmistavat vaatimukset täyttävän laatujärjestelmän, jonka avulla yritys pystyy ylläpitämään tavoitellun laatutason. Ota yhteyttä! Hannele Kukkola, Toimialavastaava (sosiaali ja terveydenhuolto) Puhelin

20 osaamistasi! Vahvista UUTUUS! Hoitotyön vuosikirja 2013 SAIRAANHOITAJA & LÄÄKEHOITO Turvallinen, tehokas ja tarkoituksenmukainen lääkehoito on olennainen osa sairaanhoitajan työtehtäviä. Lääkehoito perustuu tietoon ja taitoon sekä kykyyn tehdä päätöksiä erilaisissa hoitotyön toimintaympäristöissä. Teos tarjoaa ajankohtaista ja monipuolista tietoa lääkehoidon osaamisvaatimuksista. Siinä on artikkeleita sairaanhoitajan lääkehoidon tehtävistä kuten kirjaamisesta ja potilasohjauksesta sekä lääkehoidon erityiskysymyksistä kuten rokottamisesta, lääkkeiden väärinkäytöstä ja itsehoitovalmisteista. Sekä opiskelijoille että terveydenhuollon ammattilaisille soveltuva kirja kertoo, mikä hoitotyössä on tärkeää juuri nyt. ISBN maaliskuu n. 200 s. Hinta 61,50 Julkaisija: Suomen sairaanhoitajaliitto ry Kustantaja: Fioca Oy UUTUUS! SIMULAATIO-OPPIMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA Tilaa kirjat osoitteesta: verkkokauppa. sairaanhoitajaliitto.fi Simulaatiokoulutusta annetaan yhä enemmän ammattikorkeakouluissa, sairaaloissa ja yliopistoissa. Opetus perustuu tärkeään eettiseen ja potilasturvallisuuden periaatteeseen: potilaalla ei pidä harjoitella. Ensimmäisessä suomenkielisessä simulaatiokoulutuksen oppi- ja käsikirjassa kerrotaan muun muassa, millaista on oppiminen yleensä ja mitä on simulaatio-oppiminen, millaisia ovat sen opetuksen ja oppimisen periaatteet, miten simulaatioharjoituksia toteutetaan ja laitteita hankitaan. Teos on tarkoitettu sekä terveydenhuollon ammattilaisille että opiskelijoille. Simulaatiokoulutusta suunnittelevien tai jo käyttävien yksiköiden on hyödyllistä hankkia teos koulutukseensa oppi- ja käsikirjaksi. Kotimaisten asiantuntijoiden lisäksi kirjan sisällöstä vastaavat kansainväliset simulaation korkean tason osaajat. ISBN maaliskuu n. 200 s. Hinta 69,50 Fioca Oy Kirjat saatavissa myös Akateemisesta kirjakaupasta. Fioca Oy on Sairaanhoitajaliiton koulutus- ja kustannusyhtiö. Taustallamme on yli 10 vuoden aikana syntynyt asiantuntija- ja kouluttajaverkosto. 20 Työskentelemme hoitotyön ammattilaisten osaamisen kehittämiseksi potilaan parhaaksi. Sairaanhoitajaliiton jäsenet saavat koulutukset ja kirjat jäsenhintaan.

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuoden 2014 alusta vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä Kuhmon vanhusneuvoston toiminta on käynnistynyt vuonna 2002 eli vanhusneuvosto on toiminut

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta 6.2.2015 Suomen Sotaveteraaniliitto, Anni Grundström Toimintaympäristö Kuntoutukseen ja palveluihin oikeutettujen veteraanien

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke 2012 9.3.2012 Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Omaishoidon toimintaedellytysten parantaminen Omannäköinen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Turku 21.4.2016 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina HE 85/2016 VP Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016 Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien ja

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (7) 294 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto Mari Rantasen ym. valtuustoaloitteesta omaishoitajien henkilökohtaisen budjetin käyttöönoton selvittämisestä HEL

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

KESKI-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYS LAUTAKUNTA JA HELLI LIIKELAITOS

KESKI-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYS LAUTAKUNTA JA HELLI LIIKELAITOS KESKI-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYS LAUTAKUNTA JA HELLI LIIKELAITOS Johtokunta Johtaja Airi Turunen Hallintopäällikkö vs. Marja Havukainen Johtava lääkäri Vastaava hammaslääkäri

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot