NURMIJÄRVEN KUNTA SOSIAALIPALVELUALUE PÄIVÄHOITO HAVUMÄEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA 2013

Transkriptio

1 1 NURMIJÄRVEN KUNTA SOSIAALIPALVELUALUE PÄIVÄHOITO HAVUMÄEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA 2013

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Varhaiskasvatusympäristö 1.1. Fyysinen ympäristö 1.2. Psyykkinen ympäristö 1.3. Sosiaalinen ympäristö 2. Arvot 3. Toiminta-ajatus 4. Toimiva kasvattajayhteisö 5. Kasvatuskumppanuus 6. Sisältöalueet 6.1. Kieli ja vuorovaikutus 6.2. Matematiikka 6.3. Ympäristö- ja luonnontieto 6.4. Etiikka ja elämänkatsomus 6.5. Liikunta ja terveys 6.6. Taide ja kulttuuri 7. Oppimisen ilo 8. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa 9. Yhteistyö varhaiskasvatuksessa

3 3 1. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Havumäen päiväkoti on aloittanut toimintansa toukokuussa Päiväkodissa toimii kaksi lapsiryhmää, jotka jakaantuvat yhdeksään pienryhmään. * Vilttitossut: 1-3-vuotiaat (kolme pienryhmää) * Heinähatut: yli 3-vuotiaat (kuusi pienryhmää) Päiväkodissa työskentelee 3 lastentarhanopettajaa, 6 lastenhoitajaa, 2 laitosapulaista ja keittiötyöntekijä.

4 Fyysinen ympäristö Päiväkoti sijaitsee rauhallisella ja luonnonläheisellä alueella Mäntysalossa. Päiväkotimme suuri ja turvallinen piha mahdollistaa monipuolisen leikin ja liikunnan. Päiväkodin sijainnin vuoksi on lasten kanssa mahdollisuus tutustua luontoon ja opetella turvallista liikkumista lähiympäristössä. Käytössämme on lähialueen leikkipuistot, kentät, metsät ja Enkun lammen ranta. Päiväkodilla on mahdollisuus käyttää kirjastoauton palveluja viikoittain. Havumäen päiväkodissa toimii kaksi ryhmää Vilttitossut ja Heinähatut. Vilttitossuilla on käytössään pääsääntöisesti yhden ryhmän tilat, joihin kuuluu ruokahuone, lepo/leikkihuone, kaksi eteistilaa sekä wc-tilat. Heinähattujen yhteisessä käytössä ovat päiväkodin muut tilat, joita ovat kaksi ruokailutilaa, kirjasto/leikkihuone, jumppahuone, kaksi eteistilaa, päiväkodin ns. olohuone, kahdet wc-tilat sekä välillä käytössä ovat myös henkilökunnan taukotila ja toimistohuone. Tilat ovat käytössä eri pienryhmillä lukujärjestyksenomaisesti. Jokaisella tilalla on oma merkkinsä ja tilat on sisustettu ja muokattu erilaisia toimintoja varten virikkeellisiksi, toimiviksi ja viihtyisiksi oppimisympäristöiksi. Tiloja kutsutaan ns. pienryhmätiloiksi. Varsinaiset kaappisängyin varustetut lepohuoneet ovat Heinähattujen puolella käytössä yleensä 4-5-vuotiailla lapsilla. Esiopetusikäiset lepäävät pääsääntöisesti päiväkodin olohuone-tilassa. Myös ruokailu tapahtuu 4-5-vuotiailla lapsilla päiväkodin ruokailutiloissa, kun taas esiopetusikäiset ruokailevat olohuoneessa, joka on kalustettu asianmukaisella tavalla. Ruokahuoneessa on lapsille sopivat pöydät, joiden ääressä voidaan askarrella, pelata, piirrellä ja leikkiä. Tiloja jaetaan tarpeen mukaan myös huonekaluin ja sermein niin, että jokaisella leikillä (koti-, rakentelu-, autoleikit yms.) on oma paikkansa.

5 Psyykkinen ympäristö Psyykkinen ympäristö muodostuu aikuisten ja lasten välisestä vuorovaikutuksesta ja kanssakäymisestä. Pyrimme luomaan lapselle turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön, jossa lapsesta välitetään aidosti hänen yksilöllisyyttä kunnioittaen. Vanhempien kertoma tieto lapsesta auttaa henkilökuntaa tuntemaan lapsen persoonallisuutta ja tapoja. Näiden tietojen pohjalta kasvattajan on helpompi vastata lapsen tarpeisiin. Toiminnassa painotamme toisten huomioimista, avuliaisuutta ja hyviä käytöstapoja. Tuemme terveen itsetunnon ja vastuuntunnon kehittymistä. Tavoitteenamme on luoda positiivinen, avoin ja kiireetön ilmapiiri. Kannustamisella ja huumorintajulla on tärkeä sija päivittäisissä toiminnoissa. Päiväkotipäivässä on tärkeää leikinomaisuus, oppimisen ilo ja elämästä nauttiminen. Ryhmän myönteinen ilmapiiri sallii niin myönteiset kokemukset kuin erehdyksetkin. Lapsia kannustetaan luottamaan omiin taitoihinsa omatoimisuutta tukien ja ilmaisemaan avoimesti omia mielipiteitään Sosiaalinen ympäristö Toimintamme perustuu vuorovaikutukselliseen pienryhmätoimintaan. Pienryhmissä mahdollistuvat lapsen yksilöllinen huomioiminen ja kuulluksi tuleminen. Jokaisella pienryhmällä on oma kasvattajansa, joka oppii tuntemaan jokaisen lapsen yksilönä. Lapsia ohjataan työskentelemään sekä yksin, pareittain että ryhmässä. Ryhmässä opetellaan toisten huomioimista, erilaisuuden hyväksymistä ja työ/ leikkirauhan antamista. Hyviä käytöstapoja harjoitellaan kaikissa arkipäivän tilanteissa. Lapset ja aikuiset keskustelevat yhdessä säännöistä, toimintatavoista ja ristiriitatilanteista. Leikkejä havainnoidaan jatkuvasti. Kasvattaja tukee ja tarvittaessa ohjaa leikkejä ja kaverisuhteita. Ketään ei jätetä yksin eikä ulkopuoliseksi ja kiusaamiseen puututaan heti. Ristiriitoja ja erimielisyyksiä harjoitellaan ratkaisemaan myönteisin keinoin. Avointa ja myönteistä vuorovaikutusta lasten ja kasvattajien välillä pidetään tärkeänä.

6 2. ARVOT 6 Teemme päiväkodissamme kasvatustyötä sitoutuneesti yhteisesti sovittujen arvojen pohjalta. Tärkeimpiä arvoja ovat turvallisuus, avoimuus ja luottamuksellisuus sekä toisten huomioiminen. Vuorovaikutuksellisuus toimii myös kaikkien arvojen toteutumisen perusedellytyksenä Turvallisuus Päiväkodin selkeä päivärytmi, rutiinit ja johdonmukaiset säännöt auttavat luottamuksen syntymisessä ja tuovat lapselle turvallisuuden tunteen. Kodinomainen ilmapiiri ja tutut aikuiset luovat lapselle turvallisuutta. Huolehdimme lapsen turvallisuudesta ja perustarpeista aidosti välittämällä, aikaa antamalla, kuuntelemalla ja rajoja asettamalla. Aikuiset huolehtivat siitä, että jokainen lapsi tuntee olevansa hyväksytty ja kuuluvansa ryhmään/ pienryhmään. Ympäristön turvallisuudesta huolehtivat aikuiset yhdessä lasten kanssa. Päiväkotimme fyysiset tilat on suunniteltu lasten tarpeiden mukaan ikätaso huomioiden Avoimuus ja luottamuksellisuus Pidämme tärkeänä, että ennen päivähoidon aloittamista perheille varataan aikaa tutustumiskäynteihin ja keskusteluihin. Aloituskeskustelussa käymme läpi lapsen tapoja, tottumuksia ja vanhempien toiveita tulevalle yhteistyölle. Tämä luo pohjan avoimelle ja luottamukselliselle kasvatuskumppanuudelle. Meille on tärkeää tutustua perheisiin ja heidän kasvatusnäkemyksiinsä ennen päivähoidon aloittamista. Päiväkodissa kunnioitamme vanhempien toiveita ja toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan. Päivittäisissä haku- ja tuontitilanteissa vaihdamme kuulumisia lapsen päivästä. Kasvatuskeskusteluissa yhdessä vanhempien kanssa keskustellaan rauhassa lapsen kasvatukseen ja kehitykseen liittyvistä asioista. Keskustelussa sovitaan päiväkodin ja perheiden yhteisistä käytännöistä. Pidämme tärkeänä lapsen yksilöllistä huomioimista ja kokonaisvaltaista tukemista Toisen huomioiminen Päiväkodissa pidämme tärkeänä hyviä käytöstapoja, yhteisvastuullisuutta ja toisen kunnioittamista. Haluamme luoda lapselle myönteisen ja kiireettömän ilmapiirin, jossa toimia ja kasvaa. Kiinnitämme erityistä huomiota aikuisen vuorovaikutukselliseen läsnäoloon lapsen arjessa. Ohjaamme lapsia hyviin tapoihin ja toisten huomioimiseen arkipäivän tilanteissa. Autamme lapsia

7 7 ratkomaan ristiriitatilanteita. Päivittäin muistutamme hyvistä pöytätavoista, kiittämisestä ja anteeksi pyytämisestä ja antamisesta. Aikuinen tukee ja ohjaa lasta erilaisissa vuorovaikutustilanteissa lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. Leikki on tärkeä osa lapsen arkipäivää. Kasvattajan tehtävä on järjestää riittävä leikkirauha, aika ja välineet. Leikeissään lapsi harjoittelee tärkeitä vuorovaikutustaitoja ja oppii tulemaan toimeen toisten ihmisten kanssa. Päiväkoti on hyvä paikka harjoitella sosiaalisia suhteita, mutta kodilla on suuri merkitys arvojen ja toimintatapojen opettamisessa. 3. TOIMINTA-AJATUS Toiminta-ajatuksemme Havumäen päiväkodissa perustuu pienryhmätoimintaan, jossa korostuu vuorovaikutus. Yhdessä vanhempien kanssa pyrimme kasvattamaan lapsista terveen itsetunnon ja hyvien tapojen omaavia iloisia, yksilöllisiä lapsia. Tämä mahdollistuu päiväkotimme turvallisissa puitteissa, positiivisessa ja lämpimässä ilmapiirissä. 4. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ Kasvattajat vastaavat päiväkodin varhaiskasvatusympäristöstä ja positiivisesta ilmapiiristä. Työyhteisössä arvioimme ja kehitämme toimintaamme, jossa työtä tehdään omalla persoonalla itseä kehittäen ja omia vahvuuksia hyödyntäen. Työyhteisössä on tärkeää toisten kunnioittaminen ja toisen työn arvostaminen sekä yhteen hiileen puhaltaminen. Lapsiryhmässä kasvattaja toimii mallina ja innoittajana. Yhteiset vanhempainillat ovat tärkeä yhteistyömuoto perheiden ja päiväkodin välillä. Päiväkodin aikuiset ovat päivähoidon ja kasvatuksen asiantuntijoita, mutta vanhemmat tuntevat oman lapsensa parhaiten. Molempien asiantuntemusta tarvitaan lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukemiseen. Päiväkodin yhteiset kehittämispäivät ovat kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä, jolloin päiväkoti on suljettu. Tarpeen tullen päivähoitoa järjestetään alueen muissa yksiköissä. Kehittämispäivänä käymme läpi päiväkodin yhteisiä asioita, suunnittelemme tulevaa kautta ja arvioimme mennyttä.

8 5. KASVATUSKUMPPANUUS 8 Yhteistyön lähtökohtana on kasvatuskumppanuus ja sen kehittäminen. Vanhemmilta saatu tieto lapsesta on ensiarvoisen tärkeää. Yhdessä työskentelemme lapsen parhaaksi ja sovimme yhteisiä toimintatapoja. Vanhempien ajatuksia ja toiveita kuunnellaan ja huomioidaan toimintaa suunnitellessa. Päiväkodissa tuemme vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Kasvatuskumppanuus alkaa ensimmäisestä yhteydenotosta vanhempiin, jossa sovitaan aloituskeskustelusta. Aloituskeskustelu käydään joko lapsen kotona tai päiväkodissa vanhempien valinnan mukaan. Aloituskeskustelussa sovitaan yhdessä lapsen hoidosta sekä tutustumisjaksosta. Tämä luo pohjaa avoimelle ja luottamukselliselle kasvatuskumppanuudelle. Vuosittain käymme yhdessä vanhempien kanssa kasvatuskeskustelun, jossa lapselle tehdään yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma. Keskustelussa käydään läpi lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä asioita ja kirjataan ylös yhteisesti sovitut tavoitteet. Vanhemmilla on mahdollisuus tarvittaessa sopia myös ylimääräisiä keskusteluaikoja. Kasvatuskumppanuudessa päivittäisillä keskusteluilla tuonti- ja hakutilanteissa on erittäin tärkeä merkitys. Avoin vuoropuhelu, vanhempien kuuleminen ja kunnioittaminen ovat edellytyksiä kasvatuskumppanuuden toteutumiselle. Päiväkodissa järjestämme vuosittain vähintään yhden vanhempainillan, jossa vanhemmilla on mahdollisuus kuulla sekä vaikuttaa ryhmän toimintaan. On myös tärkeää, että lasten vanhemmilla on mahdollisuus tutustua toisiin vanhempiin ja jakaa kokemuksiaan lasten kasvatuksesta. Lisäksi yhteiset juhlat ja muut tapahtumat lähentävät perheitä ja henkilökuntaa. Päiväkodissa toimii vanhempaintoimikunta, joka järjestää perheille erilaisia tapahtumia. Perheillä on mahdollisuus antaa palautetta henkilökunnalle keskustelujen sekä asiakaskyselyjen kautta. Palautteet huomioidaan työn kehittämisessä. 6. SISÄLTÖALUEET Päiväkodin monipuolisen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa käytämme eheyttäen erilaisia sisältöalueita teemojen ja projektien kautta. Päivittäin päiväkodin arjessa eri sisältöalueet tulevat toiminnan kautta tutuiksi. Lapsella on mahdollisuus tutustua ikä- ja kehitystasolleen sopivalla tavalla eri

9 9 sisältöalueisiin. Sisältöalueet ovat kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, etiikka ja katsomus, liikunta ja terveys, taide ja kulttuuri Kieli ja vuorovaikutus Päiväkotimme kielellisen kasvatuksen tavoitteena on kielen tukeminen niin, että lapsi kykenee ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan keskustelemalla ja kuuntelemalla. Päivittäin ovat käytössä sadut, sadutus, lorut, riimit, arvoitukset, leikki, laulut ja pelit. Ohjaamme lasta keskittymään ja kuuntelemaan ja ymmärtämään kuulemaansa. Toimimme pääosin pienryhmissä, mutta myös koko ryhmän kanssa sekä mahdollisuuksien mukaan yhden lapsen kanssa. Vuorovaikutuksessa pidämme tärkeänä lapsen kohtaamista Matematiikka Matemaattisen ajattelun avulla lapsi jäsentää ja hahmottaa ympäröivää maailmaa. Pieni lapsi oppii luontevammin matemaattista ajattelua liikkumalla, leikkimällä ja pelaamalla. Tavoitteena ovat myönteinen suhtautuminen, uteliaisuus ja kiinnostuksen herättäminen sekä päättelykyvyn kehittyminen. Tutustumme mm. muotoihin, kuvioihin, käsitteisiin (tila, aika, paikka), numeroihin, lukumääriin, esineiden eroavaisuuksien hahmottamiseen ja vertailemiseen. Menetelmiämme: - pelit ja leikit - rakentelu - sadut ja lorut - liikunta - musiikki - arjen toiminnat ( esim. pöydän kattaminen, pukeminen ) 6.3. Ympäristö- ja luonnontieto Luonto- ja ympäristökasvatuksen tavoitteena on myönteisen asenteen ja vastuuntunnon muodostuminen luontoa ja lähiympäristöä kohtaan. Lähtökohtana on lapsen oma havainnointi, tutkiminen ja toiminta. Päiväkodin

10 piha ja lähiympäristö mahdollistavat hyvin luonnon havainnoinnin ja tutkimisen sekä vuodenaikojen seuraamisen. Kalenterin avulla seuraamme vuoden kiertokulkuun liittyviä asioita. Retkeilemme mahdollisuuksien mukaan lähiympäristössä. Retkillä mahdollistuu havaintojen teko ja elämysten saaminen sekä samalla opitaan kunnioittamaan luontoa ja ympäristöä. Päiväkodissamme lajittelemme jätteet (energiajäte, biojäte, paperinkeräys) Etiikka ja elämänkatsomus Eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaamme. Kulttuuriimme kuuluu kiinteästi kristillisten juhlapyhien vietto ja sanoma, huomioimme ne tehdessämme päiväkodin suunnitelmia. Vanhempien kanssa sovitaan lapsen osallistumisesta seurakunnan toimintaan. Päiväkodissa on tärkeää myönteinen ilmapiiri, erilaisten vakaumusten kunnioittaminen sekä yhteistyö kodin kanssa. Pohdimme lasten kanssa moraaliin liittyviä kysymyksiä, kuten oikean ja väärän, hyvän ja pahan erottaminen. Lapsia kasvatetaan rehellisyyteen ja toisten kunnioittamiseen. Lapsien kanssa harjoitellaan hyviä tapoja, yhteisiä sääntöjä ja ristiriitojen sopimista anteeksi pyytäen ja antaen Liikunta ja terveys Päivittäinen ja monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Päiväkotimme liikuntakasvatuksen tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus nauttia liikunnasta ja muodostaa positiivinen asenne liikuntaa kohtaa. Tärkeää on liikunnan ilon ja riemun kokeminen sekä itseluottamuksen lisääminen ja liikkumisen innostuksen säilyminen. Liikuntakasvatus tukee lasten yhdessäoloa, sosiaalista kehitystä, ratkaisujen löytämistä yhdessä, erilaisuuden hyväksymistä ja pettymysten sietoa. Liikunnassa käytetään vaihdellen yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyä.

11 Liikuntaa toteutetaan monipuolisten liikuntamuotojen avulla. Näitä ovat mm. liikuntaleikit niin sisällä kuin ulkona, luontoretket, musiikkiliikunta, joukkuepelit, temppuradat, talvella mahdollisuuksien mukaan luistelu ja hiihto. Päiväkodin ulkoilussa lapsilla on monipuoliset mahdollisuudet liikkumiseen oman mielenkiinnon mukaan. Lasten päivään sisältyy oikeassa suhteessa toimintaa, ulkoilua, lepoa ja säännölliset ruoka-ajat. Terveellisistä ruokailutottumuksista ja elämäntavoista lapsi saa mallin aikuisesta. Lasta ohjataan ja lasten kanssa keskustellaan terveellisistä elämäntavoista Taide ja kulttuuri Päiväkodissa tarjoamme lapselle mahdollisuuden omakohtaisiin ja monipuolisiin taide-elämyksiin. Tekemisen ilo ja elämyksellisyys korostuvat ja kehittävät lapsen myönteistä minäkuvaa. Tekemisen kautta lapsi käsittelee kokemuksiaan ja tunteitaan. Luovuuden ilmaisemisessa ei ole oikeaa tai väärää tapaa toimia, se ruokkii lapsen kaikkia aisteja, vahvistaen lapsessa tunnetta: minä olen hyvä ja minä osaan. Tavoitteena on kehittää kauneudentajua ja oman sekä toisten töiden arvostamista. Työn tekeminen on tuotosta tärkeämpi.

12 Tarjoamme lapsille monipuolista materiaalia ja työvälineitä ja opetamme niiden käyttöä. Pidämme tärkeänä, että lapset voivat käyttää mielikuvitustaan ja luovuuttaan tekemisissään. 12 Menetelmiämme: - askartelut - ompelutyöt - leivonta - muovailu - leikki - maalaus - piirtäminen - musiikki - kirjallisuus - runot - sadut - lasten omat esitykset - retket 7. OPPIMISEN ILO Turvalliset ihmissuhteet niin leikkitovereihin kuin tuttuihin aikuisiin ovat hyvän oppimisen perusta. Positiivisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä lapsi saa aktiivisesti toimia ja tehdä erilaisia asioita, ratkaista ongelmia ja olla vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Lapsi oppii tekemällä, katselemalla, tutkimalla ja kuuntelemalla. Mallioppinen on yksi erityisesti lasten tapa oppia. Lapset oppivat koko ajan oman kiinnostuksen ja kehitystasonsa mukaan. Leikki, vertaisryhmä ja rakennettu oppimisympäristö luovat pohjan oppimiselle. Tärkeintä lapsen oppimisessa on oppimisen ilo. Kasvattaja toimii oppimisen ohjaajana ja oppimisympäristön muovaajana. Lasten leikki ja toiminta muokkaavat ryhmätiloja tarkoituksenmukaiseksi. Pienryhmätoiminnassa lasten yksilöllinen huomioiminen ja oppimisen tukeminen mahdollistuvat.

13 Leikeissä keskeisintä on lapsen toiminta ja tekemällä oppiminen. Leikeissä lapsi opettelee monipuolisesti erilaisia taitoja ja jäsentää maailmaansa. Kasvattajan tehtävä on järjestää leikille aikaa ja rauhallinen paikka. Leikin lopetukselle varataan riittävästi aikaa. Leikin havainnointi on erittäin tärkeää, kasvattaja tarvittaessa ohjaa ja kannustaa lapsia leikkeihin. Leikeissä opitaan: - vuorovaikutustaitoja - oikea ja väärä/säännöt - hyviä käytöstapoja - omatoimisuus, itsenäisyys - mielikuvitus ja luovuus - kuuntelemaan oppiminen - toisen huomioiminen ja ystävyys - pettymyksen sietokyky - ongelman ratkaisu - vastuunottaminen - motoriikan harjoittaminen - joustavuus - tasa-arvoisuus - eläytyminen - irrottelu ja ilo - ajattelu - onnistuminen ja - itsetunnon vahvistuminen - kielelliset taidot ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Lapsi saattaa tarvita erityistä tukea kasvuunsa ja kehitykseensä. Syitä erityisen tuen tarpeelle voi olla monia, kuten esim. kehitysviivästymät, tunne-elämän vaikeudet, fyysiset vammat tai sairaudet sekä puhehäiriöt. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tehdään kuntoutussuunnitelma hänen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Suunnitelmaan kirjataan kasvulle ja kehitykselle asetettavat tavoitteet ja tukitoimenpiteet. Suunnitelmaa ovat laatimassa vanhemmat, päiväkodin henkilökunta, varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja sekä lasta kuntouttavat muut tahot. Lapsen erityiset tuen tarpeet huomioidaan toimintaa ja toimintamenetelmiä suunnitellessa. Lapsella voi olla esimerkiksi yksilöllisiä tehtäviä aikuisen ohjauksessa. Pyrkimyksenä on kuitenkin, että lapsi pystyy osallistumaan ryhmän toimintaan mahdollisimman täysipainoisesti. Lapsen tukemisen lähtökohtana ovat hänen omat vahvuutensa. Ryhmän henkilökunta vastaa suunnitelmien toteuttamisesta ja arvioinnista. Päiväkodissa käy säännöllisesti varhaiskasvatuksen konsultoiva

14 erityisopettaja, joka tarvittaessa ohjaa pienryhmätoimintaa erityistä tukea tarvitseville lapsille. Henkilökunta saa samalla tukea ja ohjausta omalle työlleen. 9. YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA 14 Päiväkodissa teemme yhteistyötä monien tahojen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tukea perheitä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa ja auttaa perheitä kasvatustyössään. Yhteistyötahoja ovat: - varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja - lastenneuvola - koulu - perheneuvola - puhe- ja toimintaterapeutti - psykologi - lastensuojelu - muut päiväkodit - seurakunta Mikäli henkilökunnalla ilmenee jonkinlainen huoli lapsesta, otetaan asia puheeksi vanhempien kanssa mahdollisimman varhain. Tavoitteena on varhaisessa vaiheessa huomata ja tunnistaa avun tarve.