GERBYNNIEMI KORTTELIT KAUPUNGINOSASSA 31 RAKENTAMISTAPAOHJE

Transkriptio

1 ERILLISPIENTALOKORTTELIT ASUINPIENTALOKORTTELI RIVITALOKORTTELIT GERBYNNIEMI KORTTELIT KAUPUNGINOSASSA 31 RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKIEN ASEMAKAAVAA 946 (GERBYN VENESATAMA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ) VAASAN KAUPUNKI KAAVOITUS 2011

2 LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUS- HANKKEESEEN RYHTYVÄ TONTINHALTIJA ON VELVOLLINEN PALKKAAMAAN ITSELLEEN PÄTEVÄN PÄÄSUUNNITTELIJAN. PÄÄSUUNNITTELIJA HUOLEHTII SIITÄ, ETTÄ RAKENNUS- JA ERITYISSUUNNITELMAT TÄYTTÄVÄT ASETETUT VAATIMUKSET. TONTIN HALTIJAN TULEE TOIMITTAA TÄMÄ OHJE PÄÄ- SUUNNITTELIJALLE. ENNEN SUUNNITTELUUN RYHTYMISTÄ TULEE TONTIN HALTIJAN JA PÄÄSUUNNITTELIJAN YHDESSÄ OTTAA YHTEYTTÄ RAKENNUSVALVONTAAN. Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavan ympäristöä ja rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Ohje on Vaasan kaupungin tontinluovutuksessa rakentajaa ja tontinhaltijaa sitova. Rakentamistapaohjeen tarkoituksena on ohjata Gerbynniemen uudisalueen rakentamista siten, että Gerbynniemen alueesta muodostuu sopusuhtainen, viihtyisä ja hallittu kokonaisuus. SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1.1 TONTTIEN SIJAINTI 1.2 ASEMAKAAVA 2. ASEMAKAAVAA TÄYDENTÄVÄT RAKENTAMISTAPA- OHJEET 2.1 ENERGIAVAATIMUKSET 2.2 PIHA-ALUEET SEKÄ ALUE, JOLLA PUUSTO ON SÄILYTETTÄVÄ 2.3 VARASTOT, AUTOSUOJAT JA TONTTIEN VÄLISET AIDAT 2.4 PUISTON PUOLEINEN AITA 2.5 TEKNISET RATKAISUT JA HULEVEDET 2.6 ERILLISPIENTALOT 2.7 ASUINPIENTALOT 2.8 RIVITALOT Ote havainnekuvasta, jossa rakennustapaohjeen tontit ovat korostettuina.

3 1. YLEISTÄ 1.1 TONTTIEN SIJAINTI Tontit sijaitsevat Gerbyn venesataman läheisyydessä Gerbyn rantatien poikkikadulta, Kuusilahdentieltä alkavien katujen (Korpikuusentie, Tuulenpesäntie, Metsäretkentie, Satumetsäntie) varrella. Alue muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, jossa rivitalotontit (AR) sijaitsevat Kuusilahdentien varrella ja niiden taakse sijoittuvat pienet kadun varteen sijoitetut erillispientalot (AO). Alueen pohjoisosassa, sisääntulon puolella on asuinpientalojen tontti (AP) ja alueen eteläosassa, lähimpänä rantaa on kaksi suurempaa erillispientalotonttia (AO). Alue on rannan tuntumassa ja rajoittuu lounais-luoteisreunasta lähivirkistysalueeseen, jonka takana sekä rakennustapaohjealueen ympärillä on vanhaa sekä uudempaa omakotiasutusta. 1.2 ASEMAKAAVA Tonttien sijainti. Asemakaava nro 946 (Gerbyn venesatama ja sen lähiympäristö) on vahvistunut syksyllä Rakennusoikeudet: Korttelissa AO 92 on kaksi erillispientalotonttia, joiden rakennusoikeus on at kussakin. Kortteleiden AO erillispientalotonteille on rakennusoikeus osoitettu tehokkuusluvulla e=0,3, mikä

4 tarkoittaa alueen 20:lle 800 m 2 suuruiselle tontille rakennusoikeutta 240 k-m2. Kahdella 720 m 2 suuruisella tontilla Tuulenpesäntien kääntöpaikan vieressä on rakennusoikeutta 216 k-m 2. Kortteliin AP 96 on mahdollista rakentaa asuinpientaloja. Rakennusoikeutta on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,25, eli 2985 k-m 2 kokoisella tontilla n. 746 k-m 2. Kortteleiden AR kytkettyjen asuinrakennusten 4 tontille on osoitettu rakennusoikeutta t ja yhdelle isolle korttelin AR 95 tontille 2 kertaa t. Ote asemakaavasta Gerbyn venesatama ja sen lähiympäristö (nro 946).

5 Oleellisimmat asuintontteja koskevat asemakaavamääräykset: AO Erillispientalojen korttelialue - Kattokaltevuuden on oltava astetta, harja- tai murrettu harjakatto % tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen. Tämä tarkoittaa, että mikäli halutaan käyttää koko rakennusoikeus, tulee päärakennus rakentaa kaksikerroksiseksi. - Vähintään 20 k-m 2 (mutta kuitenkin enintään 60 k-m 2 ) tontin rakennusoikeudesta tulee varata erillistä talousrakennusta varten, ellei kaavakarttaan ole osoitettu erillistä talousrakennuksen rakennusoikeutta. - Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on kaksi. - Päärakennukset on rakennettava kiinni Kuusilahdentien poikkikatujen puoleisiin istutettaviin tontinrajoihin lukuun ottamatta Tuulenpesäntien kahta viimeistä tonttia, joiden rakennukset on rakennettava kiinni katualueeseen. - Tonttien takaosaan on osoitettu alueen osa, jolla puusto on säilytettävä. Tällä alueella sijaitsevat puut on suojattava myös rakentamisvaiheessa siten, ettei niiden kasvuedellytyksiä turmella. Tämä määräys ei koske korttelia AO Talousrakennuksille on osoitettu rakennusalat tonttien perällä. Myös korttelin AO 92 tonteille tulevat talousrakennukset tulee rakentaa tontin perälle. - Päärakennukset on rakennettava Kuusilahdentien suuntaisesti lukuun ottamatta korttelin AO 92 Kuusilahdentien viereistä tonttia. AP 96 Asuinpientalojen korttelialue - Kattokaltevuuden on oltava astetta, harja- tai murrettu harjakatto. - Uudisrakennukset tulee rakentaa siten, että ne muodon, rakennusmateriaalien ja värityksen osalta sopeutuvat vanhaan huvilamiljööseen. - Yksittäinen rakennus saa olla korkeintaan 300 k-m2 suuruinen. - Vähintään 10 % (mutta kuitenkin enintään 20 %) tontin rakennusoikeudesta tulee varata erillistä talousrakennusta varten. Tämä tarkoittaa tontin n. 743 k-m2:n rakennusoikeudesta n k-m2 osoittamista talousrakennuksille, joten asuinrakennuksiin voidaan osoittaa rakennusoikeutta k-m2 riippuen talousrakennuksen koosta. - Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on kaksi. - Päärakennukset on rakennettava pääasiassa kiinni Korpikuusentien puoleiseen istutettavaan tontinrajaan. Tontin perälle voidaan sijoittaa yksittäinen päärakennus kadunvarsirakennusten lisäksi.

6 - Tontin takaosaan on osoitettu alueen osa, jolla puusto on säilytettävä. Tällä alueella sijaitsevat puut on suojattava myös rakentamisvaiheessa siten, ettei niiden kasvuedellytyksiä turmella. - Talousrakennuksille on osoitettu erillinen rakennusala. - Päärakennukset on rakennettava Kuusilahdentien suuntaisesti lukuun ottamatta tontin perälle mahdollisesti sijoitettavaa rakennusta. AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue - Kattokaltevuuden on oltava astetta, harja- tai murrettu harjakatto. - Rakennukset on rakennettava kaksikerroksisiksi. - Päärakennukset on rakennettava kiinni Kuusilahdentien puoleiseen istutettavaan tontinrajaan. - Rakennusten harjansuunta on Kuusilahdentien poikkikatujen suuntainen, joten asuntojen rakennusmassojen päätyjen tulee osoittaa Kuusilahdentielle. - Kortteleiden keskelle on osoitettu alueen osa, jolla puusto on säilytettävä. Tällä alueella sijaitsevat puut on suojattava myös rakentamisvaiheessa siten, ettei niiden kasvuedellytyksiä turmella. 2. ASEMAKAAVAA TÄYDENTÄVÄT RAKENTAMISTAPAOHJEET 2.1 ENERGIAVAATIMUKSET Tonteille rakennettavien rakennusten energiatehokkuuden tulee olla lain mukaisesti matalaenergisiä. Matalaenergiatalo on rakennus, jonka tilojen lämmitykseen kuluvan energian kulutus on tavanomaista pienempi, korkeintaan 60 kwh/m² vuodessa eli puolet rakennusmääräykset täyttävän omakotitalon keskimääräisestä kulutuksesta. Määritelmä on Euroopassa jokseenkin vakiintunut. Matalaenergiatalojen rakentaminen on mahdollista tavanomaisella nykytekniikalla: riittävällä vaipan eristämisellä yhdistettynä energiatehokkaaseen ilmanvaihtoon. Passiivitalo on rakennus, jonka lämmitysenergian kulutus on tavanomaista pienempi. Kaikki tai lähes kaikki tarvittava lämpöenergia saadaan aikaan aurinkoenergiaa sekä rakennuksen käytön aiheuttamaa lämpöä hyödyntämällä. Passiivitalossa ei ole varsinaista lämmitysjärjestelmää. Rakennuksen vaipan on oltava hyvin eristetty ja tiivis.

7 Tonteille rakennettavien rakennusten lämmitysjärjestelmän on hyvä olla energiatehokkaita sekä uusiutuvia energiaratkaisuja hyödyntäviä. Lämmityksellä tarkoitetaan talotekniikassa rakennuksen tarvitseman lämpöenergian tuottamista, varastointia, siirtoa ja jakoa huonetilaan tai käyttöveteen. Lämmityksellä aikaansaadaan haluttu sisälämpötila kylmänä vuodenaikana, ja pidetään rakenteet kosteusteknisesti toimivina. Uusiutuva energia on energiaa, jota saadaan uusiutuvista lähteistä. Uusiutuvan energian tuotantomuodoissa hyödynnetään jatkuvia luonnollisia prosesseja kuten auringonpaistetta, tuulta, virtaavaa vettä ja ilman ja maan lämpöä - tai käytetään biologisesti syntyviä varantoja, kuten puuta. Uusiutuvat energianlähteet saavat energiansa auringosta geotermistä energiaa ja vuorovesivoimaa lukuun ottamatta. Valittavana on erilaisia lämmitysjärjestelmävaihtoehtoja, esim.: - aurinkoenergia toteutettuna tyylikkäillä aurinkopaneeleilla - tuulienergia toteutettuna pystytuuliroottorein - matalalämpö liittymällä matalalämpöverkkoon - maalämpö toteutettuna lämpökaivoin, joiden mahdollinen sijainti on osoitettuna alla olevassa piirroksessa: < kuva >

8 2.2 PIHA-ALUEET SEKÄ ALUE, JOLLA PUUSTO ON SÄILYTETTÄVÄ Kullekin tontille saa tehdä vain yhden, enintään 3 m leveän ajoaukon. Hulevesien imeyttämistä halutaan edesauttaa alueella, joten piha-alueille ei saa rakentaa vettä läpäisemättömiä pintoja, kuten asfaltointia, vaan kaikkien pihan pintojen tulee läpäistä vettä. Esim. laatoitus tulee toteuttaa siten, että laattojen välistä pääsee vesi ja laattojen alla on riittävästi on vettä imevää soraa. Istutettavalle tontinosalle tulee istuttaa pensaita tai puita. Pelkkä nurmikko ei siten riitä. Alueelle tulee istuttaa ainakin muutama iso pensas tai pieni puu. Alueen osalla, jolla puusto on säilytettävä, sijaitsevat puut on suojattava myös rakentamisvaiheessa siten, ettei niiden kasvuedellytyksiä turmella. Myös maapohja on kyseisillä alueella pyrittävä säilyttämään mahdollisimman luonnonmukaisena, joten alue tulee aidata ennen rakentamisen aloittamista, eikä alueella saa esim. säilyttää mitään. Toisin sanoen aluetta ei saa muokata nurmikoksi, vaan etenkin metsäpohjaiset alueet tulee säilyttää sellaisenaan. 2.3 VARASTOT, AUTOSUOJAT JA TONTTIEN VÄLISET AIDAT Mahdollinen varasto tulee rakentaa talousrakennukselle osoitettuun rakennusalaan mahdollisen autotallin tai - katoksen yhteyteen. Varasto-/autosuojarakennukseen tulee rakentaa pulpettikatto, jonka kaato on omalle tontille päin. Varastot voivat olla keskenään erivärisiä. Rakennukseen saa tehdä vain omalle tontille avautuvia ikkunoita. Katon värityksen tulee olla musta tai tummanharmaa. Tontti tulee aidata pystylauta-aidalla lukuun ottamatta lähivirkistysalueen viereisiä tontinreunoja. Aidan korkeus tontin tulee olla on noin 1700 mm maantasosta tai terassitasosta mitattuna. Aitojen värinä on valkoinen. Valkoisen sävyn voi sopeuttaa päärakennuksen väriin sopivaksi. 2.4 LÄHIVIRKISTYSALUEEN PUOLEINEN AITA Tontti tulee rajata lähivirkistysalueeseen päin aidalla ja istutuksilla. Aidan korkeus tulee olla noin 1700 mm. Aidassa voivat vaihdella umpinaisemmat ja avoimemmat osat vähintään 1/3 aidan pinta-alasta on kuitenkin toteutettava säleikkötyyppisenä. Aitoja voidaan aukottaa ja niihin voidaan avata portteja tai liukuovia. Aitojen/säleikköjen värinä on

9 valkoinen. Säleikköaitojen yhteyteen tulee istuttaa n. 1,5 2,5 m korkuinen köynnöskasvi, esim. koristeellinen alppikärhö (Clematis alpina) tai peittävä ja leviävä humala (Humulus lupulus). Erillispientalotontin rajausperiaate lähivirkistysalueelle. 2.5 TEKNISET RATKAISUT JA HULEVEDET Jätesäiliöt tulee sijoittaa tonttien ajoaukon yhteyteen aidan sisäpuolelle. Tonttien tulevat korot tulee sopia naapureiden kanssa ennen töiden aloittamista. Korot tulee suhteuttaa katualueen lisäksi myös tontin takaiseen alueeseen, jolta puita ei saa kaataa. Täten tontin täyttö tulee suorittaa maltillisesti. Hulevedet tulee käsitellä omalla tontilla mm kaatojen avulla siten, etteivät hulevedet valu naapurin tontille. Tontille voidaan rakentaa esim. puutarhan kasteluunkin soveltuva pumppukaivo, johon hulevedetkin voidaan ohjata. Hulevedet voidaan ohjata myös katualueilla kulkevaan runkoliittymään tekemällä tontille hulevedenkäsittelyjärjestelmän sekä katualueelle vievän hulevesiliittymän. 2.6 ERILLISPIENTALOT Varjostussyistä sekä alueen yhtenäisen ilmeen vuoksi päärungosta ulkonevia parvekkeita ei saa rakentaa. Mahdolliset parvekkeet tulee olla sisäänvedetyt pitkillä julkisivuilla sekä katujulkisivuilla ja täten muodostaa yhtenäinen julkisivukokonaisuus. Kellaria ei saa rakentaa. Harjansuunnan on oltava pääasiassa poikkikatujen vastainen ja rakennusmassan on sijoittauduttava kokonaan osoitetun rakennusalan sisäpuolelle. Pääovea ei saa sijoittaa katujulkisivun puolelle. Rakennukseen on mahdollista tehdä sekä yksi- että kaksikerroksisia osia. Rakennuksen julkisivumateriaalina on rappaus tai puuverhous. Koko katujulkisivussa on käytettävä samaa julkisivupinnoitetta seinämateriaalina. Katon värityksen tulee olla musta tai

10 tummanharmaa. Julkisivun värityksen tulee sopia ympäröivään rakennuskantaan. Periaatepiirros erillispientalotontin järjestelyksi. Julkisivuperiaate erillispientaloalueelta lähivirkistysalueelle.

11 2.7 ASUINPIENTALOT Varjostussyistä sekä alueen yhtenäisen ilmeen vuoksi päärungosta ulkonevia parvekkeita ei saa rakentaa. Mahdolliset parvekkeet tulee olla sisäänvedetyt pitkillä julkisivuilla sekä katujulkisivuilla ja täten muodostaa yhtenäinen julkisivukokonaisuus. Kellaria ei saa rakentaa. Kadunvarsirakennusten harjansuunnan on oltava pääasiassa poikkikatujen vastaisia ja niiden pääovia ei saa sijoittaa katujulkisivun puolelle. Tontin perälle voi rakentaa rakennuksen, jonka harjansuunta on vapaasti valittavissa. Rakennuksiin on mahdollista tehdä sekä yksi- että kaksikerroksisia osia. Rakennuksen julkisivumateriaalina on rappaus tai puuverhous. Koko katujulkisivussa on käytettävä samaa julkisivupinnoitetta seinämateriaalina. Katon värityksen tulee olla musta tai tummanharmaa. Julkisivun värityksen tulee sopia ympäröivään rakennuskantaan. Korttelialueelle tulee järjestää yhteinen leikki- ja oleskelualue sekä huoltotila pyykin- ja mattojenhuoltoon. 2.8 RIVITALOT Esimerkkejä asuinpientaloiksi Rivitalotontille voidaan sijoittaa asuntoja siten, että tontille osoitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla 1,5 autopaikkaa kutakin asuntoa kohden. Tontille tulee osoittaa myös yhteinen leikki- ja oleskelualue sekä huoltotila pyykin- ja mattojenhuoltoon. Rakennusmassan tulee polveilla sekä seinätasolla että harjansuunta Kuusilahdentien vastaisesti sijoitettujen kattojen tasolla. Tontille ei siis saa sijoittaa koko tontin levyistä suoraa seinää. Kellaria ei saa rakentaa. Rakennuksiin on mahdollista tehdä sekä vähäisiä yksikerroksisia osia. Rakennuksen julkisivumateriaalina on rappaus tai puuverhous. Koko katujulkisivussa on käytettävä samaa julkisivupinnoitetta seinämateriaalina. Katon värityksen tulee olla musta tai tummanharmaa. Julkisivun värityksen tulee sopia ympäröivään rakennuskantaan.

12 Periaatepiirros rivitalotontin järjestelyksi.