Lainsäädäntöasiantuntija

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM VVC Ovaska Pasi(VM) JULKINEN Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Herkules III- ohjelmasta Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisen alalla toteutettavien toimien tukemiseksi U/E-tunnus: EUTORI-numero: EU/2011/2078 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys koskien ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Herkules III- ohjelmasta Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisen alalla toteutettavien toimien tukemiseksi. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Lainsäädäntöasiantuntija Pasi Ovaska LIITTEET Perusmuistio VM

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi

3 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM VVC Ovaska Pasi(VM) JULKINEN Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Herkules III- ohjelmasta Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisen alalla toteutettavien toimien tukemiseksi. Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: EU/2011/2078 U-tunnus / E-tunnus: Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Asiakirjat: Komissio on esitellyt Herkules III-ohjelman neuvoston petostentorjunnan työryhmän kokouksessa Asiaa käsitellään työryhmässä kevään 2012 aikana. Herkules III-ohjelmasta on tarkoitus antaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus vuoden 2012 loppuun mennessä. KOM(2011) 914 lopullinen EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 325 artikla. Sovelletaan yhteispäätösmenettelyä. Käsittelijä(t): VM/VVC, lainsäädäntöasiantuntija Pasi Ovaska p Tullihallitus, tutkintapäällikkö Esko Hirvonen

4 Suomen kanta/ohje: 2(6) Suomi tukee petostentorjunnan kehittämistä Euroopan unionissa, sekä unionin taloudellisten etujen suojaamista yleisesti. EU:n talousarvion varojen tuloksellisen käytön kannalta Suomi pitää tärkeänä, etteivät yhteisön toimintaohjelmat muodostu pysyviksi ja niiden jatkaminen automaattiseksi, vaan että toimintaohjelmarahoitus suunnataan aina kohteisiin, joista on saatavilla unionille paras lisäarvo. Suomi tukee Herkules III-ohjelman käynnistämistä. Herkules II on ollut tullin ja tulliyhteistyön kannalta erittäin tärkeä. Sitä kautta on mm. voitu rahoittaa yhteisiä tullioperaatioita savukkeiden salakuljetuksen ja IPR-tavaroiden laittoman kaupan torjumiseksi. Tämä on ollut merkittävä tekijä operaatioiden järjestämiseksi aikana, jolloin oikeus- ja sisäasioiden rahoitus on byrokraattisuudessaan lähes tyrehdyttänyt muut yhteiset tullioperaatiot. Suomen kannalta on otettava huomioon erityisesti pitkä maaraja Venäjän kanssa ja siihen liittyvät riskit omille varoille. Riskiä ei ainakaan vähennä rahoituskaudelle mahdollisesti osuva viisumivapaus EU:n ja Venäjän välillä, mikä tietää liikenteen huomattavaa kasvua. Samanaikaisesti tullin vähenevät resurssit edellyttävät lisää teknisiä ja tietoteknisiä ratkaisuja korkeatasoisen valvonnan ylläpitämiseksi. Yhteisellä rahoituksella on myös mahdollisuus ohjata tekniikan ja tietotekniikan yhdenmukaisuuteen jäsenmaissa ja parantaa samalla jäsenmaiden ja OLAFin välistä tietojenvaihtoa. Ehdotuksen 7 artiklassa luetellaan rahoitukseen oikeutetut tukitoimet. Suomi pienenä maana hyötyy luonnollisesti keskusrahoituksesta. Laite- ja tietotekniikkahankintojen lisäksi tukitoimia voidaan suunnata myös operatiivisiin toimiin kuten yhteisiin tutkimusryhmiin ja rajat ylittäviin operaatioihin. Tämä tietenkin vähentää sitä riskiä, että aiheelliset torjuntatoimet naapurimaidemme kanssa eivät kilpisty rahoitusongelmiin. Suomi kannattaa myös ehdotettuja yksinkertaistamistoimia. Esimerkiksi rahoituksen hakemisen kynnystä madaltaa ehdotettu kevyempi hallintomenettely alle euron avustuksiin. EU:n osarahoitusosuuden suhteen Suomen yleislinjauksena on ollut, että enimmäistaso voi olla korkeintaan 75 prosenttia avustuskelpoisista kustannuksista. Tällä tavoin voidaan sitouttaa avunsaajat paremmin. Ohjelman seurantaan ja arviointiin tulee kiinnittää myös erityistä huomiota, jotta varmistetaan resurssien käytön tehokkuus ja saatava lisäarvo. Komission tulee varmistaa myös vuotuisten työohjelmien laatu, erityisesti arviointiperusteiden osalta, sekä ottaa huomioon avoimuus ja hyvän hallinnon periaatteet. Suomi ottaa ohjelman rahoitustasoon kantaa osana rahoituskehyksien kokonaisuutta.

5 Pääasiallinen sisältö: 3(6) Tiivistelmä Herkules III -ohjelman tavoitteena on petosten, korruption ja kaiken muun EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan torjuminen. Siinä keskitytään ennen kaikkea yhteistyöhön, jota komissio tekee Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kautta EU-maiden toimivaltaisten viranomaisten ja muiden EU:n toimielinten ja virastojen kanssa. Ohjelmalla pyritään takaamaan, että suojan taso on yhtä korkea kaikissa EU-maissa sekä EU:n toimielimissä ja virastoissa. Herkules III -ohjelmassa vahvistettuihin toimiin kuuluvat mm. teknisen ja operatiivisen tuen antaminen jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisille rajat ylittävän laittoman toiminnan torjunnassa sekä erityiskoulutuksen tarjoaminen. Ehdotuksen tausta ja sisältö Herkules I -ohjelmalla luotiin asianmukainen perusta toimille taloudellisten etujen suojaamisen alalla ja lisättiin alalla ajan mittaan kehitettyjen toimien määrää. Ohjelmaa jatkettiin vuosina Herkules II -ohjelmana. Tässä vuoden 2007 päätöksessä painotettiin erityisesti savukkeiden salakuljetuksen ja väärentämisen torjuntaa. Näin vastattiin niihin oikeudellisiin velvoitteisiin, joita komissiolle aiheutui Philip Morris Internationalin kanssa vuonna 2004 allekirjoitetusta savukkeiden salakuljetuksen ja väärentämisen torjuntaa koskevasta sopimuksesta. Koska Herkules II -ohjelman oikeusperustan voimassaolo päättyy vuoden 2013 lopussa, sen korvaavalla säädöksellä olisi varmistettava, että Eurooppa tukee jatkossakin komission ja jäsenvaltioiden toimia, joilla kehitetään tietojenvaihtoa, tutkimusten tekemistä ja koulutuksen tai teknisen ja tieteellisen avun tarjoamista pyrittäessä torjumaan petoksia. Komissio on tehnyt vaikutustenarvioinnin. Siinä on arvioitu neljää vaihtoehtoa ja niiden talousarviovaikutuksia: Vaihtoehto 1: Jatketaan ohjelmaa entisen tasoisella rahoituksella (perusskenaario). Vaihtoehto 2: Parannetaan Herkules-ohjelman tavoitteita ja menetelmiä, erityisesti korottamalla tekniseen tukeen liittyvien toimien kuten laitehankintojen osarahoituksen enimmäismäärää. Vaihtoehto 3: Muutetaan merkittävästi määrärahojen jakamista eri menotavoitteisiin ja tuetaan paljon enemmän operatiivisia ja lainvalvontatoimia. Vaihtoehto 4: Lopetetaan Herkules-ohjelma siten, että joitakin toimia on mahdollista jatkaa muiden unionin osarahoitusohjelmien puitteissa ja/tai jättää toimia jäsenvaltioiden vastuulle. Aikaisemman kokemuksen, joka liittyy tiiviisti jäsenvaltioiden ja OLAFin operatiivisiin toimiin unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, ja tulevaisuudessa muun muassa toimien kehittämisen seurauksena odotettavissa olevien vaikutusten perusteella parhaana pidetty vaihtoehto on ohjelman uudistaminen parantamalla sen tavoitteita ja menetelmiä (vaihtoehto 2).

6 4(6) SEUT-sopimuksen 310 artiklan 6 kohdan ja 325 artiklan mukaan komissio ja jäsenvaltiot vastaavat yhdessä unionin taloudellisten etujen suojaamisesta petoksilta, lahjonnalta ja muulta unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavalta laittomalta toiminnalta. Herkules III - ohjelma liittyy tähän Euroopan komission erityiseen toimialueeseen ja sen yhteistyöhön jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten sekä EU:n muiden toimielinten ja elinten kanssa, erityisesti OLAFin kautta. On tärkeää, että jatkossakin on erityinen väline petosten, lahjonnan ja muun unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan torjumista varten. Laajempaan tarkoitukseen suunnitelluista ohjelmista saatava tuki ei olisi yhtä tehokasta pyrittäessä ratkaisemaan tällaista erityisongelmaa. Unionin toimielinten olisi lisäksi poliittisen uskottavuuden vuoksi osoitettava, että ne pyrkivät päättäväisesti paneutumaan tähän erittäin arkaluonteiseen kysymykseen ja toteuttamaan käytännössä perussopimuksessa vahvistetut periaatteet. Tämän perusteella Herkules III -ohjelmassa: - pyritään yksinomaan suojaamaan unionin taloudellisia etuja unionin muiden tavoitteiden kanssa johdonmukaisen pitkän aikavälin vision ja tälle erityisalalle vuosittain asetettavien prioriteettien mukaisesti; - annetaan muiden unionin ohjelmien toteuttamisessa mahdollisuus keskittyä muihin prioriteetteihin kuin taloudellisten etujen suojaamiseen; - hyödynnetään täysimääräisesti niiden toimien tulokset, joille on jo aiemmin myönnetty osarahoitusta tällä alalla, myös kohteena olevien edunsaajien ja maantieteellisen tasapainon osalta; - pyritään vaikuttamaan suoraan myös OLAFin tutkimuksiin eikä ainoastaan joidenkin jäsenvaltioiden tutkimuksiin. Komissio pyrkii tässä ohjelmassa ja muissa monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvissa ohjelmissa ensisijaisesti yksinkertaistamaan sääntely-ympäristöä ja edistämään mahdollisimman paljon jäsenvaltioiden, ehdokasmaiden ja unioniin liittymässä olevien maiden sekä EFTA-/ETA-maiden ja Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaiden toimivaltaisten kansallisten viranomaisten, voittoa tavoittelemattomien järjestöjen ja muunlaisten sidosryhmien pääsyä ohjelman piiriin. Ehdotettu ohjelma on kokonaisuudessaan varainhoitoasetuksen ja sen soveltamissääntöjen mukainen. Ohjelman täytäntöönpanon rahoitusvälineinä käytetään pääasiassa avustuksia ja hankintoja Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden kunnioittaminen ja ohjelman tuoma lisäarvo Herkules-ohjelma liittyy osittain Euroopan komission, tarkemmin sanottuna OLAFin, toimintaan ja yhteistyöhän EU:n muiden toimielinten ja elinten sekä jäsenvaltioiden kanssa. Tämän vuoksi ehdotuksen keskeisiä tavoitteita ei voida saavuttaa pelkästään kansallisen tason toimilla. Ohjelman tavoitteena on varmistaa yhtäläinen suoja jäsenvaltioissa ja kaikissa unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa. Ohjelmalla on rajat ylittävä ulottuvuus, ja se vahvistaa eri jäsenvaltioista tulevien sidosryhmien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Tärkeimpien sidosryhmien, joita Herkules II -ohjelman toteuttaminen koskee, kuuleminen vuonna 2011 on lisäksi osoittanut, että toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita kunnioitetaan täysimääräisesti; ohjelman puitteissa suunnitellut toimenpiteet eivät ylitä sitä, mikä on välttämätöntä ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

7 5(6) Euroopan komissio tekee aloitteet unionin vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien laatimiseksi (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artikla). Unioni voi tukea jäsenvaltioiden ponnisteluja parantaa hallinnollista valmiuttaan panna unionin oikeus täytäntöön. Tähän toimintaan voi erityisesti kuulua tietojenvaihdon ja virkamiesvaihdon helpottaminen sekä koulutusohjelmien tukeminen (SEUT-sopimuksen 197 artikla). Sen vuoksi unionin taloudellisten etujen suojaamisesta unionin tasolla aiheutuvat menot ovat oikeutettuja toissijaisuusperiaatteen perusteella, kun niillä helpotetaan unionin ja jäsenvaltioiden välistä tai jäsenvaltioiden keskinäistä yhteistyötä vaikuttamatta jäsenvaltioiden velvollisuuksiin. Hankkimalla yhdessä sidosryhmien käyttämiä erikoislaitteita ja tietokantoja ja järjestämällä yhteistä erikoiskoulutusta saadaan aikaan säästöjä, jotka ovat osoitus Herkules III -ohjelman tuomasta lisäarvosta. Rajat ylittävien operaatioiden tehokkuuden odotetaan lisääntyvän yhteisten teknisten normien ja yhteisen koulutuksen ansiosta. Tavoitteita on myös uudistettu kiinnittämällä erityisesti huomiota täsmällisiin, mitattaviin, saavutettaviin, realistisiin ja aikasidonnaisiin kriteereihin (SMART). Tämä auttaa myös varmistamaan asianmukaisen täytäntöönpanon ja seurannan. Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: Budjettijaosto (EU-34); kirjallinen menettely Valtiovarainministeriö Tullihallitus SuVl Käsittely Euroopan parlamentissa: Herkules-ohjelma tulee valiokuntakäsittelyyn Euroopan parlamentissa keväällä Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Ei vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset: Menot rahoitetaan EU:n talousarviosta. Ohjelma kattaa vuodet ja sen kokonaismäärärahat ovat euroa käypinä hintoina. Kyseinen määrä noudattaa seuraavasta, vuosia koskevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä annettua komission tiedonantoa Eurooppa strategiaa tukeva talousarvio. Suomelle tulevaa taloudellista hyötyä on vaikea ennakolta arvioida, mutta se koostuu välillisesti viranomaisten parantuneen yhteistyön ja vähentyneen rikollisuuden mahdollistamasta verokertymästä.

8 6(6) Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: - Asiasanat Hoitaa Tiedoksi