Tulevaisuus. uusiksi Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: Lapsen kasvatus ei vaadi ihmetekoja

Transkriptio

1 Tulevaisuus uusiksi Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: Lapsen kasvatus ei vaadi ihmetekoja Apua Syyriasta paenneille lapsille Lapsityöläisestä kasvoi auttaja

2 PÄÄKIRJOITUS Hyvä lukija Palasin juuri Bangladeshista, missä Pelastakaa Lapset auttaa äärimmäisessä köyhyydessä eläviä lapsia ja lapsiperheitä. Tehtävää on paljon, sillä yli kolme miljoonaa bangladeshilaista lasta joutuu esimerkiksi tekemään terveydelleen ja kehitykselleen haitallista työtä. Tapasin matkallani monia entisiä ja nykyisiä lapsityöläisiä. Ratna Akteriin, 13, tutustuin eräässä pienessä maaseutukylässä. Ratna oli työskennellyt aiemmin vuoden verran kotiapulaisena Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa. Isäntäperhe oli kohdellut tyttöä huonosti eikä Ratna ollut saanut palkkaa kuin vaivaiset viisi euroa kuukaudessa. Ratnan äiti kertoi minulle, että hän ei yksinkertaisesti ollut nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin lähettää tyttärensä pääkaupunkiin töihin. Kotona lapset olivat nälkäisiä eikä raha riittänyt kaikkien tarpeiksi. Nyt perheen asiat ovat paremmin, sillä äiti on päässyt tuellamme mukaan julkiseen työllistämisohjelmaan. Hän saa säännöllisesti palkkaa, jolla hän pystyy huolehtimaan lapsistaan. Ratnakin saa jälleen asua kotona ja käydä kyläkoulua, jonka toimintaa Pelastakaa Lapset tukee. Köyhyys on lähes aina lapsityön taustalla. Niin on myös Bangladeshissa, jossa joka kolmas kotitalous elää köyhyysrajan alapuolella. Kun rahaa ei ole, on tingittävä kaikesta: ruoasta, terveydenhoidosta ja lasten koulunkäynnistä. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien perheiden tilannetta heikentää myös se, että sosiaaliturvajärjestelmä on Bangladeshissa kehittymätön eikä yhteiskunnan tuki useinkaan tule sitä eniten tarvitseville. Kehitysmaiden on panostettava enemmän sosiaalisten turvaverkkojen kehittämiseen. Niiden on kyettävä jakamaan talouskasvun hyödyt tasaisemmin. Työnteon pitää olla turvallista ja palkan sellainen, että perheet voivat tulla sillä toimeen. Yhdenkään lapsen ei pitäisi tehdä raskasta työtä mitättömällä palkalla. Lapsen paikka on koulussa. Max Holm vastaava toimittaja Tulevaisuus uusiksi -raportti kertoo Pelastakaa Lapset ry:n työstä lasten ja lapsiperheiden hyväksi kehitysmaissa, katastrofialueilla ja Suomen lähialueilla sekä kotimaassa. Raportti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa: toukokuussa ja joulukuussa. Painettu PEFC-sertifioidulle ympäristöystävälliselle paperille. Toimitus: Max Holm, Markku Juntunen, Heidi Söyrinki, Eveliina Viitanen ja Pilvi Neuvonen. Osoite: Koskelantie 38, Helsinki, PL 95 Puhelin , faksi Sähköposti Ulkoasu: Hannu Karjalainen, Hanemedia Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy Pelastakaa Lapset, 2012 ISSN Pelastakaa Lapset on Suomen ulkoministeriön kumppanijärjestö. Kannen kuva: Iloinen esikoululainen Bisongon päiväkodissa Burkina Fasossa. Afrikan lapsityöläisten liike pitää päiväkotia lapsille, joiden vanhemmat työskentelevät viereisessä kaivoksessa. Sivulta 12 voit lukea lisää yhteistyöstämme lapsityöläisten liikkeen kanssa. Kuva: Katja Selkimäki-Gray TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus 3 Uutisia lyhyesti 4 5 Jari Sinkkonen: Yhteisöllistä ja lapsentahtista arkea 6 Talven tulo lisää Syyrian pakolaisten ahdinkoa 7 Länsi-Afrikan lasten vaikea vuosi 8 Sali täynnä ja ilo katossa 9 Mimmi ja Peppi Nepalissa 10 Teatterilla lapsityötä vastaan 11 Ihmeviivoitin vei kyyneleet mennessään 12 Lapsityöläisestä kasvoi auttaja 13 Lapsia on kiva auttaa 14 Käsillä tekemisen riemua 15 r-sana: Miten puuttua rasismiin? 2 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

3 Uutisia lyhyesti Lasten eriarvoisuus on suurimmillaan kahteenkymmeneen vuoteen Pelastakaa Lasten marraskuussa julkaiseman Born equal -raportin mukaan rikkaiden ja köyhien lasten välinen kuilu on kasvanut 35 prosenttia vuodesta 1990 lähes tuplasti enemmän kuin aikuisten. Raportissa todetaan, että kaikkein köyhimmät ja syrjäytyneimmät eivät useinkaan ole hyötyneet talouskasvusta. Esimerkiksi Boliviassa hyvätuloisimpien perheiden tulot ovat nyt yli 200-kertaiset verrattuna köyhimpiin perheisiin. Eriarvoisuus koskee myös rikkaita maita. Kanadassa vähätuloisten kotien lapsilla on kaksi ja puoli kertaa todennäköisemmin näkö-, kuulo-, puhe- tai liikuntasairauksia. Suurten tuloerojen maissa köyhien lasten kuolleisuus voi olla jopa kaksinkertainen hyväosaisiin verrattuna. Yli miljardi ihmistä joutuu selviytymään eurolla päivässä. Eriarvoisuus vaikeuttaa merkittävästi heidän mahdollisuuksiaan päästä pois köyhyydestä. Pelastakaa Lapset poistaa eriarvoisuutta esimerkiksi tukemalla tyttöjen, lapsityöläisten ja vammaisten lasten sekä muiden syrjittyjen lapsiryhmien koulunkäyntiä. Kotimaassa eriarvoisuus vähenee esimerkiksi, kun vähävaraisten perheiden nuoret voivat tuellamme jatkaa opintojaan toiselle asteelle. Born Equal -raportti on luettavissa osoitteessa Eväitä elämälle -kummit auttavat kotimaassa Vähävaraisissa perheissä elää Suomessa tilastojen mukaan yli lasta. Lapsiköyhyys on yleisintä yksinhuoltajaperheissä, joiden lapsilla on muita heikommat mahdollisuudet jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen. Pelastakaa Lapset on auttanut vähävaraisten perheiden nuoria ammattikoulu- ja lukio-opinnoissa kuudentoista vuoden ajan. Sinä aikana olemme hankkineet lukion tai ammattikoulun oppikirjat yli tuhannelle nuorelle. Eväitä elämälle -ohjelma laajenee ensi vuonna, kun Pelastakaa Lapset alkaa maksaa pienituloisten perheiden lasten harrastusmaksuja ja harrastusvälineitä. Pelastakaa Lasten 82 paikallisyhdistystä vievät avun tukea tarvitseville perheille eri puolille Suomea. Eväitä elämälle -kummitoiminnasta voit lukea verkkosivuilla osoitteessa Lapsen oikeudet liike-elämässä Pelastakaa Lapset, UNICEF ja YK:n Global Compact -aloite esittelivät kansainväliset periaatteet, jotka auttavat suomalaisyrityksiä parantamaan lasten asemaa kotimaassa ja maailmalla. Yritysvastuu ja ihmisoikeuksien huomioiminen eivät saa olla vain imagokikka. Se ei ole moraalisesti oikein lapsia kohtaan eikä siinä ole järkeä yrityksillekään, periaatteiden takana olevat järjestöt toteavat. YK:n lapsen oikeuksien sopimus asettaa yrityksille joukon lasten suojeluun liittyviä velvoitteita. Yksi tärkeimmistä on yritysten vastuu kitkeä lapsityövoiman hyväksikäyttö tuotanto- ja hankintaketjuista. Julkistetut periaatteet auttavat tunnistamaan niitä toiminnan osa-alueita, joilla yritykset voivat parantaa lasten elämää. Sellaisia ovat esimerkiksi nuorten työntekijöiden ja lasten vanhempien työolot, ympäristöasiat ja mainonta sekä se, millaisia tuotteita ja palveluja tuotetaan. Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

4 KOTIMAA Haastattelu ja teksti: Markku Juntunen Kuva: Elina Sinkkonen Yhteisöllistä ja lapsentahtista arkea Pelastakaa Lasten ylilääkäri, lastenpsykiatri Jari Sinkkonen on työskennellyt viisitoista vuotta lastenkoti-, sijaiskoti- ja adoptiolasten parissa. Hän tietää, että vaikeistakin oloista kasvetaan tasapainoisiksi aikuisiksi. Yhteisöllisyys, lapsentahtinen arki ja yksi turvallinen aikuiskontakti ovat avaimia hyvään lapsuuteen. Pelastakaa Lasten ylilääkäri Jari Sinkkonen. Lapset rakastavat rutiineja. Kun lapsi muuttaa alkoholinhuuruisen ja sekasortoisen perhe-elämän keskeltä lastenkotiin, hän tarrautuu rutiineihin. Säännölliset ruoka-ajat, läksyjentekohetket ja nukkumaanmenoajat tuovat lapselle turvallisuuden tunnetta, Jari kertoo. Lastenkodin turvaan päästyään apaattinen ja haluton lapsi saattaa muuttua vilkkaaksi ja leikkisäksi aivan silmissä, muutamassa viikossa. Lapselle riittää, että hänellä on yksi turvallinen aikuinen, joka välittää ja pitää hänestä huolta. Lastenkodissa se on yleensä omahoitaja. Kasvatus on vierellä kulkemista Lapsen kasvattaminen ei vaadi meiltä tavallisilta kasvattajilta ihmetekoja eikä jatkuvaa viriketehtailua. Riittää, että tarjoamme lapselle turvallisen, lapsentahtisen arjen. Kasvattajan on oltava läsnä. Ei lapsen kanssa olla niin, että puhutaan kännykkään ja kilkutellaan samalla helistintä lapsen silmien edessä. Kasvattaminen on kuin ongella olisi: tarkkaillaan lapsen ilmeitä ja asennoitumista, onko sillä meidän pikkuisella kivaa, nauttiiko se nyt tästä mitä ollaan tekemässä. Heitetään viehettä tuonne ja tänne. Odotellaan rauhassa, milloinka nappasee. Jari vierastaa yleispätevien kasvatusvinkkien antamista. Lapsi ei ole kodinkone, johon löytyy käyttöohjeet. Jokainen lapsi on omanlaisensa. Sen vuoksi yleispäteviä kasvatusvinkkejä on vaikea antaa. Tämä meidän Siiri tässä on sellainen hitaasti lämpiävä, tykkää edetä hissukseen, kyllä se siitä pikkuhiljaa innostuu. Tämä Eemeli-veli taas on heti mukana, tykkää hassutella ja irrotella, mutta väsyy nopeasti. Irti puuttumattomuuden kulttuurista Länsimaissa on yksi asia, joka on perusteellisesti pielessä: monissa perheissä lapset totutetaan pienestä pitäen ylenpalttiseen kuluttamiseen. Lapsi ei tarvitse tavaravuoria ollakseen tyytyväinen. Lapsi tarvitsee mahdollisimman vähän kaikkea. Mitä pienempi lapsi on, sitä vähemmän. Paljon tärkeämpää on, että lapsella on turvalliset vanhemmat, jotka elävät lapsentahtista arkea ja toteuttavat lapsen visioita omien visioidensa sijaan. Lapsen on saatava tutkia ympäristöään luottavaisena, leikkiä ja pitää hauskaa. Tavaranhankintavimman ohella lapset kärsivät Suomessa puuttumattomuuden kulttuurista. Jari toivoo, että ryhtyisimme jälleen kantamaan vastuuta lapsista kaikki yhdessä. Tällaista arkivastuuta löytyy monista köyhistä maista, joissa koko kylä osallistuu lapsen kasvatukseen. Kuka tahansa meistä voi olla se tärkeä, pelastava aikuinen muillekin kuin omille lapsilleen. Voimme olla sitä naapurina, opettajana, kaverin äitinä, kummisetänä, isoäitinä. Pienetkin teot ovat tärkeitä, jos lapsi kärsii. Joskus pelkkä hymy, silmiin katsominen ja muutama ystävällinen sana riittävät muuttamaan lapsen päivän suunnan. Aina ei tule edes ajatelleeksi, että minä tässä teen jotain hyvää. Puuttuminen on usein pieniä ja kannustavia arkisia tekoja. Jos poikasi ystävä on surumielinen ja yksinäinen, pyydä hänet mukaan lettukesteille tai tarjoudu auttamaan läksyjen teossa. Jos huomaat äidin olevan poissa tolaltaan kolmivuotiaan kanssa kaupan kassalla, kysy häneltä: Voinko auttaa ja pakata ostokset kassiisi, niin saat otettua lapsen syliisi? 4 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

5 KOTIMAA Jari Sinkkonen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Jari Sinkkonen on toiminut Pelastakaa Lasten ylilääkärinä vuodesta Lakipykälät estävät joskus terveen järjen käytön Yhteisöllisyyden ajatusta pitäisi vaalia enemmän myös juridiikassa. Me tarvitsemme lastensuojelurekisterin, johon kaikilla lapsen kannalta merkittävillä vaitiolovelvollisilla ammattilaisilla on pääsy. Nykyisin lastensuojelutoimenpiteet on pahimmassa tapauksessa aloitettava täysin nollasta, jos perhe sattuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Se on resurssien haaskausta. Siinä tuhrautuu paljon tärkeitä kuukausia ja vuosia. On myös käsittämätöntä, ettei rehtori esimerkiksi saisi puuttua oppilaan kiusaamiseen, jos kiusaaminen tapahtuu koulumatkalla. Jokaisella aikuisella tulisi olla oikeus kieltää lapsia, jos he näkevät sellaista tapahtuvan. Se on yhteisöllistä kasvatusta ja myös kiusaajien edun mukaista. Rajat ja yhteiset pelisäännöt tuovat lapselle turvaa ja auttavat häntä oppimaan eron oikean ja väärän välillä. Apua ajoissa Pelastakaa Lasten tukihenkilöiden, tukiperheiden ja lomaperheiden tarkoitus on auttaa lapsiperheitä ajoissa, jotta tilanne perheessä ei kärjistyisi vakavaksi kriisiksi tai huostaanotoiksi. Säännölliset käynnit tukiperheen luona tuovat lapsen elämään ystäviä, välittäviä aikuisia ja uusia elämyksiä. Samalla tuettavan perheen vanhemmat voivat levähtää ja koota voimiaan. Vapaaehtoistyö tukiperheenä on välittämistä ja yhteisöllisyyttä aidoimmillaan. Kontiolahden maalaismaisemista kotoisin oleva Jari tunnetaan humoristisen lämpimistä terveys- ja kasvatusalan tietoteoksistaan. Hän myös osallistuu aktiivisesti lasten kasvatusta, lastensuojelua ja lasten kehitystä koskevaan julkiseen keskusteluun. Jari harrastaa huilunsoittoa ja klassista musiikkia, erityisesti ooppera on hänen sydäntään lähellä. Hän on naimisissa ja hänellä on kolme aikuista lasta. Vuonna 2011 hän sai arkkiatri Risto Pelkosen palkinnon. Jari uusin kirja Isäksi ensi kertaa Kun miehen elämä mullistuu mitä olisi hyvä tietää? Mihin isää tarvitaan? Jari valottaa uutukaisessaan synnyttävän miehen moninaisia rooleja ja uuteen elämänvaiheeseen liittyviä huolia. Hän myös tarkastelee miesten suhdetta omiin vanhempiin ja mielikuvia, joita tulevan lapsen sukupuoleen on asetettu. Uutuuden ja muita Jarin kirjoja löydät verkkokaupastamme: Käy myös lukemassa Jarin ja muiden työntekijöidemme blogikirjoituksia osoitteessa Tukiperheitä tarvitaan Pelastakaa Lasten tukiperheet ovat aivan tavallisia perheitä, jotka haluavat auttaa vaikeaan tilanteeseen joutuneita perheitä. Tarvitsemme koko ajan lisää tukiperheitä toimintaamme: tai puh Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

6 ITÄ-AFRIKAN syyria KUIVUUS Kymmenen pakolaisperhettä on majoittautunut vanhaan koulurakennukseen Qubbayatin kaupungin laitamille. Kullakin perheellä on käytössään yksi huone. Äidit kertovat, että lapsilla on jatkuvaa köhää, kurkkukipua ja vatsavaivoja. Kuvassa äiti Iman, 22, antaa ruokaa Mustafalle, 3. Mukana aterialla ovat myös isoveli Abed, 4, ja perheen isä Mohammad, 31. Kuva: Luca Kleve Rudd, Pelastakaa Lapset Talven tulo lisää Syyrian pakolaisten ahdinkoa Yhä useampi lapsi joutuu pakenemaan Syyrian sisällissotaa Libanoniin ja muihin Syyrian naapurimaihin. Pelastakaa Lasten humanitaarisen avun suunnittelija Rea Noponen osallistui avustustöihin Libanonissa kahden kuukauden ajan. Libanoniin saapuvien pakolaisten määrä kasvaa henkilöllä joka päivä. Marraskuun lopussa Libanonissa oli yli rekisteröityä tai rekisteröintiä odottavaa pakolaista, heistä puolet lapsia. Ruokaa ei ole riittävästi Avun toimittaminen tarvitseville on Libanonissa haasteellista, sillä pakolaiset asuvat hajallaan muun väestön seassa: autotalleissa, vanhoissa koulurakennuksissa, varastoissa, teltoissa, isäntäperheissä. Pahimmassa tapauksessa he joutuvat elämään kadulla. Libanonissa ei ole pakolaisleirejä, joilla humanitaarisen avun antaminen olisi huomattavasti helpompaa. Avun toimittamista hankaloittaa myös se, että pakolaiset joutuvat vaihtamaan olinpaikkaansa esimerkiksi heikentyneen turvallisuustilanteen takia. Myös rahapula ajaa ihmisiä paikasta toiseen, sillä hinnat nousevat nopeasti siellä, missä pakolaisia on paljon. Monet pakolaiset ovat kertoneet, että he ovat täysin riippuvaisia ulkopuolisesta avusta. He ovat joutuneet vä- hentämään ruokailukertojen määrää ja tyytymään huonompaan ravintoon, sillä apua ei ole riittävästi saatavilla. Erityisen hankala tilanne on niillä perheillä, jotka eivät ole rekisteröityneet pakolaisiksi. He jäävät virallisen avun ulkopuolelle. Apua äideille ja rekisteröitymättömille Pelastakaa Lapset tukee Libanonissa pakolaislasten koulunkäyntiä sekä suojelee lapsia ja naisia väkivallalta. Olemme myös käynnistäneet terveysohjelman, joka on suunnattu erityisesti äideille ja alle 5-vuotiaille lapsille. Lääkärit ovat kertoneet minulle, että suurin osa odottavista äideistä ja synnyttäjistä on tuskin täysi-ikäisiä. Odottavilla äideillä ei juuri ole tapana käydä tarkastuksissa, minkä vuoksi esimerkiksi riskiraskauksia ei pystytä seulomaan. YK:n mukaan keisarileikkausten ja ennenaikaisesti syntyneiden lasten suuret määrät ovat seurausta puutteellisesta raskausajan seurannasta. Osansa on myös psykososiaalisella stressillä, josta odottavat äidit sodan seurauksena kärsivät. Pelastakaa Lapset kiinnittää avustustyössään erityistä huomiota varhaisnuoriin, nuoriin synnyttäjiin ja rekisteröitymättömiin pakolaisiin. Lapset tarvitsevat lämpimiä vaatteita Tuleva talvi on pakolaisille suuri uhka. Monet heistä asuvat epähygieenisissä ja kylmissä oloissa, joissa on erittäin vaikeaa pärjätä talven yli. Vettä ei ole juuri lainkaan saatavilla, lämpimästä vedestä puhumattakaan. Huonot olot lisäävät erityisesti lasten sairastuvuutta: he kärsivät muun muassa hengitystieinfektioista ja ripulitaudeista. Pelastakaa Lapset auttaa kriisiä paenneita lapsia ja perheitä Syyrian naapurimaissa Jordaniassa ja Libanonissa. Autamme siellä lapsia toipumaan ja palaamaan kouluun sekä jaamme avun tarvitsijoille lämpimiä vaatteita, huopia, hygieniatarvikkeita ja vauvanhoitopakkauksia. Olemme valmiita laajentamaan avustustoimet Syyrian puolelle välittömästi, kun se on mahdollista. Rea Noponen 6 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

7 Länsi-AfrikKa Länsi-Afrikan lasten vaikea vuosi Kuivuus, tulvat ja levottomuudet ovat ajaneet Sahelin alueen perheet ahdinkoon. Lapsille ruokakriisi merkitsee muutakin kuin nälkää. Pitkään jatkunut kuivuus kärjistyi kevään ja kesän aikana ruokakriisiksi Sahelin alueella Afrikassa. Sadot epäonnistuivat ja ruoan hinnat nousivat rajusti. Ruokapula on uhannut tämän vuoden aikana 19 miljoonaa ihmistä alueen maissa. Esimerkiksi Burkina Fasossa arviolta alle viisivuotiasta lasta kärsii vakavasta aliravitsemuksesta. Pelastakaa Lapset on vastannut hätään toimittamalla Länsi-Afrikan maihin muun muassa ruokaa ja raha-apua, auttamalla aliravitsemuksen hoidossa sekä antamalla ravitsemuskoulutusta. Yksin Nigerissä Pelastakaa Lapset on kuluvana vuonna tavoittanut noin avuntarvitsijaa. Kaivattu sadekausi alkoi Länsi-Afrikassa tänä vuonna aikaisin, mutta se toi mukanaan uusia ongelmia. Afrikan suurimman puuvillantuottajan Burkina Fason puuvillapellot peittyivät alkusyksystä tulvavesiin ja Mauritaniassa vesi katkaisi kulkureittejä syrjäseuduilla sijaitseviin pakolaisleireihin. Nigerissä tulvat ovat vaikeuttaneet yli puolen miljoonan ihmisen elämää. Koulunkäynti on Malissa vaakalaudalla Mali on yksi ruokakriisin suurimmista kärsijöistä. Tässä maailman köyhimpiin valtioihin kuuluvassa maassa ruokapula uhkaa arviolta 4,6 miljoonaa ihmistä. Alkuvuonna puhjennut aseellinen konflikti maan pohjoisosissa hankaloittaa tilannetta entisestään. Yli malilaista on paennut taistelujen tieltä, puolet heistä naapurimaihin. Pakolaiset yrittävät sopeutua elämään leireissä tai vieraissa kylissä ja kaupungeissa. Ruokakriisin ja konfliktin vaikutukset kohdistuvat erityisesti lapsiin, joille nälkä ei ole ainoa huolenaihe. Kouluvuosi alkoi syyskuussa, mutta koulunkäynti saattaa jäädä haaveeksi monelle lapselle. Epävar- Mariam joutui pakenemaan kahden lapsensa ja siskonsa kanssa väkivaltaisuuksia Malin eteläosiin. Mariam sanoo olevansa tällä hetkellä onnekas. Samalla hän on kuitenkin huolissaan kaikista sukulaisistaan, joista joutui eroon. Kuva: Jonathan Hyams moissa oloissa eläville lapsille koulu loisi turvallisuutta ja auttaisi pitämään arjen rutiineista kiinni. Pohjois-Malissa on vaurioitunut monia kouluja, joita on jouduttu myös sulkemaan. Myös heikko turvallisuustilanne pitää lapset poissa kouluista. Välillä en mene kouluun, koska siellä ei ole mitään syötävää, Kayesin alueella asuva kymmenvuotias Yarba kertoo. Yarba haluaisi olla koulussa joka päivä, mutta koulumatkat kuumassa auringossa ja tyhjällä vatsalla ovat hänelle liian raskaita. Sama kohtalo on monilla muilla Malin maaseutukylien lapsilla. Viljavarastojen tyhjennyttyä ja uuden viljelykauden saapuessa myös koululaisten on osallistuttava peltotöihin. Pelastakaa Lapset jakaa malilaisille koululaisille koulutarvikkeita ja tarjoaa heille kouluruokaa. Toiveikkuutta ilmassa Sahelin alueella avustustyöt ja valtioiden omat ponnistelut ovat jo alkaneet tuottaa tulosta. Tulevasta sadosta on myös ennustettu parempaa. Lapset ja perheet tarvitsevat kuitenkin apua vielä pitkään. Hätäavun antamisen lisäksi Pelastakaa Lapset tukee alueella esimerkiksi karjankasvatusta ja maanviljelyä pidemmällä tähtäimellä. Tavoitteenamme on, että perheet selviytyisivät tulevista kriiseistä nykyistä paremmin. 6-vuotias Chickne Traore on saanut uuden repun. Poika pakeni äitinsä kanssa konfliktin tieltä Malin pääkaupunkiin Bamakoon. Isä jäi Timbuktuun. Kuva: Jonathan Hyams Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

8 KidsRock Kuvat: Pilvi Neuvonen Sali täynnä ja ilo katossa KidsRock-kiertue sai arvoisensa aloituksen, kun lapset juhlivat järjestömme 90-vuotista taivalta yhdessä kotimaisten huippuartistien kanssa. Marraskuun alussa käynnistynyt kiertue huipentuu 22. joulukuuta Nelosella esitettävään tv-konserttiin. Elli ja Alina avajaiskonsertissa Oulussa Elli (6) ja Alina (7) olivat tulleet konserttiin äitiensä kanssa. Konsertin jälkeen tytöiltä kysyttiin, mitä Pelastakaa Lapset heidän mielestään tekee: Se pelastaa lapsia laulamalla ja tulemalla hoitamaan ja auttamaan. Aikuisten pitäisi myös auttaa lapsia laittamalla lapset nukkumaan, Elli ja Alina sanoivat. Konsertissa esiintynyt Anna Puu on kaksivuotiaan lapsen äiti. Terve itsetunto on parasta mitä lapselle voi antaa. Teen kaikkeni, että oma lapseni saisi tuntea itsensä rakastetuksi, Anna sanoi yleisölle. Anna Abreu myönsi, että esiintyminen pitkän keikkatauon jälkeen jännitti. Jännitystäkin suurempi oli kuitenkin hänen uskonsa konsertin sanomaan: Lapset ovat tulevaisuus. Esiintyminen on aina ihanaa, mutta erityisen ihanaa on päästä esiintymään hyvän asian puolesta. Antti Tuisku tempaisi lauluillaan yleisön mukaansa. Välispiikeissään Antti puhui koulukiusattujen ja yksinäisten lasten puolesta. Sijaisperheiden kouluttaja Kristiina Ketola-Orava on myös itse sijaisäiti. Kaipaan sijoitettujen lasten kohtaamispaikkaa Ouluun. Olisi tärkeää, että he voisivat tavata toisiaan ja vaihtaa kokemuksiaan, Kristiina sanoo. Perheen lapset olivat innoissaan huippuartisteista ja tutuista lauluista. Kuvassa Kristiina, Kaisa (14), Alina (12) ja Aleksi (8). Tule mukaan juhlahumuun. Katso joulun KidsRock-tv-konsertti 22. joulukuuta! Konsertti tulee Neloselta klo Konsertissa esiintyvät Anna Abreu, Anna Puu, Antti Tuisku, Follow Your Instinct, Jesse Kaikuranta, Ronya, Samu Haber ja Sturm und Drang. 8

9 NEPAL Mimmi ja Peppi Nepalissa Peppi ja Mimmi ystävystyivät Ambikan kanssa. Suositun More to Love -blogin kirjoittajat Mimmi ja Peppi kävivät Nepalissa lokakuussa. He tutustuivat siellä Pelastakaa Lasten työhön ja huomasivat, kuinka paljon pienikin apu köyhän perheen lapselle merkitsee. Tällä sivulla Mimmi ja Peppi kertovat tapaamisestaan 13-vuotiaan Ambikan kanssa. Ambikan perhe on äärimmäisen köyhä ja kuuluu kastittomien eli dalitien luokkaan. Nepalissa dalitit kokevat yhä paljon syrjintää. Ylempiin kasteihin kuuluvat eivät saisi edes vierailla dalitien luona, koska he ovat täysin merkityksettömiä, Mimmi ja Peppi kertovat ja jatkavat: Ambika asuu veljensä kanssa, koska heidän molemmat vanhemmat kuoli alle 40-vuotiaina. Perheeseen kuuluu myös veljen 20-vuotias vaimo ja heidän kaksi pientä lasta. Näitä Ambika hoitaa aina koulun jälkeen. Ambika kertoi Mimmille ja Pepille, ettei Ramesh-veljellä ollut varaa maksaa hänen koulunkäyntiään. Minulla ei ollut rahaa ostaa kouluvihkoja ja kyniä. En voinut enää olla koulussa. Minun piti mennä töihin. muun muassa koulutarvikkeita ja koulupuvun. Koulussa on mukavaa. Haluaisin opettajaksi. Jos saan apua vielä jatkossakin, voin toteuttaa unelmani, Ambika kertoo Mimmille ja Pepille. Ambika on intohimoinen opiskelija. Uskon, että hän käyttää tilaisuutensa ja jatkaa opintojaan, Peppi sanoo. Nuorilla on valtaa Ambika toimii aktiivisesti Pelastakaa Lasten tukemassa lapsikerhossa ja auttaa toisia koulupudokkaita takaisin kouluun. Mimmi ja Peppi vakuuttuivat lapsikerhojen merkityksestä. Nuorilla on valtaa, nuoret pystyvät muuttamaan maailmaa, Mimmi sanoo. Peppi ja Mimmi pääsivät mukaan vedenhakumatkalle ja eläimiä ruokkimaan. Se, että lapsilla ei ole täällä aikaa leikkiä, on tosi pysäyttävää, Mimmi sanoo. Ambikan veli on lämpöinen ja hyvä ihminen, joka jää mieleen ikuisiksi ajoiksi, Peppi sanoo. Takaisin kouluun Koulun rehtori auttoi Ambikaa saamaan avustusta rahastosta, jonka Pelastakaa Lapset oli perustanut paikallisviranomaisten kanssa. Ambika on maksanut apurahallaan koulumaksuja ja hankkinut Pelastakaa Lapset on perustanut paikallisviranomaisten kanssa yksitoista rahastoa Sindhupalchowkin alueelle. Tällä hetkellä 115 köyhimpien perheiden lasta saa rahastoista säännöllisesti tukea muun muassa koulunkäyntiin. Lisäksi Pelastakaa Lapset tukee alueella yli kuudenkymmenen lapsikerhon toimintaa. Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

10 Bangladesh Tarakandan lapsikerhon näytelmät käsittelevät lapsityön ja varhaisten avioliittojen haittoja sekä koulunkäynnin tärkeyttä. Mukana kuvaamassa vastaava toimittaja Max Holm. Kuva: Pelastakaa Lapset Teatterilla lapsityötä vastaan Nuori poika valittaa korvia vihlovasti. Eräs tyttö menee pojan luo ja kysyy, mikä pojalla oikein on hätänä. Isä käskee minua menemään töihin. Ei sinun pidä mennä töihin, siellä joudut kärsimään. Koulussa sinun on parempi. Ellen mene töihin, kuinka perheeni saa ruokaa? Onneksi poika ei ole oikeasti hädässä. Kohtaus on osa Tarakandan kylän lapsikerhon teatteriesitystä, joka kylläkin pohjautuu lasten omiin kokemuksiin. Yksi näyttelijöistä on 13-vuotias Sabina Aktar. Vielä vuosi sitten hän oli yksi arviolta kotiapulaisena työskentelevästä bangladeshilaisesta lapsesta. Sabinan perhe on aina ollut äärimmäisen köyhä, mutta isän kuoltua perheen tilanne huononi entisestään. Äiti joutui lähettämään tytön töihin pääkaupunkiin, koska hän ei enää pystynyt huolehtimaan Sabinasta. Mitätön palkka pitkistä työpäivistä Kotiapulaiset hoitavat isäntäperheen lapsia, laittavat ruokaa ja siivoavat oloissa, jotka pahimmillaan muistuttavat orjuutta. Pelastakaa Lasten tutkimuksen mukaan lähes puolet kotiapulaisista tekee tuntisia päiviä. Väkivaltaa ja hyväksikäyttöä esiintyy yleisesti. Entinen lapsityöläinen Sabina Aktar on nykyään ahkera koululainen ja aktiivinen lapsen oikeuksien ajaja. Kuva: Max Holm Lähdin kaupunkiin yksin, se oli vaikeaa. Minua lyötiin enkä voinut nukkua kunnolla. Palkkaa minulle maksettiin 2000 thakaa kuukaudessa (20 euroa), Sabina kertoo. Sabinan äiti päätti ottaa tyttärensä takaisin kotiin. Hän oli kuullut Pelastakaa Lasten tukemasta koulusta, joka on tarkoitettu Sabinan kaltaisille lapsille. Sabinan koulunkäynti on nyt turvattu, sillä hänen äitinsä on päässyt sosiaaliturvan piiriin Pelastakaa Lasten avustamana. Perhe saa muun muassa säännöllistä ruoka-avustusta. Tiedän, miten lapset saadaan kouluun Koko kylä oli katsomassa lapsikerhon näytelmää. Sabina kertoo, että teatteri on hyvä keino välittää tietoa ja vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Näytteleminen tuntuu joskus vaikealta, koska se palauttaa vanhat ajat mieleen, Sabina sanoo. Hän kuitenkin jatkaa: Teatterista on hyötyä. Sen avulla aikuiset oppivat ymmärtämään asioita eivätkä lähetä lapsiaan pääkaupunkiin töihin tai pakota heitä naimisiin. Lapsikerholaiset käyvät puhumassa koulua käymättömille lapsille ja yrittävät yhdessä opettajien ja aikuisten kanssa saada heidät takaisin opintojen pariin. Sabina itse joutui aikoinaan keskeyttämään koulun ennen kuin hän oli edes oppinut lukemaan kunnolla. Nyt Sabina kehittyy huimaavaa vauhtia. Olen oppinut tekemään teatteria. Tiedän, mitä lapsen oikeudet ovat ja mitä lapsi tarvitsee. Osaan johtaa kokousta ja tiedän, miten lapset saadaan menemään kouluun. Opetan muita lapsia kirjoittamaan ja laskemaan, Sabina kertoo. Nyt minun on hyvä olla. Saan käydä koulua ja leikkiä ystävien kanssa. Bangladeshin maaseudulle perustamissamme esi- ja kyläkouluissa opiskelee yli kaksi tuhatta lasta. 10 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

11 kenia Ihmeviivoitin vei kyyneleet mennessään Dennis Mugasia, 12, lukee sujuvasti ääneen swahilin kielen oppikirjastaan Mukulin koulussa Keniassa. Lukemaan oppiminen ei kuitenkaan ollut Dennisille helppoa. Kun katsoin kirjaa, en nähnyt tekstiä kunnolla. Lukeminen myös sattui silmiini ja rivit menivät sekaisin. Silmäni alkoivat vuotaa kyyneleitä, Dennis kertoo. Nyt Dennis on kuudennella luokalla ja hän on saanut rivit järjestykseen. Silmäkipujakaan ei enää ole. Rivit järjestykseen! Kun Dennis oli kolmevuotias, vanhemmat alkoivat epäillä, että hänen silmissään oli jotain vialla. Lääkäriltä vanhemmat eivät kuitenkaan saaneet toivomiaan vastauksia. Lääkärit väittivät, että silmissä ei ole mitään vikaa, Dennisin isä Manasseh Luhangah kertoo. Kului muutama vuosi ennen kuin Dennis pääsi silmälääkärille. Sinne hänet lähetti 2. luokan opettaja, joka oli osallistunut Pelastakaa Lasten tukemaan koulutukseen erityistukea tarvitsevien lasten opettamisesta. Dennis saa silmätippoja koulussa päivittäin. Lisäksi hän käyttää lukiessaan lukuviivoitinta, joka auttaa häntä pysymään oikealla rivillä. Dennis muistaa vieläkin sen, miltä tuntui kun hän neljä vuotta sitten sai ensimmäisen viivoittimensa. Yhtäkkiä minä vaan näin tekstin selvästi. Muistan, kuinka iloisena ryntäsin kertomaan siitä toisille oppilaille: Tiedättekö, tämä ihmeviivoitin auttaa minua lukemaan! Eturivissä ikkunan vieressä Dennis kertoo, että opettaja on neuvonut häntä istumaan ikkunan vieressä kokeiden aikana. Näin koepapereille tulee enemmän valoa. Joskus näen kaukana olevat asiat kahtena. Kun katson lähempää, näen ne oikein. Aiemmin saatoin kirjoittaa kirjaimia kahteen kertaan jäljentäessäni vih- Puinen lukuviivoitin on mullistanut Dennis Mugasian elämän. Hän toivoo, että silmälääkäri tulisi jälleen käymään heidän koulullaan. Haluaisin, että lääkäri katsoo, onko muillakin lapsilla silmissä samoja ongelmia kuin minulla. koon taululle kirjoitettuja asioita. Enää sellaista ei tapahdu, koska istun eturivissä. Dennis käy inklusiivista koulua, jossa oppimisvaikeuksista kärsivät lapset opiskelevat yhdessä toisten lasten kanssa. Dennis kertoo, että häntä ei koulussa ole koskaan kiusattu näköongelmien takia. On tärkeää, että Dennis saa opiskella toisten lasten kanssa samassa luokassa. Silloin hän voi kilpailla tiedoissa ja taidoissa heidän kanssaan, Luhangahisä toteaa. Hyvin koulu on mennytkin. Viime kokeissa Dennis oli kuudenneksi paras luokan 77:stä oppilaasta. Isona hän tahtoo tieinsinööriksi Kenian kuoppaisia teitä tasoittamaan. Huonoilla teillä tapahtuu paljon onnettomuuksia, hän perustelee valintaansa. Teksti ja kuva Anne Heinonen Pelastakaa Lapset toimii Vihigan alueen kouluissa Länsi-Keniassa. Parannamme siellä erityistukea tarvitsevien lasten mahdollisuuksia käydä koulua. Vammaiset lapset saavat opiskella tuellamme samoissa kouluissa yhdessä toisten lasten kanssa. Yhteisopetus myös lisää yhteisöjen suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan. Mukulin koulussa on noin 700 oppilasta, joista 56 on erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Heidän joukossaan on näkövammaisia ja oppimisvaikeuksista kärsiviä lapsia sekä CP-lapsia. Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

12 LÄNSI-AFRIKKA Lapsityöläisestä kasvoi auttaja Albert Toe, 25, on entinen lapsityöläinen. Hän asuu Yaban kylässä Burkina Fasossa. Lapsena Albert ei saanut käydä koulua. Hän oli töissä maatilalla, jossa teki pitkää päivää kanankasvattajana ja peltotöissä. 19-vuotiaana Albert liittyi Afrikan lapsityöläisten liikkeeseen. Ensi alkuun Albert osallistui lapsityöläisten liikkeen järjestämille luku- ja kirjoitustaidon kursseille. Kahdessa vuodessa hän oli jo niin oppinut, että ryhtyi itsekin opettamaan. Nykyään kuutisenkymmentä lapsityöläistä oppii lukemaan ja kirjoittamaan Albertin opetuksessa joka vuosi. Albert on laittanut hyvän kiertämään. Luku- ja kirjoitustaito todellakin muutti elämäni, Albert sanoo. Albert on valittu alueensa lapsityöläisten liikkeen presidentiksi. Hän edustaa aluettaan kansallisella tasolla ja käy keskusteluja lapsityöläisten asioista viranomaisten kanssa. Ennen pyöräilin yksitoista kilometriä suuntaansa päästäkseni kokouksiin tai kopioimaan tärkeitä papereita. Nyt liikkuminen on helpompaa, sillä lapsityöläisten liike antoi mopon käyttöömme. Nykyään käytössämme on myös kylän ensimmäinen tietokone. Lapsityöläisten ongelmat Lapset ja nuoret työskentelevät puuvillapelloilla, maatiloilla ja kotiapulaisina. On yleistä, että 7 8-vuotiaat lapset paimentavat karjaa päivät pitkät ja nukkuvat taivasalla, Albert kertoo. Lapsityöläiset työskentelevät kultakaivoksilla ilman suojavälineitä. He tekevät työtä maan uumenissa niin syvällä, ettei heidän ääniään edes kuulu maan pinnalle. Moni lapsi joutuu työssään taloudellisen ja seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Usein lapsityöläiset eivät myöskään voi käydä koulua. Työnteon lisäksi koulunkäyntiä hankaloittaa se, että perheet muuttavat työn perässä paikasta toiseen. Lapsityöläisten liikkeellä on 260 jäsentä sillä alueella, jonka presidentti Albert on. Jäsenet muun muassa neuvottelevat lasten työolojen parantamisesta työnantajien ja vanhempien kanssa. He myös yrittävät saada lapsityöläiset lukutaito-opetukseen ja kiertävät kertomassa lapsityöläisten oikeuksista ja kaivostyön vaaroista. Kuvat: Katja Selkimäki-Gray Bisongon kivilouhimolla lapset osallistuvat yleisesti työntekoon. Albert työskentelee maatilalla vielä aikuisenakin. Hän jatkaa lasten auttamista, vaikka aika on välillä tiukoilla. AFRIKAN LAPSITYÖLÄISTEN LIIKE MAEJT Lapsityöläisten liikkeen toiminnassa on mukana lasta ja nuorta. Liike suojelee lapsityöläisiä hyväksikäytöltä sekä tukee lapsityöläisten koulunkäyntiä ja nuorten ammattikoulutusta. Pelastakaa Lapset tukee liikkeen toimintaa kuudessa Länsi-Afrikan maassa: Beninissä, Burkina Fasossa, Malissa, Nigerissä, Norsunluurannikolla ja Togossa. Lapsityöläisten liike pitää esikoulua Bisongon kivilouhimon yhteydessä. Louhimotyöläisten lapset voivat viettää siellä päivänsä leikkien ja opiskellen. 12 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

13 KOTIMAA Lapsia on kiva auttaa Lauttasaaren yhteiskoulun oppilaat osallistuvat Pelastakaa Lasten päivätyökeräykseen, jolla kerätään varoja Länsi- Afrikan lapsityöläisten auttamiseksi. Taksvärkki on koulussa jo perinne. Lähes jokainen koulun kuudesta sadasta oppilaasta osallistuu keräykseen. Kuvassa: Opettaja Kata Luther (keskellä) ja oppilaat (oikealta) Sanni, Leena ja Jannika. Kuva: Heidi Söyrinki Anna (13), Camilla (14), Jannika (17), Leena (14) ja Sanni (14) osallistuivat innolla taksvärkkipäivään. Keräyksen periaatteiden mukaisesti he lahjoittivat taksvärkkipäivästä saamansa palkkion hyväntekeväisyyteen. Olemme osallistuneet päivätyökeräykseen 7:ltä luokalta lähtien. On kivaa kun saa viettää erilaisen päivän ja tehdä jotain toisten auttamiseksi, tytöt tuumaavat. Viime vuonna lauttasaarelaiset auttoivat sotaveteraaneja, tänä vuonna oli Pelastakaa Lasten vuoro. Valitsijaryhmän mielestä Pelastakaa Lapset oli hyvä kohde, koska olemme itsekin koulussa. Saamme taksvärkillä auttaa samanikäisiä lapsia kouluun, Jannika kertoo. Tiedämme, että joissain maissa lapset joutuvat tekemään rankkaa työtä. Vaikka me tehdään työtä vain yhden päivän ajan, jo se voi auttaa lapsityöläisiä tosi paljon, tytöt pohtivat. Camilla on kohdannut lapsityöläisiä lomamatkallaan Kiinassa. Hienossa kylpylässä nuoret työntekijät kulkivat asiakkaiden perässä, viikkasivat pyyhkeitä ja toimivat hierojina. Se tuntui niin väärältä, että sen ikäiset lapset joutuvat tekemään töitä palvelijoina. Paluu päiväkotiin ja kirjahyllyt järjestykseen Taksvärkkipäivänä siivosin kotona kirjahyllyn ja laatikoston. Se oli aika paljon minulta, koska en oikein pidä siivoamisesta, Sanni kertoo. Myös Leenan päivä vierähti kotona siivotessa. Anna meni äitinsä työpaikalle auttamaan toimistotöissä. Camilla ja Jannika pääsivät taksvärkkipäiväksi entisiin päiväkoteihinsa. Tytöistä oli hauskaa päästä tapaamaan tuttuja hoitajia, jotka muistivat heidät hyvin. Olin tarhassa auttamassa pikkuisia ja leikin heidän kanssaan. Pikkuiset oli söpöjä ja tykkäsin auttaa heitä, Camilla kertoo. Suomessa asiat ovat toisin kuin Länsi- Afrikassa. Alle 15-vuotiaita ei Suomessa saa ottaa vakituiseen työhön. On hyvä, että meillä on taksvärkkipäivä. Kehitysmaiden auttaminen ja vapaaehtoistyö on tärkeää. Samalla saamme hieman kokeilla työelämää. Auttamisesta tulee hyvä mieli itselleenkin, Jannika sanoo. Pieni voi olla suurta On tärkeää, että oppilaat ymmärtävät auttamisen vaikuttavuuden. Yhden oppilaan 12 euron taksvärkkipalkkiolla yksi lapsityöläinen voi osallistua kirjoitus- ja lukutaito-opetukseen vuoden ajan. Osallistumalla päivätyökeräykseen oppilaat ymmärtävät, kuinka suuri merkitys jo yhden oppilaan taksvärkkipalkkiolla on lapsityöläiselle kaukana Länsi-Afrikassa, opettaja Kata Luther sanoo. Kuva: Eeva Johansson Lue länsiafrikkalaisista lapsista ja lapsityöläisistä osoitteessa paivatyokerays. Löydät sivuilta muun muassa lapsityölabyrintin, jonka sokkeloissa voit tehdä valintoja burkinafasolaisen lapsityöläisen roolissa. Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

14 venäjä Käsillä tekemisen riemua Viipurissa asuvien vammaisten lasten kesäleirillä nautittiin käsillä tekemisestä ja yhdessäolosta. Tänä vuonna leiri järjestettiin elokuuta Podborovjen kylässä. Kesäleirit ovat tärkeitä vammaisille lapsille ja heidän läheisilleen, sillä he viettävät arkisin paljon aikaa kotona neljän seinän sisällä. Leirit auttavat heitä pysymään mukana sosiaalisessa elämässä. Viimekesäisellä leirillä oli mukana 23 lasta ja 17 aikuista. Leirillä lapset saivat nauttia käsillä puuhailusta muun muassa taidetyöpajoissa, joissa he opettelivat japanilaista paperitaittelua sekä muovailua suolataikinasta ja muovailuvahasta. Käsityö-, teatteri- ja musiikkityöpajojen lisäksi lapsille järjestettiin historian, maantiedon ja kirjallisuuden oppitunteja. Klovnit ja satuhahmot kävivät ilahduttamassa leiriläisiä ja järjestivät heille kilpailuja ja pelejä. Lapset saivat leiriltä muistoksi ammattikuvaajien ottamia valokuvia, joissa he ovat satuhahmojen kanssa. Iloinen ja ystävällinen Anastasia Yksi mukana olleista on Anastasia Selenkova, iloinen ja ystävällinen 11-vuotias tyttö. Hän ei pysty kävelemään itsenäisesti ja puhuminen on hänelle vaikeaa. Anastasia on kuitenkin sisukas: hän aloitti opintonsa kotiopetuksessa 8-vuotiaana. Äiti tulkkasi kotona opettajille tyttärensä puhetta ja auttoi häntä liikkumaan opetuksen aikana. Anastasia pääsi aloittamaan opinnot tavallisessa koulussa viime vuonna, kun vammaiset lapset alkoivat Viipurin piirissä päästä opiskelemaan kouluihin yhdessä toisten lasten kanssa. Pelastakaa Lapset tukee Viipurissa Beregite Detei -järjestön ja sen ylläpitämän äitilapsikeskus Margaritan toimintaa. Keskus on eräänlainen lapsiperheiden yhteinen olohuone, jossa vanhemmat ja lapset voivat osallistua esimerkiksi kursseille, lastenkerhoihin ja juhliin. Erityisesti yksinhuoltajaäidit ovat löytäneet tiensä keskukseen. Äiti-lapsikeskus tuo yhteen myös vammaiset lapset ja heidän vanhempansa. Beregite Detei järjestää heille myös viikon kestävän perinteisen kesäleirin joka vuosi. Nykyään Anastasia opiskelee sekä koulussa neljännellä luokalla että kotona opettajan kanssa. Ensi vuonna Anastasia saa tietokoneen, jolla hän voi internetin välityksellä seurata kouluopetusta kotoakin käsin. Ylemmässä kuvassa Anastasia on isoäitinsä Antoninan kanssa askartelutunnilla. Alemmassa kuvassa hän on Lumikin kanssa. Kuvat: Beregite Detei 14 Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

15 KOTIMAA r-sana: Miten puuttua rasismiin? Rasismia ei ole aina helppo havaita, sillä sitä saatetaan pitää vain lasten keskinäisenä läppänä. Arkipäivän rasismiin puuttumista voidaan myös pitää turhana tai jopa rasistiseen toimintaan yllyttävänä. Rasisminvastaisen työn asiantuntijamme Heli ja Satu kertovat, miten me aikuiset voimme käsitellä rasismia nuorten kanssa. Aikuisella voi olla pelko, että puuttuminen rasismiin voi tuoda mukanaan lisäharmia tai ennakoimattomia seurauksia. Tilanteet eivät ole helppoja, mutta vaikeneminen on se kaikkein huonoin tapa toimia. Aikuisen tehtävä on kuunnella nuorta, kyseenalaistaa hänen rasistinen kannanottonsa ja haastaa hänet keskusteluun. Aikuisen on tuomittava loukkaava puhe tai teko, mutta ei nuorta itseään. Miltä tuntuisi lähteä pakoon omasta kodistaan? Jos nuori puhuu tai käyttäytyy rasistisesti, aikuisen on ensin yritettävä ymmärtää syy siihen. Sen jälkeen hän voi puhua asiasta vakuuttavammin ja kertoa nuorelle, miksi tämä on väärässä toimiessaan toista loukkaavalla tavalla. Aikuinen voi samalla antaa nuorelle uutta tietoa ennakkoluulojen tilalle. Jos nuori on esimerkiksi suhtautunut ennakkoluuloisesti pakolaisiin, aikuinen voi kysyä häneltä: Miltä sinusta tuntuisi lähteä pakoon omasta kodista, täysin vieraaseen maahan ja jättää kaikki taaksesi? On hyvä käsitellä tai purkaa nuoren esittämät rasistiset väitteet yksi kerrallaan ja tehdä tarkentavia kysymyksiä. Mitä tapahtuisi, jos väitteesi toteutuisi oikeasti? Mihin halveksuntasi yhtä ihmisryhmää kohtaan johtaisi todellisessa elämässä? Rasisminvastaisen työn asiantuntijat Heli Markkula ja Satu Kanninen. Kuva: Raili Mykkänen Rasismiin on puututtava aina Kun koulussa puututaan rasismiin, siitä kannattaa puhua sekä rasistisen tilanteen osapuolten että koko luokan kesken. Rasismiin on puututtava aina, vaikka paikalla ei olisi ensimmäistäkään rasistisen puheen tai teon kohteeksi joutunutta ihmistä. Siitä voi puhua yleisellä tasolla: rasismia on, se on väärin, se loukkaa ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia, sen harjoittaminen pitää lopettaa. Kun rasismista puhutaan avoimesti, myös rasismin kohteeksi joutuneen on helpompi kertoa omista kokemuksistaan. Selviytyminen rasistisista kannanotoista tai niiden vastustaminen ei ole vain rasismia kokeneen asia. Rasismi ei saa olla mielipide tai valinta. Se on yhteisöllisesti, poliittisesti ja joissakin tapauksissa myös juridisesti tuomittava teko. EI rasismille Voit lukea rasismista, monikulttuurisuudesta ja yhdenvertaisuudesta kertovan kirjamme r-sana osoitteessa tai tilata sen verkkokaupastamme Kirja auttaa erityisesti lasten ja nuorten parissa työskenteleviä käsittelemään rasismia heidän kanssaan. Pelastakaa Lapset TULEVAISUUS UUSIKSI

16 Tukiperheet auttavat lapsia ja lapsiperheitä ennen kuin tilanne kärjistyy vakavaksi kriisiksi. Auta ajoissa, lahjoita nyt: Anna aineeton joululahja: Voit myös lahjoittaa soittamalla numeroon (20 + pvm). Keräystili Nordea IBAN FI viestiksi jonossa lapsuuteen