Rauhaisaa Joulua ja Valoisaa Uutta Vuotta!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rauhaisaa Joulua ja Valoisaa Uutta Vuotta!"

Transkriptio

1 M Tapaturma - ja sairausinvalidien liiton sosiaalinen uudistuslehti 4/2005 Lapsuusjouluni Siihen vanhaan lapsuuden pihaan taas arasti astelen ja hellin silmäyksin tutun portin havaitsen. Ei toista valojen kutsu nyt keittiön ikkunan aivan yksin muistojen kanssa tähän hetkeen seisahdan Mutta silti voin äidin nähdä lieden ääressä touhuavan, essu edessään punaisin poskin jouluruokia valmistavan. Ja siskoni, pieni aivan, käärii lahjoja pakettiin, tuon kuvanko kadottaa voisin elämän tuulosiin. Isä kuusta jalkaan laittaa jo tunnen tuoksun sen ja kuulen heleät äänet enkelikellojen. Ja ääressä joulupöydän koko perhe hiljentyy, se on onnellinen hetki siinä hartaus tiivistyy. Avaruuden tähdet loistaa jouluyötä kirkastaen, ja joululaulut toistaa sen sanomaa vahvistaen. On kuin maailma hengittämättä eläisi hetken sen ja luopuisi miettimättä turhasta hyväksi köyhimpien. Tätä kaikkea mietin juuri luona porttien kivisten, pimeä piha edessä suuri muistojen kultaisten. Käännyn pois ja palaan aikaan - omaani, kiireiseen, lapsuusjouluni säilyttäen elon hetkeeni viimeiseen. Anna-Liisa Anttila klo Rauhaisaa Joulua ja Valoisaa Uutta Vuotta! Lääkekorvaukset muuttuvat 2006 Uusi lääkekorvausjärjestelmä tulee voimaan vuoden 2006 alusta. Sen mukaan korvausluokkia on edelleen kolme, mutta potilaalla ei ole enää ostokertakohtaista kiinteätä omavastuuosuutta. Hän saa korvauksen lääkekohtaisesti prosenttiosuutena suoraan lääkkeen hinnasta. Potilas ja lääkäri voivat uuden korvausjärjestelmän mukaan helpommin ennakoida, mitä potilas itse maksaa lääkkeistään. Peruskorvaus on lääkkeen hinnasta 42 prosenttia, alempi erityiskorvaus 72 prosenttia ja ylempi erityiskorvaus 100 prosenttia. Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeistä potilas maksaa kolmen euron omavas- tuun jokaisesta samalla kertaa ostamastaan valmisteesta. Kustannuksilla, jotka potilas itse maksaa korvattavista lääkkeistään, on vuotuinen omavastuu, 610 euroa (vuonna 2005). Kun vuotuinen omavastuu täyttyy, asiakas on oikeutettu hakemaan Kelan toimistosta lisäkorvausta. Vastedes hän saa lisäkorvauksena 100 prosenttia 1,50 euron omavastuun ylittävältä osalta. Tämän 1,50 euron omavastuun hän maksaa siis jokaisesta samalla kertaa ostamastaan valmisteesta. Vuodesta 2006 Kelan toimisto voi kuitenkin maksaa lisäkorvausta edellyttämättä, että lisäkorvauksen hakijan uusista ostoista korvattava määrä ylittää 16,82 euroa. Eduskunta hyväksyi tämän sairausvakuutuslain muutoksen lokakuun lopussa. Uudistuksen tavoitteena on hillitä lääkekustannusten kasvua vaikuttamalla lääkkeiden hintojen muodostumiseen sekä selkeyttää korvausjärjestelmää. Hyväksyessään lainmuutoksen eduskunta edellytti, että hallitus seuraa ja arvioi uudistuksen vaikutuksia potilaiden lääkekuluihin ja antaa seurannan tuloksesta selvityksen eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Lähde: Kelan tiedotus Aiheesta myös Tarja Västilän kirjoituksessa sivulla 7. Tässä numerossa: Kun ei rahat riitärikkaille siis Sivu 2 Kuprun syvin olemus puntarissa Sivu 2 Hoitotakuun ja maksukaton puolesta Sivu 3 Liikkumisen esteet ja esteettömyys Sivu 4 Liikunta on Kertun kunnon salaisuus Sivu 5 Sosiaaliturvaa rakennettiin joukkovoimalla Sivu 6 Hyvinvoinnin puolesta tarvitaan yhä tekoja Sivu 7 Seniori-infopisteitä Tampereellekin? Sivu 7 Kamppailu toi voiton, kirjoittaa Eino Sivu 8 Kokouksia, tervehdyksiä, onnitteluja Sivut 9-12 UUSI INVALIDI 50 VUOTTA Juttua ja onnitteluja sivulla 9

2 2 Näin tulee ajatelleeksi, kun seuraa maailmanmenoa. Kun Fortumin ja Nokian ylimmälle johdolle sekä monien muiden yritysten johtoportaalle maksetaan jo palkkaa satoja tuhansia euroja vuodessa, se ei tunnu heille riittävän. Vaativat vielä miljoonien optiovaraukset työnteon kiihokkeeksi. Tavallinen Matti ja Maija joutuvat tekemään pitkiä päiviä ja pienellä palkalla niska limassa ilman lisäbonuksia. Mihin nämä johtajat tarvitsevat tällaisia tuloja? Onko se pelkkää ahneutta? Tarvitsevatko he näitä tuloja juodakseen parempaa konjakkia, kalafileitä, hanhenmaksaa, häränseläkettä vai hienon pianon musisoidakseen? Todennäköistä kuitenkin on, että heillä on työpaikkaruokailu ja ollessaan työpaikkansa ulkopuolella he saavat myös lounaskutsuja. Todennäköistä on myös, etteivät he voi lisätä kulutustaan merkittävästi ja sillä tavoin lisätä yhteiskunnan kulu- Pääkirjoitus Mikä on riittävä toimeentulo? tuskysyntää. Kuitenkin on annettu ymmärtää, ettei heidän saavutettuihin etuihinsa voi puuttua. Muutama vuosi sitten kyllä pystyttiin leikkaamaan suurelta joukolta eläkeläisiä kansaneläkkeen pohjaosa pois. Silloin pystyttiin puuttumaan saavutettuihin etuihin. Ihmeelliset ovat herrain ja rouvain aivoitukset. Mihin kuivui eduskunnan pankkimaksukapina? Pelkäksi tyhjäksi napinaksi. Aikoinaan laadittiin kansanterveyslaki, jonka piti tulla asteittain voimaan siten, että perusterveydenhuolto on täysin ilmaista. Kuinkas sitten kävikään? Terveydenhuoltoon on tullut ja tulee jatkuvasti korotuksia ja lisämaksuja. Suorastaan sikamaista on, miten Helsingissä peritään terveyskeskusmaksuja. Niitä ei voi maksaa terveyskeskuksessa, ainoastaan pankkiin tai kaupungin kassaan Esplanadilla tai Kallion virastotalolla sekä tietenkin omalla tietokoneella. Mutta vanhoilla eläkeläisillä ja muilla vähäosaisilla ei ole tietokoneita. Käteismaksu pankissa maksaa jopa 8 euroa ja matka omaan pankkiinkin maksaa. Kun tällaisia päätöksiä tehdään, tuntuu että virkamiesten ja tavallisten kansalaisten välillä on ylitsepääsemätön kuilu. On myös niin, että näillä päätöksentekijöillä on ilmainen terveyshuolto, eli heidän ei tarvitse jonottaa terveyskeskuksiin. Eduskunnassa on ollut esillä kotitaloustyövähennyksen kaksinkertaistaminen. Pelkällä kansaneläkkeellä elävä ei voi edes palkata kotiinsa työapua. Mielestäni pitäisi ensin miettiä miten heidän asemaansa parannetaan. Ja varallisuusveron poisto on suorastaan rikkaiden nuolemista. Miksi kunnanvaltuustoissa ollaan innokkaasti toimintoja yksityistämässä? Siksikö, että päästään pyörittämään omaa bisnestä? Eikö osata tai uskalleta hallita ja puolustaa julkisia palveluja? Onhan kunnallisvaaleissa missikisan ja julkkisvaalin piirteitä. Tulee mieleen, että ovatkohan valitut parhaita yhteisten asioiden hoitajia. Kaikesta huolimatta hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta? Timo Piippo TSIL:n varapuheenjohtaja YK:n vammaisten oikeuksien julistus 30 vuotta YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 1971 henkisesti jälkeenjääneiden oikeuksien julistuksen, joka tähdensi ihmisoikeuksien ulottamista kaikkiin ihmisiin, myös henkisesti vammautuneisiin. Julistus painotti ennen kaikkea oikeutta kunnollisiin terveyspalveluihin, taloudelliseen turvallisuuteen, kuntoutukseen ja mahdollisuutta elää ja asua oman perheensä tai kasvattiperheensä kanssa. Julistus sai jatkoa vuonna 1975, kun yleiskokous hyväksyi istunnossaan vammaisten oikeuksien julistuksen. Tässä julistuksessa todetaan, että vammaisilla on oikeus samoihin poliittisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin sekä että heillä on oikeus saada samanarvoista kohtelua kuin terveet ihmiset. Vuotta 1981 vietettiin maailmalla YK:n kansainvälisenä vammaisten teemavuotena. Teemavuoden yhteydessä hyväksyttiin vammaisia koskeva toimintaohjelma, joka sisältää vammaisten ihmisoikeuksien keskeisen filosofian sekä toiminnallisen viitekehyksen luvun alussa yleiskokous julkisti lisäksi YK:n vammaisten vuosikymmenen alkaneeksi ( ). Vuosikymmenen aikana tehtyjen tutkimusten perusteella todettiin, että vaikka tietoisuus vammaisten asemasta ja oikeuksista oli lisääntynyt, käytännön asioissa vammaiset olivat yhä useissa yhteiskunnissa epätasa-arvoisessa asemassa. Vuonna 1993 YK:n yleiskokous hyväksyi uudet kansainväliset säännöt koskien vammaisten ihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia. Lisäksi YK:n pääsihteeri nimitti erityisen vammaisasioiden erikoisraportoijan valvomaan näiden sääntöjen noudattamista valtioiden päätöksenteossa. Vuotta myöhemmin käynnistettiin pitkäntähtäimen strategia edistämään vuoden 1982 toimintaohjelman täytäntöönpanemista. Strategian tärkeimpänä tavoitteena on yhteiskunta kaikille, joka painottaa ihmisten erilaisuutta ja siitä kumpuavia yhteiskunnallisia mahdollisuuksia. Lähde: Suomen YK-liitto Puheenjohtajan palsta Jorma Eloranta Onko kupru uudistus vai paluu menneisyyteen? Sisäministeriö on valmistelut ja käynnistänyt kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen, mikä myös kansan keksimän kuvaavan lyhennyksen kupru nimellä tunnetaan. Hyvänä pidän sitä, että vihdoinkin valtio on nostanut kätensä pystyyn ja myöntää, että kunnat eivät voi hyvinvointipalveluja tuottaa nykyisillä taloudellisilla resursseilla, mutta unohtaa sen, että valtio on omalla toiminnallaan aiheuttanut tämän tilanteen. Hallituksen valmistelemilla malleilla ei ratkaista taloudellisten resurssien vajausta kuntarakennetarkastelulla ja kuntakokoja suurentamalla. Keskustelun ja huomion kiinnittämisellä kuntien kokoon ja liitoksiin halutaan peittää uudistuksen todellinen tavoite, joka on yhteiskunnallisten (julkisten-) palvelujen ja tuotannon lopullinen alasajo, palvelujen yksityistäminen ja markkinoille alistaminen. Ihmistä käsitellään tavarana, joka on myytävänä ja ostettavana. Usean tutkijan aineistoja lukiessani olen huomannut niissä erään yhtäläisyyden, joka on selittävänä tekijänä tämän harjoitetun yhden totuuden politiikan harrastamisessa, jota Suomessa on -80 luvulta alkaen ja -90 luvulla kiihtyvästi toteutettu. Valtioneuvoston valmistelema hanke kunnallisen itsehallinnon rakenteiden muutokseksi on osa uusliberalistista muutosprosessia, mikä perustuu klassisen taloustieteen oppiin, joka on alun perin kehitetty ja luvun vaihteen yhteiskuntaan, jonka talouspoliittisena seurauksena tuli yleismaailmallinen lama Tämä maamme poliittisen järjestelmän hyväksymä talouspoliittisen toiminnan linja on nähty ainoana oikeana tapana vastata yhteiskunnassamme syntyneisiin ongelmiin. Ei haluta myöntää, että harjoitettu politiikka on ongelmien syynä ja kunnat ovat sen seurauksena olleet jo pitemmän aikaa taloudellisessa ahdingossa, mikä viimeisten tietojen mukaan edelleen on pahenemassa. Harjoitetun politiikan seurauksena kansantulon jakoa on muutettu epäsuotuisasti yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Kansalaisten tuloerot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet niin, että köyhyys on jo periytyvää. Tällä matkalla menneisyyteen kohti kapitalismin aamunkoittoa ei käsittääkseni ole kansalaisten valtuutusta. Kenen luvalla tätä asiaa on valmisteltu, eikö kansanedustuslaitoksella ole mitään valtaa? Ministerien sanomana on todettu, että tätä kuprua ei ole hallitusohjelmassa, mutta kuitenkin rakenneuudistusta ajetaan ylhäältä johtaen mahdollisimman nopealla aikataululla. Syynä tähän nopeuteen kuntaministeri Manninen on useammankin tilaisuuden yhteydessä todennut, että kun asiat pitkittyvät ne mutkistuvat. Mitä ministeri pelkää? Kyseessä on niin suuri kansanvaltaista itsehallintoa koskeva muutos, että vähimmäisvaatimuksena on, että kansalaiset pääsevät ilmaisemaan vaalien kautta mielipiteensä rakennemuutoksen toteuttamisesta. Valta kuuluu perustuslain mukaan kansalle, kansalaisyhteiskunnassa ei ole hallintoalamaisia. Ei anneta tuhota toimivaa kunnallista itsehallinto- ja palvelujärjestelmäämme! Adressit luovutettiin ministerille Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä vastaanottaa TSIL:n adressia varapuheenjohtaja Timo Piipolta. Tapaturma ja sairausinvalidien liiton piirissä on kerätty noin 2000 nimeä terveydenhuollon yhtenäisen maksukaton toteuttamiseksi. Liiton mielestä tarvitaan pohjoismaisen mallin mukainen 350 euron vuotuinen kaikkien terveydenhoidon kulujen maksukatto.adressi luovutettiin peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle. Nyt on voimassa 590 euron suuruinen maksukatto, mutta vähävaraisten ja paljon sairastavien tutkimusten, hoidon ja lääkkeiden turvaamiseksi alempi ja yhtenäinen katto olisi todella tarpeen. Adressia olivat TSIL:n puolesta luovuttamassa varapuheenjohtaja Timo Piippo sekä liittohallituksen jäsenet Senja Räsänen ja Seppo Harjunpää. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan terveydenhuollon maksuja selvittävä toimikunta esittää, että kunnallisessa terveydenhuollossa luovutaan ns. välikatoista ja että yhteisen maksukaton tai sitä vastaavan mallin luomiseksi käynnistetään jatkovalmistelu.

3 Vetoomus hoitotakuun ja maksukaton puolesta Hyvinvointivaltion rippeet vielä säilytettävissä 3 Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton ja Terveysrintaman adressin luovuttivat Jorma Eloranta (vas.alkaen), Tarja Västilä, Jaakko Pietiläinen ja Pauli Toikka. Vastaanottajina (vas.alkaen) kansanedustajat Pirkko Peltomo (sd), Leena Rauhala (kd) sekä eduskuntasihteeri Toni Kokko (perussuom). Kaikkien hmien edustajat lupasivat viedä asiaa eteenpäin hmissään. Tapaturma- ja Sairausinvalidien liiton ja Terveysrintaman edustajat kävivät vetoamassa eduskuntahmiin hoitotakuun toteutumisen ja terveyskulujen maksukaton puolesta. Lähetystössä olivat mukana Jorma Eloranta ja Tarja Västilä TSIL:sta sekä Pauli Toikka ja Jaakko Pietiläinen Terveysrintamasta. Vetoomusta olivat vastaanottamassa kansanedustajat Pirkko Peltomo (sd) ja Leena Rauhala (kd) sekä perussuomalaisten eduskuntasihteeri Toni Kokko. Lähetystö keskusteli myös vasemmistoliiton Pentti Tiusasen ja vihreiden Tiina Kivisen kanssa. Kaikkien mainittujen hmien edustajat lupasivat viedä asiaa eteenpäin hmissään. Lääkärinetiikka ohjenuoraksi Vetoomuksen esitellyt TSIL:n puheenjohtaja Jorma Eloranta muistutti, että kun lakeja säädetään, niitä on myös tarkoitus noudattaa. Tätä edellyttää myös kansalaisten oikeustaju. Hoitotakuu ei ole toteutunut niin kuin laki edellyttää. Valtiovalta siirtää vastuita kunnille, mutta mm. kuntien valtion osuuksia supistamalla se vie kuntien edellytyksiä hoitaa näitä vastuita. Tämä johtaa väärinkäytöksiin, joista kärsivät hoitoa tarvitsevat kansalaiset. Hoitotarpeen pisteytyksellä on pudotettu satoja, jopa tuhansia sairaita jonoista, totesi Eloranta. Esittämänne asia on todella tärkeä. Emme ole tyytyväisiä hoitotakuun nykytilaan, vaikka olemme tehneet paljon asian hyväksi. Hoitojonojen purkaminen muilla kuin lääketieteellisillä perusteilla ei ole hyväksyttävää. On tapauksia, että lääkäreitä on muuttanut pois Suomesta, koska he eivät voi hyväksyä nykyistä tilannetta, sanoi Leena Rauhala ja vaati eettisten arvojen noudattamista terveydenhuollossa. Hän kertoi kristillisdemokraattien tehneen myös maksukattoon liittyvän lakialoitteen, sillä puolueen mielestä terveyspalvelujen tulee olla kaikkien ulottuvilla tuloista riippumatta. Lisää rahaa ja rakennekorjauksia Sosialidemokraattien Pirkko Peltomo kiitti järjestöjä paneutumisesta tärkeään asiaan. Hän vakuutti, että asiasta tunnetaan huolta myös eduskunnassa, mutta hoitotakuun rahoitus ei ole lain edellyttämällä tasolla. Hoitotakuun toteutumisessa on suuria alueellisia eroja, mutta uskon että päästään hyvään lopputulokseen. Tarvitaan lisää rahaa, mutta myös rakenteellisia uudistuksia. Lupaan toimittaa terveisenne kaikille eduskuntahmille, sanoi Peltomo. Asioiden etenemistä on seurattava Terveysrintaman puheen johtaja Pauli Toikka totesi nykyisen käytännön - jossa hoitojonoja puretaan muin kuin lääketieteellisin perustein - merkitsevän sairaiden ja hoitoa tarvitsevien kierrättämistä uudelleen jonon päähän. Potilaat kärsivät ja yhteiskunnan kulut jopa kasvavat. Rauhalan ja Peltomon tavoin perussuomalaisten Toni Kokko sekä vetoomuksen myöhemmin vastaanottaneet vihreiden Tiina Kivinen ja vasemmistoliiton Pentti Tiusanen yhtyivät lähetystön näkemyksiin ja lupasivat toimia hoitotakuun ja maksukaton käytännön toteutumisen puolesta. Seuraamme eduskuntahmien toimia ja muistutamme tarvittaessa edustajia tavoitteistamme ja heidän antamistaan lupauksista, sanoo TSIL:n puheenjohtaja Jorma Eloranta. HANNU OITTINEN Lähetystön edustajat juttelivat hoitotakuusta myös vasemmistoliiton kansanedustajan, lääkäri Pentti Tiusasen kanssa. Myös hän lupasi viedä terveiset eteenpäin ja toimia hoitotakuun toteutumiseksi. Kansanterveyslain tavoitteena oli turvata kansalaisille kattava ja maksuton terveydenhuolto tasapuolisesti koko maahan ja siinä tavoitteessa onnistuttiinkin niin hyvin, että kelpasimme esimerkiksi muille Euroopan maille. Toimivalla terveydenhuollolla kansalaisille tarjottiin niin ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa kuin hoitoa sairauden kohdatessa. Viime vuosisata loppui ja uusi alkoi sosiaali- ja terveydenhuollossammekin sen kehittämisen pysäyttäneen taloudellisen laman seurausten selvittelyssä. Nyt olemme huolissamme erityisesti terveydenhoidon nykytilasta. Hoitotakuu ei ole toteutunut suunnitelmien mukaisesti, vaan se on vain paljastanut nopeasti huonontuneen hoitotilanteen. Vaikka nyt ohjataan yksityisiin palveluihin, ihmiset jonottavat hoitoihin ja hoitohenkilökunta uupuu työn paljouteen. Perustuslaissa taataan kansalaisille terveydenhoito, eikä sitä voi hoitoon pääsyn pisteytyksellä muuttaa. Pisteytys on palautettava vastaamaan hoidon tarvetta ja tärkeysjärjestyksestä päättäminen on palautettava lääkäreille. Ei riitä, että eduskunta säätää toteutettuna hoitoa nopeuttavia lakeja, vaan niiden toteutumiseen tarvitaan myös valtionosuuden lisäyksiä ja kuntiin hoitohenkilöstöä. Joka kolmas kunta joutuu nyt korottamaan veroprosenttia ja suurimmaksi syyksi todetaan hoitotakuun tuomat lisäkustannukset. Maksuttomuuden periaate on romuttunut lisääntyneiden terveyskeskusmaksujen ja omavastuuosuuksien myötä ja valmisteilla oleva muutos - terveys Suruviesti Pieksänmaalta kertoi Toini Höylän poistuneen joukostamme Toini Höylä oli syntynyt Karttulassa. Päivätyönsä Toini teki myymälänhoitajana ja maatalon emäntänä. Hän oli myös kahdeksan lapsen äiti ja 13 lapsenlapsen isoäiti. Päivätyöstä ja perheestä huolimatta Toinilla riitti aikaa ja kiinnostusta sosiaalipolitiikkaan. Pieksämäen Seudun Sairaus- ja :n puheenjohtajana Toini Höylä ehti toimia 14 vuotta. Hänen panoksensa puheenjohtajuuden lisäksi oli myös yhdistyksen ohjelmatoiminnassa. Hän oli aktiivisesti mukana ja ohjaajana laulu- ja senioritanssihmissä. Muistamme keskusmaksun perimisestä joka käynnistä - vain lisää paljon sairastavien kustannuksia. Monessa yhteydessä ehdottamamme pohjoismaisen mallin mukainen yhtenäinen, vuodessa 350 euron maksukatto, on ajankohtaisempi kuin koskaan. Maksukattoon tulisi sisällyttää kaikki julkisen terveydenhoidon maksut, reseptilääkkeet ja matkat niin terveydenhoitoon kuin kuntoutukseenkin. Näin helpotettaisiin paljon sairastavien ja kalliita lääkkeitä henkensä pitimeksi käyttävien henkilöiden taloudellista ahdinkoa. Lääkekorvausjärjestelmässä on silti vähintään nykytasoisesti korvattava suurimpien kansansairauksiemme lääkkeet ja korotettava korvauksia kasvavien kansansairauksien lääkityksen osalta. Nk. suuren verouudistuksen myötä meille luvattiin terveyttämme edistävät silmälasikorvaukset ja hampaiden hoito, samalla kun verotuksesta poistettiin sairauskuluvähennys. Silmälasikorvaus olisikin saatava voimaan, koska näkeminen on yksi tärkeimmistä muita terveysuhkia vähentävistä aistitoiminnoistamme. Hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon tasosta päättäjämme - hyvinvointivaltiomme rippeet on päätöksillänne ja yhteisin toimin säilytettävissä! Helsingissä Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto Jorma Eloranta puheenjohtaja Terveysrintama Pauli Toikka puheenjohtaja Toini Höylä in memoriam Pieksämäen yhdistyksen hyvät esitykset liiton kulttuuripäivillä. Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto :n liittohallituksen jäsenenä Toini Höylä oli 4 kautta. Muistamme Toinin iloisena ja tarmokkaana ihmisenä. Vaikean sairauden myötä Toini käytännössä koki sosiaali- ja terveydenhuollon puutteet ja jaksoi taistella byrokratiaa vastaan. Viime kesän kulttuuripäivillä Toini miehensä Taunon kanssa esitti mainion sketsin siitä, mitä EU merkitsee maaseudun elämään. Muistamme Toinin aina iloisena ja aktiivisena ihmisenä ja liittomme jäsenenä. Jäämme kaipaamaan Toinia ja otamme osaa Taunon ja läheisten suureen suruun.

4 4 Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ja matkapalveluja tuottavan Transmation Helsinki Oy:n välinen vaikeavammaisten kuljetuspalveluja koskeva sopimus päättyy vuoden lopussa. Kaupunginjohtajan päätöksellä kuluneen vuoden helmikuussa perustettiin hankintahmä kuljetuspalvelujen hankintamenettelyn käynnistämiseksi. Hankintahmän tehtävänä oli vammaispalvelulain ja sairaanhoitolain mukaisten kuljetuspalveluiden matkojen yhdistely- ja välityskeskuksen hankinnan käynnistäminen ja ostopalvelusopimuksen laatiminen. Hankintahmä päätyi menettelyyn, jossa kuljetusten yhdistely ja välityspalvelu hankitaan eri tuottajalta kuin varsinainen liikennöinti. Kilpailutuksen jälkeen sosiaalilautakunta päätti, että Helsingin matkapalvelukeskuksen (= asiakaskuljetusten yhdistelyja välityspalvelu) palvelut hankitaan väliseksi ajaksi TDC Song Oy:ltä. Sopimuskaudelle on yhden vuoden optio, toisin sanoen sosiaalivirasto ja TDC Song voivat erikseen sopia sopimuskauden jatkamisesta vuodella. TDC Song Oy (ent.tele Danmark) on kansainvälinen puhe- Helsingin matkapalvelukeskus uudistuu Jouduin tuossa päivänä muutamana käymään Helsingin kaupungin keskustassa asioilla valtioneuvoston kansliassa, Nordea-pankissa Aleksanterinkadulla ja Hietalahdentorilla. Kokemus oli mielenkiintoinen. Kirjaamo Tässä kohdassa Helsingin keskustassa on vammaisella mahdollisuus kulkea luiskaa pitkin pyörätuolilla. Mutta miten toimivat vammaisten autokuljetukset, jotka tilataan viideltä palvelutuottajalta. linoperaattori, jolla on toimintaa Pohjoismaissa ja lukuisissa muissa Euroopan maissa. Yhtiön iisalmelainen alihankkija Ecolane on perustanut Helsingin matkapalvelukeskusta varten toimipisteen Helsingin Ruoholahteen eli tilauspuhelut voivat yhdistyä joko Iisalmeen tai Helsinkiin. Liikennöintipalvelut (= asiakaskuljetukset) hankitaan väliseksi ajaksi viideltä eri palveluntuottajalta: TJP Lines Oy:ltä, Helsingin Palveluautolta, Helsingin Taksi-Data Oy:ltä, Javatrans Oy:ltä ja Mr Taxi Oy:ltä. Uuden sopimuksen myötä kasvaa inva-varusteisten autojen lukumäärä ja kaluston pitäisi muutoinkin olla parempaa. Henkilöstön osaamiseen ja koulutukseen on panostettu. Kuljetuspalveluiden käyttäjälle uusi sopimus tuo vain vähäisiä muutoksia: matkat Kaupunkiympäristö vammaisten esteratana - Helsingissä Valtioneuvoston kanslian kirjaamo oli varsin hankalassa paikassa. Asuinkerroksen verran rappuja eteisaulaan, ei kaiteita. Vahtimestari, kysely asiasta. Puoli kerrosta portaita, oli kaiteet, sähkölukon kautta aulaan. Toinen vahtimestari kysyi mitä asiaa ja ohjasi tarvittavan virkailijan luokse. Kun lähtiessä kysyin miten tänne pääsee pyörätuolilla, vastasi vahtimestari että takapihan kautta hissillä. Palattuani takaisin kadulle totesin, että olisi voinut olla pieni vinkki pyörätuolireitistä. Pankki Pankki oli myönteinen kokemus. Aamuinen kahvi ja Hakaniementorilla nautittu päiväkahvi ilmoittivat haluavansa poistua kehostani. Mieli täynnä epäilyä kysyn vahtimestarilta inva-vessaa. Kulman takana, olkaa hyvä, kuului vastaus. Homma tuli hoidettua. Seuraava kysymys oli, missä ovat tallelokerot. Kerros portaita alas, oli vastaus. Tallelokeroiden hoitaja oli erittäin ystävällinen, lähtiessä hän ohjasi, että onhan meillä hissikin. Hyvä olikin, mutta ehkä vain kahdelle aikuiselle, pyörätuoli ei olisi sinne mahtunut. Tori Hietalahdentori on päällystetty nupukivillä, ei mitenkään miellyttävä vammaisten liikkua. Lieneekö historialliset syyt miksi sitä ei ole asvaltoitu? Kirpputorin pitäjät levittävät tavaransa käytäville, jolloin lastenvaunujen ja tavaroiden välissä on vaikea liikkua. Raitiotievaunulla takaisin keskustaan, mutta meinasi tulla stoppi. Vaunuun ei noustukaan korotetulta pysäkiltä, vaan suoraan kadulta. Ensin puoli metriä vaunun ala-astimelle, sitten kaksi porrasta vaunun sisällä. Ei mitenkään helppo tapaus vammaiselle ja niille, joiden kunto on heikentynyt pysyvästi. Sillä lyhytjalkainen ihminen tarvitsee terveet jalat ja kohtuulliset käsivoimat. Minua ihmetytti, miksi kiskoja ei oltu vedetty jalkakäytävän reunaan ja samalla tehty siitä korotettua pysäkkiä. Talvi Näin kesällä. Miten sitten päästään liikkumaan talvella? Liikenneturvallisuus määrää, että linja-autopysäkki tulee olla suojatien jälkeen. Tullessaan talvella pysäkille autot jarruttavat kadun suojatien kohdalta liukkaaksi ja sileäksi. Toinen suojatieongelma syntyy talviaurauksessa. Suurilla koneilla työtä tehdessä syntyy suojatien reunaan suuri loskaja lumivalli. Tämä valli ja liukas suojatie on hengenvaarallinen yhdistelmä. Tähän lisättynä pimeys ja autoliikenne. Huonosti hiekoitetut jalkakäytävät ja jäiset portaat lisäävät vammaisten esteradan vaikeusastetta. Nimimerkki Timpa tilataan uudesta numerosta (= ), ilmaisen YTV:n matkakortin saaneille tarjotaan ensiksi julkista liikennettä, jos halutulle matkareitille on olemassa vaihdoton yhteys, kuljetukset hoidetaan paikallisilla takseilla ja invatakseilla, pikatilausmatkojen määrä nousee 100 prosenttiin sekä jokaisen asiakkaan mukana saa tulla saattaja. Huomattavaa on, että matkapalvelun kautta ei saa allergia-autoa. Tapaturma- ja sairausinvalidien Nokian yhdistys haluaa tuoda julkisuuteen vammaisjärjestöjen tämän vuoden aikana tekemiä vammaisten edunvalvontaan liittyviä aloitteita ja muita yhteydenottoja. Nämä asiat eivät aina tule julkisuuteen muiden kanavien kautta. Vuoden 2005 aikana olemme ottaneet yhteyttä asioiden korjaamiseksi seuraavissa asioissa: -Terveyskeskuksen lääkärivajeesta terveyslautakuntaan, joka on luvannut parantaa palveluja jonotustilanteissa. - Kenkien nastoituksesta talvella, yhteys terveyslautakuntaan. Kenkien nastoitusta hoidetaan nyt työpajalla, verotoimistoa vastapäätä. - Lukion Nokia-salin sivuportaiden kaiteiden ja portaiden kärkien kontrastiraitojen saamiseksi. Asiaan on saatu myönteinen ratkaisu. - Kotiapupalvelujen kokeilusta Koskenmäessä, mihin on saatu vastaus. - Bussipysäkkien kirkkaat lasiseinät ovat häirinneet näkövammaisia sekä silmälaseja käyttäviä. Korjausesitys on tehty tekniselle lautakunnalle, Sosiaalivirasto tiedottaa joulukuun aikana kaikille kuljetuspalveluita saaville asiakkailleen uuden sopimuksen mukanaan tuomista muutoksista. Matkat tilataan edelleenkin pääsääntöisesti tuntia ennen matkan alkua ja kymmenen minuutin pysähdys yhdensuuntaisen matkan aikana on sallittu. Autoa ei edelleenkään saa ottaa tolpalta kuin äärimmäisessä hädässä. Matkoissa säilyy edelleenkin plus/miinus kymmenen minuutin odotusajat. Mikäli tämä aika ylittyy, sanktion (= rikemaksun) saa automaattisesti sosiaalivirasto, ei kuljetuspalveluasiakas. Vahinkoa kärsineen asiakkaan on edelleenkin laadittava kirjallinen korvauspyyntö. TDC Song Oy perustaa palautetietokannan, jonne kirjautuu kaikki asiakkaiden antama palaute. Palautetietokannasta palaute tulee sosiaaliviraston tietoon. Mikäli kuljetuspalveluasiakas haluaa palautteeseensa kirjallisen vastauksen, on hänen esitettävä kirjallinen vastauspyyntö. TDC Song Oy on luvannut, että mikäli yhdistetyn kuljetuksen aikataulu viivästyy, reitti puretaan ja lisäautoja lähetetään reitin varrelle. PÄIVI KOIVUNEN Nokian yhdistys esteitä poistamassa mutta vastausta ei ole saatu. - Ammattikoulun palloiluhallin inva-wc ei palvele vammaisia. Kaupungille on tehty parannusesitys, mutta siihen ei ole vastattu. - Tehty selvitys Hengitysyhdistyksen Puhallus-lehteen Nokian vammaisten puolesta tehdystä työstä ja esityksistä palvelujen parantamiseksi. - Hinttalan museon vammaisvarustusten parantamisesta, sillä pyörätuolissa asioivat eivät pääse näyttelytiloihin lainkaan. Vastausta ei ole vielä saatu. - Nokian rautatieaseman palvelujen parantamisesta, koska toiselta raiteelta ei vammainen tahdo päästä nousemaan junaan. Esitys on, että henkilöjunat tulisivat aina ensimmäiselle raiteelle, jossa on korotettu laituri. Vammaisten edunvalvonta on meidän tehtävämme, jota jatkamme edelleen vointimme mukaisesti. Pyydämmekin kaikkia jäseniämme tekemään huomioita yhteiskunnassa ilmenevistä epäkohdista ja ottamaan yhteyttä yhdistyksen sihteeriin, Pentti Riekkolaan, puh

5 Tamperelainen yhdistysaktiivi Kerttu Hänninen, 89 Jumppa se on joka TIELLÄ PITÄÄ Keski-Suomen Kannonkoskelta Tampereelle kotiutunut Kerttu Hänninen ehti tehdä pitkän päivätyön vaatetustyöntekijänä ja Tevan ay-aktiivina. Ruuskasen Pukutehtaalla vierähti liki 30 vuotta, josta ajasta 20 vuotta pääluottamusmiehenä ja sitä ennen osaston luottamusmiehenä. Kannatusjäseneksi liityin jo työssä ollessani vuonna 1971 ja kun kymmenen vuotta myöhemmin jäin eläkkeelle, tulin enemmän mukaan toimintaan. Liikuntaharrastus on ollut mukana tässä yhdistystoiminnassakin, jumppaa ja piirileikkejä kerhoissa. Ja liiton kulttuuripäivillä olen ollut monet kerrat mukana, kertoo Kerttu Hänninen toiminnastaan. Puolukkaa ja mustikkaa, salaattia, persiljaa Tuskinpa arvasi työtoveri, joka kannusti Kerttua liittymään yhdistykseen, millaisen aktiivin hän sai liikkeelle. Liikkeellepä hyvinkin, sillä monet ovat ne kerhot ja muut tilaisuudet, joissa Kerttu on näyttänyt liikunnan mallia. Kävelen vieläkin kilometrien matkat kerhoihin ja kokouk- siin. Liikunta ja muut hyvät elämäntavat pitävät virkeänä, jumppaan kotonakin ja joka aamu aloitan verttelyllä. Olen minä tähän oppiakin saanut, sillä nuorena olin Pajulahden opiston kurssilla. Ruokavaliooni kuuluu paljon vihanneksia ja hedelmiä sekä erityisesti marjoja, enkä ole pahemmin viinaa ja tupakkaa harrastanut, hän kertoo kuntonsa salaisuudesta. Ensi kesänä tulee 90 vuotta täyteen, joten hyvien geenien lisäksi hyvillä elämäntavoilla täytyy olla suuri merkitys hänen fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnilleen. Mutta on Kerttu Hännisen yhdistystoimintaan mahtunut muutakin kuin liikuntaa. Pari vuotta hän on ollut sihteerinä Onni Suonperän puheenjohtajakaudella ja yli 30 toimintavuoteen mahtuu monenlaista peruskokouksista aktiiviseen vammaisten edunvalvontaan. Toiminnasta ja toisten kanssa yhdessäolosta saa mielenpirteyttä. Jos jää pirttiinsä murjottamaan, alkaa pelätä ihmisiä. Yhteisillä retkillä on suuri merkitys, äskettäin juuri oltiin Tallinnan matkalla, sanoo Kerttu Hänninen. Tontti tutkittiin lamppujen kanssa Kaikkien liiton jäsenten lailla Vähäjärven lomakoti on Kertulle tärkeä ja rakas paikka. Hän on viettänyt kaikki sosiaalilomansa Vähäjärvellä ja muutenkin siellä tulee käytyä usein. Paikan tärkeyttä kuvaa Kertun kertomus ajalta, jolloin Vähäjärveä ei vielä ollut olemassa. Kun Vähäjärven tontti oli vasta olemassa, vietimme joulua viereisessä Lautsian lomakodissa. Läksimme iltapimeällä taskulamppujen kanssa tutkimaan paikkaa, johon saisimme oman lomakodin. Ja kun rakentaminen Vähäjärvellä alkoi, olimme talkoissa tosi monta kertaa. Näin kertoo Kerttu Hänninen siinä ohessa, kun hän on yhdistyksen toimistolla postitustalkoissa yhdessä Aino Laineen kanssa. Pian mukaan liittyvät Irmeli ja Eino Saarijärvi, jolloin talkoiden tahti ja puheen porina vain kiihtyvät. Eipä siis kannata jäädä yksin pirttiinsä, vaan tulla mukaan vaikka kävellen. HANNU OITTINEN Toiminnasta ja toisten kanssa yhdessäolosta saa mielenpirteyttä. Jos jää pirttiinsä murjottamaan, alkaa pelätä ihmisiä, sanoo 89-vuotias Kerttu Hänninen. Toimikunta pohtii maksujärjestelmiä Sosiaali- ja terveysministeriö asetti toimikunnan selvittämään kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikan ja maksujärjestelmän uudistamistarpeita. Tavoitteena oli kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikan periaatteiden määrittäminen sekä ehdotuksen tekeminen nykyisten maksusäännösten uudistamiseksi. Lisäksi toimikunnan tuli selvittää mahdollisuudet yhdistää kunnallisen terveydenhuollon maksukatto ja sairausvakuutuksen omavastuukatot. Toimikunta on arvioinut nykyisen maksujärjestelmän ajanmukaisuutta, toimivuutta ja kartoittanut siihen liittyviä ongelmia. Toimikunnan asettamat lasten päivähoidon maksuja ja vanhusten- ja vammaisten kotiin annettavien palvelujen ja asumispalvelujen maksuja selvittäneet alajaostot ovat osaltansa esittäneet maksujärjestelmän kehittämistarpeita. Pieniä muistelmia lomalta Meillä täällä syrjäkylässäkin oli hyvä tuuri, että päästiin sosiaalilomalle Vähäjärven lomakotiin. Ja että kerhossamme oli pirteä henkilö, joka kuljetti meidät. Niinpä saavuimme tähän kauniiseen paikkaan. Oli tullut mukavasti porukkaa. Huoneet saatuamme oli hetken päästä ruokailu. Ruokana oli karjalanpaisti lisukkeineen. Päivä meni iltapuolelle, kun tutustuttiin kavereihin ja ympäristöön. Rantasauna lämpeni ja päästiin makoisiin löylyihin ja järvivedellä pesuun. Viikko meni liiankin nopeasti. Aina oli toimintaa aamusta iltaan: jumppaa, Helsinkiin tulossa lisää matalalattiaratikoita Palvelutaksikokeilu käynnissä Lahdessa Saksalan, Liipolan ja Paavolan (Laaksokatu) alueella on käynnistetty palvelutaksiliikennekokeilu maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin ajalla Liikennöinti tapahtuu klo välisenä aikana. Palvelutaksia voivat käyttää asiointimatkoihin kaikki alueen yli 65-vuotiaat asukkaat. Yhdensuuntaisen matkan hinta on kokeiluaikana kaikilta 2 euroa.liikenteessä on Lahden Seudun Ula-Taksi Oy:n palvelutaksi Helmi. Mukaan voi ottaa rollaattorin ja kuljettaja 5 ulkoilua, pelejä ynnä muuta. Uudessa grillikatoksessa oli illanvietto juomineen ja makkaroineen. Siellä laulu raikui. Jatkolle menimme juhlasaliin. Siellä laulettiin karaokea ja myös pistettiin jalalla koreasti, kuka halusi. Myös korttipeli onnistui ja riemua riitti, kunnes ukkosmyrsky sammutti kaikki valot. Ja meillä kaikilla oli mukavaa ja peli jatkui. Mutta kotiin lähtökin oli esillä. Jokainen lähti taholleen. Siinä halattiin, pusittiin ja toivoteltiin hyvää jatkoa ja tapaamisiin. Kerttu Keravalta Tässä Vähäjärven uusi grillikatos uutukaisena. Grilli on ollut kovassa käytössä, mm. keravalaisten vierailun aikana. Helsingin Sanomat kertoo päivätyssä uutisessaan, että kaupunkiin saadaan lisää mm. vammaisten liikkumista helpottavia matalalattiaisia raitiovaunuja. Helsinkiin aiotaan saada lisää matalalattiaraitiovaunuja korjaamalla vanhoja 1980-luvun nivelraitiovaunuja. Niiden osien väliin on suunniteltu 6,5 metrin välipaloja, joihin olisi helppo kulkea pyörätuolilla ja lastenvaunuilla. Remonttiin laitettaneen 42 vaunua. Nivelraitiovaunut venähtäisivät remontissa 26,5 metrisiksi, eli ne olisivat puolitoista metriä pitempiä kuin nykyiset matalalattiaratikat. HKL-Raitioliikenteellä on Vallilan varikolla valmiina puusta tehty malli. Sen perusteella rakennetaan prototyyppi, joka aiotaan testata perinpohjin ennen kuin palasia aletaan valmistaa sarjatuotantona Uuteen vaununosaan sovitellaan kuusi kiinteää istuinta ja kolme käännettävää. Lastenvaunuja niihin mahtuisi 2 3. Suunnitelmia esiteltiin kaupungin joukkoliikennelautakunnalle joulukuun alussa, mutta asiasta päättäminen siirrettiin seuraavaan kokoukseen. avustaa autoon noustessa ja poistuttaessa. Saattajan mukanaolo ei ole mahdollista. Kuljetus tilataan matkaa edeltävänä arkipäivänä klo välillä. Matkaa tilattaessa on ilmoitettava lähtöpysäkki ja matkan kohde sekä mukaan otettava liikkumisen apuväline. Kerralla voi tilata useamman matkan. Tilausnumerot ovat: lankapuhelimesta 10041, matkapuhelimesta Tiedustelut projektikoordinaattori Virpi Heino, puh tai

6 6 Erilaisilla hmillä täytyy olla yhteinen etu Yksi vuoden 2005 merkittäviä kirjoja Päivi Uljaksen Kamppailu sosiaaliturvasta, jossa tarkastellaan 50-luvun lopun ja 60- luvun alun kiihkeitä sosiaalipoliittisia kamppailuja. Nuo kamppailut johtivat sen hyvinvointiyhteiskunnan syntyyn, jota nykyiset poliittiset päättäjämme leikkaavat ja myyvät pois pala palalta. Kirja pohjautuu Päivi Uljaksen pro gradu-tutkielmaan, jossa taustatukena ovat olleet professori Juha Siltala työnohjaajana sekä professori Jari Heinonen ja SAK:n historiantutkija Tapio Bergholm asiantuntijoina. Mutta miten tekijä itse koki näiden vuosien ja näiden kamppailujen tutkimisen? Järkytti se näennäinen sattumanvaraisuus, miten tilanteet tulivat ja asiat tapahtuivat. Yhteiskunnalliselle tilanteelle oli kuitenkin objektiivinen perusta kuten maaseudun autioituminen, muutto kaupunkeihin ja proletarisoituminen. Neuvostoliiton kaupan tuomat mahdollisuudet vauhdittivat taloutta ja loivat työpaikkoja teollisuuteen, kuvailee Päivi Uljas kamppailun vuosien taustoja. Ihmiset liikkeellä oikeaan aikaan Monet sodan jälkeiset uudistukset menivät jäihin vuoden 1948 poliittisessa käänteessä, josta alkaen oikeisto sai aloitteen politiikassa. Se kykeni vähintäänkin jarruttamaan monia asioita, mutta yksi historian oikku on, että tuo jarrutus sysäsi kansan liikkeelle. Oli ennenkuulumatonta, miten äidit lähtivät joukkomitassa liikkeelle vaatimaan lapsilisien maksamista ajoissa ja puolustamaan koko lapsilisäjärjestelmää. Lapsilisät muodostivat vähävaraisten perheiden tuloista niin suuren osan, että monille lapsille ei ollut kenkiä ilman tätä yhteiskunnan tukea. Pienviljelijäperheissä lapsilisien osuus oli jopa neljännes perheen tuloista. Päivi Uljas toteaa, että monet vasemmistojohtajat eivät lainkaan tajunneet yhteiskunnallisen ilmapiirin muutosta. Osa toki tajusi kansan tarpeet ja muutoksen halun, vallankin kun omat joukot työpaikoilla radikalisoituivat. Mutta onneksi porvarilliset poliittiset johtajat eivät kaikkea tajunneet. Onneksi lapsilisien maksatusta viivytettiin niin kauan, että kahden päivän jarrutuskeskustelu eduskunnassa riitti muuttamaan hallituksen linjan. Tämä osoittaa, että ihmisten oma toiminta voi kääntää asi- Suuret sosiaalipoliittiset uudistukset syntyivät kansalaisten sitkeän kamppailun tuloksena. Tosin mukana oli myös historian yllättäviä käänteitä, joita ei osattu ennakoida. Tutkimuksen ja kirjan tekijä Päivi Uljas toimii Elintarviketyöläisten liiton Uudenmaan aluejärjestön toimistonhoitajana. Suunnitelmissa on tutkimuksen jatkaminen yhteiskunnan poliittisen hegemonian tarkastelun näkökulmasta. oiden suunnan. Tarvitaan oikeaa tilannetajua ja ajoitusta, tiivistää Päivi Uljas. Yksi historian oikkuja Uljaksen mukaan on, että ay-liikkeen hajaannus saattoi toimia näiden tavoitteiden puolesta. Samoin se, että SKDL oli vuoden 1958 vaalivoitostaan huolimatta jätetty hallituksen ulkopuolelle. Yhtenäinen ay-liike yhdessä hallitusvasemmiston kanssa olisi saattanut viedä korporatiivisten uudistusten suuntaan ja vesittää tavoitteet. Ihmiset todella ottivat kantaa ja olivat liikkeellä. Kun lapsilisäkeskustelua eduskunnan edustalla oli vauhdittanut vajaat 5000 mielenosoittajaa, oli vuotta myöhemmin liikkeellä jo kansalaista. Näissä kamppailuissa yhdistyivät perinteisten ja maalta tulleiden työläisten, maaseudun vähäosaisten ja perheenäitien tavoitteet. Opetus onkin, että tavoitteita saavuttaakseen erilaisilla hmillä täytyy olla yhteiset edut. Päivi Uljas muistuttaa, että tässä toiminnassa yhdistyivät eri ikäpolvien, samoin kokeneiden ja kokemattomien tavoitteet ja toiminta. Tasapainotilanteesta kohti uusia tavoitteita Entä sitten tämän hetken tilanne? Mitä opetuksia noista hyvinvointivaltion rakentamiseen liittyvistä tapahtumista on nyt, kun näitä saavutuksia murennetaan yhden ainoan poliittisen vaihtoehdon nimissä? Miksi 90-luvun alun massatyöttömyyden aikaan ei tapahtunut mitään vastaavaa? Tai miksi sitä ei tapahdu nyt kun hyvinvointia viedään markkinoille ja työpaikkoja ulkomaille? Vaikka oikeiston hegemoninen ote on ollut ja on yhä luja, vahva kansalaismielipide työttömyyttä vastaan ja julkisten Päivi Uljaksen pro gradu -tutkielmaan perustuva kirja Taistelu sosiaaliturvasta ilmestyi tänä vuonna Liken Pystykorvasarjassa. Tämä työ panee kiistatta uusiksi lähihistoriaan kuuluvan hyvinvointivaltion syntyhistorian, samalla kun se muuttaa ay-liikkeen historioiden kaavaa. Nyt korostuu toimijoiden historia..., toteavat professorit Laura Kolbe ja Juha Siltala lausunnosssaan tutkimuksesta. hyvinvointipalvelujen puolesta on kuitenkin estänyt totaalisen käänteen oikeiston hyväksi. Meillä vallitsee nyt jonkinlainen tasapainotilanne eli vaikka hyvinvointia on paljon purettu, ei sitä ole kokonaan uskallettu jyrätä markkinoiden tieltä. Tässä asemasodassa on tullut voittoja ja tappioita. Vaikka suuria voittoja ei ole saavutettukaan, kaikkea ei ole Icopal Kattopalvelu Icopal Pro -kokonaisratkaisut uudis- ja korjausrakentamiseen. bitumikatot pihakannet, terassit, sillat kattohuolto Icopal Katto Oy Kuoppamäentie Tampere puhelin faksi menetetty. Päivi Uljas varoittaa astumasta itse viritettyyn miinaan. Omien saavutusten vähättely ja mitätöinti vie voimia ja näköaloja muutoksen pyrkiviltä voimilta. Onhan esimerkiksi pystytty estämään eräiden valtionyhtiöiden yksityistäminen, joissa kamppailuissa erilaiset pro-liikkeet ovat koonneet hyvinkin erilaisia hmiä yhteisten tavoitteiden puolesta. Suomen kansan enemmistö on riippuvainen hyvinvointivaltiosta, vaikka kaikki eivät sitä tajuakaan. Päivi Uljas toteaa, että on arviolta vain suomalaista, jotka tulevat toimeen ilman hyvinvointivaltion tukea. Eli moni huutaa hyvinvointia vastaan hyvinvointivaltion rahoilla. On totta, että hyvinvointivaltio ei ole sitä mitä sen pitäisi tai mitä se voisi olla. Myös itse käsite on väljähtynyt, koska sitä käyttää koko poliittinen kenttä omiin tarkoituksiinsa. Mutta vanhentunut tämä käsite ei ole, sanoo Päivi Uljas. Hän toteaa, että sairaiden ja vammaisten huono kohtelu sekä heidän etujensa ja oikeuksiensa leikkaukset on sellainen kokonaisuus, joka voisi auttaa Tapaturma- ja sairausinvalidien liittoa löytämään uusia kumppaneita ja toimintamuotoja. Eli kuten Päivi Uljas aiemmin sanoi: On koottava yhteen erilaisia hmiä, joilla on yhteiset edut. HANNU OITTINEN

7 Kaikki puolustavat hyvinvointivaltiota puheissa - mutta harva teoissa Lähes joka ilta saamme kuulla uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa kuinka poliitikot puoluekantaan katsomatta kannattavat hyvinvointivaltiota. Kuinka paljon katetta näissä puheissa on, on aika ajoin syytä tarkastella. Käydessämme eduskunnassa tapaamassa kansanedustajia saimme sympatiaa, muttei konkreettisia lupauksia hoitotakuun tai maksukaton toteutumiseen käytännössä - eli poliittista tahtoa ei ole huolehtia lupausten täyttämisestä. Hyvinvoinnin perusteita on romutettu Suomen on katsottu kuuluvan pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden perheeseen ja mielellämme näin toivoisimme olevankin. Viime vuosien päätökset ovat romuttaneet hyvinvointivaltion periaatteita. Hyvinvointivaltioon on liitetty periaatteet tasaisesta tulonjaosta, yhteiskunnan järjestämistä palveluista - kunta järjestää palvelut ja valtio osallistuu kustannuksiin sekä keskeinen ajatus, että kaikista yhteiskunnan jäsenistä pidetään huolto - myös heikommassa asemassa olevista. Tuloerojen on annettu kasvaa viimeisten vuosien aikana huomattavasti, veronkevennykset ovat suuntautuneet suurituloisille. Valtion verotulojen vähennykset ovat heijastuneet kuntien valtionosuuksiin ja sitä kautta paine korottaa kunnallis- veroa on kasvanut. Ensi vuonna joka kolmas kunta korottaa veroprosenttiaan ja suurimmaksi syyksi kerrotaan hoitotakuun tarvitsema lisärahoitus. Kunnallisvero on tasavero ja sen maksamiseen osallistuvat niin työttömät kuin kansaneläkettäkin saavat kansalaiset. Huippuna varakkaille tarjottavista veroaleista on varallisuusveron poisto ensi vuoden alusta. Veron poisto merkitsee valtion verotulojen alenemista vähintäänkin 70 miljoonalla eurolla vuosittain. Lääkekorvausmuutos on uusi leikkaus Lääkekorvausten uudistaminen ensi vuoden alusta merkitsee paljon sairastavien ja kalliita lääkkeitä käyttävien maksujen korottumista. Suunnitelmat asiakasmaksulain muuttamisesta niin, että terveyskeskuskäynnistä maksettaisiin joka kerta 7 nykyisen kolmen käynnin tai 22 euron vuosimaksun sijaan. Tässäkin maksut kohdistuvat paljon sairastaville, joista useat ovat myös pienituloisia. Asiakasmaksut ovat meillä Suomessa EU:n huipputasoa, joten toivoisi eduskunnan pidättäytyvän korotuksista. Rinnastuksena mainittakoon kansaneläkkeen viiden euron korotus, joka tulee voimaan syyskuun alusta. Edunvalvonnan ja kansalaisten aktiivisuuden merkitys kasvaa tässä tilanteessa. Anna Metterin tutkimuksen mukaan yli 300 miljoonaa euroa pelkästään toimeentulotukea jää hakematta ja suurin syy tähän on tiedon puute. Tässä on meille haastetta. Hyvinvointivaltio on luotu ihmisten toiminnan tuloksena, kuten Päivi Uljas kirjassaan osoittaa, ja sen puolustaminen on myös ihmisten asia. TARJA VÄSTILÄ Valtuustoaloite Tampereella Seniori-infopisteitä Jyväskylän mallin mukaan Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista tuli voimaan vuoden 2001 alussa. Laki velvoitti kunnat perustamaan sosiaaliasiamiehen viran. Sosiaaliasiamiesten tarkoituksena on parantaa palvelujen käyttäjien, asiakkaiden asemaa ja oikeuksia erityisesti muutoksenhaun, opastuksen ja neuvonnan sekä edunvalvonnan avulla. Tampereella on kaksi sosiaaliasiamiestä yhdessä muutaman naapurikunnan kanssa. He tekevät omalla työsarallaan hyvää työtä. Heidän työnsä painopiste keskittyy toimeentulotukiasioihin ja lastensuojeluun. Käytännössä he lähinnä opastavat ja neuvovat kaupungin tehtäväalueeseen kuuluvien palvelujen saatavuudesta ja ylipäätään niihin liittyvistä asioista. Tässä suhteessa kuitenkin ns. ikäihmisten, seniorikansalaisten koko palvelujen ja sosiaaliturvan kenttä jää puutteellisesti hoidetuksi, mm. eläkeasiat jäävät kokonaan tehtäväalueen ulkopuolelle. Tilanne on johtanut siihen, että mm. Tampereen Tapaturma- ja Sairausinvalidien vapaaehtoisessa sosiaalineuvonnassa asiakasmäärät kohoavat koko ajan. Erityisesti eläkevalitusasiat lisääntyvät. Suomessa on muutamia kiinnostavia kokeiluja, joissa on hyvällä tavalla kyetty täydentämään kunnallisten sosiaaliasiamiesten työtehtävien katveeseen jääneitä aukkoja. Eräs esimerkki on Jyväsky- JOULUJUHLISTA JALOIN lästä, jossa yhteen tavarataloon (SOKOS) ja kahteen liikekeskukseen (Seppälän Prisma ja Keljonkeskuksen Citymarket) on perustettu ns. seniorien infopiste. Siellä kunnallinen palveluohjaaja opastaa asiakkaita erilaisissa pulmissa, mm. lomakkeiden ja valitusten täytössä. Jyväskylässä seniorien infopisteet syntyivät tarpeesta. Iäkkäiden palvelumallia rakennettaessa ja heidän näkemyksiään kuultaessa kävi ilmi, että kovin monelle virastoissa asiointi oli korkean kynnyksen takana. Soittaessaan virastoihin he taas saattoivat joutua puhelinketjuun, jossa edes neljäs puheluun vastannut ei osannut vastata heidän kysymyksiinsä. Ikäihmisistä tämä tuntui pompottelulta. Siksi Jyväskylässä jalkauduttiin ihmisten pariin, perustettiin kolme infopistettä sinne missä ihmiset liikkuvat. Esitän, että Tampereen kaupunginhallitus tekee valtuustolle esityksen ikäihmisten seniori-infopisteistä, joita voisi tulla kaupunkiin useita, esim. kolmeen suureen markettiin ja Koskikeskukseen. Tampereella Jari Heinonen kaupunginvaltuutettu (SKP) Ensi vuoden ensimmäisessä numerossa kerromme, miten seniorien palvelupisteet toimivat Jyväskylässä. Vaikka joulu on melkein kaikkien odottama juhlapäivä, niin monelle se on kirouksien raskasta aikaa. Tässä pitää paikkansa se vanha sanonta, että, joulujuhlista jaloin, mutta pikkujoulusta kontaten. *** Tilanne on juhlimisen suhteen mennyt viimevuosina siihen, että ei ne ole juhlat eikä mitkään, jos ei siellä tarjoilla booleja tai muuta miestä väkevämpää mielenlaadun virkistäjää, joilla kaikilla on oma tarkoituksensa. Tarkoituksena on kuulla niitä totuuksia, joita ei normaalissa olotilassa kukaan tuo julki, esimerkiksi tehtaan johdolle tai ylemmälle portaalle. Tilanteet ovat osoittaneet, että mitä heikompi yksilön vastustuskyky on, sitä parempi lop- putulos saadaan. Yleinen kehitys kun on kulkenut siihen suuntaan, ettei se ole mies eikä mikään, joka ei nauti päätänsä täyteen yrityksen tarjoamasta mielenvirkistyslääkkeestä. *** Asiassa on myös yhteiskuntapoliittinen näkökulma, koska useissa tapauksissa, näistä juhlista konttaamalla palaavista seuraa se ikävä nautintojen kierre, joka helposti johtaa Ruukkujen tasangolle tai Siltojen alle. Ne jotka vielä elävät jotenkin, heille joulu ei ole mitään nautintojen ja juhlinnan aikaa. Katsotaanpa vaikka hieman yhteiskunnallisen palvelun suuntaan, siellä eivät ruokapalvelut pelaa lauantaisin eivätkä juhlapäivinä, joten sen kun syöt vain, sitä eilistä tai toissapäiväistä lämmitettynä, jos ne vielä ovat syötäväksi kelpaavia. Yhteiskunnassamme on paljon muutenkin syrjäytyneitä, joilla ei ole ollut varaa hankkia edes sitä kunnallista ruoka-annosta, vaan joutuvat suoranaisesti kärsimään nälkää jouluna ja muulloinkin. Jos vielä kehitellään ajatusta, tästä elämänmenosta kodissa jouluna, niissä on todettavissa paljon yksinäisyyttä. Ottaen huomioon tämä joulun ajan asiaton touhotus, mihin meidät kaikki johdatellaan jo marraskuun alusta, se tarttuu jokaiseen. *** Kun sitten tulee aattopäivä, koko kansa sulkeutuu oman perheensä piiriin tai ystäviensä luo. Mutta miten käy niiden syrjäytyneiden, joilla ei ole perhepiiriä tai ystäviä. He sulkeutuvat omaan pieneen soppeensa, jos heillä sellainen on. He ovat kuin arestissa nämä päivät ja mahdollisesti vielä ilman suuhun pantavaa. Eihän joulupäivinä voi mennä häiritsemään kenenkään joulurauhaa. Valitettavasti, moni ihminen on oman onnensa seppää, eli itse syyllinen olevaa olotilaansa. Se ei kuitenkaan ole mikään syy lähteä syrjimään heikompaa, kaikki ovat elämänsä arvoisia, inhimillisesti ottaen saman kohtelun arvoisia, ainakin tänä rauhan ja hyväntahdon juhlapäivänä, jota pitäisi pystyä tarjoamaan jokaiselle kansalaiselle. Tämä kuitenkin unohdetaan silloin kun perhepiirissä on suljettu tilaisuus. *** Mitä tähän enää voisi lisätä? No sen ainakin, että joulu on vain kerran vuodessa, joten nyt on aika unohtaa realiteetit, kun niille ei nyt mahda mitään. Nyt vain odotamme joulupukkia, jos olemme olleet kilttejä. Ja ellei se tule, me kurkistelemme vain ikkunasta, jos sattuisimme näkemään vaikkapa joulutontun tai kotitontun. PeRi

8 8 Liikuntaviikolla heinäkuussa Jyväskylän yhdistys pakkasi taas laukkunsa ja matkusti perinteiselle liikuntaviikolle Vähäjärvelle heinäkuun alkupuolella. Viikko on Liikuntakurssi-nimeltään ja sitä se todella oli. Osallistujat olivat tosi aktiivista joukkoa. Aamulla jo kello seitsemältä oli hyvä joukko altaassa odottelemassa vesijumppaa. Ahkerimmat pulahtivat ensin järveen ja sitten altaalle. Kahdeksalta oli sitten tuolivoimistelua, siihen osallistuivat ne, jotka eivät veteen rohjenneet. Aamiainen nautittiin ja verenpaineet mitattiin ja vähän levähdettiin. Kymmeneltä oli vuorossa ulkoilu ja keppiliikunta. Oli tosi hauskaa, kun kurssilaisia kokoontui lipputangon luokse koko ympyrän verran. Siellä venyteltiin, soudettiin, jauhettiin jauhoja ja Ansku lauloi kivan myllylaulun. Aamusella oli mukava tunnelma ja sehän latasi intoa päivän muihin kisailuihin.viikon aikana oli kolmiottelu: lätkä - hernepussi ja renkaanheitto. Oli boccia-kisa ja tietenkin mölkkykisa. Mölkky taisi olla innostavin laji. Torstaina kisailtiin rastitehtävä joukkueittain. Kurssilaiset jaettiin neljän hengen hmiin. Rastit olivat rantamaastossa ja ylätasanteelta oli hauska seurata kun hmät menivät kuin muurahaiset jonossa rastilta rastille. Olihan meillä vielä muutakin hauskaa liikunnan lisäksi. Kävimme teatterissa, pelasimme bingoa ja meillähän oli myös muistipoli ja jalkahoitoa ja tuote-esittelyä. Muistipoli sai kiinnostuneen osanoton, vaikka se ei niin virallinen ollutkaan. Saihan siellä testailla tuota muistipuoltakin. KUTSU Helsingin Seudun Sairaus- ja on toiminut 60 vuotta. Pitkään jatkunutta vammaisjärjestötoimintaa juhlistetaan Demokraattisen Sivistysliiton Opintokeskuksen kanssa yhteistyössä järjestettävällä juhlaseminaarilla Syrjäytymistä estämässä sunnuntaina 18. joulukuuta 2005 klo Kinaporin Palvelukeskuksen juhlasalissa, Kinaporinkatu 9 A (sisäänkäynti myös Hämeentie 58-60) HELSINKI (Sörnäinen, metroaseman vieressä) OHJELMA Klo Onnittelujen vastaanotto ja glögitarjoilu Kerhohuoneet 1-2 Klo Juhlaseminaari Syrjäytymistä estämässä Avaus Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto :n liittovaltuuston puheenjohtaja Pauli Toikka Aktiivinen kansalainen Vähäjärven lomakodin johtaja Tarja Västilä Syrjäytyminen ja syrjäyttäminen Valtiotieteen tohtori Seppo Ruotsalainen Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa. Helsingin Seudun Sairaus- ja Timo Piippo, puheenjohtaja Kohokohtana oli myös päiväkahvit uudessa grillikatoksessa. Nautimme herkulliset täytekakkukahvit. Toinen kohokohta oli illanvietto, joka oli myös pukujuhla. Juhlassa jaettiin palkinnot kaikista viikon kilpailuista. Lomakodissa on tosi monipuoliset mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen, sen totesimme yhdessä. Jopa Riittakin aloitti portaiden kävelyn täällä. Leikkauksen jälkeen ei uskaltautunut ennemmin. Kurssilta jäi varmaankin mukavat muistot kaikille ja kun sää suosi jälleen meitä niin, että nyt voi taas suunnitella ensi kesää. TUULA KANKAANPERÄ Jyväskyläläisten viikko oli yhtä liikuntaa eli liikunnan lomassa keinuttiin pihakeinussa. Muistelu liikuntaviikolta Ansku kirjoitti valmiiksi rungon, johon kurssilaiset lisäsivät adjektiivin ihan sattumanvaraisesti. Laatusanat hän sitten taivutti sopivaan muotoon. Tämä riemastutti, kun se luettiin kurssilaisille. Tuulisella liikuntaviikolla me tyynet naiset ja punaiset miehet täydellisen paljon pelattiin pippurista mölkkyä, kuin muitakin kirkkaita pelejä. Saunathan mausteisen kesäpäivän illassa tosi kovalta tuntuivat huojuvan vastan antaessa boleron tehoa. Epämukava illanvietto torstaina oli seksikästä erilaisine sydämellisen petollisen huvittava eikä salarakasta musiikkiakaan puuttunut. Viekas makkara paistui ja lehdelliset kalja ja siideri valkoiselta maistuivat. Nyt ollaan havisevan syksyn puolella ja lakastuvat kerho- ja kauniit muut tapahtumat lempeinä taas itseriittoisille alkamassa Vammaishistoriaa 1852 Keisari Nikolai I antaa vaivaishoitoasetuksen Annetaan ensimmäinen aistivialliskouluasetus Kehitysvammaisten ja mielenterveyspotilaiden sterilisaatiota koskeva laki tulee voimaan ja poistuu vasta Invalidihuoltolaki säädetään Kansainvälinen työjärjestö ILO antaa suosituksensa työhön kuntoutuksesta luvulla vammaisjärjestöjen määrä kolminkertaistuu YK:n vammaisten oikeuksien julistus Ensimmäistä vammaisten oikeuksien vuotta vietetään Vammaispalvelulaki astuu voimaan. Koko kansan Kela -vai onko? Eläkkeensaajan hoitotuki on mielestäni hyvä, jos onnistuu sen saamaan. Tuki on tarkoitettu korvaamaan suuria sairaudesta johtuvia kustannuksia sekä avuttomuutta. Kumpikin on huomioitava erikseen, sillä joillakin saattaa olla suuret sairauskulut, mutta ei ole avuttomuutta, silti kulujen perusteella on oikeus eläkkeensaajan hoitotukeen. Tuki on tarkoitettu tukemaan kotona asumista, ettei jouduttaisi laitoshoitoon. Tarvitsee vain säilyttää kaikki kuitit, niin pystyy todistamaan sairaudesta johtuvat kulut Kelassa. Kuluja on monenlaisia, esim. vammaiskuljetuksen omavastuu, vaippakulut, nenäliinat, jos joutuu niitä käyttämään kohtuuttoman paljon, sairaalalaskut, poliklinikkamaksut ja apteekin lääkekuitit. Lääkärin lausunto C pitää olla hakemuksen mukana. Kelassa virkailijoitten pitää neuvoa hakemuksen täytössä. Asia ei kuitenkaan ole aina näin, sillä oma kokemus on toisenlainen. Viedessäni hoitotukihakemustani virkailija katsoi papereitani ja ilmoitti, ettet tule saamaan hoitotukea. Kysyin, miksi. Koska sinulla ei ole avuttomuutta, oli vastaus. Silloin minulla meinasi ruveta vähän keittämään ja rupesin ojentamaan virkailijaa. Sanoin, etten minä haekaan avuttomuuden perusteella, vaan suurten sairaudesta johtuvien kulujen vuoksi. Onhan kyseisessä laissa teksti, että pitää ottaa huomioon erikseen suuret sairaudesta johtuvat kulut ja avuttomuus kumpikin erikseen. Virkailija ei enää puhutteluni jälkeen esiintynyt ennustajana. Jätin hakemukseni sinne ja jonkun ajan kuluttua sain myönteisen päätöksen. Mitä opimme tästä? Ei pidä kompastua ensimmäiseen esteeseen, pitää taistella oikeuksiensa puolesta. Koko ajan Kelan lehti kommen- toi, ettei eläkkeensaajan hoitotukea haeta. En ihmettele ollenkaan, jos virkailijat käyttäytyvät niinkuin jakaisivat omaa rahaansa. Olen täyttänyt aika monta kaavaketta ystäville ja tuttaville, koska on paljon ihmisiä, jotka eivät jaksa tai muuten kykene itse täyttämään hakemustaan, esimerkiksi muistinmenetystautia sairastava henkilö. Hänelle kuuluu korkein hoitotuki. Mutta jos kukaan ei auta, niin saamatta jää. Joutuessani työkyvyttömyys eläkkeelle vuonna 1974, jouduin tutustumaan eläkelakeihin ja byrokratiaan. Olen käynyt oman eläkkeeni takia jopa silloisen sosiaaliministerin Sinikka Luja-Penttilän luona eduskuntakuntatalossa. Meitä oli mukana viisi eläkevääydestä kärsinyttä peräänantamatonta eläkeläistä. Meistä viidestä kolmen eläke oikaistiin niin kuin kuuluikin. Tästä rohkaistuneena laitoin lehteen jutun, että taistella kannattaa oikeuksiensa puolesta opiksi muille. Tämä ei ollut mieleen eläkelaitoksen johtajalle, koska sain nuhtelukirjeen. Otti kai koville tunnustaa olleensa väärässä. Tiedonantaja kirjoitti, että viiden vuoden eläkesota johti voittoon. Kannattaa ottaa aina yhteyttä, jos on tuttu kansanedustaja. Niin minäkin tein silloin kun huomasin, etten yksin pärjännyt byrokraattien kanssa. Tein kantelunkin eduskunnan oikeusasiamiehelle silloisen kansanedustajan Marjatta Stenius- Kaukosen avustuksella. Silloinkin Kela joutui antamaan periksi ja sain maksamatta jäänyttä eläkettä takautuvasti 8000 mk kerralla, koska lääkintöhallituksen professori Pätiälän lausunnossa todettiin minun tautini parantumattomaksi. Herääkin kysymys, kuinka paljon jää etuuksia saamatta tiedon puutteen vuoksi. Ralli se on minun rattoni ja laulu 80-vuotiasta Konradia onnitellen Helsingin Seudun Sairausja Näitä muisteli EINO KÄY LIITON INTERNET-SIVUILLA: TAI LUE LEHTI NETISSÄ:

9 Uusi Invalidi-lehti 50 vuotta A-osa 43,00 euroa/vuorokausi/henkilö B-osa 39,50 euroa/vuorokausi/henkilö Vuonna 1948 perustettu Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto otti harppauksen eteenpäin vuonna 1955, jolloin alkoi ilmestyä liiton lehti Uusi Invalidi. Lehti on alusta saakka ollut vaikuttamisen väline päättäjiin päin sekä jäsenistön välinen yhdysside ja vuoropuhelun väline. Lehden ensimmäinen päätoimittaja Olavi Vilenius kirjoitti lehden ensimmäisessä numerossa, että Tämä on siis lehti invalidien käsissä, mutta ollakseen tehokas ja käyttökelpoinen, sitä pitää myöskin osata oikein käyttää, siitä ei saa tulla yhdistyksen valitseman lehtijaoston oma tekele vaan sen pitää olla sellainen, että sen kautta jäsenistömme ja ystävämme saavat ajatuksensa ja invalideja koskevat asiat julkisuuteen. Se käy parhaiten siten, että jokainen ottaa lehden omakseen ja pyrkii kaikella tavalla sitä tukemaan, lähettämällä asiallisia huomautuksia lehtemme sisällöstä, hankkii siihen hyviä kirjoituksia ja pyrkii myös itsekin niitä kirjoittamaan, ajankohtaiset kysymykset mitä kulloinkin on, on saatava tämän lehden kautta nopeasti julkisuuteen. Ohje lienee nykyoloihin sovellettuna edelleen ajankohtainen. Palstat ovat siis avoimet sosiaalipoliittiselle keskustelulle, kannanotoille, yhdistystoiminnasta kertoville jutuille ja mielipidekirjoituksille. Jos tila sallii, julkaisemme ensi vuoden aikana joitakin mielenkiintoisia vanhoja kirjoituksia. Nyt palstat täyttyivät ajankohtaisesta asiasta. Jos lukijoilla on tietoa lehden vatrhaisista vaiheista, otamme niitä mielellämme vastaan. Myös lehden vanhat irtonume. rot ovat tervetulleita.kiitos! Vilho Aronranta täyttää 75 vuotta Onnittelemme 50 vuotta täyttävää Uusi Invalidi-lehteä! Kuopion Seudun Sairaus- ja Valkeakosken Ammattitauti- ja sairausinvalidit Turun Tapaturma- ja sairausinvalidit Vaajakosken Tapaturma- ja sairausinvalidit Keravan Sairaus- ja tapaturmainvalidit Sairaus- ja tapaturmavammasäätiö rs Oulun Sairaus- ja tapaturmainvalidit Helsingin Seudun Sairaus- ja Helsingin yhdistyksen Torstai kerho Terveysrintama Rauman Seudun Sairaus- ja 9 UUSI INVALIDI Julkaisija: Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. ja fax (09) , faksi (09) Internet: invalidi Pankkiyhteys Sampo Toimituskunta Toini Höylä, Timo Piippo, Pentti Riekkola, Pauli Toikka ja Anja Ylä-Ajos Toimisto av. arkisin klo Paino Kangasalan Lehtipaino Oy Ilmoitukset TSiL (09) Muut yhteystiedot Puheenjohtaja/ päätoimittaja Jorma Eloranta Nokiankaivontie Virttaa puh sp.jorma.eloranta@virttaa.net Lehden toimitus ja taitto Hannu Oittinen Näsilinnankatu 22 A Tampere puh (03) sp.hannu.oittinen@kolumbus.fi AJT-Metalli Nokia Demokraattinen Sivistysliitto onnittelee 50-vuotiasta Uusi invalidi -lehteä. Oppimisen iloa ja menestystä. Lue Uusi Invalidi myös netissä:

10 10 Yhdistysten vuosikokouksia ja tapahtumia Jyväskylän seudun Sairaus- ja tapaturma-invalidit vuosikokoustorstaina klo Saihokeskus, Saihokatu 4. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Paikalla liiton edustaja. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Vilppulan Sairaus- ja vuosikokous sunnuntaina klo Ylä-Ajoksella, Kitusuontie 15. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Lahden Seudun Sairaus- ja tapaturma-invalidit Vuosikokous pidetään su alkaen klo Invakeskuksessa, Hämeenkatu 26 A, 3 kerros. Vuosikokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Nokian Tapaturma- ja VUOSIKOKOUS ti klo Osuuspankilla Kauppakatu 8, 4. krs. Esillä mm. sääntöjen määräämät asiat. Kaikki joukolla päättämään. Helsingin Seudun Sairaus- ja sääntömääräinen vuosikokous la klo , Kinaporin Palvelukeskus, Kinaporinkatu 9 A, kerhohuoneet 1-2. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Vaajakosken Tapaturma- ja vuosikokous pidetään klo Ikosella, Kirkkotie 13 A. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Lappeenrannan Tapaturma- ja sairausinvalidit Vuosikokous ke klo alkaen Perillistenkatu 3. Käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu.Tervetuloa! Kuopion Seudun Sairaus- ja Vuosikokous pidetään sunnuntaina klo Kerhohuoneella, Raviradantie 8.Esillä vuosikokoukselle kuuluvat asiat.liiton edustaja paikalla. Kahvitarjoilu.Tervetuloa! Tampereen Tapaturma- ja Yhdistyksen vuosikokous pidetään Uudella Domuksella, Pellervonkatu 9. Kokous alkaa klo 12.00, kahvitarjoilu klo Esillä sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Jyväskylän seudun Sairaus- ja Toimintakalenteri kevät & kesä 2006 Opintotilaisuudet 12.1., 26.1., 9.2, 23.2., 9.3., 23.3., 27.4., ja 8.6. alkaen klo Käsityö-, laulu-, askartelu- peli- ym. kerhot päättävät kokoontumisista ensimmäisessä opintotilaisuudessa. Ruokakurssi kuukauden 2. kerhotorstai klo Retki Vähäjärvelle Lähtö klo 8.00 Vaajakoskelta. Vuosikokous klo Päivän retki toukokuussa. Vammaiskulttuuripäivät Vähäjärven lomakodissa, lähtö klo Retki Viheriin kesäkuussa. Liikuntaviikko Vähäjärven lomakodissa. Jäsenhinta 100. Lähtö klo 8.00 Vaajakoskelta. Kaikki opinto- ja kerhotoiminta on Saihokeskuksessa, Saihokatu 4. Opintotilaisuudet järjestetään yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. Tervetuloa mukaan virkistävään kerhotoimintaan! Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto LIITTOVALTUUSTON KOKOUS su klo alkaen Vähäjärven lomakodissa, Vähäjärventie 19, Hauho Kokouksessa käsitellään sääntöjen 5 :n määräämät asiat.tervetuloa kokoukseen Liittohallitus Turun Tapaturma- ja sairausinvalidit :n VUOSIKOKOUS Pidetään klo alkaen T- talolla, Vanha Hämeentie 29. Kokouksessa käsitellään vuosikokoukselle sääntöjen määräämät asiat. Oulun Sairaus- ja Vuosikokous ti klo alkaen Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 9 Esillä vuosikokousasiat. Tervetuloa! Rauman Seudun Sairaus- ja Vuosikokous torstaina klo SVS:n talo, Isokatu 17. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu.Tervetuloa! Pieksämäen Seudun Sairaus- ja Vuosikokous ma alkaen klo12 Nuorisotalolla, Tasakatu 4-6. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Tervetuloa! Porin Sairaus- ja Tiistaina alkaen klo 10 Nuorisotalolla, huone 3. Liiton edustaja paikalla. Käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Tampereen Tapaturmaja Kerhot alkavat jälleen toimia jatkuen torstaisin klo 11. Kerhoihin pyydetään hyviä alustajia ja juodaan hyvät kahvit.maaliskuussa tehdään retki Vähäjärvelle. Huhtitoukokuun vaihteessa pidetään taas kevätkarkelot Tapiolassa. Vieraiksi kutsutaan turkulaisia ja valkeakoskelaisia.seuraa ilmoittela. Oulun Sairaus- ja tapaturmainvalidit Kerhot tiistaisin klo Aleksinkulma, yläsali, Aleksanterinkatu 9. Alkaen Vuosikokous ti alkaen klo Aleksinkulma. Jäsenasiat Kyllikki Kaleva puh Pankki POP Porin Sairaus- ja tapaturmainvalidit Kerhotilaisuudet: tiistaikerho 10.1, 24.1, 7.2, 7.3, 21.3, 4.4. ja 18.4.alkaen klo Nuorisotalolla, huone no 3. Vuosikokous alkaen klo 10 Nuorisotalolla, huone no 3.Käsityökerho kokoontuu maanantaisin 9.1, 16.1, 23.1, 6.2, 13.2, 20.2, 27.2, 6.3, 13.3, 27.3, 3.4, 10.4, 24.4, 8.5, ja Nuorisotalolla huone no 4 klo Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan kerhoissa ja Satakunnan Työ - lehdessä. Lehtiavustajakurssi Vähäjärven lomakodissa Opettajana toimittaja Hannu Oittinen. Jatketaan siitä, mitä kevään ja syksyn kursseilla on käyty läpi. Uudetkin opiskelijat ovat tervetulleita. Käsitellään kieliopin kysymyksiä ja kirjoitetaan harjoitusjuttuja. Aiempia aineistoja, muistiinpanoja ja harjoitustehtäviä on hyvä käydä läpi. Internetissä voi käydä esimerkiksi opetushallituksen sivuilla tai kirjastosta voi lainata oppimateriaalia. Hinta 50 euroa liiton jäsenille ja muille 56 euroa. Kurssi järjestetään yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa.

11 Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto :n jäsenyhdistyksiä Hyvän joulun ja uuden vuoden toivotukset TSIL:lle ja liiton jäsenille! 11 Forssan Seudun Tapaturmaja Pj. Heikki Henriksson Vapaudenkatu 4 as Forssa (03) Helsingin Seudun Sairausja Toimisto: Kulmavuorenkatu Helsinki ark sähköp. hssti@kolumbus.fi Sos.sihteeri Päivi Koivunen (09) fax. (09) Hämeenlinnan Tapaturmaja Pj. Maija-Liisa Nurminen Verhonkatu 16, HML (03) Jyväskylän seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit Toimisto: Saihokatu Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen erkki.matikainen@kotiportti.fi Keravan Sairaus- ja Pj.Keijo Kortelampi Sibeliuksentie 19 A Kerava (09) , Kuopion Seudun Sairausja Pj. Paavo Antikainen Luolatie Kuopio (017) , Vähäjärven lomakodin edulliset lomaviikot liiton jäsenille Ajalla Hinnat 5 vrk vrk viikkoa 380 sis. majoituksen 2-hengen huoneissa täysihoidolla. Varaukset ja tiedustelut: Vähäjärven lomakoti puh (03) Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto Kulmavuorenkatu Helsinki Puh. (09) faksi (09) Sähköposti: tsil@tsil.fi Kotisivut: Pankkiyhteys: Sampo Lahden Seudun Sairaus- ja Pj. Mauno Laitinen Riihelänk Lahti (03) Lappeenrannan Tapaturma- ja Sairausinvalidit Pj. Sirkka Haiko Savonkatu b Lappeenranta (05) , Nokian Tapaturma- ja Pentti Riekkola Sorvantie Nokia (03) Oulun Sairaus- ja Pj. Matti Soini Lehmikentäntie Kempele tili POP Oriveden Sairaus- ja Pj. Antero Nieminen Orivedentie Orivesi Pieksämäen Seudun Sairaus- ja Pj.Toini Höylä Palvalammintie Neuvola Porin Sairaus- ja Pj. Aili Pärnä Koivulantie 4, Pori Rauman Seudun Tapaturma- ja Pj. Taisto Lamminen Vilkuntie 9, Rauma (02) , Tampereen Tapaturma- ja Puh.joht. Anja Kivipensas Karhunkatu Tampere (03) , Turun Tapaturma- ja Pj. Lilja Nurmi Valpuri Innamaankatu 11C Turku (02) Vaajakosken Tapaturmaja Puheenjohtaja Pentti Viinanen Nujulantie 18, Jyskä puh. (014) Valkeakosken Ammattitauti- ja Pj Tuure Hietanen Harjukatu Valkeakoski (03) Varkauden Vammaiset Pj. Saara Tuovinen Näreikönkatu Varkaus Vilppulan Sairaus- ja Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie Vilppula (03) Inva-ja tilataksi Arto Viitakoski puh Pori Lyttylän Liikenne Oy Mikko Sjöblom Pori Satabuss Erkki Heinonen Ulvila Tampereen Tapaturma- ja SNDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestö Turun sosiaalifoorumin syrjäytymistä koskevassa työhmässä alustuspuheenvuoron käyttänyt valtiot. tri, erikoistutkija Seppo Ruotsalainen tarkasteli äskettäin ilmestyneen kirjansa pohjalta syrjäytymisen ja vieraantumisen ilmiöitä kapitalismissa yleensä ja nykyisessä markkinataloudessa erityisesti. Syrjäytymisilmiötä koskevassa julkisessa keskustelussa on varsin yleisesti unohdettu yhteiskunnalliset subjektit eli yhteiskuntaluokat, toisin sanoen kysymys siitä mikä tai kuka syrjäyttää ja ketä. Ruotsalainen huomautti, että jonkinlaista edistysaskelta merkitsisi jo se, että ainakin työväen- ja ay-liikkeen piirissä alettaisiin puhua syrjäytymisen asemesta entistä selkeämmin syrjäyttämisestä. Tarkastellessaan suomalaisessa työelämässä jo pitkään jatkuneita yhtämittaisia irtisanomisia ja lomautuksia, Ruotsalainen kysyi, Uusi Invalidin vuoden 2006 ilmestymisajat 1/06 viikko alkava vko 2/06 viikko /06 viikko /06 viikko Aineiston jättö viim. 1-1,5 viikkoa ennen ilmestymistä. Tarkka päivämäärä ilmoitetaan kunkin numeron yhteydessä. Vuoden ensimmäisen numeron aineistopäivä on pe Valtarengas Oy Ojantie 26, Pori puh (02) Keskinäinen vakuutusyhtiö Turva Pori puh (02) Tmi Rauli Hellman Harjunpää puh Helmikkala Ky SKP:n Tampereen piirijärjestö Turun sosiaalifoorumissa pohdittiin syrjäyttämistä eikö yhteiskunnan päättäjien olisi puututtava nykyistä selvästi enemmän talouselämän rahavirtojen säätelyyn. Eikö esim. ylisuuria osinkomiljoonia (miljardeja) tule käyttää uusien työpaikkojen perustamiseen ja parempien elinolosuhteiden luomiseen yhteiskunnan heikompiosaisille. Miksi optio- ja osinkotulojen kuittaamisen oikeudesta puhutaan niin vähän? Miksi ay-liike ei vieläkään puutu tarmokkaammin ja kriittisemmin asiaan? Työhmän puheenvuorojen jakaja Jorma Eloranta Muista liiton kirjoituskilpailu Vammaisuus elämässäni TSIL on julistanut kirjoituskilpailun aiheesta Vammaisuus elämässäni. Aikaa maaliskuun 2006 loppuun asti. Kirjoitus voi olla runo, pakina, novelli, laulu tai aforismikokoelma. Maksimipituus tekstille on kolme liuskaa 1½ rivivälillä. Tekstien tulee olla ennen julkaisemattomia ja ne pyydetään lähettämään nimimerkillä, liittäen suljettuun kirjekuoreen tekijän nimi.vuoden 2006 vammaiskulttuuripäivillä julkistetaan kirjoituskilpailun satoa ja palkitaan voittajat. Palkintoina on Vähäjärven lomia.kirjoituskilpailun satoa julkaistaan Uusi invalidi - lehdessä ja mahdollisesti julkaistaan myös antologiana. Kirjoitukset on toimitettava maaliskuun 2006 loppuun mennessä Vähäjärven lomakotiin osoitteella Vähäjärventie 19, Hauho. Hyviä kirjoitushetkiä.

12 12 Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta toivottaen! Helsingin Seudun Sairausja Päivi Koivunen Seppo Eerola Jukka Pietiläinen Tapio Siirilä Raija Siirilä Pauli Toikka Kari Peltonen Vilho Aronranta Olli Salin Jussi Lilja Timo Piippo Lea Uhtio Anja Hokka Maija-Inkeri Karvonen Onni Juntura Maire Helminen Marja Peltonen Jenny Jähi Konrad Järvinen Anneli Lindfors Vieno Kivimäki Pirkko Piiroinen Sylvi Sepänmetsä Eila Achren Anna-Liisa Nikkanen Pirkko Katainen Inga-Lill Heikkilä Antti Paananen Pirkko Pitkälä Seppo Harjunpää Mailis Kouhi Toini Luomajoki Senja Räsänen Arja Saarijärvi Taisto Laaksonen Hämeenlinnan Sairaus- ja Kerava Pirkko Laaksonen Jouko Syrjämäki Toini Syrjämäki Keijo Kortelampi Kerttu Hiltula Anna Lindeman Tapio Tenhunen Mauno Jauhiainen Ritva Katajisto Tuusula Ritva Uuslehto Kuopion Seudun Sairausja Leena Turunen Pentti Koponen Hilja Tusa Marjatta Jaatinen Kyösti Könönen Helka Karhunen Unto Sarén Timo Koponen Eeva Sinisalo Paavo Antikainen Liisa Perämaa Marjatta Hieta Salme Holopainen Maija Räsänen Helka Pajunen Lahden Seudun Sairaus- ja Mauno Laitinen Terttu Etholen Ritva Korhonen Milja Kaltto Irma Iivanainen Seija Vilen Veijo Hirvonen Irja Laitinen Rauha ja Ville Maikkunen Lempi Mustonen Armi Immonen Kerttu Meriläinen Aino Meriläinen Kyllikki Eerola Linnea Sievänen Rauni Olkkonen Lappeenrannan Tapaturma- ja sairausinvalidit Elma Mikkonen Sirkka Haiko Signe & Paavo Kiesi Seija & Heikki Tams Milja Kunttu Eeva Björkholm Armi Kohonen Hilkka & Mikko Smolander Aino Pyysalo Helmi Cederström Liisa Pikkarainen Eila Talvitie Laila Pöntinen Hilkka Leinonen Irja Tani Martta Kolehmainen Aulis Salin Tyyne Kirvesniemi Raimo Kärmeniemi Anneli Tiainen Margit Hirvisaaari Nokian Tapaturma- ja sairausinvalidit Liisa Myllynen Vieno Leinonen Raili Palonen Helena Laukkanen Eeva Toivonen Erkki Sinisalo Aino Lunden Julia Riekkola Pentti Riekkola Eeva Ronkainen Paavo Lehto Irja Leppäjärvi Raija Salmi Veijo Salmi Orvokki Murto Elsa Savonen Eino Mäkinen Aili Hakanen Airi Harhila Ritva Koskinen Solja ja Tapio Tarja Västilä Helmi Kangasmaa Elli Viinamäki Pieksämäen Seudun Sairaus- ja tapaturmainvalidit Porin Sairaus- ja tapaturmainvalidit Elsa Seittonen Toini Isomäki Hilkka Stenberg Anja Mäkelä Maria ja Ola Antti Auvinen Reijo ja Sinikka Auvinen Risto Jokisuo Raila Aho Sylvi Jokisuo Ritva Karinen Tarmo Karinen Kerttu ja Matti Hellberg Hanna Raita Heikki Kemppainen Helmi Lahtinen Helena Kivini Aino ja Kaino Kivisalo Kyllikki Törmä Taisto Mäkipää Aili Pärnä Kyllikki Wallin Frans Lammi Trio Martit Lahja Nieminen Maiju Lehtonen Anna-Liisa Pahkuri Elina Kiviniemi Pentti Ruohoniemi Kirsi Juhola Tuija Siltanen Antti Lehtola Helena Lähteenmäki Asta ja Aarre Mäkelä Liisa ja Antti Lepistö Niilo ja Sirkka Kuusisto Pirjo-Riitta Lindholm Annikki Huhmarniemi Rauno Huhmarniemi Aune Ruohomäki Anja ja Jorma Helenius Saimi Pensas Hannu Uksjärvi Eeva Uksjärvi Arja ja Antti Rosenqvist Taimi Pliit Meimi Dunderberg Sylvi Virkkunen Aili Nordlund Toini Isomäki Rauman Seudun Sairausja Keijo ja Aune Varho Oili Juvela Terttu ja Taisto Lamminen Aino Kuronen Eila Lehti Jorma Kisamaa Aatto Heine Raija Vikstedt Aini Saarinen Toini Roininen Kalevi Tuominen Inkeri Pääkkö Kaisa Siltanen Olavi Hanhiluoto Kyllikki Myllymäki Toivo Eklöf Vaajakosken Tapaturma- ja sairausinvalidit Kerholaisten yhteistervehdys Tampereen Tapaturma- ja Anja Kivipensas Irmeli ja Eino Saarijärvi Pirkko ja Reijo Mäkelä Lyyli Wilén Katri Kallio Taavi Lintunen Senni ja Eero Alppi Aune Viljakainen Seija Vehmas Riitta Halonen Riitta Suokas Sauli Siidoroff Pirkko Kallioaho Väinö Luoma Kirsti Vuotilainen Eeva ja Eino Vainio Leena ja Tauno Hellman Toivo ja Anja Veikko Mäkinen Aino Laine Seija Riihiluoma Martti Riihiluoma Erkki Karjalainen Aili ja Sylvi Metsäjoki Leena Vartti Hellä Nieminen Jorma Heinonen Pekka Järvinen Olavi Hakala Risto Särkkä Pentti Airola Hilkka Brander Tarja Stenberg Kerttu Hänninen Kerttu Kallio Pirkko Virtanen Kaarina Vuori Antti Vuori Jouko Järvinen Anita Alm Hilkka Pate Teikka Hannu Oittinen Rauha ja Martti Järvinen Fanny Sarkanen Soilikki Joronen Anna-Maija ja Pentti Koivisto Risto Saarinen Hilkka Saarinen Mirja Kauppila Ritva Mäkelä Anna-Liisa Lehto Turun Tapaturma- ja sairausinvalidit Matti Koivu Helli Koivu Kaino ja Helvi Kytö Eila Nieminen Mauri ja Elvi Tuominen Pentti ja Eira Puhakka Sara Järvinen Anja Rantanen Valkeakosken Ammattitauti- ja sairausinvalidit Lea Hietanen Tuure Hietanen Aili Lehtinen Pekka Lehtinen Kari Saukkonen Ilkka Hiissa Vilppulan Sairaus- ja Jyväskylän seudun Sairaus- ja toivottaa Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta Helky Saarinen Terttu Sirkiä Anja Lehtovirta Ritva Normasto Raili Lundman Rauno Salonen Pirjo Varjonen Taina Lehtonen Keijo Lehtonen Lilja Nurmi Gunvor Ekman Kyllikki Vuorinen Taimi Lehtinen Jorma Eloranta Aili Lehtimäki Helvi Majava Eila Oiva Airi ja Olli Aarnio Marja-Terttu Artiola Sisko Lindholm Liisa Lehtonen Tapio Haulivuori Raimo ja Ulla Eklund Erkki ja Liisa Helander Sirpa Haikka Sinikka Laakso Tauno Koivu Terttu Koivu Toni Koivu Mauno ja Hilkka Koivu Sulo ja Hellä Heino Veikko ja Kirsti Hämäläinen Sirkka Suomalainen Anna-Liisa Heinonen Hillevi Rosberg Arvo ja Liisa Aho Eija Rautio Pentti Huhtala Anja Lehto Raija Mäkelä Vilho Mäkelä Oiva Jääskeläinen Aini Varjonen Reino Leino Ritva Reunanen Vähäjärven lomakoti Antti Auvinen Pekka Naukkarinen Asta Sirnelä Tarja Västilä Pauli Västilä liiton kaikille jäsenille ja Vähäjärven lomakodin henkilökunnalle!

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2016 1 (5) 256 Valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran toivomusponsi vanhusten ja vammaisten kuljetusmahdollisuuksien kehittämisestä HEL 2015-010372 T 00 00 03 Päätös päätti

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Keskiviikko

Keskiviikko Maanantai 11.6.2018 Piristyspartion toinen viikko lähti käyntiin matkaamalla Rantakylään vanhusten taloille. Kävimme pyytämässä asiakkaita mukaan aamupäivän ohjelmaamme ja saimme kasaan mukavan kokoisen

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 8809/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 8809/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2018 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 10 23.1.2018 Kaupunginhallitus 53 12.2.2018 23 Asianro 8809/02.05.00.00/2017 Valtuustoaloite terveyskeskusmaksun poistamiseksi

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Järjestämisvastuun siirto Kelaan Kyseessä on hallinnollinen siirto Asiakkaan oikeus tulkkauspalveluun säilyy pääosin entisellään Siirron

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Vinkkejä kirjoittamiseen. Kultaiset säännöt:

Vinkkejä kirjoittamiseen. Kultaiset säännöt: Vinkkejä kirjoittamiseen Kultaiset säännöt: 1. Lue tehtävä huolellisesti. 2. Mieti, mitä kirjoitat (viesti, sähköposti, mielipide, valitus, anomus, hakemus, ilmoitus, tiedotus, luvan anominen, kutsu, kirje).

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 105 10.6.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 218 6.11.2013 Kaupunginhallitus 84 29.3.2016 Asianro 677/04.03.01/2013 33 Valtuutettu Mika Koiviston

Lisätiedot

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä - Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:

Lisätiedot

LÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS

LÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS LÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS APTEEKISSA Mitä apteekista voi ostaa? Käytkö sinä usein apteekissa? Mitä sinä ostat apteekista? Taina ottaa vuoronumeron ja istuu penkille. Hänen vuoro tulee. Hän menee tiskille

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 198. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 198. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 14.11.2016 Sivu 1 / 1 2496/2016 08.01.00 Kaupunginhallitus 283 26.9.2016 Valtuusto 171 31.10.2016 198 Valtuustoaloite Espoon yli 68-vuotiaiden eläkeläisten liikkumisesta julkisella liikenteellä

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari , Tampere

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari , Tampere Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari 23.9.2017, Tampere Vammaispalvelut ja vammaisten ihmisten oikeudet Vasemmiston vammaispoliittisen työryhmän puheenjohtaja Elina Nykyri Vasemmiston

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin TAUSTAA Taloyhtiöömme kuuluu kaksi taloa joissa asuntoja on yhteensä 48. (kaksioita ja kolmioita.)

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Moni tekijä vaikuttaa vointiisi. Mitä paremmin

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Terveydenhuollon matkat Kelalta maakunnille Soste

Terveydenhuollon matkat Kelalta maakunnille Soste Terveydenhuollon matkat Kelalta maakunnille Soste 15.1.2019 Tarja Pajunen sosiaalipoliittinen asiantuntija Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Perustuslain turva Perustuslaki edellyttää, että sairauden

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki AAMUSTA ILTAAN ON KIINNI. JA YÖTKIN JOSKUS Se menikin sitten sillain,

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista

Lisätiedot

Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115

Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115 Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT 1.- 2.LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115 1. OLEN (rastita itsellesi oikea vaihtoehto) 6 VUOTTA 7 VUOTTA 8 VUOTTA 9 VUOTTA 1%

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa?

MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MAAKUNNAT YHTEISKUNTA ENNEN JA NYT Ennen ELÄMÄ SAMASSA PAIKASSA turvallisuus, varmuus identiteetti ja mahdollisuudet määrätty auktoriteettien

Lisätiedot

Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015

Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015 Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015 Sotiemme Veteraanien määrä Heitä on elossa tällä hetkellä 24 000. Vuonna 2017 heitä on jäljellä vielä 17 000. Veteraaneja Vuosi Sotiemme Veteraanit

Lisätiedot

Miten lääkkeitä korvataan ja

Miten lääkkeitä korvataan ja Miten lääkkeitä korvataan ja kenelle? Jaana Harsia-Alatalo Proviisori Terveysosasto/lääkeryhmä 1 Miksi ja kenelle lääkkeitä korvataan? Historiaa. Sairausvakuutuslain mukainen lääkekorvausjärjestelmä tuli

Lisätiedot