RAPORTTI ICT-YRITYSTEN HAASTATTELUISTA. Ekoysteemipalveluista työtä osaajille rakennemuutoksessa Pohjois-Suomessa (EkoICT) hanke Johanna Kinnunen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI ICT-YRITYSTEN HAASTATTELUISTA. Ekoysteemipalveluista työtä osaajille rakennemuutoksessa Pohjois-Suomessa (EkoICT) hanke Johanna Kinnunen"

Transkriptio

1 RAPORTTI ICT-YRITYSTEN HAASTATTELUISTA Ekoysteemipalveluista työtä osaajille rakennemuutoksessa Pohjois-Suomessa (EkoICT) hanke Johanna Kinnunen

2 Sisällys 1 TAUSTAA HAASTATTELUISTA SEKÄ HAASTATELLUISTA YRITYKSISTÄ EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYSTEN ICT-TARPEISIIN VASTAAMINEN YHTEISTYÖ EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYSTEN KANSSA YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET 2

3 1 TAUSTAA HAASTATTELUISTA SEKÄ HAASTATELLUISTA YRITYKSISTÄ Pohjois-Pohjanmaan alueen ICT-yritysten kiinnostusta kohdentaa toimintaansa ekosysteemipalvelu- ja luonnonvara-alan yritysten suuntaan kartoitettiin EkoICT-hankkeessa keväällä 2014 aluksi yrityskyselyn kautta. Kyselyä täydennettiin toukokuussa hankesuunnitelman mukaisesti muutamilla tarkentavilla yrityshaastatteluilla. Haastatteluihin valittiin kyselyyn vastanneiden yritysten keskuudesta viisi eri asioihin keskittynyttä tieto- ja viestintätekniikan yritystä (taulukko 1), jotka olivat ilmoittaneet olevansa erittäin kiinnostuneita kohdistamaan palveluitaan nykyistä enemmän ekosysteemipalveluyrityksille. Haastatelluista ICT-yrityksistä osa oli liiketoiminnassaan keskittynyt nimenomaan ohjelmistopuoleen, osalla työsarkaan sisältyivät myös erilaiset laitteistot sekä niiden kehittäminen. Joiltakin osin haastatteluun valittujen yritysten kyselyssä mainitsemat päätoimialat poikkesivat YTJ-tietopalvelussa ilmoitetuista päätoimialoista. Kaikki YTJ:n mukaan Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus toimialalla toimivat yritykset eivät itse kehittäneet laisinkaan ohjelmistotuotteita, vaan keskittyivät toiminnassaan muiden ohjelmistoyritysten valmistuotteiden sekä laitteistojen myyntiin. TAULUKKO 1. Haastateltujen yritysten päätoimialat sekä yritysten keskeiset tuotteet ja palvelut PÄÄTOIMIALA (YTJ-tietopalvelu) PÄÄTOIMIALA (Kysely) KESKEISET TUOTTEET JA PALVELUT (Kysely) KESKEISET TUOTTEET JA PALVELUT (Yrityksen www-sivut, haastattelut) Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Muu tekninen palvelu Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus ICT-tukipalvelut, konsultointi ja konesalipalvelut Elektroniikka, tietotekniikka, ohjelmistot ja järjestelmät, M2M ja sensoriverkot, tuotannon tuki, laitesuunnittelu Ohjelmistokehitys ja ohjelmistotuotteiden myynti Käyttöliittymäsuunnittelu, käytettävyyssuunnittelu, käyttöliittymän visuaalinen suunnittelu, käyttäjäkokemus, palvelumuotoilu Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Laitteistot Laitteistot Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Mobiiliteknologiaan pohjautuvat työnohjausratkaisut, automaattinen tiedonsiirto muihin järjestelmiin, kotisivu/ intranet projektit ICT-tukipalvelut, -laitetoimitukset, -konsultointi ja ulkoistaminen Langattoman teknologian ja elektroniikan suunnitteluyritys. M2M -tuotteet, sensoriverkot, sensoriverkkojen sovellukset, teollisuuden kommunikointi ja mittausjärjestelmät, ohjelmistotuotteet, mobiilituotteet Järjestelmätuen ja tietohallinnon ulkoistuspalvelut, varmistuspalvelut sekä toiminnanohjaus Käyttöliittymäsuunnittelun kohteita pääasiassa eri tyyppiset sähköiset verkkoratkaisut ja palvelut, puhelinsovellukset, Windows käyttöliittymät 3

4 Henkilöstömääränsä perusteella haastatellut yritykset olivat kaikki pienyrityksiä (taulukko 2), suurelta osin jopa mikroyritysten kokoluokkaa. Pienet ja kasvuhaluiset ICT-yritykset ovat EkoICT-hankkeen kohderyhmän ytimessä. TAULUKKO 2. Haastatteluun osallistuneiden ICT-yritysten henkilöstömäärät Henkilöstömäärä alle tai yli 0 Yrityksiä, kpl ICT-yritysten haastattelut suoritettiin puhelimitse ja nauhoitettiin myöhempää litterointia ja analysointia varten. Haastattelulomakerunko (liite 1) toimitettiin haastatelluille etukäteen sähköpostitse. Haastattelun aluksi tarkennettiin yritysten kyselyvastauksia päätoimialastaan sekä keskeisimmistä tuotteistaan (taulukko 1), mikä jälkeen siirryttiin käsittelemään ekosysteemiyritysten haastatteluissa ilmenneitä ICT-tarpeita sekä tieto- ja viestintätekniikan yritysten mahdollisuuksia sekä kiinnostusta vastata niihin. Haastattelulomakkeessa esitettiin esimerkinomaisesti ekosysteemipalveluyritysten keskuudessa esiin nousseita tieto- ja viestintateknologian kehittämistarpeita, joiden pohjalta käytiin keskustelua ICT-yritysten edellytyksistä vastata kyseisiin tarpeisiin. Haastatteluissa paneuduttiin erityisesti ekosysteemipalvelu- ja ICT-yritysten yhteistyön edistämiseen ja pohdittiin toimivia keinoja yhteisten projektien alulle saattamiseksi. Tässä yhteydessä tieto- ja viestintätekniikan alan yrityksiltä pyydettiin näkemystä myös siitä, minkälainen EkoICT-hankkeessa syksyllä 2014 järjestettävän ekosysteemipalvelu- ja ICT-alojen yhteisen keskustelutilaisuuden tulisi olla, jotta yritykset saisivat siitä suurimman mahdollisen konkreettisen hyödyn. 4

5 2 EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYSTEN ICT-TARPEISIIN VASTAAMINEN Yrityshaastatteluiden avulla pyrittiin selvittämään ICT-yritysten nykyisen palvelutarjonnan soveltuvuutta ekosysteemipalveluyritysten tieto- ja viestintäteknologian tarpeisiin sekä ICT-yritysten kiinnostusta ja mahdollisuuksia lähteä kehittämään tuotteitaan erityisesti ekosysteemipalveluyritysten tarpeita vastaaviksi. EkoICT-hankkeen alussa selvitykseen lähdettäessä vahva oletus oli ollut, etteivät ekosysteemipalvelualan yritykset kovinkaan laajalti hyödynnä ICT:n tarjoamia moninaisia mahdollisuuksia liiketoiminnassaan. Oletus pitikin paikkansa erityisesti toiminnanohjauksen osalta, sillä kaikissa haastatelluista ekosysteemipalveluiden piirissä toimineilla yrityksillä ei tietotekniikka ollut käytössä toiminnan tehostamiseksi edes laskutusohjelmiston muodossa. Koska ekosysteemipalveluyrityksiä haastateltiin vain seitsemän kappaletta ja kaikki sattuivat kokoluokaltaan olevan mikroyrityksiä, ovat haastattelutulokset toki vain suuntaaantavia ja suuremmissa yrityksissä tilanne on todennäköisesti erilainen. ICT:n hyödyntämisen nykytaso ja vallankin kiinnostus sen innovatiiviseen hyödyntämiseen vaihtelivat haastateltujenkin ekosysteemipalveluyritysten keskuudessa suhteellisen paljon. Ekosysteemipalvelualan yrityshaastatteluissa esiin nousseita ICT-tarpeita on koottu taulukkoon 3. TAULUKKO 3. Esimerkkejä ekosysteemipalveluyritysten ICT-tarpeista Asiakaspalautteen kerääminen Kuljetusten optimointi Laitteiden kestävyys Lammastalous toiminnan tehostaminen Matkailun mobiilisovellukset RFID (radio frequency identification) Separointipalvelun kehittäminen Tilausten automatisointi Työvälitysportaali Verkkokaupan ja sivujen kehittäminen Verkkomarkkinointi Palautteen kerääminen somesta, esim. säännölliset raportit Ajotietopalvelut: reittivalinta, polttoaineen kulutus, aikataulut Sähköinen ajopäiväkirja Laitteistojen sopivuus ulkokäyttöön Toiminnanohjausjärjestelmä: tuotannon optimointi Rekisteriohjelmistojen yhteistoiminnan kehittäminen Eviran rekisterin kanssa Älykäs lampola, mm. punnituksen automatisointi eläinkohtaisilla tunnisteilla Etävalvonta, mm. aidan sähkövirran mittaus, reaaliaikainen videovalvonta Lisäarvopalvelut asiakkaille, mm. videokuvan välitys asiakkaan älypuhelimeen Lisäarvopalvelut asiakkaille, mm. luontoretkeilykohteiden haku älypuhelimeen, QR-koodeilla lisätietoa reittien luonto-opasteissa tai retkeilykohteissa Uudet innovatiiviset sovellukset, kuten kasvien tunnistus sekä tieto kasvin käyttömahdollisuuksista älypuhelimeen Raaka-aineiden ja tuotteiden jäljitettävyys Toimitusketjun olosuhdetietojen seuranta Lisäarvopalvelut asiakkaille, esim. tietoa tuotteen valmistusprosessista Virtaamamittaus ja automaattinen tiedonsiirto, virtaamaan perustuva laskutus Laitteiston automaattinen sammutus virtauksen keskeytyessä Ravinteiden pika-analyysit ja tieto älypuhelimeen Reaaliaikainen varaustilanne esim. ohjelmapalveluyrittäjän älypuhelimeen Tilaukset asiakkaan varastotilannetta seuraamalla Työnantajien ja tekijöiden ilmoitusportaali (esim. asiantuntijahaku) Näkyvyys, hakukoneoptimointi Käytettävyys, mm. tuotteiden helppo ostettavuus Imagon luominen, sosiaalinen media Suoramarkkinointi mobiililaitteisiin 5

6 ICT-osaajien keskuudesta löytynee runsaasti palveluntarjoajia ekosysteemipalvelujen parissa työskentelevien yritysten tieto- ja viestintätekniikan tarpeisiin, sillä jo haastateltujenkin ICT-yritysten nykyisessä palvelutarjonnassa on monia liittymäkohtia ekosysteemipalveluyritysten ICT-tarpeisiin. Vaikka haastatellut ICT-yritykset eivät pääsääntöisesti tällä hetkellä tunnistaneetkaan ekosysteemipalveluyrityksiä asiakkaikseen, nähtiin useat näidenkin yritysten ICT-tarpeista sangen yleisinä, joihin on monissa tapauksissa mahdollista vastata sangen helpostikin nykyisten tuotteiden ja palveluiden räätälöinnillä. Vaikka ekosysteemipalveluyritysten ICT-tarpeita ei välttämättä heti osattu yhdistää oman yrityksen toimenkuvaan, tarkempi pohtiminen johti kaikissa haastatelluissa ICT-yrityksissä yhtymäkohtien löytymiseen, joissakin tapauksissa lähestulkoon kaikkien mainittujen esimerkkien osalta. Haastateltujen ICT-yritysten keskuudessa olisi jo olemassa olevia tai muokkausten jälkeen ekosysteemipalveluyritystenkin liiketoimintaan sovellettavissa olevia erilaisia ratkaisumahdollisuuksia mm. kuljetusten optimointiin, etävalvontaan ja mittauksiin sekä niiden perusteella tapahtuvaan automaatioon, tilausten automatisointeihin, tunnisteiden hyödyntämiseen sekä sähköisten varauspalvelu- ja asiakaspalautejärjestelmien rakentamiseen. Konsultti- ja tukipalvelut Monissa tapauksissa ICT- ja asiakasyritys aloittavat yhteistyönsä kartoittamalla yhdessä asiakkaitten liiketoimintaan kuuluvat prosessit, minkä avulla on mahdollista päästä käsiksi asiakkaan todellisiin tarpeisiin, ja löytää sekä kehittää niihin erilaisia toimintaa tehostavia ICT-ratkaisuvaihtoehtoja. Jotkin ICT-yritykset keskittyvät toiminnassaan omiin ohjelmistotuotteisiinsa eli niiden kehittämiseen ja myyntiin, jotkut taas palvelevat asiakkaitaan valikoimalla markkinoilta asiakkaan tarpeita parhaiten vastaavia tuotteita. ICT-puolelta on mahdollista saada konsulttiapua esimerkiksi erilaisiin ohjelmisto- sekä laitehankintoihin. Asiakkaan tarpeiden selvittämisen jälkeen ICT-hankinnat voi ulkoistaa, jolloin ICTyritys huolehtii sekä markkinatarjonnan selvittämisestä, kilpailutuksesta, laite-/ ohjelmistovalinnoista että hankinnoista, asennuksesta ja tarvittaessa myös ylläpidosta. Tällöin asiakkaan ei ole tarpeen tietää yhteensopivuudesta jo olemassa olevien laitteistojen tai ohjelmistojensa kanssa tai muista teknisistä spekseistä, joista peruskäyttäjän on yleensä asiantuntijoita hankalampi saada selkoa. Monilla yrityksillä ICT-palvelut sisältävät koko paketin tarkoittaen sekä tarvittavia ohjelmistoja että laitteistohankintoja ylläpitoineen, sillä ICT-yrityksissä on huomattu asiakkaiden arvostavan sitä, että kaikki palvelut saa yhdestä paikasta eikä ongelmatilanteissakaan yhteydenpitoa tarvitse hoitaa kuin yhteen suuntaan. Laitteiden kestävyys Paikallisten ICT-yritysten etuna on muun muassa seikka, että yrityksissä tiedostetaan vallitsevat ympäristöolosuhteet ja osataan valita sekä kehittää laitteistoja niiden mukaisesti. Koska ekosysteemipalveluyritysten ICT-tarpeet liittyvät usein ulkona tai muutoin haastavissa olosuhteissa tapahtuviin toimintoihin, laitteistojen kestävyys märissä, kylmissä ja mahdollisesti pölyisissäkin oloissa on erityisen merkittävää toimivuuden kannalta. Esimerkiksi jatkuvatoimisiin ympäristömittauksiin on nykyisin tarjolla myös kotimaisia datalogger-vaihtoehtoja, joiden suunnittelussa on huomioitu ympärivuotisen käytön asettamat vaatimukset. 6

7 Etävalvonta ja mittaukset, automatisointi Eräs haastatelluista yhden luukun palvelu -periaatteella toimivista yrityksistä oli langattoman teknologian ja elektroniikan suunnitteluun erikoistunut yritys, jonka keskeisimpiin tuotteisiin lukeutuvat mm. machine-to-machine tuotteet, sensorit sekä erilaiset mittausjärjestelmät räätälöityine ohjelmistoineen sekä tarvittavine laitteistoineen. Yrityksen on mahdollista toteuttaa erilaisia sensorointiin liittyviä mittauksia kuten esimerkiksi ympäristösuureiden tai -olosuhteiden mittauksia, joiden perusteella voidaan ohjata tai jopa kokonaan automatisoida esimerkiksi tietyn prosessin toimintaa. Reaaliaikainen monitorointi ja automaatiot ovat teollisuuden prosessien ohella esimerkiksi älykkäiden rakennusten toiminnan perustana. ICT-yrityksillä on jo tietyille toimialoille kuten asennus- ja kunnossapitopalveluihin kehitettynä erilaisia reaaliaikaisia varastotilanteen seuranta- ja tilausten automatisointijärjestelmiä. Näiden järjestelmien avulla saadaan reaaliaikaista tietoa varastossa olevista tuotteista, jolloin esimerkiksi työtehtäviin lähtevä henkilö tietää, mitä on tarpeen ottaa mukaan ja mitä kohteesta löytyy jo valmiina. Ohjelmistoja ja uusia ratkaisuja kehittämällä olisi varmastikin mahdollista rakentaa sopivia järjestelmiä myös erilaisten ekosysteemipalveluyritysten tarpeisiin. Tunnisteiden hyödyntäminen Lisäinformaation tuominen käyttäjille erilaisten tunnisteiden kautta on selkeästi kasvava trendi, ovathan esimerkiksi QRkoodit nykyisin arkipäivää muun muassa monissa erilaisissa elintarvikepakkauksissa. QR-koodien hyödyntäminen nähtiin haastatteluissa selkeästi helpommin pienyritysten toimintaan sovellettavaksi kuin RFID. QR-koodien selvä etu RFID:hen verrattuna on se, että erillisiä lukulaitteita ei tarvita, vaan tunnisteet ovat luettavissa käytännössä kaikilla nykyisillä matkapuhelimilla. RFID-lukulaitteistoja sen sijaan ei peruskäyttäjältä yleensä löydy. Tunnisteiden hyödyntäminen on tuttua sangen monille ICT-alan yrityksille, joten niiden käytön lisääminen ja uusien innovaatioiden kehittäminen lienee siinä mielessä täysin realistista myös ekosysteemipalveluyritysten liiketoimintaan liittyen. Matkailualan innovatiiviset palvelut Matkailualalla nähdään mahdollisuuksia monen tyyppisiin sovelluksiin sekä itse alan yritysten omissa liiketoimintaprosesseissa (esim. varaustilanteen reaaliaikainen seuranta mobiililaitteesta) että myös yritysten asiakkailleen tarjoamien palveluiden kautta. Eräs haastatelluista yrityksistä on aiemmin ollut mukana muun muassa tiettyjen matkailuyritysten yhteisen teemallisen mobiilipelin kehittämisessä. Älypuhelinten ja muiden mobiililaitteiden yleistyminen kasvattaa jatkuvasti erilaisten sähköisten palveluiden käyttöä matkailijoidenkin keskuudessa. Esimerkiksi ICT-yritysten tarjonnassa olevia paikkatietoa hyödyntäviä sovelluspohjia olisi mahdollista hyödyntää matkailualalla vaikkapa reittien tai retkikohteiden hakupalveluissa. Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoa hyödyntävästä mobiilisovelluspohjasta olisi mahdollista kehittää myös luontokartoittajien käyttöön sopivia ja työtä tehostavia sovelluksia. 7

8 Kuljetusten optimointi Kuljetusten optimoinnin suhteen erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja löytyy niin yritysten tarjoamista valmiista ohjelmisto- ja laitteistopaketeista kuin tapauskohtaisesti tarpeen mukaan räätälöitävistä palveluista. Haastateltujen yritysten ohjelmistotuotteiden avulla on mahdollista tehostaa logistiikkaa muun muassa reittien optimoinnilla ja aikataulutuksella. Logistiikkaohjelmistojen sisältöön kuuluu usein tilausten välittäminen ajoneuvoihin sekä niiden seurantamahdollisuus kartalla. Sähköisiä ajopäiväkirjoja on mahdollista hankkia jopa täysin automaattisena versiona, jolloin esimerkiksi kilometriperusteisen laskutuksen hoitaminen onnistuu tehokkaasti. Toiminnanohjausjärjestelmät Haastateltujen ICT-yritysten näkemys toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämisestä oli yhtenevä ekosysteemipalvelualan yrittäjien haastatteluissa ilmenneiden mielipiteiden kanssa: toiminnanohjausjärjestelmän hankinta tulee kannattavaksi vasta yrityksen toiminnan kasvaessa riittävän suureksi. Liikevaihdon noustessa satojentuhansien eurojen luokkaan ja työntekijämäärän kasvaessa toiminnanohjausjärjestelmä tehostaa työtä huomattavasti ja pitää yllä parempaa työn laatua. Pk-yrityksillä usein käytössä olevat omat Excel-pohjaiset laskutus- ym. järjestelmät toimivat hyvin yhden tai kahden hengen yrityksissä, joissa toiminnanohjausjärjestelmä olisi liian raskas ja helposti vain toisi yrityksille lisätyötä. Nykyisin ICT-yrityksillä on kuitenkin tarjonnassaan moduulimuotoisia järjestelmiä, joista on mahdollista hankkia asiakkaan käyttöön ensiksi ainoastaan vaikkapa vain laskutusohjelmisto, mikä on suhteellisen tärkeää myös aivan pienten yritysten toiminnassa. Lisämoduulien hankkiminen ja niiden integrointi jo olemassa oleviin ohjelmistoihin myöhemmässä vaiheessa yrityksen kasvaessa sujuu tällöin vaivatta. Monissa tapauksissa ICT-yritysten toiminnanohjausjärjestelmät ovat sangen pienin muutoksin sovellettavissa myös uusille toimialoille, mutta luonnollisesti tietylle toimialalle erityisen spesifit toiminnot saattavat vaatia enemmän suunnittelu- ja kehitystyötä. Verkkosivut ja -kaupat Useampi haastatelluista ICT-yrityksistä kertoi kilpailun verkkosivujen rakentamisessa olevan sen verran kovaa, etteivät itse ole sinne puolelle lähteneet, vaikka tarvittaessa taitoa myös siihen löytyisikin. Haastatteluun ei sattunut yhtään nimenomaan tälle puolelle erikoistunutta yritystä. Haastatelluissa yrityksissä verkkosivujen ja kauppojen yms. valmistusta harjoitettiin pääasiassa jo olemassa olevien asiakkaiden erityisestä toiveesta muiden heille tarjottavien palveluiden ohella. Käytettävyys ja hakukoneoptimointi Ekosysteemipalveluyritysten haastatteluissakin esiin noussut verkkosivujen ja kaupan sekä muiden tuotteiden sekä palveluiden käyttäjäystävällisyys korostui myös ICT-yritysten haastatteluissa. Monesti esimerkiksi verkkosivujen 8

9 ongelmana on se, ettei niiden suunnitteluvaiheessa ole panostettu riittävästi käytettävyyssuunnitteluun. Monet yritykset ovat itse tehneet www-sivunsa ja verkkokauppansa internetistä löytyvien valmispakettien avulla, mikä johtaa siihen, ettei sivujen räätälöintiin ja kehittämiseen ole juuri mahdollisuuksia. Monet näistä valmisohjelmista ovat turhan monimutkaisia, vaikka asiakastyytyväisyyden kannalta pyrkimys tulisi olla kohti mahdollisimman nopeaa ja vaivatonta palvelua. Kilpailun kiristyessä on nykyisin kuitenkin alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota käyttöliittymien helppokäyttöisyyteen. Verkossa liikkuvat asiakkaat ovat kärsimättömiä, eivätkä heidän kiinnostuksen kohteensa saa olla liian monen klikkauksen päässä. Mikäli tuote ei ole riittävän helposti ostettavissa, asiakas siirtyy nopeasti kilpailijan tuotetarjonnan pariin. Yritysasiakkaille on tarjolla asiantuntemusta käytettävyyssuunnittelussa, mitä kannattaa hyödyntää jo palveluiden rakentamisvaiheessa. Myöhemminkin on toki mahdollista muuttaa ja kehittää jo olemassa olevia ratkaisuita, mikäli kyse ei ole näistä aiemmin mainituista valmispaketeista, vaan itse tai esimerkiksi paikallisen ICT-yrityksen toimesta rakennetuista sivustoista. Erityisen tärkeänä ja ajankohtaisena kehittämiskohteena haastateltujen keskuudessa nähtiin verkkosivujen hakukonelöydettävyys, mikä on esimerkiksi matkailualalla äärimmäisen merkittävä menestystekijä. 9

10 3 YHTEISTYÖ EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYSTEN KANSSA Kustannusten jakaminen ICT-tuotteita ja palveluita suunniteltaessa tulee erityisesti pienyritysasiakkaita ajatellen huomioida riittävän edullinen kustannustaso eli palveluiden rakentaminen esimerkiksi pilvipalveluiden kautta tai niiden kehittäminen samanaikaisesti useammalle asiakasyritykselle. Tietyt tuotteet ja palvelut ovat luonnollisesti yritys-/ tapauskohtaisia (esimerkiksi käyttöliittymäsuunnittelu/ käytettävyys), eikä niissä kustannusten jakaminen tietenkään tällöin onnistu. Esimerkiksi laitetilauksissa suuremmat tilausmäärät mahdollistavat jonkin verran edullisemmat laitteistohankinnat. Myös ylläpitokustannusten jakaminen onnistuu, mikäli ICT-palvelua on mahdollista tarjota kerralla useammalle asiakkaalle samalla suunnalla. Tuotekehityksessä pyritään aina huomioimaan tulevaisuuden markkinat. Luonnollisesti ICT-yritykset olisivat kiinnostuneimpia kehittämään nimenomaan sellaisia tuotteita ja palveluja, joille tiedetään olevan kysyntää myös jatkossa. Monet ICT-yritysten tuotteet ja palvelut ovat mahdollisesti sovellettavissa varsinaisen tuotekehityksen kohdealan ohella myös lähialoille. Esimerkiksi lampaiden kasvatuksen tehostamiseen liittyvää ICT-kehitystyötä olisi todennäköisesti mahdollista hyödyntää ainakin jossain määrin myös muiden tuotantoeläinten parissa. Yritysryhmien kokoaminen yhteisten kehittämistarpeiden ympärille mahdollistaa kohtuuhintaisen tuotepilotoinnin jo aivan muutamien yritysten kiinnostuksen kautta. ICT-yritysten veloitustavoista voi sopia monesti tapauskohtaisesti. Eri tilanteisiin ja eri asiakkaille soveltuvat erilaiset veloitusperusteet. Tuotekehityksessä kyseeseen tulee useasti projektiperusteinen laskutus, kun taas säännöllisistä ICTpalveluista voidaan veloittaa esimerkiksi kiinteillä kuukausimaksuilla ja tuki-/ ylläpitopalveluissa sopimuksen mukaan ongelmatilanteiden sattuessa. Joissakin tapauksissa veloitus voi pohjautua vuokrattujen laitteistojen määrään, jolloin suuremmat laitemäärät merkitsevät luonnollisesti pienempää laitekohtaista kustannusta. Tiedonvälityksen tärkeys ja yhteistyön edistäminen Erityisesti pienemmillä potentiaalisilla asiakasyrityksillä nähtiin olevan tiedon puutetta paitsi itse ICT:n mahdollisuuksista, myös kehittämiseen saatavissa olevista erilaisista rahoitusvaihtoehdoista. Koska pienyritysten omat investointimahdollisuudet ovat usein sangen rajalliset, on olennaista, että yritykset ovat tietoisia toimintansa kehittämisen ulkoisista rahoitusmahdollisuuksista. ICT:n hyödyntämisessa pääsee parhaiten eteenpäin, kun yritys tiedostaa omat ICTtarpeensa, tietää, mitä ICT-kehittämishankkeessa tavoitellaan sekä mitä se tulee maksamaan ja mistä rahoitusta on mahdollista saada (esim. Tekes, ELY). ICT-yhteistyökumppanin etsiminen on helpompaa, kun asiasta on olemassa jo konkreettinen suunnitelma. 10

11 Yleisesti ottaen tiedotustyötä ICT:n mahdollisuuksista olisi syytä harjoittaa enemmän sekä ekosysteemipalvelu- että ICTyritysten keskuudessa, sillä eri alojen toimijoiden tietämyksessä toisistaan sekä alojen keskinäisistä yhteistyömahdollisuuksista vaikuttaisi olevan vielä kehitettävää. ICT-alan osaajat eivät haastattelutulosten perusteella olleet kovinkaan vahvasti kiinnittäneet huomiota ekosysteemipalveluiden piirissä toimiviin yrityksiin potentiaalisina asiakkaina, vaikka monet näidenkin yritysten ICT-tarpeista olisivat tieto- ja viestintätekniikan yritysten nykyistenkin tuotteitten ja palveluitten avulla tyydytettävissä. Monissa tapauksissa ICT-yritykset tarvitsevat lisätietoa tietyn toimialan tai yrityksen prosesseista sekä liiketoimintaprosessien pullonkauloista, jotta ratkaisuja voidaan lähteä kehittämään. Tiedonvälitystä tarvitaan puolelta toiselle siis sekä potentiaalisten asiakasyritysten tarpeista että olemassa olevasta ICTtarjonnasta. ICT-haastatteluissa pyrittiin selvittämään, mitkä voisivat olla toimivia tiedonvälitystapoja. Ajatus internetportaalista, jossa yritykset voisivat tiedottaa ICT-tarpeistaan ja/tai vastaavasti ICT-yritykset pystyisivät markkinoimaan tuotteitaan ja palveluitaan, jakoi mielipiteitä. Hyvänä esimerkkinä jo käytössä olevasta vastaavan tyyppisestä ratkaisusta mainittiin Partnerbook.fi, joka on Lapin teknologiakeskus Digipoliksessa kehitetty yritysten ja yhteisöjen markkinointia sekä verkostoitumista edistävä työkalu. Palvelussa olevan profiilin avulla yritykset ja organisaatiot voivat tarjota osaamistaan ja palveluitaan sekä uusille että jo olemassa oleville asiakkailleen. Yritysten on tämän palvelun kautta mahdollista mm. jättää tarjouspyyntöjä sekä tiedottaa tapahtumista. (Partnerbook.fi, hakupäivä ) Yleensä ottaen tiedotusportaalin hankaluudeksi epäiltiin kuitenkin sitä, etteivät yritykset pystyisi sitä kautta tiedottamaan kaikista olemassa olevista palveluistaan saatika mahdollisuuksista, joita tapauskohtaisella tuotekehityksellä voidaan saavuttaa. Portaalin heikkoudeksi nähtiin myös se, että todennäköisesti tarpeistaan siellä ilmoittelisivat ainoastaan kaikkein aktiivisimmat asiakasyritykset. Ekosysteemipalvelujen parissakin työskentelee varmasti runsaasti nopeasti kasvavia yrityksiä, joilla ICT-kehittämistarpeita olisi, mutta jotka eivät perusyritystoimintansa kiireitten takia siihen ehdi panostaa, eivätkä myöskään näin ollen välttämättä huomaa ilmoittaa tarpeistaan portaalin välityksellä. Yleisimmin näkemys haastateltujen ICT-yritysten keskuudessa siis oli, että kaikkea toimenkuvaan kuuluvaa ei ole mahdollista esittää tai kaikkia asiakkaita tavoittaa tällaisen tiedotuskanavan kautta, ja yhteistyön edistäminen toimiikin varmemmin aivan konkreettisia tapaamistilaisuuksia järjestämällä. Haastattelulomakkeessa esitetyt tiedotuskanavavaihtoehdot (lyhytkoulutus, yhteiset tilaisuudet, tapaamiset) nähtiin hyvinä keinoina yhteistyön edistämiseksi. ICT- ja ekosysteemipalveluyritysten yhteistyön katsottiin pääsääntöisesti hyötyvän ulkopuolisesta välittäjästä, joka pyrkii toiminnallaan saattamaan yrityksiä keskenään keskusteluyhteyteen. Välittäjän merkitys korostuu erityisesti yhteistyön alkuvaiheessa, sillä tiedotuksen, näkyvyyden ja markkinoinnin merkitys on ICT-puolellakin suuri. Yritysten yhteisten ICT-tarpeiden kartoitus sekä yritysten ja ICT-osaajien keskinäinen yhteensaattaminen on toimintamalli, jolla esimerkiksi ulkopuolinen hanke voisi yritysten yhteistyötä edistää. Lyhytkoulutukset, joissa esiteltäisiin useamman saman alan yrityksen toimintaa, voisivat toimia ainakin pohjustamalla ICT-osaajien tietämystä tietyn alan liiketoiminnasta ja sen haasteista. 11

12 Jos ois usiampia niitä asiakasyrityksiä valmiina, että jos niitä joku sais haarukoitua ja koottua tavallaan yhteen. Niin sitte vois järjestää tämmösiä [lyhytkoulutuksia]. Keskustelutilaisuus Kaikki haastatelluista ICT-osaajista pitivät yhteistyön edistämisessä parhaana tapana ICT- sekä ekosysteemipalveluyritysten yhteisiä tilaisuuksia, joissa yllä mainitun tiedotustyön lisäksi yrityksillä on mahdollisuus keskinäisiin keskusteluihin. Pelkästään seminaarityyppiset tilaisuudet, joissa yritykset eivät pääse kasvokkain keskustelemaan, eivät ole yhteistyön edistämiseksi toimivin ratkaisu, eivätkä varmastikaan kiinnosta potentiaalisia osallistujia siinä määrin kuin naamakkain treffaaminen mahdollisten uusien asiakkaitten kanssa. Esimerkkeinä suhteellisen onnistuneista tapahtumatyypeistä mainittiin useammassa haastattelussa BusinessOulun järjestämät tilaisuudet, mm. TeollisuusSummit. TeollisuusSummit on Pohjois-Suomen teollisuusalan toimijoille, asiantuntijoille ja vaikuttajille suunnattu tapahtuma, jossa seminaarimuotoisesti jaetaan uusinta tietoa tulevaisuuden palvelukonsepteista, teknologiasta, automaatiosta ynnä muusta. TeollisuusSummit on järjestetty vuodesta 2012 alkaen, ja vuonna 2013 tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös teollisuuden matchmaking kontaktitapahtuma. Vuonna 2014 TeollisuusSummit järjestetään Oulussa (TeollisuusSummit.fi, hakupäivä ) Yhteistilaisuuksien suunnittelussa tulee selkeästi huomioida se, että suorat tapaamiset yritysten välillä ovat oletettavasti tehokkain keino saada aikaan konkreettisia yhteistyöprojekteja. Osallistujat voi esimerkiksi seminaariosuuden jälkeen jakaa pienempiin ryhmiin, jolloin keskustelu on vapaamuotoisempaa ja rennompaa kuin esitettäessä kysymyksiä suuressa salissa kaikkien osallistujien kuunnellessa. Eräässä haastattelussa esitettiin hyvänä vaihtoehtona pieniä yritysständejä, joissa kierretään vuorotellen hieromassa keskusteluyhteyksiä alkuun. Treffitoiminnan tulee kuitenkin olla jollakin tavalla organisoitua, jotta kaikilla osallistujilla on tasapuoliset mahdollisuudet keskustelunavauksiin heitä kiinnostavien yritysten kanssa. On harkittava, voisiko keskusteluaikoja kenties varata etukäteen kaikkein kiinnostavimmilta vaikuttavien yritysten kanssa. Meän toive ainakin olis, että se ois tavallaan organisoitua, että siellä vähintään kaikille sitte annetaan se mahollisuus lähestyä niitä asiakkaita. Että siellä monesti sitte saattaa käyä niin, että siellä on näitä järeämpiä firmoja tai aggressiivisempia yrityksiä, jotka sitte pakkaavat viemään ne huomiot näiltä asiakkailta. Että siinä pitäs sitte jotenki varmaan, varmaan tuota, tasapuolisuutta sitten vaalia siinä. Useammassa haastattelussa painotettiin olevan tärkeää, että tilaisuudessa esiteltäisiin sekä ICT:n mahdollisuuksia että mahdollisia asiakasyritysten tarpeita. Muutamien yritysesittelyiden sijaan olisi kuitenkin tasapuolisempaa koota kaikkien tilaisuuteen osallistuvien yritysten tarpeet tai palvelut esittelevä lyhyt kooste, jonka seminaarimuotoinen esittely olisi suhteellisen nopea, ja jonka jälkeen aikaa olisi riittävästi kahdenkeskisiin yritysneuvotteluihin kiinnostavien osapuolten kesken. Eräässä haastattelussa ehdotettiin, että kaikista osallistujista laadittaisiin yhden PowerPoint -dian mittainen napakka esittely eli yhteystietojen lisäksi lyhyesti vain, mitä yritys tekee ja mitkä ovat sen ICT-tarpeet tai vaihtoehtoisesti 12

13 tarjottavat ICT-tuotteet/ -palvelut. Tämä diakooste olisi mahdollista toimittaa osallistujille etukäteen, jolloin jo ennen varsinaista tilaisuutta saisi alustavan käsityksen osallistujista ja heidän tarpeistaan/ yhteistyömahdollisuuksista. Tämä kooste edistäisi yritysten yhteistyötä mahdollisesti myös tulevaisuudessa, kun yhteystietoja sekä tietoja tarpeista/ palveluista olisi koottu kätevästi yhteen. Niin se slaidisetti niinku on hyvin tiivis, yksinkertainen setti. Niin samalla jo sen perusteella, kun sen julkasee ennen tätä tapaamista, niin, lähettää sen vielä ennen tätä koko yhteenliittymiskokousta, niin näkee niinku kaikki osallistujatki, että mikä firma vois olla kiinnostava, jonka kanssa vois niinku... Sen lyhyen slidesetin perusteella vois niinku päättää, että minkä firman kanssa haluaa treffata. Yritysesittelyiden ja keskinäisten keskustelujen lisäksi tilaisuudessa olisi hyvä esitellä myös erilaisia rahoitusvaihtoehtoja ICT-hankkeiden osalta. Rahoittajien edustajat toisivat tilaisuuteen lisää konkretiaa, sillä monissa tapauksissa ICT:n kehittäminen jää rahoituksen puuttuessa erityisesti pienyrityksillä puolitiehen. BusinessOulu mainittiin tässäkin aiheessa esimerkkinä tahosta, joka järjestää erilaisista rahoituskanavista kertovia tilaisuuksia. BusinessOulu tarjoaa yrityksille esimerkiksi lyhyitä tietoiskutilaisuuksia EU- ja INKA-rahoituksesta. Parin tunnin mittaiset miniseminaarit sisältävät mm. rahoittajien edustajien puheenvuoroja eri rahoitusinstrumenteista sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksista yritysten kannalta. (BusinessOulu 2014, hakupäivä ) 13

14 4 YHTEENVETO Ekosysteemipalvelujen parissa työskentelevien yritysten erilaisiin tieto- ja viestintätekniikan tarpeisiin löytyy ICT-osaajien keskuudesta runsaasti palveluntarjoajia. Ekosysteemipalveluyritysten ICT-tarpeet ovat monilta osin vastaavat kuin muillakin yrityksillä, joten useissa tapauksissa tarpeisiin on mahdollista vastata ICT-yritysten nykyisiä tuotteita ja palveluita tapauskohtaisesti räätälöimällä. ICT-yritysten keskuudesta löytyy erilaisia ratkaisumahdollisuuksia mm. kuljetusten optimointiin, etävalvontaan ja mittauksiin sekä niiden perusteella tapahtuvaan automaatioon, tilausten automatisointeihin, tunnisteiden hyödyntämiseen sekä sähköisten varauspalvelu- ja asiakaspalautejärjestelmien rakentamiseen. Sekä kyselyn että haastattelun perusteella suurin osa ICT-yrityksistä on kiinnostuneita uusista asiakkaista, ja ekosysteemipalveluiden piirissä työskentelevät yrityksetkin nähtiin yleisesti ottaen kiinnostavana vaihtoehtona, erityisesti tapauksissa, joissa useiden asiakasyritysten tarpeiden tiedetään vastaavan toisiaan. Yrityskoalitiot ovat usein toimiva vaihtoehto kustannustason alentamiseksi esimerkiksi tuotekehitystä tehtäessä. Yhteistyön syntymistä on mahdollista edistää lisäämällä eri alojen yritysten tietoa toisistaan. ICT:n mahdollisuuksia on tuotava ekosysteemipalveluyritysten tietoisuuteen ja vastaavasti tietoa näiden yritysten toiminnasta ja liiketoimintaprosesseista on selvitettävä ICT-osaajille. ICT-haastatteluiden tarkoituksena olikin tiedonkeruun lisäksi myös tiedottaa tieto- ja viestintätekniikan osaajia ekosysteemipalveluyritysten ICT-tarpeista. Yritysten tietämyksen parantaminen sekä toisistaan että ICT-hankkeiden rahoitusmahdollisuuksista on omiaan viemään asioita eteenpäin. ICT-alan ja ekosysteemipalveluiden parissa työskentelevien yritysten yhteistyötä voidaan kenties parhaiten edistää tuomalla yrityksiä yhteen, muun muassa erilaisia keskustelutilaisuuksia järjestämällä. Yhteisissä tilaisuuksissa kannattaa esimerkiksi seminaarityyppisen tiedonvälityksen ohella olla myös vapaamuotoisempi osuus, jossa toisistaan kiinnostuneet yritykset voivat tavata toisiaan ja päästä keskenään keskusteluyhteyteen. Näkyvyys ja yhteen saattaminen tietenki on se lähtökohta. 14

15 LÄHTEET BusinessOulu EU- ja INKA-rahoitus yrityksille, Business Breakfast. Hakupäivä Partnerbook.fi. Hakupäivä https://www.partnerbook.fi/ TeollisuusSummit.fi. Hakupäivä

16 LIITE 1 ICT-yrityshaastattelu Ekosysteemipalveluista työtä osaajille rakennemuutoksessa Pohjois-Suomessa (EkoICT) hankkeessa pyritään selvittämään ekosysteemipalveluyritysten tarjoamia uusia työllistymis- ja liiketoimintamahdollisuuksia ICT-alan osaajille. Hankkeen tavoitteena on edistää näiden alojen välistä yhteistyötä lisäämällä ekosysteemipalvelu- ja ICTyritysten tietoa toisistaan. Ekosysteemipalveluyrityksillä tarkoitetaan tässä erittäin laajasti erilaisia luonnonvara-alan yrityksiä aina raaka-ainetuotannosta luontomatkailuun tai ympäristön laadun tarkkailuun. Tällä hetkellä tieto- ja viestintäteknologiaa ei oletettavasti vielä kovinkaan laajalti hyödynnetä kaupallistetuissa ekosysteemipalveluissa. Selvityksen tuloksista tullaan tiedottamaan julkisesti EkoICT-hankkeen syksyllä 2014 järjestämässä luonnonvara-alan sekä ICT-yritysten yhteisessä tilaisuudessa, jossa keskustellaan myös jatkoyhteistyömahdollisuuksista. Haastatteluun vastanneiden yritysten tietoja ei julkisteta eikä haastatteluvastauksia yhdistetä tiettyihin yrityksiin. Lisätiedot: Johanna Kinnunen, p , A. VASTAAJAN YHTEYSTIEDOT Vastaajan nimi:... Yritys:... Päätoimiala:... Keskeisimmät tuotteet ja palvelut:... B. EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYSTEN TARPEISIIN VASTAAMINEN 1. Alla on esitetty esimerkkejä erilaisten ekosysteemipalveluyritysten ICT-tarpeista. Mihin niistä voisitte vastata nykyisillä tuotteillanne/ palveluillanne tai niitä kustomoimalla? Kuljetusten optimointi - Ajotietopalvelut: reittivalinta, polttoaineen kulutus, aikataulut - Sähköinen ajopäiväkirja, kilometriperusteinen laskutus Laitteiden kestävyys - Pöly, kosteus, lämpötilavaihtelut Lammastalous - toiminnan kehittäminen - Toiminnanohjausjärjestelmä: tuotannon optimointi - Astutusryhmä- ym. ohjelmistot ja niiden yhteensopivuus yrittäjälle pakollisen Eviran lammasrekisterin kanssa - Etävalvontaratkaisut, mm. aidan sähkövirran mittaus, reaaliaikainen videokuva laitumelta/ lampolasta internetin välityksellä, eläimen aktiivisuuden seuranta

17 - Älykäs lampola, mm. lammaskohtaisten tunnisteiden hyödyntäminen ruokinnan automatisoinnissa sekä lampaiden punnitsemisessa ja tulosten automaattinen siirto tietojärjestelmään, automaattinen tuuletusluukkujen toiminnan säätö lämpötilan seurannan perusteella - Lisäarvopalvelut yrityksen asiakkaille, mm. mobiilipalvelut kuten videokuvan välitys asiakkaan mobiililaitteeseen (green care toiminta) Matkailun mobiilisovellukset - Reaaliaikainen ohjelma- tms. palveluiden varaustilanne yrittäjän älypuhelimeen - Lisäarvopalvelut asiakkaille, mm. luontoretkeilykohteiden haku älypuhelimeen: reitit, retkikohteet kuten näköalapaikat tms., QR-koodit reittien luonto-opasteissa tai retkeilykohteissa (lisätietoa, toimintaohjeita yms.) - Uudet ja innovatiiviset palvelut Esimerkki: USA:ssa on kehitetty älypuhelinsovellus, jolla on mahdollista tunnistaa puulajeja lehden muodon perusteella. Lisänä voisi olla myös mobiililaitteeseen saatava tieto kasvin käyttömahdollisuuksista. RFID - Raaka-aineiden ja tuotteiden jäljitettävyys esim. luomuluonnontuotteiden alkuperä, takaisinvetotilanteet - Toimitusketjun olosuhdetietojen (esim. lämpötila) seuranta erityisesti helposti pilaantuvilla raakaaineilla/ tuotteilla kuten kalat, tatit - Lisäarvopalvelut asiakkaille, esim. tietoa tuotteen valmistusprosessista, toimitusketjusta Separointipalvelut - Virtaamamittaukseen perustuva laskutus, automaattinen tiedonsiirto yrityksen tietojärjestelmiin/ sähköpostiin - Laitteiston automaattinen sammutus virtauksen keskeytyessä - Ravinteiden pika-analyysit ja tieto älypuhelimeen Esimerkki: Ravinnekaappari hankkeessa peltojen hivenaine- ja ravinnemääristä saadaan tietoa minuutin tarkkuudella. Valvontajärjestelmä hälyttää merkittävistä veden laadun muutoksista sekä tekstiviestitse että sähköpostitse. FI/Vesi_ja_meri/Vesien_ja_merensuojelu/Ravinnekaapparihankkeessa_napataan_ravin% %29. Sähköisen asiakaspalautteen kerääminen - Palautteen kerääminen somesta, esim. säännölliset raportit Tilausten automatisointi - Reaaliaikainen asiakkaan varastotilanteen seuranta, tilausten automatisaatio (IoT) Yhteiset portaalit - Työnantajien ja tekijöiden ilmoitusportaali, esimerkiksi asiantuntijahaku, lyhyet toimeksiannot - Markkinointisovellukset, esim. alueen luontomatkailuyritysten ja ohjelmapalveluiden esittely/ hakupalvelu älypuhelimella Verkkokaupan ja sivujen kehittäminen - Näkyvyys, hakukoneoptimointi - Käytettävyys, mm. yhteensopivuus mobiililaitteiden kanssa, tuotteiden helppo ostettavuus Verkkomarkkinointi - Imagon luominen, sosiaalinen media - Suoramarkkinointi mobiililaitteisiin (vaatisi myös asiakkuuksien hallinnointia) 17

18 2. Mikäli ekosysteemipalveluyritysten tarpeisiin vastaaminen edellyttäisi teiltä tuotekehitystä tms., millä edellytyksillä siihen voitaisiin ryhtyä? C. YHTEISTYÖ EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYSTEN KANSSA 3. Millä tavalla yhteistyötänne ekosysteemipalveluyritysten kanssa edistettäisiin parhaiten? 4. Mikäli yhteistyö edellyttää tietoja esimerkiksi tietyn toimialan prosesseista, kuinka tieto saataisiin välitettyä teille parhaiten? Esim. Lyhytkoulutus (1 pv), jossa esiteltäisiin useamman saman alan yrityksen toimintaa? Yritysten yhteiset tilaisuudet, tapaamiset? Yritysten keskinäinen yhteistyö, ei tarvetta ulkopuoliselle välittäjälle? 5. Mitä toivoisitte EkoICT-hankkeessa syksyllä järjestettävältä ICT- ja ekosysteemipalveluyritysten yhteiseltä tilaisuudelta? 18

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa 3.11.2016 1 Kokenut ja osaava toimittaja & Toimituksia vuodesta 1991 liikevaihto 5,3 M 2015, tulos 1 MEUR

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

Optima-päivä

Optima-päivä Optima-päivä 6.11.2014 Open Badge -konsepti yrityksen tuotekoulutuksissa mainio mahdollisuus vai hankala haaste? johan.boholm@raisoft.com Oy Raisoft Ltd www.raisoft.com PL 144, 67101 Kokkola Puh. 0207

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos AVARAS (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) 1.8.2013.- 31.12.2014, 156 k, TTY Porin laitos Avointen tietovarantojen hyödyntämistä tukevan tiedon tuottaminen Satakuntalaisen elinkeinoelämän

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Sillanrakentaja-pilotti Yrityspalvelut -tilaisuus

Sillanrakentaja-pilotti Yrityspalvelut -tilaisuus Sillanrakentaja-pilotti Yrityspalvelut -tilaisuus EGR-rahoitus Sillanrakentaja -pilotissa Sillanrakentaja on Broadcom yhtiöstä irtisanottujen työllisyystilanteen parantamiseen perustuvan EGR-hankkeen toimenpide

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala RFID-tuotantosolun esittely Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa SEMINAARI 11.4.2012 Esityksen kulku: 1. Hanke esittely (resurssit, tavoitteet, yhteistyö)

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista

Lisätiedot

IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle. Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy

IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle. Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy SataCom Oy - Perustiedot Perustettu 1989 Henkilökunta 20 Liikevaihto 3,8 meur (2014) Asiakkaat 90 % Satakunnan

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

POTENTTIAALISET ASIAKKAAT ASIAKASOPISKELIJAT MAKSULIIKENNE VERKKOKAUPPA VERKKOKOULUTUS MARKKINOINTIAUTOMAATIO SISÄLTÖMARKKINOINTI WWW-SIVUSTO

POTENTTIAALISET ASIAKKAAT ASIAKASOPISKELIJAT MAKSULIIKENNE VERKKOKAUPPA VERKKOKOULUTUS MARKKINOINTIAUTOMAATIO SISÄLTÖMARKKINOINTI WWW-SIVUSTO VERKKOKURSSIKONE.FI NÄIN SE TOIMII POTENTTIAALISET ASIAKKAAT ASIAKASOPISKELIJAT JÄLLEENMYYJÄT $ $ $ $ MAKSULIIKENNE BIOACADEMY.FI MUKSUOPPIAKATEMIA.FI KOIRUUKSIENKLUBI.FI KIDSSKILSACADEMY.COM UUSI KOULUTUSTA

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Pikaopas TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Mikä on sähköinen taloushallinto? Sähköinen taloushallinto tarkoittaa yksinkertaistettuna yrityksen taloushallintoon liittyvien tehtävien,

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Kokemukset talteen kamerakännykällä. Jakelun Infopäivä Olli Kuusisto

Kokemukset talteen kamerakännykällä. Jakelun Infopäivä Olli Kuusisto Kokemukset talteen kamerakännykällä Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto JALAN-loppuseminaari 23.1.2004: Mitä JALAN-projektin jälkeen? Organisaatioiden välinen tiedonsiirto kuluvana vuonna tavoitteena

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

EDC TYÖMAAJÄRJESTELMÄ

EDC TYÖMAAJÄRJESTELMÄ EDC TYÖMAAJÄRJESTELMÄ EDC Työmaajärjestelmä on uusinta mobiiliteknologiaa hyödyntävä monipuolinen järjestelmä, joka tehostaa työmaiden päivittäisiä toimintoja ja rutiineja. East Dataconst Oy Puh. +358

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun edistäminen

Merialuesuunnittelun edistäminen Merialuesuunnittelun edistäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Keltainen, otsikoksi tilannekuva Sinisiin

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Nam, mistä tätä saa? Asiakaskohtaaminen myyntitapahtumassa

Nam, mistä tätä saa? Asiakaskohtaaminen myyntitapahtumassa Tiistai 23.8.2016 Balentor Oy - Dokumentin ja sen liitteiden sisältämän tiedon tai tietojen osan levittäminen, siirtäminen, julkaiseminen, kopioiminen, saattaminen yleisön saataviin, uudelleen tuottaminen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos TEKES / Digitaalinen suunnittelu 4.6.2013 Suomalainen Klubi Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Refecor Oy. Jyrki Portin. Sensoriverkot Massamarkkinoille Suunnittelun ja valmistuksen haasteita

Refecor Oy. Jyrki Portin. Sensoriverkot Massamarkkinoille Suunnittelun ja valmistuksen haasteita Refecor Oy Jyrki Portin Sensoriverkot Massamarkkinoille Suunnittelun ja valmistuksen haasteita Esittelyni 11 vuotta suunnittelukokemusta RF, antennit ja radioteknologiat Systeemisuunnittelu Elektroniikka,

Lisätiedot

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Valvoja: Varsinais-Suomen TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto Oy Hakijat: Varsinaissuomalaiset

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Klikit Myynniksi. Raahe Jaakko Suojanen

Klikit Myynniksi. Raahe Jaakko Suojanen Klikit Myynniksi Raahe 31.10.2016 Jaakko Suojanen Sisältö Verkossa myyminen Tehokas verkkosivu Liikennemäärän kehittäminen Hakukoneoptimointi Google Adwords Facebook Konversion kehittäminen Jaakko Suojanen

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille

Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille Markkinaselvityksen tulokset ja näkemyksiä kehityksestä 20.10.2011 www.nearme.fi Mitkä ovat kauppakeskuksenne kehitystarpeet nykyisille ja uusille kanaville?

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus

Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus 17.11.2015 Sisältö: Taustaa: Yritysten tarve ja älykkään kaupungin tiekartta 2020 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli

Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli Oulun kaupunginkirjasto maakuntakirjasto, Pudasjärven kaupunginkirjasto ja Iin kunnankirjasto Lukuiloa kaikille hanke, Isa Kotilaine 2016 Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli Toimintamallin lähtökohdat

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi Go Global Plus 2013-2014 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille Tavoitteena

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä Petri Kinnunen, Ylivieska 14.3.2016 PVP lyhyesti 12 vuoden historia Omistajina 17 kuntaa Oulun eteläiseltä alueelta Toiminnan painopiste julkishallinnon sähköisissä

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

KANGASNIEMEN KUNTA KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 2016-2020 PROJEKTISUUNNITELMA

KANGASNIEMEN KUNTA KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 2016-2020 PROJEKTISUUNNITELMA KANGASNIEMEN KUNTA KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 2016-2020 PROJEKTISUUNNITELMA Sisällys 1. Tausta ja tarve... 3 2. Toteutus... 3 2.1 Tiedotus... 3 2.2 Projektin käytännöt... 3 2.3 Mittauskäynnit... 4 2.4 Projektin

Lisätiedot

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen. UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Satakunta Pori 29.10.2014 Marjo Ronkainen www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi marjo.ronkainen@ramboll.fi -organisaatio OHJAUSRYHMÄ

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

Avaras, kyselykooste. Petri Linna, TTY Porin laitos

Avaras, kyselykooste. Petri Linna, TTY Porin laitos Avaras, kyselykooste Petri Linna, TTY Porin laitos Kyselyn tausta Toteutusaika: 2013/12-2014/1 Rajaus: kunnat ja ICT-yritykset Satakunnassa Otos: Lähetetyt/vastaajat Kunta 81/17 ICT 86/27 Tavoite: Selvitetään

Lisätiedot

ASPA Pilotoinnin kuntakokemukset

ASPA Pilotoinnin kuntakokemukset ASPA Pilotoinnin kuntakokemukset Pilotoinnin päätösseminaari 24.8.2015 Tapio Matinmikko Sisäisen arvioinnin toteuttaja Esityksen sisältö kunnan rooli ja tehtävät pilotoinnissa kunnan yleiset kokemukset

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke Eveliina Toivonen 9.9.2016 www.hamk.fi TIETOISKUN SISÄLTÖ 1. Markkinoinnin perusperiaatteet 2. Verkkomarkkinoinnin kolme teemaa

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Inspire-verkosto Muistio 1 (5) Verkkopalvelut ja portaali -ryhmä Laatija: Panu Muhli

Inspire-verkosto Muistio 1 (5) Verkkopalvelut ja portaali -ryhmä Laatija: Panu Muhli Inspire-verkosto Muistio 1 (5) Inspire-verkoston n kokous Aika: 15.1.2010 klo 12:00-14:00 Paikka: Logica, Karvaamokuja 2, Helsinki 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen... 2 2. Kokouksen työjärjestys...

Lisätiedot

With Krogius, the extraordinary is simply standard policy. Oy Lars Krogius Ab

With Krogius, the extraordinary is simply standard policy. Oy Lars Krogius Ab With Krogius, the extraordinary is simply standard policy Analytic Routing Solution kuljetushäiriöt kuriin nykyaikaisella tietojärjestelmällä Markus Sjöblom, Lars Krogius Oy 14.11.2013 KROGIUS Vahinkotarkastuksia

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Hallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari

Hallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari Hallintopalveluiden talousarvio 2017 Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari 3.10.2016 Hallinnon tukipalveluiden sitovat tavoitteet Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite

Lisätiedot

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto 15.4.2010 LIITE 1 KOKO RUSSIA Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto Toimintasuunnitelma ja toiminnan painopisteet TAVOITE 2013 - Suomi näkyy aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja yhteistyön alueena

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

Tavaratalokaupan automaattitäydennyksellä tehoa ketjutoimintaan!

Tavaratalokaupan automaattitäydennyksellä tehoa ketjutoimintaan! Whitepaper 12.6.2009 1 / 5 Tavaratalokaupan automaattitäydennyksellä tehoa ketjutoimintaan! Kirjoittaja: Mikko Kärkkäinen Toimitusjohtaja, TkT Tämä artikkeli keskittyy täydennystilaamiseen tavaratalokaupan

Lisätiedot

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Monimutkaisuus: Mahdoton ymmärtää kaikki ohjelman tilat Uusien toimintojen lisääminen voi olla vaikeaa Ohjelmista helposti vaikeakäyttöisiä Projektiryhmän sisäiset kommunikointivaikeudet

Lisätiedot

IT ja metsä vuonna 2010-5 väittämää

IT ja metsä vuonna 2010-5 väittämää Mikko Lehikoinen, Kesla OYj Metsäalan tulevaisuusseminaari 2: Teknologiasta sosiaalisiin innovaatioihin metsätalouden uudet toimintamallit 1.6.2004 Tampereen yliopisto, Pinni Brakennus, luentosali B 1100

Lisätiedot

neuvonantajaa pk-yrityksiin. Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi

neuvonantajaa pk-yrityksiin. Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi 10 000 neuvonantajaa pk-yrityksiin Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi 10 000 neuvonantajaa tiivistelmä TAUSTA Pk-yritysten osaamisvaje hidastaa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä* Ulkopuolisen

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Yritysten sähköinen saavutettavuus Pori-Helsinki yhteysvälin työseminaari Huittinen

Yritysten sähköinen saavutettavuus Pori-Helsinki yhteysvälin työseminaari Huittinen Yritysten sähköinen saavutettavuus Pori-Helsinki yhteysvälin työseminaari Huittinen 18.11.2016 Sisältö Avoimen datan käsitteitä ja tulevaisuuden näkymiä Sähköisten tietovarantojen hyödyntäminen Satakannan

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot