TORPPARIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TORPPARIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1

2 TOIMINTA-AJATUS JA LÄHTÖKOHDAT... 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 4 TOIMINNAN SUUNNITTELU... 5 VARHAISKASVATUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT... 6 ESIOPETUS TOIMINNAN ARVIOINTI, SEURANTA JA KEHITTÄMINEN TURVALLISUUS TUETTU VARHAISKASVATUS KASVATUSKUMPPANUUS

3 TOIMINTA-AJATUS JA LÄHTÖKOHDAT Päiväkotimme varhaiskasvatuksen suunnitelmaa ohjaavat valtakunnallinen ja Tuusulan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma. Näiden suunnitelmien pohjalta on tehty Torpparin päiväkodin oma varhaiskasvatussuunnitelma, eli Torpparin Vasu, johon on lisätty päiväkodin omat toimintaa ohjaavat lähtökohdat. Varhaiskasvatussuunnitelma muodostaa toiminnalle rakenteet ja perustan. Päiväkodin arvoina ovat kasvatuskumppanuus, yhteisöllisyys yksilöllisyyttä unohtamatta sekä turvallisuus. Torpparin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman tavoite on mahdollistaa turvallinen kasvu yksilöllisistä lähtökohdista terveeksi yhteiskunnan jäseneksi. Tavoitettamme edistää pienryhmätoiminta sekä omahoitajuus, jotka ovat toimintamme keskeisiä tukipilareita. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jonka tarkoituksena on mahdollistaa lapsen psyykkinen, fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen kasvu, kehitys sekä oppiminen. Suunnitelman tavoitteena on edistää joustavalla ja mielekkäällä tavalla lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen toimintaan yhteisesti luotujen sääntöjen avulla sekä oppimalla arvostamaan toisia ihmisiä. Eskaripoikien yhteiset autoleikit 3

4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Torpparin päiväkoti sijaitsee Kellokoskella Kaunisnummen metsän läheisyydessä. Päiväkoti on valmistunut vuonna 2001 ja, sitä on laajennettu vuonna 2009 yhden ryhmän verran. Torppari tarjoaa tällä hetkellä hoitopaikkoja noin 75 lapselle. Päivittäisessä toiminnassa haluamme välittää lapselle turvallisuuden tunnetta, rajoja ja rakkautta arvostamalla lasta omana itsenään. Hyvät tavat ja toisen kunnioittaminen kuuluvat myös tärkeänä osana jokapäiväiseen kasvatukseemme. Torpparissa on neljä lapsiryhmää. Neilikoissa on 1-3-vuotiaita lapsia noin 12. Pippureissa on 3-4-vuotiaita lapsia noin 21. Muskoteissa on 4-5-vuotiaita lapsia noin 21. Kaneleissa, jossa on esikoulu, on noin 21 lasta. Jokaisessa ryhmässä työskentelee yksi lastentarhanopettaja, kaksi lastenhoitajaa ja tarvittaessa ryhmä- tai henkilökohtaisia avustajia. Lapset ovat yleensä koko vuoden samassa ryhmässä. Poikkeustapauksissa ryhmäsijoituksia vaihdetaan toimintavuoden aikana. Asiasta keskustellaan tietenkin ensin vanhempien kanssa. Torpparin päiväkodin aukioloajat ovat klo perheiden tarpeiden mukaan. Torpparin päiväkodissa järjestetään myös iltahoitoa klo 21 asti. Mä leikin hippaa kaverin kaa leikkimökeillä. Eskari 4

5 TOIMINNAN SUUNNITTELU Päiväkodissa toimintavuosi alkaa elokuussa ja jatkuu toukokuun loppuun. Toimintakauden alussa ja puolivälissä kasvattajahenkilöstö kokoontuu suunnittelemaan ryhmän toimintaa tulevalle puolivuotiskaudelle. Ryhmän toimintaa ohjaa ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma, jonka pohjana ovat lasten yksilölliset varhaiskasvatussuunnitelmat (Vasut). Torpparin päiväkodissa lapsiryhmät on jaettu pienempiin pienryhmiin. Omahoitaja toteuttaa päivittäiset pienryhmähetket, jotka perustuvat yhteiseen ryhmänvasuun. Pienryhmiä käyttämällä pyritään tukemaan lapsen yksilöllisiä tarpeita. Aikuinen havainnoi lasten oppimista ja taitoja arjen työssä. Pienryhmätoiminta mahdollistaa varhaisen puuttumisen ja auttaa niitä lapsia, joilla on erityisentuen tarvetta. Minä kaverin kanssa keinumassa. Linnut lentävät taivaalla. Vieressä on leikkimökki. Tyttö 5v. 5

6 VARHAISKASVATUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Matemaattinen: Päivittäin käsitellään aamupiireillä. Lasten kanssa käydään läpi kalenteri, viikonpäivät ja päivän numerot ja läsnäolevien lasten lukumäärät. Leikeissä ja peleissä lapset harjoittelevat luokitteluja, vertailua, muotoja ja oman kehon hahmottamista. Eskarit opettelevat numeromerkit, numeromerkin määrävastaavuudet ja kellonajoista puolet tunnit ja tasatunnit. Luonnontieteellinen: Torpparin päiväkodin piha tarjoaa lapsille mahdollisuuden tutkia ja havainnoida luontoa ja sen tuomia muutoksia vuodenaikojen mukaan sekä rakennetussa että rakentamattomassa ympäristössä. Ryhmät tekevät retkiä viikoittain metsiin, leikkipuistoihin ja muuhun lähiympäristöön. Näin opitaan luonnossa olemista, liikkumista ja luonnonkunnioittamista. Aamupiireillä havainnoidaan päivän sää ja lapset yhdessä aikuisen kanssa miettivät säänmukaisen pukeutumisen. Puita ja minä pihamaalla. Eskarityttö 6

7 Historiallis- yhteiskunnallinen: Historiallis-yhteiskunnallisessa sisällössä luodaan lapselle käsitys ajankulumista. Näitä asioita käydään läpi lasten syntymäpäivien, juhlapyhien ja päiväkodin perinnejuhlien esim. laskiaisen, Isovanhempien päivän, joulu- ja kevätjuhlan merkeissä. Ryhmissä harjoitellaan erilaisia leikkejä ja loruja mitä isovanhemmat ja vanhemmat ovat lapsena leikkineet. Kasvunkansioon kerätään lasten tuottamia töitä ja valokuvia koko päiväkodissa olemisen ajalta ja niitä lapset voivat halutessaan katsella. Näin taltioidaan lapsen omankasvun historiaa. Esteettinen: Päiväkodissa lapset havainnoivat ympäristöään kokonaisvaltaisesti kaikkia aisteja käyttäen. Lapsille annetaan tilaa luovuudelle ja mielikuvitukselle. Annetaan ikätasonmukaisia askarteluvälineitä, joista he voivat joko ohjatusti tai vapaasti itse tehdä kauniita taideteoksia. Torpparissa lapsia rohkaistaan ilmaisemaan itseään ja kokemaan onnistumisen iloa omista tuotoksista. Yhdessä huolehdimme ympäristömme kauneudesta ja siisteydestä, sekä ulkona että sisätiloissa. Minä lasken liukumäkeä. Menen keinuun. Linnunpesä on metsässä. Aurinko paistaa ja on kivaa. Eskarityttö 7

8 Eettinen: Lasten kanssa keskustellaan arjen tilanteista ja tapahtumista lapsen kehitystason mukaisesti. Lapset opettelevat ymmärtämään oikean ja väärän merkityksen. Hyvien tapojen mukaisesti opetellaan hyväksymään erilaisuutta ja suvaitsevaisuutta huomioimalla päiväkodissamme olevat erityistä tukea tarvitsevat lapset. Uskonnollis-katsomuksellinen: Lähtökohtana on vanhempien vakaumuksen kunnioittaminen. Päiväkodissa vietämme kirkollisia juhlapyhiä, käymme joulunaikaan kirkossa ja osallistumme seurakunnan järjestämään pyhäkouluun. 8

9 Kielellinen: Kieli on ilmaisun ja ajattelun väline. Kielen avulla lapsi kehittää ja laajentaa vuorovaikutustaan muiden ihmisten kanssa sekä rakentaan kuvaa itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Aikuisen tehtävänä on arvostaa kielellisiä aloitteita ja rohkaista lasta ilmaisemaan itseään erilaisissa arjentilanteissa. Lapsen kasvaessa leikin merkitys korostuu. Päiväkodissamme annamme lapsille paljon aikaa vapaalle leikille. Leikkiessä lapsi oppii kuuntelemaan, ilmaisemaan tunteitaan, kyselemään ja ihmettelemään. Aikuisen ja lapsen yhteiset luku- ja leikkitilanteet ovat kielenkehityksen kannalta erittäin tärkeitä. Tarjoamme kaiken ikäisille lapsille mahdollisuuden tutustua kirjallisuuteen sekä yksin että aikuisen kanssa. Ryhmissämme luetaan paljon loruja ja riimejä sekä pienryhmissä lapset saavat kertoa omia tarinoitaan esimerkiksi sadutuksen muodossa. Tytöt rooliasuissaan satunäytelmässään Kolme pientä porsasta 9

10 ESIOPETUS Esiopetusta järjestetään päivittäin klo Koulujen loma-aikoina ei ole esiopetusta. Esiopetuksen toimintaympäristönä on kaksi isoa huonetta (ryhmätilaa) sekä kaksi pientä huonetta, jotka mahdollistavat pienryhmätoiminnan. Tämä mahdollistaa ja tukee leikin- ja toiminnan monipuolisuutta (esim. koti- ja kampaamoleikki, autoleikki, kirjasto, rakentelu jne). Esiopetusvuoden aikana on tavoitteena harjoitella sosiaalisia taitoja pien- ja suurryhmässä. Hyvät vuorovaikutustaidot tukevat oppimaan oppimista sekä keskittymiskyvyn harjaantumista. Tavoitteena on tukea monipuolisesti kielenkehitystä sekä saada lapset tarkastelemaan ja tutkimaan ympäristöä matemaattisin keinoin omaaloitteisesti leikeissä ja arkisissa tilanteissa. Tavoitteena on mahdollistaa lapsen yksilöllinen kehittyminen turvallisessa ympäristössä (fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen). Sosiaalisia taitoja harjoitellaan rohkaisemalla lasta itseilmaisuun. Kielellistä tietoisuutta harjoittelemme tutustumalla monipuoliseen lastenkirjallisuuteen, satuihin, riimeihin sekä tekemällä omia tarinoita ja pienimuotoisia esityksiä. Matemaattinen ajattelu lähtee arkitilanteista. Lapsen kanssa vertaillaan, tutkitaan, tehdään kokeita ja havainnoidaan asioita. Esiopetusryhmässä käytetään monipuolista esiopetusmateriaalia ja Askelettain- ohjelmamateriaalia, joka tukee tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimista. Esiopetuksen muut orientaatiot ovat sisällytettyinä toiminnassamme koko toiminta vuoden aikana eheytetysti esiopetussuunnitelman mukaisesti. Huomioimme lapsilta tulevat kommentit ja esille tulevat asiat yhdistäen ne toimintaamme. Teemme retkiä lähiympäristöön ja kerromme lapsille kohteiden historiasta. Pyrkimyksenä on avoin ja luottamuksellinen suhde kaikkien lapsen kasvatukseen ja opetukseen osallistuvien tahojen kanssa. Teemme yhteistyötä lapsen huoltajien, neuvolan ja erityislastentarhanopettajan ym. tahojen kanssa. Toiminnassamme painotamme hyviä tapoja ja erilaisuuden hyväksymistä. Luovien menetelmien käyttäminen (draama, musiikki) työtapoina tukee lapsen rohkeutta ilmaista itseään ryhmässä. Pyrkimyksenämme on mahdollisimman monipuolisten työtapojen käyttäminen, joilla voimme tukea esiopetukselle asetettuja tavoitteita. 10

11 Lapsen henkilökohtainen opetussuunnitelmakeskustelu (OPS) käydään syksyllä huoltajien kanssa. Keväällä arvioidaan asetettujen tavoitteiden onnistumista ja toteutumista myös yhdessä huoltajien kanssa. Tarvittaessa kokoonnutaan myös toimintakauden aikana, esim. joulukuussa pienimuotoiseen palaveriin, jos huoltajat tai ryhmän aikuiset kokevat siihen tarvetta. Kellokosken alueen esioppilaat tekevät yhteistyötä kokoontumalla yhteisiin liikunta- ja juhlatapahtumiin. Torpparin esikoululaiset vierailevat esiintymässä Kustaa Aadolfin vanhusten palvelutalolla muutaman kerran toimintavuoden aikana. Seurakunnan kanssa tehtävä yhteistyö sisältää päiväkodilla pidettävät pyhäkoulut, joulukirkon ja tutustumisen omaan kotikirkkoon. Kirjastopalveluja käytämme vierailemalla Kellokosken kirjastossa sekä käymällä kirjastoautossa, joka tulee parkkipaikallemme joka toinen viikko. Lisäksi teemme yhteistyötä Ruukin koulun kanssa. Tutustumme kouluelämään keväällä kaksi kertaa. Koulunopettajia vierailee esikouluryhmässämme kertomassa kouluelämästä ja koululaisena olemisesta. Esikoululaisten hyvinvointia seuraa moniammatillinen Oppilashuoltoryhmä (OHR). Oppilashuoltoryhmään kuuluvat päiväkodinjohtaja, esiopettaja, erityislastentarhanopettaja, koulun erityisopettaja ja koulupsykologi. 11

12 TOIMINNAN ARVIOINTI, SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Arviointiin osallistuvat varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstön ja hallinnon lisäksi myös vanhemmat, lapset ja eri yhteistyötahot. Arvioinnin kautta saatua tietoa hyödynnetään Torpparin päiväkodin varhaiskasvatuksen kehittämisessä. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuus arvioida Torpparin päiväkodin varhaiskasvatusta mm. päivittäisissä keskusteluissa, lapsen vasu- ja ops- keskustelujen ja asiakastyytyväisyyskyselyjen (joka toinen vuosi) yhteydessä. Lasten ja vanhempien antamista palautteista muokkaamme tarvittaessa toimintaamme. Jokaiselle esiopetusryhmälle luodaan sähköinen kysely huoltajille, johon he saavat tunnukset täyttämiselle(käyttäjätunnus ja salasana). Kaikki tulokset tulevat olemaan koko kunnan vastauksista tehtynä koontina sekä yksikkökohtaisena koontina. Henkilökunta arvio omaa ja tiimikavereiden varhaiskasvatuksellista toimintaa työn lomassa sekä esimiehensä kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa vuosittain. Henkilöstö kokoontuu viikoittain tiimien kesken suunnittelemaan seuraavien viikkojen varhaiskasvatuksen sisältöä mm. saatujen palautteiden pohjalta. Koko talon kasvatushenkilöstö kokoontuu kaksi kertaa vuodessa arvioimaan toimintakulttuuria, siihen liittyviä arvoja ja toimintatapoja. Koko talon yhteisistä kokouksista ilmoitetaan perheille etukäteen. TURVALLISUUS Turvallisuus on yksi päiväkotimme tärkeimmistä arvoista. Noudatamme Tuusulan kunnan yhteisiä toimintaohjeita vaara- ja uhkatilanteissa. Harjoittelemme lasten kanssa ripeää sisältä poistumista ja sisälle menoa erilaisia vaaratilanteita varten (esim. tulipalo, yleinen vaara, lapsen karkaaminen). Käytössämme on myös hyvä ohjeistus kiusaamisen ehkäisyyn. Jos väkivaltaa tai kiusaamista tulee esiin, siihen puututaan heti. Otamme asian heti keskusteluun asianomaisten kanssa ja pohdimme yhdessä keinoja ja toimintatapoja, jotta kiusaaminen saadaan loppumaan heti alkuun. 12

13 TUETTU VARHAISKASVATUS Mikäli lapsella havaitaan tuen tarvetta, tilanteesta keskustellaan vanhempien kanssa ja heidän luvallaan otetaan yhteyttä alueen erityislastentarhanopettaja. Erityislastentarhanopettaja tutustuu lapseen ja ryhmän toimintaan. Tämän jälkeen yhdessä henkilökunnan ja vanhempien kanssa mietitään, miten jatketaan. Vaihtoehtoina voivat olla esimerkiksi lapsen kehityksen tehostettu seuraaminen, erilaiset järjestelyt hoitopaikassa ja kotona, tutkimuksiin tai kasvatus- perheneuvolaan ohjaaminen. Lisää tuetusta varhaiskasvatuksesta voi lukea kuntavasusta. KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja kasvattajahenkilöstön välistä yhteistyötä. Kasvatuskumppanuudessa vanhempien ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu säilyvät. Kasvatuskumppanuus on kuulemista, vuorovaikutusta, molemminpuolista luottamusta ja kunnioitusta. Torpparin päiväkodissa kasvatuskumppanuus alkaa suunnitellulla päivähoidon aloituksella. Päivittäiset lapsen kuulumisten vaihdot vanhempien ja kasvatushenkilökunnan välillä ovat keskeinen osa tiivistä kasvatuskumppanuutta. Omahoitajuustoimintatapa on käytössä päiväkodin kaikissa ryhmissä (lukuun ottamatta esikoululaisia). Se antaa hoitajalle mahdollisuuden tutustua hyvin lapseen ja perheeseen ja olla tuttu ja läheinen aikuinen lapselle. Omahoitaja vastaa myös lapsen yksilöllisen varhaiskasvatussuunnitelman (Lapsen vasun) teosta yhdessä vanhempien kanssa. Lapsen vasu tehdään kolmen kuukauden sisällä hoidon aloittamisesta ja se päivitetään 1 2 kertaa vuodessa. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö alkaa perheen saadessa tiedon hoitopaikasta. Omahoitaja on yhteydessä perheeseen ja sopii tutustumisjaksosta. Korostamme lapsen tutustumisjakson tärkeyttä yhdessä vanhempien kanssa. Etenkin alle 3-vuotiaiden lasten kohdalla tutustuminen on erityisen tärkeää ennen hoidon alkamista. 13

14 Kasvatuskumppanuuteen voivat liittyä myös lapsen iästä ja tilanteesta riippuen seuraavat yhteistyötahot: *AELTO (alueellinen erityislastentarhanopettaja) *Kasvatus- ja perheneuvola *Puheterapeutti *Toimintaterapeutti *Neuvolapsykologi *Perhelinkki *Lasten neuvola *Tutkimus- ja kuntoutuslaitokset *Alueen muu päivähoito *Koulu *Sosiaalitoimi *Seurakunta 14